KARTOITUS TUOTANTOAUTOMAATION TEKNOLOGISISTA KEHITTÄMISTARPEISTA. Hanna Pajunen-Muhonen Pekka Korpiharju Olli Sylvänne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARTOITUS TUOTANTOAUTOMAATION TEKNOLOGISISTA KEHITTÄMISTARPEISTA. Hanna Pajunen-Muhonen Pekka Korpiharju Olli Sylvänne"

Transkriptio

1 KARTOITUS TUOTANTOAUTOMAATION TEKNOLOGISISTA KEHITTÄMISTARPEISTA Hanna Pajunen-Muhonen Pekka Korpiharju Olli Sylvänne 1

2 ESIPUHE Suomen, kuten muidenkin läntisten teollisuusmaiden, ns. valmistava teollisuus on viime vuosina kohdannut merkittäviä haasteita liittyen mm. tuotannon, sekä enenevissä määrin myös tuotekehityksen, siirtymiseen alemman työvoimakustannustason maihin. Menestyvien tuotteiden kehittämisen rinnalla toiminnan kehittäminen on avainasemassa teollisuusyrityksen kilpailukyvyn muodostumisessa. Tuotantotoiminnan tehostamisessa on tietotekniikan innovatiivisella hyödyntämisellä merkittävä rooli. Kaikki edellä mainittu huomioiden voidaan edistyksellisillä tuotantoautomaation ratkaisuilla nähdä olevan suuri merkitys länsimaissa toimivan valmistavan teollisuuden menestyksekkään toiminnan kannalta. Tuotantoautomaation tulee mm. olla, itse valmistusprosessiin liittyvien toimintojen lisäksi, integroitu tuotekehitys- ja liiketoimintaprosesseihin. Tekes käynnisti tammikuussa 2004 selvityksen kartoittaakseen kappaletavaratuotantoon liittyvän automaation näkymiä ja kehittämistarpeita. Tavoitteena oli selvitystyön avulla myös aktivoida yrityksiä ja tutkimustahoja yhteistyössä etsimään ratkaisuja alaa kohtaaviin haasteisiin. Selvityksen voidaan todeta saavuttaneen tavoitteensa. Selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään tulevia Tekesin panostuksia, mm. uusia teknologiaohjelmia, suunniteltaessa. Aihealueeseen liittyen Tekes on elokuussa 2004 tehnyt päätöksen valmistelun aloittamisesta autonomisen tuotannon teknologiaohjelmalle. Mikäli ohjelma päätetään käynnistää, se tapahtunee vuoden 2005 puolivälissä. Tekesin puolesta haluan kiittää selvityksen toteuttajaa EP-Logistics Oy:tä, sekä kaikkia haastatteluihin ja työpajaan osallistuneita henkilöitä. Helsingissä Juha Heinola Tekes

3 2

4 ALKUSANAT Tämä raportti on yhteenveto kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation teknologisten kehittämistarpeiden kartoituksesta. Raportti on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, minkälaiset teknologiset mahdollisuudet suomalaisella kappaletavarateollisuudella on parantaa kilpailukykyään yhä nopeammin muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ja kansainvälisen kilpailun jatkuvasti kiristyessä. Tässä raportissa tarkastellaan, miten kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatio on kehittymässä sekä mitä alueita suomalaiset yritykset tällä hetkellä näkevät keskeisimpinä kehitys- ja tutkimuskohteina. Haastateltujen ja tutkimuksen yhteydessä pidettyyn workshopiin osallistuneiden yritysten ja tutkimuslaitosten edustajien aktiivinen osallistuminen ja myötämielisyys tutkimuksen tekemiseen ovat olleet suurena apuna tämän kartoitustutkimuksen toteutuksessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan näkökulmasta kartoituksen keskeisimpänä tuloksena ovat kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvän teknologian tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamisen strategiset suuntaviivat. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää päätettäessä Tekesin aihealuetta koskevan teknologiarahoituksen suuntaamisesta lähivuosina. Tuotantoautomaation korkea taso ja sen edelleen kehittäminen ovat organisointikyvyn ohella erittäin tärkeitä tekijöitä parannettaessa suomalaisten kappaletavarateollisuusyritysten kilpailukykyä. Useilla teknologioilla ja niiden sovelluksilla on merkittävä rooli tuotantojärjestelmiä ja -automaatiota kehitettäessä. Toivomme tämän raportin osaltaan lisäävän kiinnostusta kappaletavarateollisuuden ja tuotantoautomaation tutkimukseen ja kehittämiseen. Menestyksellinen t&k-toiminta edellyttää innovatiivista asennetta, uskoa ja voimavaroja sekä yhteistyötä yritysten ja tutkimusyhteisöjen sekä julkisten tahojen välillä. Helsingissä kesäkuussa 2004 Hanna Pajunen-Muhonen, EP-Logistics Oy Pekka Korpiharju, EP-Logistics Oy Olli Sylvänne, EP-Logistics Oy 3

5 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT...5 TIIVISTELMÄ JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET SISÄLTÖ JA TOTEUTUS KAPPALETAVARATEOLLIS UUDEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNTAUKSET VISIO TUOTANTOAUTOMAATION KEHITTÄMISTARPEISTA JA -ALUEISTA TAUSTA VISION KUVAUS HAASTATTELUIDEN TULOKSET JA PÄÄTELMÄT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISALUEIDEN ANALYSOINTIA YLEISTÄ JOUSTAVA TUOTANTO VERKOSTOTUOTANTO IHMISEN JA KONEEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS CONCURRENT ENGINEERING AUTOMATISOINTI JA MEKANISOINTI TÄRKEIMMÄT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISALUEET KANSAINVÄLINEN TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN KANSAINVÄLISTEN TUTKIMUSTEN PÄÄTEEMOJA PÄÄTELMIÄ JA YHTEENVETO JATKOTUTKIMUKSEN JA -KEHITTÄMISEN SUUNTAAMINEN JA PAINOPISTEALUEET KEHITTÄMISEN HAASTEET...45 TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN PÄÄSUUNTAVIIVAT JA PAINOPISTEALUEET MUITA TUTKIMUS- JA KEHITYSKOHTEITA

6 MÄÄRITELMÄT 2D koodi. Perustuu perinteiseen viivakooditeknologiaan (EAN) ja on kehittyneempi versio perinteisestä viivakoodeista. Agile Manufacturing. Ketterä tuotanto, jonka tavoitteena on nopea sopeutuminen optimaalisiin kustannuksiin ja palvelutasoon. ATO (Assemble to order). Tilaus käynnistää kokoonpanon. Bluetooth. Kansainvälinen standardi langattomalle yhteydelle, joka perustuu edulliseen lyhyen kantaman omaavaan radiolinkkitekniikkaan. CAD (Computer Aided Design). Tietokoneen avulla tehtävää suunnittelua. CIM (Computer Integrated Manufacturing). Tuotannollisten tietojärjestelmien integrointiin perustuva valmistus. CPFR (Collaborative Planning, Forecasting and Replenishment). Toimitusketjun osapuolten yhteistyössä tekemää suunnittelua, ennustamista ja täydennysten hallintaa. Peruselementtejä ovat vahva luottamus osapuolten välillä, syvällinen organisaatiorajat ylittävä yhteistyö, kassapäätetietojen (POS, point of sales) hyödyntämiseen perustuva suunnittelu, paikkansapitävät ennusteet ja niiden vaihto osapuolten välillä sekä muutoksiin herkästi reagoiva täydentäminen. CRM (Customer Relationship Management). Asiakastiedon hallinta. Demand management DCM. Kysyntäketjun hallinnalla tarkoitetaan tietovirtojen koordinoitua ohjausta koko arvoketjussa lopullisilta kuluttajilta aina raakaainetoimittajille asti. Kysyntäketjussa välitettävää tietoa ovat mm. kysyntätieto ja asiakkaiden käyttäytymiseen liittyvää tieto. DFM, DFMA (Design for Manufacturability). Systemaattinen uuden tuotesuunnitelman arviointi. Palautteen saaminen on olennaisen tärkeä osa DFM:ää ECR (Efficient customer response). Kysyntälähtöinen toimitusten hallinta, jonka tavoitteena on saada tieto ja tuotteet liikkumaan teollisuuden ja loppukuluttajan välillä mahdollisimman tasaisesti ja mahdollisimman vähäisin keskeytyksin (menekkitiedon kerääminen ja välittäminen). EDI (Electronic Data Interchange). OVT. Organisaatioiden välinen (määrämuotoisen) tiedon siirto tieto- ja teletekniikkaa käyttäen. ERP (Enterprice Resource Planning). Toiminnanohjausjärjestelmät, jotka integroivat tuotannon, talouden ja jakelun toiminnot ja optimoi yrityksen resurssit. Flexibility. Joustavuus. Tarkoittaa yrityksen kykyä sopeutua kysynnän muutoksiin. Just in Time (JIT). Juuri oikeaan aikaan. Tuotannonohjausperiaate. 5

7 Kaizen. Jatkuva kehittäminen. Kanban. Kortteihin ja laatikoihin perustuva tuotannonohjausmentelmä. Lean manufacturing. Hoikka tuotanto. Tuotantostrategia joka perustuu turhien toimintojen eliminointiin. Logistiikka. Materiaalivirtojen ja niihin liittyvien tietovirtojen kokonaisvaltaista hallintaa ja optimointia yli organisaatio- ja maantieteellisten rajojen. Manufacturing Resource Planning (MRP II). Tuotannonsuunnittelujärjestelmä. Tietokoneavusteinen materiaalien- ja kapasiteetin ohjausjärjestelmä. Material Requirements Planning (MRP). Materiaalinhallintajärjestelmä. Materiaalien tarvelaskentaa, jossa raaka-aineet ja komponentit hankitaan valmiiden tuotteiden tuotanto-ohjelmasta johdettujen määrien ja aikataulujen perusteella. MTA (Make to Assembly). Tilaus käynnistää kokoonpanon. MTO (Make to Order). Tilausohjautuva tuotanto. Tilaus käynnistää tuotannon. MTS (Make to Stock). Varasto-ohjautuva tuotanto. Perinteinen tapa, jossa tuotanto määräytyy arvioitujen ja tehtyjen tilausten mukaan. Paluulogistiikka (Reverse Logistics). Jätteen ja käytettyjen tuotteiden käsittelyyn liittyvä logistiikka, kierrätyslogistiikka. PDM (Product Data Management). Tuotetietojen hallinta ja tuotetietojen ylläpito sekä siirtäminen. PTO (Plan to Order). Tilaus käynnistää suunnittelun. RFID (Radio Frequency Identification). Saattomuisti kehitettiin automaattiseen tuotetunnistukseen ja tiedon keruuseen mm. varastoihin ja jakelukeskuksiin, joissa reaaliaikainen tietojen päivitys on kriittistä. RFID:n käytöllä saavutettavia etuja: tuote/pakkaus voi sisältää tietoja, tietoja pystytään muokkaamaan, lukiessa ei tarvita näköyhteyttä ja useita tunnisteita voidaan lukea samanaikaisesti. Statistical Process Control (SPC). Prosessin jatkuvaa tilastollista seurantaa, jonka tarkoituksena on varoitta, jos prosessissa tapahtuu määriteltyjen rajojen ylittämistä. Supply Chain Management (SCM). Toimitusketjun hallinta. Tavara- ja tietovirtojen koordinoitua ohjausta koko arvoketjussa raaka-ainetoimittajalta lopulliselle kuluttajalle. Tavoitteena on virtaviivaistaa toimintoja koko arvoketjun tasolla poistamalla turhia välivaiheita ja toimintoja ja mahdollistamalla materiaalin liike ilman turhia välivarastoja. Toimitusketju. Muodostuu yksittäisistä, yhteistyössä toimivista toimijoista. Toimitusketjussa materiaalia toimitetaan alkutuotannosta ja muilta raaka- 6

8 ainetoimittajilta markkinoille ja loppukuluttajille. Toimitusketju sisältää kaikki logistiikkaketjun osapuolet, kuten asiakkaat (loppukäyttäjät ja ketjun sisäiset asiakkaat), myynnin, jakelun ja tuotannon, raaka-ainetoimittajat ja alkutuotannon. Toimitusverkko. Kuvastaa toimintaa verkostoituneessa taloudessa, jossa yksittäinen yritys voi olla osana useissa erilaisissa toimitusketjuissa. Total Quality (TQ) or Total Quality Management (TQM). Yrityskulttuuri, jossa jatkuva kehittyminen on integroituneena osana kaikessa yrityksen toiminnassa. Tracking. Jäljitettävyys. Menetelmä, jolla seurataan tilauksen ja siihen liittyvän toimituksen kulkua läpi prosessin. Tuoteperhe (Product Family). Yhdistetty lopputuoteryhmä, jossa kaikilla lopputuotteilla on sama kriittinen resurssi. WLAN (Wireless Local Area Network). lähiverkko. Radioyhteyksiä hyödyntävä langaton 7

9 TIIVISTELMÄ Yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvilla markkinoilla Suomen kappaletavarateollisuuden kilpailukyky on joutunut suurten muutosten eteen. Liiketoimintaympäristön muutokset ja jatkuvasti kiristyvä kansainvälinen kilpailu asettavat kappaletavarateollisuudelle yhä tiukempia haasteita. Tuotantoautomaation korkea taso ja sen edelleen kehittäminen ovat tuotteiden ja organisointikyvyn ohella erittäin tärkeä osa Suomen kappaletavarateollisuuden kilpailukykyä. Useilla teknologioilla ja niiden sovelluksilla on merkittävä rooli tuotantojärjestelmiä ja - automaatiota kehitettäessä. Tätä taustaa vasten Teknologian kehittämiskeskus Tekes käynnisti tämän selvityksen kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvien teknologisten kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Selvityksen toteuttajana on EP-Logistics Oy. Kartoituksen tavoitteena on selvittää kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation kehittämistarpeet ja määritellä alueelle suunnattavien panostusten painopisteitä ja sisältöä. Lisäksi kartoituksessa on selvitetty teollisuuden ja tutkimuslaitosten sitoutumista ja panostushalukkuutta aihepiiriin tutkimukseen ja kehittämiseen. Kappaletavarateollisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä pääasiassa kokoonpantavia tuotteita ja niiden komponentteja valmistavaa teollisuutta. Tuotantoautomaatio käsittää järjestelmätason ottaen huomioon myös ihmisen roolin osana tuotantojärjestelmää. Tuotantoautomaation keskeisiä osa-alueita ovat tuotantolaitoksen sisäinen ja ulkoinen kommunikointi eri toimintojen välillä, materiaalivirtojen ja -käsittelyn automaatio sekä tuotannon suunnittelu ja ohjaus. Kartoitukseen liittyi laaja visiointihaastatteluvaihe, joka kohdistettiin niihin yrityksiin, joilla on keskeinen asema kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja teknologian kehittämisessä, edistämisessä ja käytössä (mm. merkittävimmät kotimaiset kappaletavarateollisuusyritykset, automaatiojärjestelmiä ja tuotantoteknologisia ratkaisuja kehittävät ja valmistavat yritykset). Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita tuotantoautomaatioon ja teknologiaan erikoistuneista tutkimuslaitoksista sekä tiede- ja ammattikorkeakouluista sekä muita asiantuntijatahoja. Haastatteluita tehtiin yhteensä 34. Haastatteluissa esiin tulleiden kehittämistarpeiden täsmentämiseksi ja priorisoimiseksi järjestettiin aiheeseen liittyvä workshop, johon osallistui yhteensä 36 henkeä. Haastatteluissa tuli selkeästi esille valmistavien yritysten, teknologiavalmistajien ja tutkimuslaitosten tarve, halu ja mahdollisuudet panostaa kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation alueelle. Tuotantoautomaation kehittämisellä pyritään parantamaan yritysten kilpailukykyä ja vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Tärkein tulevaisuuden kilpailukykyä parantava tekijä vaihtelee yritysten välillä. Useimmiten merkittävimpinä mainitut kilpailukykytekijät ovat reagointinopeuden lisääminen, valmistuksen yksikkökustannusten pienentäminen ja läpimenoajan nopeuttaminen sekä tuotekehitykseen liittyvät tekijät. Suurimpana uhkana suomalaiselle teolliselle valmistukselle pidetään tuotannon siirtymistä halvemman työvoiman perässä muihin maihin (esim Kiina, Venäjän rajantakaiset alueet, Baltia). 8

10 Kartoituksen tulosten mukaan kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation keskeisimmät tutkimus- ja kehittämiskohteet liittyvät seuraaviin painopistealueisiin: joustava tuotanto, elinkaaren hallinta ja suunnittelu, etähallinta ja operointi, automatisointi ja mekanisointi sekä virtuaalitehdas ja -verkosto. Merkittävimmäksi tutkimuksen ja kehittämisen painopistealueeksi nousi joustava tuotanto, jonka tärkeimpiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat nopeasti muuntuva tuotanto, nopeasti reagoiva tuotannon ohjaus ja pienevien sarjakokojen hallintaan liittyvät haasteet. Elinkaaren hallinnan ja suunnittelun osalta ensisijaisia tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat tuotteen, valmistuksen ja automaation integroitu elinkaaren hallinta ja suunnittelu, tuotesuunnittelun ja tuotannonsuunnittelun linkittäminen ja syvempi yhteistyö (concurrent engineering), muiden prosessien huomioonottaminen (esim. tuotteen valmistettavuussuunnittelu) sekä kokonaisuuden hallinta (esim. tiedonhallinta). Etähallinnan ja -operoinnin tärkeimpiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat globaali etäohjaus ja operointi sekä etävalvonta- ja huolto. Automatisoinnin ja mekanisoinnin osalta ensisijaisia tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat kokoonpano ja valmistus, valmistusvaiheiden integrointi ja materiaalinsiirrot (esim. materiaalinkäsittely-yksiköiden standardointi) sekä laitekehitys ja uusien teknologioiden hyödyntäminen (konenäkö, robotiikka, automaattinen tunnistus sekä mobiiliteknologia). Virtuaalitehtaan ja -verkoston tärkeimpiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat digitaalinen tehdas, simulointi sekä verkoston hallinta ja ylläpito. Lisäksi kartoituksessa nousi esiin muita tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksia jatkotutkimus- ja kehityshankkeiden t&k-rahoituksen suuntaamisen suunnittelussa huomioitavaksi. Haastatteluissa ja workshopissa useimmiten esiintuotuja muita yksittäisiä tutkimusaluekokonaisuuksia ovat yksinkertainen pk-yrityksen tuotantoautomaatio sekä ideaalitehdas. 9

11 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvilla markkinoilla Suomen kappaletavarateollisuuden kilpailukyky on joutunut suurten muutosten eteen. Liiketoimintaympäristön muutokset ja jatkuvasti kiristyvä kansainvälinen kilpailu asettavat kappaletavarateollisuudelle yhä tiukempia haasteita. Tuotantoautomaation korkea taso ja sen edelleen kehittäminen ovat organisointikyvyn ohella erittäin tärkeä osa Suomen kappaletavarateollisuuden kilpailukykyä. Useilla teknologioilla ja niiden sovelluksilla on merkittävä rooli tuotantojärjestelmiä ja -automaatiota kehitettäessä. Tämän seurauksena Teknologian kehittämiskeskus Tekes päätti vuoden 2003 lopulla käynnistää selvityksen kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvien teknologisten kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Kappaletavarateollisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä pääasiassa kokoonpantavia tuotteita ja niiden komponentteja valmistavaa teollisuutta. Selkeimmin pois rajattavia aloja ovat prosessiteollisuuden toimialat, esim. paperi-, kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuus sekä materiaalien jalostus. Tuotantoautomaatio käsittää järjestelmätason ottaen huomioon myös ihmisen roolin osana tuotantojärjestelmää. Tuotantoautomaation keskeisiä osa-alueita ovat tuotantolaitoksen sisäinen kommunikaatio eri toimintojen välillä, materiaalivirtojen ja -käsittelyn automaatio sekä tuotannon suunnittelu ja ohjaus. Tilastollisesti kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät teknologiset tekijät ovat halu ja taito ottaa käyttöön uusimpia valmistusmenetelmiä ensimmäisten joukossa sekä itse kehitetyt tuotantojärjestelmät, joita toisilla ei ole (Schroeder & Flynn, 2001). Vaikka tehokkaat valmistusmenetelmät ovat kilpailukyvyn kannalta tärkein yksittäinen tekijä, ei kilpailukykyä voi rakentaa pelkästään niiden varaan. Jatkuvasti uusiutuvat, kilpailukykyiset tuotteet yhdessä kilpailukykyisten valmistusprosessien kanssa takaavat vasta kilpailukyvyn jatkuvuuden. Olennaista kilpailukyvyn kannalta on tieto- ja viestintäteknologian monipuolinen, innovatiivinen käyttö. Tuotannollisten yritysten näkökulmasta kehittämisen avainsanoja ovat lisäksi kokonaisuuksien hallinta, avoin toimintakulttuuri sekä jatkuvan toiminnan kehittämisen ideologia. Useilla teknologioilla ja niiden sovelluksilla tulee olemaan keskeinen rooli tuotantojärjestelmiä ja automaatiota kehitettäessä, esim.: Tietojärjestelmät (integraatio, modulaarisuus, reaaliaikaisuus) kokonaisvaltaiset ohjausjärjestelmät (standardit, rajapinnat) Tunnistus-, paikannus- ja seurantateknologiat (näköjärjestelmät, RFID) Hajautettu äly, älykkäät toimilaitteet ja anturit Mobiili tiedonsiirto ja langaton kommunikointi. Strategiset valinnat ovat kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta tärkeimpiä (Schroeder & Flynn, Menestymisen kannalta ratkaisevaa on mm. avoin kommunikointi, joka lisää innovaatioiden sisäistä hyödyntämistä sekä kehittämiskohteiden 10

12 strategisesti hallittu toteuttaminen. Suomalaisen kappaletavarateollisuuden näkökulmasta kilpailukyky voi pohjautua esim. sellaisten tuotteiden valmistukseen, jossa on oleellista tuotannon ja markkinoiden läheisyys (mm. alhaiset siirtokustannukset, säilyvyysongelmat tms.) korkea-automaatioaste koko valmistuksessa korkea teknologiataso valmistusprosesseissa työntekijöiden korkeahko koulutustaso pienerien valmistaminen pitkälle automatisoidulla tavalla toimiva ja luotettava infrastruktuuri. 1.2 Tavoitteet Tutkimus on luonteeltaan kartoitus, ja sen päätavoitteena on selvittää kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation kehittämistarpeet määritellä alueelle suunnattavien panostusten painopisteitä ja sisältöä selvittää teollisuuden ja tutkimuslaitosten sitoutumista ja panostushalukkuutta aihepiiriin tutkimukseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen yhteydessä on kartoitettu myös kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja -teknologian kehityssuuntaukset sekä uusimmat sovellukset ja ratkaisut Keski-Euroopassa, USA:ssa, ja Japanissa. Kartoituksen tuloksena Tekes ja kotimaiset yritykset saavat uusinta tietoa ja osaamista nopeasti muuttuvasta kappaletavarateollisuuden liiketoimintaympäristöstä. Tilaajan näkökulmasta keskeisimpänä tuloksena ovat kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvän teknologian tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamisen strategiset suuntaviivat. Selvityksen tuloksia hyödynnetään päätettäessä Tekesin aihealuetta koskevan teknologiarahoituksen suuntaamisesta lähivuosina. Selvityksen taustalla vaikuttavat useat sekä käynnissä olevat että päättyneet selvityksen aihepiiriä sivuavat Tekesin teknologia-ohjelmat. Aihepiiriä sivuavia, käynnissä olevia teknologiaohjelmia ovat mm.: ÄLY - Älykkäät automaatiojärjestelmät ELO Elektronisen liiketoiminnan logistiikka. Aihepiiriä sivuavia, päättyneitä teknologiaohjelmia ovat mm.: UTT - Uusi teollinen toimintatapa Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset LASSI Kevyt kokoonpanotuotanto Mallitehdaskonseptin kehittäminen Nopeat tuotantojärjestelmät RASKO Keskiraskaan ja raskaan kokoonpanotoiminnan kehittäminen. 11

13 1.3 Sisältö ja toteutus Tutkimus rakentuu seitsemästä vaiheesta, jotka ovat kiteytettynä kuvassa 1. Työvaiheiden sisältö on kuvattu jäljempänä tekstissä. Katsaus kappaletavarateollisuuden keskeisiin liiketoimintaympäristön muutossuuntauksiin Alan kotimaisen sekä kansainvälisen kehityksen ja tutkimuksen kartoitus Visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja teknologian muutosvaatimuksista ja kehittämistarpeista Haastattelut Kappaletavara -teollisuuden kärkiyritykset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut (tuotantoautomaatio ja -teknologia) Muut asiantuntijatahot Tarkennettu visio sekä laajennetut muutosvaatimukset ja kehittämistarpeet Kehittämistarpeiden täsmentäminen ja priorisointi (workshop ja kyselytutkimus) Kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvät teknologiset kehittämistarpeet ja ja painopistealueet Kuva 1. Tutkimuksen rakenne ja vaiheet Tutkimuksen lähtökohtana on katsaus kappaletavarateollisuuden keskeisiin liiketoimintaympäristön muutossuuntauksiin. Tässä on keskitytty kuvaamaan ne muutossuuntaukset, jotka asettavat kappaletavarateollisuudelle uusia haasteita ja kehittämistarpeita sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikajänteellä. Tavoitteena on ollut tuoda esiin ne seikat, jotka vaikuttavat kappaletavarateollisuuden muutostilaan ja kehittämistarpeisiin. Alan kotimaisen ja kansainvälisen kehityksen ja tutkimuksen kartoituksessa on kotimaan osalta hyödynnetty Tekesin aihepiiriä sivuavien teknologiaohjelmien tuloksia sekä EP-Logistics Oy:n kiinteitä suhteita korkeakouluihin, yliopistoihin, 12

14 tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin. Kansainvälisessä selvityksessä on keskitytty Keski- Eurooppaan, USA:han ja Japaniin. Työvaiheessa on hyödynnetty lisäksi EP-Logistics Oy:n koordinoiman Tulevaisuuden Keräilyjärjestelmät -hankkeen 1 (päättynyt keväällä 2004) järjestelmien ja tekniikoiden -kartoitusvaiheen tuloksia. Keräilyjärjestelmät - hankkeessa kartoitettiin kotimaassa ja ulkomailla tehtyjä tutkimuksia sekä laitteistotoimittajien tarjontaa ja visioita mm. seuraavilta alueilta: Älykkäisen robottien hyödyntäminen kokoonpanossa nyt ja tulevaisuudessa Laitevalmistajien tarjonta Integraattorien tarjonta ja sovelluskohteet Viivakoodien ja RFID:n hyödyntäminen kokoonpanossa Konenäön soveltamismahdollisuudet Kappaleiden liikkeestä poiminta Laadunvalvonta Kappaleiden poiminta satunnaisesta järjestyksestä Konenäön rajoitteet ja mahdollisuudet. Tutkimuksen ensimmäisten vaiheiden tulosten perusteella laadittiin visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja teknologian muutosvaatimuksista ja kehittämistarpeista. Visio pohjautuu liiketoimintaympäristön muutostekijöiden asettamiin kappaletavarateollisuuden haasteisiin, ja se koostuu mm. suuntaa-antavista näkemyksistä sekä kehitys- ja muutostarpeita kuvaavista väittämistä. Visio pyrittiin rakentamaan selkeään ja nopeasti omaksuttavaan muotoon, jotta sitä voitiin hyödyntää selvityksen haastatteluvaiheessa. Selvityksen haastatteluvaiheen haastattelut olivat luonteeltaan sekä asiantuntijahaastatteluita että workshop-tyyppisiä keskustelu- ja ideointitilaisuuksia. Haastattelut jakaantuvat kolmeen osaan: 1) Kehityksen edelläkävijä- ja kärkiyritykset kappaletavarateollisuuden yritykset automaatiojärjestelmiä valmistavat yritykset 2) tuotantoautomaatioon ja teknologiaan erikoistuneet tutkimuslaitokset sekä tiede- ja ammattikorkeakoulut 3) muut asiantuntijatahot. Kehityksen edelläkävijä- ja kärkiyrityksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä yrityksiä, joilla on keskeinen asema kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja teknologian kehittämisessä, edistämisessä ja käytössä (mm. merkittävimmät kotimaiset kappaletavarateollisuusyritykset, automaatiojärjestelmiä ja tuotantoteknologisia ratkaisuja kehittävät ja valmistavat yritykset). Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita tuotantoautomaatioon ja teknologiaan erikoistuneista tutkimuslaitoksista sekä tiede- ja ammattikorkeakouluista. Muita asiantuntijatahoja ovat mm. aihepiiriä sivuavat tutkimuslaitokset, viranomaistahot sekä alalla vaikuttavat asiantuntijayhdistykset. Haastatteluita tehtiin yhteensä 34, ja niihin osallistuneet organisaatiot ja henkilöt on esitetty liitteessä 1. Haastatteluissa esiintulleiden kehittämistarpeiden täsmentämiseksi ja priorisoimiseksi järjestettiin aiheeseen liittyvä workshop, jonne kutsuttiin haastatteluissa mukana olleet 1 Liikenne- ja viestintäministeriön VALO-ohjelma (www.valo-ohjelma.fi) 13

15 tahot, muita kappaletavarateollisuusyrityksiä sekä laajennettu asiantuntijaryhmä (mm. tutkimuslaitokset sekä tiede- ja ammattikorkeakoulut). Workshopiin osallistui yhteensä 36 henkeä. Osallistujat on esitetty liitteessä 2. Edellä selostettujen vaiheiden tulosten pohjalta voitiin määritellä kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvän teknologian kehitysalueet ja osoittaa tutkimustarpeet. Tuloksista on laadittu tämä loppuraportti Kartoitus kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation teknologisista kehittämistarpeista. Raportissa on pyritty hakemaan selkeä näkökulma siihen, mitkä kappaletavarateollisuuteen liittyvät tekniikat, rakenteet ja filosofiat luovat pohjan kestävälle kehitykselle kilpailukykyisemmälle kappaletavarateollisuudelle Suomessa. 14

16 2 KAPPALETAVARATEOLLISUUDEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNTAUKSET Teollisuusyritykset elävät kaikkialla maailmassa voimakkaan muutoksen aikaa. Myös Suomessa globaalin kilpailun kiristyminen ja kansainvälistymisen nopeutuminen vaikuttavat liiketoimintaympäristön muuttumiseen. Valmistavan teollisuuden luvun toimintaympäristö rakentuu nopeasti muuttuvista markkinoista, jatkuvasti ilmaantuvista ja kehittyvistä uusista teknologioista sekä globaalisti toimivista kilpailijoista. Koko yritysmaailman globalisoituessa myös yrityskoot kasvavat ja toiminnot keskittyvät. Valmistavassa teollisuudessa tämä näkyy erityisesti tuotannon keskittämisenä, kustannusten alentamispaineina ja uusina toiminta- ja markkinaalueina (erityisesti Kiina, Venäjä, Baltia, Etelä-Amerikka). Samalla tuotantopaikan ja loppukuluttajan välinen etäisyys kasvaa. Toimitusketjut pidentyvät ja lujittuvat ja toimitusketjuissa tarvitaan todellista yhteistoimintaa. Samalla yhteistoiminnan ja läpinäkyvyyden ulottuvuus kasvaa (toimittajan toimittaja toimittaja oma yritys asiakas asiakkaan asiakas) (vrt. kuva 2). Tämä puolestaan lisää prosessien standardointi- ja joustavuusvaateita. 100 Nykytila Tulevaisuus HANKI VALMISTA TOIMITA T H V T H V T H V T H TOIMITTAJAN TOIMITTAJA TOIMITTAJA -sisäinen tai -ulkoinen OMA YRITYS ASIAKAS -sisäinen tai -ulkoinen 3PLs 3PLs 3PLs 3PLs ASIAKKAAN ASIAKAS Kuva 2. Toimitusketjun hallinnan ulottuvuus (Lähde: ELA 2003) Yritykset tulevat sekä teollisuuden että kaupan alalla jatkossa keskittymään entistä enemmän omiin ydinosaamisalueisiinsa ja ulkoistamisen trendi lisääntyy. Tämän seurauksena toimintaympäristö monimutkaistuu (kompleksisuus) ja ulkoisten resurssien hallinnan merkitys korostuu. Toimitusketjuissa ja verkostoissa tiedon 15

17 määrä ja sen suodatus -tarve lisääntyvät. Menestyminen tulee entistä voimakkaammin riippumaan kyvykkyydestä monipuoliseen verkostoyhteistyöhön. Tuotteiden osalta asiakaslähtöisyys lisääntyy. Tuote- ja palveluvariaatioiden määrä lisääntyy ja toiminnassa siirrytään segmentoituihin konsepteihin sekä massa- ja asiakaskohtaiseen räätälöintiin. Läpimenoaikavaateet ja tuotteiden elinkaaret lyhentyvät entisestään. Samalla tuotteiden ylläpitovastuuaika lisääntyy ja palvelut, huolto ja varaosapalvelut muodostuvat entistä tärkeämmiksi. Tuotesuunnittelun merkitys lisääntyy ja siltä edellytetään entistä syvällisempää yhteistyötä ja linkittymistä valmistuksen suunnittelun kanssa. Tuotesuunnittelu luo myös perustan toimitusketjun hallintaan. Valmistusstrategioilta edellytetään tukea globaalin kilpailukyvyn parantamiselle, uusien innovatiivisten tuotteiden kehitykselle, suunnittelulle ja markkinoilletulon nopeuttamiselle sekä reagoivuutta nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Valmistusjärjestelmien tulee edelleen pohjautua kustannustehokkuuteen ja laatuun, mutta tämän lisäksi niiltä odotetaan entistä vahvempaa aikaperusteista ohjautuvuutta. Varsinaisiksi kilpailuedun lähteiksi ovat nousemassa nuukuus (lean production), joustavuus, ketteryys ja reagoivuus. Valmistusjärjestelmien tulisi pystyä vastaamaan mm. seuraaviin haasteisiin: Integraatio (yrityksen sisäinen ja ulkoinen) Hajautettu organisaatio (hajautetut tietämyspohjaiset järjestelmät linkitettynä kysynnän hallinnasta resurssi- ja kapasiteettisuunnitteluun ja aikataulutukseen) Heterogeeninen ympäristö ja yhteentoimivuus (IT- ja ohjausjärjestelmien sekä laitteiden sopeutuvuus erilaisiin ympäristöihin) Avoimuus, dynaamisuus ja skaalautuvuus Yhteistoiminta (toimittajat, partnerit ja asiakkaat) Ihmisen rooli osana valmistusjärjestelmää (tietämyksen hallinta, ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus) Ketteryys ja joustavuus (nopea reagoiminen toimintaympäristön muutoksiin, lyhyemmät tuotannon läpimenoajat ja nopeampi vastaaminen muuttuviin asiakasvaateisiin). Ketterä tuotanto on nopeasti uudelleenkonfiguroitavissa ja pystyy toimimaan erilaisten järjestelmien ja partnereiden muodostamissa verkostoissa. Valmistavan teollisuuden toimintaympäristömuutosten keskeisimmät haasteet voidaan yhteenvedon omaisesti tiivistää seuraaviin tekijöihin: Globaalit markkinat ja kilpailu vs. globaalit palvelut ja tuotteet Asiakasvaatimusten lisääntyminen Organisaatioiden ja niiden muodostamien verkostojen ketteryys, reagoivuus ja joustavuus Nopeat teknologiset muutokset Toimittajasuhteet ja kumppanuus entistä dynaamisemmissa toimitusketjuissa Osaamisen ja tietämyksenhallinnan merkityksen lisääntyminen. 16

18 3 VISIO TUOTANTOAUTOMAATION KEHITTÄMISTARPEISTA JA -ALUEISTA 3.1 Tausta Kartoituksen alussa muodostettiin tarkastelun pohjaksi ja haastatteluissa käytettäväksi työkaluksi visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation keskeisistä kehittämisalueista. Visiossa tuotiin esiin mahdollisia muutossuuntia tai kehitystrendejä liittyen kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation kehittymiseen ja kehitystarpeisiin. Visio perustuu kappaletavarateollisuuden liiketoimintaympäristön muutossuuntauksiin, kartoitukseen kansainvälisestä kappaletavarateollisuuden T&Ktoiminnasta, EP-Logisticsin ja projektiryhmän asiantuntemukseen ja aikaisempiin hankkeisiin sekä näiden pohjalta toteutettuun projektiryhmän sisäiseen roadmaptyöskentelyyn. Visio rakennettiin niin, että se mahdollisti asioiden tarkastelun seuraavista eri näkökulmista: Kilpailutekijät Järjestelmät Yksittäiset teknologiat. Visio kiteytettiin esitettyjen taustatekijöiden ja haasteiden pohjalta visuaaliseen muotoon, joka on esitetty kuvassa 3. Simulointi? Automaattinen tunnistaminen Ennustaminen Tietojärjestelmät Mobiiliteknologia Konenäkö Teknologiat Tuotannon suunnittelu ja ohjaus Materiaalinkäsittelyn automaatio Materiaalinkäsittelyn Standardisointi? Muuntuva tehdas Prosessiajattelu Asetusaikojen pienentäminen Ihmisen ja koneen/järjestelmän välinen kommunikaatio Järjestelmät, filosofiat Kuva 3. Alustava visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation kehittämisalueista Visuaalisen esityksen lisäksi kunkin osa-alueen osalta kuvattiin siihen liittyviä ympäristön muutoksia, keskeisiä osa-alueita sekä kilpailutekijöitä, joita kehittämisellä tavoitellaan. Osa-alueiden sisältö on kuvattu tarkemmin seuraavassa tekstissä (kohta 4.2). Kuvassa 4 on esitetty kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation vision taustalla vaikuttavia tekijöitä. 17

19 Ympäristön muutokset Ympäristön muutokset Ympäristön muutokset Ympärist ön muutokset Ympäristön muutokset Ympäristön muutokset Ympäristön muutokset Kilpailutekijät Läpimenoajan nopeuttaminen Läpimenoajan nopeuttaminen Valmistuksen yksikkökustannusten aleneminen Yksittäinen -teknologia -järjestelmä -filosofia Reagointinopeuden parantaminen Toiminnallisen laadun laadun paraneminen Tuotelaadun paraneminen Tuotelaadun paraneminen Työturvallisuuden paraneminen Muuta, mitä? Muuta, mitä? Kuva 4. Vision taustalla vaikuttavia tekijöitä Visiointihaastatteluita tehtiin yhteensä 34 yrityksessä ja organisaatiossa 2, ja ne jakaantuivat seuraavasti: Kappaletavarateollisuusyritykset (19) Teknologiavalmistajat (8) T&K, asiantuntijat ja sidosryhmät (7). 3.2 Vision kuvaus Haastatteluissa työkaluna käytetty visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation alustavista ja suuntaa-antavista, keskeisistä kehittämisalueista voidaan kiteyttää seuraaviin pääkohtiin: Tietojärjestelmien integroimisen merkitys lisääntyy toimintaympäristön monimutkaistuessa ja kompleksisuuden lisääntyessä. Yhä suurempia tietomääriä on pystyttävä käsittelemän yhä tehokkaammin ja tiedon läpinäkyvyys lisääntyy toimitusverkostoissa. Tietojärjestelmien osalta keskeisiä kehittämiskohteita voivat olla esim. tietojärjestelmäintegraatio sekä toimintojen että toimitusverkon toimijoiden välillä, modulaarisuus. tietojärjestelmän elinkaaren hallinta, standardisointi sekä tiedonkeruu-, varastointi- ja analysointijärjestelmät. Tietojärjestelmäintegraation avulla pyritään lisäämään joustavuutta ja parantamaan toiminnan laatua, hallittavuutta sekä kustannustehokkuutta. 2 Haastatteluiden toteutus on kuvattu tarkemmin tämän raportin kohdassa 2 sekä liitteessä 1. 18

20 Automaattinen tunnistus on usein perusehto pitkälle automatisoiduissa materiaalinkäsittelyjärjestelmissä ja keskeinen keino prosessien ja toimintojen nopeuttamisessa sekä laadun parantamisessa. Kappaletavarateollisuudessa tunnistusta tarvitaan useissa tehtaan ja yrityksen sisäisissä toiminnoissa. Toimitusverkostossa automaattinen tunnistus tukee hajautettua ja toimintavarmempaa toimintatapaa. Hyöty ulottuu koko toimitusverkostoon, kun lähettäjä varustaa tuotteet tai toimituserät hyvin tunnistein. Automaattisen tunnistuksen keskeisiä kehittämis- ja sovelluskohteita ovat esim. viivakoodit, saattomuistit (RFID, älytarrat), hahmontunnistus, äänentunnistus, älykortit sekä biometrinen tunnistus. Simulointi mahdollistaa uusien nopeasti hyödynnettävien menetelmien ja työkalujen kehittämisen toiminnan suunnitteluun muuttuvassa toimintaympäristössä. Verkostoituvassa toimintaympäristössä toimintamallit saattavat muuttua hyvinkin nopeasti, puskureita pyritään pienentämään kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja ohjauspäätökset on tehtävä entistä nopeammin. Lisäksi yhä laajemman joukon on ymmärrettävä kokonaisuus ja tarvitaan menetelmiä, jotka ottavat huomioon järjestelmien dynamiikan. Simuloinnin keskeisiä kehittämiskohteita saattavat olla esim. simulointimenetelmien ja simulaattoreiden hyödyntäminen ja kehittäminen, tuotannon suunnittelu ja ohjausratkaisut, automaation tietojärjestelmien testaus, materiaalinkäsittelyjärjestelmien toiminnan varmentaminen ja kapasiteettimitoitukset, tuotantokapasiteetin mitoitus ja käyttötarkastelut (investoinnit), toimintatapojen kehittäminen ja suorituskyvyn optimointi sekä ennakointi ja koulutus. Ennustamisen merkitys koko toimitusverkossa lisääntyy, vaikka yksittäiset yritykset pyrkivät ohjaamaan omaa toimintaansa reaaliaikaisen kysyntä- ja menekkitiedon pohjalta. Tiedon saantimahdollisuudet toimitusketjun eri osapuolten välillä ovat useissa tapauksissa oleellisesti parantuneet tietojärjestelmien ja verkottumisen myötä. Koko toimitusketjun kattavalla ennustamisella pyritään ensisijaisesti parantamaan reagointinopeutta sekä ennakoimaan paremmin kysynnän ja tarjonnan muutoksia. Mobiiliteknologian merkitys kasvaa reaaliaikaisuustarpeen lisääntyessä. Keskeisiä kappaletavarateollisuuden kehittämis- ja sovelluskohteita voisivat olla esim. työtä tehostavat vaikutukset, monipuoliset sovellusmahdollisuudet tuotantoautomaatiossa, WLAN, bluetooth, peliteknologian hyödyntäminen, java-puhelimet sekä liikkuva käyttäjä ja mukana kulkevat päätelaitteet. Konenäköjärjestelmien hyödyntämismahdollisuudet lisääntyvät laskentatehon kasvun ja tunnistusalgoritmien kehittymisen myötä. Samalla tarkempi ja monimutkaisempi tunnistus on tullut mahdolliseksi ja luotettavuus on lisääntynyt. Järjestelmiä voidaan hyödyntää myös muulla kuin näkyvän valon alueella. Kappaletavarateollisuudessa konenäölle on löydettävissä monipuolisia soveltamismahdollisuuksia: Manuaalikokoonpanon seuranta Kappaleiden liikkeestä poiminta Laadunvalvonta Kappaleiden poiminta satunnaisesta järjestyksestä Esim maalauksen ja puhdistuksen automaatio, nahkojen valinta, tracking (esim kontit) Virtuaalinäytöt, hanskat Elektroniset työohjeet 19

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

FIMECC BAT valmisteluseminaari Dipoli. Työryhmä: Control Room & HTI

FIMECC BAT valmisteluseminaari Dipoli. Työryhmä: Control Room & HTI FIMECC BAT valmisteluseminaari 1.12.2009 Dipoli Työryhmä: Control Room & HTI Osallistujat Heikki Kangas, Stora Enso Kaukopää Jouko Alatuori, Unigraf Oy Harri Oksanen, Honeywell Hannu Paunonen, Metso Automaatio

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Refecor Oy Jyrki Portin Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Esittelyni 11 vuotta suunnittelukokemusta RF, antennit ja radioteknologiat Systeemisuunnittelu Elektroniikka,

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA 18.5.2016/M.Sihvola Veripalvelun tilaustoimitusketju plasma ulkomaille Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy Teollinen Internet konepajateollisuudessa Absent Oy Teollisuuden palveluliiketoimintajärjestelmät Aftersales

Lisätiedot

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) Markus Nilsson, projektipäällikkö, Liikennevirasto 3.6.2015 Liikenneviraston T-LOIK T-LOIK on TieLiikenteen Ohjauksen Integroitu Käyttöliittymä

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää Mikko Lehikoinen, Kesla OYj Metsäalan tulevaisuusseminaari 2: Teknologiasta sosiaalisiin innovaatioihin metsätalouden uudet toimintamallit 1.6.2004 Tampereen yliopisto, Pinni Brakennus, luentosali B 1100

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Turvallisuus koneautomaatiossa

Turvallisuus koneautomaatiossa Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä

Lisätiedot

Toyotan tapaan Tampereella vauhtia tavaroihin. Reko Martti Vantaa

Toyotan tapaan Tampereella vauhtia tavaroihin. Reko Martti Vantaa Toyotan tapaan Tampereella vauhtia tavaroihin Reko Martti Vantaa 15.5.2012 Reko Martti Ahlström Pumput Oy, Mänttä 1996 1999 valmistuspäällikkö Gardner Denver Oy 1999 2002 toimitusprosessin omistaja Metso

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Sini Metsä-Kortelainen, VTT

Sini Metsä-Kortelainen, VTT Sini Metsä-Kortelainen, VTT } Digitaaliset varaosat: konsepti, jossa varaosat ja niihin liittyvä tieto siirretään ja säilytetään digitaalisesti. Varaosan valmistus tapahtuu 3D-tulostamalla tarpeen mukaan,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa tekstin perustyylejä Digitalisaatio ja Teollinen Internet konepajateollisuudessa Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 18.11.2015 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy Absent Oy Muokkaa tekstin perustyylejä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Yhteenveto ja tutkijoiden ehdotukset Konepajateollisuuden kehitysohjelman kehitysteemoista Teknologiateollisuus ry:ssä järjestetyn työpajan pohjalta

Yhteenveto ja tutkijoiden ehdotukset Konepajateollisuuden kehitysohjelman kehitysteemoista Teknologiateollisuus ry:ssä järjestetyn työpajan pohjalta Yhteenveto ja tutkijoiden ehdotukset Konepajateollisuuden kehitysohjelman kehitysteemoista Teknologiateollisuus ry:ssä järjestetyn työpajan pohjalta VTT: Jyrki Poikkimäki, Pentti Eklund, Mikael Haag, Ismo

Lisätiedot

Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot. Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy

Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot. Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot Mitä opittavaa meillä on valmistavalta teollisuudelta? Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy Alustuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot