POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU TOIMINTAKERTOMUS 2008

2 TOIMINTAKERTOMUS 2008 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, jossa opiskelee noin 4000 opiskelijaa ja työskentelee noin 400 henkilökunnan edustajaa. Kesällä 2009 ammattikorkeakoulun kaikki toiminnot keskitetään Joensuuhun. strategia on organisaation ja toiminnan tavoitteellisen kehittämisen työkalu lakisääteisten tehtävien koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä aluekehitystehtävän toteuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Ammattikorkeakoulun tehtävä, näkymä vuodelle 2015 ja arvot on määritelty strategiassa seuraavasti. Tehtävä Korkeakoulutamme kansainvälisesti kilpailukykyisiä ammatillisia osaajia ja tarjoamme tutkimus- ja kehittämispalveluja. Kehitämme asiakkuuslähtöisesti toimintaympäristöämme ja työelämää sekä uudistamme maakunnan elinkeinorakennetta, yrittäjyyttä ja hyvinvointia. Näkymä 2015 Aluekehittämistyössä olemme paras suomalainen ammattikorkeakoulu. Koulutuksemme vetovoima on keskimääräistä parempi. Meillä on vähintään yksi koulutuksen laadun huippuyksikkö. Ammattikorkeakoulumme tehokas ja sitouttava toimintakulttuuri on esimerkillinen. Arvot Työelämälähtöisyys Lähtökohtanamme ovat alueen työelämä ja sen kehittäminen kansainvälistä osaamistasoa ylläpitäen. Menestyksemme edellytys ja voimavara on yhteistyö. Toiminnassamme korostuvat asiakkuuslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. Sisältö REHTORIN KATSAUS 4 KOULUTUSTOIMINTA 6 TUTKIMUS- JA ALUEKEHITTÄMISTOIMINTA 7 KESKUSTEN KATSAUKSET 7 Biotalouden keskus 8 Liiketalouden ja tekniikan keskus 9 Luovien alojen keskus 10 Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus 11 Sosiaali- ja terveysalan keskus 12 YHTEISKUNTAVASTUUN TULOKSET Henkilöstökatsaus 14 Talouskatsaus 16 Ympäristövastuu 18 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN HALLINTO Aluevaikuttavuus Teemme työtä tuloksellisesti koulutuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja aluekehityksessä toimintaympäristömme menestykseksi. Arvioimme ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja korostamme yhteiskuntavastuuta. Edelläkävijyys Olemme luovien yksilöiden asiantuntijayhteisö. Toimimme innovatiivisesti oppijoina, osaajina sekä työelämäsuhteiden ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittäjinä. 2 3

3 Organisaatiouudistus ja strateginen kumppanuus Joensuuhun neljälle kampukselle sijoittuvat keskukset ovat: 1) Biotalouden keskus, 2) Liiketalouden ja tekniikan keskus, 3) Luovien alojen keskus, 4) Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus ja 5) Sosiaali- ja terveysalan keskus. Organisaatiouudistus merkitsee myös hallinto- ja kehittämispalvelujen keskittämistä sekä asiakaspalvelun sekä palvelutoiminnan konseptoimista ja kehittämistä. Johtamisen näkökulmasta organisaatiouudistus merkitsee strategisen johtamisen voimistumista. Uudessa organisaatiossa opiskelijat ovat vahvasti edustettuina sekä keskusten että ammattikorkeakoulun yhteisissä kehittämisryhmissä. vuoden 2008 toiminta kytkeytyi kiinteästi vuosille laaditun strategian toteuttamiseen. Vuoden 2008 painopistealueita ovat kumppanuussuhteiden tiivistäminen ja työnjaon selkiyttäminen, osaamisperustainen organisoituminen sekä taloudellisten toimintaedellytysten vahvistaminen. Kumppanuussuhteiden tiivistäminen ja työnjaon selkeyttäminen Strategisesti keskeisin tehtävä oli itäsuomalaisen ammattikorkeakoulutuksen työnjaon ja yhteistyön mahdollisuuksien selkeyttäminen toiminta-alueen, ammattikorkeakoulun ja sen ylläpitäjän sekä opetusministeriön ohjeistaman rakenteellisen kehittämisen politiikan tavoitteet ja linjaukset huomioon ottaen. Tehtävää pohjusti Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammatttikorkeakoulujen yhteistyöselvitys, joka perustui laajaan toimija- ja toimintaympäristöanalyysiin. PKAMK ja Savonia-amk sekä niiden ylläpitäjät solmivat syyskuussa 2008 yhteistyösopimuksen strategisen kumppanuuden syventämiseksi. Mikkelin amk päätyi suuntautumaan Kaakkois-Suomen korkeakouluyhteistyöhön. Sopimuksen pohjalta toiminut strategiaryhmä laati suuntaviivat ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) yhteistyörakenteelle. Sen puitteissa koordinoitiin rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä, tehtiin esitys koulutusohjelmarakenteiden profiloivaksi kehittämiseksi sekä luonnosteltiin keskeiset yhteiset kehittämistoimet uudelle tavoitesopimuskaudelle. PKAMK:n ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä työelämän toiminnallista yhteistyötä tiivistettiin yhteisellä, Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallinnoimalla hankkeella. Sen tavoitteina ovat opettajien työelämäosaamisen vahvistaminen pitkien työelämäjaksojen avulla sekä strategisten kumppanuuksien vahvistaminen maakunnan työelämän organisaatioiden kanssa. Osaamisperustainen organisoituminen ERI-laisiin keskuksiin Taloudellisten toimintaedellytysten vahvistaminen Ammattikorkeakoulun taloudellinen tulos parani vuonna Hyvän tuloksen tilikauden ylijäämäksi muodostui 0.75 M mahdollistivat hyvä talouskuri, maksullisen palvelutoiminnan vahvistuminen sekä resurssien käytön tehostaminen. Tilastrategian hyväksyminen ja organisaatiouudistus tukevat resurssien käytön tehostumista tulevaisuudessa. Kesäkuussa 2008 hyväksytyn tilastrategian mukaisesti ammattikorkeakoulun toiminnat keskittyvät Joensuuhun kesään 2009 mennessä. Tilastrategian edellyttämä kiinteistöjen kunnostus ja uudisrakentaminen suunniteltiin pääsääntöisesti vuoden 2008 kuluessa. Toimintojen keskittämisen seurauksena syntyy lähivuosina suoria säästöjä kiinteistökustannuksissa sekä epäsuoria säästöjä tukitoimintojen synergiavaikutusten ja eri toimijoiden läheisyyden vuoksi. Joensuuhun keskittymisestä on seurannut tarve mallittaa maakunnan aikuiskoulutusta tehokkaalla seutukuntalähtöisellä toimintatavalla. PKAMK:n koordinoiman maakuntakorkeakoulun toiminnan vakinaistamiselle osaksi ammattikorkeakoulun palvelutoimintaa on luotu hyvät edellytykset. PKAMK:ssa valmisteltiin tutkimus- ja aluekehitystoiminnan strategiaa entistä vaikuttavamman hanketoiminnan perustaksi ja kansainvälisyyden vahvistamiseksi. Rakennerahastoihin liittyvistä päätöksenteko-ongelmista huolimatta hanketoiminnan volyymit saatiin varmistettua, ja erityisesti kansainvälinen hanketoiminta lisääntyi. Kiitän ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja alueen kehittämisen hyväksi tehdystä työstä vuonna Hyvä yhteistyö on tulevaisuuden menestyksen perusta. Ylläpitäjänä toimiva Joensuun kaupunki valmisteli uuden kuntalain mukaisen ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen perustamisen. Uusi johtosääntö vahvistaa ammattikorkeakoulun strategista johtamista ja aluevaikuttavuutta. Vuoden 2008 aikana valmisteltiin strategiaan perustuva laaja organisaatiouudistus ja valittiin sen edellyttämät uudet toimijat. Uuden organisaation teoreettisena lähtökohtana on ERI-toimintatapa (Education through regional interaction), joka korostaa alueen työelämän, ammattikorkeakoulun ja muiden toimijoiden osaamista kumuloivaa vuorovaikutusta. Ammattikorkeakoulun toiminnat organisoitiin viiteen työelämän osaamiskokonaisuuksien perusteella koottuun keskukseen. Niiden tavoitteena on toimia oppimis- ja kehittämisympäristöinä, jotka rakenteellisesti tukevat koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja työelämän organisaatioiden välistä toiminnallista yhteistyötä. Vesa Saarikoski rehtori

4 Koulutustoiminta Tutkimus- ja aluekehittämistoiminta Koulutustoiminnan kehittämistoimet vuonna 2008 liittyivät pääasiassa keskusten toiminnan käynnistämisen valmisteluun sekä yhteistyön rakentamiseen Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Konkreettisena toimenpiteenä Savonian kanssa sovittiin koulutusohjelmarakenteen kehittämisestä vuosina Kehittämisen painopisteitä olivat seuraavat asiat: Aikuiskoulutuksen kehittämisohjelma (AIKE) Toteutettiin aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmien arviointi, jonka raportti ilmestyi ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Arvioinnin perusteella laadittiin suunnitelmat kehittämistoimista. Valmistautuminen opetussuunnitelmien uudistamiseen vuosina Määriteltiin tutkinnoille yhteiset kompetenssit ja niiden pohjalta runko ammattikorkeakoulun yhteiselle opetustarjonnalle. Laadittiin alustavat suunnitelmat uudistuksen toteuttamiselle. AHOT-järjestelmän (aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen) kehittäminen Sähköisen opintojaksopalautejärjestelmän rakentaminen ja pilotointi Henkilöstön osaamiskartoituksen suunnittelu ja pilotointi Osaamisperustainen organisoituminen ja pedagogisen johtajuuden vahvistaminen koulutustoiminnan tunnuslukuja (AMKOTA) tutkimus- ja aluekehittämistoiminnan strategian uudistaminen käynnistettiin vuoden 2008 aikana. Tarkoituksena on tarkentaa ja täsmentää keskeiset kärkija avainosaamisalueet. Uuden rakennerahastokauden käynnistämiseen liittyi uusien projektien valmistelua ja organisointia. Uuden alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoiteohjelman hankkeita suunniteltiin ja rahoitushakemuksia jätettiin rahoittajille. Uusi ohjelmakausi saatiin hitaasti käyntiin. Hankeyhteistyötä tiivistettiin alueellisten elinkeinoyhtiöiden, Joensuun Tiedepuiston, Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiksi teemaalueiksi on valittu: energia, ympäristö ja asuminen, hyvinvointi, ikääntyminen ja turvallisuus sekä Venäjä-osaaminen. Sosiaali- ja terveysalalla käynnistyi useita uusia projekteja. Lisäksi ICT- ohjelmassa käynnistettiin tuotannonohjaus-hankkeita yhdessä alueen teollisuuden kanssa. Kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistettiin. Vuoden aikana käynnistettiin kansainvälisten -hankkeiden ja projektien valmistelua tukeva kehittämishanke Globro. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n yhteishakemuksella saatiin European Network of Living Labs (EnoLL) -jäsenyys (Living Lab for Design and Services, LLDS). Lisäksi koordinointiin Euroopan laajuisen Tutkijoiden yö hankkeen Joensuun osuutta. Syyskuussa järjestetty tapahtuma esitteli alueella tehtävää tutkimustoimintaa maakunnan asukkaille useiden eri tapahtumien kautta. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen TULI (Tutkimuslähtöiset Liikeideat) -hankkeen varsinaiset toimenpiteet käynnistettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa syksyn 2008 aikana. Ensimmäisellä sisäisellä hakukierroksella käsittelyyn saatiin 30 liikeideaa 20 opiskelijalta tai opiskelijaryhmältä sekä 5 henkilökunnan edustajalta. Liikeideoita saatiin useimmilta koulutusaloilta. TEKES-rahoitteisen TULIhankkeen yhteydessä on kehitetty eteenpäin PKAMK:n keksintö- ja innovaatioprosesseja. Keksintötoiminta saatiin käyntiin Opiskelijat yhteensä amk-tutkinto (nuorten koulutus) amk-tutkinto (aikuiskoulutus) ylempi amk-tutkinto erikoistumisopinnot Opettajat (htv) Ensisijaiset hakijat (nuorten koulutus) Aloittaneet (nuorten koulutus) ylioppilaita 72% 75% 72% Suoritetut tutkinnot amk-tutkinto ylempi amk-tutkinto Keskeyttäneet 6,9% 8,8% 9,9% Oppilaitosta vaihtaneet 2,7% 2,3% 2,2% Avoin ammattikorkeakoulu opintosuoritukset, op osallistujat Opiskelijatyytyväisyys 73% 74% 74% Osaamiskeskusohjelman toteuttamista jatkettiin yhdessä Joensuun Tiedepuiston kanssa osallistumalla erityisesti tulevaisuuden energiateknologiat-, Forest Industry Future ja asuminen-, nano- ja mikrojärjestelmät- sekä tulevaisuuden materiaalit -osaamisklustreihin. Yhteyksiä luotiin myös matkailu ja elämystuotantoklusteriin. Osaamiskeskusohjelman kautta tutkimustoiminnan toteuttamiseen on saatu merkittäviä rahoituspanostuksia, joilla on pystytty suuntaamaan ja kehittämään uusia projekteja ja tutkimusohjelmia. Osaamiskeskusohjelmassa tehdyissä hankevalmisteluissa painopisteinä ovat olleet teknologiaan liittyvät ja TEKESiin suunnatut hankkeet. TEKESin hankkeiden lukumäärä kasvoi merkittävästi. Erityisen hyvin menestyttiin myös bioenergiaan liittyvässä toiminnassa ja vuoden aikana käynnistettiin useita kansallisia ja kansainvälisiä aihealueeseen liittyviä projekteja. Valtakunnallisen aluekeskusohjelman (AKO) toteuttamiseen osallistuttiin edelleen aktiivisesti yhdessä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JO- SEK Oy:n kanssa. Ammattikorkeakoulun Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK on vastannut aluekeskusohjelmassa hyvinvointiosion toteuttamisesta Henkilöstö Toteuma, M 7,5 6,2 3,

5 Biotalouden keskus Liiketalouden ja tekniikan keskus LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma (kestävä energiatalous, YAMK-tutkinto) YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Muovitekniikan koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma, (ylempi AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA Henkilöstöä 50 Opiskelijoita 546 Tutkintoja yhteensä 61 agrologi (AMK) 10 metsätalousinsinööri (AMK) 41 insinööri (AMK) 10 Kansainvälinen vaihto lähteneet opiskelijat 76 saapuneet opiskelijat 32 opettajavaihto 12 Vuosi 2008 oli intensiivistä biotalouden keskuksen rakennusaikaa osana ammattikorkeakoulun osaamisperustaista organisoitumista. Prosessia johti työryhmä, jonka ytimen muodostivat keskuksen koulutusohjelmien johtajat ja yliopettajat. Työryhmän säännöllisen työskentelyn rinnalla yhteistä tulevaisuutta pohdittiin pienemmissä ryhmissä sekä koko henkilöstölle järjestytetyissä tapaamisissa. Maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden koulutusohjelmien aikuiskoulutustoteutukset sekä ympäristöteknologian ylempään tutkintoon johtava koulutusohjelma arvioitiin osana koko ammattikorkeakoulun prosessia. Koulutusohjelmien verkkopedagogisia toteutuksia kehitettiin edelleen. Metsätalouden koulutusohjelman opiskelijarekrytointi onnistui hyvin sekä nuorten että aikuiskoulutuksen osalta, mutta maaseutuelinkeinojen ja ympäristöteknologian koulutusohjelmien vetovoima jäi asetetun tavoitteen alapuolelle. Valmistuneiden metsätalousinsinöörien lukumäärä oli hyvällä tasolla, agrologeja ja insinöörejä valmistui kohtuullinen määrä. Tutkimus- ja aluekehittämistoiminnan painopisteenä oli bioenergia, erityisesti hajautettuun energian tuotantoon liittyvä kehittämistoiminta, jonka parissa työskenteli 8 henkilöä. Hajautetut energiaratkaisut valittiin myös yhdeksi kolmesta PKAMK:n ja Savonian alkuvaiheen yhteistyön painopisteistä. Kansainvälinen hanketoiminta syveni, ja ensimmäinen TEKES-osarahoitteinen hanke käynnistyi. Aktiivisen ja monipuolisen kansainvälisen toiminnan painopisteitä olivat Erasmus-yhteistyö; lisäksi erityispiirteinä ympäristöteknologian koulutusohjelman Venäjän Karjalaan Petroskoin yliopiston kanssa tehtävä FIRST -yhteistyö sekä Namibian ja Botswanan kanssa toteutettava North-South-South yhteistyö, jossa olivat tiivisti mukana maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden koulutusohjelmat. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma osallistui aktiivisesti kansainvälisen EUREKAmoduulin toteuttamiseen Unkarissa. PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA Henkilöstöä 90 Opiskelijoita 1314 Tutkintoja yhteensä 178 insinööri (AMK) 117 insinööri (ylempi AMK) 16 tradenomi 61 Kansainvälinen vaihto lähteneet opiskelijat 14 saapuneet opiskelijat 5 opettajavaihto 20 Liiketalouden ja tekniikan keskus toimii pääosin Wärtsilä-kampuksella, jolla työskenteli 55 opetuksessa ja 35 projekteissa, laboratorioissa ja hallintotehtävissä toimivaa henkilöä. Liiketalouden opiskelijoita keskuksessa oli noin 360 ja tekniikan opiskelijoita noin 950. Opiskelijajärjestöjen aloitteesta käynnistyi keväällä 2008 toiminta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. VIP-toiminta (Välittämisen Ilmapiirin Parantaminen) on pilottihanke koko ammattikorkeakoululle, ja sen tavoitteena on opiskelijoiden keskinäisen yhteisöllisyyden edistäminen. Keskuksessa jatkettiin jo aiemmin aloitettua liiketalouden aikuiskoulutuksen monimuotoistamista sekä saatettiin loppuun sähkö- ja tietotekniikan koulutusohjelmien opetussuunnitelmauudistukset. Muovitekniikan projektioppimisympäristössä, CAE-akatemiassa toteutettiin runsaasti yrityslähtöisiä tuotekehityshankkeita. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa lisättiin puurakentamisen opetustarjontaa. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa aloitettiin metsäkoneteknologiaan liittyvien opintojen tarjonta. Keskuksen tutkimus- ja aluekehittämistoiminta oli erittäin aktiivista. Uusina hankkeina ovat käynnistyneet mm. Tietomallintaminen rakentamisessa (TIRTAhanke), joka toteutetaan yhdessä Savonia -ammattikorkeakoulun kanssa sekä kaivannaisteollisuuden koulutustarpeita kartoittava hanke, joka tehdään yhdessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Suurin käynnistynyt hanke on tarkkuustekniikan hanke, jossa perehdytään metallin tarkkuustyöstöön yhdessä alueen metallialan yritysten kanssa

6 Luovien alojen keskus MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA KULTTUURIALA Matkailun koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus KULTTUURIALA Kuvataiteen koulutusohjelma Muotoilun koulutusohjelma Degree Programme in Design YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Degree Programme in International Business D ART Muotoilun palvelukeskus PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA Henkilöstöä 50 Opiskelijoita 600 Tutkintoja yhteensä 120 medianomi (AMK) 24 musiikkipedagogi (AMK) 12 restonomi (AMK) 55 tradenomi 29 Kansainvälinen vaihto lähteneet opiskelijat 76 saapuneet opiskelijat 32 opettajavaihto 12 Luovien alojen keskuksessa työskenteli päätoimisesti 50 henkeä ja lähes 600 opiskelijaa. Valtaosa keskuksen toiminnasta tapahtuu Joensuun Tiedepuiston tiloissa Osa musiikin koulutusohjelmasta (taidemusiikki, kansanmusiikki) sijaitsi Rantakadulla Joensuun konservatorion tiloissa. Matkailun koulutusohjelman Matkailun liikkeenjohdon suuntautumisvaihtoehto toteutettiin Nurmeksen toimipisteessä. Matkailun koulutusohjelmassa aloitettiin opetussuunnitelman uudistustyö. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa panostettiin etäopetuksen kehittämiseen siten, että syksystä 2009 alkaen valtaosan kursseista voit suorittaa etäopintoina ja vuodesta 2010 koko tutkinnon voi suorittaa virtuaalisesti. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa aloitettiin myös peliteknologian opetus. Viestinnän koulutusohjelmassa jatkettiin uuden opetussuunnitelman mukaista toimintaa perusopetuksessa ja Cadimedia-oppimisympäristössä. Vuonna 2008 Cadimedia-projekteja toteutettiin 70 kpl. Keskuksessa jatkettiin valtakunnallisen PIXOFF-julkaisualustan kehittämistä yhteistyössä konsortioon kuuluvien ammattikorkeakoulujen ja muiden partnereiden kanssa. Osana tulevaa organisaatiomuutosta luovien alojen keskuksessa aloitettiin monialaisen yhteistyön suunnittelu. Tämä uudenlainen toimintatapa näkyi jo vuonna 2008 mm. yhteisenä hanketoimintana, jonka tuloksena ensimmäinen toteutukseltaan monialainen (matkailu, viestintä) Outdoor Finland Pohjois-Karjala -hanke sai rahoituksen. Hanke on osa kansallista Outdoor Finland kokonaisuutta. Myös keskuksen yhteisten opetuskokonaisuuksien suunnittelu aloitettiin. PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA Henkilöstöä 35 Opiskelijoita 317 Tutkintoja yhteensä 65 kuvataiteilija (AMK) 14 muotoilija (AMK) 37 Bachelor of Business Administration 14 Kansainvälinen vaihto lähteneet opiskelijat 67 saapuneet opiskelijat 57 opettajavaihto 16 Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen perusrakenne nykyisessä muodossaan koulutusohjelmat ja palvelukeskus ovat toimineet Sirkkalassa syksystä 2007 lähtien. Organisaatiomuutokseen liittyvät henkilövalinnat tehtiin syyslukukauden 2008 aikana. Keskuksessa opiskeli noin 350 opiskelijaa ja työskenteli päätoimisesti 35 henkilökuntaa kuuluvaa. Opetuksen, T&K- ja aluekehitystoiminnan integrointi jatkui monialaisen tuotekehitystoiminnan kautta (yhteiset opintojaksot sekä projektit eri koulutusohjelmien kesken). Keskeisenä toimintamuotona oli INNOstudio - innovaatioleiritoiminta. Molemmissa englanninkielisissä koulutusohjelmissa jatkettiin yhteisen opetussuunnitelmarakenteen ja sisältöjen kehittämistä. Muotoilun koulutusohjelman aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmat uudistettiin monimuotoisiksi mahdollistamaan opiskelu työn ohessa. Hanketoiminta jatkui vireänä. Uuden organisoitumisen haasteisiin valmistauduttiin Otsakorpi-säätiön rahoittamilla hankkeilla (mm. T&K -toiminnan ja koulutuksen integroinnin mallintamishanke). Keskus käynnisti Monialaisen innovatiivinen tuote- ja palvelukehitysympäristö -hankkeen (MONNI). D ART Muotoilun palvelukeskus johtaa Joensuun seudun Living Lab for Design and Services toimintaa osana eurooppalaista ENOLL verkostoa. Kainuun Etu Oy:n kanssa tuotekehitysyhteistyö jatkui Piha- ja ympäristörakentamisen 2 -hankkeen kanssa. Hankeyhteistyö jatkui tiiviinä myös ISAKin kanssa (mm. Sauma 60+, Toimiva koti Pietari, Respecta).Vakiintuneina yhteistyökumppaneina jatkoivat alueelliset kehitysyhtiöt (Josek, Keti, Pikes, Kainuun Etu) sekä yrityksistä mm. Abloy Oy ja Tulikivi Oyj. Henkilökunnan kielikoulutusta jatkettiin kahden erillisen koulutuksen kautta (opetus- ja tukipalvelut)

7 Sosiaali- ja terveysalan keskus Bioanalytiikan koulutusohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (ylempi AMK) PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA Henkilöstöä 65 Opiskelijoita 1040 Tutkintoja yhteensä 174 bioanalyytikko (AMK) 18 fysioterapeutti (AMK 15 sairaanhoitaja (AMK) 77 terveydenhoitaja (AMK) 18 sosionomi (AMK) 46 Kansainvälinen vaihto lähteneet opiskelijat 53 saapuneet opiskelijat 18 opettajavaihto 18 Sosiaali- ja terveysalan keskuksessa työskenteli päätoimisesti 65 henkilöä ja 1040 opiskelijaa. Koulutusohjelmat toimivat Tikkarinne-kampuksella lukuun ottamatta Utrassa toimivaa sosiaalialan koulutusohjelmaa. Sosiaalialan koulutus siirtyy Tikkarinteelle kesällä Keskuksen koulutuksen vetovoima säilyi hyvänä ja ulos myytävän koulutuksen määrä ja tuloksellisuus lisääntyivät. Useita työvoimapoliittisia koulutuksia sekä maahanmuuttajakoulutusta toteutettiin. Bioanalytiikan koulutusohjelmassa panostettiin erikoistumisopintojen suunnitteluun valtakunnallisessa yhteistyössä sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Fysioterapian koulutusohjelma toteutti Kajaanin ammattikorkeakoululle työvoimapoliittisena koulutuksena fysioterapeuttiopintoja. Hoitotyön koulutusohjelmassa käynnistyivät maakuntakorkeakoulun kautta sairaanhoitajan perusopinnot. Sosiaalialalla aloitettiin ja terveysalalla jatkettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteutusta. Connect Pron käyttöä lisättiin, verkkopedagogiikkaa kehitettiin ja opetussuunnitelmauudistukseen valmistauduttiin. Merkittäviä T&K -hankkeita olivat Ympärivuorokautisen kotihoidon mallin kehittäminen seudullisena verkostoyhteistyönä -hanke, valtakunnallinen sähköisen kirjaamisen enni-hanke sekä kansainvälinen diabeteskoulutuksen kehittämishanke DIPRA. Organisaatiomuutokseen valmistauduttiin ja sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä käynnistettiin mm. yhteisellä kehittämismatkalla Riikaan. Myös yhteisten opintojen suunnittelu käynnistyi. Savoniaammattikorkeakoulun kanssa aloitettiin yhteistyö teemalla hyvinvointi, ikääntyminen ja turvallisuus väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut. Tähän liittyi vahvasti Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus ISAK. Vuoden toimintaa leimasivat organisaatiouudistuksen valmistelu sekä Savonia-yhteistyön käynnistäminen

8 Henkilöstökatsaus henkilöstön kokonaismäärä on laskenut hieman viime vuosina. Vuoden 2008 lopussa vakinaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa oli kaikkiaan 423 henkilöä. Vuoden kokonaistyömäärä vastasi 346 henkilötyövuotta. Pääosa henkilöstöstä toimii opetustehtävissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrä on vaihdellut jonkin verran hankekausien mukaisesti. Hallintohenkilöstön määrän lisääntyminen ja opetushenkilöstön määrän vähentyminen vuonna 2008 johtuvat pääasiassa kirjaamistavan muutoksesta näiden kahden ryhmän osalta. Suuret ikäluokat ovat vahvasti edustettuina ammattikorkeakoulun henkilöstössä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on noussut viime vuosien aikana. Vuoden 2006 lopulla se oli 48,2 vuotta, seuraavan vuoden lopussa 48,7 vuotta ja vuoden vaihteessa ,6 vuotta. Vuoden 2008 lopussa lähes puolet (46 %) vakinaisesta henkilöstöstä oli yli 50 -vuotiaita. Yli 55 -vuotiaiden osuus oli 23,2 %. Opetushenkilöstön osalta yli 50- vuotiaiden osuus oli selvästi keskimääräistä korkeampi Päätoiminen henkilöstö Päätoiminen opetushenkilöstö T&K-henkilöstö hallintohenkilöstö Sukupuoli naiset 54% 55% 56% miehet 46% 45% 44% Työsuhde vakinaiset 66% 66% 61% määräaikaiset 34% 34% 39% Opetushenkilöstö yhteensä lehtorit yliopettajat päätoimiset tuntiopettajat sivutoimiset tuntiopettajat Opettajien koulutustaso tohtorit lisensiaatit ylempi korkeakoulututkinnot (masteri+yamk) alemmat korkeakoulututkinnot (kandidaatti+amk) muut 6 7 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle seitsemän ja irtisanoutui viisi vakinaisessa työsuhteessa ollutta henkilöä. Sen sijaan määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuus oli huomattavasti suurempaa. Pääosa määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuudesta liittyi tuntiopettajuuksiin tai projektitehtäviin. Sairaspoissaolojen määrä väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaspoissaolopäiviä yhteismäärä vuonna 2008 oli 3125, joka vastaa keskimäärin 9 työpäivää/henkilö. Vastaava luku vuonna 2007 oli 3594 ja 3042 vuonna Sairaspoissaolojen väheneminen saattaa selittyä ainakin osittain sillä, että vuonna 2008 ammattikorkeakoulu luopui kahdesta kiinteistöstä, joissa oli sisäilmaongelmia. Pääosa (64 %) sairaspoissaoloista oli alle kahden viikon mittaisia, mutta sairaspoissaolopäivien yhteismäärästä lähes puolet kertyi yli kolmen kuukauden mittaisista jaksoista. Pitkien sairaspoissaolojen määrä on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana, johon vaikuttanee henkilöstön ikääntyminen. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan säännöllisillä työtyytyväisyyskyselyillä sekä sairaspoissaolojen ja työterveydenhuollon laskutuksen avulla. Työtyytyväisyyskysely tehdään kahden vuoden välein. Kyselyn teemat liittyvät työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, kehittymisen tukeen, työpaikan vaihtoon sekä muihin organisaatioon liittyviin asioihin. Henkilöstön työtyytyväisyys oli helmikuussa 2009 tehdyn kyselyn perusteella jonkin verran alhaisempi kuin vuoden 2005 ja 2007 lopuilla. Aikaisempina vuosina kysely on tehty vuoden lopulla, mutta nyt se haluttiin tehdä Työtyytyväisyys, % Sairaspoissaolot, pv Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittymistä tuetaan monin eri tavoin ja työtyytyväisyyskyselyn perusteella kaksi kolmasosaa oli tyytyväinen omiin kehittymismahdollisuuksiinsa. Opettajien työaikasuunnitelmiin on varattu työaikaa oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja koko henkilöstön kehittymistä tuetaan mm. koulutuksen ja työkierron avulla. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta ja laaja projektitoiminta mahdollistaa määräaikaisen siirtymisen erilaisiin työtehtäviin. Vuoden 2008 lopulla käynnistyi Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallinnoima hanke, joka mahdollistaa pitkät työelämäjaksot 70 opettajalla ja tukee työelämäkumppanuuksien vahvistumista. Henkilöstön osaamiskartoitusta ja osaamisen johtamisen mallia valmisteltiin. muiden kyselyjen tapaan vuoden alussa. Kysely ajoittui vain vajaa kaksi kuukautta vuodenvaihteessa tapahtuneen laajan organisaatiouudistuksen jälkeen, mikä näkyi avointen palautteiden mukaan erityisesti työtehtävien ja tehtävänjakojen epäselvyytenä. Vaikka muutoksen toteuttaminen olikin vastaajien mukaan pahasti kesken, lähes 80 % piti organisaation uudistamista selvästi tarpeellisena. Tilastojen (ja myös työtyytyväisyyskyselyjen) perusteella tasa-arvosuunnitelma ei ole kaikilta osin toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Palkkauserot miesten ja naisten välillä eivät ole kolmen vuoden seurannan aikana pienentyneet vaan päinvastoin kasvaneet. Opettajien osalta ero selittyy pitkälti miespainotteisen tekniikan alan korkeimmilla palkoilla ja sillä, että miespuoliset opettajat tekevät enemmän ylitöitä. Vakinaisesta opetushenkilöstöstä on naisten osuus täsmälleen sama kuin vuonna 2005 eli 50 %. Määräaikaisista opettajista vuonna 2005 naisia oli 41 % ja vuonna 2008 naisten osuus oli lähes sama eli 40 %

9 Talouskatsaus Ympäristökatsaus yhtenä strategisena valintana terve talous. Tavoitteen saavuttamiseksi kartoitetaan järjestelmällisesti eri toimintojen välisiä synergiaetuja ja tehdään aktiivisesti niitä hyödyntäviä ratkaisuja. Ammattikorkeakoulu tervehdytti talouttaan vuoden 2007 aikana ja tervehdyttämisen vaikutukset näkyvät edelleen vuoden 2008 toiminnassa. Merkittävänä asiana toimintavuoden rahoituksessa oli yksikkörahan määrän korottaminen kasvaneita kustannuksia vastaavaksi. Hanketoiminnan hidas käynnistyminen uuden rakennerahastokauden alussa vaikutti merkittävästi liiketoiminnan muiden tuottojen kehitykseen. Hankkeisiin liittyvät liiketoiminnan muut tuotot laskivat edellisvuodesta 1,4 miljoonalla eurolla jääden budjetoidusta noin 2 miljoonaa euroa. Kaikilta muilta osin talousarvio toteutui joko ennakoidusti tai ennakoitua paremmin. Terveen talouden vaatimukset toteutuivat ammattikorkeakoulun tilivuoden toiminnallisen tuloksen oltua ennen satunnaisia eriä euroa, joka ylitti tavoitteen noin eurolla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitos TULOSLASKELMA 1000 euroa Kuluneen toimintavuoden aikana ammattikorkeakoulu teki päätökset toimintojen uudelleen organisoimiseksi. Näiden ratkaisujen kokonaisvaikutukset näkyvät taloudessa luonnollisesti vasta seuraavien vuosien aikana, mutta jo nyt toteutetut tilajärjestelyt hillitsivät kustannusten kasvua. Hyväksytyn tilastrategian mukaisia toimenpiteitä voitiin toteuttaa osittain etupainotteisesti niin, että ne tukevat uuden organisaation vaatimuksia tulevaisuudessa, kuten matkailun koulutuksen siirtämistä Tiedepuiston kampukselle. Toimintavuoden taloudellinen tulos antaa hyvät mahdollisuuden toimintojen kehittämiseen uuden organisaation mukaisiksi TA ympäristöteknologian opiskelijat selvittivät kevään 2008 aikana ympäristöasioiden tilaa ammattikorkeakoulussa alustavassa ympäristökatselmuksessa. Selvitys tehtiin toiminnoittain/toimipisteittäin. Alustava ympäristökatselmus suoritettiin oheisen kuvion periaatteita soveltaen. Varsinaista koko ammattikorkeakoulun kattavaa ympäristönäkökohtien tunnistusta ja arvottamista ei tehty, mutta niiden osalta työ jatkuu vuonna ympäristöteknologian opiskelijat selvittivät kevään 2008 aikana ympäristöasioiden tilaa ammattikorkeakoulussa alustavassa ympäristökatselmuksessa. Selvitys tehtiin toiminnoittain/toimipisteittäin. Alustava ympäristökatselmus suoritettiin oheisen kuvion periaatteita soveltaen. Varsinaista koko ammattikorkeakoulun kattavaa ympäristönäkökohtien tunnistusta ja arvottamista ei tehty, mutta niiden osalta työ jatkuu vuonna Kaikki alustavassa katselmuksessa tunnistetut ympäristönäkökohdat ALUSTAVA YMPÄRISTÖ Arvottaminen - mitkä ovat tärkeitä asioita? Valitaan kriteerit: -organisaation arvot ja toimintaperiaatteet - ympäristövaikutuksen merkittävyys - määräykset tai ohjeet - muu kriteeri, esim. sidosryhmien näkemys, välillinen vaikutus Alustavan ympäristökatselmuksen periaatteet (SYKLI) Merkittävät ympäristönäkökohdat, jotka ovat ympäristöasioiden hallinnan perusta YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristö-ohjelma - tavoitteet - toimenpiteet - vastuut - aikataulut - seuranta Halittavat asiat - vastuut - toimintatavat - ohjeet - mittaukset - tarkkailu Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Yksikköhinta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot Selvityksen tulosten perusteella ympäristöasioiden hoidon tila on murrosvaiheessa PKAMK:ssa. Aiempia koko ammattikorkeakoulua koskevia selvityksiä ei ole tehty. Ympäristöasioista on huolehdittu eri toimipisteissä eri tavoin. Tilojen uudistamisen myötä tilannetta on tietoisesti korjattu ja yhtenäistetty. Selvityksen yhteydessä koottiin myös monipuoliset tilastot lämmön, sähkön ja veden kulutuksesta. Kaikki kulutuslukemat ovat selvässä laskussa. Tämä johtuu pääosin siitä, että toimitilojen määrä on pienentynyt toimintojen keskittämisen myötä. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä opiskelija yhteensä opiskelija yhteensä opiskelija % opiskelija Käytössä oleva pinta-ala, m , , ,79-9,68% -10,11% Lämmön kulutus, MWh , , ,4-9,25% -9,69% Sähkön kulutus, MWh , , ,5-2,39% -2,86% Veden kulutus, MWh , , ,8-17,93% -18,32% Vuokrakulut Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tehtyjen selvitysten perusteella ympäristöasiat opetuksessa on huomioitu vaihtelevasti eri toimipisteissä opetus- ja T&K-toiminnassa. Eriasteista mielenkiintoa ympäristöasioita kohtaan löytyy ja koulutusohjelmissa tehdään ympäristötyötä myös tiedostamattaan. Ympäristöalan terminologiaa ja käsitteitä ei vielä tunneta riittävästi, kuitenkin toimitaan ympäristön hyväksi. Toimintaa säätelee taloustilanne, joka voi toimia myös ympäristön hyväksi. Asennetasolla on myös kehitettävää sekä henkilökunnassa että opiskelijoissa. Ympäristöasioiden määrä opetuksen sisällöissä vaihtelee ja riippuu opettajan omasta näkökannasta ja mieltymyksistä. Vuonna 2008 määritellyissä kaikille tutkinnoille yhteisissä kompetensseissa ympäristöasiat sisältyvät eettisen osaamisen kokonaisuuteen. T&K-toiminnassa EU-hankkeissa ympäristöasiat on vaadittu otettavaksi huomioon rahoittajien toimesta jo vuosien ajan. Muissa hankkeissa ympäristöasioita ei ole yhtä systemaattisesti huomioitu, mutta esimerkiksi kestävän energiatalouteen liittyvissä hankkeissa ympäristönäkökohdat liittyvät toiminnan ydinsisältöön. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmissa kaikkien yksikköjen tuli huomioida ympäristöasiat omassa toiminnassaan. ympäristön huomioimisessa yhtenäistä ympäristöstrategiaa ei ole, ja se tulisikin nostaa voimakkaammin esille strategiatyössä. Strategiassa kestävä kehitys ja johtajuus eivät pääse myöskään riittävästi esille. Vuonna 2008 tehdyn alustavan ympäristökatselmuksen perusteella on tarkoitus laatia ympäristöohjelma vuonna Siinä määritellään ammattikorkeakoulun merkittävimmät ympäristönäkökohdat, jotka huomioidaan strategian päivityksessä ja käytännön toiminnan suunnittelussa. Kestävän kehityksen näkökulmat integroidaan opetussuunnitelmiin niitä uudistettaessa

10 hallituksen jäsenet ja varajäsenet 2008 Ammattikorkeakoulun ylimpänä sisäisenä hallintoelimenä toimii ammattikorkeakoulun hallitus. Sen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää sisäisistä asioista. jäsen varajäsen Vararehtori Raimo Saarelainen Hallinto- ja talousjohtaja Eero Elsinen Lehtori Liisa Sandvall Lehtori Pertti Savelius Hankepäällikkö Susanna Varis Laboratorioteknikko Matti Hirvonen Opiskelija Petri Rytkönen Opiskelija Asta Viertola saakka Maakuntaradion päällikkö Arja Airaksinen Toimitusjohtaja Harri Broman Aluejohtaja Pirkko-Liisa Hyttinen Kaupunginhallituksen edustaja Valtiotieteiden maisteri Ulla Mikkola Puheenjohtaja Rehtori Vesa Saarikoski Kielipalveluiden johtaja Anneli Airola Kehittämisjohtaja Lasse Neuvonen Lehtori Virva Rento Yliopettaja Jari Kupiainen Opintosihteeri Pirjo Leppälä Suunnittelija Jaana Rummukainen Opiskelija Mikko Halonen Opiskelija Lauri Hirvonen alkaen Opiskelija Jaana Parkkinen Yritysasiamies Arto Kontkanen Toimitusjohtaja Markku Litja Järjestöagronomi Maija Kakriainen Mari Hämäläinen saakka Timo Elo alkaen Pöytäkirjanpitäjä Rehtorin sihteeri Pia Hakulinen 18 19

11 Joensuun kaupunginhallitus johtokuntana toimi Joensuun kaupunginhallitus. Johtokunnan tehtävänä on päättää ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta. jäsen Eskelinen Seppo pj., tiiminvetäjä Elo Timo 1. varapj., toiminnanjohtaja Minkkinen Jaana koulun johtaja, KM Haakana Marko toiminnanjohtaja Pennanen Anita kirjaltaja Kärnä Seija lähihoitaja Wihonen Jussi kauppias, KM Mikkola Ulla tiedotuspäällikkö Puustinen Timo metsäneuvoja Mikkonen Krista FM, kotiäiti La Russa Birgitta Lääkäri varajäsen Hämäläinen Juha luonnonsuojelupäällikkö Paukku Saara sairaanhoitaja-kätilö Holopainen Hinni-Mari toiminnanjohtaja Niemelä-Hytönen Mervi RI Tiainen Arja-Irene lehtori, kasvatustiet. lis. Kosonen Pentti yrittäjä Myller Esko Toimitusjohtaja Turunen Eeva kunnallisneuvos Sagulin Eino lehtori, insinööri Hämäläinen Marjo tietotyöntekijä Surakka Martti myyntimies Graafinen suunnittelu: Olga Pletcheva Kuvat: Olga Pletcheva, PKAMK:n arkisto

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Tervetuloa Kareliaan!

Tervetuloa Kareliaan! Tervetuloa Kareliaan! 25 vuotta amk-koulutusta, tki-toimintaa, kansainvälisyyttä! High Tech Business Café tilaisuus MIM-metalliruiskuvalun mahdollisuudet teollisuudelle 21.3.2017 Toimialajohtaja Ulla Asikainen

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Karelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä.

Karelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä. Karelia on Osaava maailma Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä. Opiskelu Kareliassa - Teoria Käytäntö - Kansainvälisty huoletta!

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Hall 8/ Liite nro 3

Hall 8/ Liite nro 3 Hall 8/31.8.2017 Liite nro 3 Sisällys vertailu 1.1. 30.6.2017... 1 Tuloslaskelmat 2014 17... 2 Talousarvion toteutumavertailu 2017... 3 Toimintakate 2014 17... 4 Palkkojen toteutumat 1.1. 30.6.2017...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Toimintakertomus 2009 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

Toimintakertomus 2009 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Toimintakertomus 2009 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Toimintakertomus 2009 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen

Lisätiedot

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu elintarvikealan kehittäjänä Pohjois-Pohjanmaalla

Oulun ammattikorkeakoulu elintarvikealan kehittäjänä Pohjois-Pohjanmaalla Oamk lyhyesti Yli 8000 opiskelijaa 600 opettajaa ja muuta henkilökuntaa Tehtävänä koulutus ja tki-toiminta sekä aluekehittäminen Alat: o Tekniikka o Sosiaali- ja terveysala o Liiketalous o Kulttuuri o

Lisätiedot

HAKIJATILASTO

HAKIJATILASTO AMK- ja Bachelor-tutkinnot Kulttuuriala Bachelor of Culture and Arts, Media and Arts 48 325 334 6,77 Medianomi (AMK), päivätoteutus 42 259 446 6,17 Musiikkipedagogi (AMK), päivätoteutus 25 42 157 1,68

Lisätiedot

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset

Lisätiedot

Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus

Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus JOENSUUN VESI -LIIKELAITOS Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti kaupungin vesihuollosta, joka sisältää vedentuotannon

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Insinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko

Insinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko TAMKista oikeaan ammattiin Insinööri Bioanalyytikko Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko Kätilö Rakennusarkkitehti Medianomi Rakennusmestari Restonomi Sairaanhoitaja Ensihoitaja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

Toimintakertomus 2010

Toimintakertomus 2010 Yhteystiedot POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUS Tikkarinne 9 82 Joensuu puh. vaihde (13) 26 6 faksi (13) 26 641 BIOTALOUDEN KESKUS Sirkkalantie A 81 Joensuu puh. (13) 26 69

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Hallitus 21.9.2012 LIITE 1 VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1-2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen, RAMK, LAO, LAMO ja Urheiluopisto mittarit 3-4 Yhteenveto tulosalueiden tuloksista /31.8.2011-10,

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016 Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 216 Hakijat ja paikan vastaanottaneet Artenomi (AMK), muotoilu, päivätoteutus 44 47 75 179 198 Bachelor of Business Administration, International Business,

Lisätiedot

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI LOIMAAN VEDEN OSAVUOSIKATSAUS 1 YLEISTÄ Loimaan veden johtosäännössä mainitaan kaupunginvaltuuston ja kuntalain liikelaitokselle määrittämät oikeudet

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 23.5. ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 90 op Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK) musiikkipedagogi (AMK) tanssinopettaja (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

AMK-tutkintoon johtava koulutus

AMK-tutkintoon johtava koulutus Liiketalous AMK-tutkintoon johtava koulutus Informaatioteknologia BEng, Information Technology insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Kulttuuriala medianomi (AMK)

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK) musiikkipedagogi (AMK) tanssinopettaja (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen)

Martin-Laakso Päivi. Puustelli Markku. Pelli Raimo, vararehtori Rautaniemi Pirkko, toimialajohtaja (kohdasta 4 alkaen) PÖYTÄKIRJA 1/2006 1 (5) Hallitus 1.2.2006 HALLITUKSEN KOKOUS AIKA Tiistaina 24.1.2006 klo 13.10 14.55 Yhteinen seminaari klo 11.00 alkaen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kanssa. Seminaarissa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat kutsutaan

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

3 Esimiessuhteet ja vastuut 3

3 Esimiessuhteet ja vastuut 3 TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty rehtorin päätöksellä 4.9.2013 102. 1 Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat säännöt 1 2 Ammattikorkeakoulun organisaatio 1 2.1 Koulutus- ja tutkimuskeskukset 2 2.2 Kehittämis-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat kutsutaan

Lisätiedot

sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja

sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja KUTSU ESITYSLISTA 25.4.2019 3/2019 Kokousaika to 25.4.2019, klo 12.00 Kokouspaikka Päätöksentekijät Läsnä = x Hotelli Vuolake Laukaa, neuvotteluhuone Jaakko Kiiskilä puheenjohtaja Eero Vainio Tuija Koivisto

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus 2012 1 TULOSTEN JA MUUTOSTEN VUOSI Keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä yli 2000

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot