MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JULKINEN RIISTAKONSERNI
|
|
- Johanna Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JULKINEN RIISTAKONSERNI Pivotal Consulting Oy
2 2 Sisältö 1. Strategiatyön lähtökohdat Tietohallinnon tilannekuva Strategiset linjaukset Tietohallinnon suunta Riistakonsernia ohjaavat valtionhallinnon IT-strategiatavoitteet Riistakonsernin strategiasta johdetut IT-strategiatavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Strategiset päämäärät Riistakonsernin IT-arkkitehtuuri Toiminta- ja palveluarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Sovellusarkkitehtuuri Tavoiteratkaisu Riistatietokanta Riistavahinkorekisteri Asiakastietojärjestelmä Sähköinen asiointi; sähköiset lupahakemukset, saalisilmoitukset ja havaintotiedot Riistaportaali Konsernin yhteiset tukijärjestelmät Teknologia-arkkitehtuuri Kehittämisohjelma Tietojärjestelmähankkeet Tietohallinnon tehtävä ja organisointi Riskienhallinnan kehittäminen Henkilöstöresurssien kehittäminen... 33
3 3 1. STRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Julkisen riistakonsernin tietohallintostrategian ja tietohallinnon kehittämisen lähtökohtana on konsernin strategia. Strategian pohjalta määritellään keskeiset tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämistoimet. Julkiseen riistakonserniin kuuluvat maa- ja metsätalousministeriö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset (298), Metsäntutkimuslaitos (METLA), Metsähallitus ja elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA). Konsernin tietohallinto-strategiassa noudatetaan ministeriön tietohallintostrategian linjauksia. Yhteiset linjaukset liittyvät mm. hyvään tietohallintotapaan (IT-governance), tilaaja-tuottajamallin soveltamiseen, tiedonhallintaratkaisuihin, tietovarantojen toteutusperiaatteisiin, palveluhankintoihin ja paikkatietojen yhteiskäyttöön. Riistakonsernin tietohallintostrategia laaditaan projektiryhmän ohjauksella. Ministeriön asettaman projektiryhmän toimikausi on Ryhmän koonpano on seuraava: Ylitarkastaja Jussi Laanikari, Maa- ja metsätalousministeriö, puheenjohtaja Kehittämispäällikkö Kyösti Könönen, TIKE Kehittämispäällikkö Tuomo Pispa, Suomen riistakeskus Ylitarkastaja Ahti Putaala, Metsähallitus Vanhempi tutkija Juho Matala, Metsätutkimuslaitos Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ylitarkastaja Janne Pitkänen, MMM, sihteeri Projektipäällikkö Reijo Orava, Riistakeskus-projektin projektipäällikkö, asiantuntija IT-erityisasiantuntija Kalle Ollas, Maa- ja metsätalousministeriö, asiantuntija
4 4 2. TIETOHALLINNON TILANNEKUVA Nykytilan analyysi Riistakonsernin tietohallinto on toiminnan käynnistysvaiheesta johtuen vielä osin jäsentymätöntä. Konsernissa on tiedostettu tarve yhteiselle tietohallinnolle ja sen edellyttämille kehittämishankkeille ja hankkeiden resursoinnille. Nykyiselle konsernin tietohallinnolle on ominaista että: Konserniorganisaatiot eivät ole vielä kaikilta osin sitoutuneet yhteisen tietohallinnon toteuttamiseen. Konsernin virastoissa tietojärjestelmiä kehitetään omista lähtökohdista. Tietoa kerätään leimallisesti viraston tutkimus- ym. tarpeisiin, tiedon saannille on turhia esteitä ja konsernin sisäisten tahojen ja ulkopuolisten sidosryhmien informointi saatavilla olevista tiedoista puutteellista. Virastoissa kerätään ja jalostetaan päällekkäistä tietoa eri tietojärjestelmiin (mm. asiakastiedot, metsästäjärekisteri, saalistiedot, vahinkotiedot, hirvihavainnot). Päällekkäisten tietojen käsittely eri järjestelmissä sitoo paljon resursseja ja vaikeuttaa tietojen yhteiskäyttöä. Järjestelmät ovat osin teknisesti vanhentuneita ja niiden yhteiskäyttö vaikeaa. Järjestelmien ylläpito on osin riskialtista ylläpitoresurssien niukkuudesta sekä pienistä ohjelmistotoimittajista johtuen. Hajanaisista järjestelmistä ja tiedonkeruun viiveistä johtuen tietojen ajantasaisuus on huono- keruu tiedon lähteestä asiakkaalle voi kestää 2-3 vuotta. Nykyisiin järjestelmiin kerätään huomattavan suuri osa tiedoista paperilomakkeilla, joiden tallennus sitoo paljon resursseja, eikä sähköisten järjestelmiä hyödynnetä vielä merkittävästi tiedon keruussa. Konsernilta puuttuu toistaiseksi selkeä näkemys konsernin asiakkaista ja näiden tarvitsemista tietohallintopalveluista ja tietotarpeista. Konsernin asiakkaat joutuvat hakemaan tietoja useista eri järjestelmistä yhteisen tietovaraston ja portaalin puuttuessa. Selkeän lainsäädännön puute.
5 5 Konsernin asiakkaat ja tietotarpeet Konsernin tietohallintopalveluita tarvitsevia asiakkaita ovat: Riistahallinto (MMM, Suomen riistakeskus, riistanhoitoyhdistykset, Metsähallitus) Tutkimus: RKTL, Metla, LYNET ja muu luonnonvaratutkimus, yliopistot Ympäristö ja elinkeinohallinto: YM, SYKE, AVI, ELY, metsäkeskus Metsästysseurat, metsästäjät Maa- ja metsätilat, mehiläistarhaajat Paliskuntain yhdistys, paliskunnat Maaseutuyrittäjät Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Kansalaiset, metsästäjä-, tuottaja-, eläinsuojelu-, luonnonsuojelu- ja muut järjestöt Eduskunta, ministeriöt Euroopan Unioni Media Asiakkaiden tietotarpeet voidaan tyydyttää tuottamalla monipuolista, ajantasaista, laadukasta ja helposti kaikkien tarvitsijoiden saatavalla olevaa tietoa. Asiakastarpeiden segmentoinnilla voitaisiin parantaa eri asiakasryhmien palvelua ja siten tietojärjestelmien avulla vapauttaa resursseja asiakaspalvelussa, neuvonnassa ja tiedotuksessa kohdennettavaksi ydintoimintoihin. Konsernin nykyinen tiedonkeruu ei tuota riittävästi tietoa nykyisiin tarpeisiin. Nykyisiin tarpeiden täyttämiseksi erityisesti pienriistan saalistilastoinnin luotettavuuden, kattavuuden ja alueellisen tarkkuuden lisäämiseksi saalistietojen keruuta on lisättävä. Näköpiirissä on myös tietotarpeiden jatkuva kasvaminen tulevaisuudessa. Nykyisten tietojärjestelmien ongelmana on tietojen kokoaminen useisiin tietovarastoihin ja tietojärjestelmiin, joiden yhteiskäyttö on hankalaa. Tiedon keruussa on määriteltävä konsernin nykyiset tietotarpeet, ja ennakoitava tietotarpeiden kehityssuunta tulevaisuudessa. Tietotarpeiden perusteella tietojärjestelmät on tulevaisuudessa rakennettava niin, että tiedonkeruu saadaan järjestettyä mahdollisimman kattavasti ja helposti, ja tarvittaessa järjestelmät ovat helposti laajennettavissa uusien tietotarpeiden täyttämiseksi.
6 6 Asiakkaiden tietotarpeita on kuvattu lähemmin luvussa 3.3. Oheinen kuva havainnollistaa konsernin tiedonhallinnon toimintakenttää. Konsernin tietojärjestelmät Kuva 1. Tiedonkeruun, varastoinnin ja jakelun toimintakenttä (Lähde: Reijo Orava). Tiedon hallinnan eri vaiheita on mahdollista tehostaa hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tietotekniikan mahdollisuuksia (ks. luvut 3, 4 ja 5.1) ja yhtenäistämällä konsernin tietohallintoa ja sen organisointia. (ks. luvut ). Konsernin riistatietoja sisältäviä tietojärjestelmiä ovat: Suomen riistakeskus Metsästäjärekisteri WebLH -lupahallintajärjestelmä, saalisilmoitukset paperilomakkeilla, kaurissaalisilmoitukset pääosin web-lomakkeella (80 90%) RiistaWeb Habides (EU)- luonto- ja lintudirektiivin poikkeusten raportointi Riista.fi- portaali Mehiläistarhojen vahinkohavainnot Ennaltaehkäisevä materiaali (vain excel-tiedostot)
7 7 Suurriistavirka-apu toiminnan (SRVA) raportit web-lomakkeilla, riistanhoitoyhdistysten organisoimista suurpetojen karkotus- ja lopetustehtävistä taajamiin tulleiden suurpetojen vahinkojen estämiseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Tassu- suurpetohavaintojen tietojärjestelmä Tassu:n MobiiliModuli -havainto-osio Pannoitettujen hirvieläinten seurantatietokanta (Web-sovellus, Ruotsin maatalousyliopisto SLU) PX-Web (Tilastokeskuksen julkaisujärjestelmä) Sorkka -hirvihavaintojen tietojärjestelmä, tiedot kerätään pääosin paperilomakkeilla ja pieni osa kokeiluvaiheessa olevalla sähköisellä havaintokortilla Riistakolmiot (excel) Metsähallitus Metsästyslupien (suurpedot, pienriista) myyntijärjestelmät ja asiakastietorekisterit (verkkomyynti, sähköinen lupahakujärjestelmä ja mobiililuvat) Sutigis -paikkatietojärjestelmä sisältäen valtion metsien hirvieläin- ja majavavahingot, riistan elinympäristötiedot RSSJ -pienriistan metsästyksen ja suunnittelu- ja seurantajärjestelmä sisältäen nettipohjaisen saalispalautteen Sähköinen lupahaku - ja käsittelyjärjestelmä Retkikartta.fi -palvelu Metsäntutkimuslaitos -Metla Hirvituhojen paikkatietokanta - muodostettu metsäkeskusten toimittamista vahinkotiedoista (Hivala) Maaseutuvirasto IACS -järjestelmä hirvi- ja petoeläinvahinkojen maatiloille ja koiranomistajille sekä porovahinkojen paliskunnille ja poronomistajille aiheutuneiden vahinkojen kirjaamis- ja maksatusjärjestelmä Evira Haaskarekisteri
8 8 Ulkoiset järjestelmät Konsernin tietojärjestelmiin tietoja tuottavia ulkoisia järjestelmiä tai mahdollisesti jatkossa hyödynnettäviä järjestelmiä ovat: Metsäkeskus Tapio ja Metsäkeskukset Hivala- hirvivahinkojen laskenta; järjestelmän uusiminen , vahinkotietojen tallennus tarkastajien PDA- laitteilla, korvausten maksatus Kestävän metsätalouden rahoitustuen (Kemera) -maksatusjärjestelmällä Kemera- vahinkojen maksatusjärjestelmä Liikennevirasto Vahinkorekisteri sis. eläinonnettomuudet Digiroad- tieviiva: onnettomuuksien koordinaattitiedot Poliisi Tieliikenneonnettomuuksien tietojärjestelmä/maanteiden eläinonnettomuuksien rekisteröinti Tilastokeskus Tieliikenteen eläinonnettomuuksien tilastointi, tiedot poliisin järjestelmästä Järjestelmien tarkempi kuvaus on raportissa Riistakonsernin tietohallinnon kehittäminen, osa 1. Norjan luontohallinto (Direktoratet for Naturforvaltning, DN) RovBase.no -portaali, jossa Suomesta kerättyjen ahmojen DNA-näytteiden paikkatietoja
9 9 3. STRATEGISET LINJAUKSET 3.1. Tietohallinnon suunta Visio2015 Strateginen päämäärä Toimiva tietohallinto palveleva Julkinen riistakonserni. Riistakonsernin tietopalvelut ovat tunnettuja avoimuudesta, palvelevat hyvin eri asiakasryhmien tarpeita ja edistävät alan kehitystä. Tietohallinnon palvelut tukevat riistakonsernin päätöksentekoa, tehostavat toimintaa sekä hyödyntävät tehokkaasti sähköisiä palvelukanavia asiakaspalvelussa. Tietohallinto tukee Julkisen riistakonsernin toimintaa kytkemällä yhteen substanssi- ja teknologiaosaamisen sekä tietojärjestelmäkehittämisen sekä näiden johtamisen. Tietohallinto huolehtii, että toiminnassa voidaan hyödyntää teknologian ja tietotekniikan mahdollisuuksia ja parhaita käytäntöjä. Strategiset päämäärät voidaan saavuttaa, kun: johto sitoutuu tietohallinnon kehittämiseen toiminnan kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti tietohallinnon mahdollisuudet asiakkaiden tarpeet tunnistetaan toiminnassa jatkuvana prosessina sovellukset tehdään asiakaslähtöisiksi ja helppokäyttöisiksi yhtenäistetään järjestelmien tietosisällöt ja luokitukset, integroidaan tietojärjestelmät ja poistetaan päällekkäiset tiedostot hyödynnetään julkishallinnon ja hallinnonalan yhteisiä palveluja ja arkkitehtuureja tietohallinnolle osoitetaan riittävät resurssit, suunnataan ne ydintehtäviin ja arkkitehtuurien hallintaan sekä panostetaan tilaajaosaamiseen tukitoimintojen palvelut ulkoistetaan tai järjestetään konsernin yhteisesti soveltuvin osin tietojärjestelmähankkeissa ja projekteissa noudatetaan yhteistä ohjausmallia Oheinen strategiakartta kuvaa eri osatekijöiden riippuvuuksia.
10 10 Kuva 2. Tietohallinnon strategiakartta Keskeiset muutostekijät Konsernin tietohallintoon vaikuttavia keskeisiä muutostekijöitä voivat olla: Valtiokonsernin tietohallinto-ohjauksen tehostuminen Valtion keskushallinnon muutokset EU:n ja kansallisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön muutokset EU:n asetukset ja direktiivit muu lainsäädäntö Sektoritutkimuslaitosten muutokset, LYNET Talouden muutokset (TTS- linjaukset, määrärahat) Sidosarkkitehtuurit (valtionhallinto, ministeriö) Konsernin strategiset hankkeet, ml. hoitosuunnitelmat Uudet teknologiat ja standardit (JHS-standardit, ITIL, ISO 2000, ym.) Aluehallinnon muutokset (metsäkeskukset, ELY-keskukset) Kuntien maaseutuhallinnon muutokset Kansalaisten tietoteknisen osaamisen lisääntyminen Eri sidosryhmien ja EU:n lisääntyvät tietotarpeet Inspire-direktiivin asettamat vaatimukset tiedon avoimuudelle Elinympäristöjen ja riistakantojen muutokset
11 Riistakonsernia ohjaavat valtionhallinnon IT-strategiatavoitteet Valtionhallinnon yhteisten ja ulkoisten palvelujen hyödyntäminen Ministeriön ja ValtIT -linjauksen mukaisesti perusinfrastruktuuri- ja tukipalvelut hankitaan ensisijaisesti Valtion IT -palvelukeskukselta (VIP) ja valtion alueellisilta palvelukeskuksilta (talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät). Perustietotekniikkapalveluita ovat: työasemat toimisto- ja perusohjelmistoineen tieto- ja puheliikenne sähköposti palvelinten käyttö- ja hallintapalvelut. Linjauksen mukaisesti riistakonsernin ydintoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämisvastuu on konsernin virastoilla/laitoksilla ja koordinointivastuu on konsernin johtoryhmällä. Tietohallinnon ohjaus ja kehittäminen tapahtuu osana ministeriön tulosohjausta. Järjestelmien suunnittelu- ja toteutuspalveluja hankitaan tarpeen mukaan ulkoisilta toimijoilta. Riistakonserni hyödyntää ja tarvittaessa ottaa käyttöön seuraavat yhteiset palvelut ja suositukset: Virkamiehen tunnistaminen (Virtu) Kansalaisen asiointitili Integraatioalustan hyödyntäminen tietojärjestelmien tietojen vaihdossa Verkkotunnistus ja maksu palvelu (Vetuma) Valtion yhteinen viestintäratkaisu (VYVE) Valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) Valtion dokumentin hallinta ja arkistointi (Valda) Kansalaisen osallistumisympäristöhankkeen ratkaisut Sähköisen asioinnin asiointialusta Portaaliratkaisut osana Suomi.fi- portaalia Julkisen hallinnon suositukset (Juhta/JHS): JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen. Suosituksessa määritellään menetelmä, jolla organisaation kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan suositukset eri osaalueiden kuvausten laatimisesta. JHS 177 -Paikkatietotuotteen määrittely. Suosituksessa määritellään kansainväliseen standardiin ja EU:n piirissä luotuun käytäntöön perustuva tapa paikkatietotuotteiden määrittelyyn ja tietotuoteselosteiden valmistamiseen. JHS 173 palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely
12 12 Maa- ja metsätalousministeriö Kuva 3. Valtionhallinnon yhteiset tietohallintopalvelut (Lähde: VM) Hyvän hallintotavan (IT-governance) soveltaminen IT-Governance koostuu johtamisesta, organisaatiorakenteista ja prosesseista, joilla varmistetaan, että tietohallinto toimii organisaation strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti ja toteuttaa niitä osaltaan. Hyvä tietohallintotapa muodostuu seuraavista periaatteista ja osista: Organisaation ydintoiminnot ja niitä palvelevan tietotekniikan kokonaisuus kuvataan ja määritellään kehittämistavoitteet Laaditaan arkkitehtuuria ja kehittämistavoitteita toteuttava IT-strategia Tilaaja-tuottaja mallin mukainen ohjaus-, johtamis- ja työnjakomalli Järjestelmien elinkaaren hallinta (järjestelmäsalkun hallinta) Kehittämistyön hallinta (projektinhallinta, projektisalkun hallinta) Konsernin strategiasta johdettu IT-strategia kytkettynä TTS:n (kuva 4.)
13 13 Tilaaja-tuottajamallin soveltaminen Kuva 4. IT-strategian laadintamalli (Lähde: JHS-179 suositus, ICTkokonaisarkkitehtuurimenetelmä). Konsernin tulee kuvata konsernin ydintoimintojen prosessien (ks. luku 4.1) toiminnalliset kehittämistarpeet, jotta jatkossa voidaan toteuttaa mahdollisimman hyvin prosesseja tukevia järjestelmäratkaisuja. Määritellään tietojärjestelmien omistajan, omistajan tarpeita tulkitsevan ja ITpalvelujen tilaajana toimivan tietohallinnon sekä IT-palvelujen tuottajan roolit ja konkreettiset tehtävät. Substanssi Osaaminen Teknologia Kuvaa tarpeet Ohjaa, tilaa Tarjoaa palvelun Kuva 5. Tilaaja- tuottajamalli Konsernin kannalta keskeistä on määritellä nykyisten (mm. metsästäjärekisteri) ja uusien tietojärjestelmien (mm. Riistatietokanta, riistavahinkorekisteri) omistussuhteet ja näihin liittyvien tietohallintopalvelujen organisointi.
14 14 Palvelujen hallittu ulkoistaminen Tilaaja- tuottajamallin mukaisesti perus- ja ylläpidolliset palvelut on tarkoituksenmukaista erottaa ydinprosessien tietojärjestelmien kehittämisestä ja ne hankitaan soveltuvin osin ostopalveluina. IT-palvelutuottajien tehtävä on tuottaa kustannustehokkaasti tietotekniset palvelut. Tämä edellyttää tarkoin määriteltyjä palveluita, palvelutasoja ja selkeää yhteistyömallia tietohallinnon kanssa. Konsernin tavoitteena on järjestelmien elinkaaren turvaaminen ja toimittajien palveluiden laadun ja pysyvyyden varmistaminen. Tämä merkitsee hankintaosaamisen tehostamista ja hankintojen keskittämistä laatukriteerit täyttäville toimittajille Riistakonsernin strategiasta johdetut IT-strategiatavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Riistakonsernin tietohallintostrategia pohjautuu Julkisen riistakonsernin strategian mukaisiin linjauksiin (kuva 6.) Tietohallinto on keskeinen väline riistakonsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja strategisten päämäärien toteuttamiseen. 1. Riistakannat säilyvät elinvoimaisena Riistakantojen elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää ajantasaista ja luotettavaa tietoa riistakannoista ja niiden kehityksestä. Elinvoimaisuuden turvaamiseen tarvittavan tiedon hankkiminen edellyttää myös metsästäjäkunnan vapaaehtoisuutta ja aktiivista osallistumista raakatiedon tuottamiseen, mutta myös riistanhoitotoimenpiteiden valtakunnantason koordinointia, toimien suunnittelua ja niitä suorittavien riista-alan toimijoiden yhteistoimintaa sekä riistanhoidon neuvontaa, joka rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävällä riistanhoitomaksulla. Keskeisiä tietotarpeita ovat: 1. Riistakantojen koon ja kehityssuunnan arvioimiseksi tarvittavat tiedot aikasarjoina ja spatiaalisesti tarkkaan paikkatietoon sidottuna Kantatiedot: laskenta- ja havaintotiedot
15 15 Kuva 6. Julkisen riistakonsernin strategiset linjaukset 2. Riistanhoitotoimenpiteiden edistämiseksi tarvitaan riistalajeja koskevat elinympäristötiedot metsävaratietojärjestelmä kohdetiedot; esim. soidinpaikat, kunnostetut kosteikot, riistanhoitotoimenpiteet 3. Metsästyksen mitoittamiseksi kestävälle tasolle tarvitaan saalistiedot; eläinlaji (osalla lajeista ikä, sukupuoli), määrät, saalispaikka, pyynnin tapaa ja toteutusta koskevat tiedot riistanhoitotoimenpiteiden edistämiseksi. Konsernin keskeisiksi strategiseksi hankkeeksi on määritelty laji- ja elinympäristökohtaisten hoitosuunnitelmien laadinta, toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen. Konsernin tietohallinnon tehtävänä on tuottaa suunnitelmien laadinnan, toteuttamisen ja seurannan edellyttämä ajantasainen ja laadukas informaatio. 2. Riistaeläinten aiheuttamat vahingot ovat kohtuullisella tasolla ja konfliktit hallinnassa Riistavahinkojen hallintaan eli korvausten maksuun ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn tietohallinto antaa tukea tietojärjestelmä-ratkaisuilla, joita ovat mm. riistavahinkorekisteri, riistakannan-, havaintojen- ja vahinkojen
16 16 seurantajärjestelmät (RiistaWeb, Sorkka, Tassu, sekä ennaltaehkäisevän materiaalin tiedostot, liikennevahinkoja sisältävät järjestelmät). Vahinkojen hallinta edellyttää, että tietohallinto tukee talousarvioiden valmistelua ajantasaisella ja vahinkojen ennustamista parantavilla järjestelmillä. Riistavahinkojen hallinnan tietotarpeita ovat: Vahinkotiedot (vahinkotapausten lukumäärä, laatu, laajuus, vahingon taloudellinen arvo) Ennaltaehkäisyn toimenpiteet (rekisteri) Tilastoimattomat vahingot Eläinonnettomuuksien kannalta riskialttiit tieosuudet Riistakantojen runsaustiedot Vahinkojen ennustamisen laskentatyökalut Tiedot aikasarjoina ja spatiaalisesti (aikaan ja paikkaan sidottuna) 3. Metsästys ja riistanhoito ovat eettistä ja vastuullista Metsästyksen ja riistanhoidon eettisyyden ja vastuullisuuden edistämisessä tietohallinto tukee tiedon välitystä metsästäjille ja metsästysverotuksen ohjaamista kestävälle tasolle. Metsästäjien tietotason nostamiseksi tarvitaan asiakaslähtöisiä ja tehokkaita tiedon välityskanavilla riistahallinnolta metsästäjille riistakantojen kehityksestä ja metsästysmenetelmien suosituksista. Tietohallinto tukee tarvittavien tietojen keräämistä metsästäjiltä riistahallinnolle metsästyssaaliista ja -menetelmistä tehokkailla ja asiakaslähtöisillä sähköisillä saalistiedon keruujärjestelmillä, kuten henkilökohtaisen saalispäiväkirjan avulla. Metsästyksen eettisyyden ja vastuullisuuden arvioimiseksi tarvitaan tietoja riistanhoitomaksusuoritusten, ampumakokeiden ja mahdollisten erityisten metsästäjille suunnattujen koulutusten, tutkintojen ja tehtävien (esim. SRVA, jäljestys) lukumäärien seuraamiseksi. Lisäksi toteutettavien metsästäjäprofiilitutkimuksiin tarvitaan tietoja metsästäjien lukumäärästä, ikä- ja sukupuolijakaumista, maanomistuksesta sekä metsästäjien osoitteista. Eettisyyden ja vastuullisuuden tietotarpeita: Metsästäjätiedot; metsästäjärekisteri, ampumakokeiden suoritukset, suoritemäärät, muut metsästäjien koulutukset, tutkinnot, tehtävät Saalistiedot, metsästysmenetelmät, metsästyspainemuutokset Metsästysrikokset ja rikkomukset (Metsähallituksen erävalvontaraportit, tuomioistuinten tuomiot, rhy:n metsästyksen valvontatiedot) Asiakaspalautteet
17 Strategiset päämäärät Metsästys ja riistanhoito ovat olennainen osa kokonaisvaltaista luonnonhoitoa ja -suojelua Huolehditaan, että metsästys tapahtuu eettisesti hyväksyttävällä tavalla Laaditaan ja päivitetään laji- ja elinympäristökohtaiset hoitosuunnitelmat huomioiden ekosysteemilähestymistapa Metsästys mitoitetaan ja kohdennetaan määrällisesti ja laadullisesti kestävästi Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen luonnonsuojelupolitiikan luomiseen Tietohallinto voi osaltaan tukea strategiaa tuottamalla monipuolista metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa informaatiota. Laadukkaalla informaatiolla ja tiedottamisella voidaan edesauttaa metsästyksen ja riistanhoidon aseman vahvistamista osana kokonaisvaltaista luonnonhoitoa ja suojelua. Keskeistä on: a) tuottaa julkisen riistakonsernin lisäksi sidosryhmille ja medialle laadukasta ja helposti saatavilla olevaa riistakantoja, riistanhoitoa ja metsästystä koskevaa informaatiota sekä b) tuottaa yleisöä ja hallintoa palvelevia julkaisuja Tiedotteet, pdf- julkaisut, videot Kartat: spatiaaliset, dynaamiset, teemakartat, c) edistää vuorovaikutusta sosiaalisen median avulla Keskustelupalstat, blogit, Facebook, Twitter d) edistää kansainvälistä tiedonkulkua ja riistavaroja koskevien kansainvälisten tietojärjestelmien yhteiskäyttöä. 2. Riistatalous perustuu tieteellisesti luotettavaan ja ajantasaiseen tutkittuun tietoon riistakannoista ja niiden elinympäristöistä Tutkimustoimintaa kohdennetaan strategisesti ja siihen varataan riittävät resurssit Laaditaan riistapolitiikan tarpeisiin perustuva tutkimusstrategia Uusia tutkimus- ja raportointimenetelmiä kehitetään Avointa ja vuorovaikutteista viestintää ja asiakaslähtöisyyttä lisätään Tietohallinto tukee strategiatavoitetta tuottamalla validia, vakioitua ja strukturoitua helposti saatavilla olevaa riistatietoa. Keskeistä on, että 1. Riistakonserni panostaa riistatiedon laatuun, ajantasaisuuteen, kattavuuteen, yhtyeentoimivuuteen ja yhteiskäyttöön.
18 18 2. Riistatiedon saatavuus ja käyttöehdot ovat riistakonsernin toimijoille selkeät ja yhtenäiset. 3. Riistatiedon käytön kustannukset ja hinnoittelu ei ole käytön esteenä. 3. Riistakonsernin toimii avoimesti ja aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja intressitahojen kanssa Osallistutaan aloitteellisesti muiden politiikkasektoreiden toimintaan Lisätään avointa sidosryhmäyhteistyötä Pyritään hallitsemaan konflikteja riistaneuvostojen sekä maakunnallisten riistafoorumien avulla Parannetaan riistakonsernin tunnettavuutta Tietohallinto voi edesauttaa strategiatavoitteen saavuttamista lisäämällä asiakkaiden osallistumista ja sidosryhmien yhteistyötä. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi VM:n Kansalaisen osallistumisympäristö (valmistuu 2013) hankkeen ratkaisuja. Tähän sisältyy mm: 1. Kuulemisen palvelut: Lausuntojen antaminen, kommentointi, sähköinen kysely, kuulemistilaisuudet 2. Osallistuminen ja yhteistyö: Yleiset aloitteet ja vetoomukset (yleisesti tai tietyille viranomaisille), keskustelupalvelut, palautteiden antaminen 3. Informaatiopalvelut: viestit osallistumismahdollisuuksista, päättäjien ja edustajien viestipalvelut, blogit, tiedotteet, sähköiset kyselytunnit, videoidut tilaisuudet jne., luottamushenkilöiden työn seuranta. Informaatiopalveluiden osalta selvitetään myös Metsähallituksen kehitteillä olevan järjestelmän hyödyntämismahdollisuus; kuva- ja videogalleria, äänestys-/gallup-toiminto, asiakashallinta- ja rekisteröitymistoiminto, RSSsyötteet, blogit, keskustelupalstat ja vieraskirjat sekä webcasting (mahdollisuus kuvien/videoiden lisäämiseen gallerioihin ja kommentointiin sekä osallistua äänestykseen ja keskusteluun). Riistakonsernin tiedottamisessa ja viestinnässä hyödynnetään soveltuvin osin VIP:in palveluun kuuluvaa Kansalaisen asiointitiliä (esim. lupa- ja korvauspäätökset, liite-asiakirjat, tiedotteet). Konsernin asiakkaat voivat toimittaa asiointitilin kautta päätöksiä varten tarvittavia lisätietoja ja selvityksiä.
19 19 4. Riistakonsernin toimintatavat ovat tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä sekä ennakoivia Konserniohjausta terävöitetään ja sisäistä yhteistyötä kehitetään Tuetaan riistanhoitoyhdistyksiä, jotta metsästäjien vapaaehtoistyö voidaan turvata Haetaan aktiivisesti kehittämishankkeisiin rahoitusta konsernin ulkopuolisista rahoituslähteistä Lisätään sähköisiä palveluja Laaditaan julkisen riistakonsernin IT-strategia, jonka tavoitteena on varmistaa tietojärjestelmien avoimuus ja tietojen yhteiskäyttö Tietohallinto tukee konsernin toiminnan tehostamista poistamalla päällekkäistä tietojen käsittelyä (Riistatietokanta), ottamalla käyttöön nykyaikaista teknologiaa (liikkuva toimisto, älypuhelimet, videoneuvottelut, etätyö) sekä mahdollistamalla asiakkaiden sähköisen palvelun. Konserni tukee sähköisillä ratkaisuilla riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien vapaaehtoistoimintaa (esim. kannanarvio- ja saalistietojen keruu/palaute, saalispäiväkirjat). Koko konsernissa keskeinen toiminnan ja palvelujen tehostamiskeino on tukea järjestelmien ja tietovarastojen aitoa yhteiskäyttöisyyttä ja avoimuutta kaikille käyttäjille.
20 20 4. RIISTAKONSERNIN IT-ARKKITEHTUURI 4.1. Toiminta- ja palveluarkkitehtuuri Tietohallinnon toiminta- ja palveluarkkitehtuuri kuvaa konsernin it-palvelujen ja järjestelmien tavoitteena olevan tuottamistavan. Konsernin tietohallinnon kehittämisessä painopiste on ydinprosesseja tukevien järjestelmien ja näitä tukevien IT -palvelujen kehittämisessä. Konsernin strategiatyön tehtävänä on keskittyä riistakonsernin kaikki tahot läpäisevien riistatiedon ydinprosessien kuvaukseen ja niiden tavoitetilojen asettamiseen. Konsernin riistatiedon hallinnan ydinprosessit ja näitä tukevat järjestelmät voidaan määritellä seuraavasti: 1. Kanta-arvioiden tuottaminen Järjestelmät: Tassu, Sorkka, riistakolmiot (excel) 2. Saalistietojen tuottaminen Järjestelmät: Rktl:n saalistilastointi, RiistaWeb, Metsähallituksen sähköinen saalispalaute, Habides 3. Metsästyksen mitoitus Järjestelmät: RSSJ -riistatalouden seuranta ja suunnittelujärjestelmä RiistaWeb, Web Lupahallinta 4. Vahinkojen hallinta Liityntäjärjestelmät: IACS, Hivala, Kemera Konsernin tukiprosesseja voivat olla a) tutkimus, b) tulosohjaus c) taloussuunnittelu ja b) seuranta. Tutkimusprosessi tuottaa keskeisesti kantaarvioiden tuottamiseen ja metsästyksen mitoitukseen liittyvää tietoa. Tulosohjausprosessi ohjaa ydinprosessien resurssien mitoitusta (mm. suoritemittarit). Taloussuunnitteluprosessi huolehtii resurssien varaamisesta ydinprosesseille. Seurantaprosessissa tarkkaillaan ydintoimintojen tavoitteiden saavuttamista ja resurssien käyttöä. Ydinprosessien kuvauksessa selvitetään mitä riistatietoja kerätään ja mihin riistatietoja tarvitaan riistakonsernissa ja sen sidosryhmissä. Prosessien kuvaus on tehtävä osana konsernin toiminnallista kehittämistä.
21 21 Kanta-arvioiden tuottaminen prosessissa kerättävät tiedot sisältyvät riistakolmioiden excel tietoihin sekä Tassu ja Sorkka -järjestelmien havaintotietoihin. Hirvihavaintotietojen keruussa on päällekkäistä lomakekeruuta (Sorkka, RiistaWeb). Saalistietojen tuottaminen prosessissa saalistiedot kerätään pääosin lomakekeruuna. Sähköisesti kerätään metsäkauriin saalistiedot sekä Metsähallituksen saalispalautetiedot. Metsästyksen mitoituksessa tarvittavat tiedot sisältyvät keskeisiltä osin RSSJ-, RiistaWeb- ja Web Lupahallinta järjestelmiin. Vahinkojen hallinta prosessin tuottamat tiedot sisältyvät IACS- ja Hivalajärjestelmiin sekä ennaltaehkäisevän materiaalin excel -tiedostoihin. RIISTATIEDON HALLINNAN YDINPROSESSIT Tutkimus Tulosohjaus Taloussuunnittelu Seuranta Kanta-arvioiden tuottaminen Saalistietojen tuottaminen Metsästyksen mitoitus Vahinkojen hallinta TUKIPROSESSIT Kuva 7. Konsernin riistatiedon hallinnan prosessikartta. Vahinkotietojen käsittelyn prosesseja ja tietotarpeita on kuvattu raportissa Riistakonsernin tietohallinnon kehittäminen, osaraportti 1, Pivotal Consulting Oy
22 22 Tavoitearkkitehtuuri Tavoitetilanteessa ydinprosessien toiminnot on kuvattu, niissä havaitut puutteet ja päällekkäisyydet on korjattu ja niiden asema on vakiintunut osana konserniohjausta. Ydinprosesseja tukevat tietojärjestelmät tuottavat laadukasta prosessien tehokasta toimintaa tukevaa informaatiota. Tietojärjestelmien kehittämistarpeita on kartoitettu raportin luvuissa 3.3, 4.3. ja näiden pohjalta määriteltyjä hankkeita luvussa 5. Ydintietojärjestelmien toimintaa tuetaan konsernin it-tukipalveluilla. Nämä voidaan toteuttaa VM:n laatiman palvelumallin mukaisesti (kuva 8.). 1) Palvelimet, verkot, tietoliikenne sisältää konesalipalvelut, kapasiteettipalvelut, tietoliikennepalveluiden ja palvelinten käyttöpalvelut. Keskeistä on turvata näiden kustannustehokkuus, toimintavarmuus ja riittävä tietoturva. Riistakonsernin organisaatiot tuottavat nämä palvelut omatoimisesti tai yhteisesti ja hyödyntävät ministeriön alustapalveluja (Tike) sekä valtion yhteisiä tietoliikennepalveluja (VY-verkko). Kuva 8. IT-palvelumalli (Lähde: VM) 2) Ydinsovellukset (ks. yllä) ovat organisaation ydinprosesseihin liittyviä toiminnan kannalta yleensä kriittisiä järjestelmiä, joilla on korkeat palvelutasovaatimukset. Konsernin organisaatiot vastaavat ydinsovellusten kehittämisestä ja huolehtii että niiden palvelutasovaatimukset täyttyvät. Ydinsovelluksia kehitetään riistakonsernille laadittavan hallinnonalojen yhteisen arkkitehtuurin pohjalta ja tukeudutaan Tike:n palvelutuotantoon.
Julkisen riistakonsernin strategia
Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotValtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog
Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön
LisätiedotValtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen
Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP
LisätiedotPaikkatietostrategiaa Tampereella
Paikkatietostrategiaa Tampereella 17.5.2013 Anna Mustajoki Paikkatietostrategia 2013-2015 OHJAAVAT PERIAATTEET Kansallinen paikkatietostrategia 2010 2015 Tampereen pormestariohjelmasta 2013 2016 ja kaupunkistrategiasta.
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotSADe-ohjelma tilanne ja eteneminen
SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotMAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1
MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotJHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia
LisätiedotArkkitehtuurinäkökulma
Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma
LisätiedotSADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto
SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotSähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut
ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö
LisätiedotValtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen
Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotSuomen riistakeskuksen sähköiset koulutusmateriaalit / Koulutusportaali
Suomen riistakeskuksen sähköiset koulutusmateriaalit / Koulutusportaali Pohjois-Hämeen neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Marko Mikkola Riistatalouden ja metsästyksen koulutusstrategia Metsästäjät ovat erilaisia-
LisätiedotAvoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotStrategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli
Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotPaikkatiedon kehittämisohjelma
Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotValtion ICT 2010-2013
Valtion ICT 2010-2013 Valtion IT-johtaja Yrjö Benson www.valtit.fi Sisällysluettelo Tietoja valtion tietohallinnosta 2008 Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen
LisätiedotKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)
Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,
LisätiedotVoiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö
Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? 5.12.2006 Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Tavoitteena yhtenäinen toiminnan ja
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotValtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.
Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotSähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.
Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio
LisätiedotJHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla
JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P
Valtiovarainvaliokunta Maatalousjaosto MaJ 4.11.2015 HE 30/2015 vp MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari 29.10.2015 P. 040 7336229 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotTulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät 27.3.2019 Tausta Ympäristöministeriö on vuoden 2019 alusta käynnistänyt Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset hankkeen. Maankäyttöpäätökset
LisätiedotKansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti
Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä
LisätiedotKiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,
Kiila-viitearkkitehtuuri Jani Harju, 8.4.2015 Käytetty arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurimalliksi valittiin Kartturi-malli Jatkokehitetty JHS-179:stä Kartturi-mallia on käytetty mm. VAKAVA:ssa sekä Etelä-Suomen
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta
Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan
LisätiedotUudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan
Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen
LisätiedotSote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista
Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Johtavien viranhaltijoiden kokous 16.5.2017 KUNTIEN TIETOHALLINTO- JA ICT-PALVELUT MAAKUNNAN TIETOHALLINTO JA ICT- PALVELUT Hankkeen päävaiheet
LisätiedotSairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3.
Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3.2019 Juhani Heikka ICT-vastuuvalmistelija puh: 040 685 4041
LisätiedotMuutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön
Suomen julkishallinnon digitaalinen tulevaisuus Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain muilta mailta lainattua ja paljon itse tehtyä 28.3.2017 Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Muutos Nopea, jatkuva, kiihtyvä
LisätiedotICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät
ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.
LisätiedotTietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
LisätiedotAvaimet käytännön työlle
Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin
LisätiedotJHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta
JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet
LisätiedotRohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017
Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä Digiagenda esitys Syyskuu/2017 18.9.2017 Mitä digitalisaatio ja digitalisointi on? Digitalisaatio on ennen kaikkea muutosjohtajuutta, jossa johdon osallistuminen ja
LisätiedotDigitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?
Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät
LisätiedotOma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi
Oma Häme tietohallinnon selvitysvaiheen organisointi 27.3.2017 Johanna Tulander-Välkki www.omahäme.fi Valtakunnallisen ict-palvelukeskuksen palvelutarjooma ennen 2019 Keskitytään kolmeen palvelukokonaisuuteen
LisätiedotSähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana
Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.
LisätiedotYJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi
YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi Muodostaminen ja toteutus Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Mitä tuotteenhallinta käsittää? - Yhteiset toimintatavat ja prosessit, joilla tuotteen ylläpito
LisätiedotG4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo
G4-arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet Juha Rannanheimo Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteisen kehitystyön tavoitteet VSSHP, PSHP, PSSHP ja
LisätiedotICT-työryhmän tilannekatsaus
ICT-työryhmän tilannekatsaus Maakuntauudistuksen ohjausryhmä 24.4.2017 Juhani Heikka Pääteemat 1. Esivalmistelun eteneminen 2. POP-IT hankkeen keskeisimpiä tuloksia 3. ICT-palvelujen järjestäminen 4. Rahoitusmahdollisuudet
LisätiedotSähköisen asioinnin ensisijaisuus
Sähköisen asioinnin ensisijaisuus Hallituksen strategiaistunto 29.1. 2018 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sähköisen asioinnin ensisijaisuuden tavoitetila 2022 Tavoitetilassa 2022 Viranomaiset
LisätiedotEduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara
Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti
LisätiedotELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö
ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-infrahankinnat ELY-Infrahankinnoilla tarkoitetaan Elinkeino-,Liikenne ja Ympäristökeskusten
LisätiedotValtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007
Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,
LisätiedotHE 105/2012 vp. Esitys tulisi käsitellä yhdessä valtion vuoden 2013 talousarvion kanssa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
HE 105/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi riistanhoitomaksua
LisätiedotKansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015
- mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 Tulorekisterin tavoitteita Tulorekisteri on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vähentää yritysten hallinnollista taakkaa palkkaraportoinnin
LisätiedotHallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen
Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön
LisätiedotVäliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti
Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti Projektipäällikkö Eira Isoniemi eira.isoniemi@ylasavonsote.fi Mitä asianhallinta on? Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin
LisätiedotMitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari
Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia
LisätiedotSosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri
Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio
LisätiedotPOROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,
POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy
n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon
LisätiedotMaster data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
LisätiedotJHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki
Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA
1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotOKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014
OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV:n perusteet ja hyödyt -tiivistetty tietopaketti 29.11.2017 Esimerkkejä Suomi.fi-palvelutietovaranto on yksi
LisätiedotLUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI Sirpa Thessler Pääsihteeri, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013 Finlandiatalo
LisätiedotLYNETin AINEISTOPOLITIIKKA
1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotJulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM
JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten
LisätiedotSosiaalialan tiedonhallinta
Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin
LisätiedotMiten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
LisätiedotIT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä
IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotSisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi
Sisäasiainministeriön hallinnonalan Kieku-tietojärjestelmähanke Sisäasianministeriön toimenpiteet henkilöstöhallinnon yhtenäistämiseksi Kieku-info 23.9.2011 Sirpa Joensuu, projektipäällikkö Lähtötilanne
LisätiedotTuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI
Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat
LisätiedotValtion IT-palvelukeskus (VIP) Anna-Maija Karjalainen
Valtion IT-palvelukeskus (VIP) Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > VIP:n palvelut Valtioneuvoston IT palvelut Suomi.fi ValtIT kärkihankkeet Valtiokonttorin sisältä siirtyvät yhteiset
Lisätiedot