Hauskan oppimisen sivutuotteena vahva itsetunto?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hauskan oppimisen sivutuotteena vahva itsetunto?"

Transkriptio

1 Hauskan oppimisen sivutuotteena vahva itsetunto? Laura Viljamaa Lopputyö Tammikuu 2015 Erilliset erityisopettajaopinnot, ELO Erityispedagogiikka, OKL Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

2 SISÄLLYS HAUSKAN OPPIMISEN SIVUTUOTTEENA VAHVA ITSETUNTO? 3 OPPIMISKOKEILU 4 OPPIMISKOKEILUN ETENEMINEN 5 MINÄ: Itsetuntemus ja pätevyys 5 RYHMÄ: Yhteenkuuluvuus turvallisessa ympäristössä 7 TEHTÄVÄ: Tietoisuus, tavoite, into, vahvuudet 8 LOPUKSI 9 LÄHDELUETTELO 11 LIITTEET Liite 1: VIP- seinä Liite 2: Tunteet Liite 3: Elämäni roolit Liite 4: Trikkikuvia Liite 5: Lempipaikka

3 HAUSKAN OPPIMISEN SIVUTUOTTEENA VAHVA ITSETUNTO? Oppimis- ja kasvatusjärjestelmän onnistumisen mittarina voidaan pitää sitä, että kaikki erilaiset, ainutlaatuiset lapset ja nuoret eli toisin sanoen ihan jokainen voi tuntea itsensä arvokkaaksi ja tasavertaiseksi yhteisön jäseneksi. Jotta voi kokea itsensä arvostetuksi, on voitava tuntea itsensä osalliseksi omassa ryhmässään (Kuorelahti, Lappalainen, Viitala 2012, ). Ryhmätyötaidot ovat kuuluneet koulun kasvatustavoitteisiin kautta aikojen. Tulevaisuuden ryhmätyötaidoilta vaaditaan aiempaa enemmän: vuorovaikutustaitojen opetteluun kuuluvat nykypäivänä myös mediataidot luvun koulua velvoittaa osallistava mediakasvatus ja siihen kuuluvan turvallisen viestintä- ja mediaympäristön luominen (OPH 2011:28, 7). Esimerkiksi sosiaalinen media luo ryhmiä, joiden jäsenet eivät välttämättä tunne toisiaan, ja koulun tehtävänä on opastaa tunnistamaan uudenlaisien ryhmien toimintaa (Niemi, H. 2012, 30). Kehityspsykologiassa korostetaan perinteisesti lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta ja varhaisten kokemusten vaikutusta yksilön tulevaisuuteen. Ihmisen kehitys on elämänpituinen prosessi syntymästä vanhuuteen, ja kehitystä muovaavat paitsi yksilölliset tekijät kuten synnynnäiset, geneettiset ominaisuudet, temperamentti ja kyvyt, myös kaikki erilaiset muuttuvat ympäristötekijät elämän varrella. (Laine 2005, 10.) Ensimmäisten kiintymys- ja vuorovaikutussuhteiden rinnalla lasten vertaissuhteiden merkitystä samalla kehitystasolla olevien kanssa on viime vuosikymmeninä painotettu aiempaa enemmän, kun tarkastelun kohteena on lapsen kokonaisvaltainen kehitys ja hyvinvointi (Salmivalli 2005, 15-23). Samalla, kun koulun on vastattava digitalisoituneen arjen tuomiin uusiin haasteisiin, koulun merkitys hyvinvoinnin turvaajana on kasvanut, ja luvun tutkimuksissa korostetaankin voimakkaasti hyvinvoinnin ja oppimisen yhteyttä (Lappalainen, Hotulainen, Kuorelahti, Thuneberg 2008; Järvilehto 2014.) Nykykäsityksen mukaan tiedon muodostus ja oppiminen ovat toki yksilön omia prosesseja mutta samalla voimakkaasti sosiaalisia. Oppimiseen vaikuttaa vahvasti yhteisö, jonka keskellä on ja toimii. (Niemi, H. 2012, ) Näin ollen sosiaalinen osallisuus ja erityisesti sen laatu vaikuttavat suoraan oppimiskokemuksiin ja oppimiseen. Yhteisöllinen oppiminen on merkittävä väline uuden tiedon luomisessa 3

4 (Niemi, H. 2012, 29). Hyvät sosiaaliset suhteet helpottavat ja edistävät sopeutumista uusiin tilanteisiin ja esimerkiksi opintoihin sitoutumiseen (Lappalainen ym. 2008, 113). Yhteisöllinen oppiminen vaatii kuitenkin lukuisia sosiaalisten taitojen osa- alueita. Niin suhteiden solmimiseen kuin ylläpitoonkin vaaditaan sosiaalisia taitoja sekä aktiivista läsnäoloa, jonka oppimisessa vertaissuhteilla ja kannustavalla ilmapiirillä on suuri merkitys. Tämän päivän peruskoululaisten vertaissuhteiden ylläpitoon tarvitaan myös mediataitoja, joihin kuuluvat taito käyttää tarkoituksenmukaisia laitteita sekä taito suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota (Niemi, H. 2012, 32). Mutta entä jos vuorovaikutustaidoissa on haasteita? Erityisen tuen tarpeessa olevilla lapsilla ja nuorilla on suurempi riski jäädä vertaisryhmän ulkopuolelle sen takia, että he ovat usein niin yksilöllisten kuin ympäristöön liittyvien syiden takia sosiaaliselta asemaltaan heikommassa asemassa kuin muut (Kuorelahti ym. 2012, 287). Ulkopuolelle jääminen heikentää asemaa entisestään. OPPIMISKOKEILU Tässä oppimiskokeilussa tutkitaan, voiko oppilaan sosiaalista osallisuutta omaan vertaisryhmään lisätä vahvistamalla itsetuntoa erilaisten mediatehtävien kautta. Kokeilussa on mukana yhdeksän oppilaan pienluokka, jossa opiskellaan pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan mutta erityistä tukea tarvitaan esimerkiksi autismin kirjon, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksissa. Kokeilun tarkoituksena on oppilaita motivoivalla työvälineellä (ipad) korostaa jokaisen oppilaan vahvuuksia ja tietoisuutta omasta itsestään. Työtavalla on mahdollista tukea oppilaiden yhteisöllisyyttä ja kontaktinottoa toisiinsa jatkossa ehkä myös kouluajan ulkopuolella. Oppimiskokeilun taustalla ovat itsetunnon määrittelyä koskevat teoriat, joita tässä kokeilussa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: minä, ryhmä ja tehtävä. Kokeilu on nimenomaan oppimiskokeilu erotuksena opetuskokeilu- termiin. Tällä viittaan hauskan oppimisen vallankumouksen näkökulmaan (Järvilehto 2014): oppimista voi tapahtua myös huomaamatta ja ennakoimatta, jopa sivutuotteena. Näin myös opettajan rooli oppijana korostuu, kun opettaja omalla esimerkillään innostuu, 4

5 innostaa ja kenties oppii itsekin. Oppimiskokeilussa tärkeässä roolissa on mobiilioppiminen ja oppimistehtävissä hyödynnetään mediakasvatuksen tutkimustietoa. Kokeiluryhmän luonteesta johtuen kaiken takana on erityispedagoginen tieto mm. autismin kirjon häiriöistä ja tarkkaavaisuusongelmista. Työssä ei kuitenkaan varsinaisesti määritellä eri diagnooseja tai niiden tuomia mahdollisia haasteita. Vaikka oppimiskokeilun toimimista ja työtehtävien valintoja zoomataan erityispedagogisen linssin läpi, tässä työssä halutaan korostaa erilaisuuden vahvuutta ja sitä, että oppimiskokeilu voi sopia ihan kaikenlaisille oppijoille. OPPIMISKOKEILUN ETENEMINEN Oppimiskokeilu rakennettiin itsetuntoa koskevien määrittelyiden kautta jakamalla tehtävät kolmeen näkökulmaan: minä, ryhmä ja tehtävä. Minä- tehtävillä tähdätään itsetuntemukseen ja pätevyyteen, samalla kun ryhmä- tehtävät edistävät yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta turvallisessa ympäristössä; olettamuksena siis on, että kasvattajat ovat onnistuneet luomaan ryhmän jäsenille riittävän perusturvallisuuden tunteen. Tehtävä- harjoitusten päätavoitteena on vahvistaa lasten päätöksentekoa ja näin tehtävätietoisuutta. Työtapana käytettiin mahdollisimman paljon mediakasvatuksellisia keinoja. MINÄ: Itsetuntemus ja pätevyys Kun oppilaan itsetunto on heikko, hän ei yleensä osaa kuvailla tai arvioida itseään tai osaamistaan; kyky arvioida itseä ja muita ihmisiä vaikuttaa merkittävästi sosiaalisiin suhteisiin. (Laine 2005, ) Heikko itsetunto voi näkyä heikkona sosioemotionaalisena kompetenssina: heikot sosiokognitiiviset taidot näkyvät pelokkuutena, epäitsenäisyytenä, välttelynä, mikä puolestaan voi johtaa epäsosiaaliseen toimintaan, kuten käytöshäiriöihin, dominointiin, aggressiiviseen käytökseen tai epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Heikko itsetunto voi näkyä myös kielellisinä vaikeuksina ja negatiivisena asenteena (Laine 2005,45). Näin ollen motivaatio osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen voi heikentyä, jolloin kehä on valmis: kaikki edellä lueteltu vaikuttaa edelleen sosiaaliseen pätevyyteen sekä osallisuuteen ja sitä kautta yksilön ajatuksiin omasta itsestään. Näin heikosta itsetunnosta johtuvat vaikeiden sosiaalisten tilanteiden kokemukset vain karttuvat ja näin heikentävät kenties 5

6 itsetuntoa entisestään. Mikäli tämän lisäksi lapsella on erityisen tuen tarve ja/tai synnynnäisenä ominaisuutena esimerkiksi autismin kirjon häiriöihin tai sen piirteisiin liittyviä haasteita, voisi ajatella, että heikon itsetunnon riski kasvaa. Oppimiskokeilussa pitkän aikavälin projektina oli VIP- seinän perustaminen luokkahuoneeseen (LIITE 1). Seinään sai tuoda itselle merkityksellisiä asioita, kuvia ja muistoja. Koska oppimiskokeilun luokalle oli vaikea keksiä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, päätettiin, että luokan aikuiset saavat myös oman VIP- päivänsä. Opettaja ja koulunkäynnin ohjaaja olivat kumpikin ensin vuorollaan VIP- henkilöitä. Näin oppilaat saivat esimerkkiä, minkälaisia asioita kouluun voi tuoda ja mitä kertoa. Kun luokan aikuiset paljastivat itsestään ja elämästään luottamuksellisia asioita ja kaikenlaisia muistoja, luokan yleinen tunnelma lähentyi selvästi ja lapset motivoituivat projektiin. Omista muistoista ja esimerkiksi perheestä kertominen oli oppilaille helpompaa kuin aiemmin, sillä mukana oli konkreettisia asioita, kuvia, matkalippuja, leluja kertomisen tukena. Jokainen oli selvästi mielellään VIP- oppilas, mutta osalla lapsista jännitys ja muiden positiivinen huomio aiheutti levottomuutta ja pientä häiriökäytöstä. Joillekin kavereiden juttujen kuunteleminen oli haastavaa, mutta kaikki yrittivät parhaansa mukaan keksiä esimerkiksi kysymyksiä VIP- oppilaalle. Vaikka päätösten tekeminen ja omien mielipiteiden ilmaiseminen on yleensä kyseisen luokan oppilaille vaikeaa, VIP- oppilaana lähes jokainen pystyi varmasti päättämään, mihin aikaan mennään syömään. Kun tietää oman erilaisuutensa ja on siitä ylpeä, on helpompi ymmärtää myös toisia ja ilmaista tunteitaan. Omat vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen edellyttää onnistumisen kokemuksia, joiden perusteella voi huomata olevansa arvokas ja tärkeä muille ihmisille. On tärkeä tiedostaa, mitkä ovat sellaisia heikkouksia, joille itse ei voi mitään ja toisaalta, mihin voi itse vaikuttaa. Yhtä tärkeää on miettiä, miten heikkouksia on mahdollista kompensoida omilla vahvuuksillaan. Tavoitteena on, että kun tuntee itsensä, edes negatiivisissa tilanteissa ei tarvitsisi turvautua defenssimekanismeihin. (Laine 2005, ) Osalle ihmisistä tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on hankalaa, ja tämä vaikeus liitetään usein autismin kirjon häiriöihin. Siksi tunteiden nimeämistä harjoiteltiin oppimiskokeilussa (LIITE 2). 6

7 Oppimiskokeilussa omia vahvuuksia ja heikkouksia mietittiin aluksi piirtämällä itsensä kymmenen vuoden päästä. Toisena tehtävänä mietittiin, mitä rooleja jokaisella on tällä hetkellä: jokainen on jonkun lapsi, koululainen jne. Tämä tehtävä oli kokeiluoppilaille selkeä ja helppo tehdä. Keskustelua jatkettiin tekemällä lyhyt Kahoot- kysely, joka on laadittu itsetuntemus- mittareiden pohjalta (ks. lisää Myllykoski, Melamies, Kangas (toim.) 2004). (LIITE 3) RYHMÄ: yhteenkuuluvuus turvallisessa ympäristössä Sosiaalinen osallisuus on yksi lapsen sosioemotionaalisen kompetenssin rakennuspalikka yhdessä itsetunnon kanssa. Siinä, missä osallisuudella tarkoitetaan usein tutkimuskirjallisuudessa aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta ja lapsen oikeutta tulla nähdyksi ja kuulluksi, sosiaalinen osallisuus puolestaan kuvaa lasten keskinäisiä suhteita ja sitä, että on positiivista vuorovaikutusta toisen kanssa. Sosiaaliseen osallisuuteen vaikuttavat odotukset ja käsitykset itsestä; hyväksytyksi tuleminen tai ulkopuolelle jättäminen vaikuttavat minäkuvaan ja itsetuntoon. Erityinen tuki ei sinällään tarkoita sosiaalisten taitojen ongelmia, mutta usein kehityksen haasteet vaikuttavat myös sosioemotionaalisen kompetenssin kehitykseen (Kuorelahti ym. 2012, ) Sosioemotionaalinen kompetenssi tai pätevyys on yläkäsite, johon kuuluvat itsesäätely- ja tunnetaidot, sosiokognitiiviset taidot ja sosiaaliset taidot. Itsetunto, minäkuva, kiintymyssuhteet, osallisuus, odotukset ja uskomukset muovaavat kompetenssia. (Kuorelahti ym. 2012, 290). Sosiaalisesti pätevä vuorovaikutus on tehokasta omiin päämääriin ja tavoitteisiin pyrkimistä niin, että myönteiset vuorovaikutussuhteet muihin säilyvät (Salmivalli 2000, 71). Yhteenkuuluvuuden tunne on kaikkein tärkeintä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, sillä kyse on suhtautumisessa muihin ihmisiin ja samaistumisesta johonkin ryhmään: jos kokee olevansa hyväksytty, pystyy antamaan itsestään jotain ja toiminnan aloittaminen ja ylläpitäminen helpottuu. Yhteenkuuluvuuden tunteen puute voi näkyä erilaisena häiriökäyttäytymisenä, pelleilynä, häirintänä, päällepäsmäröintinä, tyhmäksi tekeytymisenä tai vetäytymisenä. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy, kun lapset tuntevat toisensa, ovat sosiaalisesti herkkiä toistensa reaktioille ja sietävät myös erilaisuutta. (Laine 2005, 54.) Sosiaalisen herkkyyden puute on nimenomaan asperger- ja adhd- diagnooseihin monesti liitetty 7

8 piirre. Yhteenkuuluvuuden ongelmat voivatkin lapsilla olla suoraa seurausta riittävien sosiaalisten taitojen puutteesta (Laine 2005). Oppimiskokeilussa harjoiteltiin yhteistyötä kuvaamalla taikatemppuja yhdessä parin kanssa (LIITE 4). Tehtävään ei annettu tarkkoja ohjeita, vaan ipadin kanssa piti kokeillen selvittää, miten esimerkiksi esineen katoamistempun voisi kameralla kuvata. Lapset innostuivat tehtävästä kovasti ja aikuisten päämääränä olikin varmistaa, että oppimisympäristö pysyi turvallisena. Turvallisuus tarkoittaa hyvää oloa ja muiden ihmisten kunnioittamista ja heihin luottamista. Yhteisön positiivinen ilmapiiri ja kasvattajan esimerkki, käyttäytyminen, eleet ja ilmeet ovat tärkeitä. (Laine 2005, ) Erityisen tarkkana aikuinen saikin olla siinä, minkälaisen katsojan mallia antoi oppilaille katsoessaan yhden oppilasparin tuotoksia. Perusturvallisuus edellyttää selviä rajoja ja sääntöjä käyttäytymiselle: luokassa tämä näkyy paitsi aikuisen antamassa mallissa myös ennakointina, päivän ja tehtävien läpikäyntinä etukäteen, kuvallisena tukena sekä siitä, että luokan säännöt on yhdessä käyty läpi ja lapset tietävät, mitä mistäkin toiminnasta seuraa. TEHTÄVÄ: tietoisuus, tavoite, into, vahvuudet Itsetunnon ulottuvuutena voidaan pitää myös tehtävätietoisuutta. Itsetunnoltaan vahva ihminen tietää, mitä elämältään haluaa ja ottaa vastuun omasta toiminnastaan (Laine 2005, 57). Tehtävä- ja tavoitetietoinen yksilö on motivoitunut ja osaa toimia itseohjautuvasti asettaen realistisia tavoitteita itselleen ja arvioiden omaa suoriutumistaan. Lapsen tehtävätietoisuutta voidaan vahvistaa harjoittelemalla päätöksentekoa, vaihtoehtojen havaitsemista ja eri ratkaisumallien seurausten ennakointia. Oppimiskokeilussa päätöksentekoa harjoiteltiin paitsi VIP- oppilaan roolissa myös Lempipaikka - tehtävä- kokonaisuudessa (LIITE 5), jossa oppilas sai valita mieleisensä kuvan, tehdä kuvanrajaukseen liittyviä valintoja sekä päättää oma lempipaikkansa. Itsetunnon kannalta on tärkeää arvioida ja asettaa tavoitteita käyttäytymiseen, tunteisiin ja sosiaalisiin taitoihin kognitiivisten tavoitteiden rinnalla (Laine 200, 55). Oppimiskokeilua voisi jatkaa niin, että mediatehtävät koottaisiin elokuvaksi tai muuksi kuvalliseksi esitykseksi. Tarinankerronta on yksi mobiilioppimisen tarjoama uusi 8

9 oppimistapa, jonka myötä oppija voi osoittaa opitun asian prosessointia. Koska ihmiset ovat oppijoina erilaisia, myös digitaaliseen tarinankerrontaan liittyvät yksilölliset ja yhteisölliset oppimistyylit tuottavat erilaisia oppimistarinoita (Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2012, 155). Aikaisemmissa kokeiluissa on huomattu, että videotarinoiden tuottaminen korostaa oppilaiden omaa aktiivisuutta oppimisessa ja muuttaa luokkahuoneen toimintakulttuurin aktiivisemmaksi (Multisilta, J. 2012, 79). Toisaalta kasvattajan on hyvä muistaa, että opimme paljon, vaikka meitä ei varsinaisesti opetettaisi (Järvilehto 2014, 61.). Emmekä aina osaa edes määritellä, mitä opimme. LOPUKSI Jos lapsi tarvitsee enemmän tukea, hänet määritellään usein haasteiden ja vaikeuksien kautta. Määrittelyt eivät välttämättä ainakaan vahvista itsetuntoa. Erityisoppilaat ja heidän vanhempansa kuulevat jatkuvasti diagnosointien ja erilaisten palavereiden myötä oppimisen ja olemisen haasteista. Monesti myös HOJKSit ja muut asiakirjat ovat laadittu siitä näkökulmasta, mikä on lapselle vaikeaa ja missä asioissa tarvitaan eniten tukea. Kun erityisopetus järjestetään oppilaan vaikeuksien kautta, ollaan lähellä suistua hyvältä ja tarkoituksenmukaiselta reitiltä: koulutus voi olla pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta mahdollisuuksien ja valintojen ympäristö mutta myös riskialtis paikka, joka joko integroi tai syrjäyttää lapsen tai nuoren yhteiskunnasta (Lappalainen ym. 2008, 111). Tässä oppimiskokeilussa haluttiin korostaa jokaisen oppilaan erityisyyden ainutlaatuisuutta vahvuuslähtöisesti. Yhteisöön kuuluminen lähtee itsensä hyväksymisestä. Edelleen kouluissa opiskellaan melko kirjavetoisesti, ja oppiminen vaatii oppijoilta sinnikkyyttä, ahkeruutta ja ulkoaoppimista. En väheksy mitään edellä mainituista. Tässä oppimiskokeilussa painotettiin kuitenkin oppimisen hauskuutta: sinnikkyyttä tarvitaan elämässä, mutta innostus ja intohimo johtavat kestävään oppimiseen (Järvilehto 2014, 62). Kun harjoiteltiin juuri niitä taitoja, jotka lähtökohtaisesti ovat oppijoille vaikeita, huomattiin, että parhaat oppimistulokset voivat syntyä innostuksen kautta. Ja vaikka tavoitteet eivät kokonaan täyttyisi, prosessin varrella voi oppia huomaamattaan. Oppimiskokeilussa tehtiin harjoitteita mahdollisimman motivoivalla työvälineellä eli ipadillä, jonka käyttö on monen kokeiluryhmäläisen vahvuus. Esimerkiksi asperger- 9

10 lapsia ja - nuoria tutkittaessa on todettu, että sosiaalisia tilanteita ja taitoja voidaan paremmilla edellytyksillä harjoitella yksilön erityisosaamisen ja vahvuuksien kautta (Gillberg 1997,113). Digitaalisessa tarinankerronnassa medialukutaidon kehittämisen näkökulmasta kehitetään aina medialukutaitoa, mutta painotukset voivat olla joko tietotekniikan hallinnassa tai kerrontaan ja ilmaisuun liittyvissä seikoissa (Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2012, ). Digitaalisen tarinnankerronnan oppimisprosessiin sisältyvät mm. oppijan käsitys itsestä mediasisältöjen tuottajana, uusien ilmaisukeinojen löytäminen, tietoteknisten taitojen vahvistuminen, valintojen tekeminen, mielikuvien hahmottaminen ja osallisuuteen motivoituminen. (Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2008, 155.) Näitä asioita käsiteltiin oppimiskokeilussa ainakin pintapuolisesti. Aina oppimistarinan loppua ei pysty ennustamaan. Oppiminen ei olekaan sitä, mistä lähdemme; oppimista on, mihin päädymme, kun alamme harjoitella (Järvilehto 2014, 55). Pidän mahdollisena sitä, että oppimiskokeilun voisi tehdä uudestaan hyvin samanmuotoisena ja jatkaa vaikkapa tekemällä elokuvat itsestä ja pitää suuret ensi- iltajuhlat. Vahvaan itsetuntoon tarvitaan riittävä määrä onnistumisia; toisto voisi toimia. Hauskan oppimisen sivutuotteena ainakin motivaatio, osallisuus ja itsetuntokin vahvistuivat. Oppimiskokeilu avasi keskustelua sosiaalisista taidoista niin lasten kuin aikuistenkin välillä. Vaikka ulkokuorelta näytämme kovilta, olemme kaikki kuitenkin herkkiä poikia, totesi yksi kokeiluryhmäläinen projektin jälkeen. Lapset huomasivat yhteisiä piirteitä toisissaan; tästä se oppiminen vasta alkaakin. 10

11 LÄHDELUETTELO Gillberg, C Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Jyväskylä: Gummerrus kirjapaino Oy Graviz, A. & Pozo, J Elävän kuvan kielioppi. Teoksessa Välimäki, M. Elävästi kuvaa. Kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta. Saarijärvi: Gummerrus Kirjapaino Oy. Järvilehto, L Hauskan oppimisen vallankumous. Jyväskylä: PS- kustannus. Kuorelahti, M., Lappalainen, K. & Viitala, R Sosioemotionaalinen kompetenssi ja osallisuuden kokemus. Teoksessa Jahnukainen, M. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa Kupiainen, R. & Sintonen, S Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Helsinki: Hakapaino. Laine, K Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Lappalainen, K., Hotulainen, R., Kuorelahti, M. & Thuneberg, H Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sosio- emotionaalista kompetenssia rakentamassa. Teoksessa Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Painosalama Oy. Multisilta, J Sosiaalinen media ja verkkovideot viihteessä ja oppimisessa. Teoksessa Niemi, H. & Sarras, R. (toim.) Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa. Juva: Bookwell Oy. Myllykoski, A- M., Melamies, N. & Kangas, S Itsenäistyvä nuori ja AD/HD. Juva: Bookwell Oy. Niemi, H Opettajan vastuun rajat ja rajattomuus sosiaalinen median keskellä. Teoksessa Niemi, H. & Sarras, R. (toim.) Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa. Juva: Bookwell Oy. Niinistö, H. (toim.), Ruhala. A. (toim.), Henriksson, A. & Pentikäinen, L Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Opetusministeriön Mediamuffunssi- hanke. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy. Salmivalli, C Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS- kustannus. Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2011:28. Lapset ja nuoret mediaosallistujina Osallistumista tukevan mediakasvatuksen toimintaohjelma. Edita Prima Oy/ 11

12 LIITE 1 VIP- SEINÄ MITÄ? Jokainen luokan oppilas on vuorollaan VIP- oppilas. VIP- oppilas tuo kouluun näytille itselleen tärkeitä asioita, joista keskustellaan yhdessä päivän aikana. VIP- oppilas saa vaikuttaa koulupäivän kulkuun valinnoillaan. MIKSI? VIP- oppilaana lapsen on mahdollista harjoitella omista asioistaan kertomista tutussa ympäristössä itse valitsemiensa kuvien ja muun materiaalin avulla. VIP- oppilas saa myönteistä huomiota kukin vuorollaan samalla, kun muut luokan oppilaat harjoittelevat positiivisen huomion antamista ja kuuntelemista. VIP- oppilas harjoittelee oman mielipiteen ilmaisemista ja päätöksentekoa. MITEN? Luokkaan rakennetaan VIP- seinä, johon VIP- oppilas asettaa itselleen tärkeät tavarat, kuvat ja muun materiaalin näytille. Oppilas esittelee seinän ja kertoo itsestään sen verran, kun pystyy. Muut saavat kysellä. VIP- oppilaalla on VIP- merkki rinnassaan koko koulupäivän ajan. Hän saa päättää, mihin aikaan mennään ruokailemaan ja mahdollisesti myös muita asioita. 12

13 TUNTEET LIITE 2 MITÄ? Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, tunteista puhuminen, kuvakulman käsittely: yläkulma, tasokulma ja alakulma MIKSI? Tunteiden nimeäminen ja esimerkiksi ilmeiden harjoittelu konkreettisesti auttaa lasta tunnistamaan sekä omia että muiden tunteita. Kun tehtävän näkyvä tavoite on harjoitella eri kuvakulmista kuvaamista, tunteiden kuvaaminen voi olla helpompaa. MITEN? Opetuskeskustelu tunteista esimerkiksi KiVa- koulu - materiaalin avulla, minkä jälkeen lapset saavat kuvata itseään ipadillä: miltä näyttävät kasvoilla esimerkiksi suru, ilo, hämmästys, pelko, ällötys. Otetaan kuvia eri kuvakulmista: millainen kuvakulma sopii vihaiseen kuvaan, entä surulliseen. Mikäli omien kasvojen kuvaaminen on kannustuksesta huolimatta erittäin vaikeaa, kuvia voi etsiä myös internetistä. Käsitellään kuvat ipadin kuvankäsittelyohjelmalla tunnetilaa korostaviksi ja tehdään juliste PicCollage - sovelluksella. 13

14 ELÄMÄNI ROOLIT LIITE 3 MITÄ? Keskustelimme siitä, mitä tarkoittaa itsetuntemus. Pohdimme, minkälaisia rooleja jokaisella elämässään on ja mietimme, miten roolit voivat vaihtua elämän varrella. MIKSI? Kun tietää omat vahvuutensa, on helpompi ottaa myös muut huomioon. Vaikka oppimiskokeilun perimmäinen idea on se, että oppiminen ei välttämättä tapahdu tietoisesti vaan innostuksen sivutuotteena, erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa voi olla hyvä käsitellä asioita välillä hyvin konkreettisesti. Keskustelulla ja tehtävillä sanoitettiin myös omia tunteita ja rooleja ja huomattiin, että kaverista voi tuntua ihan samanlaiselta, vaikka asiasta ei aikaisemmin olisikaan puhuttu. MITEN? Opetuskeskustelun jälkeen jokainen sai tehdä ipadilleen listan oman elämänsä rooleista ja listata ne siihen järjestykseen, kuinka paljon mikäkin rooli vie sillä hetkellä tilaa omasta elämästään. Sen jälkeen jokainen vastasi kyselyyn oman kännykän tai ipadin kautta. Kahoot- ohjelmalla laaditun kyselyn yhteenveto tuli suoraan taulukkomuodossa opettajan sähköpostiin. Itsetuntemus- kysely (teoksen Itsenäistyvä nuori ja AD/HD, Myllykoski, A- M. & Kangas, S. 2004, pohjalta laadittu) 1. Miten tunnen itseäni 1 hyvin 4 heikosti 2. Miten ilmaisen tunteitani 1 helppo ilmaista tunteitani 4 vaikea ilmaista tunteitani 3. Miten hyväksyn itseni? 1 helppo hyväksyä 4 vaikea hyväksyä 4. Miten olen ryhmässä? 1 helppo olla ryhmässä 4 vaikea olla ryhmässä 5. Miten pyydän apua? 1 helppo pyytää apua 4 vaikea pyytää apua 6. Minulle on tärkeää 1 tiedän, mikä minulle on tärkeää 4 en tiedä Kahoot- kysely (opettajan/ohjaajan on rekisteröidyttävä ilmaiseksi sivustolle, jotta voi käyttää kyselyä oppilaiden kanssa) https://play.kahoot.it/#/k/6d4a709b- 67a a7f- ed6795f90c19 14

15 LIITE 4 TRIKKIKUVIA Tuntisuunnitelman laadinnassa on käytetty apuna Elävän kuvan kielioppia (Graviz, A. & Pozo, J teoksessa Elävästi kuvaa.) MITÄ? Katsotaan elokuvien ja tv- ohjelmien trikkikohtauksia ja yritetään kuvata parin kanssa videopätkiä, joissa on jonkinlaista taikaa: esine tai ihminen katoaa, tulee maanjäristys; lapset keksivät temppuja loputtomasti, kun innostuvat. MIKSI? Lapsista temppujen tekeminen videolle on yleensä mukavaa. Näin kameraan totuttautuminen käy luonnostaan ja samalla käsitys itsestä ja siitä, mikä on totta ja mikä tarua, vahvistuu. Lisäksi lapset ovat positiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään. MITEN? Näyttelijä Kari Hietalahti on tehnyt pari mainiota pätkää trikkikuvauksista YouTubeen nimellä Pertti Keppi. Erilaisia temppuilu- ja trikkikohtauksia on helppo löytää. Lapsille ei välttämättä tarvitse edes näyttää kuin pari erilaista kohtausta ja ohjeistukseksikin riittänee lyhyt keksikää lisää vastaavia taikatemppuja. YouTube- palvelua voi käyttää opetuskäytössä muutenkin virikkeenä (lue lisää Multisilta, J. 2012). ipadillä kuvaaminen on helppoa ja videopätkien editoiminen sujuu suurelta osalta oppilaita kätevästi imovie- sovelluksella. Pääosassa on lasten tekeminen ja yhdessä kokeileminen, ei niinkään lopputulos. 15

16 LIITE 5 LEMPIPAIKKA Tuntisuunnitelman laatimisessa on käytetty apuna Mediametkaa! käsikirjaa (Niinistö, H. (toim.), Ruhala. A. (toim.), Henriksson, A. & Pentikäinen, L ) MITÄ? Tutkitaan erilaisia kuvia sekä otetaan kuvia ipadillä. Opetellaan kuvakoot (yleiskuva, kokokuva, puolikuva, lähikuva ja erikoislähikuva) ja keskustellaan siitä, että kuvakokoja käyttämällä kuvaaja valitsee, mitä katsojalle näyttää: MIKSI? Harjoitellaan valintojen tekemistä ja perusteluja. Aikuinen voi yllättyä lapsen valinnoista ja oppia lapsesta jotain uutta. Opetellaan kuuntelemaan muiden tekemien valintojen perusteluja ja huomaamaan erilaisuuksia ja samanlaisuuksia itsessä suhteessa muihin. MITEN? Tunnin aluksi lapset valitsevat pöydältä erilaisista taidekuvista mieleisensä. Ohjeena on valita kuva, joka jostain syystä kiinnittää ensimmäiseksi huomion. Kuvasta ympyröidään kiinnostava yksityiskohta, ja jokainen tulee näyttämään kuvan luokan eteen ja kertomaan, miksi juuri se kuva kiinnosti. Keskustelua voi jatkaa tutkimalla jokaisen kuvan kuvakokoa ja miettimällä kuvaajan tekemää valintaa kuvanrajauksessa- Tehtävä ipadeillä: Leikitään valokuvaajaa. Yksi lapsista on vuorollaan valokuvaaja, joka pyörittää jokaista leikkijää vuorotellen itsensä ympäri. Kun valokuvaaja irrottaa otteen, kuvattava lennähtää johonkin asentoon ja jähmettyy patsaaksi. Kuvaaja ottaa kuvan tietyssä kuvakoossa, ja lopuksi kuvia katsotaan yhdessä. Tunnin lopetus: Lempipaikka, kuvallinen läksy 16

17 17

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio HYVINVOINTI Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio 3.-4.2.2015 OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö,

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Oppiaineen tehtävä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kykyä toimia toisten

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli TUNNE-ETSIVÄT Digitaalinen oppimisympäristö 5-12 vuotiaiden lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen Sari Lipponen KM, yliopistonopettaja Väitöstutkimus (JYU) sari.s.lipponen@jyu.fi Tunne-etsivät

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot