011 ti 2 H SLE tu O d IE t N E E k k N A H ti - LAPSIPALvELut t E PALEtIkSI AL P ä v LE tassutellen uneen kannattaa SAtuILLA ILOAPERHEESEEN

Transkriptio

1 Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011 Lapsipalvelut paletiksi Tassutellen uneen Kannattaa satuilla ILOA PERHEESEEN

2 Pääkirjoitus Ikkuna lapsiperhepalveluihin Taas on yksi hieno matka elämän polulla kuljettuna. Selevän Paletin kehittämistiimin yhteistä, antoisaa matkaa tehtiin kaksi vuotta. Suupohjan lapsiperhepalveluiden kehittäminen jätti meihin pysyvän jäljen. Vaikka tiivis yhteiselo loppuu, jäljet sydämestä ja mielestä eivät katoa. Oli hienoa olla rinnallakulkijana upealle, innokkaalle ja osaavalle toimijajoukolle: Suupohjan 0 10-vuotiaiden lasten kanssa töitä tekeville kuntien, liikelaitoksen ja seurakuntien työntekijöille, lapsiperhejärjestöjen toimijoille sekä aktiivisille pienten lasten vanhemmille. Iso KIITOS kaikille teille! Tämän lehden ajatuksena on tarjota runsas kattaus Selevän Paletin aikaansaannoksia. Lehti tarjoaa myös ikkunan, josta kurkata, millaisia asioita projekti- ja hanketyöllä voidaan saada aikaan. Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kuntien sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän satsaamaa rahaa vastaan saatiin kolminkertainen summa valtion KASTEohjelmarahaa. Hyvillä mielin voidaan todeta, että tämä panostus kannatti. Kehittämishankkeita tulee ja niitä menee. Kehittämisen junaan kannattaa hyvän tilaisuuden tullen hypätä. Parhaimmillaan matkaevääksi jää uusia työkaluja, voi ottaa mallia toisten keksimistä hyvistä jutuista sekä oppii tekemään ja katsomaan asioita uudella tavalla. Voi jopa syntyä niin perheiden kuin työntekijöidenkin iloksi ihan uusia käytäntöjä, eväitä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Selevän Paletin osalta on nyt aika toivottaa kaikille suupohjalaisille mukavaa loppuvuotta ja riemukasta talvea! Iloinen tekemisen meininki jatkukoon Suupohjan lapsiperhepalveluissa! Päivi Lapiolahti SISÄLLYSLUETTELO ILOA perheeseen Selevä paletti -hankkeen tiedotuslehti Pääkirjoitus... 2 Tiimiesittely... 3 Kotiunikoulu... 4 Perhevalmennus... 6 Hyvinvointikysely... 8 Kouluterveiset Paappa Perhetupa Soffa Voimaannuttaminen Kasvatuskumppanuus Neuvolan perhetyö Värikylpy Äippä ry Kolumni Julkaisija Kauhajoen kaupunki / Selevä Paletti PL 500, Kauhajoki Toimitus I-print plus Anne Kohtala Outi Myllymäki Kuvaaja Jaakko Kuivamäki Ulkoasu ja taitto I-print plus Painopaikka I-print 2 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

3 Selevä Paletti pisti palveluja paikalleen Syyskuussa 2009 alkaneen hankkeen lopputahdit soivat lokakuun lopussa. Monet kehittämissävelet jäivät kentälle jatkamaan omaa tarinaansa. Selevä Paletti -hanke on kahden vuoden ajan kehittänyt Suupohjan lapsiperhepalveluita. Työtiimi katselee tyytyväisenä taaksepäin: tällä matkalla on ollut mahtava olla mukana. Hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti on ylpeä tiimistään, jossa ihmisten osaamiset ovat täydentäneet hienosti toisiaan. Laihialaisella Lapiolahdella on pitkä kokemus erilaisten projektien johtamisesta, laajat verkostot ja tuntemusta kunnallisesta päätöksenteosta. Kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja Kaija Kulmala ovat tuoneet tiimiin paikallista kenttätuntemusta ja omaa ammatillista osaamistaan. Naiset kehuvat tiiminsä yhtenäisyyttä. Porukka on samalla aaltopituudella ja huumorintajukin on samankaltainen. Yhteistyö jäi elämään. Päivi Lapiolahti (vas.), Kaija Kulmala, Merja Hakola ja Kirsi Koski-Säntti ovat maalanneet vaikuttavan palvelupaletin Suupohjan lapsiperheille. VahvuudeT hyödyksi Merja Hakola ja Kaija Kulmala tuottivat kasvatuskumppanuuteen perehdyttävät koulutusmateriaalit. He toimivat myös hankkeen kasvatuskumppanuuskouluttajina hyödyntäen omia vahvuuksiaan: Kaija pitkää kokemusta varhaiskasvatuksesta ja Merja kokemustaan työnohjaajana ja kouluttajana. Hankkeessa Merja Hakolan vastuulla oli pikkulapsille ja heidän perheilleen suunnattujen palveluiden kehittäminen: perhevalmennus, kotiunikoulu ja neuvolan perhetyö. Merjalla on käytännön projektityöhön liittyvät taidot hanskassa. Työnohjaajan ja kouluttajan ammattitaito sekä motivoiva ja mukaansa tempaava ote veivät montaa juttua vauhdilla eteenpäin, Kaija kertoo. Kulmalan vastuulla oli Perhetupa Soffan toimintojen kehittäminen. Hänellä on pitkä kokemus varhaiskasvatuksen perustyöstä päiväkodin lastentarhanopettajana. Luova ja taiteellinen Kaija on ollut hyvä ideoimaan monipuolista toimintaa perhetuvalle, Merja kiittää. Tärkeänä tukena on toiminut Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti, hanketta hallinnoivan kunnan edustaja. Hänen kanssaan on käyty rakentavia keskusteluja, kun on kaivattu kommentointia, mennäänkö oikeaan suuntaan. Kirsin vahvasta moniammatillisesta asiantuntemuksesta on ollut hyötyä hankesisältöjen miettimisessä ja käytännön asioista sovittaessa, Päivi toteaa. Osa isompaa hanketta Hanke oli osa laajemmalla Väli-Suomen alueella toteutettavaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanketta, Kasperia. Työtiimi kokee onnistuneensa erityisen hyvin perheiden kuulemisessa palveluja kehittäessä. Kumppanuusajattelu eli yhdessä samanarvoisena toimijana työskentely on levinnyt Suupohjassa työtavaksi niin perheiden, toimijoiden kuin päättäjienkin parissa. Vaikka Selevä Paletti -hanke päättyi, jäävät siinä kehitetyt toimintamallit sekä monialainen ja monitasoinen yhteistyö elämään, Päivi iloitsee. Tiimin naiset katsovat haikeana ympärilleen työtilassa, joka on ollut yhteinen kehittämisen kehto. Lapsi on lähtenyt maailmalle elämään omaa elämäänsä. Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

4 Pasi Uusi-Äijön pojat Topias (vas.) ja Elias nukkuvat nyt yhteisessä huoneessa. Lapsi tyyntyy uneen tassuttelemalla Kotiunikoulu rauhoitti Topias Uusi-Äijön perheen levottomat yöt. Kauhajokelaisten Mari Korkiakankaan ja Pasi Uusi- Äijön perheen yöt olivat vuosi sitten syksyllä sekavaa kaaosta, kun silloin kaksivuotias energiapakkaus Topias Naksu Uusi-Äijö heräsi kahden tunnin välein. Hän nousi sängystä, itki, raivosi ja vaelteli pitkin taloa unen rajamailla. Jos en noussut ja palauttanut häntä takaisin sänkyyn, hän saattoi nukahtaa kesken vaelluksensa sohvalle tai lattialle. Välillä sain istua yöllä jopa tunnin hänen sänkynsä vieressä rauhoittelemassa häntä takaisin uneen, Mari Korkiakangas kuvailee. Hän kesti tilanteen vielä kotiäitinä ollessaan ja nukkui univelkaansa pois yhteisillä päiväunilla kahden poikansa kanssa. Mutta syksyllä, kun äiti palasi töihin, oli pakko tehdä asialle jotakin. Väsähdin aivan täysin ja otin asian puheeksi neuvolakäynnin yhteydessä. Se otettiin onneksi vakavasti ja kotiunikoulu saatiin heti alulle, Korkiakangas kiittää. Herätys kerran yössä Topias pääsi ensimmäisten joukossa Suupohjassa kokeilemaan kotiunikoulun toimintamallia, jonka Selevä Paletti -hanke on viritellyt alueelle. Mallin mukaisesti Topiaksen perhe kävi ensin tarkasti läpi perheen kaikki rytmit ja rutiinit perhetyöntekijä Miia Anderssonin kanssa. Poikien sängyt siirrettiin vanhempien makuuhuoneesta leikkihuoneeseen. Sitten sovittiin, että äiti ei enää reagoi Topiaksen heräilyyn, vaan yöelämän hoitaa isä, jolla oli siinä vaiheessa vähemmän univelkaa. 4 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

5 Toimi näin: 1. Kuuntele ensin, onko vauvan itkun sävy kutsuvaa vai väsynyttä. 2. Jos lapsen itku jatkuu tai voimistuu, mene hänen luokseen ja laita kätesi tukevasti, mutta lempeästi lapsen päälle. On tärkeää aloittaa tassuttelu ennen kuin itku yltyy paniikki-itkuksi. 3. Pidä kättä paikoillaan, kunnes lapsi rauhoittuu, mutta siirry pois hänen luotaan ennen kuin hän nukahtaa. 4. Jos vauvan itku kiihtyy, silitä häntä tuntuvin, säännöllisin ja rytmisin liikkein esimerkiksi hartioista, selästä tai pakaroista. 5. Jos vauva ei vieläkään rauhoitu, nosta hänet syliin ja pitele häntä tukevasti pystyasennossa rintaasi vasten selkäpuolelta silitellen. Kun lapsi tyyntyy, laske hänet takaisin omaan sänkyyn nukahtamaan, mutta pidä tassukontakti vielä jonkin aikaa. Suupohjan malli Kun vanhempi kertoo vauvan ja perheen unipulmasta, neuvolan terveydenhoitaja tarkistaa ensin, ettei syy pulmaan ole terveydellinen. Sitten terveydenhoitaja ohjeistaa vanhempia kokeilemaan kotiunikoulua omatoimisesti kotona. Jos unipulmat jatkuvat, vanhemmat saavat lähetteen perhetyöntekijälle, joka antaa kotikäynnillä tarkan ohjeistuksen kotiunikoulun toteutuksesta. Perhe toteuttaa kotiunikoulun itse, mutta perhetyöntekijä pitää perheeseen yhteyttä puhelimitse päivittäin koko unikoulun ajan eli noin 4 6 vuorokautta. Selevä Paletti -hanke koulutti Suupohjan perhetyöntekijät ja neuvolan terveydenhoitajat kotiunikoulun ohjaamiseen vuosi sitten keväällä. Mari Korkiakangas pääsi kokeilemaan Suupohjan kotiunikoulua ensimmäisten joukossa. Ensimmäinen yö oli kauhea. Topias sai kolme rajua raivokohtausta ja hänet haettiin takaisin sänkyyn noin 20 kertaa. Tunteet olivat pinnassa kaikilla. Olisimme varmaan antaneet periksi, ellei perhetyöntekijä olisi soittanut joka päivä, että miten yö meni, Korkiakangas miettii. Periksiantamattomuus tuotti heti myös tulosta: toisena yönä sama työ tehtiin enää viisi kertaa ja kolmantena yönä kaksi kertaa. Siitä lähtien Topias on herännyt kerran yössä. Sen perhe on sallinut, koska nyt hän vaihtaa sänkyä ja vaeltaa viereen vähin äänin. resursseja säästyy Kaksivuotiaana unikoulun läpikäynyt Topias on jo "vanha" unikoululaiseksi. Unikoulun voi toteuttaa jo puolivuotiaalle vauvalle, joka ei enää tarvitse jatkuvaa yösyöttöä. Topiaksen perheessä unikoulun aloittamista jarrutti ensin se, että heräilemisongelma oli alun perin vatsavaivoista johtuvaa. Sitten, kun vatsavaivat helpottivat ja heräilyongelma jäi, meille suositeltiin unikoulua vuoropäiväkodissa. En kuitenkaan kokenut ongelmaa niin suureksi, että olisin halunnut viedä häntä vieraaseen paikkaan opettelemaan nukkumista, Korkiakangas selittää. Kotiunikoulu on todettu hyväksi järjestelyksi myös erikoissairaanhoidon ja varhaiskasvatuksen resurssien kannalta. Nukkumishäiriöistä kärsivät lapset hoidettiin Suupohjassa aikaisemmin vuoropäiväkoti Unituulessa tai erikoissairaanhoidon puolella keskussairaalassa. Kotiunikoulun pilottijakson aikana yksikään perhe ei tarvinnut näitä palveluja. Kotiunikoulu Kotiunikoulu on tarkoitettu yli kuuden kuukauden ikäisille lapsille. Muutoksia nukkumisessa tapahtuu yleensä kolmessa tai neljässä yössä. Lapsi kestää uuden nukkumisjärjestelyn aiheuttaman harmin, kun häntä ei jätetä yksin itkemään, vaan hänet rauhoitetaan koskettamalla eli tassuttelemalla. Lapsesta tuntuu turvalliselta herätä samassa paikassa, missä hän nukahti. Se auttaa häntä nukahtamaan uudelleen ilman vanhemman apua. Vastuu yöprojektista annetaan perheen jaksavimmalle osapuolelle. Menetelmän on kehittänyt Montrealin Mc- Gillsin yliopiston professori Klaus Minde ja sen on tuonut Suomeen psykologi Katja Rintala. Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

6 Perhevalmennus laajeni Suupohjassa Valmennukseen on lisätty vuorovaikutuksellisuutta, vertaistukea ja vanhemmuuden herättelyä. Osa illoista on tarkoitettu myös uudelleensynnyttäville. Suupohjassa on syntynyt uusi kaksiosainen perhevalmennusmalli. Toinen osuus on suunnattu esikoistaan odottaville ja toinen, nonstop-luentoina toteutettava osuus, on tarkoitettu kaikille lasta odottaville. Valmennukseen on lisätty vuorovaikutuksellisuutta, vanhemmuuden herättelyä ja vanhempana olemisen tukemista. Ajatuksena on synnytyksenvalmennuksen ohella tarjota mahdollisuus vertaistuen löytymiseen, Selevä Paletti -hankkeen kehittäjätyöntekijä Merja Hakola kertoo. Kun valmennusta tarjotaan myös uudelleensynnyttäjille, heidän kokemuksensa tuovat uutta ulottuvuutta vauvaperheen vanhemmuuteen ja sen läpikäymiseen ryhmässä, hän lisää. Perhevalmennuksen kehittämistyö toteutettiin käyttäjiä kuunnellen. Alan ammattilaisten lisäksi työryhmään kutsuttiin vanhempien edustajia: kotiäitien Äippä ry:n, Suupohjan Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosastojen sekä eri perhekerhojen kautta. Mukaan lähtivät kaksi aktiivista äitiä Teuvalta sekä Äippä ry:n äidit Kauhajoelta. Kartoitimme niin sanotulla unelmatyöskentelyllä toimijoiden mielikuvia, odotuksia ja tarpeita uudelle valmennusohjelmalle sekä tutkimme vanhemmille tehtyjen kyselyjen tuloksia, Hakola selvittää. Vanhempien ääni esiin Yhdeksästä kerrasta muodostuvassa perhevalmennusohjelmassa on vahvasti esillä vanhempien ääni. Erityisesti tuli ilmi vanhempien vahva tarve saada perhevalmennusta myös uudelleensynnyttäjille. Uusioperheitä on paljon, mutta myös perheitä, joissa edellisestä valmennuksesta on paljon aikaa. Vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet, sen tukeminen ja hoitamisen tärkeys nousevat myös heillä esille, Hakola painottaa. Valmennusohjelmaan osallistuvien palaute- ja arviointimenetelmää päivitettiin niin, että perinteiset käytössä olleet ruutupaperipalautelaput jätettiin pois. Nykyarviointi on rakennettu iltojen sisään jatkuvaksi palautteeksi, jossa vanhemmat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan jatkuvasti ohjelmaan. Perhevalmennuksen sisältöjä päivitetään osallistujien toiveita ja tarpeita kuulemalla. Valmennuksessa luodaan edellytykset vanhempien vertaistuelle, joka voisi jatkua myös valmennuksen jälkeen. Kun perheet saavat mahdollisuuden tutustua, vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, saattaa syntyä uusia, jopa vuosia kestäviä ystävyyssuhteita. Vertaistuelle on selkeä tarve, toive ja tilaus. Vaikka nykyvanhemmat käyttävät paljon tietokonetta ja keskustelupalveluita hyödykseen, se ei korvaa vastatusten käytyä keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Moni nuori perhe elää irrallaan tai kaukana sukuyhteisöstään, eikä heillä ole valmista verkostoa, josta arkipäivän apua olisi saatavilla. Opas auttaa eteenpäin Hakola kokosi valmennusmallista perehdyttämiskansion perhevalmennusohjaajille. Kansio sisältää vinkkejä illan vetäjälle muun muassa keskustelujen käynnistämiseen, eri sisältöalueiden käsittelyyn ja moneen muuhun. Se sisältää myös ohjaajan oppaan, johon on kerätty ryhmän ohjaamista auttavaa tietoa. Osallistujia rohkaistaan tuomaan ryhmässä esiin omia toiveitaan ja odotuksiaan sekä omaa kokemusta, näkökulmaa ja kysymyksiä. Vuoropuhelussa vetäjällä on keskeinen rooli toimia vastuun jakajana 6 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

7 huomioimalla vanhempia ja ottamalla heidät mukaan illan teeman rakentamiseen kuuntelemalla, kyselemällä ja olemalla lempeän utelias. Tämä työskentelymuoto edellyttää kyselevää ja tutkivaa suhtautumista, tilannetajua, joustavuutta sekä kykyä ja uskallusta toimia spontaanisti, Hakola evästää. LukujA Valmennuskertoihin ehti hankkeen aikana osallistua yhteensä 291 vanhempaa. Non-stop-osioihin osallistui yhteensä 94 vanhempaa. Ensisynnyttäjien osuuteen 197 vanhempaa. Merja Hakola uskoo, että perhevalmennuksessa voi syntyä vuosia kestäviä ystävyyssuhteita. Näin se toimii Terveydenhoitaja kertoo äitiysneuvolassa ensimmäisten neuvolakäyntien yhteydessä perhevalmennuksen rakenteen ja tulevat tapaamiset. Kaikille odottaville lähetetään kotiin kutsu perhevalmennukseen sekä annetaan perhevalmennuksen tueksi ja muistutukseksi äitiyskortti, johon voidaan lisätä perhevalmennuskertojen aikataulut. Uusi laajennettu perhevalmennusmalli koostuu kahdesta osasta: kaikille odottaville pareille tarkoitetuista non-stop-illoista, joihin raskaana olevat voivat oman aikataulunsa mukaisesti osallistua sekä ensisynnyttäjille tarkoitetuista ryhmäytymistä korostavista valmennusilloista. Non-stop-iltojen aiheet: fyysinen hyvinvointi, vanhemmuus ja parisuhdeasiat, vanhemman ja lapsen kiintymyssuhde sekä alueen lapsiperhepalveluiden esittely. Ensisynnyttäjien ohjelman aiheet ennen synnytystä: synnytykseen valmistautuminen, synnytys, vauvan hoito ja imetys. Synnytyksen jälkeiset vauvatapaamiset: elämänmuutosta ja parisuhdetta sekä vanhemmuutta, rajoja ja rakkautta kasvatuksessa. Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

8 & Huoletonta lapsuutta tyytyväisiä pikku kuntalaisia Selevä Paletti -hanke toteutti keväällä 2010 hyvinvointikyselyn kaikille Suupohjan neljäsluokkalaisille. Vastausten perusteella lapset viettävät suhteellisen huoletonta elämää. Mediassa kerrotaan usein perheiden hajanaisuudesta ja siitä, että lapset eivät saa olla lapsia riittävän pitkään. Suupohjassa toteutetun kyselyn perusteella perheet tekevät yhdessä monia positiivisia asioita, eikä lasten rooli ole muuta kuin olla huoleton lapsi. Myös Suupohjan vanhempien osalta kootussa kyselyssä vanhemmat näkivät perheen yhteiseksi ajanvietoksi tavallisen arjen kotitöineen, metsäretkineen jne. Perheen yhdessäolon ei tarvitse välttämättä olla jotain hienoa ja järjestettyä. Riittää, että ollaan läsnä ja keskustellaan. Kyselyyn osallistuneet lapset kertovat, että elämän tärkeimmät asiat ovat perhe, kaverit ja koti. Yli puolet (54 %) ilmoittaa, että elämässä on kaikki hyvin. Vielä useampi (68 %) vastaa, ettei mikään ole huonosti. Lapsista 91 prosenttia kertoo viihtyvänsä kotona, mihin varmasti vaikuttaa perheiden yhteinen ajanvietto. Neljäsluokkalaiset kokevat olonsa turvalliseksi: Kotona on turvallista 92 prosentin, koulussa 90 prosentin ja kunnassa yleensä 88 prosentin mielestä. Elämä on melko huoletonta, sillä 77 prosenttia vastaajista ei ole huolissaan mistään. Asiat, jotka huolettavat, liittyivät sosiaalisiin suhteisiin, kaveriasioihin, vanhempien riitelyyn tai siihen, että lapsi pelkää isovanhempiensa menettämistä. Viihtyisässä koulussa ei kiusata Lasten mukaan viihtyisä koulu on sellainen, jossa ei kiusata. Vanhempi- 8 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

9 en mielestä tärkeää ovat itse koulurakennus, lasten tasa-arvoinen kohtelu, opettajan ominaisuudet, kiusaamiseen puuttuminen, tiedonkulku, vanhemmat mukana koulun toiminnassa, hyvä ruoka, muu henkilökunta, lapsi saa olla lapsi, kerhotoiminta, välituntivalvonta jne. Vanhempien mukaan hyvän opettajan ominaisuudet ovat huumorintaju, iloisuus, innostavuus, oppilaasta välittäminen ja lasten tasa-arvoinen kohtelu. Hyvä opettaja on myös sellainen, joka osaa pitää kurin. Pieni enemmistö vanhemmista (53 %) koki, että opettajilla ei ole yleensä riittävästi aikaa kuunnella oppilaita. Vastaavasti neljäsluokkalaisista selvä enemmistö (76 %) koki, että opettajilla on aikaa kuunnella heitä. Poimintoja koululaisten vastauksista: Koulussa menee hyvin, kotona ovat asiat kohdallaan ja kaveriasiatkin ovat kunnossa. Viihtyisä koulu on sellainen, jossa on hyvät opettajat, kavereita, suuri piha ja kirjasto. Suupohjan koululaiset kokevat voivansa vaikuttaa asioihinsa riittävästi: 59 prosenttia ei kaipaa mielipiteensä kuulemista nykyistä enempää. Alueen neljäsluokkalaisista kyselyyn vastasi 185 oppilasta (vastausprosentti oli 78). Vanhempien osalta vastausten määrä jäi pieneksi: kyselyyn vastasi 48 vanhempaa, mikä on viidesosa kaikkien neljäsluokkalaisten vanhemmista (237 oppilasta). Jenni Katajiston tekemän kyselyn tuloksia on hyödynnetty Suupohjan 0 10-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palvelupalettia sekä Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa tehtäessä. Lapset ja heidän vanhempansa ovat näin aidosti saaneet vaikuttaa perhepalveluiden kehittämistyöhön. Viihtyisä koulu on sellainen, jossa kukaan ei riitele ja opettajat kannustaa. Hyvä opettaja on hauska, huumorintajuinen, kertoo uudet asiat selvästi. Kaikkea tarpeellista on, mutta uimarantoja vois vähä rempata. Ensimmäinen iso hyvinvointisuunnitelma LLKY:n ja neljän kunnan yhteisen hyvinvointisuunnitelman laatiminen on ollut uusia näkökulmia avaavaa. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa palvelujen painopistettä pyritään siirtämään ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Hyvinvointisuunnitelman ajatuksena on löytää keinoja ja painopistealueita, miten tukea ja vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä pahoinvointia. Ehkäiseviä palveluja täydentämään tarvitaan laadukas ja monipuolinen korjaavien palvelujen kokonaisuus. Monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi tarvitaan toimijoiden yhteistä koulutusta. Hyvinvointisuunnitelmassa keskeisenä turvallisuutta lisäävänä kehittämiskohteena on koulukiusaamiseen puuttuminen ja ennaltaehkäiseminen. Tavoitteena on nollatoleranssi. Suupohjassa keskeisiä kehittämistarpeita ovat muun muassa psykososiaalisten palvelujen riittävyys ja monipuolisuus, huolten varhainen tunnistaminen ja yli sukupolvien jatkuvan huono-osaisuuden estäminen. Tarvetta on myös kehittää tuen oikea-aikaista ajoittamista. Apuväline käytäntöön Hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus antaa kokonaiskäsitys lasten ja nuorten hyvinvoinnista Suupohjassa. Se toimii johdon apuvälineenä hallintokuntiin ja on samalla ohjausväline käytännön työn tekemiselle. Suunnitelmaa tehtäessä ilmeni, että Suupohjaan on tarpeen perustaa poikkihallinnollinen johtoryhmä lasten ja nuorten palveluiden kokonaisvaltaista koordinointia ja kehittämistä varten. Suunnitelma on edennyt Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (LLKY) päätöksenteosta kuntien valtuustojen käsittelyyn. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa varten nimetty ohjausryhmä vastaa suunnitelman seurannasta ja raportoinnista päättäjille ja toimialajohtajille kunnissa ja liikelaitoksessa. Ohjausryhmän sihteerinä toimii lapsiperhesosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Paula Uusi-Hakala. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään seuraavan kerran vuosille Lisää sivukirjastoja sekä iso ostoskeskus. Paljon harrastuksia, ettei tarvitse lähteä kauas harrastuksen takia. Hyvä opettaja on tasapuolinen, kiltti, ja joka ei huuda paljoa. Haluaisin lisää pyöräteitä. Kaikki on hyvin kotikunnassani. SUUNNITELMASSA TÄRKEää 1. ympäristö on turvallinen sekä sosiaalisesti että fyysisesti. Lasten ja nuorten tarpeet otetaan huomioon ympäristön suunnittelussa. 2. Vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ikätasoisesti. 3. Lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä vastaavat vanhemmat ja heitä tuetaan kasvatustehtävässään. 4. Palvelut ja palvelujärjestelmä edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä ja ennaltaehkäisevät ongelmia. 5. Lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia korjaavat palvelut ovat riittäviä, vaikuttavia ja laadukkaita. Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

10 Gallup Terveisiä Karijoen koulusta Karijoen koulun neljättä luokkaa käyvät karijokelaiset lapset pohtivat vastauksia kysymyksiin: Millainen on viihtyisä koulu? Mitä asioita perheenne tekee yhdessä? Veera Malm Aino Hautaniemi Aleksi Honkakoski Kristian ja Tuomas Ylinen Veera Malm Sellainen koulu, jossa on hyvää ruokaa, viihtyisä piha ja hyviä opettajia. Vietämme joulut ja reissut ja kaikki juhlat yhdessä. Aino Hautaniemi Kivoja opettajia, hyvää ruokaa ja viihtyisä koulun piha. Syödään ja lomaillaan ja käydään joskus katsomassa ampumakisoja. Aleksi Honkakoski Hyvä ruoka ja jalkapallokenttä. Ollaan konserteissa ja urheilukisoissa, heitellään frisbeegolfia ja syödään yhdessä. Kristian ja Tuomas Ylinen Tuomas: Sellainen koulu, missä on isompi leikkikenttä. En tykkää tuosta koulun jalkkiskentästä. Kristian: Vaikka me pelataan oikeassa joukkueessa jalkapalloa. Tuomas: Niin ja koulussa on samanlainen opettaja kuin meidän Ari. Kristian: Me heitellään yhdessä frisbeegolfia. Tuomas: Ja katsotaan yhdessä joskus televisiota. Kaksoset ilmoittivat myös, etteivät he tee perheessä yhdessä kotitöitä. Pojat siivoavat vain omat huoneet. (Toimittajan huomautus: haastateltavien yhdennäköisyyden takia kommentit saattoivat mennä myös toisinpäin.) Vanhemmat toivovat lisää tukea Vanhempien suurimmat toiveet kohdistuivat kotipalveluihin ja tukeen kasvatusasioissa. Vanhemmille vuonna 2010 tehtyihin kyselyihin saatiin yhteensä 361 vastausta (Kauhajoelta 195, Teuvalta 85, Isojoelta 24, Karijoelta 57). Kyselyissä nousi esille monia tarpeita perheille suunnattujen palvelujen kehittämisestä. Eniten toiveita tuli lapsiperheiden kotipalvelusta: lastenhoito- ja siivousapua. Vanhemmat kaipaavat myös neuvoja ja tukea kasvatukseen liittyvissä asioissa, kuten lapsen rajojen asettamisessa. Lähes yhtä moni eli joka neljäs vastaaja toivoi saavansa vertaistukea. Sopiva paikka olisi perhe- ja avoin kerho samanikäisten lasten vanhempien kanssa. Vertaistuen tarvetta olisi neuvola-ajan jälkeenkin. Vertaisryhmät auttaisivat sosiaalisen verkoston luomisessa muualta muuttaneelle ja toisivat mielekästä tekemistä lapsille ja vanhemmille. Suupohjaan toivotaan myös enemmän kerhoja ja ohjattua iltapäivätoimintaa. Terveydenhoitopalveluita kohtaan on monia kehitystoiveita. Vanhemmat toivovat neuvolassa pidempää vastaanottoaikaa ja enemmän vanhempien jaksamisen huomioimista. Toivelistalla on, että koulukuraattorille, -psykologille ja psykoterapiaan pääsisi helpommin kuin nykyään. Suupohjaan kaivataan myös puheterapeuttia. Toivelistalle nousi myös lisää laadukkaita ja monipuolisia leikkikenttiä ja -puistoja, joissa olisi koko perheelle tekemistä. Myös ohjattua leikkikenttätoimintaa kaivataan Suupohjaan. Vanhempien suurimmat toiveet Tarve lapsiperheiden kotipalvelulle (27 %) Neuvoja ja tukea kasvatusasioissa (26 %) Lisää vertaistukea (25 %) Koulujen kerhotoimintaa iltapäiviin (20 %) Riittävät lääkäripalvelut (20 %) 10 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

11 Satuilu kannattaa kiireen vuoksi Isoisä Jussi Kleemola tekee Paapan virkaa ja lukee satuja lapsille Perhetupa Soffassa. Kauhajoen Perhetupa Soffan sohvalla tarinoi silloin tällöin torstaisin Paappa, joka on kolmen pojan isä ja neljän 4 16-vuotiaan lapsen isoisä. Hänelle isovanhemmuus on aina merkinnyt mehukasta satuilua. Tämä on järisyttävä, suurenmoinen elämänvaihe. Isoisällä tuskin on tärkeämpää tehtävää kuin satujen lukeminen, Soffan Paappana tänä syksynä aloittanut Jussi Kleemola sanoo. Kleemola lukee Soffan tarinatuokioissa klassikkosatuja, jotka hän kaivoi esiin ensimmäisen lapsenlapsensa syntymän jälkeen suuresta laatikosta, jossa luki "Paappa-unelma". Ne ovat kirjoja hänen poikiensa lapsuusvuosilta. Tarinat Paappa valitsee rankinglistalta, jonka hänen lapsenlapsensa Anna (16) ja Janne (14) laativat muutama vuosi sitten isoisän pyynnöstä. Listalla ykkösenä on molempien suosikkisatu Kolme pientä porsasta. Ihan varman päälle otin ja aloitin tarinatuokiot sillä, vaikka sudesta tehdäänkin siinä aivan virheellisesti metsän pahis, Kauhajoen lukion rehtorin virasta eläkkeelle jäänyt Kleemola hymyilee. Pysähdy sadun ääreen Yhteys lapseen syntyy Paapan kokemuksella helposti. Mitä tutummiksi tulemme, sitä lähemmäs toisiamme pääsemme. Välillä mietin, että tuleeko eläydyttyä tekstiin liikaakin, mutta lapset tuntuvat pitävän sitä hauskana ja hassuna vaan. Paapan mielestä parasta saduissa on tunteiden kirjo. Sadussa pelottavatkin asiat voi kohdata turvallisesti. Sadussa voi tuntea iloa, surua, pelkoa, jännitystä ja onnellisen lopun. Satuilu laajentaa sanavarastoa ja kehittää mielikuvitusta. Se näyttää hyvikset ja pahikset sekä opettaa oikean ja väärän merkityksen. Puhumattakaan läheisyydestä, jonka lapsi siinä saa, Paappa listaa. Paappa nauttii isovanhemmuudesta siksikin, että tietää noukkivansa rusinat pullasta. Hän suosittelee satujen lukemista kuitenkin myös työelämässä oleville vanhemmille, kiireestä huolimatta ja sen vuoksi. Sitä pitää opetella ihan tietoisesti. Antaa itselleen lupa pysähtyä lapsen kanssa kymmeneksi minuutiksi. Ja kun se ei enää riitä lapselle, niin puoleksi tunniksi, jopa tunniksi. Kun tarina on hyvä, hetkestä syntyy yhteinen kokemus, Paappa korostaa. Hän luki paljon jo omille lapsilleen, myös lauluntekijänä tunnetulle pojalleen Antti Kleemolalle. Hän kuunteli aina hyvin keskittyneesti. Voi olla, että jokin pohja hänenkin sanankäytölleen syntyi silloin. Paapan tarinatuokioita 3 5-vuotiaille järjestetään Kauhajoella Perhetupa Soffassa joka toinen torstai kello Paappoina vuorottelevat Jussi Kleemola ja Simo Koski-Lammi. Muistatko nämä? Annan ja Jannen top 5: Kolme pientä porsasta Leevi lauhkea leijona Aristokatit karkuteillä Kaunotar ja kulkuri Veli kani ja suuri juoksukilpailu Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

12 Soffa kutsuu istumaan yhdessä Perhetupa Soffan eteinen on täynnä sittereitä, haalareita ja pieniä kenkiä. Vastaan keikkuu sormi ojossa poika, joka on juuri oppinut kävelemään. Peremmällä olohuoneen matolla samanlaisia taapertajia jokeltaa, istuu ja kulkee noin tusina lisää, kukin tavallaan ja taitojensa mukaan. Nämä ovat Perhetupa Soffan aamupalatreffit, jotka pidetään aina perjantaisin. Yhtenä päivänä viikossa kotiäidit saavat istua valmiiseen puuroja kahvipöytään lastensa kanssa, vertaisessaan seurassa. Kaksion kokoinen Soffa uhkaa käydä ahtaaksi tälle porukalle. Rauhallinen tämä kahvihetki ei ole, ei todellakaan. Jos sylissä ei ole oma Kauhajoen kotiäidit kokoontuvat Perhetupa Soffan valmiiseen aamupalapöytään perjantaisin. lapsi, äiti tarjoaa vieruskaverille apukäsiä. Kotiäidit eivät haekaan näiltä treffeiltä rauhaa, vaan virtaa ja verkostoja. Aikuiskontakteja ja lapsille sosiaalisia taitoja, jotta hekin oppivat olemaan ikäisessään seurassa, neuvoja kasvatusasioissa. Viimeksi joku vinkkasi Facebook-kirppareista, ja koirankoulutuksestakin on puhuttu, listaavat Tiina Lehtinen ja Heidi Tanskanen, joilla on molemmilla alle kaksivuotiaat lapset. Loistava muksuparkki Aivan eri tavalla on voimia tehdä kotihommia tämän jälkeen, kun jaksaa tänne vain aamulla raahautua, tuumii myös Kirsi Rintala, yksivuotiaan Lindan ja kaksivuotiaan Leevin äiti. Hänen perheensä on käyttänyt paljon myös muita Soffan palveluja: värikylpyä, muskaria, isä-lapsi-kahvilaa ja muksuparkkia, joka tarjoaa tilapäistä lastenhoitoa 1 5-vuotiaille. Muksuparkki on aivan loistava. Olen monta kertaa tuonut Leevin tänne, niin olen päässyt Lindan kanssa kahdestaan neuvolaan, shoppailemaan tai ihan vain kotiin siivoamaan. Anitasta on tullut Leeville melkein kuin mummu, jota hän käy halaamassa aina läksiäisiksi, Rintala kiittää. Anita on Perhetupa Soffan emäntä Anita Ilomäki. Leevi-poika ei ole ainoa, joka tässä porukassa tuntee hänet läheiseksi. Anitalla on pitkä kokemus lasten kanssa. Häneltä on aina hyvä kysellä kasvatukseen liittyviä asioita. Hän tietää, mikä kuuluu mihinkin ikä- ja kehitysvaiheeseen, kiittävät kaksivuotiaiden äidit Marja Ala-Opas ja Karita Pihlajakangas. 12 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

13 He vaihtoivat sohvalla kuulumisia mahoistaan, joiden lasketut ajat ovat marraskuussa. Välillä täällä puhutaan syvällisempiäkin, kuten henkilökohtaisia synnytyskokemuksia, äidit kertovat. Nyt keskustelu jatkuu syvällisenä sen verran, että ryhmässä vieraileva Kauhajoen seurakunnan lastenohjaaja Marja-Liisa Kiukkonen puhuu siitä, kuinka tärkeää on välillä ottaa tuoli lapsen sängyn viereen ja istua siinä. Hän kertoo vetävänsä Soffan tiloissa silloin tällöin myös parisuhdeiltoja miehensä kanssa. Sitten palataan päivän teemaan eli juureksiin ja jaetaan soittimet, jotta juureslaulu punastuvine kasviksineen voi alkaa. Perhetupa SoffA On Kauhajoen kaupungin ylläpitämä koko perheen kohtaamispaikka, joka aloitti toimintansa marraskuussa Viikko-ohjelmassa on erilaisia vanhempi-lapsi-kerhoja ja perhekahviloita. Tiistaisin ja keskiviikkoisin Muksuparkki tarjoaa tilapäistä lastenhoitoa 1 5-vuotiaille pientä maksua vastaan. Soffa sai alkunsa kaupungin varhaiskasvatuksen ja Selevä Paletti -hankkeen johdolla yhteistyössä neuvolan perhetyön, Kauhajoen SRK:n lapsityön, E-P:n ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Kauhajoen MLL:n, Äippä ry:n ja koulutuskeskus Sedun kanssa. Ohjelma: Anita Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

14 Kauhajoen neuvolan väki oli aktiivisesti mukana kehittämistyössä ja sai samalla eväitä omaan työssä jaksamiseen. 14 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

15 Voimaannuttaminen auttoi hanketyön alkuun Voimaantuminen edellyttää aina pysähtymistä. On oltava aika ja paikka miettiä omaa tilannetta niin yksin kuin yhdessäkin. Selevä Paletti -työtiimi törmäsi hankkeen alkumetreillä kehittämishaluisiin, mutta työntäyteisiin perheiden parissa työskenteleviin ammattilaisiin. Kauhajoen tragedia, sikainfluenssarokotusrumba ja peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymän perustaminen olivat yhdessä verottaneet työväen voimia. Oli tarpeen pysähtyä tämän asian äärelle miettimään uusia keinoja. Totesimme, että tarvitaan voimauttavaa toimintaa ennen uuden aloittamista, hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti muistelee. Työtiimi järjesti joka kunnassa moniammatillisen ja voimauttavan sekä samalla virkistävän ja yhteistyöhön motivoivan iltapäivän. Tavoitteena oli voimavaraistaa toimijoita sisältäpäin. Auttaa heitä uuteen alkuun ja rohkaista katsomaan ympärille, mutta myös sisälle itseensä. On tärkeää pohtia, miten itse voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa omassa työssään, kehittäjätyöntekijä Merja Hakola selvittää. Kukaan ulkopuolinen ei voi ikään kuin tiputtaa toiselle voimavaroja, vaan omat voimavarat on löydettävä itse. Toisten apua toki tarvitaan. Esimerkiksi, kun omien arvojen ja itselle tärkeiden asioiden pohtiminen yhdessä muiden kanssa avaa näkemyksiä, mihin haluaa suunnata omat voimavaransa, hän jatkaa. Moniammatillista yhteistyötä Koulutusilloissa vahvistettiin myös moniammatillista yhteistyötä. On tärkeää, että eri alan ammattilaiset kohtaavat, tutustuvat ja kuulevat mitä ajatuksia, toiveita ja odotuksia kullakin on. Näin syntyi uusia tuttavuuksia, uusia ideoita ja ajatuksia, ja yhteinen henki lähteä työskentelemään hankkeen eteen käynnistyi, Lapiolahti kertoo. Hankkeen työntekijät saivat kokoontumisissa tärkeää tietoa haasteista ja uhkakuvista, joita toimijoilla oli. Lisäksi oli mahdollisuus luoda yhteisiä unelmia ja tavoitteita hankkeelle. Kun suunnittelutyö tehdään yhdessä, motivointi ja sitoutuminen ovat vahvempia ja toimijat lähtevät mukaan paremmin. Tämän voi sanoa onnistuneen ainakin perhevalmennuksen, perhetupatoiminnan sekä ennalta ehkäisevän perhetyön osalta, joihin myös hankkeemme toiminnat keskittyivät, Hakola arvioi. Etunamme oli, että alueella on totuttu hanketyöskentelyyn. Muutosvastarintaa ei ollut nähtävissä niin suuressa määrin kuin voisi olettaa, Lapiolahti lisää. Illoista iloa monille Voimaannuttavien koulutusiltojen kohderyhmänä olivat neuvolan, varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen sekä perhetyön väki. Myös perheneuvolan, sosiaalityön ja kolmannen sektorin toimijat oli kutsuttu mukaan. Koulutuksiin Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella osallistui yhteensä 209 eri alan ammattilaista (25 Teuvalla, noin140 Kauhajoella, 22 Karijoella, 25 Isojoella). Kouluttajana toiminut Merja Hakola selvittää, että me-näkökulman synnyttämiseen käytettiin muun muassa ryhmätyönä toteutettua tarpeiden, toiveiden ja odotusten kartoitusta sekä tulevaisuuden unelmointia. Käytimme yksilö- ja ryhmätöitä apuna tavoitteiden luomisessa ja sitouttamisessa. Myönteisen palautteen kautta nostimme esille omaa jaksamista sekä osallisuuden ja vaikuttamisen merkitystä omaan työhön ja hyvinvointiin. Koulutusilloista tullut palaute on ollut positiivista. Niistä ilmeni selkeästi, että tarve tämäntyyppisille koulutuksille on olemassa. Aika ajoin olisi hyvä pysähtyä miettimään omaa työtä, hyvinvointia ja jaksamista, myös arvioimaan yhteistä toimintaa ja sen tulevaa suuntaa. Arvostus, luottamus ja kunnioitus yhdessä työskenteleviä toimijoita kohtaan ovat rakentuneet jäsentyneemmin ja näkyneet konkreettisemmin, kun aloitimme hanketyön rauhallisesti yhdessä visioiden, Hakola summaa. Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

16 KASVATUSKUMPANUUS Janican, Jimin ja Jooan äiti Petra Niemi kertoo harjoitelleensa läsnäolon taitoa myös kotona. 16 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

17 Kasvatuskumppanuus tuo läsnäolon taitoa Luokanopettaja Petra Niemi löytää kasvatuskumppanuudesta apua sekä ammatissaan että äitinä. Hän toivoo, että toimivaa vuorovaikutusta edistävä menetelmä leviäisi laajemminkin koulumaailmaan. Teuvalla sijaitsevassa omakotitalossa vallitsee rauhallinen tunnelma, vaikka kolme lasta pyörii äidin Petra Niemen ympärillä. Toisella luokalla oleva Janica on päässyt koulusta kotiin leikkimään pikkuveljien Jimin ja Jooan kanssa. Hoitovapaalla oleva Petra Niemi on perehtynyt kasvatuskumppanuuteen kouluttajana, kasvattajana ja vanhempana. Kasvatuskumppanuuden kautta ammattikasvattaja saa tukea ja arvostavaa suhtautumista omaan tehtäväänsä toimia yhdessä lapsen vanhempien kanssa lapsen hyväksi. Vastaavasti vanhempaa autetaan ylläpitämään, vahvistamaan ja parantamaan suhdettaan lapseen. Kasvatuskumppanuuden periaatteet ovat kuuleminen, kunnioittaminen, luottamus ja dialogisuus eli vuoropuhelu. Myös lapsen ja perheen osallisuus liittyy olennaisesti kumppanuuteen. Lisäksi tarvitaan tahtoa eli halua ymmärtää, mitä toinen haluaa sanoa. Petra Niemi on työssään huomannut, että joskus lapsi käyttäytyy eri tavalla ryhmässä kuin kotona. Yhdessä vanhempien kanssa keskustellen ja eri osapuolia kuunnellen saadaan arvokasta tietoa lapsesta ja hänen erityisominaisuuksistaan. Ristiriidattomampaa elämää Suupohjassa kasvatuskumppanuus on saanut hyvän jalansijan erityisesti alle kouluikäisten arjessa. Moni ammattikasvattaja soveltaa menetelmää työssään. Luokanopettajia on toistaiseksi osallistunut koulutuksiin melko vähän. Petra Niemi toivoo, että myös koulumaailmassa innostuttaisiin kasvatuskumppanuudesta. Tämä on lasten parhaaksi tehtävää työtä edistävä työtapa opettajille. Kun tiedostaa periaatteet ja pyrkii käyttämään niitä arkityössään, saavuttaa arvokasta läsnäolon taitoa. Samalla oppii havaitsemaan tärkeitä pieniä asioita lapsissa. Koulumaailman haasteellisuus kumppanuudessa näyttäytyy siinä, että vanhemmat ovat paljon etäämpänä kuin varhaiskasvatuksen puolella. Vanhemmat ja opettaja eivät näe päivittäin, kuten lasta hoidosta hakevat äidit ja isät. Jatkuva kohtaaminen helpottaa vuorovaikutusta. Petra Niemi on ammentanut kasvatuskumppanuudesta myös omaan elämäänsä. Ihmisen pysäyttää, kun pääsee aitojen asioiden äärelle. Olen harjoitellut läsnäoloa ja kuuntelemista äitinä, vaimona ja ystävänä. Olen löytänyt asioita, jotka ovat hyvinvoivan vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä. Nämä periaatteet luovat ristiriidattomampaa elämää, hän vakuuttaa. Lapsen kasvuun tukea kumppanuudesta Kasvatuskumppanuus on vuoropuhelua perheiden kanssa, ja se perustuu luottamukseen ja kunnioitukseen sekä toisen kuunteluun. Vuoropuhelua käydään säännöllisesti ja jatkuvasti lapsen jokapäiväisestä elämästä ja varhaiskasvatuksesta. Luottamuksellisen suhteen synnyttyä on luontevampaa ottaa esiin myös erityistä huomiota vaativia, huolta herättäviä asioita. Selevä Paletti -hankkeen alkuvaiheessa tehdyssä kyselyssä alueen varhaiskasvatusyksiköiden toimijoille nousi vahvasti esiin tarve vahvistaa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Kasvatuskumppanuuskouluttaja-koulutus toteutettiin kuuden päivän kokonaisuutena Vaasassa ja Seinäjoella yhteistyössä maakunnan vastaavien hankkeiden kanssa. Suupohjasta koulutukseen osallistuivat kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja Kaija Kulmala, Teuvan varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä sekä luokanopettaja Petra Niemi. Nelikko jalkautti kasvatuskumppanuusajatuksen ja toimintamallin seutukuntaan mahdollisimman monen työvälineeksi. Hankkeen aikana koulutuksiin osallistui yli kuusikymmentä ammattikasvattajaa. Leena Kittilä kertoo, että kasvatuskumppanuuskoulutus kehittää henkilöstön vuorovaikutustaitoja ja antaa lisäeväitä pulmallisissa tilanteissa toimimiseen. Koulutuksessa myös tarkastellaan henkilökohtaisen merkitystä ammatillisuuteen. Kasvatuskumppanuuskoulutus poikkeaa muusta koulutuksesta rakenteensa ja osallistujamääränsä vuoksi. Koulutusryhmä on pieni, ja koulutus on hyvin intensiivistä, osallistujien omalle pohdinnalle jätetään tilaa. Myös kouluttajalle kasvatuskumppanuuskoulutus on hyvin antoisaa, hän toteaa. Vaikka hanke päättyy, järjestetään koulutuksia seutukunnassa tulevaisuudessakin. Tavoitteena on, että kaikilla varhaiskasvattajilla on mahdollisuus jossain vaiheessa osallistua koulutukseen, Kittilä lisää. Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

18 Marika Uusitalo vetää Isojoen isä-lapsi-kerhoa. Yhteistä tekemistä metsässä keksivät Arto Kytömäki lapsiensa Olivian, Juulian ja Jannen kanssa sekä Aaro (vas.) ja Oskari Siltaoja. Välillä mennään metsään Isojoen isät ja lapset verkostoituvat Ipanatuvalla. Isojoen Ipanatuvalla aloitti tänä syksynä kaikille avoin isä-lapsi-kerho, jonka tavoitteena on mukavan tekemisen järjestäminen, verkostoituminen sekä isien ja lapsien suhteen vahvistaminen. Toimintaa järjestää Isojoen kunnan perhetyö yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Pienellä paikkakunnalla aika monet tuntevat toisensa, mutta täällä ei ole esimerkiksi leikkipuistoa, jossa perheet voisivat kokoontua eikenenkään-maalla, kuvaa kerhon tarvetta Isojoen kunnan perhetyöntekijä Marika Uusitalo, joka vetää kerhoa yhdessä Isojoen MLL:n puheenjohtajan Sari Uusitalon kanssa. Isä-lapsi-kerhossa pelataan, askarrellaan, leivotaan, retkeillään ja tehdään kaikkea, mitä isät ja lapset toivovat. Kerhoon voi ottaa mukaan omat legot tai lapsen rikkinäisen lelun ja korjata vihdoin sen. Kerho antaa myös esimerkiksi monilapsisten perheiden isille mahdollisuuden antaa jakamatonta huomiota yhdelle lapselle kerrallaan. Voi tietysti tulla kaikkienkin lasten kanssa, mutta isä-lapsisuhteelle tekisi hyvää jättää välillä osa lapsista kotiin. Esimerkiksi legoilu kahden kesken voi onnistua täällä paremmin kuin kotona. Naisia ei moitita Vaivihkaa Uusitalo teettää kerhossa myös isä-lapsisuhdetta vahvistavia tehtäviä. Viimeksi isät kirjoittivat yhdessä tehtyjen tähtiaskartelujen sakaroihin kuusi asiaa, miksi lapsi on isin tähti. Toivoin, että tähti kiinnitettäisiin lapsen sängyn vierelle ja sanoma muistettaisiin iltaisin, kun lasta peitellään yöpuulle. Näiden tehtävien ei ole kuitenkaan tarkoitus olla mitenkään pääroolissa. Ja pakko ei ole tehdä mitään, hän korostaa. Perhetyöntekijän arki painottuu Isojoella paljolti lastensuojeluun, joten Ipanatuvan toiminnan kaltainen 18 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

19 Pulmasta kasvaa äkkiä ongelma Neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö on palvelu, joka auttaa perheitä ennen kuin asiat kriisiytyvät. ennaltaehkäisevä työ on Uusitalolle itselleenkin henkireikä. Keskustelut kerhossa ovat olleet todella positiivia. Isät puhuvat lasten leluista ja kehityksestä. Siitä, miten koulussa sujuu. Myös ruuasta ja parisuhdeasioista, mutta naisia täällä ei ole moitittu, hän hymyilee. Tekemistä ei ole liiaksi Neljän lapsen isä Arto Kytömäki kävi Ipanatuvan vanhempi-lapsi-kerhossa jo viime keväänä "Kun näkee, että lapset tykkäävät, niin on mukavaa itselläkin." kolmen nuorimmaisensa eli Jannen (10), Olivian (6) ja Emilian (2) kanssa. Hän viettää paljon aikaa lastensa kanssa muutenkin, kun tekee usein iltavuoroa ja hoitaa aina silloin lapsia aamupäivät. Pikkulikka tulee ja menee ja keksii kyllä itselleen tekemistä, mutta isommat kaipaavat enemmän ohjattua leikkiä samanikäisten kanssa. Kun näkee, että lapset tykkäävät, niin on mukavaa itselläkin, hän kiteyttää kerhon merkityksen. Onhan se sosiaalisempaa pelata lautapelejä tai rakentaa legoilla kerhossa kuin juuttua kotiin. Vaimo on vielä kotiäitinä, joten hänkin tarvitsee välillä vapaaillan meistä pojista, lisää kolmen lapsen isä Marko Siltaoja. Siltaoja aloitti kerhossa nyt syksyllä Oskarin (8) ja Aaron (6) kanssa. Perheen nuorimmainen, reilun vuoden ikäinen Kerttu on toistaiseksi jäänyt kotiin. Molemmat isät ovat syntyjään Isojoelta, joten tuttuja on ja verkostoja riittää. Verkostoituminen on täällä sikäli helppoa, että kaikki tuntevat toisensa muutenkin, mutta yhteistä tekemistä ei ole liiaksi. Jos haluaa, että lapsi harrastaa, toimintaa pitää järjestää itse. Enpä tiedä sitten, millaista tänne on muuttaa muualta, miehet miettivät. Isä-lapsi-kerho on osa Isojoen ennaltaehkäisevää ryhmämuotoista perhetyötä. Isä-lapsikerho pidetään Ipanatuvalla aina kuukauden viimeisenä torstaina kello Kaikille avoin vanhempi-lapsi kerho pidetään kerran kuukaudessa torstaisin 10. marraskuuta alkaen kello Molemmat kerhot on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille, myös koululaisille. Kauhajoen Perhetupa Soffassa toimii kaikille avoimien vanhempilapsi-ryhmien lisäksi suljettu äiti-lapsi-ryhmä, joka kokoontuu samalla porukalla aina muutaman kuukauden kerrallaan. Tällä hetkellä on meneillään 5 8 äidin ryhmä, joka on tarkoitettu muualta muuttaneille ja sellaisille perheille, joilla on vähäiset verkostot paikkakunnalla. Ryhmistä voi kysyä neuvolassa. Ryhmien kokoonpanoja ja toimintaa muokataan perheiden tarpeiden mukaan, sanoo perhetyöntekijä Miia Andersson. Suljettu ryhmätoiminta on osa neuvolan ennaltaehkäisevää perhetyötä, joka käynnistyi Kauhajoella pilottina vuoden alussa. Pilotti eriytti toisistaan ennaltaehkäisevän ja lastensuojelullisen perhetyön. Ennaltaehkäisevän perhetyön tavoite on auttaa perheitä vanhemmuudessa, parisuhteessa tai jaksamisessa ajoissa niin, että pulmista ei pääse syntymään isoja ongelmia. Myös kotikäyntejä Ryhmämuotoisen ennaltaehkäisevän työn lisäksi perhetyöntekijät tekevät kotikäyntejä. Kyseessä on maksuton matalan kynnyksen palvelu, jota voidaan tarjota neuvolassa, jos perheen tilanne on kehittymässä vaikeaksi. Neuvolan perhetyöntekijään voi ottaa yhteyttä myös itse, jos tuntuu, että arki ei suju, Andersson kannustaa. Tämän vuoden aikana kaksi ennaltaehkäisevään työhön valjastettua perhetyöntekijää ovat auttaneet Kauhajoella noin 50 perhettä ja sataa lasta. Tällä hetkellä eniten huolta aiheuttaa vanhemman lievä masennus. Arjen pyörittämiseen tarvitsevat apua myös monet perheet, joilla on pienet lapset pienellä ikäerolla. Olemme auttaneet myös muutamia kouluikäisiä, joilla on ollut koulunkäyntiongelmia. Teuvalla, Karijoella ja Isojoella ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevät lastensuojelun perhetyöntekijät. Ennaltaehkäisevä perhetyö Perhetyöntekijä voi auttaa, jos arjen sujuminen tai oma jaksaminen huolestuttaa oma vanhemmuus askarruttaa sosiaalinen tukiverkosto puuttuu ja olo tuntuu yksinäiseltä perheellä on huolta lapsen kasvuun tai kehitykseen liittyen. Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

20 20 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011

21 Värikylpy virittää luovuuteen Värikylpy lisää pikkulapsen intoa tutkia asioita. Se myös vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Suupohjassa on innostuttu kylpemään väreissä. Vauhdittajana on toiminut Sari Tumelius, Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja. Hän on vetänyt useassa eri tapahtumassa värikylpyjä vauvaikäisistä ylöspäin. Värikästä kylpyä on ohjelmassa myös Perhetupa Soffassa. Sari Tumelius kertoo, että tilaisuuksia on tarjolla pitkin vuotta. Kaksivuotiaat Alissa Pääkkönen ja Emma Hanka, puolitoistavuotias Aada Aro ja puolivuotias Eveliina Hanka nauttivat väreissä kylpemisestä lokakuisena torstaiaamuna. Pikkuiset kädet pyörittävät riemunkirjavia koukeroita lattialle kiinnitettyyn isoon paperiin. Aada liikuttaa värjättyä jalkaansa pitkin väripintaa ja Alissa vatkaa sormiaan käsi syvällä pilttipurkissa. Kuuluu jännä ääni, kun pikkukäsi tulee ulos purkista. Emma innostuu painamaan värikkäitä kädenjälkiä kortteihin. Siinä tohinassa saa peppukin punaisen pinnan. Eveliina-vauva katselee hiukan ihmetellen, että mitäs tässä nyt oikein puuhataan: hän ryhtyy läpsyttämään käsiään kiisselikulhoon. Olemme pitäneet toimintatuokiot mahdollisimman vapaina. Lapset saavat käyttää luovuuttaan ilman liikaa ohjausta, Sari Tumelius sanoo. Hän ottaa esille helmipuuropaketin ja ripottelee hippusia elintarvikeväreillä kirkastettuihin kiisseleihin. Tytöt innostuvat hieromaan rakeita keholleen. Lasta kiinnostavat tässä puuhassa värit ja kaikkien aistien käyttöönotto. Kun käsillä tuntee ja samalla näkee. Tämä on luovaa ja vapauttavaa, värikylpyvetäjä pohtii. Sari Tumelius on vetänyt värikylpyjä eri puolilla Suupohjaa. Elämyksellistä taidetta Värikylvyssä tutustutaan uusiin asioihin, tutkitaan yhdessä värejä ja tunnustellaan erilaisia pintoja. Samalla syntyy elämyksellisiä taideteoksia sekä maalausalustalle että lapsen iholle ja vaatteisiin. Lopputuloksena voi olla valmis teos tai maalausprosessista jäänyt jälki. Lopputulos voi olla myös hyvin hetkellinen tai itse kokemus. Sari Tumelius kertoo, että ensimmäiset värikylvyt pidettiin Suupohjassa vuonna Aluksi sitä järjestettiin lasten taideleireillä, monissa muissa lastentapahtumissa ja nyt myös Perhetupa Soffassa. Tämä on luovaa ja terapeuttista toimintaa. Lapset saattavat ensimmäisellä kerralla olla tosi arkoja koskemaan materiaaleihin. Toisella kerralla ollaan yleensä jo paljon rohkeampia. Reilut puoli tuntia kestänyt värikylpy on tehnyt tehtävänsä. Aada nousee päättäväisenä pystyyn ja ilmoittaa, että on suihkun aika. Värikylpy kiinnostaisi myös teuvalla Teuvan seurakunnan perhekerhon järjestämä värikylpy oli alkuvuodesta suuri menestys: kylpemiseen osallistui 27 lasta ja 25 aikuista. Moni toivoi, että värikylpyjä järjestettäisiin uudestaan. Valitettavasti meillä ei vain ole tällä hetkellä sopivia tiloja uuden värikylpyhetken järjestämiseen. Suihkutilat on oltava usealle, jos on väkimäärä sama. Pienissä tiloissa ei voida toteuttaa vastaavaa värikylpyä perheille, vastaava lastenohjaaja Regina Ketola kertoo. Viime keväänä nuorisotalon asuntolassa järjestetyn värikylvyn ohjaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tumelius ja Selevä Paletti -hankkeen kehittäjätyöntekijä Kaija Kulmala. Käytimme elintarvikevärillä värjättyä kiisseliä eli ei haitannut, vaikka väriä meni välillä vauvojen suuhunkin, Regina Ketola muistelee. Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti

22 Äippä syntyi hiekkalaatikon reunalla Kauhajoella on toiminut reilun vuoden verran äitien oma yhdistys Äippä ry, joka järjestää pääasiassa virkistystoimintaa äideille, mutta myös äideille ja lapsille sekä isille. Yhdistys syntyi kotiäitien leikkipuistopuheiden pohjalta. Aloimme porukalla miettiä, että pitäisi perustaa yhdistys, jotta olisi helpompi järjestää toimintaa ja ottaa kantaa lapsiperheiden asioihin. Meitä oli siinä muutama äiti, joilla ei ollut kovin hyviä verkostoja paikkakunnalla, selittää yhdistyksen puheenjohtaja ja kotiäiti Leni Tampsi. Nyt Äippä-verkosto on kasvanut 40 äidin yhdistykseksi, joka järjestää kaikkea, mistä tuntuisi olevan kysyntää: touhutreffejä vanhemmille ja lapsille, kirpputoria, isä-lapsisählyä, retkiä lähilaavulle tai isompien kaupunkien vilinään, leikkipuistotreffejä ja musatuokioita. Vaikka kaikki jäsenet ovat äitejä ja yksi päätavoitteistamme on irrottaa äiti hetkeksi arjesta, lastenhoidollisista syistä useimmat tapahtumat on tarkoitettu koko perheelle, Tampsi mainitsee. Erilaisten tapahtumien ja tempausten lisäksi Äippä on pyrkinyt vaikuttamaan äitien mukavuuteen paikkakunnalla. Äippäläisiä on tukihenkilöinä neuvolan imetystukiryhmissä, heiltä on kysytty kokemuksia perhevalmennuksen kehittämisen pohjaksi ja he ovat ottaneet kantaa esimerkiksi kirjaston aukioloaikoihin kotiäitien näkökulmasta. Mukava, että meiltä kysytään käytännön kokemuksista ja mukava nähdä, että pystymme yhdessä vaikuttamaan asioihin, Tampsi kiittää. Äippä ry:n puheenjohtaja Leni Tampsi on kotiäitinä Topin (4) ja Nellan (2) kanssa. 22 Iloa Perheeseen Selevä Paletti -hankkeen tiedotuslehti 2011