TUOTTEISTAMINEN TUOTANNON JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUOTTEISTAMINEN TUOTANNON JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 Eeva Torppa-Saarinen TUOTTEISTAMINEN TUOTANNON JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMASTA Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 2/2009

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 2/2009 Eeva Torppa-Saarinen TUOTTEISTAMINEN TUOTANNON JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMASTA Tampereen kaupunki 2009

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Eeva Torppa-Saarinen ja Tampereen kaupunki Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2009 ISSN-L ISSN ISBN

4 TIIVISTELMÄ Julkaisu on MBA-kehittämistyö, jonka tarkoituksena on selvittää Tampereen kaupungin avopalvelujen tuotantoalueen tuotteistuksen toimivuutta johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta vuonna Avopalvelut on kaupungin palveluja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa kymmenessä tuotantoyksikössä sosiaali- ja terveydenhuollon perus-, erityis- ja erikoispalveluja. Tuotantoyksiköiden johtajien haastattelussa selvitettiin tuotteistuksen käyttöä strategisen suunnittelun, tuotannon ohjauksen sekä päivittäisen johtamisen näkökulmista sekä pyydettiin johtajia esittämään mahdollisia kehittämisehdotuksia. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin teollisuudessa käytettävien toiminnanohjausmenetelmien soveltumista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon. Tuotteistuksen laatimiseen oli käytetty paljon aikaa ja voimavaroja, mutta tuotteistus ei ollut kattavasti käytössä tuotannon ohjaus- tai laskutusperusteena tilaaja tuottaja-mallissa. Suurimpana tuotteistuksen kehittämisen ja käytön esteenä nimettiin tietojärjestelmät, jotka eivät tukeneet tuotteistetun toiminnan johtamista. Laskutus toimi tuotantoperusteisesti ainoastaan osassa yksiköitä, suurin osa avopalvelujen tuotannosta laskutettiin edelleen kuukausi- tai kokonaishinnalla. Tuotantoyksiköiden johtajat halusivat kehittää palvelujen järjestämistä ja tuotteistusta sekä saattaa loppuun vuosia käynnissä olleen tuotteistamistyön. Johtajat esittivät asiakasprosessien kuvaamista ja niiden tuotteistusta toimintolaskentaa käyttäen sekä tietojärjestelmien kehittämistä seurannan ja arvioinnin sekä johtamisen tueksi. Teollisuudessa käytössä olevia toiminnanohjausmenetelmiä olisi mahdollista soveltaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon johtamisessa kun tuotteistaminen ja kustannuslaskenta on tehty ja tietojärjestelmät tukevat toimintaa. Eeva Torppa-Saarinen ylihammaslääkäri HLL, EHL, MBA

5

6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tutkimuksen tausta ja työn lähtökohdat Tutkimusongelmat ja työn tavoitteet Tutkimustapa Raportin sisältö TUTKIMUKSEN TEORIATAUSTA Tuote ja tuotteistaminen Prosessi Tuotantotoiminta ja siihen liittyvät käsitteet Tuotannon johtaminen Tuotannon ohjaus Toiminnanohjausprosessi teollisuudessa Toiminnanohjauksen tietojärjestelmät Hyvinvointipalvelut ja niitä tukeva lainsäädäntö Palvelujärjestelmän rakenne, rahoitus ja kehitys Sosiaali- ja terveyspalveluja sääntelevä lainsäädäntö Lainsäädäntömuutokset Tampereen mallia varten UUSI TOIMINTAMALLI JA HYVINVOINTIPALVELUT TAMPEREELLA Tampereen mallin palvelukokonaisuudet hyvinvointipalveluissa Tampereen kaupungin avopalvelujen toimintaympäristön kuvaus v Uuden mallin mukaiset palvelusopimukset ohjaajina Tuotteistaminen uudessa toimintamallissa Seuranta ja raportointi, toiminnanohjausjärjestelmä HAASTATTELUT Menetelmäkuvaus Strategiatason päätösten taso Tuotantojärjestelmien ja niitä tukevien systeemien kehittäminen Tuotannon päivittäinen ohjaus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yleistä Strategiatasoisten päätösten taso Tuotantojärjestelmien ja sitä tukevien systeemien kehittämisen taso Tuotannon päivittäisen ohjauksen taso Yhteenveto ja kehittämisehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite1 Voimassa oleva palvelujen järjestämistä sääntelevä keskeinen lainsäädäntö Liite 2 Palvelukokonaisuuksiin sisältyvät palvelut ja tuotteet Liite 3 Haastattelulomake... 93

7

8 7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja työn lähtökohdat Tampereen kaupunki on järjestänyt kaikki kunnalliset palvelut tilaaja tuottajamallin mukaisesti vuoden 2007 alusta lukien. Tilaaja tuottaja-mallissa kaupunki toimii palvelujen järjestäjänä. Kaupungin tilaustoimintaa varten on muodostettu aiempien sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä esimerkiksi kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan sijaan pääasiassa ikäkausittain palveluja kuntalaisille järjestävät lautakunnat. Tuottajina voivat toimia niin kaupunki itse, yksityiset palveluntuottajat kuin myös ns. kolmas sektori. Aiemmin kaupunki järjesti suuren osan lakisääteisistä palveluista omana toimintana. Lainsäädäntö on mahdollistanut palvelujen järjestämisen muutenkin kuin omana toimintana, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kilpailuttamiseen perusteella on aloitettu vasta hankintalain uudistuksen myötä. Aiemmin palveluja kyllä hankittiin mm. kolmannelta sektorilta. Hankinta perustui yhteisöavustuksiin, jonka saamisen edellytyksenä oli yhteisön kunnalle tuottamat palvelut. Yhteisöt saivat avustuksia myös valtakunnallisilta järjestöiltä. Lainsäädännön muutokset pakottivat yhdistyksiä yhtiöittämään palvelujen tuottamiseen tarkoitetun osan toiminnastaan ja kilpailemaan markkinoilla muiden palvelujentuottajien kanssa. Valtakunnallinen avustusjärjestelmä sekä kunnallinen yhteisöavustusjärjestelmä purettiin kilpailulainsäädännön ja kunnallisen hankintalain vastaisina. Palvelujen avaaminen markkinoille vaati palvelujen hankinnan tuotteistamista niin, että kilpailutilanteessa niiden keskinäinen vertailu olisi mahdollista. Tampereen kaupungin tilaajalautakunnat tuotteistivat hankittavat palvelukokonaisuudet ns. tilaajan tuoteryhmiksi. Tuoteryhmät ovat pilkottavissa pienemmiksi palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tämä on myös tärkeää, jotta myös pienemmät ja erikoistuneemmat palveluntuottajat voisivat kilpailla markkinoilla kunnallisten palvelujen tuottamisesta. Tuotteistamisprosessit olivat mittavia. Tilaajille ja tuottajille järjestettiin koulutusta hankintalain vaatimuksista sekä tuotteistuksen periaatteista. (Tuotteistamisen ja sisäisen kustannuslaskennan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimessa. Loppuraportti. Sosiaali- ja terveystoimen monisteita 14/2003.) Hyvinvointipalveluja tuotetaan Tampereella seitsemällä tuotantoalueella, joita ovat avopalvelut, laitoshoito, erikoissairaanhoito, päivähoito- ja perusopetus, toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulu sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kaupungin oma tuotanto järjestyi uudestaan tilaaja tuottaja-malliin siirryttäessä. Uudelleenorganisoinnilla ja tuotteistuksen suunnittelulla ei ollut yhteyttä. Organisaatiomuutokset toteutettiin tuotteistuksen valmistuttua. Tuotteistuksen pyrkimyksenä oli kuvata tuotteistuksen terminologialla olemassa oleva palvelutuotanto sekä pohtia uusien tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien tarvetta.

9 8 Tuotteistustyö oli yhtenäisestä koulutuksesta ja ohjeistuksesta huolimatta hyvin hajanaista. Toimenpidevaltaisilla aloilla oli käynnissä valtakunnallisia tuotteistamisprojekteja. Valtakunnallinen tilastointi ja vertailuaineiston tuottaminen tietokantoihin oli myös ajankohtaista osassa toimintoja. Tämä osittain hyödytti mutta myös haittasi kaupungin omaa tuotteistustyötä, koska valtakunnallisten projektien työ saattoi sitoa voimavaroja mutta osoittautua huonosti tamperelaiseen malliin soveltuvaksi. Tampereella on kaupungin omassa toiminnassa myös erikoissairaanhoitoa ja psykiatripalvelua, joka suuressa osassa maatamme on järjestetty muulla tavoin. Laitoshoidon ja vanhainkotihoidon, toimenpideja konsultaatioyksikön, kotihoidon sekä oman erikoissairaanhoidon järjestelyt vaativat omana työnä tehtävää tuotteistusta, koska valtakunnallisia malleja ei ole. Myös muissa sosiaalipalveluissa on pelkästään Tampereen kaupungille ominaisia palveluja, joiden tuotteistus täytyi tehdä alusta alkaen omana toimintana. 1.2 Tutkimusongelmat ja työn tavoitteet Tutkimus sijoittuu Tampereen kaupungin uuteen organisaatiomalliin, jossa tilaajalautakunnat tilaavat tuotantoyksiköiltä tuotteistettuja palveluja. Tarkasteluajankohta on vuosi 2008, joka oli tilaajan ja tuottajan välisten palvelusopimuksien voimassaolon toinen vuosi. Työssä tarkastellaan avopalvelujen tuotantoalueen tuotantoyksiköiden sopimuksia ja tuotteita. Palvelutuotanto kuvataan ja tuotantoa sekä tuotteistusta tarkastellaan valitun teorian valossa. Työn tavoitteena on kuvata tuotteistusta sekä tilaajan tuoteryhmien että tuottajan tuotteiden näkökulmasta. sekä esitellä Tampereen kaupungin tilaaja tuottaja-mallissa solmittuja palvelusopimuksia. Työssä pyritään selvittämään Avopalvelujen tuotantoalueen tuotantoyksiköissä tehdyn tuotannon tuotteistuksen toimivuutta tuotannon johtamisen ja ohjauksen näkökulmasta vuonna Työssä pyritään selvittämään myös tuotteistuksen kehittämistarpeita tuotannon näkökulmasta. Vastauksia haetaan erityisesti kolmeen kysymykseen. 1. Toimiiko avopalvelujen tuotteistus tuotannon ohjauksessa vuonna 2008? 2. Mitkä ovat yksiköiden johtajien esittämät tuotteistuksen kehittämisehdotukset? 3. Voisiko tuotannon ohjaukseen soveltaa teollisuudessa käytettäviä menetelmiä? Tämän lisäksi tarkoituksena on raportoida yksiköiden johtajien näkemysten perusteella palvelujen järjestämiseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Yksikön päälliköille esitettään haastattelussa kysymyssarja, jonka avulla pyritään löytämään vastauksia esitettyihin tutkimusongelmiin. Kysymyksiä on pilotoitu toisen tuotantoalueen eli erikoissairaanhoidon kahden yksikönjohtajan kanssa keväällä 2008.

10 9 Avopalvelujen toimintakenttä on laaja. Osassa toiminnoista tuotteistamistoiminta on ollut tuttua, tällaisia ovat esimerkiksi toimenpidealat, kuten osa keskitettyihin terveyspalveluihin ja suun terveydenhuoltoon kuuluvista toiminnoista. Alalla on yksityistä palvelutuotantoa, joka on aina hinnoitellut tuotteensa ja laskuttanut joko yksittäisiä asiakkaitaan, vakuutusyhtiöitä tai Kansaneläkelaitosta näillä vakiintuneilla tuotemäärityksillä. Lisäksi joissain yksiköissä on runsaasti toistuvia, yksittäisiä palvelutuotteita, kuten terveystarkastuksia, joiden sisältö on vakiintunut ja selkeästi eriteltävissä. Avopalvelujen tuotantoalueella on myös sosiaalityön, toimeentuloturvan ja lastensuojelun palveluja, joita ei ole perinteisesti kuvattu tuotanto- tai teollisuusterminologialla. On ollut ennakoitavissa, että tuotanto- ja teollisuusterminologian tuominen sosiaalityön ympäristöön herättää tunteita ja vastustustakin. Tuotannon järjestämisen malliksi on Tampereen kaupungissa valittu tilaaja tuottaja-malli, johon nyt on tehty ensimmäiset tuotteistukset. Työn tavoitteena on tuoda esiin yleisiä ja erityisiä arvioita nykyisten ratkaisujen toiminnasta, kehittämisestä ja pohtia teollisuudessa käytettävien menetelmien soveltuvuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannon ohjauksessa ja johtamisessa. 1.3 Tutkimustapa Työssä esitetään voimassa olevat palvelusopimukset, niiden synty ja keskeinen sisältö vuosina Työssä kuvataan Tampereen kaupungin organisaatiorakennetta ja päätöksentekomenettelyä ja sopimusten toteutumisen seurantaa sekä raportointia. sekä laatuliitteiden tunnuslukuja. Tutkimusmenetelmänä on strukturoitu haastattelu. Haastattelussa kysytään yksiköiden johtajilta kysymyksiä liittyen tuotteistukseen ja heidän näkemyksiään tuotteistuksen toimimisesta yksikön tuotannon johtamisessa. Haastattelussa kysytään myös yksiköiden johtajien näkemyksiä tuotannon tuotteistuksen ja toiminnan edelleen kehittämisestä. 1.4 Raportin sisältö Raportissa esitetään luvussa 2 teoria ja käsitteet sekä lainsäädäntö, jonka pohjalta toimintaa tarkastellaan. Luvussa 3 esitellään Tampereen kaupungin uutta toimintamallia ja uuden toimintamallin mukaista Hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Liitteinä esitellään uutta toimintamallia varten tehty tuotteistus ja hinnoittelu. Luvussa 4 esitellään yhteenveto haastatteluista sekä luvussa 5 johtopäätökset ja kehittämisehdotukset.

11 10 2 TUTKIMUKSEN TEORIATAUSTA 2.1 Tuote ja tuotteistaminen Tuote on asiakkaalle tarkoitettu palvelu, tavara tai näiden yhdistelmä. (Tuotteistus ja kustannuslaskenta 1995.) Kunnallishallinnossa tuote voi olla myös päätös tai hallintotoimi. (Majoinen ym ) Tuote voi olla hyvin suppea, esimerkiksi yksittäinen toimenpide tai pitkäkestoinen palveluketju tai kokonaisuus, joka koostuu monesta jaksosta ja suoritteesta. Tuotteen määrittelyssä otetaan huomioon, mitä erilaisia palveluja asiakkaalle annetaan ja miten resursseja käytetään eri palvelujen tuottamisessa. Jokainen tuote määritellään erikseen. (Majoinen 2003, Melin ja Linnakko 2003.) Palvelutoiminnassa tuotteet joudutaan joskus räätälöimään asiakastyypeittäin tai jopa asiakaskohtaisesti. Tuote saattaa olla tällöin määritettynä asiakastyypeittäin. Asiakaskohtainen tuotekustannus saadaan tällöin laskemalla yhteen tuottamisessa tarvittavien tuotteiden tuotantokustannukset. (Kunnan ja kuntayhtymän kustannuslaskennan opas, 1994.) Palvelutoiminnassa tuotteistaminen voidaan määritellä asiakkaan saamien palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kuvaamiseksi. Prosessin yhteydessä määritellään myös yksikön toimintaa ja palveluprosessia kuvaavat toiminnot. Tuotekohtaisen kustannuslaskennan tavoitteena on laskea tuotteiden tuottamisesta aiheutuvat todelliset kustannukset. (Tuotteistamisen ja sisäisen kustannuslaskennan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimessa. Loppuraportti. Sosiaali- ja terveystoimen monisteita 14/2003.) Palvelujen tuotteistamisessa on parhaimmillaan myös palvelujen laadun kehittämisprosessi. Keskeisiä kysymyksiä tuotteistamisessa ovat: Keitä ovat asiakkaamme? Mitkä ovat heidän tarpeensa? Mikä on perustehtävämme? Millaisia palveluja tuotamme tai mitä meidän pitäisi tuottaa? Mitä laatuvaatimuksia palveluillemme asetetaan? Mitkä ovat palvelujen tuotantokustannukset? Miten seuraamme onnistumistamme? (Tuotteistaminen tutuksi, 1998.) Tuoteryhmä Samantyyppiseen palvelutoimintaan kuuluvat tuotteet muodostavat tuoteryhmän.

12 Prosessi Prosessi on joukko loogisesti toisiinsa liittyviä toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit, joiden avulla saadaan aikaan toiminnan tulokset. Julkishallinnon suositus määrittää, että prosessi on tiettyihin resursseihin liittyvä toimintosarja, joka muuttaa (resurssien) panokset tuotoksiksi. (JHS 152) Organisaatio Asiakastarve Panokset Prosessi Tuotokset Asiakastyytyväisyys Prosessit voivat olla joko asiakasprosesseja tai tuotantoprosesseja, näkökulmasta riippuen. Samaa tapahtumaa katsotaan asiakasprosessissa asiakkaan kannalta ja tuotantoprosessissa puolestaan työntekijöiden näkökulmasta. Ydinprosessi Ydinprosessilla tarkoitetaan keskeistä, asiakkaalle lisäarvoa tuottavaa prosessia. Ydinprosessilla on aina välitön yhteys ulkoiseen asiakkaaseen. Tuotannon omasta näkökulmasta katsottaessa keskeiset asiakkaalle lisäarvoa tuottavat palvelut ovat tuotannon ydinprosesseja. Ydinprosessi synnyttää aina asiakkaalle lisäarvoa ja sitä tarvitaan tuotannon tavoitteiden saavuttamiseen. Ydinprosessin asiakkaat ovat pääosin ulkoisia asiakkaita. Ydinprosessissa syntyy perustoimintaa ja niissä toteutetaan yksikön toimintaideaa. Tukiprosessi Tukiprosessit ovat luonteeltaan sisäisiä prosesseja, jotka luovat edellytykset ydin- ja osaprosessien toiminnalle. Tyypillisiä tukiprosesseja ovat henkilöstö-, talous-, tieto-, materiaali- ja kiinteistöjenhallinto, johtaminen, viestintä ja laskutus. Tuotteistusprosessi Tuotteistustyötä on kuvattu seuraavasti ja käytännön toimissa on opastettu noudattamaan seuraavia periaatteista ja käytäntöjä tuotteistuksen laatimisessa: - Selkeytä yksikkösi ja organisaatiosi toiminta-ajatus ja perustehtävä. - Täsmennä keskeiset potilas/ asiakasryhmät ja heidän tarpeensa. - Analysoi yksikön palvelutuotantoa ja toimintaprosesseja. - Selvitä mihin työaika kuluu. - Selvitä yksikkösi kustannusrakenne ja kustannuslaskennan periaatteet koko organisaatiossa. - Perehdy kustannuslaskentaan ja tuotteistamissanastoon.

13 12 - Hanki itsellesi koulutusta ja käy tutustumassa muiden tekemiin ratkaisuihin. - Laadi kirjallinen, aikataulutettu suunnitelma tuotteistamisprosessista ja organisoi hanke. Muodosta tuotteet: - Tunnista eri vaihtoehdot tuotteiden muodostamiseksi (tuotelajit). - Valitse yksiköllesi sopivin vaihtoehto, joka sopii myös muihin organisaation periaatteisiin. - Rakenna tuotteiden hierarkia (tuote, tuoteryhmä). - Määrittele tuotteen sisältö, tarkoitus ja laatuominaisuudet. - Täsmennä tuotteen kustannustekijät, kuvaa tuoteprosessi, arvioi siihen käytettävä aika sekä muut tuotteeseen kohdistettavissa olevat kustannukset. Seuranta ja arviointi: - Kehitä tilasto- ja kustannuslaskentajärjestelmät sellaisiksi, että niiden avulla voidaan vastata seurannan tarpeisiin. - Seuraa ja arvio tuotteiden menekkiä sekä sisällön ja hinta- laatusuhteen onnistumista. (Tuotteistus ja kustannuslaskenta 1995) Toimintolaskenta: - Toimintolaskenta on yritysten kustannusten jakomalli, jossa yleiskustannukset kohdennetaan tuotteille. - Toimintolaskelmassa määritellään ensin ydintuotteet, nimitetään ns. toimintokeskukset, määritetään kohdistimet ja kohdistetaan kustannukset ensin toiminnoille, sitten tuotteille ja saadaan selville tuotteen kustannukset. (Torppa & Wallin 1996) 2.3 Tuotantotoiminta ja siihen liittyvät käsitteet Tuotantostrategia Tuotantostrategialla tarkoitetaan tuotantojärjestelmään liittyviä pitkän aikavälin tavoitteita ja keskeisiä keinoja, joilla näihin tavoitteisiin pyritään. Tuotantostrategisia kysymyksiä ovat tuotantomuodot, yrityksen prosessin laajuus ja toteutusperiaatteet, tuotannon sijaintipaikkapäätökset, kapasiteetin mitoitus, tuotantoteknologia, henkilöstö sekä tuotannon ohjaus- ja kehittämisperiaatteet. (Teollisuustalous) Tuotannon- ja toiminnanohjaus Toiminnanohjauksella tarkoitetaan yrityksen tilaustoimitusketjun eri toimintojen ja tehtävien suunnittelua ja hallintaa. Tuotannonohjauksen sijaan käytetään teollisuudessa nykyään yleisesti toiminnanohjaus- käsitettä. Toiminnan ohjaus edellyttää tuotannon hallinnan lisäksi myös muiden toimintojen kuten myynnin, jakelun, tuotesuunnittelun ja hankintojen ohjausta. Toiminnanohjauksen tavoit-

14 13 teena on organisoida ja ohjata toimintaa niin, että yrityksen tuotannon tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. (Teollisuustalous). Kokonaisohjaus Yrityksen liiketoimintaa johdetaan kokonaisuutena yrityksen strategian ja liiketaloudellisten tavoitteiden pohjalta. Toiminnanohjauksessa pyritään hallitsemaan eri resursseja siten, että tuotannolle asetetut tavoitteet toteutuvat. Yrityksen kokonaisohjaus on liiketoiminnan tavoitteiden ja yrityksen keskeisten toimintojen ja resurssien yhteensovittamista. Kokonaisohjauksen keskeiset työvälineet ovat budjetit sekä tavoitteenasettelussa käytetyt tunnusluvut ja mittarit. Budjetteja käytetään organisaation eri toimintojen koordinoimiseen sekä tavoitteiden asettamiseen. Euromääräiset tavoitteet voidaan muuttaa kappalemääräisiksi, toiminnan laajuutta kuvaaviksi luvuiksi. Budjettipohjainen suunnittelu on useimmiten liian epätarkkaa, jotta sen perusteella pystyttäisiin tekemään yksityiskohtaisia suunnitelmia ja päätöksiä. Karkean tason suunnitelmia ja päätöksiä budjetin avulla voidaan tehdä. (Teollisuustalous). Tunnusluvut ja mittarit Yrityksen toiminnan ohjauksen apuna käytetään tunnuslukuja. Yrityksen kirjanpidosta saadaan tunnuslukuja, joiden avulla voidaan arvioida toiminnan tehokkuutta. Näitä ovat mm. myynti- ja käyttökate. Tunnuslukuina käytetään myös resurssien käyttöä ja toiminnan tuloksia kuvaavia tunnuslukuja. Tunnusluvuilla johdetaan ja analysoidaan tavallisesti tuotannon keskeisten tavoitteiden toteutumista. Tuotteiden laatua ja toimitusvarmuutta, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta kuvaavat tunnusluvut löytyvät tuotannon tunnuslukujärjestelmistä. Toiminnan ohjauksen keskeisiä termejä ovat liiketoiminnan termein: myyntimäärät, myyntikate, käyttökate, valmistuksen määrä ja tilauskanta. Lisäksi teollisuuden toiminnanohjauksessa tarkastellaan kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Seurantakohteina ovat avainkoneiden ja henkilökunnan tuottavuus sekä valmistuksen läpäisyaika. Toimitusvarmuus pitää sisällään seuraavat käsitteet: toimitusaika, toimitusaikapito, palvelutaso, myöhästymiset, jälkitoimitusten määrä sekä tilaustoimitusprosessin läpäisyaika. Laatuun liittyvät seuraavat käsitteet: tuotteiden saanto, virheellisten tuotteiden määrä sekä reklamaatiot. Kapasiteetti, kuormitus ja läpäisyaika Kapasiteetti on tuotantokykyä kuvaava mittari. Se ilmoittaa tuotantoyksikön enimmäissuorituskyvyn aikayksikössä. Kapasiteetti voidaan ilmaista tuoteyksiköissä, kpl/ aikayksikkö. Mikäli tuotteet vaativat erilaisen määrän kapasiteettia, voidaan kapasiteetti määritellä tuotantoresurssin käyttöaikana. Esimerkiksi teollisuustermein kokoonpanon kapasiteetti on 160 tuntia/ viikko.

15 14 Kuormitusryhmällä tarkoitetaan teollisuudessa kokonaisuutta, jonka kapasiteettia ja kuormitusta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Kuormitusryhmien määrittely tehdään ohjaustarpeiden perusteella. Karkeasuunnittelussa käytetään laajoja kuormitusryhmiä kuten tuotantolinja tai työntekijäryhmä. Tarkemmassa eli hienosuunnittelussa käytetään solu-, tai työntekijäryhmäkohtaisia hienojakoisempia kuormitusryhmiä. Kapasiteetin hallinta perustuu työpisteen kapasiteetin sekä suunniteltujen töiden kuormitukseen. Kuormitus kertoo, kuinka paljon suunniteltu tuotanto varaa eli kuormittaa kapasiteettia. Kuormitussuhde kertoo tietyn ajanjakson suhteellisen kuormituksen käytettävissä olevaan maksimikapasiteettiin verrattuna. Nettokapasiteetti ilmoittaa todellisen, käytettävissä olevan kapasiteetin. Tämä voi olla huomattavasti pienempi kuin teoreettinen maksimikapasiteetti. Kapasiteettia vähentävät erityisesti häiriöt, kuten konerikot ja sairauspoissaolot. Läpäisyaika kuvaa kokonaisaika, jonka toimintaketju vaatii. Tavallisimmin teollisuudessa läpäisyajalla tarkoitetaan joko kokonaisläpäisyaikaa tai valmistuksen läpäisyaikaa. Kokonaisläpäisyajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tilauksen vastaanottamisesta toimitukseen. Läpäisyaika ei kuvaa tuottavuutta tai tuotteen vaatimaa valmistusaikaa. Tavallisesti valtaosa läpäisyajasta on odotusaikaa, varsinainen työnvaiheaika on vain murto-osa kokonaisajasta. Lyhyillä läpäisyajoilla on teollisuudessa monia positiivisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn. Teollisuudessa toiminnan aikajänteen lyhentämisestä on tullut yksi keskeisimmistä tuotannon kehittämisen tavoitteista. (Teollisuustalous) Toiminnanohjauksen tavoitteet teollisuudessa Kapasiteetin korkea tuottavuus Laitteisiin, koneisiin ja tiloihin sitoutuneen pääoman tuottavuus on sitä parempi, mitä suurempi tuotanto on. Tuotantoerät suunnitellaan teollisuudessa niin, että keskeiset resurssit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Toimitusvarmuus Tuotantoyrityksen on huolehdittava sovituista toimitusajoista sekä ylläpidettävä valmiutta toimittaa tuotteita asiakastarpeiden mukaisesti.

16 15 Lyhyt läpäisyaika Tuotanto tulee suunnitella niin, että tilausten ja tuotantoerien läpäisyajat ovat mahdollisimman lyhyitä. Lyhyet läpäisyajat vähentävät teollisuudessa keskeneräiseen tuotantoon sitoutunutta pääomaa ja kehittävät toimintavarmuutta ja laatua sekä helpottavat kapasiteetin suunnittelua. Edellä kuvatut teollisuustuotannon toiminnanohjauksen tavoitteet teollisuudessa ovat osittain keskenään ristiriitaisia. Läpäisyaikojan lyhentäminen on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi hallita toiminnanohjauksen keskenään ristiriitaisten tavoitteiden saavuttamista. Läpäisyaikaa lyhentämällä pystytään samanaikaisesti pienentämään tuotantoon sitoutunutta pääomaa ja ylläpitämään hyvää toimituskykyä. Yrityksen tuotannonohjausta vaikeuttaa se, että yrityksen eri toiminnoilla on keskenään ristiriitaiset käsitykset eri tavoitteiden tärkeydestä. (Teollisuustalous) 2.4 Tuotannon johtaminen Tuotannon ohjaus Tuotannon ohjausta on käsiteltävä järjestelmään liittyvänä ilmiönä. Tuotantojärjestelmän ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi tuotannon tavoitteiden toteutumiseen, ohjauksen tehtäviin ja ongelmakenttään sekä käytettäviin ohjausperiaatteisiin ja menetelmiin. Tuotannon toiminnanohjaukseen liittyy aina oleellisena osana ohjattavan tuotantojärjestelmän ominaisuuksien ja suorituskyvyn kehittäminen. Tuotantojärjestelmän ominaisuuksia kehittämällä voidaan edistää toiminnanohjauksen tavoitteiden saavuttamista. Teollisuudessa ohjattavuus kuvaa tuotantojärjestelmän kykyä vastata ohjausmuuttujiin. Ohjattavuusominaisuuksia ovat teollisuudessa tuotantomuoto, tuotannon läpäisyaika, valmistuserien suuruus, materiaalivirtojen selkeys, tuotantoyksikön koko, henkilöstön osaaminen, henkilöstön motivaatio, toiminnan laatu, kapasiteetin joustavuus tuotantomäärien muutoksille, lisäkapasiteetin saatavuus, tuotteiden ja tuotevariaatioiden määrä sekä ohjattavien työnvaiheiden määrä. Teollisuudessa on saavutettu hyviä tuloksia tuotannon ohjattavuuden parantamisella tuotantoa kehitettäessä. Ohjattavuuden ollessa hyvä on yrityksen resurssit voitu hyödyntää tehokkaammin. Välilliset kustannukset ja toiminnan virheet ovat huomattavasti vähäisemmät. Tuotannon ohjattavuuden kehittämisen keskeisimmät keinot ovat läpäisyaikojen lyhentäminen, virheiden ja häiriöiden poistaminen, toiminnan itseohjautuvuuden kehittäminen sekä modernin tietokoneohjatun tuotantotekniikan hyödyntäminen.

17 Toiminnanohjausprosessi teollisuudessa Toiminnanohjauksen suunnittelutehtävät ja päätöksenteko jakautuvat organisaation eri tasoille. Ylimmällä tasolla pyritään huolehtimaan resurssien riittävyydestä ja toimintojen koordinoimisesta. Ohjaus tarkentuu siirryttäessä lähemmäs tuotantoa ja valmistusta ohjaavaa tasoa. Tuotannonohjausta voidaan tarkastella vaiheittain etenevänä ohjausprosessina. Tuotannonohjausprosessin vaiheet: tilaus, kokonaissuunnittelu, karkeasuunnittelu, hienosuunnittelu, valmistuksen (tuotannon) ohjaus ja valmistus(tuotanto). Näennäisesti selkeästi vaiheesta toiseen etenevässä ohjauksessa tapahtuu koko ajan uudelleensuunnittelua ja eri suunnittelutehtävien välistä koordinointia. Kokonaissuunnittelu Kokonaissuunnittelulla tarkoitetaan ylimmän tason suunnittelua, jossa tehdään tuotannon kokonaisvolyymiä ja taloutta koskevat suunnitelmat. Suunnittelu voidaan tehdä osana vuotuista budjettisuunnittelua. Kokonaissuunnittelussa suunnitellaan toiminnan volyymin määrittely sekä eri resurssien ja kapasiteetin kokonaistarpeen määrittely. Kokonaissuunnittelun ja budjetoinnin keskeisimpiä lähtökohtia ovat teollisuudessa tuotteiden menekkiennusteet. Ennusteilla pyritään sopeuttamaan kapasiteetti tulevaisuuden tuotantotarpeisiin. Karkeasuunnittelu Resurssien käytön yleissuunnittelussa henkilö-, kone-, ja laitekapasiteetti määritellään yleisellä tasolla. Päähuomio on resurssien sopeuttamisessa menekkiä vastaavalle tasolle. Toimituskyvyn määrittelyn perusteella luvataan asiakkaalle toimitusajat, usein ne perustuvat karkeasuunnitteluun. Kuormitussuunnittelulla tarkoitetaan teollisuudessa karkeasuunnitelmissa laadittavia alustavia tuotantosuunnitelmia. Valmistuskapasiteetti on usein rajoittava tekijä toiminnan suunnittelussa. Karkeasuunnittelu perustuu usein avain- tai pullonkaulakuormitusryhmien suunnitteluun, koska ne rajoittavat ensimmäisinä tuotantomäärää ja toimituskykyä. Hienosuunnittelun tehtävänä on teollisuudessa tuotannon yksityiskohtainen suunnittelu. Hienosuunnittelussa pyritään tuotantoerien muodostamisella ja ajoittamisella luomaan työjärjestys, joka toteuttaa tuotannon eri tavoitteet mahdollisimman hyvin. Tavallisimmin tavoitteena on hyvä toimitusvarmuus ja korkea tuottavuus. Pullonkaulatyövaiheiden tuottavuus tulee olla hyvä ja kuormitusasteen korkea. Pullonkaulavaiheissa kannattaa painottaa hieman enemmän tuottavuuden maksimointia, muissa vaiheissa läpäisyaikojen lyhentäminen on oleellisempaa.

18 17 Valmistuksen ohjaus Teollisuudessa valmistuksen ohjauksen tehtäviä ovat työn suorittamisen yksityiskohtainen suunnittelu, työnjakelu, työtehtävien ohjaaminen, valvonta ja raportointi. Yrityksen karkea- ja hienosuunnittelu edellyttää toteutuneiden tapahtumien raportointia. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan tuottavuutta, läpäisyaikoja sekä eri vaiheiden vaatimia työmääriä. (Teollisuustalous.) Toiminnanohjauksen tietojärjestelmät Yrityksien resurssien suunnittelussa käytettäviä toiminnanohjausjärjestelmiä kutsutaan ERP-järjestelmiksi. ERP on lyhenne sanoista Enterprise Resource Planning, suomennettuna yrityksen resurssien suunnittelu. Järjestelmien avulla pidetään yllä yrityksen perustietoja sekä eri tapahtumiin liittyviä tapahtumatietoja. ERP-järjestelmät sisältävät kaikki tavallisimmat yrityksien tietojenhallinnassa ja toiminnanohjauksessa tarvittavat atk-ohjelmistot. Järjestelmien tavoitteena on, että kerran järjestelmään syötettyä tietoa ei tarvitse luoda toistamiseen vaan että missä tahansa järjestelmän sisällä syntynyt tieto voidaan välittää kaikille osapuolille. Toiminnanohjauksen integroinnilla pyritään siihen, että liiketoiminnat ja toiminnanohjaus voidaan suunnitella keskitetysti. Toiminnanohjauksen tietojärjestelmien tehtävänä ovat perustietojen ylläpito, tapahtumatietojen hallinta, tietojen välitys organisaation sisällä, suunnitelmien laadinta ja ylläpito, toteumatietojen keruu ja ylläpito, asiakirjojen ja dokumenttien tuottaminen sekä tilastointi ja raportointi. Teollisuudessa ovat toiminnanohjausjärjestelmät käytössä keskeisinä toimintamalleina materiaali- ja kapasiteettihallinnan keskeisiä toimintaperiaatteista toteuttavina työkaluina. Tuoterakenne on määritelty, joten keskeiset tuotteiden valmistuksessa tarvittavat raaka-aineet ja resurssit on tallennettu järjestelmiin, samoin työvaiheet ja niiden vaatima kapasiteetti. Tavallisimmin ne on määritelty yhtä valmistunutta lopputuoteyksikköä kohti. Järjestelmillä tehdään tarvelaskenta määritettyjen tuotekohtaisten materiaali- ja kapasiteettitarpeiden perusteella. Tarvelaskennassa ajoitetaan tuotanto eli määritellään eri työvaiheet työvaiherakenteen perusteella. Tarvelaskennan perusteella laaditaan järjestelmällä kuormituskirjanpito, joka perustuu kapasiteettitarpeisiin. Kuormitus perustuu tarvelaskennan ajoituksen määrittelemään kapasiteettitarpeeseen tarkastelujaksolla. Kuormitus purkautuu kun työnvaihe raportoidaan tehdyksi tai tuote valmistuneeksi. Standardikustannuslaskennassa saadaan tuotteen hinta toiminnanohjausjärjestelmässä kuvatun tuoterakenteen perusteella lasketuksi. Laskelma perustuu tietojärjestelmässä ylläpidettävien raaka-ainehintoihin sekä kone- ja työtuntikustannuksiin. Kustannuslaskennassa voidaan ottaa huomioon välilliset kustannuk-

19 18 set erilaisia kustannuslisiä ja kertoimia käyttämällä. Standardikustannuslaskelmaa voidaan käyttää hinnoittelussa, eri toteutusvaihtoehtojen vertailussa sekä kustannusseurannassa. Jälkilaskennalla voidaan verrata toteutuneita kustannuksia standardikustannuslaskelmaan. (Teollisuustalous) 2.5 Hyvinvointipalvelut ja niitä tukeva lainsäädäntö Palvelujärjestelmän rakenne, rahoitus ja kehitys Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan valtiota, joka kantaa vastuuta kansalaisten sosiaalisista olosuhteista ja elämisen ehdoista. (Hyvinvointivaltio käännekohdassa 1992.) Hyvinvointivaltio-käsite kattaa julkishallinnon eli valtion ja kuntien toimilla turvatun infrastruktuurin, jossa kansalaisten perustuslailliset oikeudet, mm. oikeus koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon on turvattu. Pohjoismaisissa demokratioissa kansalaisten palvelut on turvattu pääasiassa verorahoitteisesti. Omavastuu ja käyttäjämaksut hyvinvointipalvelujen käytöstä ovat joko pieniä tai puuttuvat kokonaan. Suomen perustuslaki määrittelee, että kansalaisille on turvattava riittävät palvelut. Hyvinvointipalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntömme on syntynyt pääasiassa omien kansallisten tarpeidemme mukaan. Ruotsin vallan ajalla maassamme lääkintäviranomaiset ja yliopistot organisoituivat ruotsalaisen esimerkin mukaisesti. Venäjän autonomian aikana suomalainen lainsäädäntö kehittyi aiemman mallin mukaisena. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli sen aikaisen maailman edistyksellisimpiä ratkaisuja ja on linjannut suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Autonomian aikana ja itsenäisyyden alkuvuosina säädettiin lakeja, jotka pyrkivät turvaamaan kaikista huono-osaisimpien asemaa. Kansakoululaitoksen kehittäminen, laki oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 ja siinä oli peräti 16 vuoden siirtymäaika. Kansan perussivistyksen ja lukutaidon turvaaminen oli merkittävä hyvinvoinnin kehitysaskel. Kansan sivistys ja kunnallinen itsehallinto loivat mahdollisuudet luoda hyvinvoinnin edistämiselle tarvittavat rakenteet. Tällä hetkellä voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen lainsäädäntö on peräisin pääasiassa 1970-luvulta. Päivähoito- ja vammaispalvelulainsäädäntö on nuorempaa, ja 1990-luvuilta. Terveydenhuollon lainsäädäntöä on täydennetty 2000-luvulla, mm. hoitoon pääsyn määräajoista on säädetty lain tasoisella säädöksellä. Terveydenhuollon palvelujen järjestämistä varten kunnalla on mahdollisuus saada valtionosuutta, jonka määrään vaikuttavat kunnan sijainti, ikä- ja elinkeinorakenne, liikenneolosuhteet ja varallisuus. Valtionosuuksien merkitys palvelujen järjestämisessä on muuttunut. Alkuperäisessä valtionosuusjärjestelmässä korvattiin menoja. Järjestelmä ei kannustanut kuntia taloudellisuuteen ja tehokkuuteen. Uusittu järjestelmä ei ota enää huomioon varsinaisia järjestämiskustannuksia, vaan pyrkii kannustamaan kuntia palvelujen järjestämiseen mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti.

20 19 Osa lainsäädännöllä turvatuista palveluista on ns. subjektiivisia oikeuksia, esimerkiksi oikeus päivähoitoon ja joihinkin vaikeavammaisuuden perusteella turvattaviin palveluihin. Peruskoulutus, kaikille yhteinen yleissivistävä koulutus on myös oikeus, vaikkakin alkuperäisessä lainsäädännössä se määriteltiin velvollisuudeksi. Sosiaalipalveluissa on lainsäädännöllä säädettyinä määräaikoja hakemusten käsittelystä ja ohjeita toimeentulon turvaamiseen tähtäävän lainsäädännön soveltamisessa. Lastensuojelulainsäädännössä on kuntia sitovia ohjeita päätöksistä ja määräajoista. Ennalta ehkäisevät palvelut tulivat mukaan terveydenhuoltoon vaiheittain. Äitiys- ja lastenneuvolapalveluja järjestettiin erityisesti sodan jälkeen syntyneille suurille ikäluokille jo kattavasti. Kouluterveydenhuolto kehittyi kansakoulujen terveystarkastuksista ja kansakoululaisten hammastarkastuksista vähitellen ulottumaan myös muihin oppilaitoksiin. Koulutuslainsäädäntö ja kansanterveyslainsäädäntö muuttui 1970-luvun puoleen väliin mennessä. Kansanterveyslain perusteella rakennettiin maahamme terveyskeskusverkosto. Verkoston rakentaminen aloitettiin eniten palveluja kaipaavilta alueilta eli syrjäseuduilta. Peruskouluun siirryttiin kokeilujen kautta vaiheittain vuoteen 1976 mennessä. Terveyskeskusjärjestelmän rakentaminen jatkui 1980-luvun ajan. Osa palveluista on lainsäädännössä määrätty riittäviksi. Palvelujen riittävyyden määritteleminen on osoittautunut hankalaksi. Lääketieteen tutkimuksen ja diagnostiikan sekä hoitojen kehittyminen on johtanut hoitomenetelmien valintapulmiin. Kunnallisessa terveydenhuollossa ennalta ehkäisy ja peruspalvelut ovat olleet kilpailemassa rahoituksesta, mutta erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen ja palvelujen järjestämisvelvollisuuden vuoksi rahaa on suunnattu viime vuosikymmeninä erityisesti erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoidon teknologioiden kehittyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia diagnostiikkaan sekä mm. syövän hoitoon sekä vastasyntyneiden tehohoitoon. Ennalta ehkäisyllä on saavutettavissa tuntuvaa terveyden paranemista ja sen tuomaa hyvinvoinnin lisäystä. Sydänsairauksien ja valtimotautien sekä diabeteksen ennalta ehkäisyssä on tärkeä osa ruokavaliolla ja liikunnalla. Aikuistyypin diabetes vähenisi arviolta 90 %, mikäli lihavuus voitaisiin poistaa ja väestö liikkuisi riittävästi. Suomalaisen tutkimuksen mukaan riskiryhmälle suunnatulla elintapaneuvonnalla diabetesta voidaan ratkaisevasti vähentää. Vaaka ja mittanauha ovat ennalta ehkäisevän itsehoidon tärkeimmät laitteet. Vyötärön ympäryksestä on väestötason tutkimuksessa saatu suositeltavat raja-arvot, samoin BMI, jossa paino jaetaan pituuden neliöllä on hyvä mittari. Itsehoidolla voidaan vaikuttaa molempiin ja sairastumisriski pienene nopeasti eli hoito on vaikuttavaa. (Markku Pekurinen, Pekka Puska ym. Terveydenhuollon menojen hillintä.) Hampaiden reikiintymisen ja myös kiinnityskudossairauksien ennalta ehkäisemisessä menetelmät ovat helppokäyttöisiä ja edullisia. Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluoripitoisella hammastahnalla on vaikuttavaa reikiintymisen ja iensairauksien ehkäisyssä. Kuntien ennaltaehkäisevät palvelujärjestelmät tar-

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2016

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2016 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2016 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Tulokset Aidosti asiakaslähtöiset avopalvelut Katriina Piironen Avopalvelujen hallinto 4.12.2012 Avopalvelujen asiakaskysely 29.10.-11.11.2012 Tampereen sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä 1 STM ja SITRA yhteistyö Keväästä 2015 lähtien STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä palvelupaketteja. Kehitystyö liittyy osaltaan hallituskauden

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden vaikuttajafoorumi 6.11.2012 Tarja Saarelainen, dosentti, HTT, tarkastuspäällikkö KONSERNIRAKENNE

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Tampereen toimintamalli

Tampereen toimintamalli Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot