Teatterituottamisen toimintamalli. mistä tuotanto koostuu ja mitä työtehtäviä siihen kuuluu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teatterituottamisen toimintamalli. mistä tuotanto koostuu ja mitä työtehtäviä siihen kuuluu"

Transkriptio

1 Teatterituottamisen toimintamalli mistä tuotanto koostuu ja mitä työtehtäviä siihen kuuluu Kulttuurituottaja Maarit Koistinen Laitilan kaupunki

2 2 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

3 Teatterituottamisen toimintamalli Mistä tuotanto koostuu ja mitä työtehtäviä siihen kuuluu Tekijä: Kulttuurituottaja Maarit Koistinen Tarinoista musiikkinäytelmäksi hanke Laitilan kaupunki Taitto: Heidi Lockmer, Visualia

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Teatterituotannon vuosikello Esisuunnittelu: ideasta tuotantoon Budjettisuunnitelma Rahoituksen hankinta ja kustannusseuranta Tuotannon suunnittelu ja toteutus Esityspaikka Sopimukset ja tekijänoikeudet Luvat, turvallisuus ja saavutettavuus Viestintä ja markkinointi Lipunmyynti Talkoolaisten (vapaaehtoisten) rekrytointi ja koulutus Dokumentointi ja arkistointi Purku ja hyvien käytäntöjen siirto...22 Liitteet Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

5 1 Johdanto Teatterituottamisen toimintamalli on toteutettu osana Laitilan kaupungin kulttuuritoimen Tarinoista musiikkinäytelmäksi hanketta, jonka aikana suunniteltiin ja valmisteltiin kalevanpoika-jättiläisistä kertovan musiikkinäytelmän tuotanto Laitilassa. Toimintamalli perustuu omiin kokemuksiini tuottajan työstä. Teatterituotannot ovat muuttuvia ja yllättäviä. Kuten taiteellisessa työssä, ei tuotannoissakaan kaikkea pystytä ennakoimaan ja suunnittelemaan. Valmistautuminen ja teatterituotannon monivaiheisuuden ymmärtäminen auttavat kuitenkin pitämään tuotannon hallinnassa. Toimintamalli kokoaa teatteriesityksen tuotannon kaaren ja sen toteuttamiseen tarvittavia työtehtäviä tiivistetysti yhteen tuotantotahon ja tuottajan näkökulmasta. Sen tarkoitus on antaa kokonaiskuva tuotannon eri vaiheista ja perehdyttää teatterituotantoon. Toimintamalli on koottu sellaisen produktion näkökulmasta, jonka vetovastuussa on tuotanto-organisaatio, kuten kaupunki tai yhdistys. Se on sovellettavissa erilaisiin tuotantoihin, koska projektien kaari on usein samantyyppinen. Vapaan taidekentän työryhmät voivat myös hyödyntää toimintamallia soveltaen. Malli on tehty yleisluontoiseksi mutta se pohjautuu Laitilan kaupungin toteuttamaan Kivellä soutajat -musiikkinäytelmään, jota käytetään myös käytännön esimerkkinä. Tuotannon kaari työtehtävineen on koottu vuosikelloon, jota hyödynnettiin Kivellä soutajat -tuotannon aikataulutuksessa. Vuosikello on jaoteltu toimintamallin otsikoiden mukaisesti ja siinä on nostettu esille eritellympiä työtehtäviä. Toimintamallin toteuttamista ovat tukeneet Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry ja Hiekan säätiö. Kiitos myös Jere Pensikkala, Anna Pikala ja Teresa Termonen. Laitilassa Maarit Koistinen, Tarinoista musiikkinäytelmäksi -hankkeen tuottaja Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

6 2 Teatterituotannon vuosikello 6 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki 2014

7 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

8 3 Esisuunnittelu: ideasta tuotantoon Esisuunnittelu antaa pohjan tuotannolle. Esisuunnittelu kannattaa aloittaa 1-2 vuotta ennen teatterituotannon käynnistymistä. Etenkin kunnallisella puolella byrokratiakäytäntöjen vuoksi riittävän ajan varaaminen suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää. Esisuunnittelu koostuu: esisuunnittelutyön organisoinnista ja vastuuhenkilöiden päättämisestä; alkuidean kehittelystä muotoonsa (musikaali, puhedraama vai jokin muu); taloussuunnittelusta (mitä maksaa, miten rahoitetaan); alustavasta yhteydenotosta yhteistyökumppaneihin. Yhteistyökumppanit voivat osallis tua esisuunnitteluun; päätöksen teosta (päätetään toteuttaa tuotanto) ja siitä tiedottaminen sisäisesti ja ulkoisesti; tuotannon jatkumisen mahdollistamisesta (henkilö- ja talousresurssien sekä riittävän aikataulun varmistaminen). Esisuunnittelua varten kootaan työryhmä vastuuorganisaation työntekijöistä ja mahdollisista yhteistyökumppaneista. Tälle työryhmälle asetetaan selkeät tavoitteet: esisuunnittelun eteneminen ja aikataulu sekä vastuuhenkilöt, jotka tekevät tarpeelliset esiselvitykset (esim. paljonko organisaatiolla on omaa rahaa käytettävissä tuotantoon). Esisuunnittelu alkaa esimerkiksi kysymyksillä: Miksi tehdään? Ketkä tekevät? Milloin tehdään? Mitä se maksaa? Miten järjestetään rahoitus? Mitä riskejä toteuttamiseen liittyy? Kuka kantaa taloudellisen vastuun? Esisuunnittelun tärkein tehtävä on mahdollistaa tuotannon talous ja toteutuvuus. Alkuperäisiä suunnitelmia ja tavoitteita muokataan sen mukaisesti, minkälaiset toteuttamismahdollisuudet esisuunnittelun aikana selviävät. Tuottaja kannattaa ottaa mukaan jo esisuunnitteluvaiheessa. Tuottaja voi olla aluksi myös osa-aikainen. Sisältöä vie eteenpäin esimerkiksi ohjaaja, ja jos tuotantoa varten tehdään käsikirjoitus, käsikirjoittaja. Teatterin tekeminen vaatii aikaa, rahaa, tekijöitä, tahtoa ja vastuunkantoa. Joskus esisuunnittelu saattaa vaatia osaamista, jota omassa organisaatiossa ei ole. Esimerkiksi budjettisuunnittelua varten täytyy tuntea teatterin osa-alueet. Yksi ratkaisu on hankkeistaa esisuunnitteluvaihe, eli hakea siihen ulkopuolista rahoitusta, ja sitä kautta palkata tuottaja. Kun esityksen toteuttamisesta vastaa tuotanto-organisaatio, kuten kaupunki tai yhdistys, tuottajan rooli on usein olla myös tuotannon suunnittelija, ei pelkkä toteuttaja. Vaihtoehtoinen tuottajarooli löytyy esimerkiksi itsenäisistä, vapaista taiteilijatyöryhmistä, joissa tuottaja on usein tiettyjen työtehtävien suorittaja, joka tulee mukaan kun tuotanto on jo suunniteltu ja aloitettu. Tuotannon aloittaminen vaatii myös rohkeutta. Tärkeää on uskaltaa lähteä seuraamaan ideaa ja toisaalta myös ymmärtää pienentää tai lykätä tuotantoa, jos esisuunnittelun myötä selviää, että rahkeet eivät vielä riitä. 8 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

9 CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Idea oli hyödyntää vakkasuomalaisia jättiläistarinoita. Musiikkinäytelmä tuntui luontevalta tavalta tuoda tarinoita esille. Esisuunnittelutyöryhmä kokoontui kaksi vuotta ennen esityskautta ja koostui kaupungin toimihenkilöistä sekä kulttuuri- ja elinkeinopuolelta että johdosta ja alustavista yhteistyökumppaneista. Esisuunnittelun tuloksena tuotannon suunnitteluvaihe hankkeistettiin, jotta produktiota vetämään saataisiin teatterituottaja. Hanke sai rahoituksen Satakunnan ELY-keskukselta ja Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry:ltä. Rahoituksen myötä tuotantosuunnittelua palkattiin tekemään teatteritaustainen kulttuurituottaja. Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

10 4 Budjettisuunnitelma Kustannus- ja rahoitussuunnitelma on tuottajan työväline, joka kokoaa sekä sisältösuunnitelmat että muut tuotannon osa-alueet yhteen paperiin ja määrittää niiden rahallisen arvon. Budjettisuunnitelmasta näkee yhdellä kertaa, mitä ollaan tekemässä ja mitä se maksaa, tai miten asia muuten pyritään hoitamaan (talkootyö, sponsorointi). Budjettisuunnitelman teko vaatii alleen hyvän esisuunnittelun: mitä ollaan tekemässä ja millä aikataululla. Suunnitelman perusteella voidaan myös määrittää tuotantoa uudelleen: palkataanko ammattilaisia vai pyydetäänkö harrastajia mukaan? Paljonko kustannukset nousevat, jos esityksiä lisätään, ja vastaavasti paljonko lipputuloja kertyy enemmän? Budjettisuunnitelmassa kannattaa ottaa huomioon, saako tuottajaorganisaatio arvonlisäveron palautuksena. Arvonlisäverolla on huomattava osuus muun muassa ostopalveluiden hinnassa. Hyvä budjettisuunnitelma on tarkka ja todellinen: se perustuu enemmän tietoon kuin arvauksiin. Siksi sen tekemiseen on syytä varata usea kuukausi. Jotta budjetista tulisi mahdollisimman todellinen, kannattaa tuotantoa miettiä hyvin konkreettisella tasolla taiteellisen ja teknisen työryhmän kanssa. Usein firmat antavat pyydettäessä alustavia tarjouksia esimerkiksi painokuluista, PA-kamojen vuokrasta tai muista ostopalveluista. Teatteribudjetti saattaa yllättää laajuudellaan; suurimmat menoerät ovat palkat ja tekniikka. Muista merkitä budjettisuunnitelmaan palkan lisäksi lomakorvaus ja sivukulut! Kaikkia kustannuksia on luonnollisesti mahdoton etukäteen tietää, ja osa menoista perustuu arvioihin. Budjetissa kannattaa olla myös vähän ilmaa yllättävien kulujen varalle. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Apurahaa sisältöön haettiin jo ennen tuottajan palkkaamista. Ensimmäinen kustannus- ja rahoitussuunnitelma valmistui tuottajan palkkaamisen myötä. Budjettiin pyydettiin apua ohjaajalta, nukketeatteritaiteilijalta, lavastajalta, puvustajalta, säveltäjältä sekä ammattiliittoilta. Kaupunginhallitus totesi budjetin liian suureksi, joten tuotantoa pienennettiin ja uusi budjetti sai tuen kaupungilta. Koska tietyistä sisältöelementeistä, kuten nukketeatteri, ei haluttu pienentyneen budjetin myötä kuitenkaan luopua, haettiin lisäksi apurahoja ja yritysyhteistyötä rahoituksen kasvattamiseksi. Liite 1: Kivellä soutajat -musiikkinäytelmän budjettisuunnitelmapohja 10 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

11 5 Rahoituksen hankinta ja kustannusseuranta Rahoituksen hakemisessa on tärkeä pysyä uskollisena oman tuotannon sisällölle mutta myös ottaa huomioon ajankohtaiset kriteerit ja niiden osuus omassa projektissa sekä muut rahoitustahojen painotukset rahoituksen myöntämiselle. Lisäksi on tärkeää huomata, että esimerkiksi kaupunki ei voi olla hakijana kaikissa rahoitushauissa. Tässä on lueteltu muutama rahoituslähde, joihin kannattaa tutustua: Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset; Raha-automaattiyhdistys RAY:n avustukset; EU:n rakennerahasto, ELY-keskuksen rahoitus ja avustukset sekä alueelliset Leader-toimintaryhmät; Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMON Kulttuuri-ohjelmat; kaupungin omat kulttuuriavustukset. Rahoitusvaihtoehtoihin kannattaa tutustua ajoissa. Rahoitusta myöntävät tahot vaativat tuotannolle tuotanto- ja budjettisuunnitelman, jossa näkyy myös muu rahoitus: rahoitusta ei yleensä myönnetä 100 %. Rahoituksen saamisen jälkeen hankehallinto edellyttää tarkkaa kustannusseurantaa ja raportointia. Hankebyrokratia on raskasta, joten kannattaa harkita, onko hankerahoitus oikea väylä projektin rahoittamiseen. Hankerahoitusta ei yleensä myönnetä suoraan teatteriesityksen tuottamiseen, vaan kehittämistyöhön. Apurahoja myöntävät tahot löytyvät kattavasti Aurora-tietokannasta: aurora-tietokanta.fi/ (linkki tarkistettu ). Omalle hankkeelle sopivista apurahahauista voi esimerkiksi koota Excel-taulukkoon vuosikellon, etenkin jos tuotanto toistetaan monta vuotta. Vuosikelloa seuraamalla on helppo ennakoida kiireimmät apurahahakukaudet. Yrityksiä ja yhteistyökumppaneita voi lähestyä esimerkiksi rahan, markkinoinnin, talkootyövoiman tai materiaalin tiimoilta. Etenkin pienillä paikkakunnilla paikallisten toimijoiden mukaan pyytäminen luo positiivista mielikuvaa yhteisvoimin toteutetusta tuotannosta. Tuotanto tarjoaa vastineeksi esimerkiksi näkyvyyden printtimateriaaleissa, vapaalippuja esitykseen ja imagovuokrauksen, eli yritys/yhdistys voi määrittää omaa yhteiskunnallista rooliaan tukemalla tiettyjä arvoja edustavaa tuotantoa (esim. lasten ja nuorten hyvinvointi). Kustannusseuranta tarkoittaa tuotannosta vastaavan henkilön (tuottaja, kulttuurisihteeri, koordinaattori tmv.) esimerkiksi Excel-taulukon muodossa ylläpitämää reaaliaikaista seurantaa tuotannon tuloista ja menoista. Organisaation tekninen kirjanpito seuraa normaalisti pari kuukautta jäljessä, joten kustannusseurannan avulla tiedetään aina reaaliaikainen tilanne ja voidaan helpommin reagoida kustannusten muutoksiin ja uusiin hankintoihin. Kustannusseurannan pohjana toimii budjettisuunnitelma, ja siihen kirjataan kaikki suunnitellusta tapahtuneet muutokset ja maksetut laskut. Hyvin tehdystä kustannusseurannasta näkee tuotannon loputtua kootusti, mitä suunnitelmista lopulta toteutettiin, ja paljonko siihen meni rahaa tai muuta vastiketta. Kustannusseurantaan voi laskea mukaan myös tuottajaorganisaation in kind -osuudet, eli arvion siitä, miten monta työtuntia vastuutahon henkilökunta on tehnyt tuotannon hyväksi, vaikkei se olisi heidän päätoimenkuvansa. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

12 ohjausryhmän jäsenet, palkanlaskenta jne. Vastaavasti in kind osuudet voi myös arvioida mukana olevilta yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Muuttamalla tunnit rahaksi nähdään laajemmassa kokonaisuudessa, miten paljon henkilöitä loppujen lopuksi tarvitaan yhden esityksen tekemiseen. Tuotannon yleistä taloutta ja etenemistä varten vastuuorganisaation sisällä voidaan perustaa seuranta- tai ohjausryhmä, joka kokoontuu muutaman kerran tai tarvittaessa tuotannon aikana. Taiteellinen työryhmä ei perinteisesti osallistu seurantaryhmän kokoontumisiin, mutta tuottaja/projektityöntekijä tuo välittömät tuotannon kuulumiset ja kevyttä päätöksentekoa tarvitsevat asiat esille. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Vakka-Suomen kansalaisopisto oli tärkeä yhteistyökumppani, jonka kurssitoiminnan kautta suoritettiin tiettyjä tuotannon osa-alueita, kuten puvustus ja ohjaus. Yhteistyö sisältyi opiston kurssitoimintaan eli varsinainen raha ei tuotannon ja opiston välillä liikkunut. Opiston osuus merkittiin rahoitusosuudeksi budjettisuunnitelmaan, koska sen osuus tuotannon toteutumisessa oli ratkaiseva ja olennainen. Liite 2: Kivellä soutajat -musiikkinäytelmän sponsorikirje yrityksille Liite 3: Kivellä soutajat -musiikkinäytelmän apurahavuosikello 12 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

13 6 Tuotannon suunnittelu ja toteutus Tuotannon tarkempi suunnittelu alkaa, kun tuotanto päätetään toteuttaa ja sille on olemassa jokin varma rahoitusosuus. Suunnittelulla tarkoitetaan tässä esisuunnittelun täsmentämistä: kuka ohjaa? Kuka suunnittelee lavasteet? Miten lipunmyynti hoidetaan? Esisuunnittelu, tuotannon suunnittelu ja toteutus soljuvat yhteen ja tapahtuvat osittain myös päällekkäin. Suunnittelu kannattaa tehdä huolella, sillä teatterituotannossa on niin paljon eri vaiheita ja toimenpiteitä, että sen hallinta ilman suunnittelua tuntuu helposti kaoottiselta. Ensisijaista on tuottajan oman työn organisointi: työtehtävien listaaminen, aikataulutus sekä sähköposti- ja puhelinvapaa aika suunnittelutyötä ja suorittavaa työtä varten. Teatteriesitys on monen eri tekijän yhteistyön tulos. Punaisena lankana tekemisessä kannattaa muistaa, että jokainen osa-alue (talous, ohjaus, lavastus, puvustus, viestintä ja markkinointi, tekniikka jne.) vaikuttaa toiseen jos ei suoraan, niin välillisesti. Tämän vuoksi heti kun tuotanto on tarkoitus käynnistää, otetaan suunnitteluun jokainen osa-alue: kustannus- ja rahoitussuunnitelman tarkennukset ja seuranta, lisärahoitus taiteellisen, teknisen ja tuotannollisen työryhmän kokoaminen tuotannon aikataulutus huomioiden vastuu- ja yhteistyöorganisaatioiden päätöksentekoaikataulut, paikkakunnan kulttuuri- ja muut tapahtumat esiintymispaikkavalinta palkkaus- ja sopimusneuvottelut yhteistyökumppanien kartoitus talkootyösuunnittelu viestintä- ja markkinointisuunnitelma lipunmyyntikäytännöt arkistoinnin, raportoinnin ja taltioinnin suunnittelu ja huomioon ottaminen koko tuotannon ajan riskienhallinta (esim. SWOT-analyysin teko) Teatterin tekeminen vaatii eri alojen ammattilaisia mukaan. Teatterin tekijöitä on esitelty kattavasti Risto Aution teoksessa Ennen ensi-iltaa. Tekijöitä teatterituotannossa (Teatterin tiedotuskeskus ry ja Kustannus OY Teatteri. Libris, Helsinki 2000.). Tarvittavan työryhmän laajuus riippuu esityksen genrestä (musiikkinäytelmä, draama, monologi tm.) ja tuotannon luonteesta esimerkiksi projektiluontoisissa tuotannoissa työtehtävät jaetaan työryhmän kesken laajemmin kuin vakiintuneessa teatteritalossa. Mukaan pyydettävien tekijöiden kanssa kannattaa käydä vähintään suullisesti läpi, mitä heiltä toivotaan. Kun suurin osa työryhmän jäsenistä on pyydetty mukaan, vastuutaho järjestää ensimmäinen tuotantopalaverin. Palaverissa käydään läpi produktion idea ja esitellään tekijät toisilleen, kootaan yhteystietolista, sovitaan aikatauluista ja seuraavasta tapaamisesta. Jos esityspaikka on jo tiedossa, tapaaminen kannattaa sopia suoraan sinne. Tuotantopalavereja järjestetään koko tuotannon ajan, aina tarpeen tullen. Taiteellinen työryhmä pitää aktiivisesti myös omia tapaamisiaan. Aikataulutuksessa täytyy huomioida hankinta- ja kilpailutuskäytännöt, jotka erityisesti kunnallisella puolella vaativat oman aikansa. Nämä aikataulut tulee ottaa myös työryhmän kanssa esille, jotta kaikki tietävät miten edetä omien budjettiensa kanssa: esimerkiksi lavastaja rakennusbudjetin ja puvustaja puvustusbudjetin. Muista: jos et osaa, pyydä apua! Teatterin ammattilaiset, kuten ohjaaja, tietävät, mi- Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

14 ten muiden aikataulut ja työt vaikuttavat heidän työhönsä: tuotannosta vastaavan tahon tehtävä on saattaa tekijät yhteen ja saada keskustelu aikaan. Avoimuus kannattaa, sillä teatteri on yhteistyötä. Toisaalta on hyvä muistaa, että työryhmää ei myöskään saa kuormittaa liialla tuotannolla, vaan jokainen vastaa omasta työmaastaan. Ajankohtaista tietoa nykyteatterin kentästä Suomessa saa teatterin tiedotuskeskus TINFO:n sivuilta: (linkki tarkistettu ) CASE Kivellä soutajat musiikkinäytelmä Musiikkinäytelmän lavastajan kanssa käydyissä palkkaamiskeskusteluissa sovittiin, että hän suunnittelee ja toteuttaa talkootyövoiman avustuksella myös nousevan katsomon, mikä ei alun perin kuulunut työnkuvaan. Myöhemmin pyydettiin mukaan myös tarpeistoa valmistava ja kokoava talkoolainen. Liite 4: Lisätietoa teatterin tuotantoprosessista (linkkilista) 14 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

15 7 Esityspaikka Esityspaikkaa valitessa otetaan huomioon seuraavat asiat: esityksen ja esityspaikkamiljöön sopiminen yhteen; paikan käytännöllisyys ja saavutettavuus tai näiden ratkaisumahdollisuudet; kustannukset kuten vuokra, sähkö, vesi, siivous; valmiit kiinteät rakenteet kuten katsomo ja esityslavat. Jos paikka toimii yleisesti esityspaikkana esimerkiksi bändeille ja muille esityksille, on sinne huomattavasti helpompi järjestää myös teatteriesitys, kuin paikkaan, jossa ei ole esimerkiksi katsomoa ja lavaa valmiina. Toisaalta esityspaikka kannattaa valita esityksen ainutlaatuisuuteen sopivaksi; lipunmyynnin jälkeen asiakkaan seuraava kokemus esityksestä on esityspaikka. Esityspaikan omistajan kanssa tehdään sopimus, jossa sovitaan juoksevista kuluista kuten sähkö, vesi, siivous, tai esimerkiksi vuokra tai kertakorvaus. Lisäksi sovitaan sponsorioikeuksista; onko paikalla esimerkiksi jo tietty panimo sponsorina vai voiko tuotanto neuvotella vapaasti yrityksiä mukaan? Sovitaan myös esityspäivät, rakennus- ja harjoitusaikataulut, mitä henkilökuntaa paikan puolesta on paikalla, yhteismarkkinoinnista sekä turvallisuus- ja pelastussuunnitelman teosta. Koko tuotannon ajan esityspaikka on mukana aktiivisena neuvotteluosapuolena ja tiedottamisen kohteena. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Musiikkinäytelmä päätettiin toteuttaa ulos ravintola Louhenlinnan piha-alueelle. Kiinteistöstä saatiin sähkö, vesi ja väliaikaisvarastointitila rekvisiitalle. Sovittiin, että työryhmä tilaa oman ulkovessan harjoituskaudelle, koska ravintolassa järjestettiin tuolloin myös häitä. Lavastaja suunnitteli nousevan katsomon ja lavarakenteet. Rakennusmateriaalien osuus budjetissa oli suuri mutta toisaalta esityksen infrastruktuuri on välttämätöntä ja valittu paikka toimi esityksen henkeä tukevana ja osaltaan elävöittävänä. Koska katsomo suunniteltiin toteutettavaksi ilman katosta, lipunmyynnissä huomioitiin vahva ennakkomyyntitavoite. Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

16 8 Sopimukset ja tekijänoikeudet Sopimuksissa määritellään mitä tehdään, milloin tehdään, kuka tekee ja mitä siitä maksetaan. Sopimukset turvaavat tuotannon tekijät ja toteutumisen. Sopimuspohjia löytää esimerkiksi ammattiliittojen sivuilta ja apua voi pyytää myös muilta teattereilta. Palkkasummia varten neuvoa voi kysyä esimerkiksi eri ammattialojen liitoilta. Ammattiliitot ovat tekijöidensä puolella tuotannosta vastaava miettii oman organisaationsa tarpeet, oikeudet ja velvollisuudet. Kunnan työntekijät saavat mm. ilmaista lakimiesapua Suomen Kuntaliiton verkkopalvelusta: (linkki tarkistettu ). Sopimuksissa pitää muistaa sopia myös tekijänoikeuksista. Usein ne pitää ketjuttaa, esimerkiksi säveltäjän kanssa sovitaan, että kun esityksiä videokuvataan myös säveltäjän säveltämä, orkesterin soittama musiikki äänitetään osaksi videokuvaa. Orkesterin jäseniltä pyydetään myös lupa tallentaa heidän soittamansa musiikki. Kaikkien kanssa sovitaan lisäksi, että materiaalia saa käyttää esimerkiksi tuotannon internet-sivustolla markkinointia varten. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Näytelmän tuottaja ei löytänyt suosituspalkkaa mukaan pyydetylle nukketeatteritaiteilijalle. Teatteri- ja media-alan liitosta (Teme) ohjeistettiin laskemaan nukketeatterilaisen palkka vierailevan sirkustaiteilijan palkkauksen mukaan, mikä löytyi liiton sivuilta. Musiikkinäytelmän sävellysteoksen tilaamista varten tuotantotaholla ei ollut vahvaa omaa näkemystä musiikista. Säveltäjän kanssa tehtiin tilaussopimus, jossa sovittiin työn toteuttamisen ja palauttamisen aikataulu, korvaus työstä, tekijänoikeusasiat ja missä muodossa sävellykset palautetaan. Riippuen apurahoista orkesteri koottaisiin joko ammatti- tai harrastajamuusikoista. Säveltäjä otti tämän huomioon työssään. Liite 5: Lista teatteri- ja kulttuurityöläisten ammattiliitoista. Liite 6: Lista tekijänoikeuksiin liittyvistä linkeistä. 16 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

17 9 Luvat, turvallisuus ja saavutettavuus Lupa- ja turvallisuusasioissa auttavat eteenpäin yhteydenotot eri viranomaisiin, jotka ovat tarvittavien lupien asiantuntijoita ja myöntäjiä. Luvalla on väliä Turussa oppaassa on esitelty kattavasti eri viranomaistahoja Turun alueella, ja opas on sovellettavissa muuallakin. Ellenita Tervosen kokoaman oppaan löytää täältä: publications.theseus.fi/handle/10024/51831 (linkki tarkistettu ). Valmis turvallisuus- ja pelastussuunnitelma käydään koko työryhmän kanssa läpi ennen ensi-iltaa. Suunnitelman voi esimerkiksi luetuttaa koko työryhmällä (myös talkoolaiset ja näyttelijät) ja pyytää erilliseen liitteeseen allekirjoitukset vakuudeksi. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia! Saavutettavuus tarkoittaa yksinkertaistettuna ympäristön toimivuutta, turvallisuutta ja eri kohderyhmien huomioimista. Ohjeita saavutettavuuteen löytyy Teatteria kaikille! oppaasta: (linkki tarkistettu ). Valokuvauslupiin liittyvät asiat ja esimerkki kuvan käytön luvasta löytyy Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n sivuilta: (linkki tarkistettu ). CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Musiikkinäytelmää varten otettiin yhteys seuraaviin viranomaisiin: Laitilan kaupunki, rakennustarkastaja (rakennuslupa) Poliisi (ilmoitus yleisötilaisuudesta) Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos (turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ja toimenpiteet) Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

18 10 Viestintä ja markkinointi Teatteriesityksen viestintä ja markkinointi perustuu mielikuvaan tulevasta esityksestä, josta annetaan jotain medialle tiedoksi jo ennen kuin tuotanto on kunnolla alkanut, ja kun kuvamateriaalia tai muuta näyttöä ei vielä ole. Lopullinen graafinen ilme ja markkinointimateriaali toteuttaa esityksen visuaalisuutta: ohjaajan, lavastajan ja puvustajan yhteistä visuaalista näkemystä esityksestä. Viestintäkanavia ja kilpailevaa tapahtumatarjontaa on paljon, jolloin markkinoinnin kohdentaminen tuntuu usein vaikealta. Kohderyhmämäärittely kannattaa tehdä, sillä se helpottaa yleisön löytämistä. Tiedotuksen tarkoitus on saattaa esitys ihmisten tietoisuuteen. Liikkeelle lähdetään perusasioista: Esityksestä tiedotetaan yleisölle, yhteistyökumppaneille sekä organisaation ja työryhmän sisäisesti. Oman organisaation olemassa olevat kanavat ja käytännöt ovat ensimmäiset, mistä tiedottaminen kannattaa aloittaa. Teatterin tyypillisiä markkinointimateriaaleja ovat esimerkiksi juliste, flyeri tai pieni esite ja käsiohjelma. Sopimuksissa kannattaa huomioida, että tuottajaorganisaatiolla on oikeus käyttää esimerkiksi osia käsikirjoituksesta sekä sävelletystä ja esitetystä musiikista markkinoinnissa. Jos työryhmästä joku ottaa hyvän valokuvan, pitää sen käyttöön kysyä myös lupa. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Tuottaja järjesti kilpailutustapaamisen mainostoimistojen kanssa ja kertoi yleisesti esityksestä ja tuotannon tarpeista valituksi tulevalle mainostoimistolle. Ennen ehdotuksiaan näytelmän markkinointimateriaalin ilmeestä mainostoimistot pyysivät tavata ohjaajan, lavastajan, puvustajan ja säveltäjän, jotta markkinoinnin ilme toteuttaisi esityksen visuaalisuutta. Liite 7: Kivellä soutajat musiikkinäytelmän viestintä- ja markkinointisuunnitelma Liite 8: Tarjouspyyntö Kivellä soutajat -musiikkinäytelmän graafisen ilmeen toteutuksesta 18 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

19 11 Lipunmyynti Lippuhinnoittelussa otetaan huomioon paikkakunnan muun teatteritarjonnan hinnoittelu, esityksen genre (esimerkiksi musiikkinäytelmän lippuhinnat voivat olla puhenäytelmää korkeammat), pääkohderyhmän arvioitu ostokyky ja budjetin tulotavoitteet. Esitystä ei kannata hinnoitella liian korkealle, koska se karsii katsojia. Toisaalta liian edullinen hinta saattaa antaa amatöörimäisen vaikutelman. Lipunmyyntiä tukevat viestintä ja markkinointi, joiden tavoite on saada liput myydyksi. Lipunmyynnissä otetaan huomioon yleisötavoite suhteessa asiakaspaikkoihin, kohderyhmät eli kenelle esitystä myydään ja vapaalippulistat. Teatterin myytyjen lippujen määrä ei ole koskaan 100 %, koska esimerkiksi ensi-iltaan tulee paljon kutsuvieraita. Tyypillinen budjetissa käytetty laskennallinen myyntiprosentti on esimerkiksi % kaikista lipuista. Ennen lipunmyynnin alkamista tehdään suoramyyntiä esimerkiksi yrityksille. Tämä kannattaa aloittaa jo puolta vuotta ennen esityksiä. Lipunmyynti voi alkaa heti kun lipunmyyntisysteemi on selvitetty, yleensä 3-5 kuukautta ennen ensi-iltaa. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi varausten vastaanottaminen ja lippujen lunastaminen esityspäivänä ovelta, tai ennakkomyynti jolloin asiakas ostaa liput jo etukäteen. Kannattaa miettiä, mikä palvelee omalla paikkakunnalla asiakkaita parhaiten, ja halutaanko myyntiä ulottaa myös laajemmalle alueelle, jolloin esimerkiksi sähköinen lipunmyyntipalvelu voi toimia hyvin. Lipunmyyjä on usein ensimmäinen henkilö, jonka kanssa asiakas asioi teatteriesityksen tiimoilta. Hyvin hoidettu lipunmyynti on ehdottomasti teatterin käyntikortti! CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Hintoja verrattiin paikkakunnan kahteen kesäteatteriin. Huomioon otettiin, että musiikkinäytelmän esitykset esitettäisiin vasta näiden kahden vakiintuneen teatterin jälkeen. Hinnoittelussa tutkittiin myös maakunnan kesäteatteritarjonnan hinnoittelua, ja arvioitiin, mitä paikallinen perhe esimerkiksi maksaisi perhelipusta. Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

20 12 Talkoolaisten (vapaaehtoisten) rekrytointi ja koulutus Talkootyöllä tarkoitetaan yleensä toisen lukuun korvauksetta tehtävää työtä. Talkoilla tehtävä työ on jokamiehentyötä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä. Talkootyö ei siten vaativuudellaan rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Lähde: Verohallinnon internet-sivut (www.vero.fi, linkki tarkistettu ). Talkootyöhön osallistuvaa innostavat muun muassa uuden oppiminen, auttamisen halu ja osallistuminen tunne. Talkootyön käyttö on parhaimmillaan innostavaa, opettavaista ja hyödyllistä sekä talkoolaiselle että työtä tarjoavalle. Talkootyön käytössä on syytä muistaa lainmukainen rajaus: ammattityöt kuuluvat ammattilaisille. Talkoolaisten rekrytoimiseen ja motivoimiseen sekä lainsäädäntöön liittyvät asiat on koottu kattavasti yhteen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen VETY-hankkeessa: vapaaehtoistyossa/opas_vapaaehtoistoiminnan_kehittajille_julkaistu.3101.news (linkki tarkistettu ). On syytä huomioida jo tuotannon suunnitteluvaiheessa, että talkoolaisten saaminen mukaan tuotantoon on aina riski, sillä etukäteen ei voi tietää, mitä osaamista talkoolaisilla on, miten pitkäksi aikaa he projektiin sitoutuvat tai paljonko heitä saa määrällisesti mukaan. CASE Kivellä soutajat -musiikkinäytelmä Puvustuksen toteutus pukusuunnittelijan ohjauksen alla ja nukketeatterin rakennusosuudet nukketeatteritaiteilijan johdolla toteutettiin talkoovoimin kurssimuotoisesti osana Vakka-Suomen kansalaisopiston kurssiohjelmaa. Ensimmäiselle nukketeatterikurssille ei tullut tarpeeksi osallistujia, joten kurssi peruttiin ja päätettiin järjestää uudestaan keväällä. Taiteilijalle haettiin myös apurahaa, jotta kurssin uudelleen peruuntuessa nukketeatteriosuudet saataisiin kuitenkin toteutettua. Puvustuskurssi saatiin toteutettua, ja sen osallistujien talkootyöpanos pukujen ompelussa ja toteutuksessa oli tärkeä. 20 Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

21 13 Dokumentointi ja arkistointi Tuotannon dokumentointi alkaa jo esisuunnitteluvaiheessa. Dokumentoinnin on tarkoitus taltioida tekemisen prosessi: miten päädyttiin ideasta näytelmään, ja lopulta itse näytelmän taltiointi. Muista myös dokumentoinnissa lupa-asiat! Esimerkiksi videokuvaamista ja valokuvaamista varten on syytä selvittää luvat kuntoon etukäteen, jotta valmista materiaalia voi käyttää vaikka markkinoinnissa. Arkistointi hoidetaan vastuuorganisaation ohjeistuksen mukaisesti. Jos käytäntöä ei ole, kannattaa koota paperisena yhteen kansioon ainakin seuraavat: muistiot ja kokouspöytäkirjat, viimeiset versiot tuotannon osa-alueiden suunnitelmista ja kaikki päätöksentekoon liittyvä; tulosteet sähköposteista, jotka liittyvät ratkaisevasti ja olennaisesti sopimuksiin, talouteen tai sisältöön; toteutunut budjetti; medianäkyvyys kuten lehtileikkeet ja tulosteet näkyvyydestä verkossa, lähetetyt tiedotteet, painetut esitteet ja muut julkaisut; listat mukana olleista henkilöistä (työryhmä, talkooväki, yhteistyökumppanit) ja tilastot (lipunmyynti, kävijämäärät); purkuasiat, dokumentoinnin tulokset (valokuvat jne.) ja loppuraportti. Samat tiedot voi tallentaa sähköisesti esimerkiksi muistitikulle. Hyvin kootusta arkistokansiosta näkee koko tehdyn tuotannon, ja se on tuotannon ulkopuoliselle ymmärrettävä. Tiedostot kannattaa tehdä koko tuotannon ajan samalla pohjalla, jossa näkyy organisaation tiedot, produktion nimi ja tiedoston laatija. Arkistointikansiota kannattaa koota tuotannon alusta lähtien, koska sen yhtäkkinen kokoaminen on iso työ. Case Kivellä Soutajat -musiikkinäytelmä Näytelmän dokumentoinnilla oli erityinen tavoite: näytelmää pyrittäisiin esittämään myös tulevina vuosina, joten kaiken tuotantoon liittyvän henkilöiden, käytäntöjen, talouden jne. tallentaminen oli tärkeää jatkovuosia varten. Koska tuotannon alkuvaihe oli hankkeistettu Tarinoista musiikkinäytelmäksi suunnitteluhankkeeksi, sen aikana toteutettu teatterituottamisen toimintamalli tulisi toimimaan muistikirjana myös jatkotuotannoissa. Tuotannon omat asiakirjat ja suunnitelmat koottiin vielä erikseen arkistokansioihin. Teatterituottamisen toimintamalli. Laitilan kaupunki

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Konferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free

Konferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free Konferenssin järjestämisopas Kuva: Ms free Tavoitteiden ja sisällön suunnittelu Mikä on konferenssin tavoite? Entä kohderyhmä? Onko aiempaa kokemusta konferenssin suunnittelusta? Jos konferenssi on järjestetty

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 9.9.2015 Copyright 2015 Esipuhe Tämä käsikirja on tehty videotuotantojen ostajalle, jotta ostaja saisi itselleen juuri sitä mitä haluaa:

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Heinolan kansalaisopisto Jyränkölän Setlementti PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Sirkka Suomi, rehtori Mikko Kallio, koulutussuunnittelija Kuvat: Anne Heilman / Mediapaja Heinolan kansalaisopiston Mediapaja Työllistämiseen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ RAKENNERAHASTO- OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2014-2020 SÄHKÖINEN EURA 2014 JÄRJESTELMÄ JA YKSINKERTAISTETUT KUSTANNUSRAKENNEMALLIT (EAKR) Jyrki Tomberg Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

Lego Mindstorms anturit

Lego Mindstorms anturit Lego Mindstorms anturit Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Tomi Ilonen KA09 Tommi Nuotiomaa KA09 Matias Pitkänen KA09 20.1.2012 Insinöörityö Päivämäärä Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi Digineuvos - hanketyökalu 1 Digiteekki Oy Verkkopalveluiden suunnittelu ja -toteutus Tietotekniikkakoulutus Hankkeiden hallinta Kahden hengen

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi - lajikerhokansio. Työkalut 6 9-vuotiaiden lasten seuratoimintaan sekä alakoulujen, seurakuntien ja nuorisotalojen kerhotoimintaan

Kasva urheilijaksi - lajikerhokansio. Työkalut 6 9-vuotiaiden lasten seuratoimintaan sekä alakoulujen, seurakuntien ja nuorisotalojen kerhotoimintaan Kasva urheilijaksi - lajikerhokansio Työkalut 6 9-vuotiaiden lasten seuratoimintaan sekä alakoulujen, seurakuntien ja nuorisotalojen kerhotoimintaan Helppokäyttöinen materiaalipaketti Auttaa hauskojen,

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan

Lisätiedot

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013 Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen Mäntsälän Voimistelijat Perustettu 1983 Jäseniä noin 750, joista valtaosa alle 19-vuotiaita Ohjaajia ja valmentajia

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - - 1 (4) - - - 4.2.17 Tallennetuotanto Ammattitaitovaatimukset osaa tallentaa tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja kolmiulotteisia malleja laatukriteerien mukaisesti käsitellä kaikkia aineistolajeja

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA Tapahtuman toteuttaminen 1-3 OP/kurssi. Vaihtoehtoja toteutukseen: - ota osaa paikalliseen Ylen ja Nenäpäivä-säätiön järjestöjen tekemään Nenäpäivä-tapahtumaan - luo kokonaan

Lisätiedot

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Teatterimäärärahat valtion tulo- ja menoarviossa 2010 Suomen Kansallisteatteri 10 634 000 Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden valtionosuudet

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä

Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä Vapaan kentän uudet toiminta- ja tuotantomallit Teatteri 2.0 - Dialogia teatteritaiteen, -tuotannon ja todellisuuden välillä TEKIJÄ-koulutus 13.2.2012 Seinäjoki / Saara Rautavuoma Valtakunnallisesti toimiva

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Valitse Siirry palveluun

Valitse Siirry palveluun Valitse Siirry palveluun Valitse tämä kohta mikäli haluat perustaa pääkäyttäjän organisaatiolle Pääkäyttäjätunnuksen voi luoda vain allekirjoituksen omaava henkilö. Kun olet lukenut tekstin valitse seuraava

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Tapahtumanjärjestäjälle

Tapahtumanjärjestäjälle Tapahtumanjärjestäjälle Näin pääset alkuun Näin pääset alkuun Työ kannattaa aloittaa hyvissä ajoin työryhmän kokoamisella oman yhteisösi tai järjestösi edustajista. Tapahtuman toteuttamisessa kannattaa

Lisätiedot

LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa

LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa Lähiruokaohjelman seminaari Helsinki 11.6.2013 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tuotantotalouden tiedekunta Arvoverkostojen johtaminen TkT Petri

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Rajupusu Leaderin kehittämishanke Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014 Tarjouslomake MV/8/05.05.00.01/2013 1 TARJOUKSEN KANSILEHTI JA SISÄLLYSLUETTELO TARJOUS MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu Tarjoaja Tarjoajan

Lisätiedot

Hyrrä. Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä- Pohjanmaalla -koulutuspäivä, Frami 9.4.2015 Esa Isosaari

Hyrrä. Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä- Pohjanmaalla -koulutuspäivä, Frami 9.4.2015 Esa Isosaari Hyrrä Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä- Pohjanmaalla -koulutuspäivä, Frami 9.4.2015 Esa Isosaari Hyrrä on uusi sähköinen palvelu hanke-, yritys- ja rakennetukien hakemiseen Helpottaa hakemuksen

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot