MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLIOKIVIAINEKSEN OTTO, MÄNTSÄLÄ, KAPULI III

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLIOKIVIAINEKSEN OTTO, MÄNTSÄLÄ, KAPULI III KU-YK 4/ Maa-ainesten ottopäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottohakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Mäntsälän kunta Heikinkuja 4, Mäntsälä y-tunnus Yhteyshenkilö Matti Sulonen puh Kiinteistöt Tilat Kulmakolmio , Ali-Ollila , Kapuli ja Käppäri (valtakirjalla). Tilaa Käppäri lukuun ottamatta kiinteistöt ovat hakijan omistuksessa. Sijainti Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän kylään ns. Kapuli III -työpaikkaalueelle. Liite nro 4 Sijaintikartta HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Maa-aineslupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupahakemusta koskevalla alueella on lainvoimainen asemakaava (Kapuli III, Kirkonkylän asemakaava korttelit 2314 osa, , ). Maa-aineslupahakemuksessa louhittavaksi esitetyt alueet ovat asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T-6), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (ETT) sekä katualueita. Maa-ainesten varastointia on esitetty lupahakemuksessa lisäksi tavaraterminaalin alueelle (LTA) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET). Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Ojalan tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue ( ), jonka raja kulkee noin 800 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella.

2 Asemakaava-alueella ja sen ympäristössä vuonna 2005 tehdyn luontoselvityksen mukaan kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään arvokkain alue on louhittavan alueen luoteis-/pohjoispuolella sijaitseva Puirojansuo, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Puirojansuo jää suunnittelualueen ulkopuolelle. Asemakaavassa liito-oravien suojeluun varattu alue sijaitsee louhittavan alueen itäpuolella. Koilliskulman metsä todettiin vuonna 2002 liito-oravan asuttamaksi. Sittemmin rakennettu moottoritie ja oikorata jakavat metsän osiin. Liito-oravakohde jää suunnittelualueen ulkopuolelle. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 400 metrin etäisyydellä alueen rajoista. Pohjoisessa, 800 metrin päässä sijaitsee Jurvalan asuntoalue. Oikoradan ja moottoritien itäpuolella on asuntoalueita. Alueen käyttö ulkoiluun ja virkistykseen on hyvin vähäistä. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee oikorata ja eteläpuolella Mäntsälä-Hyvinkääntie (kt25). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Tokmannin logistiikkavarasto ja TeliaSoneran matkapuhelintukiasema. Lupahakemusta koskevalle alueelle on vireillä ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupahakemus kallion louhimiseksi ja murskaamiseksi. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Suunnittelualueen pinta-ala: 33,5 ha Louhinta-alueen pinta-ala: 10,7 ha Kokonaisottomäärä: m 3 ktr Vuotuinen ottomäärä: m 3 ktr Haettu ottamisaika: 3 vuotta Toiminnan kuvaus Ottamistoiminta liittyy Mäntsälän kunnan Kapuli III -logistiikka-alueen rakentamiseen. Asemakaavan mukaisten toimintojen sijoittaminen alueelle edellyttää alueen louhintaa ja tasaamista. Pintamaat poistetaan ennen louhintatöiden alkamista. Pintamaita ja maanleikkausmaita muodostuu arviolta n m 3 ktr. Louhintamäärä on yhteensä noin m 3 ktr. Kivenlouhinnan työvaiheet ovat poraus, räjäytys ja louheen kuljetus raaka-ainevarastokasoihin tai murskaamoon. Louhinta aloitetaan vaiheen I mukaisella alueella tonteilla 2316 ja 2317, jonka jälkeen louhitaan tonteilla 2319 ja Louhintatasot vaihtelevat ottoalueella välillä +88,9 m...+94,5 m ja louhintakorkeudet m Louhetta hyödynnetään sellaisenaan alueen tasaamisessa. Vaiheen 1 mukaiselta alueelta louhittavasta kivestä noin tonnia murskataan. Murske hyödynnetään alueen rakentamisessa ja tarvittaessa mursketta saadaan lisää kiviaineksen oton vara-alueelta. Vara-alueelta louhittava noin tonnia kiviainesta on tarkoitus murskata ja myydä. Pintamaita ja maanleikkausmaita muodostuu arviolta yhteensä noin m 3 ktr. Irtomaita käytetään alueen maisemoinnissa. Kaava-alueen pohjoisreunassa ja Moreenikadun pohjoispuolelle on osoitettu pintamaiden läjitysalueet.

3 Kivenmurskaamon työvaiheet ovat rikotus, murskaus, seulonta, kuljetus varastokasoihin ja/tai käyttökohteisiin. Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskaamolla. Tarvittaessa suuret lohkareet rikotetaan ennen syöttämistä murskauslaitokseen. Kiviaines siirretään murskaamon syöttösuppiloon pyöräkuormaajalla. Murskauslaitos koostuu murskaimesta, seuloista ja kuljettimista. Kiviaines murskataan ja seulotaan haluttuun raekokoon. Ottolupaa haetaan kolmeksi vuodeksi. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti. Laitos on toiminnassa ympäri vuoden. Toiminnalle on esitetty ympäristölupahakemuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010 ns. MURAUS- asetus) mukaiset toiminta-ajat: murskaus ma pe klo 7 22; poraaminen ma pe klo 7 21; rikotus ma pe klo 8 18; räjäyttäminen ma pe klo 8 18 sekä kuormaaminen ja kuljetus ma pe klo Liikennejärjestelyt Liikennöinti alueelle tapahtuu Hyvinkääntieltä (vt 25) Isolammintielle. Työmaa-alueen teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Rakentamisen edetessä Isolammintie tullaan asfaltoimaan. Toiminnan aiheuttamat liikennemäärät eri ottovaiheissa on esitetty ottosuunnitelmassa. Vesien johtaminen Alueella muodostuvat hulevedet kerätään ja ohjataan hallitusti laskeutusaltaiden kautta ympäröiviin ojiin. Asemakaavoituksen yhteydessä alueelle laadittiin hulevesiselvitys. Laskeutusaltaat mitoitetaan niin, että viipymä altaissa on riittävä ympäristöön johtuvan kuormituksen suhteen. Työmaalla sijaitsevien sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon tai umpisäiliöön. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan polttoaineiden, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi ja tankkaus sekä jätteiden varastointi. Tukitoiminta-alue toteutetaan Muraus-asetuksen mukaisesti. Kivien sinkoutuminen estetään ja tarvittaessa käytetään raskaita painopeitteitä. Räjäytettäviä kenttiä ei suunnata Oikorataa, Tokmannin pääkonttoria tai muita varottavia kohteita kohti. Ennen louhintatöihin ryhtymistä otetaan yhteys Liikennevirastoon oikorataan liittyen. Oikoradalla pidetään katselmus, jossa katselmoidaan mm. relekaapit ja turvalaitteet. Oikoradan läheisyydessä räjäytysajat valitaan siten, että juna ei ohita räjäytyksen aikaan kohdetta ja että mahdollisessa vahinkotilanteessa ehditään varoittaa vahingosta junaliikennettä. Jälkihoito Louhintaurakan loputtua alue siistitään. Kaikki toimintaan liittyvät laitteet, työkoneet, työmaaparakit ja muu ylimääräinen tavara poistetaan. Tukitoiminta-alue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole päässyt maaperään. Kalliorintausten päälle rakennetaan kiinteät suoja-aidat. Tonttien reunaalueiden kalliorintaukset siistitään ja luiskat verhoillaan ja nurmetetaan. Louhintaurakan jälkeen alue vapautuu asemakaavan mukaisten toimintojen rakentamista varten.

4 Pinta- ja pohjavesivaikutukset Pintamaiden poisto lisää valuntaa louhittavilta alueilta. Louhittavilta alueilta valumavedet johdetaan laskeutusaltaisiin, jotka tasaavat valuntaa. Pintaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. räjäytysaineiden käyttö sekä louheen, murskeen ja pintamaiden varastointi alueella. Louhosalueelta ja louhosvarastokasoista voi räjähdysainejäämistä liueta hulevesiin typpiyhdisteitä ja pintamaiden läjitysalueelta voi kulkeutua ravinteita, kiintoainesta ja orgaanista ainesta. Laskutusaltaat viivyttävät virtaamaa, jolloin hulevesien mukana kulkeutuva kiintoaines jää pääosin altaisiin, mikä puolestaan vähentää kuormitusta ympäristöön. Louhinnassa käytettävien räjähteiden (arvio 84 tn/v) aiheuttama typpikuormitus pintavesiin voidaan karkeasti arvioida olevan luokkaa kg/a. Typpikuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuuslisäys Mäntsälänjokeen arvioidaan olevan noin 30 µg/l (taustapitoisuus Mäntsälänjoessa vuosina on ollut keskimäärin µg/l). Mikäli ilmenee tarvetta, hulevesien käsittelyä tehostetaan. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä eikä näin ollen haitallista vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Suunnittelualue ei sijaitse myöskään vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Toiminnan ympäristöriskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään vuototapauksessakin rakenteellisin keinoin. Melu ja tärinä Alueen taustamelun aiheuttaa nykyisin Valtatie 4:n (E75) liikenne. Melua aiheuttaa myös Kerava Lahti oikoradan liikenne. Toiminnan merkittävimmät melulähteet ovat poravaunu, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus ja työkoneet. Louhinnan ja murskauksen melupäästöt ja niiden leviäminen on mallinnettu. Melumallinnuksen mukaan melutaso lähimpien asuintalojen kohdalla kaikissa mallinnustilanteissa alittaa päiväajan raja-arvon L Aeq 55 db (klo 7-22). Mikäli louhinnasta tai murskauksesta aiheutuva melu koetaan häiritseväksi jollain suunnalla, voidaan melulähteiden sijoittelulla vaikuttaa melun leviämiseen. Louhinnassa merkittävin tärinän lähde on louhintaräjäytykset. Tärinän leviämiseen vaikuttavat mm. kallion yhtenäisyys ja ruhjevyöhykkeet, louhintatapa ja panoskoko. Ennen louhintatöiden aloitusta selvitetään tärinäherkät kohteet ja määritellään niille sallitut tärinäraja-arvot. Työn aikana tärinää seurataan tärinämittareilla. Päästöt ilmaan Toiminta-alueella pölypäästöjä aiheutuu mm. louhinnasta, murskauksesta, lastauksista ja purkamisista sekä kuljetuksista. Pölypäästöjen määrä ja niiden leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista. Käytettävä murskaamo täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (ent. Tielaitos). Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu -ohjeen mukaan suurin sallit-

5 tu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m 3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. Asutus on niin etäällä, ettei siihen arvioida aiheutuvan pölyhaittoja. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Varastokasoja, kuormia ja teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Aloituslupahakemus Lupahakemus sisältää maa-aineslain 21 :n mukaisen aloituslupahakemuksen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Aloituslupahakemusta perustellaan lainvoimaisen asemakaava-alueen saattamisella rakentamiskelpoiseksi mahdollisimman pian. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälän Uutiset -lehdessä Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Lupahakemuksen johdosta jätettiin kaksi muistutusta. TeliaSonera Finland Oyj muistuttaa louhinta-alueen läheisyydessä sijaitsevan matkapuhelintukiaseman tärinä- ja pölyherkkyydestä. Muistutuksessa on annettu tärinään liittyvät enimmäisarvot ja pyydetty tärinämittarin asentamista laitetilaan. Liikenneviraston muistutuksessa esitetään, että louhintatyöt tulee suorittaa Liikenneviraston ohjeen Louhintatyöt rautatien läheisyydessä 23/2013 mukaisesti. Hakija on antanut vastineen muistutuksiin Vastineessa todetaan, että matkapuhelintukiaseman tärinä- ja pölyherkkyys tullaan huomioimaan Kapuli III rakennusurakassa. Matkapuhelintukiasema katselmoidaan ennen louhintatöiden aloittamista yhdessä TeliaSonera Finland Oyj:n, rakennuttajan ja urakoitsijan kanssa. Liikenneviraston toivomus tärinäarvoista sekä menettelyistä junaliikenteen järjestelyissä louhintatöiden yhteydessä tullaan huomioimaan "Louhintatyöt rautatien läheisyydessä 23/2013" mukaisesti. Hakija edellyttää myös, että Kapuli III louhinta- ja maanrakennusurakoitsija toimii hankkeessa yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Lisäksi rakennusurakan aloituskokoukseen kutsutaan TeliaSonera Finland Oyj:n ja Liikenneviraston edustajat. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh ASIAN RATKAISU Ehdotus Yvp Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää: myöntää Mäntsälän kunnalle maa-aineslain 6 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseksi lupahakemuksen mukaisesti

6 Mäntsälän kunnan tiloilta Kulmakolmio , Ali- Ollila , Kapuli ja Käppäri Maa-ainesten ottamisessa tulee noudattaa lupamääräyksiä. myöntää Mäntsälän kunnalle em. tiloille maa-aineslain 21 :n mukaisen aloitusluvan. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Maa-ainesten ottaminen Maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvät työt on tehtävä seuraavasti: poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; ja kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana. Alueella ei saa olla ottamistoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä. Maa-ainesten ottaminen tulee järjestää siten, että siinä syntyvät melu-, pöly- ja tärinävaikutukset jäävät mahdollisimman pieneksi. Toiminnan aiheuttaman melu-, pöly- ja tärinävaikutusten rajoittamiseksi on annettu määräyksiä toiminnan ympäristölupapäätöksessä. 2. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa kolme (3) vuotta luvan antopäivästä. Kaikki luvassa määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 3. Alueen merkintä ja suojaus Ottamisalue on työnaikaisen onnettomuusvaaran välttämiseksi ympäröitävä aidalla tai muulla esteellä, kun ottosyvyys ylittää 3 metriä. Putoamisvaarasta on myös varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen (10) metriä ottamisalueen rajaa ulompana. Louhinnan jälkeen jäävien luiskien kaltevuuden tulee olla enintään 7:1. Kalliorintausten päälle tulee rakentaa kiinteät suojaaidat.

7 4. Jätehuolto Ottoalueen raja on merkittävä maastoon. Alueelle on rakennettava kiinteä korkeuspiste (N60), jonka sijainti esitetään kartalla. Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata tai vastaanottaa jätteitä. Aluetta ei saa käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee kerätä, varastoida ja toimittaa viipymättä jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavalle vastaanottopaikalle. Toiminnassa mahdollisesti syntyneitä ongelmajätteitä tulee käsitellä siten, ettei jätteistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. 5. Pohjaveden suojelu Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6. Tarkastukset ja katselmukset Luvanhaltijan tulee luvan voimassaoloaikana pyytää valvontaviranomaisen tarkastus ennen toiminnan aloittamista sekä lopputarkastus, kun toiminta on päättynyt. 7. Ottamisilmoituksen tekeminen Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä

8 ja laatu. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai keskeytynyt. 8. Muu kirjanpito, tarkkailu ja raportointi Maa-ainesluvan haltijan on pidettävä maa-ainesten ottamisesta työmaapäiväkirjaa. Työmaapäiväkirjat on säilytettävä koko ottamisajalta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Toiminnan ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ympäristölupapäätöksessä edellytetyllä tavalla. 9. Luvan täytäntöönpano Lupahakemuksessa esitetyn toiminnan saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista toimimalla varsinaisten lupamääräysten ja lupamaksua koskevien määräysten mukaisesti. 10. Luvan siirtäminen Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Lupaviranomainen voi määrätä, että luvan uuden haltijan on asetettava ennen ainesten ottamista maa-aineslain 12 :ssä tarkoitettu vakuus lupaehtojen noudattamisesta. 11. Lupamaksu Maa-ainesluvan käsittelystä peritään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymän maa-ainestaksan 1 :n mukaan 5452,80 maksun määräytyessä seuraavasti: Lupamaksun osa Laskenta / hintaperuste Maksuosuus ( ) perusmaksu ,00 ottamisalueen pinta-alueen mukaan 10,7 ha * 340 /ha 3638,00 maa-ainesmäärän tilavuuden perusteella m³:iin 0,008 /m³ * m³ 4000,00 saakka maa-ainesmäärän tilavuuden perusteella m³:n 0,004 /m³ * m³ 220,00 ylittävältä osuudelta kuuluttaminen/lehti- 2 * ,00 ilmoitukset naapurien kuuleminen 5 * ,00 lupa maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa lainvoimaisen kaavan toteutukseen liittyvän hankkeen lupamaksualennus (maaainestaksa 8 ) ,00-40 % -3635,20 Lupamaksu Yhteensä: 5452,80

9 Hakijan on suoritettava lupamaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. RATKAISUN PERUSTELUT Oikeusohjeet Maa-aineslain 3 :ssä säädetään maa-ainesten ottamisen rajoituksista. Sen mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on edellä mainitun lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ottamispaikat on maa-aineslain (3.4 ) mukaan sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Maa-aineslain 5 :n mukaan lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos hanke laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan on vähäinen. Lupa ainesten ottamiseen on maa-aineslain 6.1 :n mukaan myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslupaan on maa-aineslain 11 :n mukaan liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräykset on annettava: 1) ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista; 2) alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen; sekä 3) puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lupamääräyksiä voidaan lisäksi antaa:

10 1) ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä erityisesti pohjaveden suojelemiseksi; 2) ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava; sekä 3) muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Määräykset eivät saa aiheuttaa luvan saajalle sellaista vahinkoa ja haittaa, jota on pidettävä hankkeen laajuuteen ja hänen saamaansa hyötyyn nähden kohtuuttomana. Maa-aineslain 21 :n mukaan maa-ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lupaviranomainen voi kuitenkin perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Tosiseikat ja johtopäätökset Lupahakemus koskee ottoaluetta, joka sijoittuu Kapulin työpaikka-alueen itäpuolelle. Haettu toimenpide liittyy lainvoimaisen asemakaavan esirakentamiseen. Maa-ainesten ottamislupa tarvitaan, koska voimassa olevan asemakaavan mukaista rakentamista varten kaavassa on osoitettu laajempi alue joka halutaan tasata louhimalla ennalta valmiiksi varsinaista rakentamista varten. Maa-ainesten ottamislupaa ei tarvita, jos voimassa olevan asemakaavan mukaiselta yksittäiseltä rakentamispaikalta on tarpeen poistaa maa-aineksia rakennuslupaa edellyttävää rakentamishanketta valmistelevana toimenpiteenä. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia, eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Lupahakemuksessa esitetty toimenpide lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheuta luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista. Ottoalue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 400 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajoista. Lupamääräykset huomioon ottaen toimenpiteestä ei aiheudu sellaisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi ainesten ottamisesta voitaisiin katsoa aiheutuvan maa-aineslain 3.4 :n tarkoittamaa vaaraa tai haittaa asutukselle tai ympäristölle. Lupamääräykset

11 Päätöksessä määrätyt toiminta-ajat on annettu maa-aineslupahakemuksen mukaisesti. Toiminta-ajat ovat yhtenevät samaa toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa. Kallion louhintaa ja murskausta koskevat melua, pölyä ja tärinää koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristöluvassa. Luvan voimassaolo on hakemuksen mukainen kolme vuotta. (määräykset 1 2) Maa-ainesluvassa on annettu tarvittavat ottamistoiminnan järjestämistä, valvontaa, tarkkailua, jätehuoltoa, suojausta sekä maisemointia koskevat varsinaiset lupamääräykset. Päätöksessä on edellytetyt alueen suojaamista putoamisvaaran vuoksi ottotoiminnan ollessa käynnissä ja ottamisen päättymisen jälkeen. Luvassa on annettu lisäksi lopputarkastusta ja raportointia koskevat velvoitteet. Toimintaan liittyvät tarkkailumääräykset on annettu toiminnan ympäristöluvassa. (määräykset 3 8) Luvan täytäntöönpanoa koskevassa määräyksessä on otettu huomioon maaaineslain säännökset sekä maa-ainestaksa, joka edellyttää lupamaksun suorittamista ennen ottamisen aloittamista. Koska lupahakemusta koskeva toimenpide liittyy osittain lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen, toiminnalle myönnetään maa-aineslain 21 :n mukainen aloituslupa. Hallinto-oikeus voi valituksesta kumota aloitusluvan. Luvan velvoitteista vapautuva määräys on annettu päätöksessä maa-aineslain 13a :n mukaisena. (määräykset 9-10) Maa-ainesluvan lupamaksu perustuu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymään, voimassa olevaan maa-ainestaksaan. Koska hanke liittyy lainvoimaisen asemakaavan toteuttamiseen, on lupamaksua alennettu 40 %. (määräys 11) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981) :t 1, 1a 3 4, 5, 5a, 6 7, 10 11, 13, 13a, 19 21, 23, 23a, 23b; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t, 1 4, 6 9; Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Kuntalaki (365/1995) 92, 93. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Lupaviranomaisen päätös maa-aineslaissa tarkoitetussa lupa-asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Tämän päätöksen antopäivä on Päätösote / hakija Mäntsälän kunnanhallitus Uudenmaan ELY-keskus/kirjaamo (lupahakemusliittein)

12 muistutuksen tai lausunnon jättäneet Ramboll/Minna Miettinen, Niemenkatu 73, Lahti Päätöskuulutus / Päätösilmoitus / Tieto päätöksestä / Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla Mäntsälän Uutiset -lehti rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset ilmoitus NOTTO -tietokantaan MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus lupaviranomaisen päätöksestä on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsenellä. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tämän päätöksen viimeinen valituspäivä on Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.