LÄHIÖIDEN MUUTOS JA BRÄNDÄYS. Eloisa brändi-seminaari Tero Santaoja

Transkriptio

1 LÄHIÖIDEN MUUTOS JA BRÄNDÄYS Eloisa brändi-seminaari Tero Santaoja

2 ESIKAUPUNKIEN KEHITYS 1 OSANA VERKOSTOA esikaupungin asema muuttunut? 2 KOHTI URBAANISUUTTA julkisen kaupunkiympäristön laatu kohentunut? 3 MAINE PARANEE mielikuvat muuttuneet?

3 OSANA VERKOSTOA Kaupunkirakenne systeeminä Kaupunkirakenne toimijan näkökulmasta 1. toiminnallinen rakenne / sijainti 2. nykyinen infraverkosto 3. käyttäjä Kaupunkirakenteen kehittyminen VS. AJATTELUTAPA!

4 KOHTI URBAANISUUTTA??! ASEMA / OSTARI? pääraitti ASUMINEN / PIHA!! VS. SYY-SEURAUS-SUHTEET

5 MAINE PARANEE VS. MEDIARETORIIKKA

6 MITÄ TARVITAAN? KAUPUNKIUUDISTUKSIA Ennustettu väkiluvun muutos osa-alueittain Erityistä huomiota kiinnitettävä niihin esikaupunkeihin, joissa: SUUTARILA asukasluku vähenee ikärakenne yksipuolistuu palvelut heikkenevät on tarve syrjäytymisen ehkäisylle (indikaattorit) rakennuskannan ja ympäristön tila edellyttävät parantamistoimenpiteitä maine/ imago on heikko TUOMARINKYLÄ PUISTOLA MALMI JAKOMÄKI KAARELA PUKINMÄKI MELLUNKYLÄ LÄNSI-PAKILA OULUNKYLÄ PITÄJÄNMÄKI MAUNULA LATOKARTANO HAAGA MYLLYPURO VARTIOKYLÄ PASILA VANHAKAUPUNKI MUNKKINIEMI HERTTONIEMI VALLILA REIJOLA KALLIO KAMPINMALMI VIRONNIEMI LAAJASALO LAUTTASAARI ULLANLINNA Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2009 ÖSTERSUNDOM VUOSAARI Väkiluvun muutos Lähde Tietokeskus/Pekka Vuori

7 TULEVAISUUDEN ENNAKOINTIA

8 LAADUKKAAMPAA JA TURVALLISEMPAA YMPÄRISTÖÄ

9 SIVISTYS ON SIISTIÄ: VISIO Helsingin esikaupungit ovat viihtyisiä ja urbaaneja kaupunginosia, joissa on monipuolinen asunto- ja työpaikkatarjonta, elinvoimainen kaupunkikulttuuri ja asukkaiden tarpeisiin vastaava palveluverkko YDINTEHTÄVÄ Lähiöprojektin ydintehtävänä on Helsingin esikaupunkialueen imagon vahvistaminen edistämällä monipuolista asunto ja toimitilarakentamista, korostamalla kaupunginosien vahvuuksia ja alueidentiteettiä sekä tukemalla lähipalvelujen edellytyksiä osana viihtyisää kaupunkiympäristöä. Lähiöprojekti keskittyy kaupunkilaisten toimintamahdollisuuksien ja hyvän elämän edellytysten vahvistamiseen omalla asuinalueellaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa TOIMINTA Lähiöprojekti suunnittelee, käynnistää ja koordinoi Helsingin esikaupunkialueiden kehittämiseen liittyviä hankkeita ja yhteistyömalleja eri hallintokuntien sekä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Keskeisessä roolissa on hallintokuntien välisten toimintamallien kehittäminen.

10 KOKO ESIKAUPUNKIVYÖHYKE VS. YKSITTÄISET ALUEET

11 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VERKOSTOITUVA KAUPUNKI JA VIIHTYISÄ ARKIYMPÄRISTÖ KOKEMINEN, OPPIMINEN JA HYVÄ KAUPUNKIELÄMÄ YRITTÄMISEN BRÄNDI YMPÄRISTÖN LAADUN BRÄNDI KESTÄVÄN LIIKKUMISEN BRÄNDI ASUMINEN BRÄNDI OSALLISUUDEN BRÄNDI PAIKALLISUUDEN BRÄNDI NÄKYVÄ JA POSITIIVINEN BRÄNDI

12 ASUMISEN BRÄNDI - TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

13

14 ASUMISEN BRÄNDI - KORJAUSRAKENTAMINEN Antaa ohjeita korjausten teettämiselle Vaalii ominaispiirteitä ja suunnitteluperiaatteita Lisää tietoisuutta rakennusten arvosta Viestittää kaupunginosan arvosta ja omaleimaisuudesta Esikaupunkien 1950-, 60-, 70- ja 80-lukujen kerrostalovaltaiset alueet Selkeä linja: korjaustapaohjeistus

15 JULKISEN TILAN BRÄNDI YMPÄRISTÖPARANTAMINEN Liikuntaolosuhteiden parantaminen Uusi leikkipuistorakennus ja leikkialue Ympäristöparantaminen lähiörahasto Liikkumisympäristön houkuttelevuus

16 JULKISEN TILAN BRÄNDI KÄYNTIKORTIT KUNTOON

17 JULKISEN TILAN BRÄNDI KILPAILUT JA NÄKYVYYS

18 JULKISEN TILAN BRÄNDI VÄLIAIKAISKÄYTÖT, JOUSTAVUUS

19 JULKISEN TILAN BRÄNDI ALIKULUT, RAITIT - TAIDE, OSALLISTUMINEN

20 ERIT. LAPSET JA NUORET YHTEINEN TEKEMINEN, JUURTUMINEN, PAIKALLISUUS

21 STRATEGIATASOINEN SITOUTUMINEN ESIMERKKINÄ LÄHIÖRAHASTO Rahaston tarkoituksena on: Helsingin viihtyvyyden ja lähiöiden arvostuksen nostaminen parantamalla lähiöiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta sekä ikääntyvien kaupunkilaisten palvelumahdollisuuksia. (Kvsto ) Peruspääoma 134,5 M (TP ) Ohjeet Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen erikseen päättämien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen. Näillä tarkoitetaan pysyvien vastaavien hyödykkeitä. Lähtökohtaisesti rahastoa ei voi käyttää käyttötalousosan toimintamenoihin. Vuoden 2013 talousarviossa on 5 milj. euron varaus lähiörahastohankkeita varten. Khs myöntää määrärahoja hallintokuntien yksittäisiin hankkeisiin tästä määrärahasta. Hallintokunnat voivat tehdä ehdotuksia uusista hankkeista tai jo käynnissä olevien lähiörahastohankkeiden jatkorahoituksesta talous- ja suunnittelukeskukselle mennessä. Ehdotukset tulee käydä etukäteen läpi lähiöprojektin kanssa ja saada niihin kannanotto.

22 LÄHIÖRAHASTO Jakomäen lähiliikuntapaikka ja urheilupuisto Jakomäen uimahalli Puistolan aseman / alikulku Roihuvuoren l(ähi)liikuntapaikka Pihlajamäen nuorisopuisto ja skeittipaikka Leikkipuistot

23 KESTÄVÄN LIIKKUMISEN BRÄNDI - KAUPUNGINOSATUNTEMUS

24 PAIKALLISEN YRITTÄMISEN JA TEKEMISEN BRÄNDI ELIKEINOJEN KEHITTÄMINEN 1) Elinkeinomarkkinointi yritysten houkutteleminen Itäisiin kaupunginosiin markkinoinnin keinoin saada potentiaaliset yritykset, rakentajat, sijoittajat ja tilanvuokraajat kiinnostumaan alueesta 2) Elinkeinojen kehittäminen ja kaupunkikehitysnäkökulma tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen lisääminen (PPP-malli)

25 Herttoniemen designkatu KEHITTYVÄ YRITYSALUE KOKONAISUUS ALUEEN TÄRKEIN JULKINEN TILA PUNAINEN LANKA YRITYS- YHTEISTYÖ KAUPALLINEN DESIGN? TUOTTO KONKRETIA!

26 VISIO: Herttoniemi Business Zone 2040 Herttoniemen yritysalue on vahvan väestöpohjan ja merellisen rannikon tuntumassa sijaitseva moderni ja monipuolinen kaupan, palvelujen ja työpaikkojen vyöhyke, joka tukeutuu hyvään saavutettavuuteen sekä julkisilla että yksityisillä liikennevälineillä. Alue on edelläkävijä energiatehokkuuden ja toiminnoiltaan joustavan kaupunkirakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Korkealaatuinen ja huoliteltu ympäristörakentaminen sekä tehokkaasti toteutettu infrastruktuuri tukevat Herttoniemen vetovoimaa ja kiinnostavuutta yritysten sijaintipaikkana. Alueen kehittämisessä on lähtökohtana laajasti sovellettu yhteistyömalli (PPP), jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat tehokkaassa vuorovaikutuksessa.

27 PAIKALLISUUDEN BRÄNDI - KULTTUURIN JA SIVITYKSEN TUKEMINEN Kulttuuri- ja taidelaitosten jalkautuminen Aluelähtöiset yhteistyöhankkeet Koulut osana kaupunginosia Sukupolvien kohtaaminen ja kädentaidot Operaatio Pulssi, (Kannelmäessä) ja Malmilla Nuorten vapaa-ajan toiminnan tukeminen Koordinaattori ja kursseja Lähiöprojektin tukemana Viestintä Sadut ja tarinat kirjastoissa (Päiväkoti ja kirjasto) Kulttuuria ja sivistystä kaikille lapsille Kannelmäki, Pasila, Itäkeskus, Vuosaari, Kontula ja Malmi Tempo-hanke ilmaista orkesteritoimintaa koululaisille Jakomäen peruskoulu, Vesalan ala-aste ja ylä-aste Kohderyhmänä ovat 1-2 luokkalaiset. Vesalan yläasteen koulussa toiminta aloitetaan vuosiluokalla 7 Kulttuuria kouluihin- hanke Kulttuuria kouluihin ja esikaupunkiin Bändipajatoiminta Tavoitteena innostaa lapsia matalan osallistumiskynnyksen musiikkiharrastukseen pariin sekä ennalta ehkäistä syrjäytymistä Yhteistyössä kulttuurikeskuksen, opetusviraston ja Pop&Jazz konservatorion kanssa

28

29 PAIKALLISUUDEN BRÄNDI - TAPAHTUMAT Kaupunginosan imagon ja identiteetin vahvistaminen, uudet näkökulmat omaan kaupunginosaan tapahtumatoiminta aluetta kokoava ja yhdistävä elementti Kaupunginosatapahtumat Pihlajamäki (goes Blues, Taiteiden yö ) SkidiRock Roihuvuoren kyläjuhla Oulunkylän taiteiden yö Muut alueelliset tapahtumat (Myllypuro-päivä, Helsinki-päivä, Pihlajisto, Tapulikaupunki) Uudet alueet (mm. Kannelmäki) Teematapahtumat Esim. kaupunkisuunnittelumessut Vuonna 2012 mm. mattolaiturit (ei toteutunut, Helsinki 200-vuotta pääkaupunkina yhteistyö, Roihuvuoren vesitornin valaisu (ei toteutunut), WDC-hankkeet Kulttuurilaitos-yhteistyö yhteistyön jatkaminen

30 PAIKALLISUUDEN BRÄNDI SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Toiminnallisten rakenteiden tukeminen Sivistyksen korostaminen opetus-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa tukemalla Toimintamallit lasten ja nuorten toimintaan ja elämänhallintaan Nuorten toiminta Maunulassa, OMG-hanke Kouluttamattomien nuorten (18-30 v.) aktivointi itsensä kehittämiseen multimedian kautta Työllistymisen edistäminen Lähiöliikunta Liikuntapalveluja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävänä toimintana Fun action-toiminta, inttikondikseen operaatio, Kohdealueena: Myllypuro-Kontula, Maunula-Haaga, Pihlajamäki-Malmi, Jakomäki-Tapulikaupunki PerjantaiAction Tavoitteena on lasten ja nuorten virikkeiden sekä ohjatun ja omatoimisen liikunnan lisääminen ja osallisuuden vahvistaminen Tapulikaupungin leikkipuisto Tapuli, nuorisotalo ja lähiöliikunta

31 LÄHIÖLIIKUNTA Liikuntahulinat Liikuntahulinat Myllypuro Seniorisäpinät

32 OSALLISUUDEN BRÄNDI ASUKASTOIMINTA JA VERKOSTOT Urbaanin ja aktiivisen asukastoiminnan tukeminen: vuorovaikutus, osallisuus ja elämäntavat Joustavat, alueen lähtökohdat huomioon ottavat toimintamallit Hallintokuntien väliset toimintamallit ja kolmas sektori Kuva: kirkko ja kaupunki-lehti Roihuvuoren monen polven kasvutila Alueen toimijoiden yhteistyöhanke Toimintaa, opastusta, tapahtumia, sukupolvien kohtaamista, teatteria yhteinen foorumi verkostomaiselle toiminnalle Roihuvuoren kylätalo Kaupunginosaradio (Radio Kontula ry, Lähiradio 100.3, sosv./aluetyö) asukkaiden ääni kuulluksi kaupunginosien verkostoituminen ja toiminnan monipuolistaminen Muut hankkeet Asukastoiminnan tukeminen Vetoa ja voimaa Mellunkylään Bermuda Helsinki Kaupunkiviljely, DODO Ry Demokratiapilotit

33 NÄKYVÄ JA POSITIIVINEN BRÄNDI VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Positiiviset ja todenmukaiset uutiset esikaupungeista Esikaupungit osana kokonaisuutta Kaupungin kehittämisen näkyvyys Asukkaiden ja alueen äänen kuuluminen, vuorovaikutus Kanavat, välineet Teemasivut ja liitteet lehdissä, verkossa ja sosiaalisessa mediassa Sähköiset uutiskirjeet ja painotuotteet Tiedotteet, tilaisuudet, tapahtumat Osallistuminen eri hankkeisiin Täydennysrakentamis- ja hissiprojekti yhteistyö Jakomäki-Alppikylän WDC-hankkeen viestintä Seminaarit ( Esikaupunki 20X0) Metrohelsinki Muskari päiväkodissa

34 VIESTINTÄ PUNAINEN LANKA WDC 2012 Helsinki Savi ja Puu WDC 2012 Helsinki Muskari-hanke WDC 2012 Helsinki Savi ja Puu WDC 2012 Helsinki 365 Wellbeing Esikaupungit 20X0

35 Täydennysrakentamisen edistäminen Fyysinen rakenne Julkisten kaupunkitilojen kunnostaminen Korjausrakentamisen edistäminen Liikkumisympäristön houkuttelevuus Alueellisen elinkeinotoiminnan tukeminen ja lisääminen Tapahtumien tukeminen VIESTINTÄ Asukastoiminnan ja verkostoitumisen tukeminen Sosiaalinen rakenne Hallintokuntien väliset mallit syrjäytymisen ehkäisyyn Kulttuurin ja sivistyksen tukeminen Toiminnallinen rakenne Kuva: WDC Helsinki 2012 Savi ja puu-hanke (Pekka Paikkari)

36 metrohelsinki.hel.fi KIITOS! Helsingin kaupungin lähiöprojekti Projektipäällikkö Tero Santaoja, Projektisuunnittelija Pirjo Ruotsalainen, Tiedottaja Tiina Nuto, Lähiöarkkitehti Päivi Hellman, Lähiöarkkitehti Mustafa Gurler, Arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva, energiakorjaukset/-neuvonta