SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Edunvalvontajohtajan viran täyttömenettely Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2014 esitettyjä toimenpiteitä Tietopalvelusihteerin toimen täyttämismenettelyt HAME-hankkeen käynnistäminen Lausunto Kemiönsaaren tekniselle lautakunnalle Kasnäsin asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta (M99/ ) Lausunto valtioneuvoston asetuksen uusimisesta koskien saaristokuntia ja kuntien saaristo-osia DG Maren ja CPMR:n meriasioiden konferenssi Brysslissä Pykälän liite: Blue_invest_Agenda Osallistuminen Eurooppa toimiston edunvalvontatapaamisiin Brysselissä Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Partanen_matkaraportti Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu... 33

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 8/2015 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Aaltonen Niko Virtanen Petri Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Massinen Aimo Nurmi Eija Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Andersson Janina Söderlund Nina Haapakoski Juha Rinne Tarja poissa 146 ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET Myllymäki Pekka Antola Jouko Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne, poissa 146 Ålgars-Åkerholm Jessica Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Vt. edunvalvontajohtaja Viestintävastaava Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Pauliina Haijanen Jani Kurvinen PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 143, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 17 maakuntahallituksen jäsentä. Ehdotus hyväksyttiin.

5 144, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Pauliina Haijanen ja Lauri Heikkilä. Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus valitsi pöytäkirjantarkastajaksi jäsenet Pauliina Haijanen ja Jani Kurvinen. hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 145, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Kööpenhaminan reitin loppuminen kasvattanut kotimaanlentojen osuutta Suomen keskisuurten lentoasemien matkustajakehitys on kehittynyt kaksijakoisesti. Pohjois- Suomen lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet samalla, kun eteläisen Suomen asemien matkustajamäärät ovat supistuneet. Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvoi tammi elokuussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta näennäinen kasvu johtuu lentoaseman pysäyttäneestä kiitoradan kunnostustyöstä heinäkuussa Helsingin merkitys on kasvanut Turusta lähtevien kansainvälisten lentojen vaihtoasemana. SAS lakkautti Turku Kööpenhamina-reitin vuonna 2014, ja osa tämän reitin kauttakulkuliikenteestä näyttää kanavoituvan nyt Helsinki-Vantaan kautta. Suorien kansainvälisten lentoyhteyksien matkustajamäärät ovat vähentyneet kaikilla keskisuurilla lentoasemilla. Keskisuurista lentoasemista vain Turku ja Tampere näyttäytyvät selvästi kansainvälisinä lentoasemina, sillä yli puolet niiden kautta kulkevista matkustajista käyttää suoria kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisen liikenteen osuus matkustajamääristä on Tampereella jonkin verran Turkua korkeampi johtuen Tampereen suuremmasta halpalentotarjonnasta talvikuukausina Turun lentoaseman liikennemäärät ovat Tamperetta korkeammat, mutta halpalentoyhtiöiden suosimina kesäkuukausina Tampereen liikennemäärät kasvavat selvästi Turkua suuremmiksi.

7 145, MH :00 Sivu 7 Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh Varsinais-Suomalaiset toimijat menestyivät hyvin Central Baltic-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella Varsinais-Suomen liitto hallinnoi Central Baltic EU-ohjelmaa. Toiminnan keskiössä on rajat ylittävä yhteistyö keskisen Itämeren haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikissa hankkeissa on partnereita vähintään kahdesta eri ohjelma-alueen maasta. Ensimmäisellä hakukierroksella kaikkiaan 42 hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen ohjelman kautta ja lähes 48 miljoonaa euroa sidottiin yhteistyötä tukeviin hankkeisiin Varsinais-Suomalaiset toimijat onnistuivat erinomaisesti ensimmäisellä hakukierroksella, sillä EUrahoitusta varsinaissuomalaisille hankepartnereille kanavoitui yli 4 miljoonaa euroa. Hankepartnerien joukko on monimuotoinen, mukana on 16 eri varsinaissuomalaista organisaatiota. Muutama varsinaissuomalainen toimija on mukana useammassa kuin yhdessä hankkeessa. Varsinaissuomalaisten hankkeiden teemat vaihtelevat kaupunkisuunnittelusta yrittäjyyden edistämiseen ja Itämeren roskaantumisen ehkäisemisestä vanhuspalveluun. Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen Ympäristöministeriössä valmistellaan nopealla aikataululla maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jonka tarkoituksena on poistaa maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettely. Tavoitteena on saada muutos voimaan alkaen. Maakuntahallitus antaa muutosesityksestä oman lausuntonsa lokakuun kokouksessa. Lausunnolla oleva aineisto on luettavissa ympäristöministeriön internet-sivuilla osoitteessa FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh Ehdotus hyväksyttiin.

8 146, MH :00 HALL: 137/2015 Sivu 8 EDUNVALVONTAJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÖMENETTELY Asia Edunvalvontajohtajan virka on haettavana julkisella haulla klo mennessä. Yhteenveto hakijoista jaetaan maakuntahallituksen ryhmiin Valmistelija KH/mk Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntahallitus päättää viran täyttämisen jatkovalmisteluista. Päätös Merkittiin, että Lauri Heikkilä ja Janne Virtanen ilmoittivat olevansa esteellisiä, eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn (osallisuusjäävi, edunvalvontajohtajan viran hakijoita). Maakuntahallitus valtuutti puheenjohtaja Ilkka Kanervan kokoamaan edunvalvontajohtajan valintaa valmistelevan haastatteluryhmän ja toimimaan sen puheenjohtajana. Ryhmään kuuluvat maakuntahallituksen poliittisten ryhmien edustajat samalla menettelyllä kuin maakuntajohtajan viran täytössä (mh ). Lisätietoja Maakuntajohtaja Kari Häkämies p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 147, MH :00 HALL: 181/2015 Sivu 9 LAUSUNTO KOSKIEN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2014 ESITETTYJÄ TOIMENPITEITÄ Asia Uuden kuntalain 121 mukaan Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimienpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan 2014 (mv ) toimenpiteitä, jotka antavat aihetta maakuntahallituksen lausuntoon. Lausunto viedään tiedoksi maakuntavaltuustolle. (tarkastuslautakunnan esittämät toimenpiteet merkitty kursiivilla). Valmistelija KH/MR/TN/JV/HS/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. antaa lausunnon arviointikertomuksessa 2014 esitettyihin kehittämistarpeisiin. 2. vie lausunnon tiedoksi maakuntavaltuustolle. Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Tarkastuslautakunnan esitys Kuntayhtymän tehtävät ovat alueellisesti merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Taulukkomuoto parantaa luettavuutta, mutta tarkastuslautakunta toivoo, että mittarit asetetaan niin, että niiden avulla tavoitteiden toteuman arviointi on mahdollista. Maakuntahallituksen lausunto Alustavassa talousarviossa 2016 ja taloussuunnitelmassa (mh ) on edelleen tiivistetty valtuuston asettamaa tavoitteistoa ja konkretisoitu toiminnan toteutumista ja vaikuttavuutta koskevia mittareita. Yhteiset toiminnot ja hallinto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta esittää, että kaikessa toiminnassa tulee kiinnittää huomiota strategiaan ja toiminnan suunnitelmallisuuteen. Suunnitelmallisuuden puute voidaan havaita esimerkiksi saaristotoimikunnan toiminnassa ja kansainvälisessä toiminnassa. Tarkastuslautakuntaa toteaa, että henkilöstösuunnitelma on vuonna 2014 pääosin toteutettu ja kehityskeskustelut käyty. Kehityskeskusteluissa esiin tuotujen kehittämistarpeiden toteutusta seurataan ja keskeisiksi nähtävät seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Henkilöstösuunnitelmassa mainittu vuosikellotarkastelu on edelleen kehittämistyön alla. Maakuntahallituksen lausunto Saaristotoimikunta Maakuntahallituksen alaisen saaristotoimikunnan työ perustuu saariston kannalta keskeisten asioiden seurantaan ja käsittelyyn ja tarvittaessa aloitteiden esittämiseen. Toimikunnan kokouksissa (4-5 kertaa vuodessa) käsitellään saaristoliikennettä, elinkeinoelämää (ml. matkailu) sekä asumiseen (ml. vapaa-ajan asuminen) liittyviä kysymyksiä. Samoin kokouksissa seurataan saariston tilaa ja kehittämistä valtakunnallisella tasolla saaristo- ja maaseutuasiamiehen katsauksella Saaristoasiain neuvottelukunnan toiminnasta. Suunnitelmallisuuden lisäämiseksi saaristotoimikunta käynnisti syyskuussa 2014 työn kesäkuussa 2014 hyväksytyn maakuntastrategian ja saaristo-ohjelman yhteensovittamiseksi. Yhteensovittamisasiakirjan (hyväksytty mh ) tavoitteena oli maakuntastrategian teemojen ja toimenpiteiden konkreettinen yhteensovittaminen saariston olosuhteisiin. Tällä asiakirjalla haluttiin nimenomaisesti konkretisoida ja tavoitteellistaa saaristotoimikunnan työtä. Samalla haluttiin tehos-

10 147, MH :00 HALL: 181/2015 Sivu 10 taa työtapoja, sillä aiemmin erikseen laaditulle saaristo-ohjelmalle saatiin tällä kevyemmällä menettelyllä jatkoa eikä maakuntastrategian laatimiseksi tehtyä mittavaa työtä tarvinnut saariston osalta enää toistaa. Pohjoismainen saaristoyhteistyö sai vuodeksi 2014 takaisin aiemman statuksensa Pohjoismaiden ministerineuvoston ns. rajakomiteana (muita vastaavia on esim. Merenkurkun neuvosto, joka toimii Vaasan ja Uumajan alueilla). Rajakomiteastatus on jo sinällään merkittävä, mutta se myös turvaa toiminnan taloudellista pohjaa; tällä hetkellä vuotuinen määräraha ministerineuvostolta on n euroa. Lisärahoitusta, yli euroa/vuosi, toiminta saa jäsenyhteisöjensä maksuosuuksista. Varsinais-Suomen liiton maksuosuus oli vuonna euroa. Muutaman hiljaisemman toimintavuoden jälkeen Pohjoismainen saaristoyhteistyö tiivisti toimintaansa vuonna Toimintaa johtaa yhteistyökoordinaattori yhdessä yhteistyöhallituksen kanssa. Vuosittain laaditaan konkreettinen toimintasuunnitelma, joka yhdessä yhteistyön peruskirjan (säännöstö) kanssa ohjaa vuotuista toimintaa. Toimintasuunnitelmassa määritellään vuotuiset temaattiset painopisteet. Vuonna 2014 fokuksessa olivat yrittäjyys, positiivinen väestökehitys, kestävä kehitys ja toimiminen yhteispohjoismaisen (saaristoon liittyvien) hankkeiden alustana tai hanketoimijoiden yhteen saattajana. Jokaiseen fokusalueeseen liittyen järjestettiin toimintavuonna 2014 aktiviteetteja. Esimerkiksi hanketoiminnan aktivoimiseksi järjestettiin partneritapaaminen, joka myöhemmin johti jatkotapaamisiin hanketoimijoiden välillä ja todennäköisesti myöhemmin Central Baltic tms. rahoituksella toteutettaviin hankkeisiin. Pohjoismaisen saaristoyhteistyön toiminnan vaikuttavuutta voidaan mitata ainakin tarkastellen tilaisuuksiin osallistuneiden määrää, käynnistyneiden hankeideointien määrää, yhteistyötä sivuavien lehtiartikkeleiden määrää jne. Yhteistyöhallitus seuraa näitä indikaattoreita kokouksissaan ja tiedot tulevat myöhemmin myös toimintakertomukseen, jonka hyväksyy yhteistyönneuvosto (Skärgård samarbetrådet) ylimpänä päättävänä toimielimenä vuosikokouksensa yhteydessä. Kansainvälinen toiminta Liiton kansainvälinen toiminta perustuu aluekehityslaissa määriteltyyn tehtävään, jonka mukaan liitto hoitaa tehtäviinsä liittyvien kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Tässä tehtävässä liitto toimii myös jäsenkuntiensa puolesta ja tukena. Kansainvälisten tehtävien hoitamiseen ei ole erikseen varattu omaa kustannuspaikkaa, vaan aiheutuneet kustannukset ovat osana eri osaamisryhmien normaalia budjettia ja toimintasuunnitelmaa. Kansainvälinen toiminta perustuu pitkälti vuosittain laadittavaan kalenteriin, johon kirjataan tärkeimmät kansainvälisiin asioihin liittyvät tilaisuudet, tapahtumat ja kokoukset sekä niihin osallistujat. Kalenteria täydennetään säännöllisesti vuoden aikana ja se käsitellään liiton sisäisessä kvtyöryhmässä ja samalla keskustellaan liiton tavoitteista ja konkreettisista toimenpiteistä eri tilaisuuksien ja kansainvälisen edunvalvonnan suhteen. Toiminnan suunnitelmallisuuteen on vuonna 2015 kiinnitetty erityistä huomiota ja kevään/kesän aikana on valmisteltu liiton kansainvälisen toiminnan nykytilan kuvaus. Asiakirjassa kuvataan nykyinen toimintaympäristö, toiminnan perustavoitteet ja käytettävissä olevat keinot. Lisäksi kuvataan kansainvälisen yhteistyön kohdealueet, järjestöt ja verkostot, joissa liitto on aktiivisesti mukana. Tähän asiakirjaan toivotaan vahvaa poliittista ohjausta ja luottamushenkilöiden asettamia painopisteitä. Asiakirjaa käsitellään liiton kv-työryhmässä, joka koostuu sekä luottamushenkilöstö että kansainvälisten asioiden parissa työskentelevistä viranhaltijoista. Työryhmän esittelijänä toimii maakuntajohtaja. Yhteistyötä kansainvälisissä asioissa tehdään erityisesti Turun kaupungin kanssa tiiviisti. Useat suuremmat tapahtumat (esim. Itämeripäivät v. 2014) on järjestetty yhteistyössä, toki niin, että päävastuu on ollut voimavaroiltaan (henkilöstö, taloudelliset resurssit) vahvemmalla Turun kaupungilla.

11 147, MH :00 HALL: 181/2015 Sivu 11 Virastossa on laadittu hallinnon asioita koskeva vuosikello. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ja omaisuuden vakuuttaminen ovat ajan tasalla. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomukseen tulee vuonna 2014 sisällyttää maininta riskienhallinnan järjestämisestä ( /325). Riskienhallinnasta ja sen ohjeistuksesta on päätetty ja käytännön riskienhallintatyötä tehdään vuonna Central Baltic ohjelman riskienarviointi on ajan tasalla. Tarkastuslautakunta edellyttää pitkän aikavälin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä maakuntahallituksessa. Samassa yhteydessä tulee arvioida sisäisen tarkastuksen resursointia joko oman työnä tai ostopalveluna. Tarkastuslautakunta edellyttää myös kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttamista. Maakuntahallituksen lausunto Liiton kaikkia toimintoja koskevan riskien hallintasuunnitelman valmistelu on käynnissä. Suunnitelmassa tullaan ottamaan kantaa sisäisen tarkastuksen resursointiin ja se tuodaan viimeistään joulukuun 2015 maakuntahallitukseen. Aluekehittäminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että uudet rakennerahasto-ohjelmat on käynnistetty. Kokemukset ohjelmakaudesta ovat hyviä ja maksatukset on hoidettu niin, että myöntövaltuuksien leikkaukset (de commitment) eivät toteutuneet. Saadun selvityksen mukaan maksatuksia käsiteltiin vuoden 2014 aikana 161 kpl ja hankkeille maksettiin n. 20,1 milj. euroa. Tarkastuslautakunta toteaa, että hankkeiden vaikutusarviointi on oikea tie viedä arviointia eteenpäin. TEM:n johdolla on tehty ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarviointi. Hankeverkko on toimintavalmiina ja käytössä lukuun ottamatta ELY-keskuksen hankkeita. Uuden ohjelmakauden aikana rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuusarviointi toteutetaan hankeverkon kautta. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton alueella tulee aktiivisesti panostaa tarpeenmukaisiin EU-hankerahoituksen hankkeisiin. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että konkreettiset arviot tavoitteiden saavuttamisesta jäävät osin epäselviksi. Maakuntahallituksen lausunto Kansallisen rakennerahoituksen merkittävän pienenemisen myötä liitto on aktiivisesti panostanut niin rahoituksesta tiedottamiseen kuin hankekonsortioiden synnyttämiseen alueella. Liitto on yhdessä Brysselin EU-toimiston ja Europe Direct Varsinais-Suomen kanssa järjestänyt lukuisia hankerahoitusinfoja alueen toimijoille. Varsinais-Suomen liitto on myös ollut mukana useiden kansainvälisten EU-rahoitusohjelmien hakukierroksilla (mm. Horizon 2020-ohjelma, Life IP-ohjelma, Itämeren alueen Interreg VB ohjelma jne..). Myös liiton hallinnoiman Central Baltic -ohjelman kautta on Varsinais-Suomeen kanavoitunut merkittävä määrä EU-rahoitusta ja moni varsinaissuomalainen toimija on mukana partnerina CB-rahoitteisessa hankkeessa. Aluekehittämistä koskevaa tavoitteistoa ja arvioita tavoitteiden saavuttamisesta on selkeytetty ja konkretisoitu vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelmissa. Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi.

12 147, MH :00 HALL: 181/2015 Sivu 12 Edunvalvonta ja kuntapalvelut Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että maakunnassa onnistutaan edunvalvonnassa ja kuntayhteistyössä. Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on ollut aktiivinen kansanedustaja- ja muussa sidosryhmäyhteistyössä. Tarkastuslautakunta kaipaa konkreettisempaa arvioita maakuntavaltuustolle, miten edunvalvonnassa ja kuntapalveluissa on onnistuttu ja miten tavoitteet on saavutettu. Tarkastuslautakunta korostaa edelleen aktiivisempaa yhteydenpitoa peruskuntiin ja kuntien valtuustoihin. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallituksen lausunto Liiton edunvalvontatyöllä edistetään ja konkretisoidaan osaltaan maakunnan kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä maakuntastrategiaa, vaikuttamisen näkökulmasta. Kaikki ajankohtaiset edunvalvontateemat ovat esillä kuukausittain maakuntahallituksessa. Vaikuttaminen on periaatteiltaan työtä, jossa edunvalvoja ei istu asiaa päättävässä pöydässä. Tämä luo toiminnalle hyvin erilaiset lähtökohdat verrattuna liiton moniin muihin toimintoihin. Tulevissa taloussuunnitelmissa ja toimintakertomuksissa selkiytetään ja konkretisoidaan yksikön toimintaa ja sen arviointia. Maakuntastrategian toteuttaminen ja siihen liittyvä vuoropuhelu mm. maakunnan kuntien kesken on ollut nousujohteista. Maakuntajohtaja käy vuoden 2015 aikana kahdenkeskiset neuvottelut jäsenkuntien johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöjohdon kanssa. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että lautakunnan suorittama tavoitteiden arviointi on ollut haastavaa. Tosin mittarit ovat osin viittauksia raportteihin ja tilaisuuksiin, mutta ei niiden sisältöön tai määrään. Tarkastuslautakunnan mukaan tavoitteita kuvaavia mittareita tulee edelleen kehittää ja konkretisoida. Toimintakertomuksessa on vuoteen 2013 verrattuna yksityiskohtaisemmin esitetty, mitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty. Toiminnallisten tavoitteiden määrä on edelleen mittava. Yksi vaihtoehto on asettaa vähemmän tavoitteita ja valita sellaisia, jotka ovat selkeästi mitattavissa ja siten vaikuttavuus arvioitavissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksen yhteenvedoissa esitetyt tiivistelmät toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta parantavat luettavuutta ja mahdollisuuksia arvioida Varsinais-Suomen liiton toiminnan toteutumista, mutta kaipaa maakuntahallituksen arviointia tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän toimintaa on pääsääntöisesti toteutettu talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintakertomuksessa esitettyjen selvitysten pohjalta ja lautakunnan saamien selvitysten perusteella voidaan todeta, että maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet on pääsääntöisesti tilikaudella saavutettu. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta pitää saavutettua taloudellista tulosta erittäin hyvänä. Tarkastuslautakunta kiinnittää Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston huomion siihen, että liiton budjetoidut kulut kokonaisuudessaan ovat alittaneet talousarvion. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että talousarviomuutokset tulee vahvistaa maakuntavaltuustossa jo tilikauden aikana. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että liitolla on riittävä maksuvalmius, jotta kasvava hanketoiminta voidaan turvata.

13 147, MH :00 HALL: 181/2015 Sivu 13 Maakuntahallituksen lausunto Vuoden 2015 talousarvion toteutumista tarkastellaan maakuntahallituksessa ja viedään mahdolliset talousarvion muutostarpeet maakuntavaltuuston vahvistettaviksi. Yhteenveto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2014 talousarviossa asettamat toiminnalliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston tarkoittamalla tavalla ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet merkittävästi parempina kuin ne on budjetoitu. Toiminta on järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p ,

14 148, MH :00 HALL: 182/2015 Sivu 14 TIETOPALVELUSIHTEERIN TOIMEN TÄYTTÄMISMENETTELYT Asia Tietopalvelusihteeri Leena Karlström on jäänyt eläkkeelle alkaen. Hänen toimenkuvansa sisälsi edunvalvonta ja kuntapalvelu -osaamisryhmän sihteerin tehtävät, kokousten hoitoon ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä tiedotustoimintaan liittyviä tehtäviä. Karlströmin siirryttyä eläkkeelle on tarkoituksenmukaista palkata toimeen kuuluvia tehtäviä hoitamaan uusi henkilö. Tehtävien vaativuus edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vanhaa opistoasteen tutkintoa (ennen 1998 alkaneet). Tietopalvelusihteerin toimenkuvaan liittyvä työkokemus ja kunnallishallinnon tuntemus katsotaan eduksi. Tietopalvelusihteerin tointa hoitaa määräaikaisesti Pia-Marja Kunnari. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu KVTES:n mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Valmistelija JV/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. että, tietopalvelusihteerin toimi julistetaan haettavaksi. 2. että, toimen palkkaus määritellään KVTES:n mukaan (tehtäväkohtainen palkka euroa/kk) 3. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään toimen täyttöä koskevan päätöksen 4. että, työsuhteen koeaika on neljä kuukautta. Päätös Lisätietoja Maakuntajohtaja muutti päätösehdotuksensa kohtaa 1. siten, että nimike tietopalvelusihteeri korvataan nimikkeellä osastosihteeri. vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

15 149, MH :00 MAANK: 148/2015 Sivu 15 HAME-HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN Asia Ympäristöministeriö on päättänyt rahoittaa kahta maakuntien liittojen ja SYKE:n yhteistyöprojektia: Maakuntakaavojen harmonisointihanketta (HAME) sekä sen alihanketta Maakuntakaavojen harmonisoinnin visualisointihanketta. Kaksivuotiseksi suunniteltu HAME-hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen ensimmäiselle vuodelle yhteensä euroa (YM4/073/2014). Rahoitusta tukee myös ympäristöministeriön erillinen tutkimus- ja kehittämisraha, jota on saatu yhteensä euroa. Hanketta toteuttavat kaikki maakuntien liitot sekä SYKE. Valmistelija HS/SJ/em Maakuntajohtajan ehdotus Hankkeen tarkoituksena on laatia maakuntakaavoituksen harmonisointiin tähtäävä tietomalli ja opas, kouluttaa maakuntien liittojen kaavoittajat noudattamaan ohjeistusta sekä luoda soveltuva visualisointikirjasto merkintöineen tukemaan yhteismitallista kaavatyötä. Hanke on myös kansainvälisesti merkityksellinen, sillä EU:n INSPIRE-direktiivin mukaiset tietotuotemäärittelyt vaativat testausta ja kommentointia, jota hankkeen myötä tullaan viemään EU-tasolle. Varsinais-Suomen liitolle on liiton paikkatieto-osaamisen, aktiivisuuden ja yhteistyösuhteiden ansiosta muodostunut maakuntien liittojen kumppanuuden ja paikkatietoyhteistyön kehittäjän ja vetäjän rooli. Kaikki partnerit osallistuvat hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseen. Varsinais-Suomen liiton omarahoitus korvataan työnä (Lasse Nurmi ja Sanna Jokela). Varsinais-Suomen liittoon palkataan hankkeelle projektisuunnittelija ensin vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Hankkeen tulot ja kustannukset jakautuvat Varsinais-Suomen liiton osalta seuraavasti: Tulot Yhteensä YM Tietohallintoraha YM T & K rahoitus V-S liiton omarahoitus Yhteensä Menot Henkilöstökulut Ostopalvelut Muut toimintakulut Yhteensä Hankkeen aikataulu on Maakuntahallitus päättää 1. käynnistää HAME-hankkeen ja sen alaisen visualisointihankkeen ja avata hankkeelle kustannuspaikan, jonka tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. 2. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton henkilökunnan osallistumisen hankkeen omarahoituksen täyttämiseksi 3. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään hankkeen edellyttämät henkilöstörekrytoinnit sekä allekirjoittamaan hankkeen aloitusta koskevat sopimukset. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. paikkatietoyhteistyökoordinaattori Sanna Jokela, puh , etunimi.sukunimi@varsinaissuomi.fi

16 149, MH :00 MAANK: 148/2015 Sivu 16

17 150, MH :00 MAANK: 99/2015 Sivu 17 LAUSUNTO KEMIÖNSAAREN TEKNISELLE LAUTAKUNNALLE KASNÄSIN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA (M99/ ) Maankäyttöjaosto : Asia Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta on pyytänyt lausuntoa Kasnäsin asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta mennessä. Kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Kasnäsin alueella. Suunnittelualue on jaettu useaan osaalueeseen, joista ensimmäisessä vaiheessa asemakaava on päätetty laatia osa-alueelle A ja osa-alueen B pohjoisosaan. Alueella B on voimassa vuonna 2003 vahvistettu Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaava. Suunnittelualue A on asemakaavoitettu. A-alue käsittää alueen aikaisemmin asemakaavoitetut alueet. Asemakaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan alueella toteutunut maankäyttö, joka osittain poikkeaa voimassa olevista asemakaavoista. Lisäksi varaudutaan sekä Kasnäsin sisäisten matkailutoimintojen että kalateollisuuden kehittämiseen ja varaudutaan matkailun kehittymisestä aiheutuviin lisääntyviin pysäköintitarpeisiin. Suunnittelualueen B pohjoisosa käsittää Salon kaupungin ja yksityisen omistamat maa-alueet, joille suunnitellaan merenläheinen asuinpientaloalue, ranta-alueita hyödyntävä virkistysalue ja matkailutoimintoja. Osa-alue C käsittää Kasnäsin kyläalueen vanhimman asutuksen sekä maa- ja metsätalousalueita Kasnäsin niemen itäosissa. Tämän sekä osa-alueen B eteläosan suhteen kaavoitusta jatketaan myöhemmin päätettävänä ajankohtana. Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava, joka on Turunmaan alueen osalta vahvistettu Aluetta koskevat seuraavat kaavamerkinnät ja -määräykset: Maakuntakaavassa suunnittelualue on suurelta osin maa- ja metsätalous/retkeily- /virkistysaluetta: MRV, Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn sekä harkitusti hajaasutusluonteiseen pysyvään asutukseen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Suunnittelualueen länsiosaan on merkitty virkistysalue: V, Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. Eteläosaan retkeily-/matkailutoimintojen kohde (r901): r, Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät retkeily- ja matkailualueet Kasnäsin kyläalue (at820), at, Seudullisesti merkittävät kyläalueet, joilla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen. Uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. Suunnittelualueella kulkee yhdystie 1830, jonka yhteyteen on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Alueen eteläosaan on merkitty yhteysalussatama ja länsipuolelle veneväylä ja vesiliikenteen yhteystarve. Kaavaan on merkitty myös kolme alueella sijaitsevaa muinaisjäännöskohdetta (sm).

18 150, MH :00 MAANK: 99/2015 Sivu 18 Kaavasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu , jolloin liitto on todennut alustavasta luonnoksesta seuraavasti: Asemakaavan yhteydessä tulee laatia yleiskaavallinen tarkastelu, joka avaa maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen toteutumisen asemakaavassa. Liitto pitää ongelmallisena luonnoksessa esitettyjä sisämaahan sijoittuvia ympärivuotisia rakennuskortteleita, jotka sijoittuvat yleiskaavan MRValueelle. Samoin liitto kehottaa ottamaan alueen suunnittelussa huomioon maakuntakaavan virkistysaluevarauksen ja yleisen pääsyn rantaan. Kaavan yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset on arvioitava, mm. osoitettavan rakentamisen määrä suhteessa kunnan tonttitarjontaan kokonaisuutena. Valmistelija Ehdotus KÄ/LN/em Maankäyttöjaosto päättää antaa Kasnäsin asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta seuraavan lausunnon: Kaavan yhtenä tavoitteena on ollut tukea Kasnäsin matkailuelinkeinojen kehittämistä ja parantaa yhteysalueliikenteeseen ja satama-alueeseen liittyviä toiminnallisia palveluita. Varsinais-Suomen liitto pitää näitä tavoitteita tärkeinä. Kaava edistää paitsi Kasnäsin myös koko saariston matkailukohteiden kehittämismahdollisuuksia sekä lisää alueiden vetovoimaisuutta. Pinta-alallisesti suuri ja keskeinen suunnittelualue ja samalla erillispientalojen AO rakentamisvolyymi (yhteensä 47 tonttia) sijoittuu maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (MRV) ja virkistysalueelle (V). Rantaosayleiskaavassa alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M ja M-1. Osoitetuista pientalotonteista n.1/5 sijaitsee rantaosayleiskaavan kyläalueella AT. Suunnitelma on tältä osin ristiriidassa maakuntakaavan sekä yleiskaavan kanssa. Suunniteltu asuinalue on lisäksi luonteeltaan paremmin taajama-alueelle kuin kylämäiseen ympäristöön soveltuvaa yhdyskuntarakennetta. Tonteista muodostuu mattomainen omakotialue lähelle rantaa, eikä se näin sovellu ominaispiirteiltään alueelle. Varsinais-Suomen liitto ei puolla nyt esitettyä luonnosta erillispientalojen korttelialueen osalta, vaan edellyttää, että ympärivuotisen asumisen mahdollisuuksien tutkimista jatketaan sovittamalla rakentamisen sijaintia ja määrää selkeämmin osaksi rantaosayleiskaavan kyläaluetta. Varsinais-Suomen liitto on havainnut, että kuntatalouden kiristymisen kautta virkistysalueet- ja kohteet ovat useassa kunnassa päätyneet realisoitavan kunnallisen omaisuuden listoille. Erityisesti rantaan rajoittuvat virkistysalueet ovat kuitenkin merkittäviä tekijöitä paikallisen väestön ja matkailun kehittämisen näkökulmasta. Alueet voivat hyvin järjestetyn yhteistyön kautta palvella laaja-alaisesti monia käyttäjäryhmiä, vahvistaa paikallisia elinkeinoja ja tuoda paikallisille asukkaille asumisviihtyvyyttä kasvattavaa lisäarvoa. Varsinais-Suomen liitto on tehnyt maakunnan kunnille ehdotuksen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta. Toteutuessaan virkistysalueyhdistys voisi toimia kuntien mahdollisesti vähemmän hyödynnettyjen virkistyskohteiden ja- reittien ylläpitäjänä sekä olemassa olevien virkistysalueiden verkottamisesta ja yhteisylläpidosta vastaavana toimijana. Virkistysalueyhdistys voisi toimia myös osapuolena suunnittelualueen B toiminnan kehittämisessä. Kasnäsin alueen monipuolisen matkailutoiminnan kehittämisen näkökulmasta on keskeistä huolehtia myös vapaasti kaikkien käyttäjäryhmien saavutettavissa olevien virkistysalueiden ja -kohteiden säilymisestä. Liitto katsookin, että V-alueiden säilyminen tulisi turvata ehdotettua laajemmin virkistyskäytön säilymistä huomioivalla kaavaratkaisulla ja muuttaa alueita yleiseen matkailua ja virkistäytymistä palveleviin aluevarauksiin. Lausunto lähetetään: Kemiönsaaren tekninen lautakunta Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Jäsen Jaakko Halkilahti teki muutosehdotuksen, jossa lausunnosta poistetaan seuraavat kappaleet: Suunnitelma on tältä osin ristiriidassa maakuntakaavan sekä yleiskaavan kanssa. Suunniteltu asuinalue on lisäksi luonteeltaan paremmin taajama-alueelle kuin kylämäiseen ympäristöön soveltuvaa yhdyskun-

19 150, MH :00 MAANK: 99/2015 Sivu 19 Maakuntahallitus : tarakennetta. Tonteista muodostuu mattomainen omakotialue lähelle rantaa, eikä se näin sovellu ominaispiirteiltään alueelle. Varsinais-Suomen liitto ei puolla nyt esitettyä luonnosta erillispientalojen korttelialueen osalta, vaan edellyttää, että ympärivuotisen asumisen mahdollisuuksien tutkimista jatketaan sovittamalla rakentamisen sijaintia ja määrää selkeämmin osaksi rantaosayleiskaavan kyläaluetta. Lisäksi muutosehdotuksessa lausuntoon lisätään seuraavat lauseet: Maankäyttöjaoston mielestä suunnittelualueen B pohjoisosa ei ole maakuntakaavan vastainen. Viranomaiskeskusteluja Salon kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan kanssa on jatkettava. Jäsen Juhani Nummentalo kannatti muutosehdotusta ja jäsen Aimo Massinen kannatti alkuperäistä ehdotusta. Todettiin, että jaosto ei ole asiassa yksimielinen ja maakuntahallituksen mukaisesti asia siirtyy maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Maankäyttöjaosto käsitteli kokouksessaan Kemiönsaaren kunnan teknisen lautakunnan saapunutta lausuntopyyntöä Kasnäsin asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asia siirtyi maakuntahallituksen päätettäväksi. Lausuntoon liittyvään asiaan lisätään täydennyksenä karttaotteet, joista selviää kaavallinen lähtötilanne sekä maakuntakaavan että yleiskaavan osalta sekä lausunnolla oleva kaavaluonnos. Ote maakuntakaavasta Ote Kasnäsin rantaosayleiskaavasta

20 150, MH :00 MAANK: 99/2015 Sivu 20 Kasnäsin asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnos Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että maakunta- ja yleiskaavoituksessa edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kaavoituksen lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Mikäli asemakaava poikkeaa merkittävästi yleiskaavasta, tulee ratkaisu perustella yleiskaavan sisältövaatimusten mukaisesti. Suunnittelussa tulee väestönkehitys suhteuttaa alueen kasvuennusteeseen. Kemiönsaaren väestö tulee tilastokeskuksen ennusteen mukaan laskemaan 7005 asukkaasta 6700 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Kemiönsaaren vuotuinen omakotirakentaminen on n omakotitaloa vuodessa. Alueiden suunnittelussa tulee huomioida kehitys, ennusteet sekä suunnitelman vaikutukset kunnan muuhun asuinaluesuunnitteluun ja rakentamiseen. Karttatarkastelujen perusteella voidaan todeta, että suunnittelualueella B sijaitseva pientaloalue sijaitsee suurelta osin maakuntakaavan virkistysalueella (V), joka osoittaa Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. Rantaosayleiskaavassa alue on matkailupalveluiden aluetta (RM) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M, M-1). Osa tonteista sijaitsee yleiskaavan osoittamalla kyläalueella (AT). Koska alueella on voimassa oleva rantaosayleiskaava, ohjaa se alueen tarkempaa suunnittelua. Asemakaavan ollessa merkittävästi ristiriidassa yleiskaavan kanssa, tulee kyseeseen yleiskaavan tarkistaminen. Tällöin yleiskaavan tarkistamista ohjaa maakuntakaava.

21 150, MH :00 MAANK: 99/2015 Sivu 21 Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa Kemiönsaaren Kasnäsin asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta seuraavan maakäyttöjaostossa esillä olleesta ehdotuksesta tiivistetyn lausunnon: Asemakaavan yhtenä tavoitteena on tukea Kasnäsin matkailuelinkeinojen kehittämistä ja parantaa yhteysalusliikenteeseen ja satama-alueeseen liittyviä toiminnallisia palveluita. Varsinais-Suomen liitto pitää näitä tavoitteita tärkeinä. Kaava edistää paitsi Kasnäsin myös koko saariston matkailukohteiden kehittämismahdollisuuksia sekä lisää alueiden vetovoimaisuutta. Asemakaavaluonnoksen suunnittelualueen B pohjoisosa, jonka erillispientalojen AO rakentamisvolyymi on yhteensä 47 tonttia, sijoittuu maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV) ja virkistysalueelle (V). Rantaosayleiskaavassa tämä alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnöillä M ja M-1. Tältä osin asemakaavaluonnos on ristiriidassa sekä maakuntakaavan että yleiskaavan kanssa. Luonnoksessa esitetty mattomainen omakotialue on lisäksi luonteeltaan paremmin kasvukeskuksen taajama-alueelle kuin saariston kylämäiseen ympäristöön soveltuvaa yhdyskuntarakennetta. Varsinais- Suomen liitto ei puolla nyt esitettyä luonnosta tämän alueen osalta. Alueen osoittaminen asemakaavaluonnoksen tavoitteiden mukaiseen käyttöön edellyttää yleiskaavan tarkistusta tai yleiskaavan sisältövaatimusten mukaista suunnittelu- ja selvitystyötä, jonka yhteydessä voidaan paremmin tutkia rakentamistapaa, -määrää ja toteutuksen vaiheistamista. Sekä lisääntyvän asumisen että Kasnäsin alueen monipuolisen matkailutoiminnan kehittämisen näkökulmasta on tärkeää huolehtia myös kaikkien käyttäjäryhmien saavutettavissa olevien virkistysalueiden ja vapaiden luonnonmukaisten rantojen säilymisestä. Muilta osin asemakaavaluonnos on maakunta- ja yleiskaavan mukainen eikä Varsinais-Suomen liitolla ole siitä muuta huomautettavaa. Lausunto lähetetään: Kemiönsaaren tekninen lautakunta (plan@kimitoon.fi) Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

22 151, MH :00 ALUEK: 95/2015 Sivu 22 LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN UUSIMISESTA KOSKIEN SAARISTOKUNTIA JA KUNTIEN SAARISTO-OSIA Asia TEM on pyytänyt kirjeellään lausuntoa maakunnan liitoilta koskien mahdollisia muutostarpeita valtioneuvoston asetukseen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista. Nykyinen asetus (1296/2011, muutos 857/2012) on voimassa vuoden 2015 loppuun. Asetus määrittää ne kunnat, jotka ovat saaristokuntia ja ne kunnat, jotka ovat saaristo-osakuntia. Tällä hetkellä Varsinais- Suomen kunnista Kemiönsaari, Parainen ja Kustavi ovat saaristokuntia. Saaristo-osakuntia ovat Kaarina, Masku, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki. Naantalin kaupunginhallitus on päätöksellään päättänyt hakea saaristokunnan statusta. Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta oli kokouksessaan kannattanut Naantalin saaristokuntastatuksen saamista. Varsinais-Suomen maakuntahallitus käsitteli omalta osaltaan asian ja päätyi tukemaan Naantalin esitystä saada saaristokunnan asema vuoden 2014 alusta. TEM ei kuitenkaan halunnut muuttaa vielä siinä vaiheessa nykyisen asetuksen sisältöä, joten uusia saaristokuntia ja saaristo-osakuntia ei nimetty vuoden 2014 alussa. Valmistelija TN/SH Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen maakuntahallitus esittää, että valtioneuvoston asetusta saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista muutetaan siltä osin, että vuoden 2016 alusta nykyinen saaristo-osakunta Naantali nimettäisiin saaristokunnaksi. Kuntaliitos vuonna 2009, jossa entiset saaristokunnat Rymättylä ja Velkua sekä saaristo-osakunta Merimasku liitettiin Naantaliin, muutti Naantalin kuntarakennetta selvästi. Mm. kaupungin vesipintaala on nyt maapinta-alaa suurempi. Naantalin kaupungin saaristo-osissa on laaja kunnallisten palvelujen verkosto, jonka ylläpitämiseen saaristokuntastatus antaisi paremmat edellytykset. Näitä palveluja käyttävät paitsi vakinaiset asukkaat, myös vapaa-ajanasukkaat, joita pelkästään kiinteän tieyhteyden ulkopuolella sijaitsevilla saarilla on yli Naantalin kaupungilla on vahva tahto säilyttää nämä palvelut myös jatkossa, mutta valtionosuusuudistus pienentää valtionosuuden määrää eikä Rymättylän ja Velkuan alueiden menetetyille saaristolisille ole saatu korvaajaa. Saaristokuntastatus antaisi Naantalille edellytykset selvitä lainsäädännön edellyttämistä tehtävistä ja jatkossakin omalta osaltaan osallistua saariston edelleen kehittämiseen. Tilastotietoa Naantalista: asukkaita (vuoden 2012 lopussa) , joista manner-naantalissa asui , Luonnonmaan saarella 1703 ja saaristo-osissa 4391 henkilöä. Kaupungissa on yli 1000 saarta, joista ilman kiinteää tieyhteyttä olevia asuttuja saaria on 28. Naantalin saaristossa on vapaa-ajan asukkaita n Ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten vakinaisia asukkaita on n Lausunto lähetetään: työ- ja elinkeinoministeriö Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p ,

23 152, MH :00 ALUEK: 93/2015 Sivu 23 DG MAREN JA CPMR:N MERIASIOIDEN KONFERENSSI BRYSSELISSÄ Asia Euroopan unionin meri- ja kalastusalueiden pääosasto DG Mare ja perifeeristen merellisten alueiden liitto CPMR järjestävät Brysselissä konferenssin Blue.Invest EU support to maritime regions, jossa komissaari Vellan johdolla pohditaan alue- ja investointitukien vaikutusmahdollisuuksia merellisten alueiden näkökulmasta. CPMR:n sihteeristön kautta on puhujaksi pyydetty maakuntahallituksen jäsentä Tiina Perhoa, joka käyttää puheenvuoron uusiutuvien energiamuotojen ja meriteollisuuden synergioista alueellisen strategian näkökulmasta. Komissio maksaa tilaisuudesta aiheutuvat matka- ja majoituskustannukset. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Tilaisuuden ohjelma on oheismateriaalina. Maakuntahallitus päättää lähettää Tiina Perhon DG Maren ja CPMR:n Blue.Invest konferenssiin Brysselissä Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p ,

24 152, MH :00 / Pykälän liite: Blue_invest_Agenda Sivu 23 TheEuropeanCommision,Borsche ebuilding(ccab) Brusels,22September2015 DG MARE In collaboration with The Conference of Peripheral and Maritime Regions Invites you to the conference BLUE.INVEST EU SUPPORT TO MARITIME REGIONS Brussels, 22 SEPTEMBER 2015 CCAB - Brussels - Room AB-OA The European Structural and Investment Funds (ESIFs) will provide a major contribution to blue growth and jobs creation in European regions during the current programming period ( ). This conference will provide an occasion to anticipate to which extent this might be the case, as well as to present and discuss concrete maritime priorities and initiatives that will be supported through these funds Arrival and welcome of participants OPENING SESSION Moderator: Eleni MARIANOU, CPMR Secretary General Commissioner Karmenu VELLA CPMR President Vasco CORDEIRO MEP Gesine MEISSNER, Chair of the EP Intergroup Seas, islands, rivers and coastal areas Mario AYMERICH, Managerial Advisor, Environment and Regional Development Department, European Investment Bank Coffee break MARITIME INVESTMENTS AND SKILLS AS A CROSS-CUTTING PRIORITY This session will focus on blue growth as a cross-cutting priority in smart-specialization strategies and operational programmes for the programming period, on the basis of analysis developed so

25 152, MH :00 / Pykälän liite: Blue_invest_Agenda Sivu 24 far by the European Commission and the CPMR, and of examples of regional strategies covering a wide range of maritime topics. The development of skills and qualifications as a key priority for the development of the blue economy will in particular be highlighted. Moderator: Colin WOLFE, Head of Unit, Competence Centre, Smart and Sustainable Growth, DG REGIO Damien PERISSE, CPMR Director for maritime affairs Roberto CIAMBETTI, President of the Regional Council, Veneto Pierre KARLESKIND, Vice-President of the Regional Council in charge of European Affairs, the Sea and Coastal Regions, Brittany Kerstin BRUNNSTROM, Regional Councillor, Vastra-Gotaland Discussion with participants LUNCH TAPPING INTO BLUE GROWTH OPPORTUNITIES: MARINE RENEWABLE ENERGY AND MARITIME INDUSTRIES This session will focus on regional strategies and initiatives supported by the ERDF, in the areas of maritime renewable energies, including synergies with other maritime industrial sectors such as shipbuilding. Moderator: Alain ALEXIS, Head of Unit, Defence, Aeronautic and Maritime Industries, DG GROW. Caroline PRIVAT, Bremen Ministry for Economy, Labor and Ports Christophe CLERGEAU, First Vice-President of the Regional Council, Pays de la Loire Tiina PERHO, Member of Managing Board, Regional Council of Southwest Finland Marc Pons i Pons, Regional Minister of Presidency (Government of the Balearic Islands) Discussion with participants Coffee Break BOOSTING BLUE GROWTH: MARINE LIVING RESOURCES The reformed CFP has led to new opportunities to add value to seafood products. This session will focus on regional strategies and initiatives supported by the European Maritime and Fisheries Fund (EMFF) and other ESIFs to generate growth and jobs in aquaculture and biotechnology. Moderator: Bernard FRIESS, Director, DG MARE Eoin MAC AOIDH, DG MARE, Common Fisheries Policy and Aquaculture Rosa María QUINTANA CARBALLO, Regional Councillor in charge of the Sea and of Rural Policy, Xunta de Galicia Drew RATTER, Councillor, Shetland Islands Council Manuela BORA, Regional Councillor, Marche Discussion with participants CONCLUSIONS George ALEXAKIS, Regional Councillor of Crete, Vice-President of the CPMR in charge of maritime affairs João AGUIAR MACHADO, Director General, DG MARE

26 153, MH :00 ALUEK: 94/2015 Sivu 26 OSALLISTUMINEN EUROOPPA TOIMISTON EDUNVALVONTATAPAAMISIIN BRYSSELISSÄ Asia Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston edunvalvontatapaamiset järjestetään Brysselissä Edunvalvontatapaamisten tarkoituksena on välittää EU-sidosryhmille tietoa Varsinais-Suomen edunvalvonnan kärjistä sekä Turussa järjestettävästä EU:n Meripäivästä Matkan aikana osallistutaan Suomen EU-edustuston järjestämään EU:n meripäivien promootiotapahtumaan sekä tavataan Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet. Ohjelma sisältää myös mm. EUasiantuntijapuheenvuoroja, katsauksen ajankohtaisiin EU-asioihin sekä sidosryhmäillallisen. Valmistelija KH/TN/SP/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää edustuksestaan Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston järjestämään vuosiseminaariin Brysselissä ke-to Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus päätti, että Juhani Pilpola, Jani Kurvinen, Petri Virtanen, Raimo Nieminen, Pauliina Haijanen ja Tiina Perho osallistuvat Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston järjestämään vuosiseminaariin Brysselissä ke to erikoissuunnittelija Sonja Palhus p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi