VIP. Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIP. Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri"

Transkriptio

1 VIP Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, olet tehtävässäsi monella tavalla myös eläinministeri. Millainen on oma suhteesi eläimiin tuotantoeläimiin, luonnonvaraisiin tai lemmikkieläimiin? Olen itse hoitanut niin lypsykarjaa kuin sikoja, kuttuja ja kanoja. Syntymäkodissani oli lypsykarja, jota jouduin hoitamaan yhdessä isän kanssa jo alle 15-vuotiaana äidin sairastuttua. Mieheni koti on karjatila, ja tullessani taloon miniäksi neljäkymmentä vuotta sitten vuonna 1967 talossa oli lypsykarjan lisäksi emakoita, kanoja, kuttuja ja hevonen. Vuonna 1981 mieheni kotitilan navetta paloi maan tasalle. Se tapahtui kolme kuukautta maatilan sukupolvenvaihdon jälkeen, joten alkumme nuorina viljelijöinä oli kova. Jouduimme vaihtamaan tuotantosuuntaa ja siitä alkoi aktiivinen sikatalous. Olen siis hoitanut hyötyeläimiä merkittävän osan elämästäni muiden tehtävien ohessa aina kun aikaa on liiennyt. Rakastan eläimiä ja kohtelen niitä kuin perheenjäseniä. Hyvä eläinten hoito palkitsee, ja esimerkiksi lihan laadussa näkyy välittömästi jos eläin kärsii. Meillä on myös yhteinen koira tyttären perheen kanssa. Lanserimme vierailee vuoroin molemmissa kodeissa riippuen siitä kummassa pidetään parempaa huolta! Välimatkamme on ainoastaan seitsemän sataa metriä. Maaseutuun kuuluu perinteisesti eläinten pito. Mitä merkityksiä eläintenpidolla mielestäsi on maaseutuelämässä? Eläinten luonnollinen elinympäristö on maalla, missä niillä on tilaa ja rauhaa olla. Maaseudun elinvoimaisuuden kivijalkana ovat maatilat ja erityisesti kotieläintilat, koska ne edellyttävät ympärivuotista ja -vuorokautista asumista ja huolenpitoa. Millainen rooli eläimillä on maaseudun tulevassa kehityksessä? Mitä uutta siinä on entiseen 70 Maaseudun uusi aika 2/2007

2 verrattuna? Mitä uusia eläinlajeja maaseudun yritystoiminnassa on mukana? Sisältyykö niiden hyödyntämiseen ongelmia? Eläimillä on erittäin keskeinen merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle niin hyötyeläiminä kuin matkailua palvelevina eläiminä. Jatkossakin Suomessa syödään lihaa ja juodaan maitoa. Uutta on eläinyksiköiden koon nopea kasvu. Toisaalta aina kannattaa muistaa, että ihminenkään ei ole kone, ja siksi suuria yksiköitä suunniteltaessa on pidettävä huoli ihmisten jaksamisesta, ettemme kuormita itseämme liikaa. Uusia tuotantoeläimiä ovat muun muassa uudet pihvikarjarodut, alpakat ja strutsit. Samalla kun maataloustuotanto tehostuu, on myös monien kotieläinlajien absoluuttinen määrä laskussa maassamme. Mistä tuotantoeläinten lukumäärän väheneminen kertoo? Millaisia tekijöitä prosessin taustalta löytyy? Onko odotettavissa, että tilanne vakiintuu jollekin tasolle esimerkiksi lypsylehmien osalta? Eläinmäärien takana on monta eri tekijää. Lypsylehmien keskituotos lehmää kohti on minun aikanani tuplaantunut, samalla rasvaprosentit on jalostettu alemmiksi ja valkuainen korkeammaksi. Keskituotoksen nousu selittää lehmien määrän laskun kysymys on tuotannon tehostumisesta. Maidon tuotantomäärät eivät ole dramaattisesti laskeneet vaan edelleen olemme omavaraisia niin kuin pitääkin. Lypsykarjatilojen määrä vähenee edelleen ja ehkä jonkin verran laskee lypsylehmienkin määrä. Tilakoko kasvaa vastaavasti. Toiseksi eläinjalostus on tuottanut erinomaisia tuloksia, mistä tämä lehmienkin keskituotoksen nousu kertoo. Lampaiden määrä laski dramaattisesti EUjäsenyyden alussa, mutta lienee vähitellen elpymässä uudelleen. Syynä oli lampaan lihan hinnan jyrkkä lasku, tuotannosta tuli täysin kannattamatonta ja lisänä olivat teurastusongelmat. Suurissa tehokkaissa teurastamoissa ei ole tilaa pienten lammaserien teurastukselle. Kananmunatuotannon ongelmana on koko EU-jäsenyyden ajan ollut ylituotanto, joka on polkenut hinnat pohjaan. Ylituotanto on sekoittanut markkinat, ja kananmunantuotanto on ollut ajoittain täysin kannattamatonta. Kanojen määrää on vähennetty, mutta edelleen olemme ylituotanto-ongelman kanssa tekemissä. Luomutuotannon osuus kaikesta kotieläintuotannosta ei ole enää kasvanut alkuaikojen tahtiin. Mikä on luomun tulevaisuus Suomessa? Voisiko sillä olla nykyistä huomattavasti merkittävämpi rooli, ja jos ei niin miksi? On totta, että luomutuotannon volyymit ovat ennemmin laskussa kuin kasvussa. Luomukuluttajien määrä lienee kuitenkin pysynyt vakiona. Pääkaupunkiseudulla on toimivia luomutuottajalta kuluttajalle -renkaita, joista voi tilata tarvitsemansa tuotteet keskitetysti. Tällainen on mahdollista, kun tuottajat ja kuluttajat ovat verkottuneet samaa verkottumista tarvittaisiin muuallakin. Luomutuotannon suurin ongelma on kuluttajien ja tuottajien kohtaaminen ja sitä verkottuminen helpottaa. Kun on kysymys pienimuotoisesta tuotannosta, vaatii se keräilyltä ja markkinoinnilta paljon enemmän. Luomusta on kuluttajien oltava valmiita maksamaan enemmän, koska sen tuottamisen, kuljettamisen ja markkinoinnin kulut ovat korkeammat. Hevosten ja erilaisen, entistä monipuolisemman hevostoiminnan määrä on nopeassa kasvussa. Mitä tämä merkitsee maaseudulle? Osataanko kasvun potentiaali maaseudun elinkeinojen ja työpaikkojen muodossa hyödyntää riittävällä tavalla? Hevosten määrän jatkuva kasvu on seurausta sekä ihmisten vapaa-ajan lisääntymisestä ja sen käyttämisestä muun muassa hevosharrastuksiin. Tallien määrä ylittää Suomessa jo navetoiden määrän. Hevonen on tuonut ja tuo jatkossakin erittäin paljon elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle ja erityisesti kaupunkien läheisyydessä oleville maaseutualueille. Suomessa valmistuivat pari vuotta sitten ensimmäiset hevostalouden ja hevostutkimuksen kehittämisohjelmat. Molempia pitää lähteä reippaasti toteuttamaan. Hevo- Maaseudun uusi aika 2/

3 selinkeino on yksi lupaavimmista tulevaisuuden mahdollisuuksista juuri vapaa-ajan elinkeinojen puolella. Millaisena näet eläinten aseman maaseudun ja kaupungin välisessä vuorovaikutuksessa? Millä tavoin eläin voi yhdistää tai erottaa maaseutumaisia ja kaupunkimaisia elintapoja ja toimintoja? Mitä uutta vuorovaikutuksesta voi syntyä? Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta voidaan parhaimmillaan lisätä esimerkiksi siten, että kotieläintilat avaavat ovensa kaupunkilaisille. Ihmisiä ei tarvitse päästää sikalaan eikä navettaan, vaan kaupunkilaiset voivat ihailla eläimiä ulkona. Opastettuja kotieläinpihoja on jo, mutta paljon enemmän tarvittaisiin. Avaamalla enemmän maaseudun elämää kaupunkilaisille ymmärtämys lisääntyy molemmin puolin. Keski-Euroopassa ei ole samanlaista järvi- ja mökkikulttuuria kuin meillä Suomessa. Niinpä keskieurooppalainen perhe suuntaakin maaseudulle useimmiten maatilojen mummonmökkiin tai vastaavaan kesälomalle. Näin on syntynyt se vahva tahtotila, jolla muualla Euroopassa kaupunkilaisetkin puolustavat oman maansa maaseudun elinvoimaa ja maataloutta. Tässä meillä suomalaisilla olisi vielä paljon opittavaa. Eläinten hyvinvointi Eläinten hyvinvointi on kasvava poliittinen kysymys EU:ssa. Mitkä ovat ajankohtaisia kysymyksiä Suomessa? Ovatko ne samoja vai eri asioita kuin muissa EU-maissa? Mihin meidän tulisi puuttua tarkemmin, ja mitkä asiat ovat meillä tyypillisesti hyvin? EU:n maksamien maataloustukien valvontaan liittyi uutena osana eläinten hyvinvointi tämän vuoden alussa. Tässä niin sanottuihin täydentäviin ehtoihin liittyvässä valvonnassa tehdään satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia noin 140 tilalle tämän vuoden aikana. Otantavalvonta kohdistuu tässä vaiheessa sikoihin, vasikoihin ja muniviin kanoihin. Tarkastuksissa valvotaan eläinsuojeluvaatimusten toteutumista tilojen eläintenpidossa. Täydentäviin ehtoihin liittyvä eläinten hyvinvointivalvonta on uutta koko EU:n alueella, ja se on saanut runsaasti arvostelua osakseen jäsenmailta. Komissiokaan ei ole vielä ehtinyt selvästi ohjeistaa valvonnan toteuttamista, joten sitä joudutaan jatkossa hiomaan, ja tässä huomioidaan myös kotimaasta saatu palaute. Broilereiden suojelua koskeva direktiivi hyväksyttiin EU:n maatalousneuvostossa toukokuussa. Jatkossa ministeriön elintarvike- ja terveysosastossa valmistellaan direktiiviin pohjautuvaa uutta lainsäädäntöä, jossa asetetaan muun muassa suurin sallittu eläintiheys broileritiloille. Tiedotusvälineet uutisoivat paljon erilaisista eläintaudeista. Näetkö nämä uhkana suomalaiselle eläintuotannolle? Kuinka Suomessa on varauduttu näihin uhkiin? Eläintautitilanne Suomessa on poikkeuksellisen hyvä sekä eurooppalaisessa että globaalissa mittakaavassa. Taustalla on pitkäjänteinen työ bioturvallisuuden parantamiseksi tuotantotiloilla. Merkillepantavaa on viranomaisten ja toimialan yhteistyö, jonka tuloksena esimerkiksi salmonellojen esiintyvyys suomalaisissa tuotantoeläimissä ja ruuassa on alhainen. Sikatiloille ja nautatiloille on luotu vapaaehtoinen kansallinen eläinten terveydenhuoltojärjestelmä. Sen avulla parannetaan tilojen tuottavuutta muun muassa vähentämällä eläinten sairastuvuutta. Vuoden 2008 alusta ympäristötuen rinnalle on luotu eläinten hyvinvointituki, joka antaa lisäpanostuksen eläinten terveydenhuollon kehittämiseen. Eläinlääkintäviranomaiset varautuvat EUsääntöjen mukaisesti kaikkiin merkittävimpiin eläintautiuhkiin. Varautuminen tarkoittaa suunnittelua, varusteiden ja muiden resurssien varaamista, koulutusta ja myös käytännön harjoittelua, joka menee aina tilatasolle asti. Juuri näin varauduttiin mm. lintuinfluenssauhkaan. Mainio käytäntö Suomessa on terveys- ja eläinlääkintäviranomaisten tiivis yhteistyö, joka on 72 Maaseudun uusi aika 2/2007

4 nyt myös virallistettu keväällä 2007 perustetussa Elintarviketurvallisuusviraston ja Kansanterveyslaitoksen yhteisessä zoonoosikeskuksessa. Eläinlääkintähuolto on uudistuksen tarpeessa. Millaiset ovat tulevaisuuden eläinlääkäripalvelut? Voidaanko ne taata tasaveroisesti niin tuotanto- kuin seuraeläimille? Eläinlääkintähuollon uudistamisesta on valmistumassa ministeriön työryhmän ehdotus. Tulevaisuuden eläinlääkäripalvelut tuotantoeläimille keskittyvät terveydenhuoltoon, jonka tavoite on ennaltaehkäistä sairauksia ja edistää hyvinvointia. Seuraeläimiä varten tarjottavissa eläinlääkäripalveluissa kehitys kulkee erikoistumisen suuntaan seuraeläimiä varten olevat palvelut eriytyvät entistä enemmän tuotantoeläimille tarkoitetuista palveluista. Harvaan asutuilla alueilla eläinlääkäripalvelut voidaan taata vain kunnan järjestäminä. Palvelujen säilyminen edellyttää kuntien yhteistyötä, jossa voimavarat yhdistetään ja palvelut organisoidaan yhteisesti useamman kunnan aluetta varten. Päivystyksen järjestämisessä on haettava ratkaisuja, joilla turvataan niin tuotanto- kuin seuraeläinten tarvitsema hoito. Mikä on mielestäsi tutkimuksen merkitys eläinten hyvinvoinnin edistämisessä? Millaisiin kysymyksiin tutkijoiden tulisi tarttua? Tutkimukseen perustuvaa tietoa käytetään erittäin merkittävässä määrin pohjana sekä lainsäädännön valmistelussa että soveltamisessa. Tutkimus antaa tietoa erityisesti tuotantoeläin- Tämän vuoden alussa EU:n maksamien maataloustukien valvontaan liittyi uutena osana läinten hyvinvointi, kertoi ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Maaseudun uusi aika 2/

5 ten tarpeista elinympäristön ja hoidon suhteen. Tätä voidaan hyödyntää käytännön tasolla edistämään eläinten hyvinvointia. Tällä hetkellä erityisesti kalkkunoiden kuljetusolosuhteista tarvittaisiin lisää tietoa, jotta olemassa olevaa lainsäädäntöä voitaisiin soveltaa asianmukaisella tavalla. Metsästyskulttuuri Metsästäjäkuntamme on ikääntymässä ja samalla myös kaupunkilaistumassa. Millaisia muutoksia metsästyksessä ja riistanhoidossa on odotettavissa, ja miten niihin pitäisi varautua? Katoaako perinteinen metsästyskulttuuri Suomesta? Millaista metsästys- tai luonnonkäyttökulttuuria uudet sukupolvet tuottavat? On selvää, että suomalaisten kiistämätön ikääntyminen vaikuttaa metsästykseen toimintana, maanomistajiin metsästysoikeuden omistajina ja metsästäjiin metsästysoikeuden haltijoina. Ikääntymiseen liittyy useita ongelmia, joista yksi on riistahallinnon rahoituspohjan kapeneminen. Edelleen on todettava, että kaupallinen metsästys, jossa metsässä vain poiketaan ilman, että siellä olevasta riistasta myös tiedetään ja sitä hoidetaan, on lisääntynyt melkoisesti. Huolestuttavaa on myös, että on selviä merkkejä olemassa siitä, että perinteiseen metsästykseen liittynyt yhteisöllisyys ja talkoohenki ovat nykypäivän kiireisessä maailmassa muuttumassa. On aikaista sanoa, katoaako perinteinen metsästyskulttuuri kokonaan tuskinpa. Selvää kuitenkin on, että se muuttuu, niin kuin se on muuttunut tähänkin asti. Ministeriön kala- ja riistaosastolla on juuri käynnistynyt tulevaisuuden muutoksia analysoiva projekti, jossa pyritään löytämään ratkaisuja muun muassa näihin kysymyksiin. Vaikuttaako kysynnän ja tarjonnan laki metsästyskulttuuriin? Jos kyllä, millaisia vaikutuksia sillä voi olla suomalaisille riistakannoille ja metsästystoiminnoille? Jos ei, mitkä seikat ovat vaikuttavia tekijöitä tulevaisuuden riistakantojen ja metsästystoimintojen muutoksessa? Metsästys ja riistanhoito ovat aina kuuluneet saumattomasti yhteen. Metsästys perustuu uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen kestävän käytön periaatteella. Kun riista on rajallinen suure, metsästys on mitoitettava sen mukaan. Kysymyshän on vain siitä, miten tätä kiintiötä halutaan käyttää ja missä muodossa. Jos kysynnän ja tarjonnan lailla tarkoitetaan metsästysoikeuden hintaa, on Suomessa onneksi vielä varsin hyvin käytössä vanha oravannahkakauppa-malli. Toki joissain paikoin maanomistajat ovat lähteneet hinnoittelemaan omistukseensa liittyvän oikeuden hintaa uudella tavalla. Vaikka nyt tämä on vähäistä, saattaa se kuitenkin olla pikemminkin voimistuva kuin poistuva trendi. Jos taas kysymyksellä tarkoitetaan metsästysmatkailua, on se selvästikin nähty yhdeksi maaseudun tulevaisuuden keinoista säilyä elinvoimaisena. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, sillä suomalaisessa metsässä suomalaisen riistan metsästyksestä saatu elämys on merkittävä palvelutuote niin suomaiselle kuin ulkomaalaiselle asiakkaalle. Pitää vain pitää mielessä, että kyse voi oikeastaan olla lähinnä elämyksestä, sillä riista on kuitenkin rajallinen luonnonvara. Elämys ei ole. Suomalaisessa suurpetokeskustelussa on jo kauan kiistelty kansallisen ja EU-politiikan välisistä jännitteistä. Mihin suuntaan näet tämän keskustelun muuttuvan? Onko hallinnollisia tai menetelmällisiä uudistuksia suunnitteilla? Loppuvuodesta oletetusti annettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu Suomen sudenmetsästyksestä linjaa pitkälti keskustelua jatkossa. Uskon kuitenkin, että lopputuloksesta huolimatta paikallisten ihmisten näkemykset saavat keskustelussa aikaisempaa vahvemman aseman. Suomen suurpetokantojen hoitosuunnitelmissa paikallisille ihmisille sekä paikallisille intressiryhmille annettiin jo valmistelun alussa vahva rooli. Jos haluamme onnistua suurpetojen 74 Maaseudun uusi aika 2/2007

6 suojelussa, on myös EU-politiikassa pystyttävä luottamaan siihen, että biologiset suojelutavoitteet voidaan saavuttaa paikallisten ihmisten myötävaikutuksella. Luulenpa, että myös komissiossa on havahduttu siihen, että EU:n luonnonsuojelupolitiikan liiallinen suoraviivaisuus on johtanut suureen luottamuspulaan, ei vain luonnonsuojelua vaan myös komissiota kohtaan. Tämä oli esillä myös Natura-keskustelussa Suomessa. Näyttää muuten siltä, että vähän jokaisessa EU-maassa on omat liito-oravansa ja sutensa. Merkittäviä uusia hallinnollisia tai menetelmällisiä avauksia ei ole viime aikoina tehty. Toki on selvää, että myös EU-tason hoitosuunnitelmia on tulossa. Uskon kuitenkin, että mahdollinen Suomea koskeva tuomio susikanteessa tulisi johtamaan ehkä isoihinkin hallinnollisiin ja ainakin lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Luonnonsuojeludirektiivin avaamisesta ja muuttamisesta on Euroopan käytävillä puhuttu jo pitkään, mutta komissio on tähän asti ollut haluton niin tekemään. Jos Suomi tuomittaisiin niillä väitteillä, joita komissio kanteessaan esitti, tiukentaisi se luontodirektiiviä niin paljon, että on vaikea uskoa etenkään Ranskan sitä purematta nielevän. Pitää myös muistaa, että lintudirektiivi on laadittu 1970-luvun lopussa yhdeksää keskieurooppalaista jäsenvaltiota ja niiden luonnonolosuhteita ja luonnonvarojen hyödyntämiskulttuuria silmällä pitäen. Nyt 27 jäsenvaltion aikana direktiivien hallinnoima ympäristö on muuttunut melkoisesti. Suomen ja Ruotsin jäsenyys ulotti lintujen suojelun muuttolintujen pesimäalueille aivan toisella painoarvolla mitä nämä alueet olivat direktiivin tullessa voimaan. Toisaalta suomalainen ja paljolti myös ruotsalainen metsästys pohjautuu talonpoikaiseen kotitarvemetsästykseen. Keski-Euroopassa metsästys on ollut pikemminkin maata omistavien aatelisten yksinoikeus. Tällä hetkellä näiden direktiivien soveltaminen on keskittynyt keinoihin ja pyrkinyt niitä yhdenmukaistamaan etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Suojelun tavoitteet on tässä vimmassa unohdettu. Uskon, että keskustelu jatkossa tulee keskittymään enemmänkin siihen, että palo saadaan sammutettua eikä siihen miten se tehtiin. Eläinpolitiikka Eläinkysymykset ovat nousseet esille yhteiskunnalliseen keskusteluun uusilla tavoilla arvo- ja toimintaympäristöjen muutosten myötä. Onko hyvä, että eläimiin liittyvä päätöksenteko on hajallaan? Olisiko syytä kehittää toimintatapoja, joilla luonnonvarojen, myös eläinten, käyttöä ja toisaalta suojelua koskeva päätöksenteko toimisi yli ministeriörajojen? Pitäisikö eläimiä koskeva päätöksenteko keskittää yhden ministeriön alaisuuteen, vai voisiko hallinnollisten elinten rinnalla toimia jokin muu eläinkysymyksiä kokonaisuutena tarkasteleva organisaatio? Entä mikä on asiantuntijuuden merkitys eläinkysymysten käsittelemisessä? En näe erityistä syytä organisaatiomuutoksiin tai uusien organisaatioiden synnyttämiseen tällä alueella. Ehkä oleellisempaa on yhteistyön tiivistäminen eri ministeriöiden välillä, toimivathan ne saman valtioneuvoston yhteydessä. Toinen oleellinen kysymys on päätöksenteon tieteellisen pohjan vahvistaminen. Pidän lisäksi tärkeänä, että päätöksenteon valmisteluun osallistuvat kaikki ne sidosryhmät, jotka ovat eläinten kanssa tekemisissä kuten tuottajat, neuvonta, eläinsuojeluviranomaiset ja eläinsuojelujärjestöt. Pidän erittäin tervetulleena sitä, että eläimiin liittyvistä kysymyksistä käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Haluan, että ministeriöni kuuntelee herkällä korvalla tätä tärkeää keskustelua, mutta on samalla sen aktiivinen osapuoli. HAASTATTELU OUTI RATAMÄKI NORA SCHUURMAN KUVAT SIRKKA-LIISA ANTTILAN ARKISOT Maaseudun uusi aika 2/

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu)

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) LIITE 1 Maa- ja metsätalousministeriö MUISTIO 21.11.2011 YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) 1. Mitä on

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille ylitarkastaja Helena Hepola Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset

Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta Tampere 30.9.2014 ylitarkastaja Helena Hepola Eläinsuojeluvalvonta 1. Epäilyyn perustuvat tarkastukset

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Ruralia-instituutti / Sami Kurki / Karstula 26.8.2010 2.9.2010 1 Keskinarkaus,S., Matilainen,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012 Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla Sikatilojen työnantajaosaaminen 13.12.2012 Hämeenlinna Outi Hälli ELT, Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, Dipl. ECPHM

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA Anne Matilainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.8.2012 Ruralia-instituutti / Anne Matilainen 7.9.2011 10.8.2012 1 Mitä on kestävä metsästysmatkailu?

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 27.10.2004 Ari Heiskanen 1 RIISTATALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA -HANKE 1.1.2004 31.12.2006 Toteuttajien yhteystiedot: Ari Heiskanen projektipäällikkö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo: Maatilalla Opettajan ohjeet: Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Luokka-aste: 1. 2. lk. Oppiaine: matematiikka Tarvikkeet: lyijykynä, värikynät, tehtäväpaperit monistettuna. Oppitunnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus 1306/2013 Jäsenmaalle velvoitteita maatilojen

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin Euroopan unionin lainsäädännön edellyttämät säännökset

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastukset käynnistyneet 250 tilaa tarkastetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella

Eläinsuojelutarkastukset käynnistyneet 250 tilaa tarkastetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella 4.5.2011 Julkaistavissa Eläinsuojelutarkastukset käynnistyneet 250 tilaa tarkastetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella Noin 700 otannalla valitulle tuotantoeläintilalle Suomessa tehdään

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Säätytalo Auli Vaarala Hygieniayksikkö Evira Joustavuusmissio (fact finding) Joustavuusmissio

Lisätiedot

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA. Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen

SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA. Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen Riistatalouden volyymi ja arvo -harrastajamäärä ja aktiivisuus -riistakannat ja saalis Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lainsäädännön osaaminen elintarvikealalla, mukaan lukien teurastukseen liittyvä lainsäädäntö ja sen muutokset

Lainsäädännön osaaminen elintarvikealalla, mukaan lukien teurastukseen liittyvä lainsäädäntö ja sen muutokset Lainsäädännön osaaminen elintarvikealalla, mukaan lukien teurastukseen liittyvä lainsäädäntö ja sen muutokset Elintarvikealan tutkintojen kehittämispäivä ylitarkastaja EU:n eläinsuojelusäädökset Vain tuotanto-

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot