Teatterituottamisen toimintamalli. mistä tuotanto koostuu ja mitä työtehtäviä siihen kuuluu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teatterituottamisen toimintamalli. mistä tuotanto koostuu ja mitä työtehtäviä siihen kuuluu"

Transkriptio

1 Teatterituottamisen toimintamalli mistä tuotanto koostuu ja mitä työtehtäviä siihen kuuluu Kulttuurituottaja Maarit Koistinen Laitilan kaupunki

2 2 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

3 Teatterituottamisen toimintamalli Mistä tuotanto koostuu ja mitä työtehtäviä siihen kuuluu Tekijä: Kulttuurituottaja Maarit Koistinen Tarinoista musiikkinäytelmäksi hanke Laitilan kaupunki Taitto: Heidi Lockmer, Visualia

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Teatterituotannon vuosikello Esisuunnittelu: ideasta tuotantoon Budjettisuunnitelma Rahoituksen hankinta ja kustannusseuranta Tuotannon suunnittelu ja toteutus Esityspaikka Sopimukset ja tekijänoikeudet Luvat, turvallisuus ja saavutettavuus Viestintä ja markkinointi Lipunmyynti Talkoolaisten (vapaaehtoisten) rekrytointi ja koulutus Dokumentointi ja arkistointi Purku ja hyvien käytäntöjen siirto...22 Liitteet Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

5 1 Johdanto Teatterituottamisen toimintamalli on toteutettu osana Laitilan kaupungin kulttuuritoimen Tarinoista musiikkinäytelmäksi hanketta, jonka aikana suunniteltiin ja valmisteltiin kalevanpoika-jättiläisistä kertovan musiikkinäytelmän tuotanto Laitilassa. Toimintamalli perustuu omiin kokemuksiini tuottajan työstä. Teatterituotannot ovat muuttuvia ja yllättäviä. Kuten taiteellisessa työssä, ei tuotannoissakaan kaikkea pystytä ennakoimaan ja suunnittelemaan. Valmistautuminen ja teatterituotannon monivaiheisuuden ymmärtäminen auttavat kuitenkin pitämään tuotannon hallinnassa. Toimintamalli kokoaa teatteriesityksen tuotannon kaaren ja sen toteuttamiseen tarvittavia työtehtäviä tiivistetysti yhteen tuotantotahon ja tuottajan näkökulmasta. Sen tarkoitus on antaa kokonaiskuva tuotannon eri vaiheista ja perehdyttää teatterituotantoon. Toimintamalli on koottu sellaisen produktion näkökulmasta, jonka vetovastuussa on tuotanto-organisaatio, kuten kaupunki tai yhdistys. Se on sovellettavissa erilaisiin tuotantoihin, koska projektien kaari on usein samantyyppinen. Vapaan taidekentän työryhmät voivat myös hyödyntää toimintamallia soveltaen. Malli on tehty yleisluontoiseksi mutta se pohjautuu Laitilan kaupungin toteuttamaan Kivellä soutajat -musiikkinäytelmään, jota käytetään myös käytännön esimerkkinä. Tuotannon kaari työtehtävineen on koottu vuosikelloon, jota hyödynnettiin Kivellä soutajat -tuotannon aikataulutuksessa. Vuosikello on jaoteltu toimintamallin otsikoiden mukaisesti ja siinä on nostettu esille eritellympiä työtehtäviä. Toimintamallin toteuttamista ovat tukeneet Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry ja Hiekan säätiö. Kiitos myös Jere Pensikkala, Anna Pikala ja Teresa Termonen. Laitilassa Maarit Koistinen, Tarinoista musiikkinäytelmäksi -hankkeen tuottaja Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

6 2 Teatterituotannon vuosikello 6 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki 2014

7 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

8 3 Esisuunnittelu: ideasta tuotantoon Esisuunnittelu antaa pohjan tuotannolle. Esisuunnittelu kannattaa aloittaa 1-2 vuotta ennen teatterituotannon käynnistymistä. Etenkin kunnallisella puolella byrokratiakäytäntöjen vuoksi riittävän ajan varaaminen suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää. Esisuunnittelu koostuu: esisuunnittelutyön organisoinnista ja vastuuhenkilöiden päättämisestä; alkuidean kehittelystä muotoonsa (musikaali, puhedraama vai jokin muu); taloussuunnittelusta (mitä maksaa, miten rahoitetaan); alustavasta yhteydenotosta yhteistyökumppaneihin. Yhteistyökumppanit voivat osallis tua esisuunnitteluun; päätöksen teosta (päätetään toteuttaa tuotanto) ja siitä tiedottaminen sisäisesti ja ulkoisesti; tuotannon jatkumisen mahdollistamisesta (henkilö- ja talousresurssien sekä riittävän aikataulun varmistaminen). Esisuunnittelua varten kootaan työryhmä vastuuorganisaation työntekijöistä ja mahdollisista yhteistyökumppaneista. Tälle työryhmälle asetetaan selkeät tavoitteet: esisuunnittelun eteneminen ja aikataulu sekä vastuuhenkilöt, jotka tekevät tarpeelliset esiselvitykset (esim. paljonko organisaatiolla on omaa rahaa käytettävissä tuotantoon). Esisuunnittelu alkaa esimerkiksi kysymyksillä: Miksi tehdään? Ketkä tekevät? Milloin tehdään? Mitä se maksaa? Miten järjestetään rahoitus? Mitä riskejä toteuttamiseen liittyy? Kuka kantaa taloudellisen vastuun? Esisuunnittelun tärkein tehtävä on mahdollistaa tuotannon talous ja toteutuvuus. Alkuperäisiä suunnitelmia ja tavoitteita muokataan sen mukaisesti, minkälaiset toteuttamismahdollisuudet esisuunnittelun aikana selviävät. Tuottaja kannattaa ottaa mukaan jo esisuunnitteluvaiheessa. Tuottaja voi olla aluksi myös osa-aikainen. Sisältöä vie eteenpäin esimerkiksi ohjaaja, ja jos tuotantoa varten tehdään käsikirjoitus, käsikirjoittaja. Teatterin tekeminen vaatii aikaa, rahaa, tekijöitä, tahtoa ja vastuunkantoa. Joskus esisuunnittelu saattaa vaatia osaamista, jota omassa organisaatiossa ei ole. Esimerkiksi budjettisuunnittelua varten täytyy tuntea teatterin osa-alueet. Yksi ratkaisu on hankkeistaa esisuunnitteluvaihe, eli hakea siihen ulkopuolista rahoitusta, ja sitä kautta palkata tuottaja. Kun esityksen toteuttamisesta vastaa tuotanto-organisaatio, kuten kaupunki tai yhdistys, tuottajan rooli on usein olla myös tuotannon suunnittelija, ei pelkkä toteuttaja. Vaihtoehtoinen tuottajarooli löytyy esimerkiksi itsenäisistä, vapaista taiteilijatyöryhmistä, joissa tuottaja on usein tiettyjen työtehtävien suorittaja, joka tulee mukaan kun tuotanto on jo suunniteltu ja aloitettu. Tuotannon aloittaminen vaatii myös rohkeutta. Tärkeää on uskaltaa lähteä seuraamaan ideaa ja toisaalta myös ymmärtää pienentää tai lykätä tuotantoa, jos esisuunnittelun myötä selviää, että rahkeet eivät vielä riitä. 8 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

9 CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Idea oli hyödyntää vakkasuomalaisia jättiläistarinoita. Musiikkinäytelmä tuntui luontevalta tavalta tuoda tarinoita esille. Esisuunnittelutyöryhmä kokoontui kaksi vuotta ennen esityskautta ja koostui kaupungin toimihenkilöistä sekä kulttuuri- ja elinkeinopuolelta että johdosta ja alustavista yhteistyökumppaneista. Esisuunnittelun tuloksena tuotannon suunnitteluvaihe hankkeistettiin, jotta produktiota vetämään saataisiin teatterituottaja. Hanke sai rahoituksen Satakunnan ELY-keskukselta ja Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry:ltä. Rahoituksen myötä tuotantosuunnittelua palkattiin tekemään teatteritaustainen kulttuurituottaja. Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

10 4 Budjettisuunnitelma Kustannus- ja rahoitussuunnitelma on tuottajan työväline, joka kokoaa sekä sisältösuunnitelmat että muut tuotannon osa-alueet yhteen paperiin ja määrittää niiden rahallisen arvon. Budjettisuunnitelmasta näkee yhdellä kertaa, mitä ollaan tekemässä ja mitä se maksaa, tai miten asia muuten pyritään hoitamaan (talkootyö, sponsorointi). Budjettisuunnitelman teko vaatii alleen hyvän esisuunnittelun: mitä ollaan tekemässä ja millä aikataululla. Suunnitelman perusteella voidaan myös määrittää tuotantoa uudelleen: palkataanko ammattilaisia vai pyydetäänkö harrastajia mukaan? Paljonko kustannukset nousevat, jos esityksiä lisätään, ja vastaavasti paljonko lipputuloja kertyy enemmän? Budjettisuunnitelmassa kannattaa ottaa huomioon, saako tuottajaorganisaatio arvonlisäveron palautuksena. Arvonlisäverolla on huomattava osuus muun muassa ostopalveluiden hinnassa. Hyvä budjettisuunnitelma on tarkka ja todellinen: se perustuu enemmän tietoon kuin arvauksiin. Siksi sen tekemiseen on syytä varata usea kuukausi. Jotta budjetista tulisi mahdollisimman todellinen, kannattaa tuotantoa miettiä hyvin konkreettisella tasolla taiteellisen ja teknisen työryhmän kanssa. Usein firmat antavat pyydettäessä alustavia tarjouksia esimerkiksi painokuluista, PA-kamojen vuokrasta tai muista ostopalveluista. Teatteribudjetti saattaa yllättää laajuudellaan; suurimmat menoerät ovat palkat ja tekniikka. Muista merkitä budjettisuunnitelmaan palkan lisäksi lomakorvaus ja sivukulut! Kaikkia kustannuksia on luonnollisesti mahdoton etukäteen tietää, ja osa menoista perustuu arvioihin. Budjetissa kannattaa olla myös vähän ilmaa yllättävien kulujen varalle. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Apurahaa sisältöön haettiin jo ennen tuottajan palkkaamista. Ensimmäinen kustannus- ja rahoitussuunnitelma valmistui tuottajan palkkaamisen myötä. Budjettiin pyydettiin apua ohjaajalta, nukketeatteritaiteilijalta, lavastajalta, puvustajalta, säveltäjältä sekä ammattiliittoilta. Kaupunginhallitus totesi budjetin liian suureksi, joten tuotantoa pienennettiin ja uusi budjetti sai tuen kaupungilta. Koska tietyistä sisältöelementeistä, kuten nukketeatteri, ei haluttu pienentyneen budjetin myötä kuitenkaan luopua, haettiin lisäksi apurahoja ja yritysyhteistyötä rahoituksen kasvattamiseksi. Liite 1: Kivellä soutajat -musiikkinäytelmän budjettisuunnitelmapohja 10 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

11 5 Rahoituksen hankinta ja kustannusseuranta Rahoituksen hakemisessa on tärkeä pysyä uskollisena oman tuotannon sisällölle mutta myös ottaa huomioon ajankohtaiset kriteerit ja niiden osuus omassa projektissa sekä muut rahoitustahojen painotukset rahoituksen myöntämiselle. Lisäksi on tärkeää huomata, että esimerkiksi kaupunki ei voi olla hakijana kaikissa rahoitushauissa. Tässä on lueteltu muutama rahoituslähde, joihin kannattaa tutustua: Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset; Raha-automaattiyhdistys RAY:n avustukset; EU:n rakennerahasto, ELY-keskuksen rahoitus ja avustukset sekä alueelliset Leader-toimintaryhmät; Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMON Kulttuuri-ohjelmat; kaupungin omat kulttuuriavustukset. Rahoitusvaihtoehtoihin kannattaa tutustua ajoissa. Rahoitusta myöntävät tahot vaativat tuotannolle tuotanto- ja budjettisuunnitelman, jossa näkyy myös muu rahoitus: rahoitusta ei yleensä myönnetä 100 %. Rahoituksen saamisen jälkeen hankehallinto edellyttää tarkkaa kustannusseurantaa ja raportointia. Hankebyrokratia on raskasta, joten kannattaa harkita, onko hankerahoitus oikea väylä projektin rahoittamiseen. Hankerahoitusta ei yleensä myönnetä suoraan teatteriesityksen tuottamiseen, vaan kehittämistyöhön. Apurahoja myöntävät tahot löytyvät kattavasti Aurora-tietokannasta: aurora-tietokanta.fi/ (linkki tarkistettu ). Omalle hankkeelle sopivista apurahahauista voi esimerkiksi koota Excel-taulukkoon vuosikellon, etenkin jos tuotanto toistetaan monta vuotta. Vuosikelloa seuraamalla on helppo ennakoida kiireimmät apurahahakukaudet. Yrityksiä ja yhteistyökumppaneita voi lähestyä esimerkiksi rahan, markkinoinnin, talkootyövoiman tai materiaalin tiimoilta. Etenkin pienillä paikkakunnilla paikallisten toimijoiden mukaan pyytäminen luo positiivista mielikuvaa yhteisvoimin toteutetusta tuotannosta. Tuotanto tarjoaa vastineeksi esimerkiksi näkyvyyden printtimateriaaleissa, vapaalippuja esitykseen ja imagovuokrauksen, eli yritys/yhdistys voi määrittää omaa yhteiskunnallista rooliaan tukemalla tiettyjä arvoja edustavaa tuotantoa (esim. lasten ja nuorten hyvinvointi). Kustannusseuranta tarkoittaa tuotannosta vastaavan henkilön (tuottaja, kulttuurisihteeri, koordinaattori tmv.) esimerkiksi Excel-taulukon muodossa ylläpitämää reaaliaikaista seurantaa tuotannon tuloista ja menoista. Organisaation tekninen kirjanpito seuraa normaalisti pari kuukautta jäljessä, joten kustannusseurannan avulla tiedetään aina reaaliaikainen tilanne ja voidaan helpommin reagoida kustannusten muutoksiin ja uusiin hankintoihin. Kustannusseurannan pohjana toimii budjettisuunnitelma, ja siihen kirjataan kaikki suunnitellusta tapahtuneet muutokset ja maksetut laskut. Hyvin tehdystä kustannusseurannasta näkee tuotannon loputtua kootusti, mitä suunnitelmista lopulta toteutettiin, ja paljonko siihen meni rahaa tai muuta vastiketta. Kustannusseurantaan voi laskea mukaan myös tuottajaorganisaation in kind -osuudet, eli arvion siitä, miten monta työtuntia vastuutahon henkilökunta on tehnyt tuotannon hyväksi, vaikkei se olisi heidän päätoimenkuvansa. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

12 ohjausryhmän jäsenet, palkanlaskenta jne. Vastaavasti in kind osuudet voi myös arvioida mukana olevilta yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Muuttamalla tunnit rahaksi nähdään laajemmassa kokonaisuudessa, miten paljon henkilöitä loppujen lopuksi tarvitaan yhden esityksen tekemiseen. Tuotannon yleistä taloutta ja etenemistä varten vastuuorganisaation sisällä voidaan perustaa seuranta- tai ohjausryhmä, joka kokoontuu muutaman kerran tai tarvittaessa tuotannon aikana. Taiteellinen työryhmä ei perinteisesti osallistu seurantaryhmän kokoontumisiin, mutta tuottaja/projektityöntekijä tuo välittömät tuotannon kuulumiset ja kevyttä päätöksentekoa tarvitsevat asiat esille. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Vakka-Suomen kansalaisopisto oli tärkeä yhteistyökumppani, jonka kurssitoiminnan kautta suoritettiin tiettyjä tuotannon osa-alueita, kuten puvustus ja ohjaus. Yhteistyö sisältyi opiston kurssitoimintaan eli varsinainen raha ei tuotannon ja opiston välillä liikkunut. Opiston osuus merkittiin rahoitusosuudeksi budjettisuunnitelmaan, koska sen osuus tuotannon toteutumisessa oli ratkaiseva ja olennainen. Liite 2: Kivellä soutajat -musiikkinäytelmän sponsorikirje yrityksille Liite 3: Kivellä soutajat -musiikkinäytelmän apurahavuosikello 12 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

13 6 Tuotannon suunnittelu ja toteutus Tuotannon tarkempi suunnittelu alkaa, kun tuotanto päätetään toteuttaa ja sille on olemassa jokin varma rahoitusosuus. Suunnittelulla tarkoitetaan tässä esisuunnittelun täsmentämistä: kuka ohjaa? Kuka suunnittelee lavasteet? Miten lipunmyynti hoidetaan? Esisuunnittelu, tuotannon suunnittelu ja toteutus soljuvat yhteen ja tapahtuvat osittain myös päällekkäin. Suunnittelu kannattaa tehdä huolella, sillä teatterituotannossa on niin paljon eri vaiheita ja toimenpiteitä, että sen hallinta ilman suunnittelua tuntuu helposti kaoottiselta. Ensisijaista on tuottajan oman työn organisointi: työtehtävien listaaminen, aikataulutus sekä sähköposti- ja puhelinvapaa aika suunnittelutyötä ja suorittavaa työtä varten. Teatteriesitys on monen eri tekijän yhteistyön tulos. Punaisena lankana tekemisessä kannattaa muistaa, että jokainen osa-alue (talous, ohjaus, lavastus, puvustus, viestintä ja markkinointi, tekniikka jne.) vaikuttaa toiseen jos ei suoraan, niin välillisesti. Tämän vuoksi heti kun tuotanto on tarkoitus käynnistää, otetaan suunnitteluun jokainen osa-alue: kustannus- ja rahoitussuunnitelman tarkennukset ja seuranta, lisärahoitus taiteellisen, teknisen ja tuotannollisen työryhmän kokoaminen tuotannon aikataulutus huomioiden vastuu- ja yhteistyöorganisaatioiden päätöksentekoaikataulut, paikkakunnan kulttuuri- ja muut tapahtumat esiintymispaikkavalinta palkkaus- ja sopimusneuvottelut yhteistyökumppanien kartoitus talkootyösuunnittelu viestintä- ja markkinointisuunnitelma lipunmyyntikäytännöt arkistoinnin, raportoinnin ja taltioinnin suunnittelu ja huomioon ottaminen koko tuotannon ajan riskienhallinta (esim. SWOT-analyysin teko) Teatterin tekeminen vaatii eri alojen ammattilaisia mukaan. Teatterin tekijöitä on esitelty kattavasti Risto Aution teoksessa Ennen ensi-iltaa. Tekijöitä teatterituotannossa (Teatterin tiedotuskeskus ry ja Kustannus OY Teatteri. Libris, Helsinki 2000.). Tarvittavan työryhmän laajuus riippuu esityksen genrestä (musiikkinäytelmä, draama, monologi tm.) ja tuotannon luonteesta esimerkiksi projektiluontoisissa tuotannoissa työtehtävät jaetaan työryhmän kesken laajemmin kuin vakiintuneessa teatteritalossa. Mukaan pyydettävien tekijöiden kanssa kannattaa käydä vähintään suullisesti läpi, mitä heiltä toivotaan. Kun suurin osa työryhmän jäsenistä on pyydetty mukaan, vastuutaho järjestää ensimmäinen tuotantopalaverin. Palaverissa käydään läpi produktion idea ja esitellään tekijät toisilleen, kootaan yhteystietolista, sovitaan aikatauluista ja seuraavasta tapaamisesta. Jos esityspaikka on jo tiedossa, tapaaminen kannattaa sopia suoraan sinne. Tuotantopalavereja järjestetään koko tuotannon ajan, aina tarpeen tullen. Taiteellinen työryhmä pitää aktiivisesti myös omia tapaamisiaan. Aikataulutuksessa täytyy huomioida hankinta- ja kilpailutuskäytännöt, jotka erityisesti kunnallisella puolella vaativat oman aikansa. Nämä aikataulut tulee ottaa myös työryhmän kanssa esille, jotta kaikki tietävät miten edetä omien budjettiensa kanssa: esimerkiksi lavastaja rakennusbudjetin ja puvustaja puvustusbudjetin. Muista: jos et osaa, pyydä apua! Teatterin ammattilaiset, kuten ohjaaja, tietävät, mi- Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

14 ten muiden aikataulut ja työt vaikuttavat heidän työhönsä: tuotannosta vastaavan tahon tehtävä on saattaa tekijät yhteen ja saada keskustelu aikaan. Avoimuus kannattaa, sillä teatteri on yhteistyötä. Toisaalta on hyvä muistaa, että työryhmää ei myöskään saa kuormittaa liialla tuotannolla, vaan jokainen vastaa omasta työmaastaan. Ajankohtaista tietoa nykyteatterin kentästä Suomessa saa teatterin tiedotuskeskus TINFO:n sivuilta: (linkki tarkistettu ) CASE Kivellä soutajat musiikkinäytelmä Musiikkinäytelmän lavastajan kanssa käydyissä palkkaamiskeskusteluissa sovittiin, että hän suunnittelee ja toteuttaa talkootyövoiman avustuksella myös nousevan katsomon, mikä ei alun perin kuulunut työnkuvaan. Myöhemmin pyydettiin mukaan myös tarpeistoa valmistava ja kokoava talkoolainen. Liite 4: Lisätietoa teatterin tuotantoprosessista (linkkilista) 14 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

15 7 Esityspaikka Esityspaikkaa valitessa otetaan huomioon seuraavat asiat: esityksen ja esityspaikkamiljöön sopiminen yhteen; paikan käytännöllisyys ja saavutettavuus tai näiden ratkaisumahdollisuudet; kustannukset kuten vuokra, sähkö, vesi, siivous; valmiit kiinteät rakenteet kuten katsomo ja esityslavat. Jos paikka toimii yleisesti esityspaikkana esimerkiksi bändeille ja muille esityksille, on sinne huomattavasti helpompi järjestää myös teatteriesitys, kuin paikkaan, jossa ei ole esimerkiksi katsomoa ja lavaa valmiina. Toisaalta esityspaikka kannattaa valita esityksen ainutlaatuisuuteen sopivaksi; lipunmyynnin jälkeen asiakkaan seuraava kokemus esityksestä on esityspaikka. Esityspaikan omistajan kanssa tehdään sopimus, jossa sovitaan juoksevista kuluista kuten sähkö, vesi, siivous, tai esimerkiksi vuokra tai kertakorvaus. Lisäksi sovitaan sponsorioikeuksista; onko paikalla esimerkiksi jo tietty panimo sponsorina vai voiko tuotanto neuvotella vapaasti yrityksiä mukaan? Sovitaan myös esityspäivät, rakennus- ja harjoitusaikataulut, mitä henkilökuntaa paikan puolesta on paikalla, yhteismarkkinoinnista sekä turvallisuus- ja pelastussuunnitelman teosta. Koko tuotannon ajan esityspaikka on mukana aktiivisena neuvotteluosapuolena ja tiedottamisen kohteena. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Musiikkinäytelmä päätettiin toteuttaa ulos ravintola Louhenlinnan piha-alueelle. Kiinteistöstä saatiin sähkö, vesi ja väliaikaisvarastointitila rekvisiitalle. Sovittiin, että työryhmä tilaa oman ulkovessan harjoituskaudelle, koska ravintolassa järjestettiin tuolloin myös häitä. Lavastaja suunnitteli nousevan katsomon ja lavarakenteet. Rakennusmateriaalien osuus budjetissa oli suuri mutta toisaalta esityksen infrastruktuuri on välttämätöntä ja valittu paikka toimi esityksen henkeä tukevana ja osaltaan elävöittävänä. Koska katsomo suunniteltiin toteutettavaksi ilman katosta, lipunmyynnissä huomioitiin vahva ennakkomyyntitavoite. Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

16 8 Sopimukset ja tekijänoikeudet Sopimuksissa määritellään mitä tehdään, milloin tehdään, kuka tekee ja mitä siitä maksetaan. Sopimukset turvaavat tuotannon tekijät ja toteutumisen. Sopimuspohjia löytää esimerkiksi ammattiliittojen sivuilta ja apua voi pyytää myös muilta teattereilta. Palkkasummia varten neuvoa voi kysyä esimerkiksi eri ammattialojen liitoilta. Ammattiliitot ovat tekijöidensä puolella tuotannosta vastaava miettii oman organisaationsa tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Kunnan työntekijät saavat mm. ilmaista lakimiesapua Suomen Kuntaliiton verkkopalvelusta: (linkki tarkistettu ). Sopimuksissa pitää muistaa sopia myös tekijänoikeuksista. Usein ne pitää ketjuttaa, esimerkiksi säveltäjän kanssa sovitaan, että kun esityksiä videokuvataan myös säveltäjän säveltämä, orkesterin soittama musiikki äänitetään osaksi videokuvaa. Orkesterin jäseniltä pyydetään myös lupa tallentaa heidän soittamansa musiikki. Kaikkien kanssa sovitaan lisäksi, että materiaalia saa käyttää esimerkiksi tuotannon internet-sivustolla markkinointia varten. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Näytelmän tuottaja ei löytänyt suosituspalkkaa mukaan pyydetylle nukketeatteritaiteilijalle. Teatteri- ja media-alan liitosta (Teme) ohjeistettiin laskemaan nukketeatterilaisen palkka vierailevan sirkustaiteilijan palkkauksen mukaan, mikä löytyi liiton sivuilta. Musiikkinäytelmän sävellysteoksen tilaamista varten tuotantotaholla ei ollut vahvaa omaa näkemystä musiikista. Säveltäjän kanssa tehtiin tilaussopimus, jossa sovittiin työn toteuttamisen ja palauttamisen aikataulu, korvaus työstä, tekijänoikeusasiat ja missä muodossa sävellykset palautetaan. Riippuen apurahoista orkesteri koottaisiin joko ammatti- tai harrastajamuusikoista. Säveltäjä otti tämän huomioon työssään. Liite 5: Lista teatteri- ja kulttuurityöläisten ammattiliitoista. Liite 6: Lista tekijänoikeuksiin liittyvistä linkeistä. 16 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

17 9 Luvat, turvallisuus ja saavutettavuus Lupa- ja turvallisuusasioissa auttavat eteenpäin yhteydenotot eri viranomaisiin, jotka ovat tarvittavien lupien asiantuntijoita ja myöntäjiä. Luvalla on väliä Turussa oppaassa on esitelty kattavasti eri viranomaistahoja Turun alueella, ja opas on sovellettavissa muuallakin. Ellenita Tervosen kokoaman oppaan löytää täältä: publications.theseus.fi/handle/10024/51831 (linkki tarkistettu ). Valmis turvallisuus- ja pelastussuunnitelma käydään koko työryhmän kanssa läpi ennen ensi-iltaa. Suunnitelman voi esimerkiksi luetuttaa koko työryhmällä (myös talkoolaiset ja näyttelijät) ja pyytää erilliseen liitteeseen allekirjoitukset vakuudeksi. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia! Saavutettavuus tarkoittaa yksinkertaistettuna ympäristön toimivuutta, turvallisuutta ja eri kohderyhmien huomioimista. Ohjeita saavutettavuuteen löytyy Teatteria kaikille! oppaasta: (linkki tarkistettu ). Valokuvauslupiin liittyvät asiat ja esimerkki kuvan käytön luvasta löytyy Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n sivuilta: (linkki tarkistettu ). CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Musiikkinäytelmää varten otettiin yhteys seuraaviin viranomaisiin: Laitilan kaupunki, rakennustarkastaja (rakennuslupa) Poliisi (ilmoitus yleisötilaisuudesta) Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos (turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ja toimenpiteet) Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

18 10 Viestintä ja markkinointi Teatteriesityksen viestintä ja markkinointi perustuu mielikuvaan tulevasta esityksestä, josta annetaan jotain medialle tiedoksi jo ennen kuin tuotanto on kunnolla alkanut, ja kun kuvamateriaalia tai muuta näyttöä ei vielä ole. Lopullinen graafinen ilme ja markkinointimateriaali toteuttaa esityksen visuaalisuutta: ohjaajan, lavastajan ja puvustajan yhteistä visuaalista näkemystä esityksestä. Viestintäkanavia ja kilpailevaa tapahtumatarjontaa on paljon, jolloin markkinoinnin kohdentaminen tuntuu usein vaikealta. Kohderyhmämäärittely kannattaa tehdä, sillä se helpottaa yleisön löytämistä. Tiedotuksen tarkoitus on saattaa esitys ihmisten tietoisuuteen. Liikkeelle lähdetään perusasioista: Esityksestä tiedotetaan yleisölle, yhteistyökumppaneille sekä organisaation ja työryhmän sisäisesti. Oman organisaation olemassa olevat kanavat ja käytännöt ovat ensimmäiset, mistä tiedottaminen kannattaa aloittaa. Teatterin tyypillisiä markkinointimateriaaleja ovat esimerkiksi juliste, flyeri tai pieni esite ja käsiohjelma. Sopimuksissa kannattaa huomioida, että tuottajaorganisaatiolla on oikeus käyttää esimerkiksi osia käsikirjoituksesta sekä sävelletystä ja esitetystä musiikista markkinoinnissa. Jos työryhmästä joku ottaa hyvän valokuvan, pitää sen käyttöön kysyä myös lupa. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Tuottaja järjesti kilpailutustapaamisen mainostoimistojen kanssa ja kertoi yleisesti esityksestä ja tuotannon tarpeista valituksi tulevalle mainostoimistolle. Ennen ehdotuksiaan näytelmän markkinointimateriaalin ilmeestä mainostoimistot pyysivät tavata ohjaajan, lavastajan, puvustajan ja säveltäjän, jotta markkinoinnin ilme toteuttaisi esityksen visuaalisuutta. Liite 7: Kivellä soutajat musiikkinäytelmän viestintä- ja markkinointisuunnitelma Liite 8: Tarjouspyyntö Kivellä soutajat -musiikkinäytelmän graafisen ilmeen toteutuksesta 18 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

19 11 Lipunmyynti Lippuhinnoittelussa otetaan huomioon paikkakunnan muun teatteritarjonnan hinnoittelu, esityksen genre (esimerkiksi musiikkinäytelmän lippuhinnat voivat olla puhenäytelmää korkeammat), pääkohderyhmän arvioitu ostokyky ja budjetin tulotavoitteet. Esitystä ei kannata hinnoitella liian korkealle, koska se karsii katsojia. Toisaalta liian edullinen hinta saattaa antaa amatöörimäisen vaikutelman. Lipunmyyntiä tukevat viestintä ja markkinointi, joiden tavoite on saada liput myydyksi. Lipunmyynnissä otetaan huomioon yleisötavoite suhteessa asiakaspaikkoihin, kohderyhmät eli kenelle esitystä myydään ja vapaalippulistat. Teatterin myytyjen lippujen määrä ei ole koskaan 100 %, koska esimerkiksi ensi-iltaan tulee paljon kutsuvieraita. Tyypillinen budjetissa käytetty laskennallinen myyntiprosentti on esimerkiksi % kaikista lipuista. Ennen lipunmyynnin alkamista tehdään suoramyyntiä esimerkiksi yrityksille. Tämä kannattaa aloittaa jo puolta vuotta ennen esityksiä. Lipunmyynti voi alkaa heti kun lipunmyyntisysteemi on selvitetty, yleensä 3-5 kuukautta ennen ensi-iltaa. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi varausten vastaanottaminen ja lippujen lunastaminen esityspäivänä ovelta, tai ennakkomyynti jolloin asiakas ostaa liput jo etukäteen. Kannattaa miettiä, mikä palvelee omalla paikkakunnalla asiakkaita parhaiten, ja halutaanko myyntiä ulottaa myös laajemmalle alueelle, jolloin esimerkiksi sähköinen lipunmyyntipalvelu voi toimia hyvin. Lipunmyyjä on usein ensimmäinen henkilö, jonka kanssa asiakas asioi teatteriesityksen tiimoilta. Hyvin hoidettu lipunmyynti on ehdottomasti teatterin käyntikortti! CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Hintoja verrattiin paikkakunnan kahteen kesäteatteriin. Huomioon otettiin, että musiikkinäytelmän esitykset esitettäisiin vasta näiden kahden vakiintuneen teatterin jälkeen. Hinnoittelussa tutkittiin myös maakunnan kesäteatteritarjonnan hinnoittelua, ja arvioitiin, mitä paikallinen perhe esimerkiksi maksaisi perhelipusta. Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

20 12 Talkoolaisten (vapaaehtoisten) rekrytointi ja koulutus Talkootyöllä tarkoitetaan yleensä toisen lukuun korvauksetta tehtävää työtä. Talkoilla tehtävä työ on jokamiehentyötä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä. Talkootyö ei siten vaativuudellaan rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Lähde: Verohallinnon internet-sivut (www.vero.fi, linkki tarkistettu ). Talkootyöhön osallistuvaa innostavat muun muassa uuden oppiminen, auttamisen halu ja osallistuminen tunne. Talkootyön käyttö on parhaimmillaan innostavaa, opettavaista ja hyödyllistä sekä talkoolaiselle että työtä tarjoavalle. Talkootyön käytössä on syytä muistaa lainmukainen rajaus: ammattityöt kuuluvat ammattilaisille. Talkoolaisten rekrytoimiseen ja motivoimiseen sekä lainsäädäntöön liittyvät asiat on koottu kattavasti yhteen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen VETY-hankkeessa: vapaaehtoistyossa/opas_vapaaehtoistoiminnan_kehittajille_julkaistu.3101.news (linkki tarkistettu ). On syytä huomioida jo tuotannon suunnitteluvaiheessa, että talkoolaisten saaminen mukaan tuotantoon on aina riski, sillä etukäteen ei voi tietää, mitä osaamista talkoolaisilla on, miten pitkäksi aikaa he projektiin sitoutuvat tai paljonko heitä saa määrällisesti mukaan. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Puvustuksen toteutus pukusuunnittelijan ohjauksen alla ja nukketeatterin rakennusosuudet nukketeatteritaiteilijan johdolla toteutettiin talkoovoimin kurssimuotoisesti osana Vakka-Suomen kansalaisopiston kurssiohjelmaa. Ensimmäiselle nukketeatterikurssille ei tullut tarpeeksi osallistujia, joten kurssi peruttiin ja päätettiin järjestää uudestaan keväällä. Taiteilijalle haettiin myös apurahaa, jotta kurssin uudelleen peruuntuessa nukketeatteriosuudet saataisiin kuitenkin toteutettua. Puvustuskurssi saatiin toteutettua, ja sen osallistujien talkootyöpanos pukujen ompelussa ja toteutuksessa oli tärkeä. 20 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

21 13 Dokumentointi ja arkistointi Tuotannon dokumentointi alkaa jo esisuunnitteluvaiheessa. Dokumentoinnin on tarkoitus taltioida tekemisen prosessi: miten päädyttiin ideasta näytelmään, ja lopulta itse näytelmän taltiointi. Muista myös dokumentoinnissa lupa-asiat! Esimerkiksi videokuvaamista ja valokuvaamista varten on syytä selvittää luvat kuntoon etukäteen, jotta valmista materiaalia voi käyttää vaikka markkinoinnissa. Arkistointi hoidetaan vastuuorganisaation ohjeistuksen mukaisesti. Jos käytäntöä ei ole, kannattaa koota paperisena yhteen kansioon ainakin seuraavat: muistiot ja kokouspöytäkirjat, viimeiset versiot tuotannon osa-alueiden suunnitelmista ja kaikki päätöksentekoon liittyvä; tulosteet sähköposteista, jotka liittyvät ratkaisevasti ja olennaisesti sopimuksiin, talouteen tai sisältöön; toteutunut budjetti; medianäkyvyys kuten lehtileikkeet ja tulosteet näkyvyydestä verkossa, lähetetyt tiedotteet, painetut esitteet ja muut julkaisut; listat mukana olleista henkilöistä (työryhmä, talkooväki, yhteistyökumppanit) ja tilastot (lipunmyynti, kävijämäärät); purkuasiat, dokumentoinnin tulokset (valokuvat jne.) ja loppuraportti. Samat tiedot voi tallentaa sähköisesti esimerkiksi muistitikulle. Hyvin kootusta arkistokansiosta näkee koko tehdyn tuotannon, ja se on tuotannon ulkopuoliselle ymmärrettävä. Tiedostot kannattaa tehdä koko tuotannon ajan samalla pohjalla, jossa näkyy organisaation tiedot, produktion nimi ja tiedoston laatija. Arkistointikansiota kannattaa koota tuotannon alusta lähtien, koska sen yhtäkkinen kokoaminen on iso työ. Case Kivellä Soutajat -musiikkinäytelmä Näytelmän dokumentoinnilla oli erityinen tavoite: näytelmää pyrittäisiin esittämään myös tulevina vuosina, joten kaiken tuotantoon liittyvän henkilöiden, käytäntöjen, talouden jne. tallentaminen oli tärkeää jatkovuosia varten. Koska tuotannon alkuvaihe oli hankkeistettu Tarinoista musiikkinäytelmäksi suunnitteluhankkeeksi, sen aikana toteutettu teatterituottamisen toimintamalli tulisi toimimaan muistikirjana myös jatkotuotannoissa. Tuotannon omat asiakirjat ja suunnitelmat koottiin vielä erikseen arkistokansioihin. Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

Työtä teatterista. Avauksia yhteistyöhön. Marja Kettunen, projektityöntekijä

Työtä teatterista. Avauksia yhteistyöhön. Marja Kettunen, projektityöntekijä Työtä teatterista Avauksia yhteistyöhön Teatteritreffit 1-3 Kolmet treffit: Iisalmi, Lapinlahti ja Kiuruvesi Annettu vinkkejä paikkakuntakohtaisista yhteistyökumppaneista työllistämisessä ja teatteritoimijoista

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija

Tapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija Tapahtumien järjestäminen Yhdistyskoulutus 2.12.2015 Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija TÄMÄN SETIN SISÄLTÖ Miksi tehdään tapahtumia? Tapahtuma=projekti Projektin osa-alueet Projektin elinkaari

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS. - Miten tehdään hyvä hakemus?

TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS. - Miten tehdään hyvä hakemus? TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS - Miten tehdään hyvä hakemus? MITEN TEHDÄÄN HYVÄ HAKEMUS? HAKISINKO APURAHAA? Kohdista oikein: mieti, mihin apurahaa tarvitaan kuka hakee? taiteilija / työryhmä / yhteisö

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä Elina Sillanpää

Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä Elina Sillanpää Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä 2.2.2017 Elina Sillanpää Yleistä Raportointi mahdollista, kun hanke on saanut tukipäätöksen Valmistautuminen raportointiin hyvissä ajoin Maksatushakemusluonnosta

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen - Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen 20.1.2017 Latua 3! pähkinän kuoressa Tiivistetyn hankekuvauksen pohjalta Tavoite1. Auditointiosaamisen jalkautus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen Nurmes 22.3.2013 Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen -Paperiset asiakirjat -Kartat piirustukset -Valokuvat -Diat, äänitteet -Sähköinen asiakirjat ja tiedostot 1 Miksi? - toiminnan sujuminen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot