Talouden tervehdyttäminen kuntaliitostilanteessa

Transkriptio

1 Talouden tervehdyttäminen kuntaliitostilanteessa Kankaanpään kaupunki ja Lavian kunta Page 1

2 Sisällysluettelo Toimeksianto 3 sivu Kuntatalouden taustat ja pitkän aikavälin ennusteet 4 Talouden tasapainottamistarve 8 Tasapainottamisen keinot: Kankaanpää 24 Tasapainottamisen keinot: Lavia 48 Yhteenveto ja johtopäätökset Page 2

3 Toimeksianto Tämän työn tarkoituksena on selvittää Kankaanpään kaupungin ja Lavian kunnan talouden tasapainon tilaa sekä tasapainottamisen keinoja palvelurakenteessa. Tasapainottamiskeinojen riittävyystarkastelussa otetaan huomioon myös mahdollinen kuntienvälinen liitos. Selvitystyö on toteutettu käyttämällä FCG-ART ennakointimenetelmää, tilinpäätösanalyysimenetelmiä sekä avainhenkilöiden haastatteluja. Tasapainottamispotentiaalia on tutkittu FCG-ART odotekustannus- ja potentiaalimenetelmin. Havainnot ja kehittämisehdotukset on yhdistetty saatuihin tuloksiin. Saatujen tuloksien perusteella koostettiin huomioita ja suosituksia erityisesti rakenteellisista tasapainottamiskeinoista. Selvityksessä on keskitytty kunnan tuottamiin palveluihin. Hallintoon liittyvä tarkastelu on rajattu ulkopuolelle, koska kuntaliitoksen toteutuessa hallinto joka tapauksessa tulee organisoitavaksi uudelleen. Sekä FCG-ART menetelmä että tulosennusteet ovat suuntaa-antavia. Muutokset mm. valtionosuusjärjestelmässä ja pohjassa, verokertymässä sekä rahoituskuluissa saattavat muuttaa ennustetta puoleen tai toiseen Page 3

4 Kuntatalouden taustat ja pitkän aikavälin ennusteet Page 4

5 Asiakas- ja Rekrytointitarve sekä Talous Ennakointi ja odotekustannusten laskenta kehittämisen apuna Mallin pohjatiedot Väestöennusteet vuoteen 2030 (Tilastokeskus 2012) Kuntien talous- ja toimintatilasto ja tilinpäätökset 2011 (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot 2011 (THL) Eläköitymisennuste (KEVA 2012) Ennakoinnin rajoitukset Vakaat trendit: väestön ikääntyminen kuntien henkilöstön eläköityminen Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys alueen yritysten menestyminen valtionosuuksien kehitys veroratkaisut kuntien tehtävät Page 5

6 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti Työikäisten määrä vähenee Page 6

7 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Vanhusväestön määrä nousee 25 % Työikäisten määrä laskee 29 % 1-6 vuotiaiden määrä laskee 23 % Page 7

8 Talouden tasapainottamistarve: Kankaanpää Page 8

9 M. Pitkän tähtäimen ennuste Kankaanpää Kuntatalous Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet 90 Kankaanpää Kunnallisvero Vanhusten hoito 13,1 14,7 15,9 19,2 22,2 Erikoissairaanhoito 14,1 15,0 16,1 17,2 18,4 Perusterveydenhuolto, avo 4,4 4,8 4,8 5,1 5,4 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 13,0 12,3 12,8 13,4 14,0 Päivähoito ja esiopetus 5,3 5,7 5,8 6,0 6,1 Muut tehtävät 12,2 12,4 12,7 13,0 13,3 Kunnallisvero 32,1 35,6 35,9 36,4 37,3 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 20,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Kunn.vero kattaa 52 % 55 % 53 % 49 % 47 % Toimintakate M -62,1-64,9-68,1-73,9-79,4 Vuosikate M 1,0 0,4-1,7-6,0-10,4 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus 0,486 M Page 9

10 Tulosennuste Kankaanpää TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 20,00 % 20,50 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 13,4 % 12,9 % 20,9 % 21,0 % 20,0 % 20,0 % Vuosikate/Poistot % -25,7 % 41,2 % 32,1 % 85,2 % 56,1 % 23,2 % Vuosikate, /asukas Kankaanpään laatima ennuste, joka on yhteensopiva edellisellä sivulla esitettyyn pitkän aikavälin ennusteeseen. Tulosennuste on laadittu oletuksin, että toimintatapa Kankaanpäässä pysyy ennallaan. Tulos toteutui alijäämäisenä v ja pysyy alijäämäisenä koko tarkastelujakson Taseen kertynyt alijäämä kasvaa 4,7 miljoonaan euroon vuonna Page 10

11 Kankaanpään tunnuslukuja 140,0 % Investointien tulorahoitus-% 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % Investointien tulorahoitus-% 20,0 % 0,0 % -20,0 % TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS ,0 % Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Kankaanpäässä tunnusluku osoittaa, että investoinnit rahoitetaan vieraalla pääomalla tarkastelujakson lopussa. 1,40 1,20 1,00 0,80 Lainanhoitokate ,60 Lainanhoitokate 0,40 0,20 0,00-0, TPE 2013 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kankaanpään lainanhoitokatteen trendi on ollut heikkenevä 2010 jälkeen Page 11

12 Talouden tasapainon arvio Kumulatiiviset käyrät Vuosikate Poistot TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kumulatii vinen yli- /alijäämä Lainakant a Johtopäätökset: Kankaanpään kaupungin talouden epätasapaino vuoden 2013 lopussa on n. 5 miljoonaa euroa. Jos toiminta jatkuu ennallaan, eikä tasapainottavia toimia toteuteta, taseen kertynyt alijäämä kasvaa 4,7 miljoonaan euroon vuonna Kaupungin investointitaso on ollut pitkään poistoja korkeampi, mikä on vauhdittanut velkaantumiskehitystä Page 12

13 Talouden tasapainottamistarve: Lavia Page 13

14 M. Pitkän tähtäimen ennuste Lavia Kuntatalous Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet 16 Lavia Kunnallisvero Vanhusten hoito 3,9 3,8 3,8 4,3 5,1 Erikoissairaanhoito 2,3 2,4 2,4 2,6 2,8 Perusterveydenhuolto, avo 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 Päivähoito ja esiopetus 0,5 0,5 0,4 0,5 0,5 Muut tehtävät 2,1 2,0 2,0 2,1 2,1 Kunnallisvero 4,3 4,1 4,1 4,2 4,3 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Kunn.vero kattaa 35 % 34 % 33 % 32 % 30 % Toimintakate M -12,3-12,3-12,5-13,3-14,4 Vuosikate M -0,5-1,8-1,9-2,5-3,2 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien muutosesityksen vaikutus -0,364 M Page 14

15 Tulosennuste Lavia TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 21,00 % 21,00 % Kunnan laatima ennuste, joka on yhteensopiva edellisellä sivulla esitettyyn pitkän aikavälin ennusteeseen. Tulosennuste on laadittu oletuksin, että toimintatapa Laviassa pysyy ennallaan. Valtionosuusuudistus on otettu laskelmassa huomioon tämänhetkisten tietojen mukaan Page 15

16 Tunnuslukuja, Lavia Investointien tulorahoitus-% 500,0 % 400,0 % 300,0 % 200,0 % 100,0 % 0,0 % -100,0 % -200,0 % -300,0 % -400,0 % -500,0 % TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Investoint ien tulorahoit us-% Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Lavian osalta tunnusluku heikkenee vuodesta 2012 alkaen: investoinnit rahoitetan velanotolla. 3,00 Lainanhoitokate ,00 1,00 0,00-1, TPE 2013 Lainanhoitok ate -2,00-3,00 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Lavian tunnusluvun arvo on heikko Page 16

17 Talouden tasapainon arvio Kumulatiiviset käyrät TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Vuosikate Poistot TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kumulatiivin en yli- /alijäämä Lainakanta Johtopäätökset: Lavian kunnan talouden epätasapaino vuoden 2013 lopussa on n. 5 miljoonaa euroa. Jos toiminta jatkuu ennallaan, eikä tasapainottavia toimia toteuteta, taseen kertynyt alijäämä kasvaa 8,7 miljoonaan euroon vuonna Page 17

18 Kunnat yhteensä Page 18

19 Johtopäätökset kunnat yhteensä kunnat yhteensä TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 20,00 % 20,50 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 13,4 % 12,9 % 20,4 % 20,2 % 19,8 % 19,7 % Vuosikate/Poistot % -25,7 % 41,2 % 26,7 % 58,5 % 17,8 % -17,3 % Vuosikate, /asukas Kankaanpään ja Lavian yhdistetty tuloslaskelma osoittaa, että Talous ei ole tasapainossa yhtenäkään tarkasteluvuonna koska vuosikate alittaa poistojen määrän Vuosikate on negatiivinen vuonna 2016 Taseen kertynyt alijäämä kohoaa yli 13 miljoonaan euroon, joka on lähes 1000 euroa/asukas. Jotta talous saataisiin tasapainoon, tulisi vuodesta 2014 alkaen panna täytäntöön tasapainottamisohjelma Page 19

20 Kumulatiiviset kuvaajat Kunnat yhteensä Vuosikate Poistot TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS Kumulatiivine n yli- /alijäämä Lainakanta TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS Page 20

21 Tasapainottaminen, kunnat yhteensä kunnat yhteensä TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Tasapainottamistoimien vaikutus Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Jotta kuntien kertynyt alijäämä katettaisiin, tulisi taloutta tasapainottaa rakenteisiin vaikuttavilla keinoilla asteittain aloittaen kuluvasta vuodesta. Tasapainottamistoimet kasvaisivat vuosittain siten, että vuonna 2016 taloudellinen vaikutus olisi 6.5 miljoonaa euroa. Näiden toimien jälkeen kuntien taseen alijäämä olisi katettu Tasapainottamistoimet tarkoittavat käytännössä, että kuntien nettokustannukset eli toimintakate pienenee muuttamalla palvelujen järjestämistapaa ja/tai palvelurakennetta Page 21

22 Talouden tasapainottaminen, Kankaanpää yksin Kankaanpää TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Tasapainottamistarve Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Tasapainottamistoimet kasvaisivat vuosittain siten, että vuonna 2016 taloudellinen vaikutus olisi 2,5 miljoonaa euroa. Näiden toimien jälkeen taseen alijäämä olisi katettu Page 22

23 Talouden tasapainottaminen, Lavia yksin Lavia TPE 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate Tasapainottamistarve Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Lavian kunnan talouden tasapaino edellyttäisi tarkastelujakson päässä rakenteellisin toimin ratkaistuna 4,5 miljoonan euron vähennystä toimintakatteessa, mikä ei liene mahdollista toteuttaa Lavia ei kykene tasapainottamaan talouttaan ja toimimaan itsenäisenä kuntana Page 23

24 Tasapainottamisen keinot: Kankaanpää Page 24

25 Palvelutarpeiden kehitys Kankaanpään vanhuspalvelutarpeet lähtevät jyrkkään kasvuun vuodesta 2012 alkaen. Lukio- ja toisen asteen koulutustarpeet jatkavat laskuaan vuoteen 2012 saakka, jonka jälkeen ne pysyvät n. 80 % tasossa verrattuna nykyhetkeen. Myös perusopetustarve on laskussa ja pysyy %:n tuntumassa tarkastelujaksolla. Johtopäätökset: vanhuspalveluiden volyymi kasvaa voimakkaasti, palvelut on sen vuoksi tuotettava tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasta, jotta resurssit riittäisivät lasten ja nuorten palvelutarjontaa tulee sopeuttaa vastaamaan todellista tarvetta Page 25

26 Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaa 6 kunnan yhteinen perusturvalautakunta Palvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) Esille nousseet asiat PoSan kehittämiseksi Liikelaitoskuntayhtymämalli ei tue omistajaohjausta riittävästi, joten PoSa tulisi uudelleenorganisoida kuntayhtymämalliin Käytössä olevasta tilaaja-tuottaja mallista tulisi luopua, koska todellisia markkinoita palveluille ei ole eikä toiminnan volyymi ole riittävän suuri, jotta ao. malli toisi lisäarvoa Kyseisen mallin on havaittu aiheuttavan lisäkustannuksia tarpeettoman hallinnoinnin vuoksi Perusturvalautakunnan roolia tulisi vahvistaa Elämänkaarimallia tulisi päivittää toiminnan suunnittelussa ja palvelutuotannossa Page 26

27 /asukas Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (1) Erikoissairaanhoidon potentiaali on merkittävä 1,6 M. Hyvin toimivan perusterveydenhuollon avulla kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa. Perusterveydenhuollon hammashoito (254) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Raasepori) Muutos : 0,2 % / vuosi (koko maa 1,7 % / vuosi) Nettokustannukset ,1 M, odotekustannukset 0,8 M Potentiaali 0,3 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Hammassairauksien ehkäisy ja hammashoito, oikomishoito ja muut erikoishoidot, koulu- ja opiskelijahammashuolto Page 27

28 /0-18 vuotias Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (2) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito (212) Nettokustannukset 0-18 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Loviisa) 900 Muutos : 33,5 % / vuosi (koko maa 5,4 % / vuosi) Nettokustannukset ,3 M, odotekustannukset 1 M Potentiaali 0,3 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Lastensuojelun laitokset, muu lasten laitoshoito sekä perhekodit ml. ammatillinen perhehoito, josta peritään laitoshoitomaksua vastaava hoitopäivämaksu. Sijaisperhehoito. Lasten ja nuorten palveluissa painopistettä muutettu laitoshoitopainotteisuudesta, vuonna 2010 aloitettiin järjestelmällisesti kehittämään perhetyötä ja perhepalveluita, mikä näkyy kustannuksissa. Terapiapalveluissa psykologien saatavuusongelmat näkyvät Page 28

29 /yli 75 vuotias Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (3) Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito (256) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Naantali) Muutos : 1,1 % / vuosi (koko maa -2,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,4 M, odotekustannukset 1,7 M Potentiaali 1,7 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto PoSa tuottaa vuodeosastopalvelut Nettokustannusten ero verrokkeihin nähden on tosiasiallisesti jopa suurempi, koska Kankaanpään PoSalta perimä vuokra ei kata täysin pääomakustannuksia Onko vuodeosastotoiminta tarpeellinen tässä laajuudessa, voisiko sen korvata muilla toimenpiteillä? Page 29

30 Vammaispalvelut Vammaisia on ollut tosi paljon sijoitettuna ulkopuolelle muihin kuntiin. Kankaanpäähän on tulossa Kankaanpäähän n. 15-paikkainen yksikkö, jonne voitaisiin kotiuttaa osa kehitysvammaisista henkilöistä Palvelujen tarve tulee kasvamaan vanhempiensa hoidossa nyt olevien kehitysvammaisten hoidosta on huolehdittava tulevaisuudessa, kun vanhemmat ikääntyvät Oma tukiyksikkö, muualle sijoittaminen lisää kustannuksia Vammaisia on työllistetty tyken (shp) kautta. Tyke:n kautta on työllistetty 7-10 kehitysvammaista. Tämä toiminta loppuu tänä vuonna, jolloin nämä kustannukset jää pois. Joitakin avustuksia tullaan antamaan mutta pienimuotoisempana. Onko laitoshoitoa pyritty purkamaan? Käytetäänkö erityishuoltopiirin palveluja, jotka ovat oletettavasti kalliimpaa kuin kunnan/yht. toimintaalueen järjestämä Page 30

31 /yli 75 vuotias Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (5) Muut vanhusten ja vammaisten palvelut (240) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Varkaus) Muutos : 11,3 % / vuosi (koko maa 13,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,2 M, odotekustannukset 5,1 M Potentiaali 1,2 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Vanhusten ja vammaisten päivähoito, vanhuksille ja vammaisille tarkoitetut päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit (asuntolat) ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, avohuollon ohjaus, ammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet, muut vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja taloudelliset tukitoimet sekä omaishoidon tuki. Myös hoivakodit ja muut kevyen tai tehostetun palvelun asumis- ja palveluyksiköt, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Myös vastaavien palvelujen osto Page 31

32 Vanhuspalvelut: yli 75-vuotiaat Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti Kasvu jyrkkenee vuodesta 2021 alkaen Vuonna 2029 lähes joka viides asukas on yli 75- vuotias Page 32

33 /yli 75 vuotias Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (6) VANHUSPALVELUT YHTEENSÄ (235 Kotipalvelu Vanhusten laitospalvelut Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Vuodeosastohoito) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Valkeakoski) Muutos : 5 % / vuosi (koko maa 3,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,1 M, odotekustannukset 10,4 M Potentiaali 2,8 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 240 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut muodostuu suurelta osin vanhusten palveluista, tässä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. 256 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito kohdistuu suurelta osin yli 75-vuotiaisiin, tässäkin on kuntakohtaisia eroja. Vanhuspalveluiden järjestämistavan muutos tuottaisi merkittävän kustannussäästön Tuleva ikärakenteen muutos edellyttää palvelurakenteen muutosta Page 33

34 Sosiaali- ja terveyspalveluiden potentiaali Vanhuspalvelut Vanhuspalveluissa palvelujen tarve on kasvussa, minkä vuoksi toimintaa tulee järkeistää Toimintaa tulee suunnata suosituksen mukaisesti tehostettuun palveluasumiseen Kansallisen tavoitteen mukaan laitoshoidon tulisi luopua kokonaan ja sairaalapaikat ohjattaisiin vain lääketieteellistä hoitoa tarvitseville Vuodeosastohoito on kallista, kustannukset: vuodeosasto 200 eur/vrk, tehostetussa palveluasumisessa 90 eur/vrk Tällä hetkellä Kankaanpäässä ei ole riittävästi tehostettua palveluasumista eikä kotihoitoa Miten palvelut tuotetaan ostopalveluna vai omissa laitoksissa? vanhainkotipaikkojen sijaan tulisi tarjota intervallipaikkoja, mikä vähentää vuodeosaston kuormitusta Toteutuuko suosituksen mukainen palvelurakenne yli 75- vuotiaat Kankaanpäässä: Suositus V 2012 (1160 yli 75-v) v (1948 yli 75-v.) 91-92% kotona % säännöllinen kotihoito % omaishoidon tuki % tehostettu palveluasuminen 2-3 % vanhainkoti/pitkäaikainen laitoshoito 8-10% tepa+vk/laitoshoito yht. Akuuttihoito (arvio 1,5% yli 75-määrästä) Page 34

35 Sosiaali- ja terveyspalveluiden potentiaali Yhteenveto Johtopäätöksenä edellä esitetyistä odotekustannustiedoista voidaan päätellä, että hoidon porrastus PoSa:ssa ei näyttäisi olevan optimaalista. Palveluiden tarjonta, toteutustapa ja käyttäjät tulisi perata ja rakentaa optimaalinen toimintatapa. Palvelurakenteesta ja järjestämistavasta esille nousseet asiat: Onko potilaita liian kalliilla paikoilla vuodeosastolla ja erikoissairaanhoidossa? Onko terveyskeskuksen toiminta käyty läpi ja optimoitu (mm. hoidon tarpeen arvioiminen)? Hoidon porrastuksen kehittäminen terveyskeskuksen vuodeosastolle vain tarpeen mukaan, kotiutuksen nopeuttaminen edellyttää myös sitä, että on riittävästi hoivapaikkoja vanhuksille Palvelutarpeen ja toimintakyvyn systemaattinen arviointi hoidon ja hoivan kaikilla tasoilla! Lääkärivirkojen täyttäminen ja ostopalvelulääkäreiden määrän vähentäminen Lääkäreiden palkkatason tulisi pitää kohtuullisena Työn sisällön järjestelyillä tehdään lääkärin virka houkuttelevammaksi Lääkäri-hoitaja työnjaon vahvistaminen: siirretään lääkäreiltä tehtäviä hoitajille Erikoissairaanhoidon lääkäreiden jalkautumismahdollisuudet PoSa:ssa tulisi hyödyntää paremmin kuntien synergiaedut Kuntien välimatkat eivät ole pitkiä Palvelupisteiden aukioloajat mutta myös lähipalvelujen järjestämisen periaatteet; lähipalvelu voi olla sähköinen, liikkuva, kotiin annettava, lähellä tarjottava Palvelupisteiden erikoistuminen myös henkilökunta liikkuu palvelupisteiden välillä Henkilökunnan erityisosaamisen laajempi hyödyntäminen Page 35

36 Lapset Lasten määrä vähenee koko maata voimakkaammin Page 36

37 /0-6 vuotias Potentiaali Päivähoito ja esiopetus Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Kemi) Muutos : 4 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi) Nettokustannukset ,3 M, odotekustannukset 5 M Potentiaali 0,4 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Pitää sisällään päivähoidon eri muodot sekä esiopetuksen. Perhepäivähoitoa tulisi asteittain vähentää ja siirtää painopiste päiväkotitoimintaan Perhepäivähoidon kustannukset ovat nousseet palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä Nykyinen malli, jossa esikoulu järjestetään alakoulujen yhteydessä, on nykyisen, laajan kouluverkon yhteydessä kallis Page 37

38 2012=100. Koululaiset 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos : -10% vuotiaat 120 Kankaanpää Pohjois-Satakunnan selvitysalue Koko maa Kankaanpää Pohjois-Satakunnan selvitysalue Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kankaanpää Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Peruskoululaisten määrä laskee ennusteessa lähivuosina nopeasti Palveluverkkoa tulee tältä osin sopeuttaa Page 38

39 Hapuan koulu (lakkautetaan) Kangasmetsän koulu Keskustan koulu Kyynärjärven koulu Laurin koulu Niinisalon koulu Pohjanlinnan koulu (vuosiluokat 7.-9.) Venesjärven koulu Vihteljärven koulu Perusopetuksen koulut Kankaanpäässä perusopetusta annetaan alla mainituissa kouluissa. Koulukohtainen oppilasmäärä vaihtelee hyvin suuresti. Tässä tarkastelussa ei ole selvitetty koulukohtaista oppilasennustetta, mutta ikäluokkakohtaisen väestöennusteen perusteella voidaan todeta, että kouluverkkoa on syytä tiivistää. opettajat muu henkilöstö opetusryhmät oppilaat kyyditettävät nettomenot/oppilas-8 976, , , , , , , , ,0 Mm. laaja kouluverkko näyttäisi aiheuttavan laskennallisesti 2 miljoonan euron lisäkustannukset, kun tarkastellaan nykytilaa. Jos kouluverkko pysyy ennallaan vaikka oppilasmäärät vähenevät, oppilaskohtainen kustannus nousee edelleen. Myös tuntikehyksestä olisi varaa leikata n. 70 tuntia opetuksen laatu varmistaen Page 39

40 Lukioikäiset Lukioikäisten määrä laskee nopeasti Palvelutarjontaa tulee sopeuttaa Page 40

41 /oppilas Lukiokoulutus Oma lukiokoulutus (310) Nettokustannukset oppilasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Valkeakoski) Muutos : 5,1 % / vuosi (koko maa 1,2 % / vuosi) Nettokustannukset M, odotekustannukset 1,6 M Potentiaali 0,4 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Myös aikuislukioiden kustannukset ja opiskelijat ja ammattikoululaiset, jotka suorittavat lukion koko oppimäärää. Lavian, Honkajoen ja Kankaanpään lukioiden yhdistäminen kun pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu. Sitä ennen ratkaistava, miten yläasteen ja lukion yhteiset resurssit järjestetään Säästö opetuksen hallintokuluissa Täydet opetusryhmät Uudet menetelmät otettava käyttöön Page 41

42 /asukas Potentiaali Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus (335) Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Lapinlahti) Nettokustannukset asukasta kohti Muutos : 0,9 % / vuosi (koko maa -0,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,7 M, odotekustannukset 0,1 M Potentiaali 0,6 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Ei ammatillista koulutusta eikä kansalaisopistojen taideopetusta. Taiteen perusopetus on verrokkiin verrattuna kallis palvelu, potentiaali 0,6 M Onko tarpeellinen palvelu tässä laajuudessa? Yhteistyömahdollisuudet ja säästöpotentiaali kartoitettava Page 42

43 /asukas Potentiaali Yhdyskuntapalvelut (1) YHDYSKUNTAPALVELUT YHTEENSÄ ( ) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Kauhajoki) Muutos : 2,2 % / vuosi (koko maa 1,1 % / vuosi) Nettokustannukset ,4 M, odotekustannukset 3 M Potentiaali 1,4 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Yhdyskuntasuunnittelu kokonaisuudessaan näyttäisi sisältävät 1,4 M potentiaalin Page 43

44 /taajama-asukas Potentiaali Yhdyskuntapalvelut (2) Liikenneväylät (460) Nettokustannukset taajamassa asuvaa kohti (taajamaväestö 8575 asukasta) Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Riihimäki) Muutos : 2,4 % / vuosi (koko maa 2,1 % / vuosi) Nettokustannukset ,8 M, odotekustannukset 1,2 M Potentiaali 0,6 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Tie-, raide- ja lentoliikenteen ohjaus, tutkimus ja suunnittelu, avustukset yksityisteille sekä liikenneväylien (tiestön, siltojen, tunneleiden, pysäköintialueiden ja parkkihallien, lentokenttien jne.) rakentaminen ja ylläpito Page 44

45 Yhdyskuntapalvelut ja tekninen toimi Yhteenveto Yksityisteiden hoitamisesta luopuminen Potentiaalin määrä jopa 0,6 M Ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin Lisäksi yhdyskuntapalveluissa nousi esille seuraavat toiminnan tehostuskeinot: Tuottamattomista kiinteistöistä luopuminen Myynti Purkaminen Säästöä tuottamattomista/vajaakäyttöisistä rakennuksista voisi vuositasolla saada n euroa ylläpitokuluista. Lisäksi mahdollinen myyntituotto Jatkossa pitäisi keskittyä palvelutuotannossa olevien kiinteistöjen kunnostamiseen. Investointipaineita on paljon Energiatalouden tehostaminen Paljon öljylämmitteisiä kiinteistöjä Page 45

46 Henkilöstötarpeen muutos ja eläköityminen Laskelma on laadittu oletuksella, että tuottavuus kasvaa 0,5 %/vuosi Muutoin oletuksena on nykyhetkeä vastaava palvelurakenne ja toiminta Vuoteen 2025 mennessä henkilöstömäärä laskee 45 työntekijällä Muutokset henkilöstömäärissä perustuvat palvelutarpeen muutokseen, siten vähennys ei kohdistu tasaisesti kaikkiin ammattiryhmiin Eläköitymisten myötä Kankaanpään henkilöstön määrää voidaan alentaa Page 46

47 Eläköitymisennuste ja rekrytarve Henkilöstötarve ei huomioi mahdollista henkilöstön ali-/ylimitoitusta Mukana myös vapailla ja työlomilla olijat KeVan tilastointiin perustuva ennusteen mukaan vuosina eläkkeelle jää 55 työntekijää, vastaava rekrytointitarve olisi 46 Vähennystä 9 henkilöä, joiden kustannusvaikutus keskimäärin vuodessa. Henkilöstön eläköityminen yksinomaisena ratkaisuna ei ole riittävä tasapainottamiskeino Jos toimintaa tai palvelurakennetta muutetaan, henkilöstömäärän vähennys voi olla yllämainittua suurempi Page 47

48 Tasapainottamisen keinot: Lavia Page 48

49 Palvelutarpeiden kehitys Vanhuspalveluiden määrä kasvaa Päivähoidon ja lukion tarve laskee eniten Page 49

50 /asukas Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (1) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Konnevesi) Muutos : 4,2 % / vuosi (koko maa 2,1 % / vuosi) Nettokustannukset ,8 M, odotekustannukset 7 M Potentiaali 1,7 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous - ja toimintatilasto Kallis toteuttamistapa, miten toteutetaan tulevaisuudessa? Palveluverkko? Page 50

51 /asukas /asukas Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (2) Perusterveydenhuollon hammashoito (254) Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Rantasalmi) Nettokustannukset asukasta kohti Muutos : 18,7 % / vuosi (koko maa 1,7 % / vuosi) Nettokustannukset ,3 M, odotekustannukset 0,1 M Potentiaali 0,1 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Hammassairauksien ehkäisy ja hammashoito, oikomishoito ja muut erikoishoidot, koulu- ja opiskelijahammashuolto. Riittävällä omalääkäritoiminnalla ja ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksiin Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman Erikoissairaanhoito (260) kunnan tasolle (Kihniö) Nettokustannukset asukasta kohti Muutos : 1,1 % / vuosi (koko maa 1,8 % / vuosi) Nettokustannukset ,3 M, odotekustannukset 2,1 M Potentiaali 0,1 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Erikoissairaanhoidon palvelujen osto: Erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta Page 51

52 /yli 75 vuotias /0-18 vuotias Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (3) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito (212) Nettokustannukset 0-18 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Rautalampi) Muutos : 8,9 % / vuosi (koko maa 5,4 % / vuosi) Nettokustannukset ,3 M, odotekustannukset 0,1 M 1400 Potentiaali 0,2 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Lastensuojelun laitokset, muu lasten laitoshoito sekä perhekodit ml. ammatillinen perhehoito, josta peritään laitoshoitomaksua vastaava hoitopäivämaksu. Sijaisperhehoito. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito (256) Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Punkalaidun) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti Muutos : 16 % / vuosi (koko maa -2,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,7 M, odotekustannukset 0,3 M Potentiaali 1,4 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Page 52

53 Yli 75-vuotiaat Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa hieman Page 53

54 Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä on tällä hetkellä suurempi kuin koko maassa, ja kasvaa tulevina vuosina Page 54

55 /yli 75 vuotias Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (4) Muut vanhusten ja vammaisten palvelut (240) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Karijoki) Muutos : 37,7 % / vuosi (koko maa 13,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,5 M, odotekustannukset 0,8 M Potentiaali 0,8 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Vanhusten ja vammaisten päivähoito, vanhuksille ja vammaisille tarkoitetut päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit (asuntolat) ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, avohuollon ohjaus, ammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet, muut vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja taloudelliset tukitoimet sekä omaishoidon tuki. Myös hoivakodit ja muut kevyen tai tehostetun palvelun asumis- ja palveluyksiköt, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Myös vastaavien palvelujen osto Page 55

56 /yli 75 vuotias Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (5) VANHUSPALVELUT YHTEENSÄ (235 Kotipalvelu Vanhusten laitospalvelut Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Vuodeosastohoito) Nettokustannukset yli 75 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Karijoki) Muutos : 11,3 % / vuosi (koko maa 3,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,9 M, odotekustannukset 2,3 M Potentiaali 1,6 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 240 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut muodostuu suurelta osin vanhusten palveluista, tässä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. 256 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito kohdistuu suurelta osin yli 75-vuotiaisiin, tässäkin on kuntakohtaisia eroja. Palvelurakenteen uudistaminen ja uudelleenorganisointi, toimenpiteet Vuodeosasto muutettu tehostetun palvelun asumisen yksiköksi 20 tehpa-paikkaa, 8 arviointipaikkaa, 4 intervallipaikkaa Tavoiteltu säästö euroa/v, hoitopäivä 71 euroa halvempi Apulaisosastonhoitajan vakanssia ei tarvita tehostetun hoidon yksikössä 4 päiväinen lääkäri riittäisi, edellyttää yhteistyötä esim. PoSan kanssa Sairaanhoitajat 3-vuoroisesta 2-vuorotyöhön ( ) Henkilöstössä mahdollisuuksia tiivistämiseen Vuodeosaston sairaanhoitajat, 2-3 hoitajan ylikapasiteetti Eläköitymisiä tulossa Kotiranta 1 ja 2 yhdistäminen, henkilöstön yhteiskäyttö Tukipalvelut yhteen sivistystoimen kanssa Laitoshoitajien tarve on pienempi kuin nykyiset resurssit Page 56

57 Vanhuspalvelut Palvelusetelit ovat olleet kallis ratkaisu, nyt neuvotellaan järjestlyn purkamisesta Iltatuulen (Attendo) kanssa Kustannukset v olivat 750 T Kotiranta 2 intervallipaikaksi Henkilöstöresurssien tehokkaampi käyttö mahdollista kun kaikki työntekijät ovat yhdellä listalla Vähemmän hoitopäiviä osastolla Suosituksen mukainen palvelurakenne yli 75- vuotiaat Lavia, vastaako uudistettu rakenne tätä mallia: Suositus 2012 (286 yli 75-v) 2029 (358 yli 75-v) 91-92% koti % säännöllinen kotihoito % omaishoito % tehostettu palveluasuminen 2-3% vanhainkoti/pitkäaikainen laitoshoito 8-10% tepa+vk/laitos yhteensä Akuuttipaikat 1,5% 75- vuotiaiden määrästä Lasten ja nuorten laitoshoidon purkaminen selvitettävä Page 57

58 Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (6) Kotipalveluiden toiminnan uudelleenjärjestelyt Kotipalvelussa työn suunnittelun ja reittien optimointi sekä työnjakokysymykset. Ei kohdenneta kahta hoitajaa peräjälkeen samalle potilaalle! Sairaanhoidon resursseja kotihoitoon Kotihoidossa nyt 1-2 henkilön ylikapasiteetti? Miten järjestellään? Kotihoidon ohjaaja päivätoiminnan ohjaajaksi Page 58

59 /asukas Potentiaali Sosiaali- ja terveyspalvelut (7) Vammaisten laitospalvelut (225) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Karvia) Muutos : -9,9 % / vuosi (koko maa -3,4 % / vuosi) Nettokustannukset ,2 M, odotekustannukset 0 M Potentiaali 0,2 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Vammaishuollon laitoshoito ja vastaavien palvelujen osto Page 59

60 Lapset Pienten lasten määrä laskee rajusti Page 60

61 Peruskouluikäiset Peruskouluikäisten määrä laskee hieman Page 61

62 /oppilas Potentiaali Sivistyspalvelut Oma perusopetus (305) Nettokustannukset oppilasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Rääkkylä) Muutos : 4,7 % / vuosi (koko maa 2,2 % / vuosi) Nettokustannukset ,2 M, odotekustannukset 1,8 M Potentiaali 0,4 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Perusopetus riippumatta siitä, missä opetus järjestetään ml. perusopetuksen vuosisuunnitelman mukainen kerhotoiminta. Myös sairaala- ja vammaisopetus, vaikeimmin kehitysvammaisten opetus sekä aikuislukioissa, kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa järjestettävä perusopetus. Tehtyjä säästötoimenpiteitä Tuntikehyksen uudistus, vaikutus 2,5 htv Yhtenäiskoulu alkaen Henkilöstösäästöt Hallinnon säästöt Tilakustannukset Oppilasmäärä (lähde OPH raportit) 23 esioppilasta Luokilla 1-6: 94 oppilasta Luokilla 7-9: 84 oppilasta Yhteensä 201 oppilasta Väestöennusteen mukaan perusopetuksen oppilasmäärät pysyvät suhteellisen samana Page 62

63 Lukioikäiset Lukioikäisten määrä laskee 10 vuoden sisällä rajusti Taulukon oppilasennustetta parantaa ulkokuntalaiset opiskelijat lavialaisia kokonaismäärästä oli puolet Lavian kunta on saanut pienten lukioiden korotettua valtionosuutta Korotuksen määrä oli 4353 eur/opisk/vuosi verrattuna Kankaanpään valtionosuuteen v Opiskelijoilla koulumatkaetu ja 1. vuoden oppikirjaetu Edut tulevat poistumaan valtionosuuden vähenemisen myötä Lavian lukion yhdistämistä Kankaanpään lukioon tulee selvittää Hallinnolliset edut ja hyödyt Uudet oppimisympäristöt ja menetelmät otettava käyttöön Yhteiset resurssit yläkoulun kanssa selvitettävä Page 63

64 Päivähoidon ratkaisut Muut sivistystoimen keinot päiväkoti Enemmän lapsia / hoitaja Päiväkodin rinnalla yksi ryhmäperhepäivähoito Yksiköillä mahdollisuuksia työntekijöiden yhteiskäyttöön ja joustoihin Vuorohoidon keskittäminen Toimistosihteerien työpanosten tarkastelu ja kohdistaminen Laitoshuollon mitoitusten mukaan 1 htv ylikapasiteettia Kulunvalvonta kiinteistöihin (-talkkarikulut) Siivous- ja ateriapalvelujen yhdistäminen Page 64

65 Eläköitymisennuste ja rekrytarve Henkilöstötarve ei huomioi mahdollista henkilöstön ali-/ylimitoitusta Mukana myös vapailla ja työlomilla olijat KeVan tilastointiin perustuva ennusteen mukaan vuosina eläkkeelle jää 8 työntekijää, vastaava rekrytointitarve olisi 6 Vähennystä 9 henkilöä, joiden kustannusvaikutus keskimäärin eur/v Henkilöstön eläköityminen yksinomaisena ratkaisuna ei ole riittävä tasapainottamiskeino Jos toimintaa tai palvelurakennetta muutetaan, henkilöstömäärän vähennys voi olla yllämainittua suurempi Page 65

66 Yhteenveto ja johtopäätökset Page 66

67 Yhteenveto tasapainottamiskeinoista Keinojen riittävyys Palvelu milj.euroa Kankaanpää Lavia Yhteensä Erikoissairaanhoito 1,6 0,1 1,7 Perusterveydenhuollon hammashoito 0,3 0,1 0,4 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito 0,3 0,2 0,5 Muut lasten ja perheiden palvelut 0,8 0,8 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 1,7 1,4 3,1 Vammaisten laitospalvelut 0,2 0,2 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 1,2 0,8 2 Kotipalvelu 0,4 0,2 0,6 Vammaisten työllistämistoiminta 0,2 0,2 Päivähoito ja esiopetus 0,4 0,4 Oma perusopetus 2 0,4 2,4 Oma lukiokoulutus 0,4 0,4 Taiteen perusopetus 0,6 0,6 Yhdyskuntasuunnittelu 0,4 0,4 Liikenneväylät 0,6 0,6 Puistot ja yleiset alueet 0,2 0,2 Kaikki yhteensä 11,1 3,4 14,5 Yllä oleva taulukko on koostettu tässä esityksessä esille tuoduista potentiaalisista keinoista tasapainottaa taloutta. Taulukon summat ovat laskennallisia, mutta tarkoituksena on osoittaa, että tarvittavia keinoja kehittää palveluverkkoa ja prosesseja ja siten tasapainottaa taloutta on löydettävissä Potentiaali on laskettu verrokkikunnan toteutuneista nettokustannuksista, joten toimenpidesuunnitelmaa tehtäessä voisi olla hyvä selvittää, miten ao. kunta on tähän kustannustasoon päässyt. Aiemmin esitettiin kuntien tarve tasapainottaa talouttaan rakenteellisilla toimilla, joiden avulla ne pääsisivät pienentämään palvelujen nettokustannuksia vuoteen 2016 mennessä 6,5 miljoonaa euroa. Mikäli käytetään ei-rakenteellisia keinoja kuten omaisuuden myyntiä tai lomautuksia, ne vaikuttavat vain kyseiseen vuoteen eivätkä muuta kustannusrakennetta pysyvästi Jos muut talouden reunaehdot (kuten valtionosuuden määrä, tuloverot) eivät merkittävästi pienene, toimenpiteillä saataisiin tasapainotettua kuntien taloutta riittävästi Page 67

68 Loppupäätelmät Tämän toimeksiannon tarkoituksena oli selvittää Kankaanpään kaupungin ja Lavian kunnan talouden tasapainoa erityisesti kuntaliitoksen näkökulmasta. Työssä selvitettiin kuntatien taloudellinen tilanne erikseen ja yhdessä ennen tasapainottavia toimenpiteitä sekä niiden jälkeen Havaintona voidaan todeta seuraavaa: Sekä Kankaanpään että Lavian tulee tasapainottaa talouttaan merkittävästi lähivuosina Talouden tasapainottaminen tulee toteuttaa kuntaliitoksesta huolimatta. Ollakseen riittävän vaikuttava toimenpide, tasapainottaminen palveluja uudelleen järjestelemällä tulee toteuttaa suurissa palveluryhmissä. Muutokset palvelujen järjestämistavassa ja palvelurakenteessa on syytä aloittaa viipymättä, jotta muutoksesta saata taloudellinen hyöty realisoituu alijäämän kattamiseen ja tuleviin palvelutarpeisiin vastaamiseen. Laskelmissa ei ole otettu huomioon Kuntarakennelain mukaista yhdistymisavustusta määrältään n. 2,3 miljoonaa euroa, joka kuntaliitoksen yhteydessä vaikuttaisi taloutta tasapainottavasti Page 68

69 Riitta Ekuri johtava konsultti, KTM, HTM puh Pirjo Haukkapää-Haara konsultti, TTM Matti Riekki asiantuntija, HK FCG Konsultointi Oy Page 69