Hauskan oppimisen sivutuotteena vahva itsetunto?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hauskan oppimisen sivutuotteena vahva itsetunto?"

Transkriptio

1 Hauskan oppimisen sivutuotteena vahva itsetunto? Laura Viljamaa Lopputyö Tammikuu 2015 Erilliset erityisopettajaopinnot, ELO Erityispedagogiikka, OKL Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

2 SISÄLLYS HAUSKAN OPPIMISEN SIVUTUOTTEENA VAHVA ITSETUNTO? 3 OPPIMISKOKEILU 4 OPPIMISKOKEILUN ETENEMINEN 5 MINÄ: Itsetuntemus ja pätevyys 5 RYHMÄ: Yhteenkuuluvuus turvallisessa ympäristössä 7 TEHTÄVÄ: Tietoisuus, tavoite, into, vahvuudet 8 LOPUKSI 9 LÄHDELUETTELO 11 LIITTEET Liite 1: VIP- seinä Liite 2: Tunteet Liite 3: Elämäni roolit Liite 4: Trikkikuvia Liite 5: Lempipaikka

3 HAUSKAN OPPIMISEN SIVUTUOTTEENA VAHVA ITSETUNTO? Oppimis- ja kasvatusjärjestelmän onnistumisen mittarina voidaan pitää sitä, että kaikki erilaiset, ainutlaatuiset lapset ja nuoret eli toisin sanoen ihan jokainen voi tuntea itsensä arvokkaaksi ja tasavertaiseksi yhteisön jäseneksi. Jotta voi kokea itsensä arvostetuksi, on voitava tuntea itsensä osalliseksi omassa ryhmässään (Kuorelahti, Lappalainen, Viitala 2012, ). Ryhmätyötaidot ovat kuuluneet koulun kasvatustavoitteisiin kautta aikojen. Tulevaisuuden ryhmätyötaidoilta vaaditaan aiempaa enemmän: vuorovaikutustaitojen opetteluun kuuluvat nykypäivänä myös mediataidot luvun koulua velvoittaa osallistava mediakasvatus ja siihen kuuluvan turvallisen viestintä- ja mediaympäristön luominen (OPH 2011:28, 7). Esimerkiksi sosiaalinen media luo ryhmiä, joiden jäsenet eivät välttämättä tunne toisiaan, ja koulun tehtävänä on opastaa tunnistamaan uudenlaisien ryhmien toimintaa (Niemi, H. 2012, 30). Kehityspsykologiassa korostetaan perinteisesti lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta ja varhaisten kokemusten vaikutusta yksilön tulevaisuuteen. Ihmisen kehitys on elämänpituinen prosessi syntymästä vanhuuteen, ja kehitystä muovaavat paitsi yksilölliset tekijät kuten synnynnäiset, geneettiset ominaisuudet, temperamentti ja kyvyt, myös kaikki erilaiset muuttuvat ympäristötekijät elämän varrella. (Laine 2005, 10.) Ensimmäisten kiintymys- ja vuorovaikutussuhteiden rinnalla lasten vertaissuhteiden merkitystä samalla kehitystasolla olevien kanssa on viime vuosikymmeninä painotettu aiempaa enemmän, kun tarkastelun kohteena on lapsen kokonaisvaltainen kehitys ja hyvinvointi (Salmivalli 2005, 15-23). Samalla, kun koulun on vastattava digitalisoituneen arjen tuomiin uusiin haasteisiin, koulun merkitys hyvinvoinnin turvaajana on kasvanut, ja luvun tutkimuksissa korostetaankin voimakkaasti hyvinvoinnin ja oppimisen yhteyttä (Lappalainen, Hotulainen, Kuorelahti, Thuneberg 2008; Järvilehto 2014.) Nykykäsityksen mukaan tiedon muodostus ja oppiminen ovat toki yksilön omia prosesseja mutta samalla voimakkaasti sosiaalisia. Oppimiseen vaikuttaa vahvasti yhteisö, jonka keskellä on ja toimii. (Niemi, H. 2012, ) Näin ollen sosiaalinen osallisuus ja erityisesti sen laatu vaikuttavat suoraan oppimiskokemuksiin ja oppimiseen. Yhteisöllinen oppiminen on merkittävä väline uuden tiedon luomisessa 3

4 (Niemi, H. 2012, 29). Hyvät sosiaaliset suhteet helpottavat ja edistävät sopeutumista uusiin tilanteisiin ja esimerkiksi opintoihin sitoutumiseen (Lappalainen ym. 2008, 113). Yhteisöllinen oppiminen vaatii kuitenkin lukuisia sosiaalisten taitojen osa- alueita. Niin suhteiden solmimiseen kuin ylläpitoonkin vaaditaan sosiaalisia taitoja sekä aktiivista läsnäoloa, jonka oppimisessa vertaissuhteilla ja kannustavalla ilmapiirillä on suuri merkitys. Tämän päivän peruskoululaisten vertaissuhteiden ylläpitoon tarvitaan myös mediataitoja, joihin kuuluvat taito käyttää tarkoituksenmukaisia laitteita sekä taito suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota (Niemi, H. 2012, 32). Mutta entä jos vuorovaikutustaidoissa on haasteita? Erityisen tuen tarpeessa olevilla lapsilla ja nuorilla on suurempi riski jäädä vertaisryhmän ulkopuolelle sen takia, että he ovat usein niin yksilöllisten kuin ympäristöön liittyvien syiden takia sosiaaliselta asemaltaan heikommassa asemassa kuin muut (Kuorelahti ym. 2012, 287). Ulkopuolelle jääminen heikentää asemaa entisestään. OPPIMISKOKEILU Tässä oppimiskokeilussa tutkitaan, voiko oppilaan sosiaalista osallisuutta omaan vertaisryhmään lisätä vahvistamalla itsetuntoa erilaisten mediatehtävien kautta. Kokeilussa on mukana yhdeksän oppilaan pienluokka, jossa opiskellaan pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan mutta erityistä tukea tarvitaan esimerkiksi autismin kirjon, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksissa. Kokeilun tarkoituksena on oppilaita motivoivalla työvälineellä (ipad) korostaa jokaisen oppilaan vahvuuksia ja tietoisuutta omasta itsestään. Työtavalla on mahdollista tukea oppilaiden yhteisöllisyyttä ja kontaktinottoa toisiinsa jatkossa ehkä myös kouluajan ulkopuolella. Oppimiskokeilun taustalla ovat itsetunnon määrittelyä koskevat teoriat, joita tässä kokeilussa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: minä, ryhmä ja tehtävä. Kokeilu on nimenomaan oppimiskokeilu erotuksena opetuskokeilu- termiin. Tällä viittaan hauskan oppimisen vallankumouksen näkökulmaan (Järvilehto 2014): oppimista voi tapahtua myös huomaamatta ja ennakoimatta, jopa sivutuotteena. Näin myös opettajan rooli oppijana korostuu, kun opettaja omalla esimerkillään innostuu, 4

5 innostaa ja kenties oppii itsekin. Oppimiskokeilussa tärkeässä roolissa on mobiilioppiminen ja oppimistehtävissä hyödynnetään mediakasvatuksen tutkimustietoa. Kokeiluryhmän luonteesta johtuen kaiken takana on erityispedagoginen tieto mm. autismin kirjon häiriöistä ja tarkkaavaisuusongelmista. Työssä ei kuitenkaan varsinaisesti määritellä eri diagnooseja tai niiden tuomia mahdollisia haasteita. Vaikka oppimiskokeilun toimimista ja työtehtävien valintoja zoomataan erityispedagogisen linssin läpi, tässä työssä halutaan korostaa erilaisuuden vahvuutta ja sitä, että oppimiskokeilu voi sopia ihan kaikenlaisille oppijoille. OPPIMISKOKEILUN ETENEMINEN Oppimiskokeilu rakennettiin itsetuntoa koskevien määrittelyiden kautta jakamalla tehtävät kolmeen näkökulmaan: minä, ryhmä ja tehtävä. Minä- tehtävillä tähdätään itsetuntemukseen ja pätevyyteen, samalla kun ryhmä- tehtävät edistävät yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta turvallisessa ympäristössä; olettamuksena siis on, että kasvattajat ovat onnistuneet luomaan ryhmän jäsenille riittävän perusturvallisuuden tunteen. Tehtävä- harjoitusten päätavoitteena on vahvistaa lasten päätöksentekoa ja näin tehtävätietoisuutta. Työtapana käytettiin mahdollisimman paljon mediakasvatuksellisia keinoja. MINÄ: Itsetuntemus ja pätevyys Kun oppilaan itsetunto on heikko, hän ei yleensä osaa kuvailla tai arvioida itseään tai osaamistaan; kyky arvioida itseä ja muita ihmisiä vaikuttaa merkittävästi sosiaalisiin suhteisiin. (Laine 2005, ) Heikko itsetunto voi näkyä heikkona sosioemotionaalisena kompetenssina: heikot sosiokognitiiviset taidot näkyvät pelokkuutena, epäitsenäisyytenä, välttelynä, mikä puolestaan voi johtaa epäsosiaaliseen toimintaan, kuten käytöshäiriöihin, dominointiin, aggressiiviseen käytökseen tai epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Heikko itsetunto voi näkyä myös kielellisinä vaikeuksina ja negatiivisena asenteena (Laine 2005,45). Näin ollen motivaatio osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen voi heikentyä, jolloin kehä on valmis: kaikki edellä lueteltu vaikuttaa edelleen sosiaaliseen pätevyyteen sekä osallisuuteen ja sitä kautta yksilön ajatuksiin omasta itsestään. Näin heikosta itsetunnosta johtuvat vaikeiden sosiaalisten tilanteiden kokemukset vain karttuvat ja näin heikentävät kenties 5

6 itsetuntoa entisestään. Mikäli tämän lisäksi lapsella on erityisen tuen tarve ja/tai synnynnäisenä ominaisuutena esimerkiksi autismin kirjon häiriöihin tai sen piirteisiin liittyviä haasteita, voisi ajatella, että heikon itsetunnon riski kasvaa. Oppimiskokeilussa pitkän aikavälin projektina oli VIP- seinän perustaminen luokkahuoneeseen (LIITE 1). Seinään sai tuoda itselle merkityksellisiä asioita, kuvia ja muistoja. Koska oppimiskokeilun luokalle oli vaikea keksiä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, päätettiin, että luokan aikuiset saavat myös oman VIP- päivänsä. Opettaja ja koulunkäynnin ohjaaja olivat kumpikin ensin vuorollaan VIP- henkilöitä. Näin oppilaat saivat esimerkkiä, minkälaisia asioita kouluun voi tuoda ja mitä kertoa. Kun luokan aikuiset paljastivat itsestään ja elämästään luottamuksellisia asioita ja kaikenlaisia muistoja, luokan yleinen tunnelma lähentyi selvästi ja lapset motivoituivat projektiin. Omista muistoista ja esimerkiksi perheestä kertominen oli oppilaille helpompaa kuin aiemmin, sillä mukana oli konkreettisia asioita, kuvia, matkalippuja, leluja kertomisen tukena. Jokainen oli selvästi mielellään VIP- oppilas, mutta osalla lapsista jännitys ja muiden positiivinen huomio aiheutti levottomuutta ja pientä häiriökäytöstä. Joillekin kavereiden juttujen kuunteleminen oli haastavaa, mutta kaikki yrittivät parhaansa mukaan keksiä esimerkiksi kysymyksiä VIP- oppilaalle. Vaikka päätösten tekeminen ja omien mielipiteiden ilmaiseminen on yleensä kyseisen luokan oppilaille vaikeaa, VIP- oppilaana lähes jokainen pystyi varmasti päättämään, mihin aikaan mennään syömään. Kun tietää oman erilaisuutensa ja on siitä ylpeä, on helpompi ymmärtää myös toisia ja ilmaista tunteitaan. Omat vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen edellyttää onnistumisen kokemuksia, joiden perusteella voi huomata olevansa arvokas ja tärkeä muille ihmisille. On tärkeä tiedostaa, mitkä ovat sellaisia heikkouksia, joille itse ei voi mitään ja toisaalta, mihin voi itse vaikuttaa. Yhtä tärkeää on miettiä, miten heikkouksia on mahdollista kompensoida omilla vahvuuksillaan. Tavoitteena on, että kun tuntee itsensä, edes negatiivisissa tilanteissa ei tarvitsisi turvautua defenssimekanismeihin. (Laine 2005, ) Osalle ihmisistä tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on hankalaa, ja tämä vaikeus liitetään usein autismin kirjon häiriöihin. Siksi tunteiden nimeämistä harjoiteltiin oppimiskokeilussa (LIITE 2). 6

7 Oppimiskokeilussa omia vahvuuksia ja heikkouksia mietittiin aluksi piirtämällä itsensä kymmenen vuoden päästä. Toisena tehtävänä mietittiin, mitä rooleja jokaisella on tällä hetkellä: jokainen on jonkun lapsi, koululainen jne. Tämä tehtävä oli kokeiluoppilaille selkeä ja helppo tehdä. Keskustelua jatkettiin tekemällä lyhyt Kahoot- kysely, joka on laadittu itsetuntemus- mittareiden pohjalta (ks. lisää Myllykoski, Melamies, Kangas (toim.) 2004). (LIITE 3) RYHMÄ: yhteenkuuluvuus turvallisessa ympäristössä Sosiaalinen osallisuus on yksi lapsen sosioemotionaalisen kompetenssin rakennuspalikka yhdessä itsetunnon kanssa. Siinä, missä osallisuudella tarkoitetaan usein tutkimuskirjallisuudessa aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta ja lapsen oikeutta tulla nähdyksi ja kuulluksi, sosiaalinen osallisuus puolestaan kuvaa lasten keskinäisiä suhteita ja sitä, että on positiivista vuorovaikutusta toisen kanssa. Sosiaaliseen osallisuuteen vaikuttavat odotukset ja käsitykset itsestä; hyväksytyksi tuleminen tai ulkopuolelle jättäminen vaikuttavat minäkuvaan ja itsetuntoon. Erityinen tuki ei sinällään tarkoita sosiaalisten taitojen ongelmia, mutta usein kehityksen haasteet vaikuttavat myös sosioemotionaalisen kompetenssin kehitykseen (Kuorelahti ym. 2012, ) Sosioemotionaalinen kompetenssi tai pätevyys on yläkäsite, johon kuuluvat itsesäätely- ja tunnetaidot, sosiokognitiiviset taidot ja sosiaaliset taidot. Itsetunto, minäkuva, kiintymyssuhteet, osallisuus, odotukset ja uskomukset muovaavat kompetenssia. (Kuorelahti ym. 2012, 290). Sosiaalisesti pätevä vuorovaikutus on tehokasta omiin päämääriin ja tavoitteisiin pyrkimistä niin, että myönteiset vuorovaikutussuhteet muihin säilyvät (Salmivalli 2000, 71). Yhteenkuuluvuuden tunne on kaikkein tärkeintä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, sillä kyse on suhtautumisessa muihin ihmisiin ja samaistumisesta johonkin ryhmään: jos kokee olevansa hyväksytty, pystyy antamaan itsestään jotain ja toiminnan aloittaminen ja ylläpitäminen helpottuu. Yhteenkuuluvuuden tunteen puute voi näkyä erilaisena häiriökäyttäytymisenä, pelleilynä, häirintänä, päällepäsmäröintinä, tyhmäksi tekeytymisenä tai vetäytymisenä. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy, kun lapset tuntevat toisensa, ovat sosiaalisesti herkkiä toistensa reaktioille ja sietävät myös erilaisuutta. (Laine 2005, 54.) Sosiaalisen herkkyyden puute on nimenomaan asperger- ja adhd- diagnooseihin monesti liitetty 7

8 piirre. Yhteenkuuluvuuden ongelmat voivatkin lapsilla olla suoraa seurausta riittävien sosiaalisten taitojen puutteesta (Laine 2005). Oppimiskokeilussa harjoiteltiin yhteistyötä kuvaamalla taikatemppuja yhdessä parin kanssa (LIITE 4). Tehtävään ei annettu tarkkoja ohjeita, vaan ipadin kanssa piti kokeillen selvittää, miten esimerkiksi esineen katoamistempun voisi kameralla kuvata. Lapset innostuivat tehtävästä kovasti ja aikuisten päämääränä olikin varmistaa, että oppimisympäristö pysyi turvallisena. Turvallisuus tarkoittaa hyvää oloa ja muiden ihmisten kunnioittamista ja heihin luottamista. Yhteisön positiivinen ilmapiiri ja kasvattajan esimerkki, käyttäytyminen, eleet ja ilmeet ovat tärkeitä. (Laine 2005, ) Erityisen tarkkana aikuinen saikin olla siinä, minkälaisen katsojan mallia antoi oppilaille katsoessaan yhden oppilasparin tuotoksia. Perusturvallisuus edellyttää selviä rajoja ja sääntöjä käyttäytymiselle: luokassa tämä näkyy paitsi aikuisen antamassa mallissa myös ennakointina, päivän ja tehtävien läpikäyntinä etukäteen, kuvallisena tukena sekä siitä, että luokan säännöt on yhdessä käyty läpi ja lapset tietävät, mitä mistäkin toiminnasta seuraa. TEHTÄVÄ: tietoisuus, tavoite, into, vahvuudet Itsetunnon ulottuvuutena voidaan pitää myös tehtävätietoisuutta. Itsetunnoltaan vahva ihminen tietää, mitä elämältään haluaa ja ottaa vastuun omasta toiminnastaan (Laine 2005, 57). Tehtävä- ja tavoitetietoinen yksilö on motivoitunut ja osaa toimia itseohjautuvasti asettaen realistisia tavoitteita itselleen ja arvioiden omaa suoriutumistaan. Lapsen tehtävätietoisuutta voidaan vahvistaa harjoittelemalla päätöksentekoa, vaihtoehtojen havaitsemista ja eri ratkaisumallien seurausten ennakointia. Oppimiskokeilussa päätöksentekoa harjoiteltiin paitsi VIP- oppilaan roolissa myös Lempipaikka - tehtävä- kokonaisuudessa (LIITE 5), jossa oppilas sai valita mieleisensä kuvan, tehdä kuvanrajaukseen liittyviä valintoja sekä päättää oma lempipaikkansa. Itsetunnon kannalta on tärkeää arvioida ja asettaa tavoitteita käyttäytymiseen, tunteisiin ja sosiaalisiin taitoihin kognitiivisten tavoitteiden rinnalla (Laine 200, 55). Oppimiskokeilua voisi jatkaa niin, että mediatehtävät koottaisiin elokuvaksi tai muuksi kuvalliseksi esitykseksi. Tarinankerronta on yksi mobiilioppimisen tarjoama uusi 8

9 oppimistapa, jonka myötä oppija voi osoittaa opitun asian prosessointia. Koska ihmiset ovat oppijoina erilaisia, myös digitaaliseen tarinankerrontaan liittyvät yksilölliset ja yhteisölliset oppimistyylit tuottavat erilaisia oppimistarinoita (Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2012, 155). Aikaisemmissa kokeiluissa on huomattu, että videotarinoiden tuottaminen korostaa oppilaiden omaa aktiivisuutta oppimisessa ja muuttaa luokkahuoneen toimintakulttuurin aktiivisemmaksi (Multisilta, J. 2012, 79). Toisaalta kasvattajan on hyvä muistaa, että opimme paljon, vaikka meitä ei varsinaisesti opetettaisi (Järvilehto 2014, 61.). Emmekä aina osaa edes määritellä, mitä opimme. LOPUKSI Jos lapsi tarvitsee enemmän tukea, hänet määritellään usein haasteiden ja vaikeuksien kautta. Määrittelyt eivät välttämättä ainakaan vahvista itsetuntoa. Erityisoppilaat ja heidän vanhempansa kuulevat jatkuvasti diagnosointien ja erilaisten palavereiden myötä oppimisen ja olemisen haasteista. Monesti myös HOJKSit ja muut asiakirjat ovat laadittu siitä näkökulmasta, mikä on lapselle vaikeaa ja missä asioissa tarvitaan eniten tukea. Kun erityisopetus järjestetään oppilaan vaikeuksien kautta, ollaan lähellä suistua hyvältä ja tarkoituksenmukaiselta reitiltä: koulutus voi olla pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta mahdollisuuksien ja valintojen ympäristö mutta myös riskialtis paikka, joka joko integroi tai syrjäyttää lapsen tai nuoren yhteiskunnasta (Lappalainen ym. 2008, 111). Tässä oppimiskokeilussa haluttiin korostaa jokaisen oppilaan erityisyyden ainutlaatuisuutta vahvuuslähtöisesti. Yhteisöön kuuluminen lähtee itsensä hyväksymisestä. Edelleen kouluissa opiskellaan melko kirjavetoisesti, ja oppiminen vaatii oppijoilta sinnikkyyttä, ahkeruutta ja ulkoaoppimista. En väheksy mitään edellä mainituista. Tässä oppimiskokeilussa painotettiin kuitenkin oppimisen hauskuutta: sinnikkyyttä tarvitaan elämässä, mutta innostus ja intohimo johtavat kestävään oppimiseen (Järvilehto 2014, 62). Kun harjoiteltiin juuri niitä taitoja, jotka lähtökohtaisesti ovat oppijoille vaikeita, huomattiin, että parhaat oppimistulokset voivat syntyä innostuksen kautta. Ja vaikka tavoitteet eivät kokonaan täyttyisi, prosessin varrella voi oppia huomaamattaan. Oppimiskokeilussa tehtiin harjoitteita mahdollisimman motivoivalla työvälineellä eli ipadillä, jonka käyttö on monen kokeiluryhmäläisen vahvuus. Esimerkiksi asperger- 9

10 lapsia ja - nuoria tutkittaessa on todettu, että sosiaalisia tilanteita ja taitoja voidaan paremmilla edellytyksillä harjoitella yksilön erityisosaamisen ja vahvuuksien kautta (Gillberg 1997,113). Digitaalisessa tarinankerronnassa medialukutaidon kehittämisen näkökulmasta kehitetään aina medialukutaitoa, mutta painotukset voivat olla joko tietotekniikan hallinnassa tai kerrontaan ja ilmaisuun liittyvissä seikoissa (Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2012, ). Digitaalisen tarinnankerronnan oppimisprosessiin sisältyvät mm. oppijan käsitys itsestä mediasisältöjen tuottajana, uusien ilmaisukeinojen löytäminen, tietoteknisten taitojen vahvistuminen, valintojen tekeminen, mielikuvien hahmottaminen ja osallisuuteen motivoituminen. (Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2008, 155.) Näitä asioita käsiteltiin oppimiskokeilussa ainakin pintapuolisesti. Aina oppimistarinan loppua ei pysty ennustamaan. Oppiminen ei olekaan sitä, mistä lähdemme; oppimista on, mihin päädymme, kun alamme harjoitella (Järvilehto 2014, 55). Pidän mahdollisena sitä, että oppimiskokeilun voisi tehdä uudestaan hyvin samanmuotoisena ja jatkaa vaikkapa tekemällä elokuvat itsestä ja pitää suuret ensi- iltajuhlat. Vahvaan itsetuntoon tarvitaan riittävä määrä onnistumisia; toisto voisi toimia. Hauskan oppimisen sivutuotteena ainakin motivaatio, osallisuus ja itsetuntokin vahvistuivat. Oppimiskokeilu avasi keskustelua sosiaalisista taidoista niin lasten kuin aikuistenkin välillä. Vaikka ulkokuorelta näytämme kovilta, olemme kaikki kuitenkin herkkiä poikia, totesi yksi kokeiluryhmäläinen projektin jälkeen. Lapset huomasivat yhteisiä piirteitä toisissaan; tästä se oppiminen vasta alkaakin. 10

11 LÄHDELUETTELO Gillberg, C Nörtti, nero vai normaali? Aspergerin oireyhtymä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Jyväskylä: Gummerrus kirjapaino Oy Graviz, A. & Pozo, J Elävän kuvan kielioppi. Teoksessa Välimäki, M. Elävästi kuvaa. Kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta. Saarijärvi: Gummerrus Kirjapaino Oy. Järvilehto, L Hauskan oppimisen vallankumous. Jyväskylä: PS- kustannus. Kuorelahti, M., Lappalainen, K. & Viitala, R Sosioemotionaalinen kompetenssi ja osallisuuden kokemus. Teoksessa Jahnukainen, M. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa Kupiainen, R. & Sintonen, S Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Helsinki: Hakapaino. Laine, K Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Lappalainen, K., Hotulainen, R., Kuorelahti, M. & Thuneberg, H Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sosio- emotionaalista kompetenssia rakentamassa. Teoksessa Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Painosalama Oy. Multisilta, J Sosiaalinen media ja verkkovideot viihteessä ja oppimisessa. Teoksessa Niemi, H. & Sarras, R. (toim.) Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa. Juva: Bookwell Oy. Myllykoski, A- M., Melamies, N. & Kangas, S Itsenäistyvä nuori ja AD/HD. Juva: Bookwell Oy. Niemi, H Opettajan vastuun rajat ja rajattomuus sosiaalinen median keskellä. Teoksessa Niemi, H. & Sarras, R. (toim.) Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa. Juva: Bookwell Oy. Niinistö, H. (toim.), Ruhala. A. (toim.), Henriksson, A. & Pentikäinen, L Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Opetusministeriön Mediamuffunssi- hanke. Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy. Salmivalli, C Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS- kustannus. Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2011:28. Lapset ja nuoret mediaosallistujina Osallistumista tukevan mediakasvatuksen toimintaohjelma. Edita Prima Oy/ 11

12 LIITE 1 VIP- SEINÄ MITÄ? Jokainen luokan oppilas on vuorollaan VIP- oppilas. VIP- oppilas tuo kouluun näytille itselleen tärkeitä asioita, joista keskustellaan yhdessä päivän aikana. VIP- oppilas saa vaikuttaa koulupäivän kulkuun valinnoillaan. MIKSI? VIP- oppilaana lapsen on mahdollista harjoitella omista asioistaan kertomista tutussa ympäristössä itse valitsemiensa kuvien ja muun materiaalin avulla. VIP- oppilas saa myönteistä huomiota kukin vuorollaan samalla, kun muut luokan oppilaat harjoittelevat positiivisen huomion antamista ja kuuntelemista. VIP- oppilas harjoittelee oman mielipiteen ilmaisemista ja päätöksentekoa. MITEN? Luokkaan rakennetaan VIP- seinä, johon VIP- oppilas asettaa itselleen tärkeät tavarat, kuvat ja muun materiaalin näytille. Oppilas esittelee seinän ja kertoo itsestään sen verran, kun pystyy. Muut saavat kysellä. VIP- oppilaalla on VIP- merkki rinnassaan koko koulupäivän ajan. Hän saa päättää, mihin aikaan mennään ruokailemaan ja mahdollisesti myös muita asioita. 12

13 TUNTEET LIITE 2 MITÄ? Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, tunteista puhuminen, kuvakulman käsittely: yläkulma, tasokulma ja alakulma MIKSI? Tunteiden nimeäminen ja esimerkiksi ilmeiden harjoittelu konkreettisesti auttaa lasta tunnistamaan sekä omia että muiden tunteita. Kun tehtävän näkyvä tavoite on harjoitella eri kuvakulmista kuvaamista, tunteiden kuvaaminen voi olla helpompaa. MITEN? Opetuskeskustelu tunteista esimerkiksi KiVa- koulu - materiaalin avulla, minkä jälkeen lapset saavat kuvata itseään ipadillä: miltä näyttävät kasvoilla esimerkiksi suru, ilo, hämmästys, pelko, ällötys. Otetaan kuvia eri kuvakulmista: millainen kuvakulma sopii vihaiseen kuvaan, entä surulliseen. Mikäli omien kasvojen kuvaaminen on kannustuksesta huolimatta erittäin vaikeaa, kuvia voi etsiä myös internetistä. Käsitellään kuvat ipadin kuvankäsittelyohjelmalla tunnetilaa korostaviksi ja tehdään juliste PicCollage - sovelluksella. 13

14 ELÄMÄNI ROOLIT LIITE 3 MITÄ? Keskustelimme siitä, mitä tarkoittaa itsetuntemus. Pohdimme, minkälaisia rooleja jokaisella elämässään on ja mietimme, miten roolit voivat vaihtua elämän varrella. MIKSI? Kun tietää omat vahvuutensa, on helpompi ottaa myös muut huomioon. Vaikka oppimiskokeilun perimmäinen idea on se, että oppiminen ei välttämättä tapahdu tietoisesti vaan innostuksen sivutuotteena, erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa voi olla hyvä käsitellä asioita välillä hyvin konkreettisesti. Keskustelulla ja tehtävillä sanoitettiin myös omia tunteita ja rooleja ja huomattiin, että kaverista voi tuntua ihan samanlaiselta, vaikka asiasta ei aikaisemmin olisikaan puhuttu. MITEN? Opetuskeskustelun jälkeen jokainen sai tehdä ipadilleen listan oman elämänsä rooleista ja listata ne siihen järjestykseen, kuinka paljon mikäkin rooli vie sillä hetkellä tilaa omasta elämästään. Sen jälkeen jokainen vastasi kyselyyn oman kännykän tai ipadin kautta. Kahoot- ohjelmalla laaditun kyselyn yhteenveto tuli suoraan taulukkomuodossa opettajan sähköpostiin. Itsetuntemus- kysely (teoksen Itsenäistyvä nuori ja AD/HD, Myllykoski, A- M. & Kangas, S. 2004, pohjalta laadittu) 1. Miten tunnen itseäni 1 hyvin 4 heikosti 2. Miten ilmaisen tunteitani 1 helppo ilmaista tunteitani 4 vaikea ilmaista tunteitani 3. Miten hyväksyn itseni? 1 helppo hyväksyä 4 vaikea hyväksyä 4. Miten olen ryhmässä? 1 helppo olla ryhmässä 4 vaikea olla ryhmässä 5. Miten pyydän apua? 1 helppo pyytää apua 4 vaikea pyytää apua 6. Minulle on tärkeää 1 tiedän, mikä minulle on tärkeää 4 en tiedä Kahoot- kysely (opettajan/ohjaajan on rekisteröidyttävä ilmaiseksi sivustolle, jotta voi käyttää kyselyä oppilaiden kanssa) https://play.kahoot.it/#/k/6d4a709b- 67a a7f- ed6795f90c19 14

15 LIITE 4 TRIKKIKUVIA Tuntisuunnitelman laadinnassa on käytetty apuna Elävän kuvan kielioppia (Graviz, A. & Pozo, J teoksessa Elävästi kuvaa.) MITÄ? Katsotaan elokuvien ja tv- ohjelmien trikkikohtauksia ja yritetään kuvata parin kanssa videopätkiä, joissa on jonkinlaista taikaa: esine tai ihminen katoaa, tulee maanjäristys; lapset keksivät temppuja loputtomasti, kun innostuvat. MIKSI? Lapsista temppujen tekeminen videolle on yleensä mukavaa. Näin kameraan totuttautuminen käy luonnostaan ja samalla käsitys itsestä ja siitä, mikä on totta ja mikä tarua, vahvistuu. Lisäksi lapset ovat positiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään. MITEN? Näyttelijä Kari Hietalahti on tehnyt pari mainiota pätkää trikkikuvauksista YouTubeen nimellä Pertti Keppi. Erilaisia temppuilu- ja trikkikohtauksia on helppo löytää. Lapsille ei välttämättä tarvitse edes näyttää kuin pari erilaista kohtausta ja ohjeistukseksikin riittänee lyhyt keksikää lisää vastaavia taikatemppuja. YouTube- palvelua voi käyttää opetuskäytössä muutenkin virikkeenä (lue lisää Multisilta, J. 2012). ipadillä kuvaaminen on helppoa ja videopätkien editoiminen sujuu suurelta osalta oppilaita kätevästi imovie- sovelluksella. Pääosassa on lasten tekeminen ja yhdessä kokeileminen, ei niinkään lopputulos. 15

16 LIITE 5 LEMPIPAIKKA Tuntisuunnitelman laatimisessa on käytetty apuna Mediametkaa! käsikirjaa (Niinistö, H. (toim.), Ruhala. A. (toim.), Henriksson, A. & Pentikäinen, L ) MITÄ? Tutkitaan erilaisia kuvia sekä otetaan kuvia ipadillä. Opetellaan kuvakoot (yleiskuva, kokokuva, puolikuva, lähikuva ja erikoislähikuva) ja keskustellaan siitä, että kuvakokoja käyttämällä kuvaaja valitsee, mitä katsojalle näyttää: MIKSI? Harjoitellaan valintojen tekemistä ja perusteluja. Aikuinen voi yllättyä lapsen valinnoista ja oppia lapsesta jotain uutta. Opetellaan kuuntelemaan muiden tekemien valintojen perusteluja ja huomaamaan erilaisuuksia ja samanlaisuuksia itsessä suhteessa muihin. MITEN? Tunnin aluksi lapset valitsevat pöydältä erilaisista taidekuvista mieleisensä. Ohjeena on valita kuva, joka jostain syystä kiinnittää ensimmäiseksi huomion. Kuvasta ympyröidään kiinnostava yksityiskohta, ja jokainen tulee näyttämään kuvan luokan eteen ja kertomaan, miksi juuri se kuva kiinnosti. Keskustelua voi jatkaa tutkimalla jokaisen kuvan kuvakokoa ja miettimällä kuvaajan tekemää valintaa kuvanrajauksessa- Tehtävä ipadeillä: Leikitään valokuvaajaa. Yksi lapsista on vuorollaan valokuvaaja, joka pyörittää jokaista leikkijää vuorotellen itsensä ympäri. Kun valokuvaaja irrottaa otteen, kuvattava lennähtää johonkin asentoon ja jähmettyy patsaaksi. Kuvaaja ottaa kuvan tietyssä kuvakoossa, ja lopuksi kuvia katsotaan yhdessä. Tunnin lopetus: Lempipaikka, kuvallinen läksy 16

17 17

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Oppiaineen tehtävä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kykyä toimia toisten

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio HYVINVOINTI Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio 3.-4.2.2015 OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö,

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TURVALLISTA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA. Tiina Honkonen ja Reija Salovaara

TURVALLISTA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA. Tiina Honkonen ja Reija Salovaara TURVALLISTA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA Tiina Honkonen ja Reija Salovaara Tiina Honkonen ja Reija Salovaara YTM, nuoriso- ja sosiaalityöntekijä, opettaja ja työnohjaaja Yrittäjä: Myötätuuli Tiina Honkonen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13

Lisätiedot