OECD:n koulutusindikaattoriprojektin B-verkoston (INES 1 Network B) 28. kokous

Transkriptio

1 Irja Blomqvist / Elinolot Aila Repo / Henkilötilastot Matkakertomus (6) OECD:n koulutusindikaattoriprojektin B-verkoston (INES 1 Network B) 28. kokous Tiivistelmä Kokouksessa käsiteltiin aikuisten taitojen arviointiohjelman PIAAC:in (Program of International Assessment of Adult Competencies) taustakyselyyn liittyviä asiakokonaisuuksia sekä B-verkoston edellisen kokouksen jälkeen tehtyä kehittämistyötä mm. työelämään sijoittumista, aikuiskoulutusta sekä koulutuksen sosiaalisia ja taloudellisia tuotoksia kuvaavien indikaattoreiden alueella. PIAAC B-verkostossa käyty keskustelu otetaan huomioon järjestettävässä OECD:n asiantuntijaryhmän kokouksessa. Kokouksessa on tarkoitus käsitellä koko taustakyselyn rakennetta ja työryhmien tuottamia papereita. Tammikuussa 2008 on tutkimukseen osallistuvien maiden johtoryhmän BPC:n (Board of Participation Countries) kokous, jossa päätetään PIAAC:in rahoittamisesta sekä menettelystä, miten jatketaan tutkimukseen mukaan otettavien asiakokonaisuuksien priorisointikeskustelua. B-verkoston toimintaan liittyvä julkaisutoiminta: Aikuisoppimisen mittaamista koskeva selvitys lomakemalleineen (Adult Learning Module) julkaistaan helmi-maaliskuussa Korkeasti koulutetun työvoiman tarjontaa koskeva selvitys julkaistaan arviointikierroksen jälkeen OECD:n työryhmäpaperina. Koulutuksesta työelämään siirtymisen viitekehys -raportti (Van der Velden) julkaistaan OECD:n työryhmäpaperina. Korkea-asteen koulutuksen laajenemisen vaikutuksia koskeva selvitys on julkaistu OECD:n työryhmäpaperina. Aika ja paikka Wien Osallistujat Kokoukseen osallistui yhteensä lähes 50 edustajaa 28 OECD-maasta, CEDEFOP:ista, Euroopan komission Koulutus- ja kulttuuripääosastosta, Eurostatista ja OECD:n sihteeristöstä. Kutsuttuina PIAAC-tutkimuksen asiantuntijoina osallistuivat kokoukseen David Raffe Iso- Britanniasta ja Scott Murray Kanadasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi B-verkoston puheenjohtaja Dan Andersson Ruotsista. Suomesta kokoukseen osallistuivat Aila Repo ja Irja Blomqvist Tilastokeskuksesta. 1 INES Indicators of Education Systems

2 2(6) Kokouksen tavoite Kokouksen tavoitteena oli valmistella vuoden 2008 Education at a Glance -julkaisun tekemistä, tutkia siihen tulevien indikaattorien vertailuun liittyviä ongelmia, päivittää ja ohjeistaa B-verkoston eri työryhmien toimia sekä edistää B-verkoston työtä PIAAC-tutkimuksen taustakyselyn valmistelussa. Käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset Kokouksen avaus ja OECD-kuulumiset Itävallan opetus-, taide- ja kulttuuriministeriön edustaja Heidrun Strohmeyer toivotti B- verkoston tervetulleeksi Itävaltaan ja Itävallan INES-koordinaattori Mark Német esitteli maansa koulutusjärjestelmää. Bo Hansson OECD:n sihteeristöstä ilmoitti INES-projektin ja PIAAC-tutkimuksen tulevat kokoukset ja tärkeimmät toimet. PIAAC-asiantuntijakokous Pariisissa A-verkosto Edinburgissa C-verkosto Pariisissa Koulutuspolitiikkakomitea Pariisissa Tekninen ryhmä Lontoossa PIAAC johtoryhmä (PIAAC Board of participating countries BPC) tammikuussa Kokoukseen osallistuvat maat, jotka ovat sitoutuneet maksamaan osuutensa PIAAC:in kansainvälisistä kustannuksista. PISA 2006 raportti PISA 2009:n suunnittelu käynnissä, osallistuvia maita 66. TALIS (Teacher and Learning International Survey) toteutetaan vuodenvaihteessa kaikkiaan 24 maassa. Tulokset julkaistaan vuonna Koulutusjärjestelmien kuvausmalleja koskeva käsikirja on työn alla ja julkaistaan todennäköisesti keväällä PIAAC:in kehittäminen William Thorn OECD:stä esitteli PIAAC:in suunnittelutyötä ja kehittämistä. OECD tulee edellisessä kohdassa esitettyjen toimien lisäksi myös lähettämään maille kutsun osallistua PIAAC:iin sekä julkistaa tarjouspyynnön konsultin löytämiseksi kehittämistyöhön. PIAAC:in ydinelementit ovat: 1) aikuisten taitomittarit, 2) muut yksilölliset tuotosmittarit ja 3) työpaikalla käytettävien taitojen mittarit. Testeihin perustuvassa mittauksessa on suunniteltu olevan neljä komponenttia: 1) perustason lukutaito ja tietotekniset taidot, 2) funktionaalinen lukutaito, 3) funktionaalinen laskutaito ja 4) ongelmanratkaisutaidot tietoteknisessä ympäristössä. Kehittämisessä on ratkaistava, keskitytäänkö tarkastelemaan aikuisten taitojakauman alavai yläpäätä (heikoimmin vs. parhaimmin suoriutuneet) ja kuinka pitkään haastattelut testeineen voivat kokonaisuudessaan kestää. Lisäksi selvitetään, kuinka aiempien aikuisten lukutaitotutkimusten kysymyksiä on pystytty käyttämään analyyseissa hyväksi. Taustatietolomakkeen kehittämisen viimeistely on ajateltu antaa konsultin tehtäväksi. Osallistuvat maat voivat vaikuttaa PIAAC:in kehittämiseen BPC:n kautta. Maria Hrabinska EU:n Koulutuksen ja kulttuurin pääosastosta esitteli komission työtä suhteessa PIAAC:iin. Ministerineuvosto on sopinut toukokuussa 2007 yhteensä 16 ydinindikaattoria, joiden tuottamiseksi EU toivoo yhteistyötä OECD:n kanssa. PIAAC:in kehittämistyöhön komissio voi osallistua maksamalla PIAAC:in kansainvälisiä kustannuksia kahden ensimmäisen vuoden ajan.

3 3(6) PIAAC:in taustakyselyn osa-alueilla tapahtunut kehittäminen Yleiset taustatiedot Dan Sherman esitteli tähän alueeseen liittyviksi kiinnostaviksi muuttujiksi mm. seuraavat: kielitaito, vanhempien koulutustausta, oma koulutustausta, lukemistavat, tietokoneen käyttö, omien taitojen itsearviointi, omat lapset, kotitalouden koko sekä maahanmuuttoon liittyvät asiat. Keskustelussa tuli esille mm. seuraavia näkökohtia: Vaikka itsearviointimittarit saattavat tuottaa ihan mielenkiintoista tietoa, on niiden ongelmana yksittäisten vastaajien erilaiset tulkinnat vastausvaihtoehdoista. Koska PIAAC on poikkileikkaustutkimus, ei voida tehdä päätelmiä syyseuraussuhteista, esim. taitojen ja tuotosten suhteesta. Sherman arvioi, että 80 % hänen esittämistään kysymyksistä on sisältynyt aiempiin aikuisten lukutaitotutkimuksiin. Ehdotettiin, että tehtäisiin selvitys jo kokeiltujen kysymysten toimivuudesta haastattelutilanteessa, niiden laadusta sekä hyödystä analyysissa. Toistaiseksi on alustavissa tutkimusasetelmissa pidetty tavoitteena, että vain yksi henkilö kotitaloudesta testataan. Työmarkkinoiden tuotokset Mark Keese esitteli työmarkkinoiden tuotosta koskevan paperin, josta ei juurikaan syntynyt keskustelua. Lähinnä todettiin, että työhistoriaa on usein hyvin vaikea pakottaa yhteen käsitteistöön. Tämän modulin aihioilla ja kysymyksillä on linkki nyt pilotointivaiheessa olevaan JRA-osuuteen (Job Requirement Approach). Nuorten siirtyminen työmarkkinoille David Raffe esitteli nuorten sijoittumista työelämään koskevan paperin. Tässä nousee yhdeksi pääkysymykseksi, missä määrin ensimmäistä työtä voidaan käyttää taitojen erojen selittäjänä. Keskusteltiin erityisesti seuraavista asioista: Laajennetaanko nuoria koskevaa otosta? Onko nuorin ikäryhmä vai 26-30? Olisiko syytä tehdä opiskelijoille erillinen kysymysmoduli? Käytetäänkö pääasiallisen toiminnan muuttujaa vai ILO:n työllisen määritelmää? Tehdäänkö työssäkäyville opiskelijoille sekä opiskelija - että työllinen -modulit? Aikuisoppiminen Bo Hansson esitteli aikuisoppimista koskevan modulin vastaajien rakennetta. Työllisille (noin 68 % otoksesta) on tarkoitus tehdä enemmän kysymyksiä kuin työttömille ja työvoiman ulkopuolisille (ml. opiskelijat), joille on tosin mahdollista sisällyttää lisäkysymyksiä. Kiinnostuksen pääasiallinen kohde on koulutukseen osallistumisessa ja koulutushistoriassa. Keskustelussa korostettiin terminologian ja käsitteiden tarkistamista, edellisten aikuisten lukutaitotutkimusten kokemusten hyödyntämistä sekä B-verkoston aikuisoppimista koskevan modulin kehittämistyön huomioon ottamista.

4 4(6) Kansalais- ja sosiaalinen toiminta ja terveys Scott Murray suositteli keskittymistä enemmän terveyskysymyksiin sosiaaliseen ja kansalaistoimintaan osallistumista kartoittavien kysymysten kustannuksella. Terveys on tärkeä osa väestön sosiaalista hyvinvointia ja sillä on suoraa taloudellista vaikutusta henkilöiden työkykyyn ja työssäoloon sekä kustannuksiin, joita yksilöt, työnantajat ja hallitukset käyttävät estämään ja hoitamaan sairauksia (noin 9 % bruttokansantuotteesta). Työryhmä Lisa Hudson, Dan Sherman ja David Campbell olivat valmistelleet paperin Health, Civic Participation, and Social Cohesion, mutta sitä ei ehditty käsitellä kokouksessa. Paperi sisältää myös ehdotuksia modulin sisällöksi. Koji Miyamoto esitteli OECD:n CERI:n (Centre for Educational Research and Innovation) SOL-hankkeen (Social Outcomes of Learning) tilannekatsauksen. Hän katsoi, että SOLtyötä voidaan hyödyntää PIAAC:ssa, kun valitaan lomakkeelle muuttujia. SOL-projekti kertoo mitä muuttujia voidaan käyttää, kun halutaan kuvata yhteiskuntaa ja oppimisympäristöä, koulutuksen ja sosiaalisten tuotosten välistä suhdetta ja terveyden ja inhimillisen pääoman vaikutuksia. Väestön koulutusrakenne Kysely- ja haastattelututkimusten tuottamien tietojen vertailukelpoisuus Lisa Hudson toi esiin, että SOL-työryhmä oli löytänyt suuriakin eroja EAG:n ja eri kyselytai haastattelututkimusten tuottamien väestön koulutustietojen välillä. Vertailtaviksi oli otettu viisi tutkimusta. Selvitys osoitti, että erot eivät ole selitettävissä vain tutkimusasetelman heikkouksista tai otantavirheistä johtuviksi. Todettiin, että jos tutkimuksissa käytetään sijaisvastaajia, kuten työvoimatutkimuksessa on yleensä tapana, se johtaa väistämättä eroihin. Osa eroista selittyy myös OECD:n ja EU:n erilaisesta tavasta luokitella ISCED 2 ja 3 sekä eroista vanhan ISCED:in ja ISCED97:n välillä. Kokemuksia kansallisten koulutusluokitusten käytöstä Marta Beck Eurostatista totesi, että Eurostatin tavoitteena on harmonisoida EU:ssa tehtävien tutkimusten tietoja. Tätä tarkoitusta edistämään on laadittu selvitys, jossa tuodaan esille koulutusluokituksen soveltamisessa esiintyviä eroja. Patrice de Broucker esitti, että tutkintotietojen erillistiedonkeruu suoritetaan B-verkostossa loppuun ja sen jälkeen analysoidaan joitakin kysymyksiä aiempaa tarkemmin. Hän esitti, että pitäisi sopia, miten sijaisvastaukset otetaan huomioon ja mitä niistä tulosten yhteydessä kerrotaan. Muita laatuun ja tietojen vertailtavuuteen liittyviä kysymyksiä Kenny Petersson kertoi B-verkostolle lyhyesti tulotietojen tiedonkeruuseen tulleesta pienestä muutoksesta. Kommenteissa tähdennettiin, että tiedonkeruu tulisi pitää hyvin yksinkertaisena, jotta voidaan päästä hyvään laatuun. Russell Schmieder esitteli tuloksia ammatin ja koulutustason, ISCO:n ja ISCED:in, ristiintaulukoinnista. Sen lisäksi, että selvitys osoittaa ammatin ja koulutuksen kohtaamiseroja, se voi kertoa myös ISCO-luokituksen heikkouksista tämäntapaisessa kuvauksessa.

5 5(6) OECD:n ammatillisen koulutuksen politiikkaa koskeva projekti Malgorzata Kuczera esittelemän projektin tavoitteena on arvioida, miten koulujärjestelmä vastaa työmarkkinoiden vaatimuksiin. Useimmat OECD-maat pitävät ammatilliseen koulutukseen liittyviä kysymyksiä tärkeinä. Marta Beck ilmoitti, että Eurostat työskentelee paraikaa selvittääkseen mm. työvoimatutkimukseen liittyen oppisopimusopiskelijoiden käsitettä. Alaryhmien työskentely ja suositukset Koulutuksesta työelämään siirtyminen ja osaamisvarannot Todettiin, että kaksi ryhmän jäsentä toimii arvioijina MTS-raportille (Monitoring Transition Systems), joka julkaistaan työryhmäpaperina OECD:n internet-sivuilla. Ryhmä ehdotti, että MTS-tiedonkeruu käynnistetään sen jälkeen, kun on konsultoitu B-verkostoa. Ensimmäisessä tiedonkeruussa käytetään aineistoa, joka saadaan työvoimatutkimuksista. Russell Schmieder esitteli SoS-hankkeen (Supply of Skills) työtä: 1) Jatketaan käsitetyötä yhteistyössä OECD:n kanssa EAG2008:ssa tai EAG2009:ssä käytettäviksi SoSindikaattoreiksi; 2) käsitetyön jälkeen tehdään tiedonkeruu, aikaisintaan marras-joulukuussa 2007; 3) käytetään ensisijaisesti Eurostatin aineistoa, mutta sallitaan maiden tuottaa myös kansallisen aineiston pohjalta tiedot; 4) ryhmä ehdottaa, että yhteinen sijoittumista käsittelevä ryhmä jaetaan erillisiin MTS- ja SoS -ryhmiin. Todettiin, että viimeisestä asiasta B- verkoston puheenjohtaja ottaa erikseen yhteyttä. Koulutuksen taloudelliset tuotokset Dan Sherman USA:sta esitteli työryhmän työtä. Ryhmässä keskusteltiin EAG:ssä julkaistuista tuloja koskevista indikaattoreista. Näissä perusaineistona ovat henkilöt, joilla on työtuloja. Ryhmä koki tärkeäksi, että OECD:n sihteeristö määrittelee tarkoin, minkälaiset työtulot kuuluvat indikaattoriaineistoon. Näin voidaan varmistaa eri maiden tietojen välinen vertailukelpoisuus. Ryhmässä keskusteltiin myös työtuloja vailla olevien henkilöiden tietojen julkaisemisesta EAG:ssä. Karinne Logez esitteli koulutuksen tulosindikaattorin (IRR) aineiston käsittelyssä ilmenneitä ongelmia. OECD haluaisi esittää tuotosindikaattorit EAG2008:ssa useamman maan osalta kuin mitä se on nyt tehnyt. Tuotosindikaattoreiden analysoinnissa tarvitaan tieto siitä, ovatko tulot kokoaikaisia, koko vuoden tuloja. OECD tekee analyysin eri maiden tuottamista indikaattoriaineistoista ja puuttuvista vuositiedoista sekä toteuttaa vuoden 2008 alkupuolella aineistoihin liittyvän pilottikyselyn. Tässä yhteydessä kysytään myös tuloaineistojen saantimahdollisuudet koko/osa-aikatulojen suhteen. Bo Hansson kehotti maita toimittamaan mahdollisuuksien mukaan tiedot puuttuvilta vuosilta, jotta saataisiin mahdollisimman kattavat aikasarjatiedot. Aikuisoppiminen Ryhmässä keskusteltiin pääasiassa aikuisoppimisen viitekehyksestä, joka sisältyi Patrice de Brouckerin ja Christiane Krüger-Hemmerin esittelemään materiaaliin. Todettiin, että viitekehyspaperi voitaisiin sisällyttää PIAAC:in taustadokumentteihin, vaikka PIAAC ei voisikaan toimia ehdotettujen indikaattoreiden päälähteenä. Koko verkostoa pyydettiin kommentoimaan viitekehyspaperia. Koulutuksen sosiaaliset tuotokset

6 6(6) Lisa Hudson USA:sta esitteli työryhmän työtä. Tarkoituksena on kehittää terveyttä ja sosiaalista koheesiota kuvaavia indikaattoreita olemassa olevien aineistojen pohjalta. Tarkoituksena on myös tutkia, miten EU:n ulkopuolisten maiden on mahdollista saada vastaavat tiedot. Lisäksi selvitetään olemassa olevat terveyttä koskevat tutkimukset. Työ koordinoidaan CRELL:in (Centre for Research on Education and Lifelong Learning) ja PIAAC:in kehittämistyön kanssa. Koji Miyamoto esitteli CERI:n SOL-projektia. Scott Murray kertoi, että hänen tutkimuksensa ALL-aineistosta (Adult Literacy and Lifeskills Survey ALL) antaa mahdollisuuden selvittää, miten terveys vaikuttaa eri taitoihin. Koji Miyamoto kertoi, että seuraavien kuuden kuukauden aikana selvitetään, mitä OECD:n terveysosastolla tehdyt analyysit kertovat koulutuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Kokoussopimuksia EAG2007 lehdistötiedotteineen ja konferensseineen sai hyvän vastaanoton lehdistössä. Tavoitteena on, että EAG-julkaisuissa päästään jatkossakin samaan tai vielä parempaan tulokseen. OECD:n B-verkoston ja teknisen ryhmän sekä Eurostatin edustajista koostuva pieni ryhmä tekee ehdotuksen, miten menetellään tutkintotietojen laadun parantamiseksi. Tehtävänä on pääasiassa metodiset, operationaaliset ja käsitteelliset kysymykset koulutuksen suorittamisen/tutkintojen mittaamisessa ottaen huomioon ISCED-luokitukseen liittyvät asiat. Tulokset viedään uuden INES WP:n (Working Party) käsittelyyn. Ehdotuksessa otetaan huomioon seuraavat käynnissä olevat kehittämistyöt: Eurostatin Marta Beck jatkaa kansallisten luokitusten soveltamiseen liittyvää selvitystä, joka sisältää EU-maiden lisäksi myös muita OECD-maita; Patrice de Brouckerin raportti B-verkoston tutkintoja koskevasta tiedonkeruusta esitellään huhtikuussa 2008; Lisa Hudson jatkaa analyysia koskien eri kansainvälisten tutkimusten tuottamia eroja. Myös muut työryhmät jatkavat työtään. Seuraava kokous B-verkoston seuraava kokous pidetään Budapestissä. Jakelu: Opetusministeriö: Ahola, Heinonen, Lankinen Opetushallitus: Kyrö, Laukkanen Tilastokeskus: Jeskanen-Sundström, Harala, Kousa, Tarkoma, Tuononen Ulkoasiainministeriön kirjaamo Kokouksessa käsitellyt dokumentit: NwB 0 NwB 4.5 NwB 1.4 NwB 5.1 NwB 4.1 NwB 5.2 NwB 4.2 NwB 5.3 NwB 4.3 NwB 8.1 NwB 4.4