/sivu 1 TALOUSSUUNNITELMAN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Transkriptio

1 /sivu 1 OPETUSPALVELUT TALOUSSUUNNITELMAN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Strateginen tavoite Taloussuunnitelman toimenpiteet Mittarit ASIAKASLÄHTÖISET JA KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Osallistamme henkilöstöä palvelujen kehittämisessä kohti asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluja. Otamme käyttöön kevyempiä palvelumuotoja, jotka edistävät ja antavat tilaa myös kuntalaisten omatoimisuudelle ja osallisuudelle. Olemme valmiita sopeuttamaan palvelutasoa taloustilanteen niin vaatiessa. Intensiivinen neuropsykologinen perheitä tukeva paikallinen toiminta poikkihallinnollisena yhteistyönä Toimintamallin luominen ja koordinointi Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain täytäntöönpano Erityisen ja tehostetun tuen resurssin uudelleenjärjestely vastaamaan oppilasmäärän kasvusta johtuvaa lisätarvetta H H Kunnan ulkopuolisten kuntoutushakemusten määrän kehitys perheiden ja työntekijöiden antama palaute tukee luotua toimintamallia Kouluterveyskyselyn tulosten kehittyminen Yksilöllisten monialaisten oppilashuoltoryhmien määrän kehitys Oppilasmäärän kasvun sopeuttaminen nykyiseen opetustuntiresurssiin Esiopetus / 20 oppilasta Vuosiluokat 1-2 / oppilasta Vuosiluokat 3-6 / oppilasta Vuosiluokat 7-9 / oppilasta Uudelleenjärjestelyn mukainen opetusresurssin jako lukuvuonna Yleisopetuksen luokkakoot (keskimäärin) Lapsia ja perheitä tukevaa intensiivistä neuropsykologista toimintamallia on kehitetty ja selkeytetty palveluohjauksen osalta. Tavoitteena on poikkihallinnollisena yhteistyönä asiakasohjausten selkiinnyttäminen kunnallisiin tukipalveluihin ja niiden tuotteistaminen. Kunnan ulkopuolisiin kuntoutuksiin ohjataan entistä tarkemman seulan läpi. Kouluterveyskyselyn valtakunnallinen toteutus epäonnistui THL:n järjestelmävirheen vuoksi eli kuntaja koulukohtaisia tuloksia ei saada vuonna Koulujen oppilashuoltoryhmätyö painottuu pedagogiseen oppilashuoltotyöhön. Uuden lain mukaisia yksilöllisiä monialaisia oppilashuoltoryhmiä järjestettiin lukuvuoden aikana yksittäisiä, ei suuressa määrin. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen erityistyöntekijöiden yhteistyötä tukevia kehittämistapaamisia järjestettiin tukemaan yhteisten käytänteiden luomista asiakaslähtöisesti. Koulujen tilannevastaavien (matalan kynnyksen puuttuminen haastaviin tilanteisiin koulun arjessa) rekrytoinnit ja koulutukset toteutettiin keväällä Sivistyslautakunta vahvisti erityisen tuen järjestämisen periaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelujen osalta. Lähtökohta on, että oppilas saa erityisen tuen omassa lähikoulussa (isot alakoulut) tai opetuksen palvelualueen koulussa (kyläkoulut). Muutosprosessi toteutettiin yhteistyössä rehtoreiden, henkilöstön, vanhempien ja kasvatus- ja opetuslautakunnan kanssa.

2 /sivu 2 Keskimääräinen opetusryhmien koko oli opetustuntipäätöstä tehtäessä lukuvuoden osalta (3/2015) : (perusopetusryhmä / jakotunnit): a) isot alakoulut + yläkoulut (Hakkari, Kulju, Lempoinen, Moisio ja Sääksjär vi) 1. vuosiluokka 23,27 / 2,75 2. vuosiluokka 20,50 / 3,00 3. vuosiluokka 22,70 / 4,25 4. vuosiluokka 21,06 / 3,33 5. vuosiluokka 21,33 / 4,25 6. vuosiluokka 22,13 / 5,08 7. vuosiluokka 21,42 8. vuosiluokka 20,29 9. vuosiluokka 18,83 Kyläkoulujen yhdysluokkaopetuksessa opetusryhmien koot ovat keskimäärin (perusopetusryhmä ja jakotunnit) : - vuosiluokat 1-2 = 9-27 / vuosiluokat 3-4 = 18-25/ vuosiluokat 4-6 = / 2-5 Lempäälän kunta sai Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusryhmien pienentämisavustus käytettäväksi vuosina Tämä raha kohdennetaan hakemuksen mukaisesti joustavan alkuopetuksen tehostetun tuen ryhmien perustamiseen alakouluissa, mikä mahdollistaa vuosiluokkien 1-2 pienentämisen muuten tiukan opetustuntiraamin puitteissa. TASAPAINOINEN JA AKTIIVINEN KAAVOITUS Olemme maankäytössä suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä. Huolehdimme, että uusien asuinalueiden kaavoitus ja palvelujen järjestäminen ovat tasapainossa. Tavoittelemme väestön 1 1,5 prosentin nettokasvua / vuosi. Uuden yläkoulun sijaintipaikan selvittäminen ottaen huomioon liikkuminen ja julkinen liikenne K Päätös uudesta yläkoulusta vuoden 2015 aikana Palvelusuunnitteluryhmässä tehdään keskipitkän aikavälin suunnittelua (5 vuotta) koulutilarakentamisen osalta ottaen huomioon uudenlaiset oppimisympäristöt ja tilojen monikäyttöisyys. Tämän hetken selvitystyön Kuljun koulun kasvatus ja opetuksen palvelualue on sekä varhaiskasvatus- että opetuspalvelujen osalta tarkasteltuna alueen palvelutarpeiden (väestönkasvu) ja tilatarpeiden osalta (leasing-tilat sekä päiväkoti- ja koulutilojen kunto).

3 /sivu 3 HYVINVOIVA JA JAKSAVA HENKILÖSTÖ Pidämme huolta henkilöstön työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja työkyvystä. Työhyvinvointikyselyn kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta Ammatillinen täydennyskouluttautuminen ja erityisosaamisen jakaminen H Sairauspoissaolot ja niiden määrän kehitys Sisäiset koulutukset / henkilö Työterveyshuolto Viisarin kanssa pidetään säännönmukaisesti ns. tilannekuvapalaverit sairauspoissaolojen määrästä ja kehityksestä, mikä auttaa työnantajaa ottamaan omassa toiminnassaan huomioon. Sivistystoimen sairauspoissaolot ovat maltillisella tasolla ottaen huomioon alan naisvaltaisuus ja esimerkiksi flunssa-aikoina taudit leviävät helposti. Erityistä huomiota kiinnitetään henkiseen kuormittumiseen sekä työergonomiaan. Viisarin työpaikkakäyntejä on toteutettu kouluissa osana työpaikkojen työhyvinvoinnin seurantaa. Varhaisen puuttumisen toimintamalli on aktiivisessa käytössä. Kehitystä edelliseen kyselyyn oli opetuspalveluissa jo aikaisemminkin hyviin tuloksiin Lempäälän kunnan suosittelemisessa työnantajana, uusien ideoiden ja ajatusten esittämiseen kannustavassa ilmapiirissä, oman työyhteisön toiminnassa ja esimiestoiminnassa. Lievää laskua tuloksissa oli oman työ- työinnossa ja motivaatiossa tulosten ollessa vielä hyviä. Kyselyn tuloksia käytiin läpiesimiesten ja yksiköiden kanssa. Lempäälän kunnan opetuspalveluissa on panostettu edelleen henkilöstön täydennyskoulutuksiin ja erityisesti kunnan oman henkilöstön osaamisen jakamiseen. Päätös Osakkeesta eli seudullisen opetusalan osaamisen kehittämispalvelusta tehtiin ja toiminta käynnistyy v alusta samalla kun Aluehallintovirastojen hallinnoima Osaava-rahoitus loppuu. Erityisenä osaamisalueena on matemaattisten taitojen kehittymisen tukeminen ja Nepsy-tukipalvelutoiminta. VALMENTAVA JA STRATEGINEN JOHTAMINEN Edistämme aktiivista, motivoivaa ja valmentavaa johtamista ja esimiestyötä. Käytämme kuntastrategiaa johtamisen ja motivoinnin välineenä. Rehtoreiden, aluejohtajien ja tehtäväalueiden esimiesten säännöllinen osallistuminen johtamisja esimieskoulutuksiin Rehtoreiden vuosityösuunnitelman käyttöönotto Esimiesten osallistuminen koulutusohjelmiin Rehtoreita kannustetaan osallistumaan alueellisiin ja kansallisiin esimieskoulutuksiin. Lisäksi rehtorit toimivat kiinnostuksen ja osaamisen kaikkia kouluja koskevien toimintojen kuntavastaavina esim. turvallisuuden, pedagogisen ict-toiminnan, opetussuunnitelmauudistuksen, kerhotoiminnan kehittämisen ja oppimisen tukipalvelujen osalta.

4 /sivu 4 MENOT < TULOT Toimintakatteemme kasvu on pienempi kuin verotulojen ja valtionosuuden kasvu. Hyvällä taloudenpidolla turvaamme palvelutason. Ei-lakisääteisten palvelujen vuosittainen tarkastelu Palvelujen järjestäminen olemassa olevia resursseja uudelleen organisoimalla Ei-lakisääteisten palvelujen määrä Uudet palvelumuodot ja niiden kustannusvaikutus Palveluverkkotarkastelun käynnistäminen v ottaen huomioon oppilaskohtaiset hinnat ja kiinteistöjen korjausvelka Optimaalinen palveluverkko Osana kunnanhallituksen talouden tasapainottamisen valmistelua kartoitettiin opetuspalveluiden ei-lakisääteiset palvelut, jotka paljolti liittyivät lasten ja nuorten hyvinvointia tai työntekijöiden ammatillista kasvua tukeviin toimintoihin (aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta, vieraat kielet, kulttuurikasvatus ja henkilöstön täydennyskoulutuksiin). Sivistystoimen toimialalla on käynnistetty kokonaisuudessa toimintojen ja tehtävien tarkastelu sillä periaatteella, että olemassa olevalla resurssilla kehitetään palvelumuotoja ja lisätään toimialan henkilöstön kustannustietoisuutta. Hyvänä esimerkkinä on koulun erityistyöntekijöiden (koulukuraattori ja koulupsykologi) muodostama kunnallinen oppilashuoltotiimi, mikä vastaa ohjaavan koulupsykologin johdolla kunta- ja koulutason asiakasohjauksesta ja koordinoinnista sekä palveluarvioinnista. Sivistystoimen palveluverkkoselvityksen valmistelutyö on käynnistynyt kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä sivistystoimen esimiesten kanssa. Lähtökohtana on kuntalaislähtöinen ja uudenlaista palveluajattelua toteuttava selvitys. Naapurikuntien kanssa tehdään yhteistyötä toteutustavoista ja saaduista kokemuksista. Syksyn 2015 aikana järjestetään asukasiltoja, joiden tavoitteena on osallistaa kuntalaisia toteutettavaan selvitykseen yhdessä ratkaisuja etsien. AKTIIVINEN SEUTUYHTEISTYÖ Toteutamme syvenevää, hallittua seudullista yhteistyötä, jossa kaikki osapuolet hyötyvät sekä taloudellisesti että laadullisesti. Seudullinen opetussuunnitelma on valmis käyttöönotettavaksi Seudullisen osaamisen kehittämiskeskuksen valmistelussa mukana oleminen Seudullisen opetussuunnitelman valmistelutilanne Kuntakohtainen päätös vuonna 2015 Seudullinen opetussuunnitelman valmistelutyö on edennyt hyvin asiantuntijaryhmien toimesta. Seutukunnallinen tuntijako päätettiin kuntakohtaisen päätöksenteon pohjaksi. Päätös seudullisen opetusalan osaamisen kehittämispalvelusta (Osake) tehtiin kunnissa ja toiminta käynnistyy v alusta.

5 /sivu 5 KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT Sivistystoimen hankeavustukset ( käyttöaika) / käyttö vuonna 2015 Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen VI ( ) / Tasa-arvoa edistävät toimenpiteet ( ) 6400 / Koulunkäyntiavustajien palkkaaminen ( ) / Opetushenkilöstön ja koulunkäynninohjaajien koulutus ( ) / Kerhotoiminnan kehittäminen ( ) / Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen ( ) / /

6 /sivu 6 LUKIO TALOUSSUUNNITELMAN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Strateginen tavoite Taloussuunnitelman toimenpiteet Mittarit ASIAKASLÄHTÖISET JA KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Osallistamme henkilöstöä palvelujen kehittämisessä kohti asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluja. Otamme käyttöön kevyempiä palvelumuotoja, jotka edistävät ja antavat tilaa myös kuntalaisten omatoimisuudelle ja osallisuudelle. Olemme valmiita sopeuttamaan palvelutasoa taloustilanteen niin vaatiessa. Opiskelijoiden ja henkilöstön osallistaminen Tredu-campus / Lempäälä oppimisympäristön suunnitteluun Ns. kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuus yhteistyössä oman kunnan lukion kanssa Uuden opiskelijahuoltolain käyttöönotto ja resurssien käytön suunnittelu yhteistyössä Tredun kanssa H Hankkeen eteneminen aikataulussa Oman kunnan lukio-yhteistyönä aloitettujen kaksoistutkintojen määrä Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen sopimustilanne Tredu-campus Lempäälä (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) arkkitehtisuunnittelu on edennyt suunnitelman mukaisesti. Lempäälän kunnan edustajat ovat osallistuneet hankekokouksiin ja eri käyttäjäryhmiä on kuultu. Kunnanvaltuustoa informoitiin hankkeen etenemisestä toukokuun kokouksen yhteydessä. Uuden opiskelija- ja oppilashuoltolain mukaisia koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluja on toteutettu yhteistyössä Tredun kanssa ilman resurssilisäyksiä tässä vaiheessa. Palvelutarvetta arvioidaan säännöllisesti. VIREÄ JA OMALEIMAINEN KESKUSTA Vahvistamme kuntakeskuksen vetovoimaa varmistamalla vireän ja viihtyisän puutarhakaupunkimaisen keskuksen syntymisen. Hyödynnämme Kirkkolahden ympäristön omaleimaisuutta kokonaisuudessaan. Tredu-campus / Lempäälän luotoarvojen huomioon ottaminen oppimisympäristöjen suunnittelussa ja opetussuunnitelmassa Valmistelutilanne Tredu-hankkeen lähtökohtana on kaikessa toiminnassa luontoarvojen huomioon ottaminen. Yhteistyötä on tehty Lempäälän-Vesilahden luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Osana hanketta toteutetaan myös lintutorni alueelle.

7 /sivu 7 SUUNNITELMALLINEN KEHITTYMINEN Lisäämme kuntakeskuksen asukasmäärää ja kehitämme palveluja suunnitelmallisesti. Kuntakeskuksen kehittämisessä vahvistetaan joukkoliikenteen osuutta. Liikennesuunnittelu yhteistyössä Tredu-campus / Lempäälän kanssa joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi K Opiskelijoiden joukkoliikenteen käytön kehitys Tredu-hankkeen kaavavalmistelun yhteydessä on osoitettu auto- ja mopoautopaikat, mutta lisäksi on aktiivisesti otettu huomioon joukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuudet osana opiskelijoiden liikkumista. Seudullisen joukkoliikennelautakunnan kanssa on tehty yhteistyötä ja bussien kääntöpaikka on varmistettu kaavassa. TASAPAINOINEN JA AKTIIVINEN KAAVOITUS Olemme maankäytössä suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä. Huolehdimme, että uusien asuinalueiden kaavoitus ja palvelujen järjestäminen ovat tasapainossa. Tavoittelemme väestön 1 1,5 prosentin nettokasvua / vuosi. Vanhasta lukiorakennuksesta päättäminen Päätös valmis vuoden 2015 aikana Vanhan lukion jatkokäytöstä ei ole päätetty. HYVINVOIVA JA JAKSAVA HENKILÖSTÖ Pidämme huolta henkilöstön työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja työkyvystä. Tredu-campus / Lempäälä henkilöstön yhteistyö uuden toimintakulttuuri luomisessa vuosina Henkilöstötilaisuudet ja niihin osallistuminen Lempäälän lukion henkilöstö on saanut työnohjausta tukemaan uudenlaisen pedagogisen toimintakulttuurin luomista Tredu-hankkeen myötä. VALMENTAVA JA STRATEGINEN JOHTAMINEN Edistämme aktiivista, motivoivaa ja valmentavaa johtamista ja esimiestyötä. Käytämme kuntastrategiaa johtamisen ja motivoinnin välineenä. Esimieskoulutukset Apulaisrehtorin viran valmistelu Apulaisrehtorin virka Tredu-hankesuunnittelussa on otettu huomioon lukion hallintomalli jatkossa.

8 /sivu 8 MENOT < TULOT Toimintakatteemme kasvu on pienempi kuin verotulojen ja valtionosuuden kasvu. Hyvällä taloudenpidolla turvaamme palvelutason. Oppilasmäärän kasvu markkinoinnin ja uusien tilojen myötä Valtakunnallisten linjaukset järjestämislupien suhteen ja niiden mukaan toimiminen Opetusryhmien koko Järjestämislupatilanne Lempäälän lukion markkinaosuus kaikista lukion syksyllä 2015 aloittavista oli n. 59 % ja kaikista lukion yleislinjalla aloittavista 71 % eli oppilasmäärän on kasvussa parantuvien lukiotilojen myötä. Lakiesitys toisen asteen koulutuksen järjestämisluvista raukesi. Kuntien ja muiden toisen asteen koulutuksen järjestäjien ei tarvitsekaan hakea järjestämislupia uudestaan. AKTIIVINEN SEUTUYHTEISTYÖ Toteutamme syvenevää, hallittua seudullista yhteistyötä, jossa kaikki osapuolet hyötyvät sekä taloudellisesti että laadullisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeenpanema toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus seudullisessa selvityksessä mukana oleminen Seudullinen valmistelutilanne Seutuhallitus käsitteli toisen asteen, erityisesti lukioyhteistyön syventämistä, kokouksessaan Taustalla oli kuntien sivistysjohdon näkemys siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee vähentämään lukiokoulutuksen resursseja samaan aikaan kun lukioikäisten määrä kasvaa. Lukioyhteistyössä arveltiin olevan yhteistyömahdollisuuksia, sillä mm. seudullinen verkkokurssitarjotin on 10 vuoden takaa. Pääministeri Sipilän strategisessa hallitusohjelamassa ei ole yksilöity välittömiä säästötoimenpiteitä lukiokoulutukseen. Sen sijaan toisen asteen koulutuksessa tavoitellaan 190 milj. euron säästöjä julkiseen talouteen. Tavoitteena lukiokoulutuksen osalta on edetä selvityksen osalta seudullisesti 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Tämän jälkeen kunnat tekevät ratkaisut yhteistyötoimenpiteiden käyttöönotosta ja seurannasta. Sivistysjohtajat ovat tunnistaneet pilottikohteiksi Ylöjärven Valon sekä Tampereen osalta Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipistettä. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös Lempäälässä remontin valmistuttua KESKEISET MÄÄRÄRAHA- JA TAVOITEPOIKKEAMAT SEKÄ NIIDEN SYYT Sivistystoimen hankeavustukset ( käyttöaika) / käyttö vuonna 2015 Lukion työelämä-hanke ( ) / käyttö