Työterveyslaitoksen Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 1.1. 31.12.2012"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen Toimintakertomus

2 Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2012 Helsinki 2013

3 Kirjapaino Oy Helsinki

4 Sisällys 1 Työterveyslaitoksen toiminta Johdon katsaus 4 2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään Hyvinvointia työstä työurakeskustelun ytimeen Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi 26 3 Toiminta-alueet Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen Osaamisen kehittäminen Työterveyslaitoksen toiminnan kehittäminen: Yhteiset palvelut Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 48 Tuotokset ja laadunhallinta 58 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Tuotot Kulut Tase Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Allekirjoitukset ja määräajat 70 LIITE 1: Erittely henkilöstöstä 71 3

5 1 Työterveyslaitoksen toiminta Johdon katsaus Työikäisen väestön osuus Suomessa pienenee jatkuvasti. Väestön vanheneminen ja pidempi elinikä kasvattavat hoiva- ja eläkemenoja. Työurien pidentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista panostusta työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin. Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä. Kaikkia työeläkevakuutettuja kuvaava eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta. Myös työelämän vetovoima on lisääntynyt, sillä halu jatkaa työssä eläkkeeseen oikeuttavan ikärajan jälkeen on viime vuosina vahvistunut. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa (2012) kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä oli valmis harkitsemaan työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen. Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite on vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään ja näin vähentää huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia. Työympäristön on oltava terveellinen, turvallinen ja joustava. Lisäksi työ on koettava mielekkääksi ja kehittäväksi. Toimiva työyhteisö motivoi jatkamaan. Kun toimintakykyyn tulee rajoitteita, olennaiseksi työssä jatkamiselle tulee, voidaanko työ muokata sellaiseksi, että vähemmälläkin toimintakyvyllä pärjää. Eri elämäntilanteissa voidaan tarvita yksilöllisiä joustoja työajan ja -paikan suhteen. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö on erityisen tärkeää työntekijöiden työkyvyn hallinnassa. Työterveyslaitos kehitti työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välisiä käytäntöjä työpaikkakeskeisempään suuntaan. Työterveysyhteistyötä on tiivistetty, jotta terveys- ja työkykyongelmien syihin päästään vaikuttamaan. Yhteistyöhön kuuluu mm. työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki -mallien luominen ja käyttäminen työpaikoilla. Työterveyslaitos osallistui aktiivisesti kesäkuussa voimaan tulleen sairausvakuutuslain sekä työterveyshuoltolain muutoksien suunnitteluun ja lain käyttöönottoon malliksi tai 90 päivän säännöksi kutsutuilla muutoksilla tavoitellaan työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyä ja halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Vuonna 2012 Työterveyslaitos panosti erityisesti yhteistyöverkostoihin ja pitää tärkeänä niiden toimialarajoja rikkovaa luonnetta. Hallitusohjelman esityksen mukaisesti Työterveyslaitos perusti Johtamisen kehittämisverkoston, joka kokoaa ja levittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja esimiestaitoja työpaikoille. Yhteinen toiminta auttaa osallistujia kehittymään esimiestyössään. Hyvällä johtamisella ja esimiestaidoilla on suuri merkitys työelämän laatuun, työurien pidentymiseen ja työn tuottavuuteen. Verkoston erityisenä tavoitteena on luoda laatukriteerit hyvälle johtamiselle sekä edistää eri-ikäisten johtamisen periaatteiden toteutumista. Valtakunnalliseen työhyvinvointitoimijoiden yhteistyöelin Työhyvinvointifoorumiin osallistuminen on taas parantanut alueellisia verkostoja ja palvelujen saatavuutta ja tätä kautta edistänyt työpaikkojen työhyvinvointia. Työterveyslaitos vastasi EU:n Aina on oikea ikä -teemavuoden koordinoinnista. Teemavuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen. 4

6 Työterveyslaitos toteutti vuonna 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Tutkimus veti yhteen viimeaikaisimman tiedon rakennusten kosteus- ja homeongelmien syistä, laajuudesta ja vaikutuksista. Selvitys osoitti, että rakennusten kosteus- ja homeongelmissa on kysymys merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Selvityksen pohjalta päätöksentekijöiden on mahdollista vähentää kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja. Työterveyslaitos tarjosi työpaikoille, työterveyshuollolle ja muille organisaatiolle kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja mm. vakaviin riskeihin, muutosten hallintaan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ammattitautidiagnostiikkaan ja toiminta- ja työkyvyn arviointiin liittyen. Aluetoimipisteiden kautta Työterveyslaitos tavoittaa tehokkaasti työyhteisöt kautta Suomen. Työterveyslaitoksen maksullisen asiantuntija- ja koulutustoimintapalvelun merkitys kasvoi. Työterveyslaitoksella on noin yritysasiakasta vuosittain ja näin vaikutetaan yli työntekijän hyvinvointiin. Vuonna 2012 Työterveyslaitos järjesti noin 300 koulutustilaisuutta ja lähes työhygieenistä mittausta. Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistyö tehdään kiinteässä yhteistyössä yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten, työorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa yhteisrahoitteisissa projekteissa. Työterveyslaitoksessa oli vuonna 2012 käynnissä 19 EUrahoitteista projektia, joista 10 saa rahoitusta 7. puiteohjelmasta ja yhdeksän muista EU:n rahoitusohjelmista. Koko 7. puiteohjelman aikana (5,5 vuotta) Työterveyslaitos on ollut mukana 35 hakemuksessa. Työterveyslaitoksen nanoturvallisuustutkimus on esimerkki kansainvälisestä maailman huippututkimuksesta. Nanoturvallisuustutkimuksen tärkein tavoite on varmistaa, että nanomateriaaleja käsittelevät suomalaiset työpaikat ovat turvallisia. Nanomateriaalien turvallisuus on alan menestyksen edellytys. Nanoturvallisuuskeskus koordinoi kaikkien EU:n rahoittamien nanomateriaalien turvallisuutta koskevien tutkimushankkeiden (n. 30 hanketta) yhteistoimintaa ja vastaa myös kansainvälisen nanoturvallisuuteen liittyvän yhteistyön edistämisestä paitsi EU:n sisällä myös sen ulkopuolella. Erityisen merkittävää on yhteistyö alan teollisuuden kanssa. Kansainvälisellä verkottumisella Työterveyslaitos osallistuu oman alansa tietämyksen kasvattamiseen ja jakamiseen ja edistää oman toimintansa vaikuttavuutta. Osallistuimme vuonna 2012 aktiivisesti YK-järjestöjen, WHO:n ja ILOn yhteistyölaitosverkostojen toimintaan ja tuimme asiantuntijoiden tiedonsaantia alueellisten tiedotuslehtien avulla. Lisäksi osallistuimme kansainvälinen työterveyskomission ICOHin aktiviteetteihin. Työterveyslaitos vaikutti keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja vastasi omalta osaltaan maailmanlaajuisesti työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuskysymysten edistämisestä. Myös EU-tasolla Työterveyslaitos vaikutti merkittävästi työturvallisuus- ja työterveyskysymyksiin. Laitos johti edelleen toimintavuoden aikana Bilbaossa sijaitsevaa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston osaamiskeskusta (Topic Centre), jota rahoitetaan yhdessä 21 kumppanin kanssa yli kymmenestä EU-jäsenmaasta. Työterveyslaitoksen Cochrane-katsaukset toimivat keskeisenä päätöksenteon informaatiotukena. Niiden aiheet käsittelivät vuonna 2012 mm. sitä miten kuulovaurioiden syntymistä voidaan ehkäistä kuulosuojainten käyttöopastuksella, miten ergonomiset toimistoratkaisut vaikuttavat niskan ja olkapään vaivoihin ja kuinka tylppien haavansidontaneulojen avulla voidaan vähentää kirurgien neulanpistotapaturmia. Työterveyslaitoksen vuonna 2012 järjestämien kansainvälisten kokousten aiheita olivat henkilökohtaiset suojaimet, terveyttä tukevat työtilat, nanoturvallisuus ja standardointitoiminnan ajantasaisuus. Lisäksi Työterveyslaitos osallistui ICOHin maailmankongressiin Cancunissa, Meksikossa. Työterveyslaitos vei tutkimustietoa tehokkaasta käytäntöön uudistamalla vuoden 2012 aikana ulkoiset verkkosivut ja saavuttamalla verkkosivuille vuonna ,5 miljoonaa käyntikertaa. Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi julkaistiin Viesti päättäjille -tietolehtiset viidestä yhteiskunnallisesti tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta 5

7 ja ne saavuttivat suoraan noin 800 päättäjää. Viesti päättäjille -tietolehtisten aihepiirejä olivat mm. työurien pidentäminen, nanoteknologia ja turvallisuustutkimus sekä työpaikkojen tuki työntekijän voimavaroille. Julkisen talouden säästöt ovat merkinneet sitä, että valtion panostus myös Työterveyslaitokseen on vähentynyt. Valtion tuottavuusohjelma johti 81 henkilötyövuoden vähennykseen vuosina Vuonna 2012 vähennys oli 32 henkilötyövuotta. Henkilöstön motivoituneen ja sitoutuneen työskentelyn ja toiminnan kehittämisen avulla ulkopuolisen rahoituksen määrä on kuitenkin pystytty pitämään lähes ennallaan ja kokonaisuutena toiminnan tuottavuus parantui edelleen vuonna Valtion säästötavoitteet ja tutkimuslaitosuudistuksen keskeneräisyys aiheuttivat huolta ja vaikeuttivat pitkäjännitteistä suunnittelua. 6

8 2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen 2012 Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa ja strategisten tavoitteidensa (turvallinen ja mielekäs työ, kannustava organisaatio, vaikuttava työterveyshuolto, kukoistava työntekijä) toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Strategisissa tavoitteissa onnistumista seurataan fokusalueilla kuvattujen mittareiden avulla. 2.1 Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään Työllisen ajan odote 15-vuotiaalla kasvoi suotuisasti 2000-luvulla vuoteen 2008 asti (kuva 1). Talouslaman aikana vuosina odote laski, mutta kääntyi lievään nousuun v Työllisyysasteessa on nähtävissä sama kehitys; työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina , mutta laman myötä se laski alle 70 %:n (kuva 2). vuotta , , ,1 32,7 33, ,6 33,6 33, , Miehet Yhteensä Naiset Kuva 1. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla. Tavoite 2015: pitenee. Lähde: ETK. % ,4 66,9 64, ,7 67,7 65,4 69,2 66,2 68,9 68,9 67,3 67,2 65,7 65,5 69, ,5 70,5 68,9 67,3 Miehet Yhteensä Naiset Kuva 2. Strateginen mittari: työllisyysaste vuotiailla. Tavoite 2015: + 4 %. Lähde: Tilastokeskus. 71,3 69,9 68,5 72,3 70,6 68,9 68,8 68,7 68,3 67,9 67,8 66,9 69,8 68,6 67,4 69, ,1 7

9 Työurien pidentämiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan tietoa, tutkimusta sekä työpaikoilla ja päätöksenteossa hyödynnettäviä malleja. Erityisesti nuorien pääseminen ja kiinnittyminen työelämään on tärkeä keino lisätä työhön osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina vuotiaiden työttömyysaste ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun (kuva 3). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on pysynyt lähes ennallaan 2000-luvulla (kuva 4). Miesten osuus koulutuksen ulkopuolelle jääneistä on hieman laskenut, mutta on edelleen suurempi kuin naisten osuus. Tälläkin hetkellä n nuorta aikuista on jäämässä ilman työhön valmentavaa koulutusta ja siten vaarassa syrjäytyä 1. % ,4 19, ,8 20,7 20,1 18,7 16,5 16,5 21,5 21,4 20,1 Miehet Yhteensä Naiset Kuva 3. Strateginen mittari: työttömyysaste vuotiailla. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: Tilastokeskus. % 16 14,2 14,5 14,4 14, ,5 13,3 13,3 11,8 11,9 12,0 11,8 11,4 11,4 11,4 13,6 9,3 9,3 9,4 9,3 9,1 9,4 9,5 9,7 13,6 11,7 11,8 13,1 12,9 11,4 11,4 12,5 10,6 9,9 9,7 9,8 9,7 Miehet Yhteensä Naiset Kuva 4. Strateginen mittari: vuotiaat nuoret koulutuksen ulkopuolella. Tavoite 2015: asetetaan. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus. 1 Myrskylä P (2012). Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Raportti Elinkeinoelämän valtuuskunnalle (EVA) 8

10 Ehkäisimme nuorten syrjäytymistä ja lisäsimme nuorten työuravalmiuksia Työterveyslaitos toteutti kahden Soterko-ohjelman 2 yhteistyönä valtioneuvoston TEA-työryhmän 3 tilaaman katsauksen lasten ja nuorten (ml. nuoret aikuiset) syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta ja niiden aukoista 4. Selvityksen suosituksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä ja köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa. Soterkon NUORA-ohjelmassa tuimme Nuorisotakuun toteuttamista nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvin keinoin. Ohjelmassa edistetään nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä, tuetaan työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia sekä ehkäistään nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Lisäksi luodaan edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan. Päivitimme Kohti työelämää- ja Koulutuksesta työhön -työuran ryhmämenetelmiä. Voimavaroja korostava uraohjaus vahvistaa urasuuntautumista ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuosina koulutimme 194 opettajaa, erityisopettajaa, työvalmentajaa ja nuorten ohjaajaa menetelmien käyttöön. Menetelmiä levitettiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja nuorten työpajatoimintaan. Jatkossa menetelmien käyttöä laajennetaan myös peruskoulujen lisäopetukseen. Kehitimme ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle uusia työkaluja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työkyvyn vahvistamiseen. Lisäksi kehitimme ammatilliseen erityisopetukseen osallistuvien nuorten työkykyvalmennusta. Tavoitteena on lisätä opiskelijan voimaantumista koulutuksessa ja työelämän siirtymävaiheissa sekä tukea moniammatillista yhteistyötä. Keräsimme aineistoa nuorten maahanmuuttajien työllistymisestä ja onnistuneesta työhön kiinnittymisestä. Työpaikat, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollot, koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto saavat käyttöönsä tietoa ja menetelmiä, joiden avulla valmiudet tukea nuoria maahanmuuttajia lisääntyvät. Tavoitteena on myös lisätä nuorten maahanmuuttajien omia valmiuksia terveyden ja työkyvyn edistämiseen ja työllistymiseen sekä taitoja osallistua työyhteisöjen toimintaan. Selvitimme nuorille perheille sopivia työn kohtuullistamisen keinoja Työpaikoilla tarvitaan perheystävällisiä työaika- ja työurakäytäntöjä. Perhevapaalta palaaville on mahdollista järjestää odotuksia koskeva kehityskeskustelu. Neuvoloissa tulee kiinnittää enemmän huomiota työhön palaavien äitien hyvinvointiin mm. masennuksen ehkäisemiseksi. Neuvoloiden, työpaikan, työterveyshuollon ja työnhakujärjestelmien yhteistyötä tarvitaan. Joustavilla käytännöillä on mahdollista edistää naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. 2 Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumiserojen kaventaminen (NUORA) ja Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 3 Valtioneuvosto TEA: ministeriöiden yhteinen tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä 4 Ristolainen H ym. (2013). Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen ja hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus, ilmestyy valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa maaliskuu

11 Perhevapaalta työelämään paluuta voidaan tukea vertaisryhmätoiminnalla käyttäen Työterveyslaitoksen kehittämää Työuran uurtaja -menetelmää. Vertaisryhmämalli koettiin hyödylliseksi työhön paluun suunnittelussa. Tarkoituksena on juurruttaa toiminta kuntiin pysyväksi toimintamuodoksi tukemaan perheiden työuranhallintaa. Työn ja muun elämän tasapainoa tukevat työpaikan käytännöt tulee suunnata molemmille puolisoille. Puolison tilanne vaikuttaa uraa koskeviin päätöksiin. Pariskuntien työn ja muun elämän yhteensovittamisessa vastuiden tasaisempi jakaminen vähentää naispuolison kuormittumista, miespuolisolle se lisää vaikutusvaltaa ja vastuuta. Parhaimmillaan parisuhde suojaa työelämän paineilta. 5 Työaikajoustot olivat yhtenä Scandinavian Journal of Work, Environment and Healthin (SJWEH) teemanumerona vuonna Kehitimme työkyvyn hallintamalleja ja ohjeita nuorille kuljettajille Kehitimme nuorten kuljettajien työkyvyn hallintamalleja päämääränä edistää työsuojelutoimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Jatkossa laadimme työhyvinvoinnin tarkastuslistan ja perehdyttämisohjeet kuljetusalan pkyrityksille. Lisäksi tarkastelukohteena on logistiikka-alan paikasta irrallinen yhteisöllisyys. Kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta. Tuotokset tarjoavat työkaluja oman työkyvyn edistämiseen asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Nuorille suunnatun materiaalin ja kehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään. Vaikka 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla (kuva 5), työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus erityisesti vuotiailla on kasvanut (kuva 6). Työkyvyttömyyden taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen ja toimenpiteet työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen ehkäisemiseksi ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämisessä. vuotta 61 60,5 60,4 60, ,8 59, ,5 58,8 58,9 59,1 59,1 59,5 59,5 59, , Kuva 5. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote. Tavoite 2015: + 1,6 %. Lähde: ETK. 5 Känsälä M et al. (2012). Career coordination of dual career expatriate couples Do strategies differ between genders? EIASM Workshop on New Analysis of Expatriation Conference Proceedings, Paris, December 2012 ja Känsälä M (2012). Työura ja parisuhde - erilliset yhdessä? Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kahden uran pariskunnilla. Väitöskirja (monografia) Johtamisen laitos, Turun kauppakorkeakoulu. 10

12 % 0,5 0,45 0,4 0,44 0,42 0,44 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,22 0,18 0,31 0,31 0,24 0,18 0,29 0,24 0, vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0, Kuva 6. Strateginen mittari: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vuotiailla ikäryhmittäin. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: ETK. Käynnistimme tutkimuksia työkyvyttömyyden syiden selvittämiseksi ja analysoimme osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia Nuorten aikuisten mielenterveyden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen välisen vuorovaikutuksen selvittämiseksi laadimme tutkimussuunnitelman ja käynnistimme rahoitushaun. Tutkimuksessa hyödynnetään työeläkelaitosten rekistereitä mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustojen ja työllistymisennusteen tutkimiseksi. Käynnistimme tutkimuksen, jossa selvitetään työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneita kehityskulkuja, työkykyä tukevien terveydenhuollon ja muiden palveluiden saantia sekä palvelujen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa seurataan työeläkepäätöksen saaneiden henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen johtanutta prosessia. Tutkimus on Rantahalvarin työryhmän loppumietinnössä mainittu toimenpide työurien pidentämiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työkykyä tukevien palvelujärjestelmien yhteensovittamisessa ja työurakysymysten yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Selvitimme Kelan kanssa osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen 1,5 vuoden seurannassa. 6 Osasairauspäivärahaa saaneita verrattiin kaltaistettuun ryhmään täydellä sairauslomalla olleita. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskin väheni osasairauspäivärahaa saaneilla 6 % ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääminen lisääntyi 8 %. Muutos näkyi erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Koska toisaalta tiedetään, että osatyökyvyttömyyseläkettä saavat ovat noin 60 %:sti työssä, voimme arvioida, että osasairauspäiväraha lisää työssä pysymistä. 6 Kausto J et al. (2012). Partial sick leave associated with disability pension: propensity score approach in a registerbased cohort study. BMJ Open. 2012;2(6) 11

13 Tutkimme työn kuormitustekijöiden ja elintapojen vaikutusta työkykyyn ja terveyteen Laaja kansainvälinen tutkimushanke (Whitehall II) osoitti, että työstressin merkitys sydäntautien riskitekijänä on aiempaa luultua vähäisempi. 7 Työstressi oli yhteydessä noin 20 %:lla kohonneeseen sydäntaudin vaaraan. Tämä ei selity stressaantuneiden työntekijöiden elintavoilla tai perinteisillä sydäntaudin riskitekijöillä (esim. verenpaineella). Työstressin yhteys sydäntauteihin ei myöskään vaihtele sukupuolen, iän tai sosioekonomisen hierarkian mukaan. Jos työstressi olisi kuitenkin mahdollista kokonaan poistaa, sydäntautitapausten määrä vähenisi noin 3,4 %. Pitkät työpäivät ja työn epävarmuus ovat yhteydessä lievästi lisääntyneeseen sydäntautivaaraan. Työjärjestelyjä ja työn organisointia tulee tuottavuuden lisäksi tarkastella työstressin ehkäisyn näkökulmasta. Tällä voi olla merkitystä keskeisten kansantautien, kuten sydäntaudin ja diabeteksen, ehkäisyssä. Ikääntyvillä työntekijöillä työn epävarmuuden minimoiminen on tärkeää, koska yli 50-vuotiailla työn epävarmuus on voimakkaammin yhteydessä sydäntauteihin kuin nuoremmilla. Stressaava työympäristö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat työntekijän terveyteen ja palautumiskykyyn. Ihmisten kyky arvioida omaa suoriutumistaan työssä ja havaita virheitä heikentyy, jos työntekijän on sujuvasti kyettävä siirtymään tehtävästä toiseen vaihtelevassa työtahdissa ja työpäivien välissä yöuni jää noin 4 tuntiin. 8 Stressaava työympäristö hoitoalalla vaikuttaa elimistön hermovälittäjäaineen (serotoniinin) aineenvaihduntaan. 9 Tämä voi pitkittyvässä stressissä lisätä masennusriskiä. Vuoro- ja yötyö lisäävät sairastumisriskiä metaboliseen oireyhtymään. 10 Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien media-alan työntekijöiden palautuminen vapaa-ajalla oli huonompaa päivätyössä oleviin työntekijöihin verrattuna. 11 Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet (SALVE) -ohjelman konsortiossa selvitimme tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyviä työn kuormitustekijöitä ja elintapatekijöitä. 12 Fyysisten kuormitustekijöiden työaltistematriisi valmistui. 13 Siihen on koottu ammattiin perustuva altistuminen tärkeimmille fyysisille kuormitustekijöille. Ammatit on ryhmitelty ammattiluokituksen perusteella 350 ammattiin tai ammattiryhmään, jotka kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä on saatu haastattelemalla useita tuhansia terveystutkimuksiin osallistuneita suomalaisia työntekijöitä. Työaltistematriisi on arvokas väline tutkimukselle, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa aineistoissa, joissa tarkempaa tietoa näistä tekijöistä ei ole saatavilla mutta ammatti tiedetään. Toisessa SALVE-ohjelman hankkeessa tutkimme lihavuuden ja liikunnan harrastamisen yhteyttä selkäkipuun. Vyötärölihavuus ennusti iskiaskipua mutta ei epäspesifistä kipua kuuden vuoden seurannassa. Iskiaskivun riski oli lisääntynyt sekä seuranta-aikana vähän liikuntaa harrastaneilla että niillä liikuntaa runsaasti harrastaneilla, jotka edelleen lisäsivät liikuntaa. Liikunnan vähäinen harrastaminen lisäsi iskiaskivun riskiä erityisesti lihavilla henkilöillä. Tutkimus tukee aikaisempia havaintoja siitä, että selkäkipujen ehkäisemisen kannalta liikunnan pitäisi olla kohtuullista. Erityisesti lihavilla liikunnan harrastaminen ehkäisee iskiaskipuja Kivimäki M et al. (2012). Job strain and risk of coronary heart disease: Individual-level meta-analysis. Lancet 2012;380(9852): Sallinen M et al. (2012). Effects of cumulative sleep restriction on self-perceptions while multitasking. J Sleep Res Nov Alasaari JS et al. (2012). Environmental stress affects DNA methylation of a CpG rich promoter region of serotonin transporter gene in a nurse cohort. PLoS One. 2012;7(9). 10 Puttonen S et al. (2012). The relationship between current and former shift work and the metabolic syndrome. Scand J Work Environ Health Jul;38(4): Lindholm H et al. (2012). Attenuation of vagal recovery during sleep and reduction of cortisol/melatonin ratio in late afternoon associate with prolonged daytimesleepiness among media workers with irregular shift work. Am J Ind Med. 55: Viikari-Juntura E ym. (2012). Liikuntaelinten hyvä kunto on terveyden tukipilari. Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. 2012: Solovieva S et al. (2012). Development and Validation of a Job Exposure Matrix for Physical Risk Factors in Low Back Pain. PLOS ONE. 2012;7(11). 14 Shiri R et al. (2012). The role of obesity and physical activity in non-specific and radiating low back pain: The Young Finns study. Semin Arthritis Rheum Dec

14 Työikäisistä suomalaisista joka viides on lihava ja joka kolmas keskivartalolihava. Etenkin fyysisesti raskaissa töissä lihavuus ja siihen liittyvät elintapasairaudet heikentävät työkykyä. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien aineistoista tutkittiin elintapoihin ja perimään liittyviä lihavuuden riskitekijöitä ja lihavuudelta suojaavia tekijöitä. Säännöllinen ruokarytmi suojaa lihavuudelta ja keskivartalolihavuudelta (jo nuoruudessa) 15. Julkaisimme Painonhallitsija-kirjan 16, joka soveltuu työterveyshuollon ja terveydenhuollon sekä laihduttavien henkilöiden käyttöön. Monikipuhankkeessa selvitettiin Kelan korvaamien sairauspäivärahajaksojen kehitystä Terveys 2000 aineistossa seitsemän vuoden seurannassa. Verrattaessa kivuttomiin yhdestä kahteen kipualuetta tuotti reilun kaksinkertaisen, kolme kipualuetta kolminkertaisen ja neljä kipualuetta nelinkertaisen riskin kuulua ryhmään, jossa sairauspoissaoloja oli paljon koko seuranta-ajan. Monikipuisuuden vaikutus säilyi, vaikka esim. ikä, sukupuoli, pitkäaikaiset sairaudet, elintavat sekä työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus oli huomioitu. 17 Suomalaisia hammaslääkäreitä (n=2000) koskenut seurantatutkimus osoitti, että työn imu vähensi masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi nimenomaan vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toisinpäin: masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon. Työelämän kehittämisessä työpaikoilla kannattaa siis yhtäältä vähentää työuupumusta aiheuttavia työn kuormitustekijöitä (perinteinen toimintatapa) ja toisaalta vahvistaa työn imua lisääviä työn voimavaroja (uusi, positiivinen toimintatapa). 18 Osoitimme 28 vuoden seurantatutkimuksella, että keski-ikäisen työkyvyllä on suuri merkitys vanhuusiän toimintakykyyn. Jos keski-iän työkyky oli huono, toimintakyvyn ongelmia oli jopa kolmanneksen enemmän kuin työkykyisellä henkilöllä. Hyvä työkyky keski-iässä voi lisätä terveitä elinvuosia, mikä omalta osaltaan myös vähentää vanhusten hoitokustannuksia. 19 Selvitimme hyvän johtamisen ja esimiestyön työhyvinvointia ja työuria tukevia tekijöitä Eri-ikäisten tarpeiden huomioiminen johtamiskäytännöissä vaikuttaa työurien pidentämiseen. Työterveyslaitoksen neljän maan vertailututkimuksessa (Suomi, Saksa, Sveitsi, Italia) suomalaisten esimiesten suhtautuminen ikääntyneisiin osoittautui kaikkein positiivisimmaksi. Suomalaiset esimiehet tukivat ikääntyneitä alaisiaan työn arjessa enemmän kuin muiden maiden esimiehet. Suomen tuloksissa korostuivat työkyvystä ja kuormittumisen ehkäisemisestä huolehtiminen, tarpeiden huomioiminen, eri-ikäisten mahdollisuudet osallistua työhön ja työpaikan muutoksissa tukeminen. Kaikissa maissa yhteistä oli, että asenteet olivat positiivisemmat kuin itse käyttäytyminen. Suomessa huomion kiinnittäminen ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn edistämiseen on muokannut esimiesten asenneilmapiiriä positiiviseksi. Tarvitaan kuitenkin konkreettisia työkaluja esimiestyön arkeen, jotta ikäsidonnaiset seikat voidaan huomioida ja tarvittavaa tukea voidaan osoittaa ikääntyneille. 15 Jääskeläinen A et al. (2012). Associations of meal frequency and breakfast with obesity and metabolic syndrome traits in adolescents of Northern Finland Birth Cohort Nutr Metab Cardiovasc Dis Aug Laitinen J ym. (2012). Painon hallitija. Työterveyslaitos Haukka E et al. (2012) Physical workload, leisure-time physical activity, obesity and smoking as pre-dictors of multisite musculoskeletal pain. A 2-year prospective study of kitchen workers. Occup Environ Med Hakanen, J. & Schaufeli, W. (2012). Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction? A three-wave seven-year prospective study. Journal of Affective Disorders, 141, von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Work ability as a determinant of old age disability severity: evidence from the 28-year Finnish Longitudinal Study on Municipal Employees. Aging clinical and experimental research 24 (4): sekä: von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Job strain among blue-collar and white-collar employees as a determinant of total mortality: a 28-year population-based follow-up. BMJ open 2 (2): e Braedel-Kuhner C et al. (2012) (suullinen esitys) Constructions of age in variety of cultural contexts and consequences for leading ageing workforce Kööpenhamina, Tanska. 21 Braedel-Kuhner C et al. (2012). Re-thinking Diversity International Congress (suullinen esitys) Age-related leadership presentation and discussion of a workshop concept for managers Karslruhe, Saksa. 13

15 Julkaisimme henkilöstöammattilaisille sekä alan opiskelijoille tietolähteeksi kirjan henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tämänhetkisestä tutkimuksesta. 22 Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstöjohtamisella on merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä. Lisäksi tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on nyt vahvempi kuin se oli 1990-luvun lopulla. Tutkimuksemme mukaan suomalaisilla on lisääntyviä tarpeita poiketa totutuista uravalintojen tai työtehtäväjärjestelyjen malleista. Tarpeiden huomioonottaminen ei ole aina yksinkertaista työpaikoilla. Kuitenkin joustava reagointi yksilöiden toiveisiin lisää työn mielekkääksi kokemista ja ihmisten valmiutta pysyä organisaatiossa sekä jatkaa työuralla pidempään. Esimiesten suhtautumisella ja hyvin toimivalla dialogilla on keskeinen vaikutus. Toteutimme yhdessä OP Pohjola Oy:n kanssa Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimuksen neljäntenä vuotena peräkkäin 23. Tutkimus osoitti, että suomalaisilla työpaikoilla on paljon kehitettävää työhyvinvoinnin johtamisessa ja erityisesti työhyvinvointia koskevassa tavoitteenasettelussa. Myönteistä kehitystä oli tapahtunut työterveyshuollon toiminnassa ja yritysten johdon sitoutumisessa henkilöstön työhyvinvointiin. Rahalliset panostukset olivat jonkin verran vähentyneet edellisestä vuodesta. Kehitimme työpaikan keinoja työntekijöiden terveyden edistämiseksi ja tuotimme tietoa vammaisten työhön osallistumisen lisäämiseksi Tuimme julkisen sektorin työpaikkojen kehittämiskulttuuria TEDI-yhteiskehittämisprosessin ja TEDI-osaajien verkoston avulla sekä laadimme työpaikkaterveyden edistämisen kriteeristön. TEDI-prosessissa terveys- ja hyvinvointiasiat integroitiin osaksi työpaikan ydinprosesseja, rakenteita ja henkilöstöpolitiikkaa sosiaali- ja terveys- sekä opetusalan työpaikoilla. Hankkeessa koulutettiin 46 osaajan verkosto TEDI-mallin levittämiseen. Menetelmä edistää sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä avoimuutta ja keskustelua siitä, mikä työpaikalla vaikuttaa hyvinvointiin. 24 Työpaikkojen kautta päästään vaikuttamaan työssä käyvien ammattiryhmittäisiin terveyseroihin. Terveyserojen riskityöpaikkoja edustaneiden yritysten johto, esimiehet, työntekijät, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat löysivät ratkaisuja terveyseroja aiheuttaviin tekijöihin. Työntekijöitä osallistavan toimintatavan vakiintuminen pysyväksi käytännöksi voi parantaa työpaikalla terveytensä puolesta heikommassa asemassa olevien hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Johdon ja esimiesten sitoutuminen kehittämiseen on keskeistä. Terveyserojen ratkaisemisessa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä työelämän toimijoiden, päättäjien ja asiantuntijoiden välillä. 25 Alkoholihaittojen hallinnan tukemiseksi työpaikoilla valmensimme päihderyhmiä, esimiehiä ja työterveyshoitajia. Tutkimme alkoholiasenteita ja alkoholihaittojen ehkäisyä työpaikoilla sekä työterveyshuollon roolia alkoholihaittojen ehkäisyssä. Työterveyslaitoksessa kehitetyn Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -toimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö. Estäviä tekijöitä olivat asiakkaiden asenteet, resurssit sekä puutteellinen ohjeistus ja tiedon saaminen alkoholiasioissa asiakastyöpaikalla. Työterveyshuoltojen asiakastyöpaikoilla ei välttämättä tunnisteta päihderiskien olemassaoloa tai niitä vähätellään. AHAtoimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö. 22 Vanhala S ym. (2012). Ristivetoa vai yhtä köyttä?: henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja 23 Aura O ym. (2012). Tutkimusraportti: Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa. Pohjola Terveys, Helsinki. 24 Siljanen E-M ym. (2012). Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä kehittämällä. Työterveyslaitos, Helsinki. 25 Sirola P ym. (2012). Työpaikat terveyserojen kaventajina osallistamalla oikeita ratkaisuja. Työter-veyslaitos, Helsinki

16 Ehkäisevän päihdetyön tekemiseen on varattava erikseen aikaa sekä työterveyshuollossa että asiakasyrityksessä. 26 Teimme kirjallisuuskatsauksen työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuudesta vammaisilla henkilöillä yhteistyössä THL:n ja Tampereen yliopiston kanssa 27. Vaikuttavuutta tarkastellaan henkilöiden työllistymisen, työkyvyn ja mukautustoimenpiteiden kustannushyödyn kannalta. Tietoa voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden työurien pidentämistä koskevassa päätöksenteossa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tuotimme sairaalahuoltajien työergonomian ja perehdyttämisen edistämiseksi koulutuspaketin, jossa hyödynnetään osallistuvan työnkehittämisen menetelmiä. Lisäksi laadimme sähköisen lomakkeen Suositus osasairausvapaan aikaisiksi työjärjestelyiksi sairaanhoitopiirin työterveyshuollon esikäyttöön. Lomake selkiyttää käytännön mukauttamisratkaisuja, joita voidaan hyödyntää liikuntaelinoireista kärsivien työntekijöiden työssä. Analysoimme työikäisten kuulokojeen käyttäjien kuntoutusprosesseja. Ongelmallinen suhtautuminen huonokuuloisuuteen voi tarkoittaa työpaikalla esimerkiksi sitä, että kuulokojeen käyttäjä peittelee kuulo-ongelmaansa tai käsittelee sitä henkilökohtaisena ongelmana. Myös työnantajat voivat kokea ongelmallisena huonokuuloisten kohtelun ns. normaalikuuloisista poikkeavalla tavalla. Tämä voi näkyä vähäisinä mukauttamisratkaisuina. Kokosimme tietoa työhyvinvointia ja työkykyä edistävistä työtilaratkaisuista Työterveyslaitoksen järjestämässä kansainvälisessä asiantuntijakokouksessa määritettiin hyvinvointia edistävä työtila. Laadimme monitilatoimiston suunnitteluohjeen ja avotoimiston huoneakustiikan kansainvälisen mittausstandardin. Avotoimistoissa arvioimme sisäympäristön vaikutuksia työsuoriutumiseen. Kuntoutuslaitosten ja terveyskeskusten tilasuunnitteluun kehitettiin käyttäjälähtöisiä työkaluja ja toimintamalleja. Kokosimme työtilojen suunnittelun tueksi ergonomiaratkaisuja sisältävän aineiston. Kehitettyjä kyselylomakkeita ja kerättyä aineistoa hyödynnetään Ergonomiaratkaisujen tietopankit internet-sivustolla, jolla on nyt olemassa yli 500 eri alojen ergonomiaratkaisua. Sivusto on yksi Työterveyslaitoksen eniten käytetyistä ja se on tarkoitettu työntekijöille, työnantajille ja työterveyshuolloille. Työterveyslaitos ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue laativat yhteistyössä sähköisen toimintamallin Ergonomia-askeleet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hallintaan. Lisäksi kootaan tietopankkia terveydenhuollon ergonomiaratkaisuista ja hyvistä toimintakäytännöistä. Kehitimme uusia menetelmäaihioita työterveyshuolloille työuupumuksen ja elämänhallintaan Kehitimme toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista aivoterveyden näkökulmasta. Työkuormituksesta palautumisen mittarina voidaan käyttää unenaikaista, EKG-pohjaista sydämen sykemittausta. Kehitimme aivosähköfilmi EEGpohjaisen tutkimusmenetelmän, jonka avulla voidaan tutkia ihmisen kykyä jakaa tarkkaavuuttaan eri ärsykkeiden välillä. Menetelmä tuo uusia diagnostisia mahdollisuuksia mm. työperäisen liuotinaivosairauden selvittämiseen. Kokosimme aineiston henkisen uupumustilan vaikutuksista aivojen neurofysiologiaan ja työmuistiin. EEG-perusteiset mittausmenetelmät tarjoavat tulevaisuudessa työterveyshuolloille uusia lähestymistapoja arvioida lukivaikeutta ja alkoholin suoria vaikutuksia aivojen toimintakykyyn. 26 Vuodelle 2013 suunnitteilla lukuisia yleistajuisia julkaisuja mm. Kujasalo A ym. (2013). Päihdeohjelman kehittäjän opas. 27 Husman P, Nevala N. Julkaisu ilmestyy

17 Epäsäännöllisen vuorotyön aiheuttamaa kroonista unettomuutta ja sen haittoja voidaan vähentää ryhmäterapiamallilla. Lisäksi olemme kehittäneet työterveyshuoltojen valmiuksia ehkäistä ja tunnistaa tyypin 2 diabetes. Työn alla on toimintamallin luominen työstressin hallintaan. Myös työntekijöiden omaan käyttöön kehitetään testejä, joiden avulla ihminen itse voi arvioida toimintakykyään esimerkiksi valvomisen tai alkoholinkäytön yhteydessä. Stressi- ja tunnesyöminen lisäävät lihavuuden riskiä. Työterveyshuolloille ja terveydenhuollolle suositellaan syömiskäyttäytymisen ja sen taustojen selvittämistä silloin, kun asiakkaalla on tavoitteena laihtua. Tutkimme epänormaaliin syömiskäyttäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä, kuten työuupumusta ja unihäiriöitä. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon yksilö- ja ryhmäohjauksen kehittämisessä. Lisäksi on käynnistetty ohjausinterventioita mm. teknologisten sovellusten lisähyödyistä elintapaohjauksessa. 2.2 Hyvinvointia työstä työurakeskustelun ytimeen Hyvinvointia työstä -vision ydinsanoma on, että ihminen saa olla työssä haluaa työhön ja haluaa pysyä työssä pystyy tekemään työtä Työolobarometrin mukaan suomalaisten kokema työn mielekkyyden balanssi on ollut negatiivinen koko 2000-luvun eli suurempi osa vastaajista arvioi kehityksen menevän huonompaan kuin parempaan suuntaan (kuva 7). Samanaikaisesti niiden osuus, joiden mielestä tilanne säilyy ennallaan on miltei kaksinkertaistunut viimeisen 21 vuoden aikana. Vuonna 2012 selkeä enemmistö vastaajista arvioi tilanteen säilyneen ennallaan. Tuoreen Työ ja terveys tutkimuksen mukaan 74 % kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä kuitenkin harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 8). Työurien pidentämiseksi ja kestävän työelämän kehittämiseksi tehtävä työ edellyttää asennemuutosta ja voimavarakeskeisen näkökulman korostamista ,7 8,9 15,3 15,5 Kuva 7. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta. Tavoite 2015: trendi kääntyy. Lähde: TEM Työolobarometri. 16

18 % Kuva 8. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitsevat. Tavoite 2015: lisääntyy. Lähde: Työ ja terveys Suomessa Välitimme päättäjille, medialle ja suurelle yleisölle näkemyksiä ja tietoa työurien pidentämisen keinoista ja Hyvinvointia työstä -viestin sisällöstä mm. Viesti päättäjälle -tiedotteen, verkkosivujen, sosiaalisen median, Työpiste-verkkolehden, Työ Terveys Turvallisuus -lehden, Työterveyslaitoksen kustantamien kirjojen, tiedotteiden, uutiskirjeiden, tietokorttien sekä seminaarien, messujen ja näyttelyiden kautta. Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi kehitimme Viesti Päättäjälle -konseptin. Päättäjäviesti jaetaan sähköpostilla laajalle päättäjäjoukolle (mm. valtioneuvoston ja presidentin kanslia, Tutkimus- ja innovaationeuvosto, ministeriöt, eduskunta, Tuottavuuden pyöreä pöytä). Ensimmäiset viisi päättäjäviestiä olivat: Suomalainen työpaikka tukee työntekijän voimavaroja, Työuria on pidennettävä ja parannettava, Työpaikat mukaan työhön paluun edistämiseen, Osasairausvapaa silta takaisin työhön ja Nanoteknologia tarvitsee turvallisuustutkimusta. Lisäksi laadimme työuria pidentäviä keinoja käsittelevän kirjallisuuskatsauksen, jota olemme levittäneet ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajille 28. Verkkolehti Työpisteessä käsittelimme voimavaralähtöisesti aiheita mm. Johtamisen äärellä -juttusarjassa ja Duunitohtori -palstalla. Jutut keskittyivät sekä yksilöihin että työyhteisöön, esimiehiin ja työpaikan ilmapiiriin. Uutispalstalla olivat aiheina mm. Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikalla, Viiden minuutin suunnittelu tuplaa työtehon ja Varokaa jäärät täältä tulee Z-sukupolvi. Työterveyslaitoksen Unelmahautomo -blogissa Työterveyslaitoksen asiantuntijat rohkaisevat suomalaisia ideoimaan ja tekemään työpaikoistaan unelmatyöpaikkoja. Blogiin on kirjattu paljon hyviä ajatuksia ja ideoita paremmasta työelämästä. Työ Terveys Turvallisuus-lehden numerot käsittelivät työhyvinvointia ja sen tuottavuutta yksilölle, työyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Työhyvinvointi esimiestyön näkökulmasta ja organisaatiolle taloudellisesti tuottavana toimintana oli esillä erityisesti teemassa Pomo johtaa hyvinvointia, TTT-lehden nro 2/2012, joka oli huhtikuussa järjestetyn Esimies tapahtuman teemanumero (yhteistyökumppani EasyFairs). Lehden muita teemoja olivat Työturvallisuuskin on työhyvinvointia sekä Pienyritykset ja yrittäjän työhyvinvointi, joka oli Turvallisuus 2012 ja Työhyvinvointi messujen teemanumero. Lisäksi julkaistiin ensimmäinen erillisjulkaisu TTT Teema 2012 Pienyritykset, jonka sisältö korosti yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä työhyvinvointia. Hyvinvointia työstä -aihetta käsittelevästä kirjatuotannosta mainittakoon seuraavat: Kohti innostuksen spiraaleja, Työntekijän työkyvyn yksilöllinen tukeminen työpaikalla, Työstressirokotus, Kaikkea stressistä, Työikäisten unettomuuden hoito, Haastavat tilanteet esimiestyössä, Ergonominen laboratorio ja Hyvinvointihavaintoja tutkimustietoa kunta-alalta. 28 Husman P (2013). Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä? Työterveyslaitos (käsikirjoitusvaiheessa). 17

19 Hyvinvointia työstä -aiheeseen liittyen järjestimme kolme seminaaria. Horisontti -seminaarin työelämän vaikuttajille teemana oli eurooppalainen teemavuosi Aina on oikea ikä. Seminaariin osallistui lähes 200 päättäjää yrityksistä ja julkiselta sektorilta. Työterveyspäivien teemana oli Hyvää työtä! Tapahtumassa tuotiin monipuolisesti esille työhyvinvoinnin johtamisen ja toteuttamisen tapoja yritysesimerkkien ja asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Työterveyspäiville osallistui lähes 700 työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen ammattilaista. Soterkon NUORA-ohjelma järjesti yhteistyössä TEMin kanssa Nuorten työelämään integroitumisen tukeminen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisy -seminaarin, jossa esitettiin tuoreiden tutkimustulosten kautta suosituksia ja ehdotuksia siitä, mitä Nuorisotakuussa tulisi toteuttaa. Monen organisaation (TTL:n, THL:n, Kelan, ETK:n, Helsingin yliopiston ja OKM:n esitykset) yhteisellä seminaarilla pystyimme oikeaan aikaan tukemaan hallitusohjelmakärkihankkeen toteuttamista. Seminaarissa käytiin aktiivista ja hyödylliseksi koettua keskustelua päätöksentekijöiden (ministeriöt ja työmarkkinakeskusjärjestöt), käytännön toimijoiden (erityisesti oppilaitoksien, ELYjen ja järjestöjen), tutkijoiden ja asiantuntijoiden välillä. Valtioneuvoston TEA-työryhmän toimeksiannosta Soterko-yhteistyönä valmisteltu katsaus lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta on esimerkki uudesta tavasta tehdä selvityksiä nopealla aikataululla yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tehtävässä onnistumiseksi on ollut tärkeää pitää tiivistä yhteyttä kaikista ministeriöistä koostuvan hankkeen ohjausryhmän sekä Soterko-ryhmien kanssa. Raportin suositusten aktiivisen viestimisen tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välistä vuoropuhelua. Toinen esimerkki yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta on eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama selvitys rakennusten kosteus- ja homevaurioista 29. Selvityksessä määriteltiin merkittävä kosteus- ja homevaurio, arvioitiin ongelman laajuus, terveydellinen ja taloudellinen merkitys sekä esitettiin kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta. Laajan lausuntokierroksen jälkeen tarkastusvaliokunta laatii raportin pohjalta mietinnön jatkotoimiksi, josta eduskunnan on tarkoitus päättää kevään 2013 aikana. Työterveyslaitos vastasi EU:n Aina on oikea ikä -teemavuoden koordinoinnista. Teemavuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen. Lisäksi toimimme vaikuttajaverkostoissa ja keskeisissä työryhmissä: Johtamisen kehittämisverkosto, Soterko, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen ohjelman verkostot, Työhyvinvointifoorumi, Nolla tapaturmaa -foorumi, Työ- ja elinkeinoministeriön työelämän kehittämisstrategian valmistelu- ja johtoryhmä. 29 Reijula K ym. (2012). Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/

20 2.3 Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyslaitoksen tavoite on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti vahva perusta työpaikkojen työhyvinvointitarpeiden arvioinnille sekä eri osa-alueiden kehittämiselle. Tavoite on työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kuvaaminen kokonaisuuksina ja kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen työpaikoille. Tämä edellyttää tiedon kokoamista ja jalostamista sekä palvelutuotteiden kehittämistä ja jakelua. Vuonna 2012 toimenpiteemme jakautuivat viiteen pääryhmään: 1. Työterveyslaitoksen sisäisen osaamis- ja asiakaspalvelurakenteen kirkastaminen 2. Palveluiden tuotteistus ja kaupallistaminen 3. Tuotemarkkinoinnin ja asiakassuhteen kehittäminen 4. Osaamisen levittäminen tiedottamisen ja koulutuksen keinoin 5. Käytännön kehittämistyö yksityisen ja julkisen sektorin työyhteisöissä. Asiakaspalvelurakenteen kirkastamisen kannalta keskeisen toimenpiteen muodosti Asiakasratkaisut -toiminta-alueella Työhyvinvoinnin ja Organisaatioiden kehittämispalvelukeskusten yhdistäminen yhdeksi palvelukeskukseksi. Tätä tuki TO- ja IN -osaamiskeskusten sulautuminen yhteen. Samalla palvelukeskusten tuoteperherakennetta kirkastettiin tavoitteena synergiahyödyt ja kattavampi vaikuttavuus. Työhyvinvointipalveluiden kaupallistamistyö jakautui kahteen ryhmään. Vuoden aikana lanseeratun Työhyvinvointikylä-konseptin avulla pystymme tarjoamaan usean kanavan kautta kokonaisvaltaisia työhyvinvointipalveluja. Samalla palvelusalkkua pystytään hallitsemaan paremmin. Toisena ryhmänä jatkoimme alhaalta ylöspäin tehtävää kärkituotteiden kaupallistamista. Osana tätä valmistui esimerkiksi TYHYKÄS -koulutus, joka kohdistettiin uusille työhyvinvointipalveluiden tuottajille. Sisäisenä kehittämistoimenpiteenä laajennettiin tuotteistusosaamista, parannettiin osaamiskeskusten ja toiminta-alueiden välistä vuorovaikutusta yhteisen tuoteagendan hallitsemiseksi sekä selvitettiin erilaisia tuotteistusrahoitusvaihtoehtoja. Tuotemarkkinoinnissa panostettiin asiakassegmentointiin sekä erilaisten työkalujen kuten CRM:n (customer relationship management) ja sähköisten asiakaspalautejärjestelmien käyttöönottoon. Tuotemarkkinointikampanjoita toteutettiin kahdeksan kappaletta. Asiakassuhteiden hallinnassa erityishuomio keskitettiin asiakkuudenhoitosuunnitelmiin sekä avainasiakassopimuksiin. Vuodelle 2013 siirtyvänä jatkohaasteena luotiin pohjaa kansainväliselle yhteistyölle sekä selvitettiin mahdollisuuksia kohdentaa työhyvinvointipalveluita tarkemmin pk-sektorin toimintaympäristöön ja -ehtoihin. Osaamisen ja tiedon levittämisen syvän ytimen muodostivat Tiedolla vaikuttaminen -toiminta-alueen jatkuva työhyvinvointikommunikaatio eri medioita käyttäen sekä erilaiset verkostot. Verkostoista merkittävimmät Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto vakiintuivat. Samanaikaisesti Nolla tapaturmaa -foorumi jatkoi laajentumistaan. Verkostotoiminnassa painottui läsnäolo kautta koko Suomen mahdollisimman laajan työyhteisökontaktipinnan saavuttamiseksi. Tässä Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden merkitys ja panos oli vahva. Lisäksi jatkoimme laajaa toimintaa asiakasorganisaatioiden työhyvinvoinnin kehittäjänä. Kun mukaan luetaan yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa tehdyt erilaiset projektit ja tilaustoimeksiannot kohtasimme vuonna 2012 kehittämistyössä yli yritysasiakasta. Samalla vaikutimme positiivisesti yli suomalaisen työntekijän työhyvinvointiin. Kokonaisuudessaan työhyvinvointipalveluiden asiakastyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla vuonna Asiakaspalvelun kehittämiseksi edelleen otimme käyttöön myös reaaliaikaisen, Internet-pohjaisen asiakaspalautejärjestelmän, joka mahdollistaa asiakaspalvelutason tarkemman, nopeamman ja laajemman seurannan. Kerättävän palautetiedon laajentuessa ja kohdistuessa tarkemmin erilaisiin työhyvinvointipalveluihin parantuu myös tietopohjamme kehittää palvelukokonaisuuksia. 19

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille!

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! Suomen Tyky-verkostosta Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoksi Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! 29.11.2011 Jaana Lerssi-Uskelin, Ttm Kehittämispäällikkö Verkostot - Verkottuminen Mikä on verkosto?

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot