VIP. Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIP. Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri"

Transkriptio

1 VIP Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, olet tehtävässäsi monella tavalla myös eläinministeri. Millainen on oma suhteesi eläimiin tuotantoeläimiin, luonnonvaraisiin tai lemmikkieläimiin? Olen itse hoitanut niin lypsykarjaa kuin sikoja, kuttuja ja kanoja. Syntymäkodissani oli lypsykarja, jota jouduin hoitamaan yhdessä isän kanssa jo alle 15-vuotiaana äidin sairastuttua. Mieheni koti on karjatila, ja tullessani taloon miniäksi neljäkymmentä vuotta sitten vuonna 1967 talossa oli lypsykarjan lisäksi emakoita, kanoja, kuttuja ja hevonen. Vuonna 1981 mieheni kotitilan navetta paloi maan tasalle. Se tapahtui kolme kuukautta maatilan sukupolvenvaihdon jälkeen, joten alkumme nuorina viljelijöinä oli kova. Jouduimme vaihtamaan tuotantosuuntaa ja siitä alkoi aktiivinen sikatalous. Olen siis hoitanut hyötyeläimiä merkittävän osan elämästäni muiden tehtävien ohessa aina kun aikaa on liiennyt. Rakastan eläimiä ja kohtelen niitä kuin perheenjäseniä. Hyvä eläinten hoito palkitsee, ja esimerkiksi lihan laadussa näkyy välittömästi jos eläin kärsii. Meillä on myös yhteinen koira tyttären perheen kanssa. Lanserimme vierailee vuoroin molemmissa kodeissa riippuen siitä kummassa pidetään parempaa huolta! Välimatkamme on ainoastaan seitsemän sataa metriä. Maaseutuun kuuluu perinteisesti eläinten pito. Mitä merkityksiä eläintenpidolla mielestäsi on maaseutuelämässä? Eläinten luonnollinen elinympäristö on maalla, missä niillä on tilaa ja rauhaa olla. Maaseudun elinvoimaisuuden kivijalkana ovat maatilat ja erityisesti kotieläintilat, koska ne edellyttävät ympärivuotista ja -vuorokautista asumista ja huolenpitoa. Millainen rooli eläimillä on maaseudun tulevassa kehityksessä? Mitä uutta siinä on entiseen 70 Maaseudun uusi aika 2/2007

2 verrattuna? Mitä uusia eläinlajeja maaseudun yritystoiminnassa on mukana? Sisältyykö niiden hyödyntämiseen ongelmia? Eläimillä on erittäin keskeinen merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle niin hyötyeläiminä kuin matkailua palvelevina eläiminä. Jatkossakin Suomessa syödään lihaa ja juodaan maitoa. Uutta on eläinyksiköiden koon nopea kasvu. Toisaalta aina kannattaa muistaa, että ihminenkään ei ole kone, ja siksi suuria yksiköitä suunniteltaessa on pidettävä huoli ihmisten jaksamisesta, ettemme kuormita itseämme liikaa. Uusia tuotantoeläimiä ovat muun muassa uudet pihvikarjarodut, alpakat ja strutsit. Samalla kun maataloustuotanto tehostuu, on myös monien kotieläinlajien absoluuttinen määrä laskussa maassamme. Mistä tuotantoeläinten lukumäärän väheneminen kertoo? Millaisia tekijöitä prosessin taustalta löytyy? Onko odotettavissa, että tilanne vakiintuu jollekin tasolle esimerkiksi lypsylehmien osalta? Eläinmäärien takana on monta eri tekijää. Lypsylehmien keskituotos lehmää kohti on minun aikanani tuplaantunut, samalla rasvaprosentit on jalostettu alemmiksi ja valkuainen korkeammaksi. Keskituotoksen nousu selittää lehmien määrän laskun kysymys on tuotannon tehostumisesta. Maidon tuotantomäärät eivät ole dramaattisesti laskeneet vaan edelleen olemme omavaraisia niin kuin pitääkin. Lypsykarjatilojen määrä vähenee edelleen ja ehkä jonkin verran laskee lypsylehmienkin määrä. Tilakoko kasvaa vastaavasti. Toiseksi eläinjalostus on tuottanut erinomaisia tuloksia, mistä tämä lehmienkin keskituotoksen nousu kertoo. Lampaiden määrä laski dramaattisesti EUjäsenyyden alussa, mutta lienee vähitellen elpymässä uudelleen. Syynä oli lampaan lihan hinnan jyrkkä lasku, tuotannosta tuli täysin kannattamatonta ja lisänä olivat teurastusongelmat. Suurissa tehokkaissa teurastamoissa ei ole tilaa pienten lammaserien teurastukselle. Kananmunatuotannon ongelmana on koko EU-jäsenyyden ajan ollut ylituotanto, joka on polkenut hinnat pohjaan. Ylituotanto on sekoittanut markkinat, ja kananmunantuotanto on ollut ajoittain täysin kannattamatonta. Kanojen määrää on vähennetty, mutta edelleen olemme ylituotanto-ongelman kanssa tekemissä. Luomutuotannon osuus kaikesta kotieläintuotannosta ei ole enää kasvanut alkuaikojen tahtiin. Mikä on luomun tulevaisuus Suomessa? Voisiko sillä olla nykyistä huomattavasti merkittävämpi rooli, ja jos ei niin miksi? On totta, että luomutuotannon volyymit ovat ennemmin laskussa kuin kasvussa. Luomukuluttajien määrä lienee kuitenkin pysynyt vakiona. Pääkaupunkiseudulla on toimivia luomutuottajalta kuluttajalle -renkaita, joista voi tilata tarvitsemansa tuotteet keskitetysti. Tällainen on mahdollista, kun tuottajat ja kuluttajat ovat verkottuneet samaa verkottumista tarvittaisiin muuallakin. Luomutuotannon suurin ongelma on kuluttajien ja tuottajien kohtaaminen ja sitä verkottuminen helpottaa. Kun on kysymys pienimuotoisesta tuotannosta, vaatii se keräilyltä ja markkinoinnilta paljon enemmän. Luomusta on kuluttajien oltava valmiita maksamaan enemmän, koska sen tuottamisen, kuljettamisen ja markkinoinnin kulut ovat korkeammat. Hevosten ja erilaisen, entistä monipuolisemman hevostoiminnan määrä on nopeassa kasvussa. Mitä tämä merkitsee maaseudulle? Osataanko kasvun potentiaali maaseudun elinkeinojen ja työpaikkojen muodossa hyödyntää riittävällä tavalla? Hevosten määrän jatkuva kasvu on seurausta sekä ihmisten vapaa-ajan lisääntymisestä ja sen käyttämisestä muun muassa hevosharrastuksiin. Tallien määrä ylittää Suomessa jo navetoiden määrän. Hevonen on tuonut ja tuo jatkossakin erittäin paljon elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle ja erityisesti kaupunkien läheisyydessä oleville maaseutualueille. Suomessa valmistuivat pari vuotta sitten ensimmäiset hevostalouden ja hevostutkimuksen kehittämisohjelmat. Molempia pitää lähteä reippaasti toteuttamaan. Hevo- Maaseudun uusi aika 2/

3 selinkeino on yksi lupaavimmista tulevaisuuden mahdollisuuksista juuri vapaa-ajan elinkeinojen puolella. Millaisena näet eläinten aseman maaseudun ja kaupungin välisessä vuorovaikutuksessa? Millä tavoin eläin voi yhdistää tai erottaa maaseutumaisia ja kaupunkimaisia elintapoja ja toimintoja? Mitä uutta vuorovaikutuksesta voi syntyä? Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta voidaan parhaimmillaan lisätä esimerkiksi siten, että kotieläintilat avaavat ovensa kaupunkilaisille. Ihmisiä ei tarvitse päästää sikalaan eikä navettaan, vaan kaupunkilaiset voivat ihailla eläimiä ulkona. Opastettuja kotieläinpihoja on jo, mutta paljon enemmän tarvittaisiin. Avaamalla enemmän maaseudun elämää kaupunkilaisille ymmärtämys lisääntyy molemmin puolin. Keski-Euroopassa ei ole samanlaista järvi- ja mökkikulttuuria kuin meillä Suomessa. Niinpä keskieurooppalainen perhe suuntaakin maaseudulle useimmiten maatilojen mummonmökkiin tai vastaavaan kesälomalle. Näin on syntynyt se vahva tahtotila, jolla muualla Euroopassa kaupunkilaisetkin puolustavat oman maansa maaseudun elinvoimaa ja maataloutta. Tässä meillä suomalaisilla olisi vielä paljon opittavaa. Eläinten hyvinvointi Eläinten hyvinvointi on kasvava poliittinen kysymys EU:ssa. Mitkä ovat ajankohtaisia kysymyksiä Suomessa? Ovatko ne samoja vai eri asioita kuin muissa EU-maissa? Mihin meidän tulisi puuttua tarkemmin, ja mitkä asiat ovat meillä tyypillisesti hyvin? EU:n maksamien maataloustukien valvontaan liittyi uutena osana eläinten hyvinvointi tämän vuoden alussa. Tässä niin sanottuihin täydentäviin ehtoihin liittyvässä valvonnassa tehdään satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia noin 140 tilalle tämän vuoden aikana. Otantavalvonta kohdistuu tässä vaiheessa sikoihin, vasikoihin ja muniviin kanoihin. Tarkastuksissa valvotaan eläinsuojeluvaatimusten toteutumista tilojen eläintenpidossa. Täydentäviin ehtoihin liittyvä eläinten hyvinvointivalvonta on uutta koko EU:n alueella, ja se on saanut runsaasti arvostelua osakseen jäsenmailta. Komissiokaan ei ole vielä ehtinyt selvästi ohjeistaa valvonnan toteuttamista, joten sitä joudutaan jatkossa hiomaan, ja tässä huomioidaan myös kotimaasta saatu palaute. Broilereiden suojelua koskeva direktiivi hyväksyttiin EU:n maatalousneuvostossa toukokuussa. Jatkossa ministeriön elintarvike- ja terveysosastossa valmistellaan direktiiviin pohjautuvaa uutta lainsäädäntöä, jossa asetetaan muun muassa suurin sallittu eläintiheys broileritiloille. Tiedotusvälineet uutisoivat paljon erilaisista eläintaudeista. Näetkö nämä uhkana suomalaiselle eläintuotannolle? Kuinka Suomessa on varauduttu näihin uhkiin? Eläintautitilanne Suomessa on poikkeuksellisen hyvä sekä eurooppalaisessa että globaalissa mittakaavassa. Taustalla on pitkäjänteinen työ bioturvallisuuden parantamiseksi tuotantotiloilla. Merkillepantavaa on viranomaisten ja toimialan yhteistyö, jonka tuloksena esimerkiksi salmonellojen esiintyvyys suomalaisissa tuotantoeläimissä ja ruuassa on alhainen. Sikatiloille ja nautatiloille on luotu vapaaehtoinen kansallinen eläinten terveydenhuoltojärjestelmä. Sen avulla parannetaan tilojen tuottavuutta muun muassa vähentämällä eläinten sairastuvuutta. Vuoden 2008 alusta ympäristötuen rinnalle on luotu eläinten hyvinvointituki, joka antaa lisäpanostuksen eläinten terveydenhuollon kehittämiseen. Eläinlääkintäviranomaiset varautuvat EUsääntöjen mukaisesti kaikkiin merkittävimpiin eläintautiuhkiin. Varautuminen tarkoittaa suunnittelua, varusteiden ja muiden resurssien varaamista, koulutusta ja myös käytännön harjoittelua, joka menee aina tilatasolle asti. Juuri näin varauduttiin mm. lintuinfluenssauhkaan. Mainio käytäntö Suomessa on terveys- ja eläinlääkintäviranomaisten tiivis yhteistyö, joka on 72 Maaseudun uusi aika 2/2007

4 nyt myös virallistettu keväällä 2007 perustetussa Elintarviketurvallisuusviraston ja Kansanterveyslaitoksen yhteisessä zoonoosikeskuksessa. Eläinlääkintähuolto on uudistuksen tarpeessa. Millaiset ovat tulevaisuuden eläinlääkäripalvelut? Voidaanko ne taata tasaveroisesti niin tuotanto- kuin seuraeläimille? Eläinlääkintähuollon uudistamisesta on valmistumassa ministeriön työryhmän ehdotus. Tulevaisuuden eläinlääkäripalvelut tuotantoeläimille keskittyvät terveydenhuoltoon, jonka tavoite on ennaltaehkäistä sairauksia ja edistää hyvinvointia. Seuraeläimiä varten tarjottavissa eläinlääkäripalveluissa kehitys kulkee erikoistumisen suuntaan seuraeläimiä varten olevat palvelut eriytyvät entistä enemmän tuotantoeläimille tarkoitetuista palveluista. Harvaan asutuilla alueilla eläinlääkäripalvelut voidaan taata vain kunnan järjestäminä. Palvelujen säilyminen edellyttää kuntien yhteistyötä, jossa voimavarat yhdistetään ja palvelut organisoidaan yhteisesti useamman kunnan aluetta varten. Päivystyksen järjestämisessä on haettava ratkaisuja, joilla turvataan niin tuotanto- kuin seuraeläinten tarvitsema hoito. Mikä on mielestäsi tutkimuksen merkitys eläinten hyvinvoinnin edistämisessä? Millaisiin kysymyksiin tutkijoiden tulisi tarttua? Tutkimukseen perustuvaa tietoa käytetään erittäin merkittävässä määrin pohjana sekä lainsäädännön valmistelussa että soveltamisessa. Tutkimus antaa tietoa erityisesti tuotantoeläin- Tämän vuoden alussa EU:n maksamien maataloustukien valvontaan liittyi uutena osana läinten hyvinvointi, kertoi ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Maaseudun uusi aika 2/

5 ten tarpeista elinympäristön ja hoidon suhteen. Tätä voidaan hyödyntää käytännön tasolla edistämään eläinten hyvinvointia. Tällä hetkellä erityisesti kalkkunoiden kuljetusolosuhteista tarvittaisiin lisää tietoa, jotta olemassa olevaa lainsäädäntöä voitaisiin soveltaa asianmukaisella tavalla. Metsästyskulttuuri Metsästäjäkuntamme on ikääntymässä ja samalla myös kaupunkilaistumassa. Millaisia muutoksia metsästyksessä ja riistanhoidossa on odotettavissa, ja miten niihin pitäisi varautua? Katoaako perinteinen metsästyskulttuuri Suomesta? Millaista metsästys- tai luonnonkäyttökulttuuria uudet sukupolvet tuottavat? On selvää, että suomalaisten kiistämätön ikääntyminen vaikuttaa metsästykseen toimintana, maanomistajiin metsästysoikeuden omistajina ja metsästäjiin metsästysoikeuden haltijoina. Ikääntymiseen liittyy useita ongelmia, joista yksi on riistahallinnon rahoituspohjan kapeneminen. Edelleen on todettava, että kaupallinen metsästys, jossa metsässä vain poiketaan ilman, että siellä olevasta riistasta myös tiedetään ja sitä hoidetaan, on lisääntynyt melkoisesti. Huolestuttavaa on myös, että on selviä merkkejä olemassa siitä, että perinteiseen metsästykseen liittynyt yhteisöllisyys ja talkoohenki ovat nykypäivän kiireisessä maailmassa muuttumassa. On aikaista sanoa, katoaako perinteinen metsästyskulttuuri kokonaan tuskinpa. Selvää kuitenkin on, että se muuttuu, niin kuin se on muuttunut tähänkin asti. Ministeriön kala- ja riistaosastolla on juuri käynnistynyt tulevaisuuden muutoksia analysoiva projekti, jossa pyritään löytämään ratkaisuja muun muassa näihin kysymyksiin. Vaikuttaako kysynnän ja tarjonnan laki metsästyskulttuuriin? Jos kyllä, millaisia vaikutuksia sillä voi olla suomalaisille riistakannoille ja metsästystoiminnoille? Jos ei, mitkä seikat ovat vaikuttavia tekijöitä tulevaisuuden riistakantojen ja metsästystoimintojen muutoksessa? Metsästys ja riistanhoito ovat aina kuuluneet saumattomasti yhteen. Metsästys perustuu uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen kestävän käytön periaatteella. Kun riista on rajallinen suure, metsästys on mitoitettava sen mukaan. Kysymyshän on vain siitä, miten tätä kiintiötä halutaan käyttää ja missä muodossa. Jos kysynnän ja tarjonnan lailla tarkoitetaan metsästysoikeuden hintaa, on Suomessa onneksi vielä varsin hyvin käytössä vanha oravannahkakauppa-malli. Toki joissain paikoin maanomistajat ovat lähteneet hinnoittelemaan omistukseensa liittyvän oikeuden hintaa uudella tavalla. Vaikka nyt tämä on vähäistä, saattaa se kuitenkin olla pikemminkin voimistuva kuin poistuva trendi. Jos taas kysymyksellä tarkoitetaan metsästysmatkailua, on se selvästikin nähty yhdeksi maaseudun tulevaisuuden keinoista säilyä elinvoimaisena. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, sillä suomalaisessa metsässä suomalaisen riistan metsästyksestä saatu elämys on merkittävä palvelutuote niin suomaiselle kuin ulkomaalaiselle asiakkaalle. Pitää vain pitää mielessä, että kyse voi oikeastaan olla lähinnä elämyksestä, sillä riista on kuitenkin rajallinen luonnonvara. Elämys ei ole. Suomalaisessa suurpetokeskustelussa on jo kauan kiistelty kansallisen ja EU-politiikan välisistä jännitteistä. Mihin suuntaan näet tämän keskustelun muuttuvan? Onko hallinnollisia tai menetelmällisiä uudistuksia suunnitteilla? Loppuvuodesta oletetusti annettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu Suomen sudenmetsästyksestä linjaa pitkälti keskustelua jatkossa. Uskon kuitenkin, että lopputuloksesta huolimatta paikallisten ihmisten näkemykset saavat keskustelussa aikaisempaa vahvemman aseman. Suomen suurpetokantojen hoitosuunnitelmissa paikallisille ihmisille sekä paikallisille intressiryhmille annettiin jo valmistelun alussa vahva rooli. Jos haluamme onnistua suurpetojen 74 Maaseudun uusi aika 2/2007

6 suojelussa, on myös EU-politiikassa pystyttävä luottamaan siihen, että biologiset suojelutavoitteet voidaan saavuttaa paikallisten ihmisten myötävaikutuksella. Luulenpa, että myös komissiossa on havahduttu siihen, että EU:n luonnonsuojelupolitiikan liiallinen suoraviivaisuus on johtanut suureen luottamuspulaan, ei vain luonnonsuojelua vaan myös komissiota kohtaan. Tämä oli esillä myös Natura-keskustelussa Suomessa. Näyttää muuten siltä, että vähän jokaisessa EU-maassa on omat liito-oravansa ja sutensa. Merkittäviä uusia hallinnollisia tai menetelmällisiä avauksia ei ole viime aikoina tehty. Toki on selvää, että myös EU-tason hoitosuunnitelmia on tulossa. Uskon kuitenkin, että mahdollinen Suomea koskeva tuomio susikanteessa tulisi johtamaan ehkä isoihinkin hallinnollisiin ja ainakin lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Luonnonsuojeludirektiivin avaamisesta ja muuttamisesta on Euroopan käytävillä puhuttu jo pitkään, mutta komissio on tähän asti ollut haluton niin tekemään. Jos Suomi tuomittaisiin niillä väitteillä, joita komissio kanteessaan esitti, tiukentaisi se luontodirektiiviä niin paljon, että on vaikea uskoa etenkään Ranskan sitä purematta nielevän. Pitää myös muistaa, että lintudirektiivi on laadittu 1970-luvun lopussa yhdeksää keskieurooppalaista jäsenvaltiota ja niiden luonnonolosuhteita ja luonnonvarojen hyödyntämiskulttuuria silmällä pitäen. Nyt 27 jäsenvaltion aikana direktiivien hallinnoima ympäristö on muuttunut melkoisesti. Suomen ja Ruotsin jäsenyys ulotti lintujen suojelun muuttolintujen pesimäalueille aivan toisella painoarvolla mitä nämä alueet olivat direktiivin tullessa voimaan. Toisaalta suomalainen ja paljolti myös ruotsalainen metsästys pohjautuu talonpoikaiseen kotitarvemetsästykseen. Keski-Euroopassa metsästys on ollut pikemminkin maata omistavien aatelisten yksinoikeus. Tällä hetkellä näiden direktiivien soveltaminen on keskittynyt keinoihin ja pyrkinyt niitä yhdenmukaistamaan etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Suojelun tavoitteet on tässä vimmassa unohdettu. Uskon, että keskustelu jatkossa tulee keskittymään enemmänkin siihen, että palo saadaan sammutettua eikä siihen miten se tehtiin. Eläinpolitiikka Eläinkysymykset ovat nousseet esille yhteiskunnalliseen keskusteluun uusilla tavoilla arvo- ja toimintaympäristöjen muutosten myötä. Onko hyvä, että eläimiin liittyvä päätöksenteko on hajallaan? Olisiko syytä kehittää toimintatapoja, joilla luonnonvarojen, myös eläinten, käyttöä ja toisaalta suojelua koskeva päätöksenteko toimisi yli ministeriörajojen? Pitäisikö eläimiä koskeva päätöksenteko keskittää yhden ministeriön alaisuuteen, vai voisiko hallinnollisten elinten rinnalla toimia jokin muu eläinkysymyksiä kokonaisuutena tarkasteleva organisaatio? Entä mikä on asiantuntijuuden merkitys eläinkysymysten käsittelemisessä? En näe erityistä syytä organisaatiomuutoksiin tai uusien organisaatioiden synnyttämiseen tällä alueella. Ehkä oleellisempaa on yhteistyön tiivistäminen eri ministeriöiden välillä, toimivathan ne saman valtioneuvoston yhteydessä. Toinen oleellinen kysymys on päätöksenteon tieteellisen pohjan vahvistaminen. Pidän lisäksi tärkeänä, että päätöksenteon valmisteluun osallistuvat kaikki ne sidosryhmät, jotka ovat eläinten kanssa tekemisissä kuten tuottajat, neuvonta, eläinsuojeluviranomaiset ja eläinsuojelujärjestöt. Pidän erittäin tervetulleena sitä, että eläimiin liittyvistä kysymyksistä käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Haluan, että ministeriöni kuuntelee herkällä korvalla tätä tärkeää keskustelua, mutta on samalla sen aktiivinen osapuoli. HAASTATTELU OUTI RATAMÄKI NORA SCHUURMAN KUVAT SIRKKA-LIISA ANTTILAN ARKISOT Maaseudun uusi aika 2/

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu)

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) LIITE 1 Maa- ja metsätalousministeriö MUISTIO 21.11.2011 YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) 1. Mitä on

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Strategian perusteet

Strategian perusteet Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017 Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset

Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta Tampere 30.9.2014 ylitarkastaja Helena Hepola Eläinsuojeluvalvonta 1. Epäilyyn perustuvat tarkastukset

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille ylitarkastaja Helena Hepola Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA

METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA Anne Matilainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.8.2012 Ruralia-instituutti / Anne Matilainen 7.9.2011 10.8.2012 1 Mitä on kestävä metsästysmatkailu?

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Ruralia-instituutti / Sami Kurki / Karstula 26.8.2010 2.9.2010 1 Keskinarkaus,S., Matilainen,

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012

Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla. Jottei totuus unohtuisi. Säädökset 10.12.2012 Eläinsuojelulakiin liittyvät tarkastukset sikatiloilla Sikatilojen työnantajaosaaminen 13.12.2012 Hämeenlinna Outi Hälli ELT, Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, Dipl. ECPHM

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus Savonia 17.2.2015 Juho Pikkarainen Luonnonhaittakorvaus Oleellisin muutos on korvauksen muuttuminen 5- vuotisesta sitoumuksesta

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo: Maatilalla Opettajan ohjeet: Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Luokka-aste: 1. 2. lk. Oppiaine: matematiikka Tarvikkeet: lyijykynä, värikynät, tehtäväpaperit monistettuna. Oppitunnin

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 27.10.2004 Ari Heiskanen 1 RIISTATALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA -HANKE 1.1.2004 31.12.2006 Toteuttajien yhteystiedot: Ari Heiskanen projektipäällikkö

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

luonnos Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2017.

luonnos Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2017. 1 luonnos 6.7.2017 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Hevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara

Hevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Hevoset ja lääkityslainsäädäntö Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EU-lainsäädäntö Eläinlääkedirektiivi 2001/82/EY, muut. 2004/28/EY Kaskadiperiaate Mahdollisuus lääkitä hevosia myös muilla kuin

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) 5808/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 5590/17 Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus 1306/2013 Jäsenmaalle velvoitteita maatilojen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Kansallisten hygienia-asetusten uudistus

Kansallisten hygienia-asetusten uudistus Kansallisten hygienia-asetusten uudistus elintarvikelain kokonaisuudistuksen rinnalla uudistetaan kansallinen elintarvikehygienialainsäädäntö elintarvikelain sisältö vaikuttaa kansallisten asetusten sisältöön

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 19.9.2016 MMM / Ohjaus- ja talousyksikkö MMM:n määrärahaehdotus 2017 yhteensä 2 545 m (2 560 m /2016) 2 MMM:n määrärahaehdotus 2017 Hallinnonalalle

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin Euroopan unionin lainsäädännön edellyttämät säännökset

Lisätiedot

SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA. Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen

SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA. Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen SUOMALAINEN METSÄSTÄJÄKUVA MUUTOKSESSA Reijo Orava Eräneuvos Päätoiminen metsästyksen harrastaja 1.2.2016 alkaen Riistatalouden volyymi ja arvo -harrastajamäärä ja aktiivisuus -riistakannat ja saalis Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot