KARTOITUS TUOTANTOAUTOMAATION TEKNOLOGISISTA KEHITTÄMISTARPEISTA. Hanna Pajunen-Muhonen Pekka Korpiharju Olli Sylvänne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARTOITUS TUOTANTOAUTOMAATION TEKNOLOGISISTA KEHITTÄMISTARPEISTA. Hanna Pajunen-Muhonen Pekka Korpiharju Olli Sylvänne"

Transkriptio

1 KARTOITUS TUOTANTOAUTOMAATION TEKNOLOGISISTA KEHITTÄMISTARPEISTA Hanna Pajunen-Muhonen Pekka Korpiharju Olli Sylvänne 1

2 ESIPUHE Suomen, kuten muidenkin läntisten teollisuusmaiden, ns. valmistava teollisuus on viime vuosina kohdannut merkittäviä haasteita liittyen mm. tuotannon, sekä enenevissä määrin myös tuotekehityksen, siirtymiseen alemman työvoimakustannustason maihin. Menestyvien tuotteiden kehittämisen rinnalla toiminnan kehittäminen on avainasemassa teollisuusyrityksen kilpailukyvyn muodostumisessa. Tuotantotoiminnan tehostamisessa on tietotekniikan innovatiivisella hyödyntämisellä merkittävä rooli. Kaikki edellä mainittu huomioiden voidaan edistyksellisillä tuotantoautomaation ratkaisuilla nähdä olevan suuri merkitys länsimaissa toimivan valmistavan teollisuuden menestyksekkään toiminnan kannalta. Tuotantoautomaation tulee mm. olla, itse valmistusprosessiin liittyvien toimintojen lisäksi, integroitu tuotekehitys- ja liiketoimintaprosesseihin. Tekes käynnisti tammikuussa 2004 selvityksen kartoittaakseen kappaletavaratuotantoon liittyvän automaation näkymiä ja kehittämistarpeita. Tavoitteena oli selvitystyön avulla myös aktivoida yrityksiä ja tutkimustahoja yhteistyössä etsimään ratkaisuja alaa kohtaaviin haasteisiin. Selvityksen voidaan todeta saavuttaneen tavoitteensa. Selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään tulevia Tekesin panostuksia, mm. uusia teknologiaohjelmia, suunniteltaessa. Aihealueeseen liittyen Tekes on elokuussa 2004 tehnyt päätöksen valmistelun aloittamisesta autonomisen tuotannon teknologiaohjelmalle. Mikäli ohjelma päätetään käynnistää, se tapahtunee vuoden 2005 puolivälissä. Tekesin puolesta haluan kiittää selvityksen toteuttajaa EP-Logistics Oy:tä, sekä kaikkia haastatteluihin ja työpajaan osallistuneita henkilöitä. Helsingissä Juha Heinola Tekes

3 2

4 ALKUSANAT Tämä raportti on yhteenveto kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation teknologisten kehittämistarpeiden kartoituksesta. Raportti on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, minkälaiset teknologiset mahdollisuudet suomalaisella kappaletavarateollisuudella on parantaa kilpailukykyään yhä nopeammin muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ja kansainvälisen kilpailun jatkuvasti kiristyessä. Tässä raportissa tarkastellaan, miten kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatio on kehittymässä sekä mitä alueita suomalaiset yritykset tällä hetkellä näkevät keskeisimpinä kehitys- ja tutkimuskohteina. Haastateltujen ja tutkimuksen yhteydessä pidettyyn workshopiin osallistuneiden yritysten ja tutkimuslaitosten edustajien aktiivinen osallistuminen ja myötämielisyys tutkimuksen tekemiseen ovat olleet suurena apuna tämän kartoitustutkimuksen toteutuksessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan näkökulmasta kartoituksen keskeisimpänä tuloksena ovat kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvän teknologian tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamisen strategiset suuntaviivat. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää päätettäessä Tekesin aihealuetta koskevan teknologiarahoituksen suuntaamisesta lähivuosina. Tuotantoautomaation korkea taso ja sen edelleen kehittäminen ovat organisointikyvyn ohella erittäin tärkeitä tekijöitä parannettaessa suomalaisten kappaletavarateollisuusyritysten kilpailukykyä. Useilla teknologioilla ja niiden sovelluksilla on merkittävä rooli tuotantojärjestelmiä ja -automaatiota kehitettäessä. Toivomme tämän raportin osaltaan lisäävän kiinnostusta kappaletavarateollisuuden ja tuotantoautomaation tutkimukseen ja kehittämiseen. Menestyksellinen t&k-toiminta edellyttää innovatiivista asennetta, uskoa ja voimavaroja sekä yhteistyötä yritysten ja tutkimusyhteisöjen sekä julkisten tahojen välillä. Helsingissä kesäkuussa 2004 Hanna Pajunen-Muhonen, EP-Logistics Oy Pekka Korpiharju, EP-Logistics Oy Olli Sylvänne, EP-Logistics Oy 3

5 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT...5 TIIVISTELMÄ JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET SISÄLTÖ JA TOTEUTUS KAPPALETAVARATEOLLIS UUDEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNTAUKSET VISIO TUOTANTOAUTOMAATION KEHITTÄMISTARPEISTA JA -ALUEISTA TAUSTA VISION KUVAUS HAASTATTELUIDEN TULOKSET JA PÄÄTELMÄT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISALUEIDEN ANALYSOINTIA YLEISTÄ JOUSTAVA TUOTANTO VERKOSTOTUOTANTO IHMISEN JA KONEEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS CONCURRENT ENGINEERING AUTOMATISOINTI JA MEKANISOINTI TÄRKEIMMÄT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISALUEET KANSAINVÄLINEN TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN KANSAINVÄLISTEN TUTKIMUSTEN PÄÄTEEMOJA PÄÄTELMIÄ JA YHTEENVETO JATKOTUTKIMUKSEN JA -KEHITTÄMISEN SUUNTAAMINEN JA PAINOPISTEALUEET KEHITTÄMISEN HAASTEET...45 TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN PÄÄSUUNTAVIIVAT JA PAINOPISTEALUEET MUITA TUTKIMUS- JA KEHITYSKOHTEITA

6 MÄÄRITELMÄT 2D koodi. Perustuu perinteiseen viivakooditeknologiaan (EAN) ja on kehittyneempi versio perinteisestä viivakoodeista. Agile Manufacturing. Ketterä tuotanto, jonka tavoitteena on nopea sopeutuminen optimaalisiin kustannuksiin ja palvelutasoon. ATO (Assemble to order). Tilaus käynnistää kokoonpanon. Bluetooth. Kansainvälinen standardi langattomalle yhteydelle, joka perustuu edulliseen lyhyen kantaman omaavaan radiolinkkitekniikkaan. CAD (Computer Aided Design). Tietokoneen avulla tehtävää suunnittelua. CIM (Computer Integrated Manufacturing). Tuotannollisten tietojärjestelmien integrointiin perustuva valmistus. CPFR (Collaborative Planning, Forecasting and Replenishment). Toimitusketjun osapuolten yhteistyössä tekemää suunnittelua, ennustamista ja täydennysten hallintaa. Peruselementtejä ovat vahva luottamus osapuolten välillä, syvällinen organisaatiorajat ylittävä yhteistyö, kassapäätetietojen (POS, point of sales) hyödyntämiseen perustuva suunnittelu, paikkansapitävät ennusteet ja niiden vaihto osapuolten välillä sekä muutoksiin herkästi reagoiva täydentäminen. CRM (Customer Relationship Management). Asiakastiedon hallinta. Demand management DCM. Kysyntäketjun hallinnalla tarkoitetaan tietovirtojen koordinoitua ohjausta koko arvoketjussa lopullisilta kuluttajilta aina raakaainetoimittajille asti. Kysyntäketjussa välitettävää tietoa ovat mm. kysyntätieto ja asiakkaiden käyttäytymiseen liittyvää tieto. DFM, DFMA (Design for Manufacturability). Systemaattinen uuden tuotesuunnitelman arviointi. Palautteen saaminen on olennaisen tärkeä osa DFM:ää ECR (Efficient customer response). Kysyntälähtöinen toimitusten hallinta, jonka tavoitteena on saada tieto ja tuotteet liikkumaan teollisuuden ja loppukuluttajan välillä mahdollisimman tasaisesti ja mahdollisimman vähäisin keskeytyksin (menekkitiedon kerääminen ja välittäminen). EDI (Electronic Data Interchange). OVT. Organisaatioiden välinen (määrämuotoisen) tiedon siirto tieto- ja teletekniikkaa käyttäen. ERP (Enterprice Resource Planning). Toiminnanohjausjärjestelmät, jotka integroivat tuotannon, talouden ja jakelun toiminnot ja optimoi yrityksen resurssit. Flexibility. Joustavuus. Tarkoittaa yrityksen kykyä sopeutua kysynnän muutoksiin. Just in Time (JIT). Juuri oikeaan aikaan. Tuotannonohjausperiaate. 5

7 Kaizen. Jatkuva kehittäminen. Kanban. Kortteihin ja laatikoihin perustuva tuotannonohjausmentelmä. Lean manufacturing. Hoikka tuotanto. Tuotantostrategia joka perustuu turhien toimintojen eliminointiin. Logistiikka. Materiaalivirtojen ja niihin liittyvien tietovirtojen kokonaisvaltaista hallintaa ja optimointia yli organisaatio- ja maantieteellisten rajojen. Manufacturing Resource Planning (MRP II). Tuotannonsuunnittelujärjestelmä. Tietokoneavusteinen materiaalien- ja kapasiteetin ohjausjärjestelmä. Material Requirements Planning (MRP). Materiaalinhallintajärjestelmä. Materiaalien tarvelaskentaa, jossa raaka-aineet ja komponentit hankitaan valmiiden tuotteiden tuotanto-ohjelmasta johdettujen määrien ja aikataulujen perusteella. MTA (Make to Assembly). Tilaus käynnistää kokoonpanon. MTO (Make to Order). Tilausohjautuva tuotanto. Tilaus käynnistää tuotannon. MTS (Make to Stock). Varasto-ohjautuva tuotanto. Perinteinen tapa, jossa tuotanto määräytyy arvioitujen ja tehtyjen tilausten mukaan. Paluulogistiikka (Reverse Logistics). Jätteen ja käytettyjen tuotteiden käsittelyyn liittyvä logistiikka, kierrätyslogistiikka. PDM (Product Data Management). Tuotetietojen hallinta ja tuotetietojen ylläpito sekä siirtäminen. PTO (Plan to Order). Tilaus käynnistää suunnittelun. RFID (Radio Frequency Identification). Saattomuisti kehitettiin automaattiseen tuotetunnistukseen ja tiedon keruuseen mm. varastoihin ja jakelukeskuksiin, joissa reaaliaikainen tietojen päivitys on kriittistä. RFID:n käytöllä saavutettavia etuja: tuote/pakkaus voi sisältää tietoja, tietoja pystytään muokkaamaan, lukiessa ei tarvita näköyhteyttä ja useita tunnisteita voidaan lukea samanaikaisesti. Statistical Process Control (SPC). Prosessin jatkuvaa tilastollista seurantaa, jonka tarkoituksena on varoitta, jos prosessissa tapahtuu määriteltyjen rajojen ylittämistä. Supply Chain Management (SCM). Toimitusketjun hallinta. Tavara- ja tietovirtojen koordinoitua ohjausta koko arvoketjussa raaka-ainetoimittajalta lopulliselle kuluttajalle. Tavoitteena on virtaviivaistaa toimintoja koko arvoketjun tasolla poistamalla turhia välivaiheita ja toimintoja ja mahdollistamalla materiaalin liike ilman turhia välivarastoja. Toimitusketju. Muodostuu yksittäisistä, yhteistyössä toimivista toimijoista. Toimitusketjussa materiaalia toimitetaan alkutuotannosta ja muilta raaka- 6

8 ainetoimittajilta markkinoille ja loppukuluttajille. Toimitusketju sisältää kaikki logistiikkaketjun osapuolet, kuten asiakkaat (loppukäyttäjät ja ketjun sisäiset asiakkaat), myynnin, jakelun ja tuotannon, raaka-ainetoimittajat ja alkutuotannon. Toimitusverkko. Kuvastaa toimintaa verkostoituneessa taloudessa, jossa yksittäinen yritys voi olla osana useissa erilaisissa toimitusketjuissa. Total Quality (TQ) or Total Quality Management (TQM). Yrityskulttuuri, jossa jatkuva kehittyminen on integroituneena osana kaikessa yrityksen toiminnassa. Tracking. Jäljitettävyys. Menetelmä, jolla seurataan tilauksen ja siihen liittyvän toimituksen kulkua läpi prosessin. Tuoteperhe (Product Family). Yhdistetty lopputuoteryhmä, jossa kaikilla lopputuotteilla on sama kriittinen resurssi. WLAN (Wireless Local Area Network). lähiverkko. Radioyhteyksiä hyödyntävä langaton 7

9 TIIVISTELMÄ Yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvilla markkinoilla Suomen kappaletavarateollisuuden kilpailukyky on joutunut suurten muutosten eteen. Liiketoimintaympäristön muutokset ja jatkuvasti kiristyvä kansainvälinen kilpailu asettavat kappaletavarateollisuudelle yhä tiukempia haasteita. Tuotantoautomaation korkea taso ja sen edelleen kehittäminen ovat tuotteiden ja organisointikyvyn ohella erittäin tärkeä osa Suomen kappaletavarateollisuuden kilpailukykyä. Useilla teknologioilla ja niiden sovelluksilla on merkittävä rooli tuotantojärjestelmiä ja - automaatiota kehitettäessä. Tätä taustaa vasten Teknologian kehittämiskeskus Tekes käynnisti tämän selvityksen kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvien teknologisten kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Selvityksen toteuttajana on EP-Logistics Oy. Kartoituksen tavoitteena on selvittää kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation kehittämistarpeet ja määritellä alueelle suunnattavien panostusten painopisteitä ja sisältöä. Lisäksi kartoituksessa on selvitetty teollisuuden ja tutkimuslaitosten sitoutumista ja panostushalukkuutta aihepiiriin tutkimukseen ja kehittämiseen. Kappaletavarateollisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä pääasiassa kokoonpantavia tuotteita ja niiden komponentteja valmistavaa teollisuutta. Tuotantoautomaatio käsittää järjestelmätason ottaen huomioon myös ihmisen roolin osana tuotantojärjestelmää. Tuotantoautomaation keskeisiä osa-alueita ovat tuotantolaitoksen sisäinen ja ulkoinen kommunikointi eri toimintojen välillä, materiaalivirtojen ja -käsittelyn automaatio sekä tuotannon suunnittelu ja ohjaus. Kartoitukseen liittyi laaja visiointihaastatteluvaihe, joka kohdistettiin niihin yrityksiin, joilla on keskeinen asema kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja teknologian kehittämisessä, edistämisessä ja käytössä (mm. merkittävimmät kotimaiset kappaletavarateollisuusyritykset, automaatiojärjestelmiä ja tuotantoteknologisia ratkaisuja kehittävät ja valmistavat yritykset). Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita tuotantoautomaatioon ja teknologiaan erikoistuneista tutkimuslaitoksista sekä tiede- ja ammattikorkeakouluista sekä muita asiantuntijatahoja. Haastatteluita tehtiin yhteensä 34. Haastatteluissa esiin tulleiden kehittämistarpeiden täsmentämiseksi ja priorisoimiseksi järjestettiin aiheeseen liittyvä workshop, johon osallistui yhteensä 36 henkeä. Haastatteluissa tuli selkeästi esille valmistavien yritysten, teknologiavalmistajien ja tutkimuslaitosten tarve, halu ja mahdollisuudet panostaa kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation alueelle. Tuotantoautomaation kehittämisellä pyritään parantamaan yritysten kilpailukykyä ja vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Tärkein tulevaisuuden kilpailukykyä parantava tekijä vaihtelee yritysten välillä. Useimmiten merkittävimpinä mainitut kilpailukykytekijät ovat reagointinopeuden lisääminen, valmistuksen yksikkökustannusten pienentäminen ja läpimenoajan nopeuttaminen sekä tuotekehitykseen liittyvät tekijät. Suurimpana uhkana suomalaiselle teolliselle valmistukselle pidetään tuotannon siirtymistä halvemman työvoiman perässä muihin maihin (esim Kiina, Venäjän rajantakaiset alueet, Baltia). 8

10 Kartoituksen tulosten mukaan kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation keskeisimmät tutkimus- ja kehittämiskohteet liittyvät seuraaviin painopistealueisiin: joustava tuotanto, elinkaaren hallinta ja suunnittelu, etähallinta ja operointi, automatisointi ja mekanisointi sekä virtuaalitehdas ja -verkosto. Merkittävimmäksi tutkimuksen ja kehittämisen painopistealueeksi nousi joustava tuotanto, jonka tärkeimpiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat nopeasti muuntuva tuotanto, nopeasti reagoiva tuotannon ohjaus ja pienevien sarjakokojen hallintaan liittyvät haasteet. Elinkaaren hallinnan ja suunnittelun osalta ensisijaisia tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat tuotteen, valmistuksen ja automaation integroitu elinkaaren hallinta ja suunnittelu, tuotesuunnittelun ja tuotannonsuunnittelun linkittäminen ja syvempi yhteistyö (concurrent engineering), muiden prosessien huomioonottaminen (esim. tuotteen valmistettavuussuunnittelu) sekä kokonaisuuden hallinta (esim. tiedonhallinta). Etähallinnan ja -operoinnin tärkeimpiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat globaali etäohjaus ja operointi sekä etävalvonta- ja huolto. Automatisoinnin ja mekanisoinnin osalta ensisijaisia tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat kokoonpano ja valmistus, valmistusvaiheiden integrointi ja materiaalinsiirrot (esim. materiaalinkäsittely-yksiköiden standardointi) sekä laitekehitys ja uusien teknologioiden hyödyntäminen (konenäkö, robotiikka, automaattinen tunnistus sekä mobiiliteknologia). Virtuaalitehtaan ja -verkoston tärkeimpiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat digitaalinen tehdas, simulointi sekä verkoston hallinta ja ylläpito. Lisäksi kartoituksessa nousi esiin muita tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksia jatkotutkimus- ja kehityshankkeiden t&k-rahoituksen suuntaamisen suunnittelussa huomioitavaksi. Haastatteluissa ja workshopissa useimmiten esiintuotuja muita yksittäisiä tutkimusaluekokonaisuuksia ovat yksinkertainen pk-yrityksen tuotantoautomaatio sekä ideaalitehdas. 9

11 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvilla markkinoilla Suomen kappaletavarateollisuuden kilpailukyky on joutunut suurten muutosten eteen. Liiketoimintaympäristön muutokset ja jatkuvasti kiristyvä kansainvälinen kilpailu asettavat kappaletavarateollisuudelle yhä tiukempia haasteita. Tuotantoautomaation korkea taso ja sen edelleen kehittäminen ovat organisointikyvyn ohella erittäin tärkeä osa Suomen kappaletavarateollisuuden kilpailukykyä. Useilla teknologioilla ja niiden sovelluksilla on merkittävä rooli tuotantojärjestelmiä ja -automaatiota kehitettäessä. Tämän seurauksena Teknologian kehittämiskeskus Tekes päätti vuoden 2003 lopulla käynnistää selvityksen kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvien teknologisten kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Kappaletavarateollisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä pääasiassa kokoonpantavia tuotteita ja niiden komponentteja valmistavaa teollisuutta. Selkeimmin pois rajattavia aloja ovat prosessiteollisuuden toimialat, esim. paperi-, kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuus sekä materiaalien jalostus. Tuotantoautomaatio käsittää järjestelmätason ottaen huomioon myös ihmisen roolin osana tuotantojärjestelmää. Tuotantoautomaation keskeisiä osa-alueita ovat tuotantolaitoksen sisäinen kommunikaatio eri toimintojen välillä, materiaalivirtojen ja -käsittelyn automaatio sekä tuotannon suunnittelu ja ohjaus. Tilastollisesti kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät teknologiset tekijät ovat halu ja taito ottaa käyttöön uusimpia valmistusmenetelmiä ensimmäisten joukossa sekä itse kehitetyt tuotantojärjestelmät, joita toisilla ei ole (Schroeder & Flynn, 2001). Vaikka tehokkaat valmistusmenetelmät ovat kilpailukyvyn kannalta tärkein yksittäinen tekijä, ei kilpailukykyä voi rakentaa pelkästään niiden varaan. Jatkuvasti uusiutuvat, kilpailukykyiset tuotteet yhdessä kilpailukykyisten valmistusprosessien kanssa takaavat vasta kilpailukyvyn jatkuvuuden. Olennaista kilpailukyvyn kannalta on tieto- ja viestintäteknologian monipuolinen, innovatiivinen käyttö. Tuotannollisten yritysten näkökulmasta kehittämisen avainsanoja ovat lisäksi kokonaisuuksien hallinta, avoin toimintakulttuuri sekä jatkuvan toiminnan kehittämisen ideologia. Useilla teknologioilla ja niiden sovelluksilla tulee olemaan keskeinen rooli tuotantojärjestelmiä ja automaatiota kehitettäessä, esim.: Tietojärjestelmät (integraatio, modulaarisuus, reaaliaikaisuus) kokonaisvaltaiset ohjausjärjestelmät (standardit, rajapinnat) Tunnistus-, paikannus- ja seurantateknologiat (näköjärjestelmät, RFID) Hajautettu äly, älykkäät toimilaitteet ja anturit Mobiili tiedonsiirto ja langaton kommunikointi. Strategiset valinnat ovat kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta tärkeimpiä (Schroeder & Flynn, Menestymisen kannalta ratkaisevaa on mm. avoin kommunikointi, joka lisää innovaatioiden sisäistä hyödyntämistä sekä kehittämiskohteiden 10

12 strategisesti hallittu toteuttaminen. Suomalaisen kappaletavarateollisuuden näkökulmasta kilpailukyky voi pohjautua esim. sellaisten tuotteiden valmistukseen, jossa on oleellista tuotannon ja markkinoiden läheisyys (mm. alhaiset siirtokustannukset, säilyvyysongelmat tms.) korkea-automaatioaste koko valmistuksessa korkea teknologiataso valmistusprosesseissa työntekijöiden korkeahko koulutustaso pienerien valmistaminen pitkälle automatisoidulla tavalla toimiva ja luotettava infrastruktuuri. 1.2 Tavoitteet Tutkimus on luonteeltaan kartoitus, ja sen päätavoitteena on selvittää kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation kehittämistarpeet määritellä alueelle suunnattavien panostusten painopisteitä ja sisältöä selvittää teollisuuden ja tutkimuslaitosten sitoutumista ja panostushalukkuutta aihepiiriin tutkimukseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen yhteydessä on kartoitettu myös kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja -teknologian kehityssuuntaukset sekä uusimmat sovellukset ja ratkaisut Keski-Euroopassa, USA:ssa, ja Japanissa. Kartoituksen tuloksena Tekes ja kotimaiset yritykset saavat uusinta tietoa ja osaamista nopeasti muuttuvasta kappaletavarateollisuuden liiketoimintaympäristöstä. Tilaajan näkökulmasta keskeisimpänä tuloksena ovat kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvän teknologian tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamisen strategiset suuntaviivat. Selvityksen tuloksia hyödynnetään päätettäessä Tekesin aihealuetta koskevan teknologiarahoituksen suuntaamisesta lähivuosina. Selvityksen taustalla vaikuttavat useat sekä käynnissä olevat että päättyneet selvityksen aihepiiriä sivuavat Tekesin teknologia-ohjelmat. Aihepiiriä sivuavia, käynnissä olevia teknologiaohjelmia ovat mm.: ÄLY - Älykkäät automaatiojärjestelmät ELO Elektronisen liiketoiminnan logistiikka. Aihepiiriä sivuavia, päättyneitä teknologiaohjelmia ovat mm.: UTT - Uusi teollinen toimintatapa Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset LASSI Kevyt kokoonpanotuotanto Mallitehdaskonseptin kehittäminen Nopeat tuotantojärjestelmät RASKO Keskiraskaan ja raskaan kokoonpanotoiminnan kehittäminen. 11

13 1.3 Sisältö ja toteutus Tutkimus rakentuu seitsemästä vaiheesta, jotka ovat kiteytettynä kuvassa 1. Työvaiheiden sisältö on kuvattu jäljempänä tekstissä. Katsaus kappaletavarateollisuuden keskeisiin liiketoimintaympäristön muutossuuntauksiin Alan kotimaisen sekä kansainvälisen kehityksen ja tutkimuksen kartoitus Visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja teknologian muutosvaatimuksista ja kehittämistarpeista Haastattelut Kappaletavara -teollisuuden kärkiyritykset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut (tuotantoautomaatio ja -teknologia) Muut asiantuntijatahot Tarkennettu visio sekä laajennetut muutosvaatimukset ja kehittämistarpeet Kehittämistarpeiden täsmentäminen ja priorisointi (workshop ja kyselytutkimus) Kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvät teknologiset kehittämistarpeet ja ja painopistealueet Kuva 1. Tutkimuksen rakenne ja vaiheet Tutkimuksen lähtökohtana on katsaus kappaletavarateollisuuden keskeisiin liiketoimintaympäristön muutossuuntauksiin. Tässä on keskitytty kuvaamaan ne muutossuuntaukset, jotka asettavat kappaletavarateollisuudelle uusia haasteita ja kehittämistarpeita sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikajänteellä. Tavoitteena on ollut tuoda esiin ne seikat, jotka vaikuttavat kappaletavarateollisuuden muutostilaan ja kehittämistarpeisiin. Alan kotimaisen ja kansainvälisen kehityksen ja tutkimuksen kartoituksessa on kotimaan osalta hyödynnetty Tekesin aihepiiriä sivuavien teknologiaohjelmien tuloksia sekä EP-Logistics Oy:n kiinteitä suhteita korkeakouluihin, yliopistoihin, 12

14 tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin. Kansainvälisessä selvityksessä on keskitytty Keski- Eurooppaan, USA:han ja Japaniin. Työvaiheessa on hyödynnetty lisäksi EP-Logistics Oy:n koordinoiman Tulevaisuuden Keräilyjärjestelmät -hankkeen 1 (päättynyt keväällä 2004) järjestelmien ja tekniikoiden -kartoitusvaiheen tuloksia. Keräilyjärjestelmät - hankkeessa kartoitettiin kotimaassa ja ulkomailla tehtyjä tutkimuksia sekä laitteistotoimittajien tarjontaa ja visioita mm. seuraavilta alueilta: Älykkäisen robottien hyödyntäminen kokoonpanossa nyt ja tulevaisuudessa Laitevalmistajien tarjonta Integraattorien tarjonta ja sovelluskohteet Viivakoodien ja RFID:n hyödyntäminen kokoonpanossa Konenäön soveltamismahdollisuudet Kappaleiden liikkeestä poiminta Laadunvalvonta Kappaleiden poiminta satunnaisesta järjestyksestä Konenäön rajoitteet ja mahdollisuudet. Tutkimuksen ensimmäisten vaiheiden tulosten perusteella laadittiin visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja teknologian muutosvaatimuksista ja kehittämistarpeista. Visio pohjautuu liiketoimintaympäristön muutostekijöiden asettamiin kappaletavarateollisuuden haasteisiin, ja se koostuu mm. suuntaa-antavista näkemyksistä sekä kehitys- ja muutostarpeita kuvaavista väittämistä. Visio pyrittiin rakentamaan selkeään ja nopeasti omaksuttavaan muotoon, jotta sitä voitiin hyödyntää selvityksen haastatteluvaiheessa. Selvityksen haastatteluvaiheen haastattelut olivat luonteeltaan sekä asiantuntijahaastatteluita että workshop-tyyppisiä keskustelu- ja ideointitilaisuuksia. Haastattelut jakaantuvat kolmeen osaan: 1) Kehityksen edelläkävijä- ja kärkiyritykset kappaletavarateollisuuden yritykset automaatiojärjestelmiä valmistavat yritykset 2) tuotantoautomaatioon ja teknologiaan erikoistuneet tutkimuslaitokset sekä tiede- ja ammattikorkeakoulut 3) muut asiantuntijatahot. Kehityksen edelläkävijä- ja kärkiyrityksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä yrityksiä, joilla on keskeinen asema kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation ja teknologian kehittämisessä, edistämisessä ja käytössä (mm. merkittävimmät kotimaiset kappaletavarateollisuusyritykset, automaatiojärjestelmiä ja tuotantoteknologisia ratkaisuja kehittävät ja valmistavat yritykset). Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita tuotantoautomaatioon ja teknologiaan erikoistuneista tutkimuslaitoksista sekä tiede- ja ammattikorkeakouluista. Muita asiantuntijatahoja ovat mm. aihepiiriä sivuavat tutkimuslaitokset, viranomaistahot sekä alalla vaikuttavat asiantuntijayhdistykset. Haastatteluita tehtiin yhteensä 34, ja niihin osallistuneet organisaatiot ja henkilöt on esitetty liitteessä 1. Haastatteluissa esiintulleiden kehittämistarpeiden täsmentämiseksi ja priorisoimiseksi järjestettiin aiheeseen liittyvä workshop, jonne kutsuttiin haastatteluissa mukana olleet 1 Liikenne- ja viestintäministeriön VALO-ohjelma (www.valo-ohjelma.fi) 13

15 tahot, muita kappaletavarateollisuusyrityksiä sekä laajennettu asiantuntijaryhmä (mm. tutkimuslaitokset sekä tiede- ja ammattikorkeakoulut). Workshopiin osallistui yhteensä 36 henkeä. Osallistujat on esitetty liitteessä 2. Edellä selostettujen vaiheiden tulosten pohjalta voitiin määritellä kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaatioon liittyvän teknologian kehitysalueet ja osoittaa tutkimustarpeet. Tuloksista on laadittu tämä loppuraportti Kartoitus kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation teknologisista kehittämistarpeista. Raportissa on pyritty hakemaan selkeä näkökulma siihen, mitkä kappaletavarateollisuuteen liittyvät tekniikat, rakenteet ja filosofiat luovat pohjan kestävälle kehitykselle kilpailukykyisemmälle kappaletavarateollisuudelle Suomessa. 14

16 2 KAPPALETAVARATEOLLISUUDEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNTAUKSET Teollisuusyritykset elävät kaikkialla maailmassa voimakkaan muutoksen aikaa. Myös Suomessa globaalin kilpailun kiristyminen ja kansainvälistymisen nopeutuminen vaikuttavat liiketoimintaympäristön muuttumiseen. Valmistavan teollisuuden luvun toimintaympäristö rakentuu nopeasti muuttuvista markkinoista, jatkuvasti ilmaantuvista ja kehittyvistä uusista teknologioista sekä globaalisti toimivista kilpailijoista. Koko yritysmaailman globalisoituessa myös yrityskoot kasvavat ja toiminnot keskittyvät. Valmistavassa teollisuudessa tämä näkyy erityisesti tuotannon keskittämisenä, kustannusten alentamispaineina ja uusina toiminta- ja markkinaalueina (erityisesti Kiina, Venäjä, Baltia, Etelä-Amerikka). Samalla tuotantopaikan ja loppukuluttajan välinen etäisyys kasvaa. Toimitusketjut pidentyvät ja lujittuvat ja toimitusketjuissa tarvitaan todellista yhteistoimintaa. Samalla yhteistoiminnan ja läpinäkyvyyden ulottuvuus kasvaa (toimittajan toimittaja toimittaja oma yritys asiakas asiakkaan asiakas) (vrt. kuva 2). Tämä puolestaan lisää prosessien standardointi- ja joustavuusvaateita. 100 Nykytila Tulevaisuus HANKI VALMISTA TOIMITA T H V T H V T H V T H TOIMITTAJAN TOIMITTAJA TOIMITTAJA -sisäinen tai -ulkoinen OMA YRITYS ASIAKAS -sisäinen tai -ulkoinen 3PLs 3PLs 3PLs 3PLs ASIAKKAAN ASIAKAS Kuva 2. Toimitusketjun hallinnan ulottuvuus (Lähde: ELA 2003) Yritykset tulevat sekä teollisuuden että kaupan alalla jatkossa keskittymään entistä enemmän omiin ydinosaamisalueisiinsa ja ulkoistamisen trendi lisääntyy. Tämän seurauksena toimintaympäristö monimutkaistuu (kompleksisuus) ja ulkoisten resurssien hallinnan merkitys korostuu. Toimitusketjuissa ja verkostoissa tiedon 15

17 määrä ja sen suodatus -tarve lisääntyvät. Menestyminen tulee entistä voimakkaammin riippumaan kyvykkyydestä monipuoliseen verkostoyhteistyöhön. Tuotteiden osalta asiakaslähtöisyys lisääntyy. Tuote- ja palveluvariaatioiden määrä lisääntyy ja toiminnassa siirrytään segmentoituihin konsepteihin sekä massa- ja asiakaskohtaiseen räätälöintiin. Läpimenoaikavaateet ja tuotteiden elinkaaret lyhentyvät entisestään. Samalla tuotteiden ylläpitovastuuaika lisääntyy ja palvelut, huolto ja varaosapalvelut muodostuvat entistä tärkeämmiksi. Tuotesuunnittelun merkitys lisääntyy ja siltä edellytetään entistä syvällisempää yhteistyötä ja linkittymistä valmistuksen suunnittelun kanssa. Tuotesuunnittelu luo myös perustan toimitusketjun hallintaan. Valmistusstrategioilta edellytetään tukea globaalin kilpailukyvyn parantamiselle, uusien innovatiivisten tuotteiden kehitykselle, suunnittelulle ja markkinoilletulon nopeuttamiselle sekä reagoivuutta nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Valmistusjärjestelmien tulee edelleen pohjautua kustannustehokkuuteen ja laatuun, mutta tämän lisäksi niiltä odotetaan entistä vahvempaa aikaperusteista ohjautuvuutta. Varsinaisiksi kilpailuedun lähteiksi ovat nousemassa nuukuus (lean production), joustavuus, ketteryys ja reagoivuus. Valmistusjärjestelmien tulisi pystyä vastaamaan mm. seuraaviin haasteisiin: Integraatio (yrityksen sisäinen ja ulkoinen) Hajautettu organisaatio (hajautetut tietämyspohjaiset järjestelmät linkitettynä kysynnän hallinnasta resurssi- ja kapasiteettisuunnitteluun ja aikataulutukseen) Heterogeeninen ympäristö ja yhteentoimivuus (IT- ja ohjausjärjestelmien sekä laitteiden sopeutuvuus erilaisiin ympäristöihin) Avoimuus, dynaamisuus ja skaalautuvuus Yhteistoiminta (toimittajat, partnerit ja asiakkaat) Ihmisen rooli osana valmistusjärjestelmää (tietämyksen hallinta, ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus) Ketteryys ja joustavuus (nopea reagoiminen toimintaympäristön muutoksiin, lyhyemmät tuotannon läpimenoajat ja nopeampi vastaaminen muuttuviin asiakasvaateisiin). Ketterä tuotanto on nopeasti uudelleenkonfiguroitavissa ja pystyy toimimaan erilaisten järjestelmien ja partnereiden muodostamissa verkostoissa. Valmistavan teollisuuden toimintaympäristömuutosten keskeisimmät haasteet voidaan yhteenvedon omaisesti tiivistää seuraaviin tekijöihin: Globaalit markkinat ja kilpailu vs. globaalit palvelut ja tuotteet Asiakasvaatimusten lisääntyminen Organisaatioiden ja niiden muodostamien verkostojen ketteryys, reagoivuus ja joustavuus Nopeat teknologiset muutokset Toimittajasuhteet ja kumppanuus entistä dynaamisemmissa toimitusketjuissa Osaamisen ja tietämyksenhallinnan merkityksen lisääntyminen. 16

18 3 VISIO TUOTANTOAUTOMAATION KEHITTÄMISTARPEISTA JA -ALUEISTA 3.1 Tausta Kartoituksen alussa muodostettiin tarkastelun pohjaksi ja haastatteluissa käytettäväksi työkaluksi visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation keskeisistä kehittämisalueista. Visiossa tuotiin esiin mahdollisia muutossuuntia tai kehitystrendejä liittyen kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation kehittymiseen ja kehitystarpeisiin. Visio perustuu kappaletavarateollisuuden liiketoimintaympäristön muutossuuntauksiin, kartoitukseen kansainvälisestä kappaletavarateollisuuden T&Ktoiminnasta, EP-Logisticsin ja projektiryhmän asiantuntemukseen ja aikaisempiin hankkeisiin sekä näiden pohjalta toteutettuun projektiryhmän sisäiseen roadmaptyöskentelyyn. Visio rakennettiin niin, että se mahdollisti asioiden tarkastelun seuraavista eri näkökulmista: Kilpailutekijät Järjestelmät Yksittäiset teknologiat. Visio kiteytettiin esitettyjen taustatekijöiden ja haasteiden pohjalta visuaaliseen muotoon, joka on esitetty kuvassa 3. Simulointi? Automaattinen tunnistaminen Ennustaminen Tietojärjestelmät Mobiiliteknologia Konenäkö Teknologiat Tuotannon suunnittelu ja ohjaus Materiaalinkäsittelyn automaatio Materiaalinkäsittelyn Standardisointi? Muuntuva tehdas Prosessiajattelu Asetusaikojen pienentäminen Ihmisen ja koneen/järjestelmän välinen kommunikaatio Järjestelmät, filosofiat Kuva 3. Alustava visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation kehittämisalueista Visuaalisen esityksen lisäksi kunkin osa-alueen osalta kuvattiin siihen liittyviä ympäristön muutoksia, keskeisiä osa-alueita sekä kilpailutekijöitä, joita kehittämisellä tavoitellaan. Osa-alueiden sisältö on kuvattu tarkemmin seuraavassa tekstissä (kohta 4.2). Kuvassa 4 on esitetty kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation vision taustalla vaikuttavia tekijöitä. 17

19 Ympäristön muutokset Ympäristön muutokset Ympäristön muutokset Ympärist ön muutokset Ympäristön muutokset Ympäristön muutokset Ympäristön muutokset Kilpailutekijät Läpimenoajan nopeuttaminen Läpimenoajan nopeuttaminen Valmistuksen yksikkökustannusten aleneminen Yksittäinen -teknologia -järjestelmä -filosofia Reagointinopeuden parantaminen Toiminnallisen laadun laadun paraneminen Tuotelaadun paraneminen Tuotelaadun paraneminen Työturvallisuuden paraneminen Muuta, mitä? Muuta, mitä? Kuva 4. Vision taustalla vaikuttavia tekijöitä Visiointihaastatteluita tehtiin yhteensä 34 yrityksessä ja organisaatiossa 2, ja ne jakaantuivat seuraavasti: Kappaletavarateollisuusyritykset (19) Teknologiavalmistajat (8) T&K, asiantuntijat ja sidosryhmät (7). 3.2 Vision kuvaus Haastatteluissa työkaluna käytetty visio kappaletavarateollisuuden tuotantoautomaation alustavista ja suuntaa-antavista, keskeisistä kehittämisalueista voidaan kiteyttää seuraaviin pääkohtiin: Tietojärjestelmien integroimisen merkitys lisääntyy toimintaympäristön monimutkaistuessa ja kompleksisuuden lisääntyessä. Yhä suurempia tietomääriä on pystyttävä käsittelemän yhä tehokkaammin ja tiedon läpinäkyvyys lisääntyy toimitusverkostoissa. Tietojärjestelmien osalta keskeisiä kehittämiskohteita voivat olla esim. tietojärjestelmäintegraatio sekä toimintojen että toimitusverkon toimijoiden välillä, modulaarisuus. tietojärjestelmän elinkaaren hallinta, standardisointi sekä tiedonkeruu-, varastointi- ja analysointijärjestelmät. Tietojärjestelmäintegraation avulla pyritään lisäämään joustavuutta ja parantamaan toiminnan laatua, hallittavuutta sekä kustannustehokkuutta. 2 Haastatteluiden toteutus on kuvattu tarkemmin tämän raportin kohdassa 2 sekä liitteessä 1. 18

20 Automaattinen tunnistus on usein perusehto pitkälle automatisoiduissa materiaalinkäsittelyjärjestelmissä ja keskeinen keino prosessien ja toimintojen nopeuttamisessa sekä laadun parantamisessa. Kappaletavarateollisuudessa tunnistusta tarvitaan useissa tehtaan ja yrityksen sisäisissä toiminnoissa. Toimitusverkostossa automaattinen tunnistus tukee hajautettua ja toimintavarmempaa toimintatapaa. Hyöty ulottuu koko toimitusverkostoon, kun lähettäjä varustaa tuotteet tai toimituserät hyvin tunnistein. Automaattisen tunnistuksen keskeisiä kehittämis- ja sovelluskohteita ovat esim. viivakoodit, saattomuistit (RFID, älytarrat), hahmontunnistus, äänentunnistus, älykortit sekä biometrinen tunnistus. Simulointi mahdollistaa uusien nopeasti hyödynnettävien menetelmien ja työkalujen kehittämisen toiminnan suunnitteluun muuttuvassa toimintaympäristössä. Verkostoituvassa toimintaympäristössä toimintamallit saattavat muuttua hyvinkin nopeasti, puskureita pyritään pienentämään kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja ohjauspäätökset on tehtävä entistä nopeammin. Lisäksi yhä laajemman joukon on ymmärrettävä kokonaisuus ja tarvitaan menetelmiä, jotka ottavat huomioon järjestelmien dynamiikan. Simuloinnin keskeisiä kehittämiskohteita saattavat olla esim. simulointimenetelmien ja simulaattoreiden hyödyntäminen ja kehittäminen, tuotannon suunnittelu ja ohjausratkaisut, automaation tietojärjestelmien testaus, materiaalinkäsittelyjärjestelmien toiminnan varmentaminen ja kapasiteettimitoitukset, tuotantokapasiteetin mitoitus ja käyttötarkastelut (investoinnit), toimintatapojen kehittäminen ja suorituskyvyn optimointi sekä ennakointi ja koulutus. Ennustamisen merkitys koko toimitusverkossa lisääntyy, vaikka yksittäiset yritykset pyrkivät ohjaamaan omaa toimintaansa reaaliaikaisen kysyntä- ja menekkitiedon pohjalta. Tiedon saantimahdollisuudet toimitusketjun eri osapuolten välillä ovat useissa tapauksissa oleellisesti parantuneet tietojärjestelmien ja verkottumisen myötä. Koko toimitusketjun kattavalla ennustamisella pyritään ensisijaisesti parantamaan reagointinopeutta sekä ennakoimaan paremmin kysynnän ja tarjonnan muutoksia. Mobiiliteknologian merkitys kasvaa reaaliaikaisuustarpeen lisääntyessä. Keskeisiä kappaletavarateollisuuden kehittämis- ja sovelluskohteita voisivat olla esim. työtä tehostavat vaikutukset, monipuoliset sovellusmahdollisuudet tuotantoautomaatiossa, WLAN, bluetooth, peliteknologian hyödyntäminen, java-puhelimet sekä liikkuva käyttäjä ja mukana kulkevat päätelaitteet. Konenäköjärjestelmien hyödyntämismahdollisuudet lisääntyvät laskentatehon kasvun ja tunnistusalgoritmien kehittymisen myötä. Samalla tarkempi ja monimutkaisempi tunnistus on tullut mahdolliseksi ja luotettavuus on lisääntynyt. Järjestelmiä voidaan hyödyntää myös muulla kuin näkyvän valon alueella. Kappaletavarateollisuudessa konenäölle on löydettävissä monipuolisia soveltamismahdollisuuksia: Manuaalikokoonpanon seuranta Kappaleiden liikkeestä poiminta Laadunvalvonta Kappaleiden poiminta satunnaisesta järjestyksestä Esim maalauksen ja puhdistuksen automaatio, nahkojen valinta, tracking (esim kontit) Virtuaalinäytöt, hanskat Elektroniset työohjeet 19

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Mill-Planner Tuotannonohjausjärjestelmä

Mill-Planner Tuotannonohjausjärjestelmä Mill- Planner on valmistavalle teollisuudelle tarkoitettu tuotannonohjausjärjestelmä. Mill-Planner on kehitetty suomalaisten teollisuusyritysten kanssa, jotka ovat aikaisemmin tehneet tuotannonohjausta

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu Sales Director, Scandinavia & Germany kimmo.ruottu@pemamek.com www.pemamek.com 16.9.2014 Pemamek Oy Johtava yritys hitsausautomaatioratkaisuissa,

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Sisältö Yhtenäissuunnittelu (Concurrent engineering) Mallinnus ja simulointi Robottihitsauksen

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Mistä kilpailukykyä kotimaiseen tuotantoon? Tuotannon ulkomaille siirtämisen haasteet

Mistä kilpailukykyä kotimaiseen tuotantoon? Tuotannon ulkomaille siirtämisen haasteet Mistä kilpailukykyä kotimaiseen tuotantoon? Tuotannon ulkomaille siirtämisen haasteet Timo Salmu 29.5.2013 NESTIX Oy 1982 perustettu ohjelmistotalo Tuotekehitys, myynti, johto, projektointija asiakastuki

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa 15.12.2009 Finpro ry KiVi seminaari Helsinki Matti Heikkonen Esiintyjän profiili Matti Heikkonen Nykyinen Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi Oletko käyttänyt RFID:tä tänään? Bussikortti Auton avain Kulunvalvonta Lemmikki Lentokentän

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut

Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 PUUTEKNOLOGIAPALVELUT RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 RFID hankkeen casejen esittelyt 1. Kuopion Woodi Oy 2. Varkauden puu Oy 3. Lameco LHT Oy 4. RFID-hankkeet Tarve / ongelmana: 1. Kuopion Woodi

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille. Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen

Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille. Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen Ekosysteemipalvelut -Elävän luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä ja palveluja- Ekosysteemipalvelujen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Refecor Oy Jyrki Portin Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Esittelyni 11 vuotta suunnittelukokemusta RF, antennit ja radioteknologiat Systeemisuunnittelu Elektroniikka,

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet

Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Kari Ollila Oy www.cimsolar.com 1 Oy Perustettu 1.1.2008 Pohjana Cimcorp Oy:n 2006-2007 tekemä kehitystyö ohutkalvotekniikalla valmistettavien aurinkosähköpaneelien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa -kevätseminaari. ToP Tunniste Oy Mikko Jokela

Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa -kevätseminaari. ToP Tunniste Oy Mikko Jokela Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa -kevätseminaari ToP Tunniste Oy Mikko Jokela ToP Tunniste Oy Järjestelmätoimittaja Automaattinen tunnistaminen RFId Radio Frequency Identification Markkinasegmentit

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

Case: Aronet & Huntteri B2B maahantuonti ja tukkukauppa digitalisoituvat vauhdilla.

Case: Aronet & Huntteri B2B maahantuonti ja tukkukauppa digitalisoituvat vauhdilla. WE CARE AND IT MATTERS Case: Aronet & Huntteri B2B maahantuonti ja tukkukauppa digitalisoituvat vauhdilla. Teleforum-seminaari 12.3.2013 Hanna Kivelä ANDERS INNO Sähköisen liiketoiminnan ammattilainen

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Tietovarastointiratkaisut massaräätälöinnin konfiguraattoreiden tukena. DI Mika Aho BI/DW Specialist 18.9.2008

Tietovarastointiratkaisut massaräätälöinnin konfiguraattoreiden tukena. DI Mika Aho BI/DW Specialist 18.9.2008 Tietovarastointiratkaisut massaräätälöinnin konfiguraattoreiden tukena DI Mika Aho BI/DW Specialist 18.9.2008 Esityksen sisältö 2 Mitä ovat (myynnin) konfiguraattorit? Tiedonhallinta massaräätälöinnissä

Lisätiedot

Organisaation tietojärjestelmät

Organisaation tietojärjestelmät Organisaation tietojärjestelmät Yrityksen tietojenkäsittely neljä pääaluetta perinteiseen tietojenkäsittely, tietoliikenne, toimistoautomaatio ja tuotantoautomaatio 2 Perinteinen tietojenkäsittely Liiketoiminnan

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Materiaalikatselmus uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere

Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu. Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere Koneenrakennuksen ja talonrakennuksen digitaalisten tuoteprosessien vertailu Seminaariesitelmä 30.3.2011, Tampere WinWind Oy Normet Oy Tuotteita joiden suunnittelussa hyödynnetään digitaalista tuoteprosessia

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015

Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015 Leanillä tehokkuutta meriteollisuuden verkostoihin, 28.01.2015 Globaaliin kilpailuun vastaaminen kehittämällä suomalaista alihankintaverkostoa Janne Karppinen, Hankintajohtaja, Kemppi Oy Kemppi Oy lyhyesti

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot