VIP. Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIP. Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri"

Transkriptio

1 VIP Sirkka-Liisa Anttila on myös eläinministeri Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, olet tehtävässäsi monella tavalla myös eläinministeri. Millainen on oma suhteesi eläimiin tuotantoeläimiin, luonnonvaraisiin tai lemmikkieläimiin? Olen itse hoitanut niin lypsykarjaa kuin sikoja, kuttuja ja kanoja. Syntymäkodissani oli lypsykarja, jota jouduin hoitamaan yhdessä isän kanssa jo alle 15-vuotiaana äidin sairastuttua. Mieheni koti on karjatila, ja tullessani taloon miniäksi neljäkymmentä vuotta sitten vuonna 1967 talossa oli lypsykarjan lisäksi emakoita, kanoja, kuttuja ja hevonen. Vuonna 1981 mieheni kotitilan navetta paloi maan tasalle. Se tapahtui kolme kuukautta maatilan sukupolvenvaihdon jälkeen, joten alkumme nuorina viljelijöinä oli kova. Jouduimme vaihtamaan tuotantosuuntaa ja siitä alkoi aktiivinen sikatalous. Olen siis hoitanut hyötyeläimiä merkittävän osan elämästäni muiden tehtävien ohessa aina kun aikaa on liiennyt. Rakastan eläimiä ja kohtelen niitä kuin perheenjäseniä. Hyvä eläinten hoito palkitsee, ja esimerkiksi lihan laadussa näkyy välittömästi jos eläin kärsii. Meillä on myös yhteinen koira tyttären perheen kanssa. Lanserimme vierailee vuoroin molemmissa kodeissa riippuen siitä kummassa pidetään parempaa huolta! Välimatkamme on ainoastaan seitsemän sataa metriä. Maaseutuun kuuluu perinteisesti eläinten pito. Mitä merkityksiä eläintenpidolla mielestäsi on maaseutuelämässä? Eläinten luonnollinen elinympäristö on maalla, missä niillä on tilaa ja rauhaa olla. Maaseudun elinvoimaisuuden kivijalkana ovat maatilat ja erityisesti kotieläintilat, koska ne edellyttävät ympärivuotista ja -vuorokautista asumista ja huolenpitoa. Millainen rooli eläimillä on maaseudun tulevassa kehityksessä? Mitä uutta siinä on entiseen 70 Maaseudun uusi aika 2/2007

2 verrattuna? Mitä uusia eläinlajeja maaseudun yritystoiminnassa on mukana? Sisältyykö niiden hyödyntämiseen ongelmia? Eläimillä on erittäin keskeinen merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle niin hyötyeläiminä kuin matkailua palvelevina eläiminä. Jatkossakin Suomessa syödään lihaa ja juodaan maitoa. Uutta on eläinyksiköiden koon nopea kasvu. Toisaalta aina kannattaa muistaa, että ihminenkään ei ole kone, ja siksi suuria yksiköitä suunniteltaessa on pidettävä huoli ihmisten jaksamisesta, ettemme kuormita itseämme liikaa. Uusia tuotantoeläimiä ovat muun muassa uudet pihvikarjarodut, alpakat ja strutsit. Samalla kun maataloustuotanto tehostuu, on myös monien kotieläinlajien absoluuttinen määrä laskussa maassamme. Mistä tuotantoeläinten lukumäärän väheneminen kertoo? Millaisia tekijöitä prosessin taustalta löytyy? Onko odotettavissa, että tilanne vakiintuu jollekin tasolle esimerkiksi lypsylehmien osalta? Eläinmäärien takana on monta eri tekijää. Lypsylehmien keskituotos lehmää kohti on minun aikanani tuplaantunut, samalla rasvaprosentit on jalostettu alemmiksi ja valkuainen korkeammaksi. Keskituotoksen nousu selittää lehmien määrän laskun kysymys on tuotannon tehostumisesta. Maidon tuotantomäärät eivät ole dramaattisesti laskeneet vaan edelleen olemme omavaraisia niin kuin pitääkin. Lypsykarjatilojen määrä vähenee edelleen ja ehkä jonkin verran laskee lypsylehmienkin määrä. Tilakoko kasvaa vastaavasti. Toiseksi eläinjalostus on tuottanut erinomaisia tuloksia, mistä tämä lehmienkin keskituotoksen nousu kertoo. Lampaiden määrä laski dramaattisesti EUjäsenyyden alussa, mutta lienee vähitellen elpymässä uudelleen. Syynä oli lampaan lihan hinnan jyrkkä lasku, tuotannosta tuli täysin kannattamatonta ja lisänä olivat teurastusongelmat. Suurissa tehokkaissa teurastamoissa ei ole tilaa pienten lammaserien teurastukselle. Kananmunatuotannon ongelmana on koko EU-jäsenyyden ajan ollut ylituotanto, joka on polkenut hinnat pohjaan. Ylituotanto on sekoittanut markkinat, ja kananmunantuotanto on ollut ajoittain täysin kannattamatonta. Kanojen määrää on vähennetty, mutta edelleen olemme ylituotanto-ongelman kanssa tekemissä. Luomutuotannon osuus kaikesta kotieläintuotannosta ei ole enää kasvanut alkuaikojen tahtiin. Mikä on luomun tulevaisuus Suomessa? Voisiko sillä olla nykyistä huomattavasti merkittävämpi rooli, ja jos ei niin miksi? On totta, että luomutuotannon volyymit ovat ennemmin laskussa kuin kasvussa. Luomukuluttajien määrä lienee kuitenkin pysynyt vakiona. Pääkaupunkiseudulla on toimivia luomutuottajalta kuluttajalle -renkaita, joista voi tilata tarvitsemansa tuotteet keskitetysti. Tällainen on mahdollista, kun tuottajat ja kuluttajat ovat verkottuneet samaa verkottumista tarvittaisiin muuallakin. Luomutuotannon suurin ongelma on kuluttajien ja tuottajien kohtaaminen ja sitä verkottuminen helpottaa. Kun on kysymys pienimuotoisesta tuotannosta, vaatii se keräilyltä ja markkinoinnilta paljon enemmän. Luomusta on kuluttajien oltava valmiita maksamaan enemmän, koska sen tuottamisen, kuljettamisen ja markkinoinnin kulut ovat korkeammat. Hevosten ja erilaisen, entistä monipuolisemman hevostoiminnan määrä on nopeassa kasvussa. Mitä tämä merkitsee maaseudulle? Osataanko kasvun potentiaali maaseudun elinkeinojen ja työpaikkojen muodossa hyödyntää riittävällä tavalla? Hevosten määrän jatkuva kasvu on seurausta sekä ihmisten vapaa-ajan lisääntymisestä ja sen käyttämisestä muun muassa hevosharrastuksiin. Tallien määrä ylittää Suomessa jo navetoiden määrän. Hevonen on tuonut ja tuo jatkossakin erittäin paljon elinkeinomahdollisuuksia maaseudulle ja erityisesti kaupunkien läheisyydessä oleville maaseutualueille. Suomessa valmistuivat pari vuotta sitten ensimmäiset hevostalouden ja hevostutkimuksen kehittämisohjelmat. Molempia pitää lähteä reippaasti toteuttamaan. Hevo- Maaseudun uusi aika 2/

3 selinkeino on yksi lupaavimmista tulevaisuuden mahdollisuuksista juuri vapaa-ajan elinkeinojen puolella. Millaisena näet eläinten aseman maaseudun ja kaupungin välisessä vuorovaikutuksessa? Millä tavoin eläin voi yhdistää tai erottaa maaseutumaisia ja kaupunkimaisia elintapoja ja toimintoja? Mitä uutta vuorovaikutuksesta voi syntyä? Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta voidaan parhaimmillaan lisätä esimerkiksi siten, että kotieläintilat avaavat ovensa kaupunkilaisille. Ihmisiä ei tarvitse päästää sikalaan eikä navettaan, vaan kaupunkilaiset voivat ihailla eläimiä ulkona. Opastettuja kotieläinpihoja on jo, mutta paljon enemmän tarvittaisiin. Avaamalla enemmän maaseudun elämää kaupunkilaisille ymmärtämys lisääntyy molemmin puolin. Keski-Euroopassa ei ole samanlaista järvi- ja mökkikulttuuria kuin meillä Suomessa. Niinpä keskieurooppalainen perhe suuntaakin maaseudulle useimmiten maatilojen mummonmökkiin tai vastaavaan kesälomalle. Näin on syntynyt se vahva tahtotila, jolla muualla Euroopassa kaupunkilaisetkin puolustavat oman maansa maaseudun elinvoimaa ja maataloutta. Tässä meillä suomalaisilla olisi vielä paljon opittavaa. Eläinten hyvinvointi Eläinten hyvinvointi on kasvava poliittinen kysymys EU:ssa. Mitkä ovat ajankohtaisia kysymyksiä Suomessa? Ovatko ne samoja vai eri asioita kuin muissa EU-maissa? Mihin meidän tulisi puuttua tarkemmin, ja mitkä asiat ovat meillä tyypillisesti hyvin? EU:n maksamien maataloustukien valvontaan liittyi uutena osana eläinten hyvinvointi tämän vuoden alussa. Tässä niin sanottuihin täydentäviin ehtoihin liittyvässä valvonnassa tehdään satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia noin 140 tilalle tämän vuoden aikana. Otantavalvonta kohdistuu tässä vaiheessa sikoihin, vasikoihin ja muniviin kanoihin. Tarkastuksissa valvotaan eläinsuojeluvaatimusten toteutumista tilojen eläintenpidossa. Täydentäviin ehtoihin liittyvä eläinten hyvinvointivalvonta on uutta koko EU:n alueella, ja se on saanut runsaasti arvostelua osakseen jäsenmailta. Komissiokaan ei ole vielä ehtinyt selvästi ohjeistaa valvonnan toteuttamista, joten sitä joudutaan jatkossa hiomaan, ja tässä huomioidaan myös kotimaasta saatu palaute. Broilereiden suojelua koskeva direktiivi hyväksyttiin EU:n maatalousneuvostossa toukokuussa. Jatkossa ministeriön elintarvike- ja terveysosastossa valmistellaan direktiiviin pohjautuvaa uutta lainsäädäntöä, jossa asetetaan muun muassa suurin sallittu eläintiheys broileritiloille. Tiedotusvälineet uutisoivat paljon erilaisista eläintaudeista. Näetkö nämä uhkana suomalaiselle eläintuotannolle? Kuinka Suomessa on varauduttu näihin uhkiin? Eläintautitilanne Suomessa on poikkeuksellisen hyvä sekä eurooppalaisessa että globaalissa mittakaavassa. Taustalla on pitkäjänteinen työ bioturvallisuuden parantamiseksi tuotantotiloilla. Merkillepantavaa on viranomaisten ja toimialan yhteistyö, jonka tuloksena esimerkiksi salmonellojen esiintyvyys suomalaisissa tuotantoeläimissä ja ruuassa on alhainen. Sikatiloille ja nautatiloille on luotu vapaaehtoinen kansallinen eläinten terveydenhuoltojärjestelmä. Sen avulla parannetaan tilojen tuottavuutta muun muassa vähentämällä eläinten sairastuvuutta. Vuoden 2008 alusta ympäristötuen rinnalle on luotu eläinten hyvinvointituki, joka antaa lisäpanostuksen eläinten terveydenhuollon kehittämiseen. Eläinlääkintäviranomaiset varautuvat EUsääntöjen mukaisesti kaikkiin merkittävimpiin eläintautiuhkiin. Varautuminen tarkoittaa suunnittelua, varusteiden ja muiden resurssien varaamista, koulutusta ja myös käytännön harjoittelua, joka menee aina tilatasolle asti. Juuri näin varauduttiin mm. lintuinfluenssauhkaan. Mainio käytäntö Suomessa on terveys- ja eläinlääkintäviranomaisten tiivis yhteistyö, joka on 72 Maaseudun uusi aika 2/2007

4 nyt myös virallistettu keväällä 2007 perustetussa Elintarviketurvallisuusviraston ja Kansanterveyslaitoksen yhteisessä zoonoosikeskuksessa. Eläinlääkintähuolto on uudistuksen tarpeessa. Millaiset ovat tulevaisuuden eläinlääkäripalvelut? Voidaanko ne taata tasaveroisesti niin tuotanto- kuin seuraeläimille? Eläinlääkintähuollon uudistamisesta on valmistumassa ministeriön työryhmän ehdotus. Tulevaisuuden eläinlääkäripalvelut tuotantoeläimille keskittyvät terveydenhuoltoon, jonka tavoite on ennaltaehkäistä sairauksia ja edistää hyvinvointia. Seuraeläimiä varten tarjottavissa eläinlääkäripalveluissa kehitys kulkee erikoistumisen suuntaan seuraeläimiä varten olevat palvelut eriytyvät entistä enemmän tuotantoeläimille tarkoitetuista palveluista. Harvaan asutuilla alueilla eläinlääkäripalvelut voidaan taata vain kunnan järjestäminä. Palvelujen säilyminen edellyttää kuntien yhteistyötä, jossa voimavarat yhdistetään ja palvelut organisoidaan yhteisesti useamman kunnan aluetta varten. Päivystyksen järjestämisessä on haettava ratkaisuja, joilla turvataan niin tuotanto- kuin seuraeläinten tarvitsema hoito. Mikä on mielestäsi tutkimuksen merkitys eläinten hyvinvoinnin edistämisessä? Millaisiin kysymyksiin tutkijoiden tulisi tarttua? Tutkimukseen perustuvaa tietoa käytetään erittäin merkittävässä määrin pohjana sekä lainsäädännön valmistelussa että soveltamisessa. Tutkimus antaa tietoa erityisesti tuotantoeläin- Tämän vuoden alussa EU:n maksamien maataloustukien valvontaan liittyi uutena osana läinten hyvinvointi, kertoi ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Maaseudun uusi aika 2/

5 ten tarpeista elinympäristön ja hoidon suhteen. Tätä voidaan hyödyntää käytännön tasolla edistämään eläinten hyvinvointia. Tällä hetkellä erityisesti kalkkunoiden kuljetusolosuhteista tarvittaisiin lisää tietoa, jotta olemassa olevaa lainsäädäntöä voitaisiin soveltaa asianmukaisella tavalla. Metsästyskulttuuri Metsästäjäkuntamme on ikääntymässä ja samalla myös kaupunkilaistumassa. Millaisia muutoksia metsästyksessä ja riistanhoidossa on odotettavissa, ja miten niihin pitäisi varautua? Katoaako perinteinen metsästyskulttuuri Suomesta? Millaista metsästys- tai luonnonkäyttökulttuuria uudet sukupolvet tuottavat? On selvää, että suomalaisten kiistämätön ikääntyminen vaikuttaa metsästykseen toimintana, maanomistajiin metsästysoikeuden omistajina ja metsästäjiin metsästysoikeuden haltijoina. Ikääntymiseen liittyy useita ongelmia, joista yksi on riistahallinnon rahoituspohjan kapeneminen. Edelleen on todettava, että kaupallinen metsästys, jossa metsässä vain poiketaan ilman, että siellä olevasta riistasta myös tiedetään ja sitä hoidetaan, on lisääntynyt melkoisesti. Huolestuttavaa on myös, että on selviä merkkejä olemassa siitä, että perinteiseen metsästykseen liittynyt yhteisöllisyys ja talkoohenki ovat nykypäivän kiireisessä maailmassa muuttumassa. On aikaista sanoa, katoaako perinteinen metsästyskulttuuri kokonaan tuskinpa. Selvää kuitenkin on, että se muuttuu, niin kuin se on muuttunut tähänkin asti. Ministeriön kala- ja riistaosastolla on juuri käynnistynyt tulevaisuuden muutoksia analysoiva projekti, jossa pyritään löytämään ratkaisuja muun muassa näihin kysymyksiin. Vaikuttaako kysynnän ja tarjonnan laki metsästyskulttuuriin? Jos kyllä, millaisia vaikutuksia sillä voi olla suomalaisille riistakannoille ja metsästystoiminnoille? Jos ei, mitkä seikat ovat vaikuttavia tekijöitä tulevaisuuden riistakantojen ja metsästystoimintojen muutoksessa? Metsästys ja riistanhoito ovat aina kuuluneet saumattomasti yhteen. Metsästys perustuu uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen kestävän käytön periaatteella. Kun riista on rajallinen suure, metsästys on mitoitettava sen mukaan. Kysymyshän on vain siitä, miten tätä kiintiötä halutaan käyttää ja missä muodossa. Jos kysynnän ja tarjonnan lailla tarkoitetaan metsästysoikeuden hintaa, on Suomessa onneksi vielä varsin hyvin käytössä vanha oravannahkakauppa-malli. Toki joissain paikoin maanomistajat ovat lähteneet hinnoittelemaan omistukseensa liittyvän oikeuden hintaa uudella tavalla. Vaikka nyt tämä on vähäistä, saattaa se kuitenkin olla pikemminkin voimistuva kuin poistuva trendi. Jos taas kysymyksellä tarkoitetaan metsästysmatkailua, on se selvästikin nähty yhdeksi maaseudun tulevaisuuden keinoista säilyä elinvoimaisena. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, sillä suomalaisessa metsässä suomalaisen riistan metsästyksestä saatu elämys on merkittävä palvelutuote niin suomaiselle kuin ulkomaalaiselle asiakkaalle. Pitää vain pitää mielessä, että kyse voi oikeastaan olla lähinnä elämyksestä, sillä riista on kuitenkin rajallinen luonnonvara. Elämys ei ole. Suomalaisessa suurpetokeskustelussa on jo kauan kiistelty kansallisen ja EU-politiikan välisistä jännitteistä. Mihin suuntaan näet tämän keskustelun muuttuvan? Onko hallinnollisia tai menetelmällisiä uudistuksia suunnitteilla? Loppuvuodesta oletetusti annettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu Suomen sudenmetsästyksestä linjaa pitkälti keskustelua jatkossa. Uskon kuitenkin, että lopputuloksesta huolimatta paikallisten ihmisten näkemykset saavat keskustelussa aikaisempaa vahvemman aseman. Suomen suurpetokantojen hoitosuunnitelmissa paikallisille ihmisille sekä paikallisille intressiryhmille annettiin jo valmistelun alussa vahva rooli. Jos haluamme onnistua suurpetojen 74 Maaseudun uusi aika 2/2007

6 suojelussa, on myös EU-politiikassa pystyttävä luottamaan siihen, että biologiset suojelutavoitteet voidaan saavuttaa paikallisten ihmisten myötävaikutuksella. Luulenpa, että myös komissiossa on havahduttu siihen, että EU:n luonnonsuojelupolitiikan liiallinen suoraviivaisuus on johtanut suureen luottamuspulaan, ei vain luonnonsuojelua vaan myös komissiota kohtaan. Tämä oli esillä myös Natura-keskustelussa Suomessa. Näyttää muuten siltä, että vähän jokaisessa EU-maassa on omat liito-oravansa ja sutensa. Merkittäviä uusia hallinnollisia tai menetelmällisiä avauksia ei ole viime aikoina tehty. Toki on selvää, että myös EU-tason hoitosuunnitelmia on tulossa. Uskon kuitenkin, että mahdollinen Suomea koskeva tuomio susikanteessa tulisi johtamaan ehkä isoihinkin hallinnollisiin ja ainakin lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Luonnonsuojeludirektiivin avaamisesta ja muuttamisesta on Euroopan käytävillä puhuttu jo pitkään, mutta komissio on tähän asti ollut haluton niin tekemään. Jos Suomi tuomittaisiin niillä väitteillä, joita komissio kanteessaan esitti, tiukentaisi se luontodirektiiviä niin paljon, että on vaikea uskoa etenkään Ranskan sitä purematta nielevän. Pitää myös muistaa, että lintudirektiivi on laadittu 1970-luvun lopussa yhdeksää keskieurooppalaista jäsenvaltiota ja niiden luonnonolosuhteita ja luonnonvarojen hyödyntämiskulttuuria silmällä pitäen. Nyt 27 jäsenvaltion aikana direktiivien hallinnoima ympäristö on muuttunut melkoisesti. Suomen ja Ruotsin jäsenyys ulotti lintujen suojelun muuttolintujen pesimäalueille aivan toisella painoarvolla mitä nämä alueet olivat direktiivin tullessa voimaan. Toisaalta suomalainen ja paljolti myös ruotsalainen metsästys pohjautuu talonpoikaiseen kotitarvemetsästykseen. Keski-Euroopassa metsästys on ollut pikemminkin maata omistavien aatelisten yksinoikeus. Tällä hetkellä näiden direktiivien soveltaminen on keskittynyt keinoihin ja pyrkinyt niitä yhdenmukaistamaan etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Suojelun tavoitteet on tässä vimmassa unohdettu. Uskon, että keskustelu jatkossa tulee keskittymään enemmänkin siihen, että palo saadaan sammutettua eikä siihen miten se tehtiin. Eläinpolitiikka Eläinkysymykset ovat nousseet esille yhteiskunnalliseen keskusteluun uusilla tavoilla arvo- ja toimintaympäristöjen muutosten myötä. Onko hyvä, että eläimiin liittyvä päätöksenteko on hajallaan? Olisiko syytä kehittää toimintatapoja, joilla luonnonvarojen, myös eläinten, käyttöä ja toisaalta suojelua koskeva päätöksenteko toimisi yli ministeriörajojen? Pitäisikö eläimiä koskeva päätöksenteko keskittää yhden ministeriön alaisuuteen, vai voisiko hallinnollisten elinten rinnalla toimia jokin muu eläinkysymyksiä kokonaisuutena tarkasteleva organisaatio? Entä mikä on asiantuntijuuden merkitys eläinkysymysten käsittelemisessä? En näe erityistä syytä organisaatiomuutoksiin tai uusien organisaatioiden synnyttämiseen tällä alueella. Ehkä oleellisempaa on yhteistyön tiivistäminen eri ministeriöiden välillä, toimivathan ne saman valtioneuvoston yhteydessä. Toinen oleellinen kysymys on päätöksenteon tieteellisen pohjan vahvistaminen. Pidän lisäksi tärkeänä, että päätöksenteon valmisteluun osallistuvat kaikki ne sidosryhmät, jotka ovat eläinten kanssa tekemisissä kuten tuottajat, neuvonta, eläinsuojeluviranomaiset ja eläinsuojelujärjestöt. Pidän erittäin tervetulleena sitä, että eläimiin liittyvistä kysymyksistä käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Haluan, että ministeriöni kuuntelee herkällä korvalla tätä tärkeää keskustelua, mutta on samalla sen aktiivinen osapuoli. HAASTATTELU OUTI RATAMÄKI NORA SCHUURMAN KUVAT SIRKKA-LIISA ANTTILAN ARKISOT Maaseudun uusi aika 2/

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu)

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) LIITE 1 Maa- ja metsätalousministeriö MUISTIO 21.11.2011 YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) 1. Mitä on

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Hevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara

Hevoset ja lääkityslainsäädäntö. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Hevoset ja lääkityslainsäädäntö Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara EU-lainsäädäntö Eläinlääkedirektiivi 2001/82/EY, muut. 2004/28/EY Kaskadiperiaate Mahdollisuus lääkitä hevosia myös muilla kuin

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Hevosen hyvinvointi uudet tulevat määräykset LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh /ESAVI

Hevosen hyvinvointi uudet tulevat määräykset LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh /ESAVI Hevosen hyvinvointi uudet 1.1.2014 tulevat määräykset 13.6.2013 LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh.040-5577569/ESAVI 1 Hevonen ja hyvinvointi Eläinsuojelulla on saatava aikaan eläinten hyvinvoinnin parannusta

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin Euroopan unionin lainsäädännön edellyttämät säännökset

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat 9.4.2015 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Tukihakuinfot MTK Keski-Pohjanmaa

Tukihakuinfot MTK Keski-Pohjanmaa Tukihakuinfot 2014 MTK Keski-Pohjanmaa 14.3.2014 Keskeiset asiat Tukien kokonaissumma ja siinä tapahtuvat muutokset Tilatukioikeudet Vuokrasopimukset Tukioikeuksien siirrot Ympäristötukea (ja LFA-tukea)

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto

Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto Neljä kansallista projektia Lähde: muokattu Antikainen / TEM Osaamisen Suomi Volyymi

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot