Työterveyslaitoksen Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 1.1. 31.12.2012"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen Toimintakertomus

2 Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2012 Helsinki 2013

3 Kirjapaino Oy Helsinki

4 Sisällys 1 Työterveyslaitoksen toiminta Johdon katsaus 4 2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään Hyvinvointia työstä työurakeskustelun ytimeen Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi 26 3 Toiminta-alueet Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen Osaamisen kehittäminen Työterveyslaitoksen toiminnan kehittäminen: Yhteiset palvelut Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 48 Tuotokset ja laadunhallinta 58 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Tuotot Kulut Tase Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Allekirjoitukset ja määräajat 70 LIITE 1: Erittely henkilöstöstä 71 3

5 1 Työterveyslaitoksen toiminta Johdon katsaus Työikäisen väestön osuus Suomessa pienenee jatkuvasti. Väestön vanheneminen ja pidempi elinikä kasvattavat hoiva- ja eläkemenoja. Työurien pidentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista panostusta työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin. Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä. Kaikkia työeläkevakuutettuja kuvaava eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta. Myös työelämän vetovoima on lisääntynyt, sillä halu jatkaa työssä eläkkeeseen oikeuttavan ikärajan jälkeen on viime vuosina vahvistunut. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa (2012) kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä oli valmis harkitsemaan työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen. Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite on vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään ja näin vähentää huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia. Työympäristön on oltava terveellinen, turvallinen ja joustava. Lisäksi työ on koettava mielekkääksi ja kehittäväksi. Toimiva työyhteisö motivoi jatkamaan. Kun toimintakykyyn tulee rajoitteita, olennaiseksi työssä jatkamiselle tulee, voidaanko työ muokata sellaiseksi, että vähemmälläkin toimintakyvyllä pärjää. Eri elämäntilanteissa voidaan tarvita yksilöllisiä joustoja työajan ja -paikan suhteen. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö on erityisen tärkeää työntekijöiden työkyvyn hallinnassa. Työterveyslaitos kehitti työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välisiä käytäntöjä työpaikkakeskeisempään suuntaan. Työterveysyhteistyötä on tiivistetty, jotta terveys- ja työkykyongelmien syihin päästään vaikuttamaan. Yhteistyöhön kuuluu mm. työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki -mallien luominen ja käyttäminen työpaikoilla. Työterveyslaitos osallistui aktiivisesti kesäkuussa voimaan tulleen sairausvakuutuslain sekä työterveyshuoltolain muutoksien suunnitteluun ja lain käyttöönottoon malliksi tai 90 päivän säännöksi kutsutuilla muutoksilla tavoitellaan työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyä ja halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Vuonna 2012 Työterveyslaitos panosti erityisesti yhteistyöverkostoihin ja pitää tärkeänä niiden toimialarajoja rikkovaa luonnetta. Hallitusohjelman esityksen mukaisesti Työterveyslaitos perusti Johtamisen kehittämisverkoston, joka kokoaa ja levittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja esimiestaitoja työpaikoille. Yhteinen toiminta auttaa osallistujia kehittymään esimiestyössään. Hyvällä johtamisella ja esimiestaidoilla on suuri merkitys työelämän laatuun, työurien pidentymiseen ja työn tuottavuuteen. Verkoston erityisenä tavoitteena on luoda laatukriteerit hyvälle johtamiselle sekä edistää eri-ikäisten johtamisen periaatteiden toteutumista. Valtakunnalliseen työhyvinvointitoimijoiden yhteistyöelin Työhyvinvointifoorumiin osallistuminen on taas parantanut alueellisia verkostoja ja palvelujen saatavuutta ja tätä kautta edistänyt työpaikkojen työhyvinvointia. Työterveyslaitos vastasi EU:n Aina on oikea ikä -teemavuoden koordinoinnista. Teemavuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen. 4

6 Työterveyslaitos toteutti vuonna 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Tutkimus veti yhteen viimeaikaisimman tiedon rakennusten kosteus- ja homeongelmien syistä, laajuudesta ja vaikutuksista. Selvitys osoitti, että rakennusten kosteus- ja homeongelmissa on kysymys merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Selvityksen pohjalta päätöksentekijöiden on mahdollista vähentää kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja. Työterveyslaitos tarjosi työpaikoille, työterveyshuollolle ja muille organisaatiolle kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja mm. vakaviin riskeihin, muutosten hallintaan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ammattitautidiagnostiikkaan ja toiminta- ja työkyvyn arviointiin liittyen. Aluetoimipisteiden kautta Työterveyslaitos tavoittaa tehokkaasti työyhteisöt kautta Suomen. Työterveyslaitoksen maksullisen asiantuntija- ja koulutustoimintapalvelun merkitys kasvoi. Työterveyslaitoksella on noin yritysasiakasta vuosittain ja näin vaikutetaan yli työntekijän hyvinvointiin. Vuonna 2012 Työterveyslaitos järjesti noin 300 koulutustilaisuutta ja lähes työhygieenistä mittausta. Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistyö tehdään kiinteässä yhteistyössä yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten, työorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa yhteisrahoitteisissa projekteissa. Työterveyslaitoksessa oli vuonna 2012 käynnissä 19 EUrahoitteista projektia, joista 10 saa rahoitusta 7. puiteohjelmasta ja yhdeksän muista EU:n rahoitusohjelmista. Koko 7. puiteohjelman aikana (5,5 vuotta) Työterveyslaitos on ollut mukana 35 hakemuksessa. Työterveyslaitoksen nanoturvallisuustutkimus on esimerkki kansainvälisestä maailman huippututkimuksesta. Nanoturvallisuustutkimuksen tärkein tavoite on varmistaa, että nanomateriaaleja käsittelevät suomalaiset työpaikat ovat turvallisia. Nanomateriaalien turvallisuus on alan menestyksen edellytys. Nanoturvallisuuskeskus koordinoi kaikkien EU:n rahoittamien nanomateriaalien turvallisuutta koskevien tutkimushankkeiden (n. 30 hanketta) yhteistoimintaa ja vastaa myös kansainvälisen nanoturvallisuuteen liittyvän yhteistyön edistämisestä paitsi EU:n sisällä myös sen ulkopuolella. Erityisen merkittävää on yhteistyö alan teollisuuden kanssa. Kansainvälisellä verkottumisella Työterveyslaitos osallistuu oman alansa tietämyksen kasvattamiseen ja jakamiseen ja edistää oman toimintansa vaikuttavuutta. Osallistuimme vuonna 2012 aktiivisesti YK-järjestöjen, WHO:n ja ILOn yhteistyölaitosverkostojen toimintaan ja tuimme asiantuntijoiden tiedonsaantia alueellisten tiedotuslehtien avulla. Lisäksi osallistuimme kansainvälinen työterveyskomission ICOHin aktiviteetteihin. Työterveyslaitos vaikutti keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja vastasi omalta osaltaan maailmanlaajuisesti työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuskysymysten edistämisestä. Myös EU-tasolla Työterveyslaitos vaikutti merkittävästi työturvallisuus- ja työterveyskysymyksiin. Laitos johti edelleen toimintavuoden aikana Bilbaossa sijaitsevaa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston osaamiskeskusta (Topic Centre), jota rahoitetaan yhdessä 21 kumppanin kanssa yli kymmenestä EU-jäsenmaasta. Työterveyslaitoksen Cochrane-katsaukset toimivat keskeisenä päätöksenteon informaatiotukena. Niiden aiheet käsittelivät vuonna 2012 mm. sitä miten kuulovaurioiden syntymistä voidaan ehkäistä kuulosuojainten käyttöopastuksella, miten ergonomiset toimistoratkaisut vaikuttavat niskan ja olkapään vaivoihin ja kuinka tylppien haavansidontaneulojen avulla voidaan vähentää kirurgien neulanpistotapaturmia. Työterveyslaitoksen vuonna 2012 järjestämien kansainvälisten kokousten aiheita olivat henkilökohtaiset suojaimet, terveyttä tukevat työtilat, nanoturvallisuus ja standardointitoiminnan ajantasaisuus. Lisäksi Työterveyslaitos osallistui ICOHin maailmankongressiin Cancunissa, Meksikossa. Työterveyslaitos vei tutkimustietoa tehokkaasta käytäntöön uudistamalla vuoden 2012 aikana ulkoiset verkkosivut ja saavuttamalla verkkosivuille vuonna ,5 miljoonaa käyntikertaa. Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi julkaistiin Viesti päättäjille -tietolehtiset viidestä yhteiskunnallisesti tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta 5

7 ja ne saavuttivat suoraan noin 800 päättäjää. Viesti päättäjille -tietolehtisten aihepiirejä olivat mm. työurien pidentäminen, nanoteknologia ja turvallisuustutkimus sekä työpaikkojen tuki työntekijän voimavaroille. Julkisen talouden säästöt ovat merkinneet sitä, että valtion panostus myös Työterveyslaitokseen on vähentynyt. Valtion tuottavuusohjelma johti 81 henkilötyövuoden vähennykseen vuosina Vuonna 2012 vähennys oli 32 henkilötyövuotta. Henkilöstön motivoituneen ja sitoutuneen työskentelyn ja toiminnan kehittämisen avulla ulkopuolisen rahoituksen määrä on kuitenkin pystytty pitämään lähes ennallaan ja kokonaisuutena toiminnan tuottavuus parantui edelleen vuonna Valtion säästötavoitteet ja tutkimuslaitosuudistuksen keskeneräisyys aiheuttivat huolta ja vaikeuttivat pitkäjännitteistä suunnittelua. 6

8 2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen 2012 Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa ja strategisten tavoitteidensa (turvallinen ja mielekäs työ, kannustava organisaatio, vaikuttava työterveyshuolto, kukoistava työntekijä) toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Strategisissa tavoitteissa onnistumista seurataan fokusalueilla kuvattujen mittareiden avulla. 2.1 Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään Työllisen ajan odote 15-vuotiaalla kasvoi suotuisasti 2000-luvulla vuoteen 2008 asti (kuva 1). Talouslaman aikana vuosina odote laski, mutta kääntyi lievään nousuun v Työllisyysasteessa on nähtävissä sama kehitys; työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina , mutta laman myötä se laski alle 70 %:n (kuva 2). vuotta , , ,1 32,7 33, ,6 33,6 33, , Miehet Yhteensä Naiset Kuva 1. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla. Tavoite 2015: pitenee. Lähde: ETK. % ,4 66,9 64, ,7 67,7 65,4 69,2 66,2 68,9 68,9 67,3 67,2 65,7 65,5 69, ,5 70,5 68,9 67,3 Miehet Yhteensä Naiset Kuva 2. Strateginen mittari: työllisyysaste vuotiailla. Tavoite 2015: + 4 %. Lähde: Tilastokeskus. 71,3 69,9 68,5 72,3 70,6 68,9 68,8 68,7 68,3 67,9 67,8 66,9 69,8 68,6 67,4 69, ,1 7

9 Työurien pidentämiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan tietoa, tutkimusta sekä työpaikoilla ja päätöksenteossa hyödynnettäviä malleja. Erityisesti nuorien pääseminen ja kiinnittyminen työelämään on tärkeä keino lisätä työhön osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina vuotiaiden työttömyysaste ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun (kuva 3). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on pysynyt lähes ennallaan 2000-luvulla (kuva 4). Miesten osuus koulutuksen ulkopuolelle jääneistä on hieman laskenut, mutta on edelleen suurempi kuin naisten osuus. Tälläkin hetkellä n nuorta aikuista on jäämässä ilman työhön valmentavaa koulutusta ja siten vaarassa syrjäytyä 1. % ,4 19, ,8 20,7 20,1 18,7 16,5 16,5 21,5 21,4 20,1 Miehet Yhteensä Naiset Kuva 3. Strateginen mittari: työttömyysaste vuotiailla. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: Tilastokeskus. % 16 14,2 14,5 14,4 14, ,5 13,3 13,3 11,8 11,9 12,0 11,8 11,4 11,4 11,4 13,6 9,3 9,3 9,4 9,3 9,1 9,4 9,5 9,7 13,6 11,7 11,8 13,1 12,9 11,4 11,4 12,5 10,6 9,9 9,7 9,8 9,7 Miehet Yhteensä Naiset Kuva 4. Strateginen mittari: vuotiaat nuoret koulutuksen ulkopuolella. Tavoite 2015: asetetaan. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus. 1 Myrskylä P (2012). Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Raportti Elinkeinoelämän valtuuskunnalle (EVA) 8

10 Ehkäisimme nuorten syrjäytymistä ja lisäsimme nuorten työuravalmiuksia Työterveyslaitos toteutti kahden Soterko-ohjelman 2 yhteistyönä valtioneuvoston TEA-työryhmän 3 tilaaman katsauksen lasten ja nuorten (ml. nuoret aikuiset) syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta ja niiden aukoista 4. Selvityksen suosituksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä ja köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa. Soterkon NUORA-ohjelmassa tuimme Nuorisotakuun toteuttamista nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvin keinoin. Ohjelmassa edistetään nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä, tuetaan työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia sekä ehkäistään nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Lisäksi luodaan edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan. Päivitimme Kohti työelämää- ja Koulutuksesta työhön -työuran ryhmämenetelmiä. Voimavaroja korostava uraohjaus vahvistaa urasuuntautumista ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuosina koulutimme 194 opettajaa, erityisopettajaa, työvalmentajaa ja nuorten ohjaajaa menetelmien käyttöön. Menetelmiä levitettiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja nuorten työpajatoimintaan. Jatkossa menetelmien käyttöä laajennetaan myös peruskoulujen lisäopetukseen. Kehitimme ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle uusia työkaluja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työkyvyn vahvistamiseen. Lisäksi kehitimme ammatilliseen erityisopetukseen osallistuvien nuorten työkykyvalmennusta. Tavoitteena on lisätä opiskelijan voimaantumista koulutuksessa ja työelämän siirtymävaiheissa sekä tukea moniammatillista yhteistyötä. Keräsimme aineistoa nuorten maahanmuuttajien työllistymisestä ja onnistuneesta työhön kiinnittymisestä. Työpaikat, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollot, koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto saavat käyttöönsä tietoa ja menetelmiä, joiden avulla valmiudet tukea nuoria maahanmuuttajia lisääntyvät. Tavoitteena on myös lisätä nuorten maahanmuuttajien omia valmiuksia terveyden ja työkyvyn edistämiseen ja työllistymiseen sekä taitoja osallistua työyhteisöjen toimintaan. Selvitimme nuorille perheille sopivia työn kohtuullistamisen keinoja Työpaikoilla tarvitaan perheystävällisiä työaika- ja työurakäytäntöjä. Perhevapaalta palaaville on mahdollista järjestää odotuksia koskeva kehityskeskustelu. Neuvoloissa tulee kiinnittää enemmän huomiota työhön palaavien äitien hyvinvointiin mm. masennuksen ehkäisemiseksi. Neuvoloiden, työpaikan, työterveyshuollon ja työnhakujärjestelmien yhteistyötä tarvitaan. Joustavilla käytännöillä on mahdollista edistää naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. 2 Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumiserojen kaventaminen (NUORA) ja Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 3 Valtioneuvosto TEA: ministeriöiden yhteinen tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä 4 Ristolainen H ym. (2013). Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen ja hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus, ilmestyy valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa maaliskuu

11 Perhevapaalta työelämään paluuta voidaan tukea vertaisryhmätoiminnalla käyttäen Työterveyslaitoksen kehittämää Työuran uurtaja -menetelmää. Vertaisryhmämalli koettiin hyödylliseksi työhön paluun suunnittelussa. Tarkoituksena on juurruttaa toiminta kuntiin pysyväksi toimintamuodoksi tukemaan perheiden työuranhallintaa. Työn ja muun elämän tasapainoa tukevat työpaikan käytännöt tulee suunnata molemmille puolisoille. Puolison tilanne vaikuttaa uraa koskeviin päätöksiin. Pariskuntien työn ja muun elämän yhteensovittamisessa vastuiden tasaisempi jakaminen vähentää naispuolison kuormittumista, miespuolisolle se lisää vaikutusvaltaa ja vastuuta. Parhaimmillaan parisuhde suojaa työelämän paineilta. 5 Työaikajoustot olivat yhtenä Scandinavian Journal of Work, Environment and Healthin (SJWEH) teemanumerona vuonna Kehitimme työkyvyn hallintamalleja ja ohjeita nuorille kuljettajille Kehitimme nuorten kuljettajien työkyvyn hallintamalleja päämääränä edistää työsuojelutoimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Jatkossa laadimme työhyvinvoinnin tarkastuslistan ja perehdyttämisohjeet kuljetusalan pkyrityksille. Lisäksi tarkastelukohteena on logistiikka-alan paikasta irrallinen yhteisöllisyys. Kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta. Tuotokset tarjoavat työkaluja oman työkyvyn edistämiseen asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Nuorille suunnatun materiaalin ja kehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään. Vaikka 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla (kuva 5), työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus erityisesti vuotiailla on kasvanut (kuva 6). Työkyvyttömyyden taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen ja toimenpiteet työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen ehkäisemiseksi ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämisessä. vuotta 61 60,5 60,4 60, ,8 59, ,5 58,8 58,9 59,1 59,1 59,5 59,5 59, , Kuva 5. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote. Tavoite 2015: + 1,6 %. Lähde: ETK. 5 Känsälä M et al. (2012). Career coordination of dual career expatriate couples Do strategies differ between genders? EIASM Workshop on New Analysis of Expatriation Conference Proceedings, Paris, December 2012 ja Känsälä M (2012). Työura ja parisuhde - erilliset yhdessä? Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kahden uran pariskunnilla. Väitöskirja (monografia) Johtamisen laitos, Turun kauppakorkeakoulu. 10

12 % 0,5 0,45 0,4 0,44 0,42 0,44 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,22 0,18 0,31 0,31 0,24 0,18 0,29 0,24 0, vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0, Kuva 6. Strateginen mittari: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vuotiailla ikäryhmittäin. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: ETK. Käynnistimme tutkimuksia työkyvyttömyyden syiden selvittämiseksi ja analysoimme osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia Nuorten aikuisten mielenterveyden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen välisen vuorovaikutuksen selvittämiseksi laadimme tutkimussuunnitelman ja käynnistimme rahoitushaun. Tutkimuksessa hyödynnetään työeläkelaitosten rekistereitä mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustojen ja työllistymisennusteen tutkimiseksi. Käynnistimme tutkimuksen, jossa selvitetään työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneita kehityskulkuja, työkykyä tukevien terveydenhuollon ja muiden palveluiden saantia sekä palvelujen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa seurataan työeläkepäätöksen saaneiden henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen johtanutta prosessia. Tutkimus on Rantahalvarin työryhmän loppumietinnössä mainittu toimenpide työurien pidentämiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työkykyä tukevien palvelujärjestelmien yhteensovittamisessa ja työurakysymysten yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Selvitimme Kelan kanssa osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen 1,5 vuoden seurannassa. 6 Osasairauspäivärahaa saaneita verrattiin kaltaistettuun ryhmään täydellä sairauslomalla olleita. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskin väheni osasairauspäivärahaa saaneilla 6 % ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääminen lisääntyi 8 %. Muutos näkyi erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Koska toisaalta tiedetään, että osatyökyvyttömyyseläkettä saavat ovat noin 60 %:sti työssä, voimme arvioida, että osasairauspäiväraha lisää työssä pysymistä. 6 Kausto J et al. (2012). Partial sick leave associated with disability pension: propensity score approach in a registerbased cohort study. BMJ Open. 2012;2(6) 11

13 Tutkimme työn kuormitustekijöiden ja elintapojen vaikutusta työkykyyn ja terveyteen Laaja kansainvälinen tutkimushanke (Whitehall II) osoitti, että työstressin merkitys sydäntautien riskitekijänä on aiempaa luultua vähäisempi. 7 Työstressi oli yhteydessä noin 20 %:lla kohonneeseen sydäntaudin vaaraan. Tämä ei selity stressaantuneiden työntekijöiden elintavoilla tai perinteisillä sydäntaudin riskitekijöillä (esim. verenpaineella). Työstressin yhteys sydäntauteihin ei myöskään vaihtele sukupuolen, iän tai sosioekonomisen hierarkian mukaan. Jos työstressi olisi kuitenkin mahdollista kokonaan poistaa, sydäntautitapausten määrä vähenisi noin 3,4 %. Pitkät työpäivät ja työn epävarmuus ovat yhteydessä lievästi lisääntyneeseen sydäntautivaaraan. Työjärjestelyjä ja työn organisointia tulee tuottavuuden lisäksi tarkastella työstressin ehkäisyn näkökulmasta. Tällä voi olla merkitystä keskeisten kansantautien, kuten sydäntaudin ja diabeteksen, ehkäisyssä. Ikääntyvillä työntekijöillä työn epävarmuuden minimoiminen on tärkeää, koska yli 50-vuotiailla työn epävarmuus on voimakkaammin yhteydessä sydäntauteihin kuin nuoremmilla. Stressaava työympäristö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat työntekijän terveyteen ja palautumiskykyyn. Ihmisten kyky arvioida omaa suoriutumistaan työssä ja havaita virheitä heikentyy, jos työntekijän on sujuvasti kyettävä siirtymään tehtävästä toiseen vaihtelevassa työtahdissa ja työpäivien välissä yöuni jää noin 4 tuntiin. 8 Stressaava työympäristö hoitoalalla vaikuttaa elimistön hermovälittäjäaineen (serotoniinin) aineenvaihduntaan. 9 Tämä voi pitkittyvässä stressissä lisätä masennusriskiä. Vuoro- ja yötyö lisäävät sairastumisriskiä metaboliseen oireyhtymään. 10 Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien media-alan työntekijöiden palautuminen vapaa-ajalla oli huonompaa päivätyössä oleviin työntekijöihin verrattuna. 11 Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet (SALVE) -ohjelman konsortiossa selvitimme tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyviä työn kuormitustekijöitä ja elintapatekijöitä. 12 Fyysisten kuormitustekijöiden työaltistematriisi valmistui. 13 Siihen on koottu ammattiin perustuva altistuminen tärkeimmille fyysisille kuormitustekijöille. Ammatit on ryhmitelty ammattiluokituksen perusteella 350 ammattiin tai ammattiryhmään, jotka kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä on saatu haastattelemalla useita tuhansia terveystutkimuksiin osallistuneita suomalaisia työntekijöitä. Työaltistematriisi on arvokas väline tutkimukselle, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa aineistoissa, joissa tarkempaa tietoa näistä tekijöistä ei ole saatavilla mutta ammatti tiedetään. Toisessa SALVE-ohjelman hankkeessa tutkimme lihavuuden ja liikunnan harrastamisen yhteyttä selkäkipuun. Vyötärölihavuus ennusti iskiaskipua mutta ei epäspesifistä kipua kuuden vuoden seurannassa. Iskiaskivun riski oli lisääntynyt sekä seuranta-aikana vähän liikuntaa harrastaneilla että niillä liikuntaa runsaasti harrastaneilla, jotka edelleen lisäsivät liikuntaa. Liikunnan vähäinen harrastaminen lisäsi iskiaskivun riskiä erityisesti lihavilla henkilöillä. Tutkimus tukee aikaisempia havaintoja siitä, että selkäkipujen ehkäisemisen kannalta liikunnan pitäisi olla kohtuullista. Erityisesti lihavilla liikunnan harrastaminen ehkäisee iskiaskipuja Kivimäki M et al. (2012). Job strain and risk of coronary heart disease: Individual-level meta-analysis. Lancet 2012;380(9852): Sallinen M et al. (2012). Effects of cumulative sleep restriction on self-perceptions while multitasking. J Sleep Res Nov Alasaari JS et al. (2012). Environmental stress affects DNA methylation of a CpG rich promoter region of serotonin transporter gene in a nurse cohort. PLoS One. 2012;7(9). 10 Puttonen S et al. (2012). The relationship between current and former shift work and the metabolic syndrome. Scand J Work Environ Health Jul;38(4): Lindholm H et al. (2012). Attenuation of vagal recovery during sleep and reduction of cortisol/melatonin ratio in late afternoon associate with prolonged daytimesleepiness among media workers with irregular shift work. Am J Ind Med. 55: Viikari-Juntura E ym. (2012). Liikuntaelinten hyvä kunto on terveyden tukipilari. Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. 2012: Solovieva S et al. (2012). Development and Validation of a Job Exposure Matrix for Physical Risk Factors in Low Back Pain. PLOS ONE. 2012;7(11). 14 Shiri R et al. (2012). The role of obesity and physical activity in non-specific and radiating low back pain: The Young Finns study. Semin Arthritis Rheum Dec

14 Työikäisistä suomalaisista joka viides on lihava ja joka kolmas keskivartalolihava. Etenkin fyysisesti raskaissa töissä lihavuus ja siihen liittyvät elintapasairaudet heikentävät työkykyä. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien aineistoista tutkittiin elintapoihin ja perimään liittyviä lihavuuden riskitekijöitä ja lihavuudelta suojaavia tekijöitä. Säännöllinen ruokarytmi suojaa lihavuudelta ja keskivartalolihavuudelta (jo nuoruudessa) 15. Julkaisimme Painonhallitsija-kirjan 16, joka soveltuu työterveyshuollon ja terveydenhuollon sekä laihduttavien henkilöiden käyttöön. Monikipuhankkeessa selvitettiin Kelan korvaamien sairauspäivärahajaksojen kehitystä Terveys 2000 aineistossa seitsemän vuoden seurannassa. Verrattaessa kivuttomiin yhdestä kahteen kipualuetta tuotti reilun kaksinkertaisen, kolme kipualuetta kolminkertaisen ja neljä kipualuetta nelinkertaisen riskin kuulua ryhmään, jossa sairauspoissaoloja oli paljon koko seuranta-ajan. Monikipuisuuden vaikutus säilyi, vaikka esim. ikä, sukupuoli, pitkäaikaiset sairaudet, elintavat sekä työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus oli huomioitu. 17 Suomalaisia hammaslääkäreitä (n=2000) koskenut seurantatutkimus osoitti, että työn imu vähensi masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi nimenomaan vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toisinpäin: masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon. Työelämän kehittämisessä työpaikoilla kannattaa siis yhtäältä vähentää työuupumusta aiheuttavia työn kuormitustekijöitä (perinteinen toimintatapa) ja toisaalta vahvistaa työn imua lisääviä työn voimavaroja (uusi, positiivinen toimintatapa). 18 Osoitimme 28 vuoden seurantatutkimuksella, että keski-ikäisen työkyvyllä on suuri merkitys vanhuusiän toimintakykyyn. Jos keski-iän työkyky oli huono, toimintakyvyn ongelmia oli jopa kolmanneksen enemmän kuin työkykyisellä henkilöllä. Hyvä työkyky keski-iässä voi lisätä terveitä elinvuosia, mikä omalta osaltaan myös vähentää vanhusten hoitokustannuksia. 19 Selvitimme hyvän johtamisen ja esimiestyön työhyvinvointia ja työuria tukevia tekijöitä Eri-ikäisten tarpeiden huomioiminen johtamiskäytännöissä vaikuttaa työurien pidentämiseen. Työterveyslaitoksen neljän maan vertailututkimuksessa (Suomi, Saksa, Sveitsi, Italia) suomalaisten esimiesten suhtautuminen ikääntyneisiin osoittautui kaikkein positiivisimmaksi. Suomalaiset esimiehet tukivat ikääntyneitä alaisiaan työn arjessa enemmän kuin muiden maiden esimiehet. Suomen tuloksissa korostuivat työkyvystä ja kuormittumisen ehkäisemisestä huolehtiminen, tarpeiden huomioiminen, eri-ikäisten mahdollisuudet osallistua työhön ja työpaikan muutoksissa tukeminen. Kaikissa maissa yhteistä oli, että asenteet olivat positiivisemmat kuin itse käyttäytyminen. Suomessa huomion kiinnittäminen ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn edistämiseen on muokannut esimiesten asenneilmapiiriä positiiviseksi. Tarvitaan kuitenkin konkreettisia työkaluja esimiestyön arkeen, jotta ikäsidonnaiset seikat voidaan huomioida ja tarvittavaa tukea voidaan osoittaa ikääntyneille. 15 Jääskeläinen A et al. (2012). Associations of meal frequency and breakfast with obesity and metabolic syndrome traits in adolescents of Northern Finland Birth Cohort Nutr Metab Cardiovasc Dis Aug Laitinen J ym. (2012). Painon hallitija. Työterveyslaitos Haukka E et al. (2012) Physical workload, leisure-time physical activity, obesity and smoking as pre-dictors of multisite musculoskeletal pain. A 2-year prospective study of kitchen workers. Occup Environ Med Hakanen, J. & Schaufeli, W. (2012). Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction? A three-wave seven-year prospective study. Journal of Affective Disorders, 141, von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Work ability as a determinant of old age disability severity: evidence from the 28-year Finnish Longitudinal Study on Municipal Employees. Aging clinical and experimental research 24 (4): sekä: von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Job strain among blue-collar and white-collar employees as a determinant of total mortality: a 28-year population-based follow-up. BMJ open 2 (2): e Braedel-Kuhner C et al. (2012) (suullinen esitys) Constructions of age in variety of cultural contexts and consequences for leading ageing workforce Kööpenhamina, Tanska. 21 Braedel-Kuhner C et al. (2012). Re-thinking Diversity International Congress (suullinen esitys) Age-related leadership presentation and discussion of a workshop concept for managers Karslruhe, Saksa. 13

15 Julkaisimme henkilöstöammattilaisille sekä alan opiskelijoille tietolähteeksi kirjan henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tämänhetkisestä tutkimuksesta. 22 Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstöjohtamisella on merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä. Lisäksi tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on nyt vahvempi kuin se oli 1990-luvun lopulla. Tutkimuksemme mukaan suomalaisilla on lisääntyviä tarpeita poiketa totutuista uravalintojen tai työtehtäväjärjestelyjen malleista. Tarpeiden huomioonottaminen ei ole aina yksinkertaista työpaikoilla. Kuitenkin joustava reagointi yksilöiden toiveisiin lisää työn mielekkääksi kokemista ja ihmisten valmiutta pysyä organisaatiossa sekä jatkaa työuralla pidempään. Esimiesten suhtautumisella ja hyvin toimivalla dialogilla on keskeinen vaikutus. Toteutimme yhdessä OP Pohjola Oy:n kanssa Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimuksen neljäntenä vuotena peräkkäin 23. Tutkimus osoitti, että suomalaisilla työpaikoilla on paljon kehitettävää työhyvinvoinnin johtamisessa ja erityisesti työhyvinvointia koskevassa tavoitteenasettelussa. Myönteistä kehitystä oli tapahtunut työterveyshuollon toiminnassa ja yritysten johdon sitoutumisessa henkilöstön työhyvinvointiin. Rahalliset panostukset olivat jonkin verran vähentyneet edellisestä vuodesta. Kehitimme työpaikan keinoja työntekijöiden terveyden edistämiseksi ja tuotimme tietoa vammaisten työhön osallistumisen lisäämiseksi Tuimme julkisen sektorin työpaikkojen kehittämiskulttuuria TEDI-yhteiskehittämisprosessin ja TEDI-osaajien verkoston avulla sekä laadimme työpaikkaterveyden edistämisen kriteeristön. TEDI-prosessissa terveys- ja hyvinvointiasiat integroitiin osaksi työpaikan ydinprosesseja, rakenteita ja henkilöstöpolitiikkaa sosiaali- ja terveys- sekä opetusalan työpaikoilla. Hankkeessa koulutettiin 46 osaajan verkosto TEDI-mallin levittämiseen. Menetelmä edistää sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä avoimuutta ja keskustelua siitä, mikä työpaikalla vaikuttaa hyvinvointiin. 24 Työpaikkojen kautta päästään vaikuttamaan työssä käyvien ammattiryhmittäisiin terveyseroihin. Terveyserojen riskityöpaikkoja edustaneiden yritysten johto, esimiehet, työntekijät, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat löysivät ratkaisuja terveyseroja aiheuttaviin tekijöihin. Työntekijöitä osallistavan toimintatavan vakiintuminen pysyväksi käytännöksi voi parantaa työpaikalla terveytensä puolesta heikommassa asemassa olevien hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Johdon ja esimiesten sitoutuminen kehittämiseen on keskeistä. Terveyserojen ratkaisemisessa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä työelämän toimijoiden, päättäjien ja asiantuntijoiden välillä. 25 Alkoholihaittojen hallinnan tukemiseksi työpaikoilla valmensimme päihderyhmiä, esimiehiä ja työterveyshoitajia. Tutkimme alkoholiasenteita ja alkoholihaittojen ehkäisyä työpaikoilla sekä työterveyshuollon roolia alkoholihaittojen ehkäisyssä. Työterveyslaitoksessa kehitetyn Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -toimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö. Estäviä tekijöitä olivat asiakkaiden asenteet, resurssit sekä puutteellinen ohjeistus ja tiedon saaminen alkoholiasioissa asiakastyöpaikalla. Työterveyshuoltojen asiakastyöpaikoilla ei välttämättä tunnisteta päihderiskien olemassaoloa tai niitä vähätellään. AHAtoimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö. 22 Vanhala S ym. (2012). Ristivetoa vai yhtä köyttä?: henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja 23 Aura O ym. (2012). Tutkimusraportti: Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa. Pohjola Terveys, Helsinki. 24 Siljanen E-M ym. (2012). Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä kehittämällä. Työterveyslaitos, Helsinki. 25 Sirola P ym. (2012). Työpaikat terveyserojen kaventajina osallistamalla oikeita ratkaisuja. Työter-veyslaitos, Helsinki

16 Ehkäisevän päihdetyön tekemiseen on varattava erikseen aikaa sekä työterveyshuollossa että asiakasyrityksessä. 26 Teimme kirjallisuuskatsauksen työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuudesta vammaisilla henkilöillä yhteistyössä THL:n ja Tampereen yliopiston kanssa 27. Vaikuttavuutta tarkastellaan henkilöiden työllistymisen, työkyvyn ja mukautustoimenpiteiden kustannushyödyn kannalta. Tietoa voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden työurien pidentämistä koskevassa päätöksenteossa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tuotimme sairaalahuoltajien työergonomian ja perehdyttämisen edistämiseksi koulutuspaketin, jossa hyödynnetään osallistuvan työnkehittämisen menetelmiä. Lisäksi laadimme sähköisen lomakkeen Suositus osasairausvapaan aikaisiksi työjärjestelyiksi sairaanhoitopiirin työterveyshuollon esikäyttöön. Lomake selkiyttää käytännön mukauttamisratkaisuja, joita voidaan hyödyntää liikuntaelinoireista kärsivien työntekijöiden työssä. Analysoimme työikäisten kuulokojeen käyttäjien kuntoutusprosesseja. Ongelmallinen suhtautuminen huonokuuloisuuteen voi tarkoittaa työpaikalla esimerkiksi sitä, että kuulokojeen käyttäjä peittelee kuulo-ongelmaansa tai käsittelee sitä henkilökohtaisena ongelmana. Myös työnantajat voivat kokea ongelmallisena huonokuuloisten kohtelun ns. normaalikuuloisista poikkeavalla tavalla. Tämä voi näkyä vähäisinä mukauttamisratkaisuina. Kokosimme tietoa työhyvinvointia ja työkykyä edistävistä työtilaratkaisuista Työterveyslaitoksen järjestämässä kansainvälisessä asiantuntijakokouksessa määritettiin hyvinvointia edistävä työtila. Laadimme monitilatoimiston suunnitteluohjeen ja avotoimiston huoneakustiikan kansainvälisen mittausstandardin. Avotoimistoissa arvioimme sisäympäristön vaikutuksia työsuoriutumiseen. Kuntoutuslaitosten ja terveyskeskusten tilasuunnitteluun kehitettiin käyttäjälähtöisiä työkaluja ja toimintamalleja. Kokosimme työtilojen suunnittelun tueksi ergonomiaratkaisuja sisältävän aineiston. Kehitettyjä kyselylomakkeita ja kerättyä aineistoa hyödynnetään Ergonomiaratkaisujen tietopankit internet-sivustolla, jolla on nyt olemassa yli 500 eri alojen ergonomiaratkaisua. Sivusto on yksi Työterveyslaitoksen eniten käytetyistä ja se on tarkoitettu työntekijöille, työnantajille ja työterveyshuolloille. Työterveyslaitos ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue laativat yhteistyössä sähköisen toimintamallin Ergonomia-askeleet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hallintaan. Lisäksi kootaan tietopankkia terveydenhuollon ergonomiaratkaisuista ja hyvistä toimintakäytännöistä. Kehitimme uusia menetelmäaihioita työterveyshuolloille työuupumuksen ja elämänhallintaan Kehitimme toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista aivoterveyden näkökulmasta. Työkuormituksesta palautumisen mittarina voidaan käyttää unenaikaista, EKG-pohjaista sydämen sykemittausta. Kehitimme aivosähköfilmi EEGpohjaisen tutkimusmenetelmän, jonka avulla voidaan tutkia ihmisen kykyä jakaa tarkkaavuuttaan eri ärsykkeiden välillä. Menetelmä tuo uusia diagnostisia mahdollisuuksia mm. työperäisen liuotinaivosairauden selvittämiseen. Kokosimme aineiston henkisen uupumustilan vaikutuksista aivojen neurofysiologiaan ja työmuistiin. EEG-perusteiset mittausmenetelmät tarjoavat tulevaisuudessa työterveyshuolloille uusia lähestymistapoja arvioida lukivaikeutta ja alkoholin suoria vaikutuksia aivojen toimintakykyyn. 26 Vuodelle 2013 suunnitteilla lukuisia yleistajuisia julkaisuja mm. Kujasalo A ym. (2013). Päihdeohjelman kehittäjän opas. 27 Husman P, Nevala N. Julkaisu ilmestyy

17 Epäsäännöllisen vuorotyön aiheuttamaa kroonista unettomuutta ja sen haittoja voidaan vähentää ryhmäterapiamallilla. Lisäksi olemme kehittäneet työterveyshuoltojen valmiuksia ehkäistä ja tunnistaa tyypin 2 diabetes. Työn alla on toimintamallin luominen työstressin hallintaan. Myös työntekijöiden omaan käyttöön kehitetään testejä, joiden avulla ihminen itse voi arvioida toimintakykyään esimerkiksi valvomisen tai alkoholinkäytön yhteydessä. Stressi- ja tunnesyöminen lisäävät lihavuuden riskiä. Työterveyshuolloille ja terveydenhuollolle suositellaan syömiskäyttäytymisen ja sen taustojen selvittämistä silloin, kun asiakkaalla on tavoitteena laihtua. Tutkimme epänormaaliin syömiskäyttäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä, kuten työuupumusta ja unihäiriöitä. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon yksilö- ja ryhmäohjauksen kehittämisessä. Lisäksi on käynnistetty ohjausinterventioita mm. teknologisten sovellusten lisähyödyistä elintapaohjauksessa. 2.2 Hyvinvointia työstä työurakeskustelun ytimeen Hyvinvointia työstä -vision ydinsanoma on, että ihminen saa olla työssä haluaa työhön ja haluaa pysyä työssä pystyy tekemään työtä Työolobarometrin mukaan suomalaisten kokema työn mielekkyyden balanssi on ollut negatiivinen koko 2000-luvun eli suurempi osa vastaajista arvioi kehityksen menevän huonompaan kuin parempaan suuntaan (kuva 7). Samanaikaisesti niiden osuus, joiden mielestä tilanne säilyy ennallaan on miltei kaksinkertaistunut viimeisen 21 vuoden aikana. Vuonna 2012 selkeä enemmistö vastaajista arvioi tilanteen säilyneen ennallaan. Tuoreen Työ ja terveys tutkimuksen mukaan 74 % kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä kuitenkin harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 8). Työurien pidentämiseksi ja kestävän työelämän kehittämiseksi tehtävä työ edellyttää asennemuutosta ja voimavarakeskeisen näkökulman korostamista ,7 8,9 15,3 15,5 Kuva 7. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta. Tavoite 2015: trendi kääntyy. Lähde: TEM Työolobarometri. 16

18 % Kuva 8. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitsevat. Tavoite 2015: lisääntyy. Lähde: Työ ja terveys Suomessa Välitimme päättäjille, medialle ja suurelle yleisölle näkemyksiä ja tietoa työurien pidentämisen keinoista ja Hyvinvointia työstä -viestin sisällöstä mm. Viesti päättäjälle -tiedotteen, verkkosivujen, sosiaalisen median, Työpiste-verkkolehden, Työ Terveys Turvallisuus -lehden, Työterveyslaitoksen kustantamien kirjojen, tiedotteiden, uutiskirjeiden, tietokorttien sekä seminaarien, messujen ja näyttelyiden kautta. Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi kehitimme Viesti Päättäjälle -konseptin. Päättäjäviesti jaetaan sähköpostilla laajalle päättäjäjoukolle (mm. valtioneuvoston ja presidentin kanslia, Tutkimus- ja innovaationeuvosto, ministeriöt, eduskunta, Tuottavuuden pyöreä pöytä). Ensimmäiset viisi päättäjäviestiä olivat: Suomalainen työpaikka tukee työntekijän voimavaroja, Työuria on pidennettävä ja parannettava, Työpaikat mukaan työhön paluun edistämiseen, Osasairausvapaa silta takaisin työhön ja Nanoteknologia tarvitsee turvallisuustutkimusta. Lisäksi laadimme työuria pidentäviä keinoja käsittelevän kirjallisuuskatsauksen, jota olemme levittäneet ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajille 28. Verkkolehti Työpisteessä käsittelimme voimavaralähtöisesti aiheita mm. Johtamisen äärellä -juttusarjassa ja Duunitohtori -palstalla. Jutut keskittyivät sekä yksilöihin että työyhteisöön, esimiehiin ja työpaikan ilmapiiriin. Uutispalstalla olivat aiheina mm. Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikalla, Viiden minuutin suunnittelu tuplaa työtehon ja Varokaa jäärät täältä tulee Z-sukupolvi. Työterveyslaitoksen Unelmahautomo -blogissa Työterveyslaitoksen asiantuntijat rohkaisevat suomalaisia ideoimaan ja tekemään työpaikoistaan unelmatyöpaikkoja. Blogiin on kirjattu paljon hyviä ajatuksia ja ideoita paremmasta työelämästä. Työ Terveys Turvallisuus-lehden numerot käsittelivät työhyvinvointia ja sen tuottavuutta yksilölle, työyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Työhyvinvointi esimiestyön näkökulmasta ja organisaatiolle taloudellisesti tuottavana toimintana oli esillä erityisesti teemassa Pomo johtaa hyvinvointia, TTT-lehden nro 2/2012, joka oli huhtikuussa järjestetyn Esimies tapahtuman teemanumero (yhteistyökumppani EasyFairs). Lehden muita teemoja olivat Työturvallisuuskin on työhyvinvointia sekä Pienyritykset ja yrittäjän työhyvinvointi, joka oli Turvallisuus 2012 ja Työhyvinvointi messujen teemanumero. Lisäksi julkaistiin ensimmäinen erillisjulkaisu TTT Teema 2012 Pienyritykset, jonka sisältö korosti yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä työhyvinvointia. Hyvinvointia työstä -aihetta käsittelevästä kirjatuotannosta mainittakoon seuraavat: Kohti innostuksen spiraaleja, Työntekijän työkyvyn yksilöllinen tukeminen työpaikalla, Työstressirokotus, Kaikkea stressistä, Työikäisten unettomuuden hoito, Haastavat tilanteet esimiestyössä, Ergonominen laboratorio ja Hyvinvointihavaintoja tutkimustietoa kunta-alalta. 28 Husman P (2013). Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä? Työterveyslaitos (käsikirjoitusvaiheessa). 17

19 Hyvinvointia työstä -aiheeseen liittyen järjestimme kolme seminaaria. Horisontti -seminaarin työelämän vaikuttajille teemana oli eurooppalainen teemavuosi Aina on oikea ikä. Seminaariin osallistui lähes 200 päättäjää yrityksistä ja julkiselta sektorilta. Työterveyspäivien teemana oli Hyvää työtä! Tapahtumassa tuotiin monipuolisesti esille työhyvinvoinnin johtamisen ja toteuttamisen tapoja yritysesimerkkien ja asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Työterveyspäiville osallistui lähes 700 työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen ammattilaista. Soterkon NUORA-ohjelma järjesti yhteistyössä TEMin kanssa Nuorten työelämään integroitumisen tukeminen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisy -seminaarin, jossa esitettiin tuoreiden tutkimustulosten kautta suosituksia ja ehdotuksia siitä, mitä Nuorisotakuussa tulisi toteuttaa. Monen organisaation (TTL:n, THL:n, Kelan, ETK:n, Helsingin yliopiston ja OKM:n esitykset) yhteisellä seminaarilla pystyimme oikeaan aikaan tukemaan hallitusohjelmakärkihankkeen toteuttamista. Seminaarissa käytiin aktiivista ja hyödylliseksi koettua keskustelua päätöksentekijöiden (ministeriöt ja työmarkkinakeskusjärjestöt), käytännön toimijoiden (erityisesti oppilaitoksien, ELYjen ja järjestöjen), tutkijoiden ja asiantuntijoiden välillä. Valtioneuvoston TEA-työryhmän toimeksiannosta Soterko-yhteistyönä valmisteltu katsaus lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta on esimerkki uudesta tavasta tehdä selvityksiä nopealla aikataululla yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tehtävässä onnistumiseksi on ollut tärkeää pitää tiivistä yhteyttä kaikista ministeriöistä koostuvan hankkeen ohjausryhmän sekä Soterko-ryhmien kanssa. Raportin suositusten aktiivisen viestimisen tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välistä vuoropuhelua. Toinen esimerkki yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta on eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama selvitys rakennusten kosteus- ja homevaurioista 29. Selvityksessä määriteltiin merkittävä kosteus- ja homevaurio, arvioitiin ongelman laajuus, terveydellinen ja taloudellinen merkitys sekä esitettiin kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta. Laajan lausuntokierroksen jälkeen tarkastusvaliokunta laatii raportin pohjalta mietinnön jatkotoimiksi, josta eduskunnan on tarkoitus päättää kevään 2013 aikana. Työterveyslaitos vastasi EU:n Aina on oikea ikä -teemavuoden koordinoinnista. Teemavuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen. Lisäksi toimimme vaikuttajaverkostoissa ja keskeisissä työryhmissä: Johtamisen kehittämisverkosto, Soterko, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen ohjelman verkostot, Työhyvinvointifoorumi, Nolla tapaturmaa -foorumi, Työ- ja elinkeinoministeriön työelämän kehittämisstrategian valmistelu- ja johtoryhmä. 29 Reijula K ym. (2012). Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/

20 2.3 Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyslaitoksen tavoite on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti vahva perusta työpaikkojen työhyvinvointitarpeiden arvioinnille sekä eri osa-alueiden kehittämiselle. Tavoite on työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kuvaaminen kokonaisuuksina ja kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen työpaikoille. Tämä edellyttää tiedon kokoamista ja jalostamista sekä palvelutuotteiden kehittämistä ja jakelua. Vuonna 2012 toimenpiteemme jakautuivat viiteen pääryhmään: 1. Työterveyslaitoksen sisäisen osaamis- ja asiakaspalvelurakenteen kirkastaminen 2. Palveluiden tuotteistus ja kaupallistaminen 3. Tuotemarkkinoinnin ja asiakassuhteen kehittäminen 4. Osaamisen levittäminen tiedottamisen ja koulutuksen keinoin 5. Käytännön kehittämistyö yksityisen ja julkisen sektorin työyhteisöissä. Asiakaspalvelurakenteen kirkastamisen kannalta keskeisen toimenpiteen muodosti Asiakasratkaisut -toiminta-alueella Työhyvinvoinnin ja Organisaatioiden kehittämispalvelukeskusten yhdistäminen yhdeksi palvelukeskukseksi. Tätä tuki TO- ja IN -osaamiskeskusten sulautuminen yhteen. Samalla palvelukeskusten tuoteperherakennetta kirkastettiin tavoitteena synergiahyödyt ja kattavampi vaikuttavuus. Työhyvinvointipalveluiden kaupallistamistyö jakautui kahteen ryhmään. Vuoden aikana lanseeratun Työhyvinvointikylä-konseptin avulla pystymme tarjoamaan usean kanavan kautta kokonaisvaltaisia työhyvinvointipalveluja. Samalla palvelusalkkua pystytään hallitsemaan paremmin. Toisena ryhmänä jatkoimme alhaalta ylöspäin tehtävää kärkituotteiden kaupallistamista. Osana tätä valmistui esimerkiksi TYHYKÄS -koulutus, joka kohdistettiin uusille työhyvinvointipalveluiden tuottajille. Sisäisenä kehittämistoimenpiteenä laajennettiin tuotteistusosaamista, parannettiin osaamiskeskusten ja toiminta-alueiden välistä vuorovaikutusta yhteisen tuoteagendan hallitsemiseksi sekä selvitettiin erilaisia tuotteistusrahoitusvaihtoehtoja. Tuotemarkkinoinnissa panostettiin asiakassegmentointiin sekä erilaisten työkalujen kuten CRM:n (customer relationship management) ja sähköisten asiakaspalautejärjestelmien käyttöönottoon. Tuotemarkkinointikampanjoita toteutettiin kahdeksan kappaletta. Asiakassuhteiden hallinnassa erityishuomio keskitettiin asiakkuudenhoitosuunnitelmiin sekä avainasiakassopimuksiin. Vuodelle 2013 siirtyvänä jatkohaasteena luotiin pohjaa kansainväliselle yhteistyölle sekä selvitettiin mahdollisuuksia kohdentaa työhyvinvointipalveluita tarkemmin pk-sektorin toimintaympäristöön ja -ehtoihin. Osaamisen ja tiedon levittämisen syvän ytimen muodostivat Tiedolla vaikuttaminen -toiminta-alueen jatkuva työhyvinvointikommunikaatio eri medioita käyttäen sekä erilaiset verkostot. Verkostoista merkittävimmät Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto vakiintuivat. Samanaikaisesti Nolla tapaturmaa -foorumi jatkoi laajentumistaan. Verkostotoiminnassa painottui läsnäolo kautta koko Suomen mahdollisimman laajan työyhteisökontaktipinnan saavuttamiseksi. Tässä Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden merkitys ja panos oli vahva. Lisäksi jatkoimme laajaa toimintaa asiakasorganisaatioiden työhyvinvoinnin kehittäjänä. Kun mukaan luetaan yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa tehdyt erilaiset projektit ja tilaustoimeksiannot kohtasimme vuonna 2012 kehittämistyössä yli yritysasiakasta. Samalla vaikutimme positiivisesti yli suomalaisen työntekijän työhyvinvointiin. Kokonaisuudessaan työhyvinvointipalveluiden asiakastyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla vuonna Asiakaspalvelun kehittämiseksi edelleen otimme käyttöön myös reaaliaikaisen, Internet-pohjaisen asiakaspalautejärjestelmän, joka mahdollistaa asiakaspalvelutason tarkemman, nopeamman ja laajemman seurannan. Kerättävän palautetiedon laajentuessa ja kohdistuessa tarkemmin erilaisiin työhyvinvointipalveluihin parantuu myös tietopohjamme kehittää palvelukokonaisuuksia. 19

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhön osallistuminen ja pidemmät ja paremmat työurat Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura -teema Tätä me olemme Työura-teemassa tarkastellaan työuraa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura -seminaari Kruunupuisto Punkaharju 24.4.2012 Hallitusohjelma Suomessa

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot