Opetussuunnitelma 2005 Nissnikun koulun opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 2005 Nissnikun koulun opetussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelma Nissnikun koulun opetussuunnitelma 2 Luku opetukesen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne 5 3. Luku opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat 9 4. Luku opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Oppilashuolto Luku erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Valinnaiset aineet Luku oppilaan arviointi 25

2 Liitteet Aihekokonaisuustaulukot Järjestyssäännöt Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kriisisuunnitelma Tietostrategia Tuntijako 2 luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2. 1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteiden, kunnan koulutoimen opetus- ja kasvatustavoitteiden sekä huoltajille tehdyn arvokyselyn tulosten pohjalta Kirkkonummen kunnan perusopetus painottaa seuraavia arvoja: Vastuullisuus Oppilas kasvaa vastuuseen. Hän oppii tunnistamaan tekojensa ja sanojensa seuraukset. Vastuullinen oppilas noudattaa koulun sääntöjä, käyttäytyy hyvin koulun henkilökuntaa ja oppilaita kohtaan sekä huolehtii tavaroiden ja tilojen siisteydestä ja eheydestä. Tasa-arvo

3 Jokaisella on samat oikeudet opetukseen sukupuolesta, rodusta, uskonnosta, arvomaailmasta tai tms. riippumatta.. Yksilön oikeuksien kunnioitus Jokaisella oppilaalla on Suomen perustuslain suomat perusoikeudet, joihin kuuluvat mm. koskemattomuus, oikeus tulla kuulluksi ja saada omien taipumustensa mukaista opetusta. Yhteisöllisyys Koulu on jäseniään arvostava yhteisö. Opetus tukee terveen itsetunnon kehittymistä. Oppilas oppii tunnistamaan vahvuutensa ja hyväksymään heikkoutensa. Oppilaat harjoittelevat mm. yhteistoiminnallisia työtapoja, yhteisöllistä päätöksen tekoa ja yhteisten hankkeiden toteuttamista Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Kirkkonummen kunnassa perusopetuksen tehtävää ohjaavat myös kuntastrategia ja sivistystoimen strategia. Kunnan peruskoulujen tehtävä on antaa yhtäläistä opetusta, jonka kautta nuori saa vahvan tieto- ja taitopohjan jatko-opintoihinsa. Oppimisprosessissa tuetaan yksilön kykyä jäsentää oppimaansa ja ottaa vastuuta. Nuori omaksuu opetussuunnitelmien edellyttämiä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Nuoren käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä, vahvistuu. Tavoitteena on oppimisen into ja kyky selviytyä tulevaisuudessa, kehittää itseään sekä toimia aktiivisena kansalaisena. Tämän mahdollistamiseksi Kirkkonummen kunnan perusopetuksen painopisteet ovat terve itsetunto terveys ja hyvät sosiaaliset taidot vahva äidinkielen osaaminen. Sivistystoimen strategiassa painotetaan lisäksi seuraavia opetuksellisia tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon koulutyössä ja koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaiden kädentaitoja harjaannutetaan niin, että oppilaat selviytyvät arkielämässä. Kestävän kehityksen periaatteita opetetaan lapsille ja nuorille heidän kehitysvaiheensa mukaisesti. Näkökulma laajenee vähitellen omasta lähiympäristöstä koko maapalloa koskevaksi. Kansalaisyhteiskunnassa ihmiset osallistuvat yhteisten asioiden hoitoon ja ovat taloudellisesti yhteisvastuullisia toisilleen. Koulu pyrkii edistämään oppilaiden yhteiskunnallista suuntautumista ja vastuuta toisista ihmisistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään luontevana osana opetusta. Median kriittiseen lukutaitoon

4 ja arviointiin kiinnitetään opetuksessa huomiota. Koulut kehittävät yhteistyötä alueensa oppilaitosten kanssa. Näin edistetään oppilaiden kiinnostusta opiskeluun ja helpotetaan heidän siirtymistään uuteen opiskelupaikkaan. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Jokaisella Nissnikun koulun oppilaalla on oikeus - kokea olevansa tärkeä ja ainutlaatuinen - tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi - tulla kuulluksi ja ymmärretyksi - ilmaista ja jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan - kokea ystävyyttä ja auttamisen iloa - kokea oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta - löytää itseään innostavia ja kiinnostavia asioita - onnistua ja saada epäonnistua - oppia kehittämään kriittistä ajattelua - iloita oppimisesta myös vaativissa suorituksissa - löytää oma tapansa oppia - saada valmiuksia elinikäiseen oppimiseen - suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti 2. 3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoit teet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineit tain tai aine ryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukais ten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8. 1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjes täjän hyväksymässä ope tus suunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosi luokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetus suunnitelman perustei den pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11, 3 mom. mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodos tetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuun nitel massa on mää rättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset

5 viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11, 3 mom. säännöksiä. Kirkkonummen kunnassa on laadittu valtioneuvoston hyväksymän ( /1435) perusopetuksen tuntijakoon perustuva tuntijako (liite 1), jonka pohjalta koulut laativat omat, tarkennetut tuntijakonsa, joissa määrätään eri oppiaineiden tuntimäärät vuosiluokittain. Vuosiluokille 1-6 merkittyä valinnaisainetta opetetaan 5. ja 6. luokalla 1 tunti viikossa koulun opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Paikallinen tuntijako on kunnan ja koulujen tuntijakojen yhdistelmä. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa on pääosin jaettu vuosiluokittain 1-6 luokilla. Vuosiluokilla 7-9 oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt jaetaan koulun opetussuunnitelman tuntijaon mukaisesti. Niissä oppiaineissa, joissa tavoitteet ja sisällöt ovat usean vuosiluokan yhteiset, täytyy vuosiluokkajako tarkentua koulun opetussuunnitelmassa. Painotettua opetusta järjestetään seuraavissa kouluissa, joiden tulee omissa opetussuunnitelmissaan esittää ko. opetuksen tuntijako, opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä muut opetusjärjestelyt: Musiikkipainotteinen opetus Kirkonkylän ja Kirkkoharjun kouluissa LUMA -painotus Kirkkoharjun koulussa Virtuaaliopetus Sepän koulussa Ruotsinkielinen kieli-kylpyopetus Gesterbyn ja Kirkkoharjun kouluissa Kunnan kieliohjelma Kaikille yhteinen A1-kieli, englanti Yhteisenä kielenä (A1) opetetaan kaikissa peruskouluissa englannin kieltä. Koulun on annettava opetusta vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Kielen opiskelu aloitetaan kolmannella vuosiluokalla. Vapaaehtoinen A2-kieli Vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan toista kotimaista kieltä, saksaa ja ranskaa. Opetusryhmä muodostetaan, mikäli kielen valinneita oppilaita on vähintään 12. Vapaaehtoisen kielen opetus aloitetaan neljännellä luokalla. Vapaaehtoisessa kielessä tulee kuudennen vuosiluokan päättyessä saavuttaa yhteisen A1-kielen taso. Opetusta on annettava vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Kaikille yhteinen B1-kieli, toinen kotimainen kieli Vuosiluokilla 7-9 yhteisenä alkavana kielenä (B1) opetetaan kaikissa kunnan peruskouluissa toista kotimaista kieltä. Kielen opetus aloitetaan 7. vuosiluokalta ja koulu päättää tuntijaossaan siihen käytettävästä tuntimäärästä. Koulun on annettava opetusta vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Valinnainen B2-kieli Valinnaisena alkavana kielenä (B2) tarjotaan vuosiluokilla 8-9 saksaa, ranskaa ja venäjää. Kirkkoharjun koulussa tarjotaan valinnaisena kielenä lisäksi espanjaa. Opetukseen käytettävästä tuntimäärästä päätetään koulun tuntijaossa. Opetusta on annettava vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Sijoittaminen tuntijakoon Oppilaan opinto-ohjelmaan valitun A2-saksan tai A2-ranskan opiskelu jatkuu 7.vuosiluokan loppuun asti oppilaalle ylimääräisinä tunteina. Tämän jälkeen näitä A2-kieliä opiskellaan

6 lukujärjestykseen sijoitettujen valinnaisaineiden opiskeluajankohtina. A2-saksaa tai A2-ranskaa opiskeleva oppilas valitsee opinto-ohjelmaansa valinnaisaineita 8. ja 9. luokalle vain niiltä osin kun hänellä vielä on valinnaisia tunteja käyttämättä. Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelun keskeyttäminen Vapaaehtoinen A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetään valintaan sitoutumista. Jossain tapauksissa oppilaan tekemä valintapäätös on kuitenkin tehty ilmeisen heikoin perustein tai opiskelu saattaa muista syistä osoittautua liian raskaaksi, voidaan keskeyttäminen joskus sallia. Vapaaehtoisena kielenä (A2) toista kotimaista kieltä opiskellut oppilas jatkaa pääsääntöisesti kielen opiskelua peruskoulun loppuun asti. Jos oppilas keskeyttää toisen kotimaisen kielen A2-oppimäärän opiskelun 6. luokan päättyessä, on hänen kuitenkin suoritettava saman kielen yhteinen B1- oppimäärä. Vapaaehtoisen A2-saksan tai A2-ranskan keskeyttäminen on mahdollista vain - oppimisvaikeuksien vuoksi tai - terveydellisten syiden perusteella Oppilaan huoltajan on esitettävä keskeyttämisen perusteet ja niihin liitettävät selvitykset koulun johtajalle/rehtorille. Päätöksen keskeyttämisestä tekee asianomaisen koulun johtaja/rehtori. Perusopetuksen opinto-ohjelma muodostaa yhden kokonaisuuden, jossa opinto-ohjelman valintoja tehdään oppilaskohtaisesti opiskelun eri vaiheissa. Koko perusopetuksen ajaksi tehtyjen valintojen jatkuvuuden turvaaminen on yhtenäisen perusopetuksen tärkeä tehtävä. Kirkkonummen kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmassa ja kunnan koulutoimen strategiassa painotetaan vahvaa äidinkielen osaamista. Esiopetuksessa jokaiselle lapselle laadittu esiopetuksen suunnitelma sisältää kielen, vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojen kehittymisen seuraamisen lisäksi tietoja lapsen matematiikan ja luonnontiedon, sosiaalisuuden ja motoristen taitojen kehittymisestä esiopetusvuoden aikana. Esiopetuksen suunnitelma auttaa alkuopetuksen opettajaa oppilaantuntemuksessa. 2.3 Perusopetuksen rakenne Nissnikun koulussa luokat ovat ikäintegroituja. Tästä syystä oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt opiskellaan kahden kouluvuoden aikana (1-2 lk, 3-4 lk, 5-6 lk). Matematiikan, äidinkielen, kielten ja käsityön (3-6 lk) sisällöt opiskellaan vuosiluokittain. 3 luku Opetuksen toteuttaminen 3. 1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien

7 tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluu lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen, ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet oppilaan ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Oppilaat tutustuvat koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan sekä Kirkkonummen kulttuuriin ja historiaan. Oppimisympäristöä kehitetään oppilaiden tarpeiden mukaan. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyöllä kehitetään oppimisympäristöä. Ryhmässä toimimisen taitoja ja toisen ihmisen huomioon ottamista harjoitellaan. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen että psyykkiseen oppimisympäristöön. Terveyttä ja kasvua edistäviä tekijöitä pyritään koulussa lisäämään ja pihan turvallisuudesta huolehditaan Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

8 Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun toimintakulttuurin kuvaus on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustyöstä. Koulun opetussuunnitelmassa tulee olla turvaamissuunnitelma (kunnan ohjeet liitteessä 3), jonka sisältö on seuraava: järjestyssäännöt, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta, syrjäytymisen ehkäisyn toimintamalli sekä kriisisuunnitelma. Toimintakulttuurin kuvaus tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ja lukuvuosittaisessa suunnitelmassa Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetuksessa käytettävien työtapojen valinnassa painotetaan monipuolisuutta. Erilaisten työtapojen käyttö tukee Kirkkonummen kunnan perusopetuksen arvopohjan tärkeimpien arvojen saavuttamista (kohta 2.1). Oppimisympäristö, ympäröivä luonto ja ympäröivä yhteisö huomioidaan työtapojen rikastuttamisessa. Opettajia rohkaistaan ja koulutetaan yhteisöllisten työtapojen käyttöön sekä jakamaan osaamistaan muille työyhteisön jäsenille. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa kehitetään kunkin työyhteisön yhteisöllisyyttä yli vuosiluokka- ja oppiainerajojen koulun toimintakulttuurin mukaisesti. Yksilön kyky ottaa vastuuta ja analysoida oppimaansa (oppia opitusta) kehittyy

9 oppimisprosessissa. Oppilaille opetetaan menetelmiä, joilla he pystyvät asettamaan tavoitteita, toteuttamaan ja arvioimaan opintojaan eri oppiaineissa perusopetuksen aikana. Oppilaita opastetaan alimmilta vuosiluokilta lähtien vastuuseen omasta oppimisesta, työympäristöstä ja toisista ihmisistä. Opetuksessa käytettäviä työtapoja voidaan tarkentaa koulujen opetussuunnitelmissa. 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Työtavat Nissnikun koulussa oppilaalla on mahdollisuus oppia toimimaan ryhmässä ja kasvaa itseohjautuvuuteen sekä vastuullisuuteen. Ryhmissä oppilaat harjoittelevat yhteistyötaitoja ja oppivat hyväksymään erilaisia mielipiteitä ja erilaisia ihmisiä. Painotamme hyviä tapoja kaikessa kanssakäymisessä. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia oppimistilanteita, joissa oppilas voi opiskella aktiivisesti ja tavoitteellisesti joko itsenäisesti, opettajan ohjauksessa tai ryhmän kanssa. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristön luontoa, kulttuuripalveluja, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä yritysten ja yhteisöjen tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Nissnikun koulun toimintakulttuuriin kuuluvat aamu- ja iltapäiväjaksot ikäintegrointi päivä- ja viikkotyöt oman työn suunnittelu ja arviointi erilaiset työskentelytilat avoimet ovet yhteistyö eri luokkien välillä opettajien yhteinen viikoittainen koulutyön suunnittelu Tavoitteenamme on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. 4 luku Opiskelun yleinen tuki 4. 1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaan tuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa

10 tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilasta voidaan tukea koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulutoimen strategian mukaan: Koulun koko henkilökunta vaikuttaa siihen, että koulusta tulee suvaitseva, sukupuolten samanarvoisuutta kunnioittava, yksilön itsenäisyyttä ja ihmisten tasa-arvoisuutta arvostava sekä yhteisen ympäristön hyvinvointia edistävä oppimisympäristö. Koulu tukee ja rohkaisee koteja yhteistyöhön sekä tukee huoltajuutta sovittujen yhteisten menettelytapojen avulla sekä olemalla kotien tukena kasvatuskysymyksissä. Huoltajien ja oppilaiden aktiivista osallistumista koulutyöhön, koulun toimintaan ja yhteiseen päätöksentekoon, suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä seurantaan rohkaistaan ja tuetaan. Jokainen koulu antaa oppilaille ja vanhemmille selkeää informaatiota toiminnastaan, organisaatiosta ja työskentelytavoista, työympäristöstä ja tukitoimista, oppiaineiden vuosiluokittaisista tavoitteista sekä todistuksissa annettavien arvosanojen perusteista. Myös koulun toimintaohjelmista väkivaltaa, koulukiusaamista, rasismia ja vahingontekoa kohtaan annetaan selkeää tietoa. Koulun opetussuunnitelmassa tulee näkyä kodin ja koulun välisen yhteistyön muodot. 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Nissnikun koulussa järjestetään vanhempainilta vähintään kerran lukuvuodessa. Opettajat tapaavat sen lisäksi lukuvuoden aikana huoltajia joko erikseen tai yhdessä lapsen kanssa. Opettajat ja huoltajat pitävät tarvittaessa yhteyttä sähköpostilla, puhelimella tai reissuvihkon avulla. Jokainen huoltaja saa viikoittain tiedon lapsensa viikkotöistä ja muista ajankohtaisista asioista. Näin huoltajat voivat seurata oppilaan koulunkäyntiä. Rohkaisemme huoltajia aktiiviseen yhteistyöhön. Koulussa järjestetään yhteisiä juhlia, joihin kotiväki on tervetullut. Koulun toimintaa arvioidaan huoltajakyselyin ja palautteen perusteella toimintaa kehitetään Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden

11 persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään koulun opetussuunnitelmassa. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Nissnikun koulussa opilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1-6 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja muun toiminnan yhteydessä. Oppilas saa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Opettajat yhteistyössä oppilashuollon kanssa tukevat oppilaan kasvua ja kehitystä. Nivelvaiheessa oppilaat tutustuvat seuraavaan oppilaitokseen mm. esittelyin ja vierailukäynnein. Vuosiluokkien 3-6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään mm. kutsumalla eri ammattien edustajia koululle Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville

12 viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: Toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet, ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. Oppilashuollon toiminnan yleisiä linjauksia Kirkkonummella palvelujen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisuhan mahdollisimman aikaiseen havaitsemiseen. Tällainen toiminta edellyttää läheistä yhteistyötä yli hallintokuntarajojen (Kirkkonummen strategia 2000+). Koulukiusaamista ja syrjintää ehkäistään ennakolta aktiivisesti opetuksen, kasvatuksen, oppilaan henkilökohtaisen huomaamisen ja tukitoimien avulla. Kaikilla on oikeus hyvään kohteluun ja myönteiseen opiskeluympäristöön. Erityistä huomiota kiinnitetään tapakasvatukseen ja terveiden elämäntapojen edistämiseen. Oppilaille annetaan tietoa tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden haittavaikutuksista. Kun lapsella on hyvä itsetunto, häntä ei ole helppo painostaa kokeiluihin. Kaikkien koulun työntekijöiden yhteisenä asiana on vaikuttaa opiskeluympäristön päihteettömyyteen. Lasten ja nuorten parissa toimiva henkilökunta (opettajat, oppilashuolto ja terveydenhoitajat, muut koulun työntekijät) pyrkii ehkäisemään ennalta mahdollisesti syntyviä ongelmia. Tukea ja erityistoimia tarjotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat ja monimutkaistuvat. Tukitoimista neuvotellaan aina lapsen/nuoren, vanhempien ja koulun kesken (Koulutoimen strategia).

13 Tavoitteena on, että oppilashuoltotyön pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä. Mahdollisim man aikaisin aloitettu hoito ennustaa parempia tuloksia. Siirtymävaiheisiin panostaminen on ennaltaehkäisevää työtä. Päivähoidon ja koulun sujuva yhteistyö antaa hyvät lähtökohdat erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden opiskelulle. Esi- ja alkucpettajien yhteistyöllä pehmennetään koulunkäynnin aloittamista. Muissa siirtymätilanteissa oppilashuollon henkilöstö huolehtii tiedon siirtämisestä lähettävältä koululta vastaanottavaan kouluun yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla säännöllistä. Huoltajien henkilökohtaisia keskusteluja opettajan kanssa pidetään tarvittaessa pitkin kouluvuotta. Nivelvaiheissa ja koulunkäynnin ongelmatilanteissa yhteistyön merkitys korostuu. Tiedonkulussa on tärkeää avoimuus ja molemminpuolinen luottamus. Vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapsensa opintojen etenemisestä ja lapsensa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Aidolla yhteis työllä luodaan myös edellytykset toimivaan vuorovaikutukseen huoltajien ja koulun välillä. Oppilashuolto koulussa Oppilashuoltoryhmään kuuluvat ainakin rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, sekä kutsuttaessa oppilaan opettaja, huoltaja ja oppilas. Oppilashuoltoryhmän jäsenet tuovat kukin oman ammatillisen näkökulmansa moniammatilliseen työryhmään mietittäessä oppilaan oppimisedellytysten turvaamista ja kouluyhteisön kehittämistä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa koulun lukuvuosittaisessa suunnitelmassa määritetyllä tavalla. Oppilaan tukitoimien eteneminen koulussa tapahtuu seuraavasti: 1. Opettaja seuraa oppilaan edistymistä ja kehitystä ja keskustelee mahdollisista ongelmista oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. 2. Opettaja ja oppilashuollon henkilöstö keskustelevat oppilaan vaikeuksista ja ongelmista ja suunnittelevat yhdessä tukitoimia. 3. Oppilashuollon henkilöstö tukee oppilasta erilaisissa ongelmissa tekemällä yhteistyötä keskenään, opettajan, oppilaan ja huoltajan kanssa. 4. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan koulun tukitoimista ja tarvittavista tutkimuksista koulussa. 5. Oppilashuoltoryhmä kääntyy muiden yhteistyötahojen puoleen tarvittavien tutkimusten tai tukitoimien saamiseksi. Koulun tapa toimia kirjataan koulun opetussuunnitelmaan. Koulun opetussuunnitelmassa tulee olla turvaamissuunnitelma (kunnan ohjeet liitteessä 3), jonka sisältö on seuraava: järjestyssäännöt, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta, syrjäytymisen ehkäisyn toimintamalli sekä kriisisuunnitelma. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös perusopetuslain 36 kurinpidosta. Koulun ennaltaehkäisevää työtä on koko työyhteisön yhteistyö ja koulun kaikkien aikuisten sitoutuminen, vastuun ottaminen ja esimerkkinä oleminen. Oppilaan poissaolot koulusta Perusopetuksen oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen läsnä olevana koulun työaikoina. Oppilas voi olla poissa opetuksesta vain, jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn vuoksi myös jälkikäteen. Kirkkonummen sivistystoimen johtosäännön mukaan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luvan opettaja,

14 vähintään neljän päivän poissaoloon myöntää luvan rehtori. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetuksen oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos huoltaja laiminlyö velvoitteensa, voidaan hänet tuomita sakkoon oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä. Mahdollisesta sakosta päättää käräjäoikeus. Rikos täyttynee pitkäaikaisella välinpitämättömällä suhtautumisella oppivelvollisuuden laiminlyöntiin tai aktiivisella lapsen oppivelvollisuuden täyttämisen estämisellä. Kyseeseen saattaa tulla myös lastensuojelulliset toimenpiteet. Toimintaohjeet oppilaan poissaolojen seuraamiseksi Kirkkonummen perusopetuksen kouluissa: Kaikki oppilaan poissaolot tulee kirjata. Poissaolojen yhteismäärä merkitään hallinto-ohjelmaan (ProCapita, Helmi tai muu vastaava) arvioinnin yhteydessä. Toistuvissa, ilman hyväksyttävää syytä tapahtuvissa oppilaan poissaoloissa menetellään seuraavasti: puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot huoltajaan kirjataan poissaolojen jatkuessa järjestetään tapaaminen huoltajien kanssa, tässä tilaisuudessa ovat mukana opettaja/opettajat, huoltajat ja oppilas poissaolojen edelleen jatkuessa asiaa käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä, jossa ovat myös oppilaan huoltajat ja ao. oppilas läsnä jos poissaolot jatkuvat edelleen em. toimenpiteistä huolimatta, ilmoitetaan asiasta sosiaaliviranomaisille. Kouluruokailun toiminta-ajatuksena on valmistaa ja tarjoilla maukasta ja monipuolista ruokaa ja antaa näin oppilaille rentouttava virkistyshetki työn lomassa, sosiaalinen seurusteluhetki hyvän ruoan ja ystävien seurassa miellyttävässä ympäristössä. Kouluruokailun tavoitteena on myös kasvattaa oppilaat terveellisiin ruokatottumuksiin ja samalla avartaa makutottumuksia. Säännöllinen tapa ruokailla antaa hyvät eväät hyvinvoinnille. Käytössä oleva lautasmalli ohjaa oikeanlaisiin terveellisiin ruokailutottumuksiin. Kouluateria sisältää lämpimän ruoan lisäkkeineen, leipää, ravintorasvaa ja ruokajuoman. Koululounas tyydyttää noin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta. Kymmenen viikon ruokalistaan tuovat vaihtelua erilaiset teemapäivät ja -viikot sekä juhlapyhät. Kasvisruokaa haluavalle tarjotaan laktovegetaarista kasvisruokaa. Erikoisruokaa tarjotaan sitä tarvitseville oppilaille uskonnollisista ja lääketieteellisistä syistä. Koulumatkakuljetukset Oppilaan tulee saada osana perusopetusta valmiudet liikkua turvallisesti liikenteessä. Keskeistä on oikeiden toimintatapojen sekä turvallisuutta ja terveyttä arvostavien asenteiden oppiminen. Oppilaat saavat selkeät ohjeet linja-autossa tai taksissa matkustamiseen, esimerkiksi pysäkillä odottamiseen, pysäkiltä poistumiseen ja turvavöiden käyttämiseen. Koulun piha-alueen turvallisuus taataan merkitsemällä koulukuljetusta hoitavien autojen lähtö- ja tulopaikat selkeästi ja sijoittamalla ne erilleen oppilaiden välituntialueesta. Kirkkonummella koulumatkakuljetus järjestetään peruskoulun vuosiluokkien oppilaalle, jos koulumatka on yli 3 kilometriä peruskoulun vuosiluokkien oppilaille, jos koulumatka on yli 5 kilometriä ja lääkärintodistuksen perusteella terveydeltään heikoille oppilaille, jos matka ilman tätä avustusta muodostuisi oppilaalle liian vaikeaksi tai rasittavaksi. Koulumatkaan voi kuulua oppilaan käveltävä osuus. Koulutulokkaille jaetaan liikenneturvallisuutta käsittelevä esite, jolla halutaan kiinnittää huomio koulunkäyntinsä aloittavien lasten koulumatkan turvallisuuteen. Koulun opetussuunnitelma voi sisältää käyttäytymisohjeita oppilaiden koulumatkan turvallisuuden lisäämiseksi. Oppilashuollon ammattiryhmät

15 Koulunkäyntiavustajapalvelua Kirkkonummen kunnassa myönnetään kolmen erilaisen kriteerin perusteella. Nämä ovat: 1) erityisopetusluokilla opiskelevien oppilaiden määrä koulussa, 2) yleisopetusryhmään integroitujen erityisoppilaiden lukumäärä koulussa ja 3) yleisopetuksen oppilasmäärä. Rehtori yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa kohdistaa koulukohtaiset avustajaresurssit niitä eniten tarvitseville oppilaille tai opetusryhmille. Koulunkäyntiavustajan tehtävänä on avustaa oppilasta koulunkäynnissä ja oppimisessa opettajan ohjauksen alaisena. Avustaja edistää työssään koulun kasvatustavoitteita, oppilaan itsenäistä selviytymistä ja myönteisen itsetunnon kehittymistä. Lisäksi koulunkäyntiavustaja osallistuu työnsä kannalta tarpeellisiin oppilaan opetusta ja kuntoutusta sekä koulun työtä koskevaan suunnitteluun ja valmisteluun. Koulunkäyntiavustajan työmuotona on sekä yksilö- että ryhmätyö. Avustajia työskentelee sekä erityisluokilla että yleisopetuksen opetusryhmissä. Avustaja suunnittelee työnsä opettajan ohjeiden mukaan. Opettaja on opetuksen asiantuntija luokassa ja hän on vastuussa opetustilanteiden sujumisesta. Opettaja on vastuussa myös koulunkäyntiavustajan avustamasta oppilaasta. Opettaja pitää yhteyttä koteihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Usein avustaja on mukana neuvotteluissa ja saa näin syvempää tietoa avustettavasta oppilaasta. Avustajan työssä vaaditaan hyvää yhteistyötaitoa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiakkaiden kunnioitus on lähtökohta. Koulukuraattori pyrkii yhdessä koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa edistämään ja kehittämään kouluyhteisön psykososiaalista hyvinvointia ja oppimisympäristöä. Koulukuraattorin työ on mm. yksilö- ja perhetyötä sekä konsultaatiotyötä. Koulukuraattorin asiakkaita ovat oppilaat, oppilasryhmät, huoltajat ja kouluyhteisö. Koulukuraattori tekee yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ja tarvittaessa ohjaa oppilaan tukipalvelujen piiriin. Koulukuraattorin työ onkin usein moniammatillista yhteistyötä. Ennaltaehkäisevänä työnä kouluissa tehdään moniammatillisia yhteistyöprojekteja. Koulukuraattoritoiminta on erityisesti oppilaan ja perheiden tukemista, vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien, opettajien ja muiden oppilaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvien tahojen kanssa. Kirkkonummella koulukuraattorit työskentelevät kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Tämä osaltaan mahdollistaa ennaltaehkäisevän työn toteuttamista. Koulupsykologien tehtävänä on oppimisessaan tai kehityksessään tukea tarvitsevien oppilaiden auttaminen yhteistyössä opettajien ja vanhempien kanssa. Koulupsykologin tehtävänä on auttaa oppimis- ja motivaatio-ongelmissa, tunne-elämän vaikeuksissa ja kasvatuskysymyksissä. Koulupsykologi tekee myös kouluvalmiustutkimuksia ja arvioi erityisopetuksen tarvetta. Koulupsykologisen työn keskeisimmät työmuodot ovat psykologiset tutkimukset, selvitykset ja arviot (yksilö, ryhmä- ja tilannekohtaiset) ja psykologinen yhteistyö ja konsultaatiotyö tapaus-, tilanne- ja asiakohtaisesti (oppilashuoltotyöryhmät, opettajat, muut hallintokunnat). Koulupsykologin keskeisiä yhteistyötahoja ovat myös lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, neuropsykologit, päivähoitohenkilöstö, puheterapeutit, ja toimintaterapeutit. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle koululaiselle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys ja siten luoda perusta terveelliselle aikuisuudelle. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös tartuntatautien ehkäisy, rokotukset, ensiapuvalmiudesta huolehtiminen ja terveyskasvatus. Kunnan kouluilla toimii terveydenhoitaja ja nimetty vastuulääkäri. Heidän tehtävänään on seurata koulujen työskentelyolosuhteita ja oppilaiden terveydentilaa. Oppilaiden terveydentilaa seurataan määräaikaisissa terveystarkastuksissa ja tarpeen mukaan sovittavissa lääkärintarkastuksissa (ainakin ensimmäisellä ja 5-6 luokalla). Käynneillä kartoitetaan oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Huoltajalla on mahdollisuus olla mukana terveystarkastuksissa. Terveydenhoitaja tapaa säännöllisesti niitä oppilaita, jotka kuuluvat erilaisiin riskiryhmiin. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu terveyttä edistävän tiedon antaminen (esim.

16 päihteet) ja osallistuminen erilaisten teemapäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Terveydenhoitaja tai lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tarpeellisiin erikoistutkimuksiin kuten esimerkiksi kuulo, näkö, laboratorio, röntgen sekä lähetteet psykiatrisiin ja psykologisiin tutkimuksiin. Hammashuollon tehtävänä on tarjota koululaisille yksilöllistä ennaltaehkäisevää hoitoa, perushoitoa, kiireellistä hoitoa säryn tai tapaturman vuoksi ja oikomishoitoa. Jokaisella lapsen kohdalla toteutetaan yksilöllistä hoitosuunnitelmaa. Oppilashuollon yhteistyötahoja Perusterveydenhuollossa puheterapeutit ja toimintaterapeutit tarjoavat konsultaatiota, tutkimuksia ja hoitoa oppilaille, joilla on kielen kehitykseen, motoriikkaan tai visuaaliseen hahmottamiseen liittyviä vaikeuksia. Terveyskeskuksissa toimii myös psykologi ja kriisi-ryhmä, joka tarjoaa tukea uhreille ja heidän omaisilleen onnettomuuksien ja muiden äkillisten, odottamattomien, ja traumaattisten tapahtumien jälkeen. Erityissairaanhoidossa tehdään oppilaille neurologisia ja neuropsykologisia jatkotutkimuksia. Jatkotutkimuksia tehdään Jorvin sairaalassa tai yksityisellä sektorilla. Lähetteen tekee useimmiten koululääkäri koulupsykologin lausunnon perusteella. Sairaalan foniatrit ja puheterapeutit tekevät myös tarvittaessa tutkimuksia ja antavat lausuntoja koulunkäynnin ja opetuksen suunnittelua ja järjestämistä varten. Tunne-elämän tutkimus ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuu pääosin Jorvin lastenpsykiatrian poliklinikalla, joka toimii Kirkkonummella, tai nuorisopsykiatrisella poliklinikalla, joka toimii Espoon keskuksessa. Tämän lisäksi psykiatrista tukea tarjoavat oppilaille Jorvin sairaalan alaiset Espoon Leppävaarassa toimivat lasten- ja nuorisopsykiatriset kriisiryhmät ja Jorvin sairaalan osastohoito. Sosiaalitoimi tukee oppilaan koulunkäyntiä suoraan perheeseen kohdistetuilla tukimuodoilla, esimerkiksi perhetyön kautta, jolloin oppilas pystyy keskittymään parhaiten omaan koulutyöhönsä. Perhetyön asiakkaita voivat olla perheet, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi arkielämän hallintaan, lasten kasvatukseen sekä erilaisten ristiriitojen selvittämiseen. Perhetyön lähtökohtana on auttaa perheitä onnistumaan myönteisissä tavoitteissaan niin että lapsen tarvitsema vanhemmuus vahvistuu ja lastensuojelun sijoitustoimia ei tarvita. Perhetyöntekijät käsittelevät perheen asioita käytännön tasolla osallistuen perheen arkeen esimerkiksi kotikäynneillä. Perhetyöntekijä voi tarvittaessa tehdä tiivistä yhteistyötä koulun kanssa. Pääosa lastensuojelutyöstä toteutetaan avohuollon tukitoimenpitein. Avohuollon tukitoimia voivat, yllämainitun perhetyön lisäksi, olla tukihenkilö/tukiperhetoiminta, terapiapalveluiden järjestäminen, harrastusten ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden taloudellinen tukeminen sekä loma- ja virkistystoiminnan taloudellinen tukeminen ja järjestäminen. Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluu myös lapsen edun valvonta koulusta erottamista käsiteltäessä ja lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Oppilashuollon henkilöstöä sitoo ilmoitusvelvollisuus (ks. lastensuojelulaki 40 ). Tämän mukaan jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Päiväkotien kanssa tehdään yhteistyötä esikouluikäisten lasten asioissa. Erityislastentarhanopettajat järjestävät päiväkodeissa kouluvalmiuden ryhmätutkimukset. Niiden jälkeen koulupsykologit tekevät yksilötutkimukset sellaisille lapsille, joiden kohdalla koulunkäynnin aloitusajankohtaa halutaan tarkemmin tutkittavaksi. Päiväkotien opettajien lisäksi yhteistyötä koulunsa aloittavien lasten asioissa tehdään päiväkotien puheterapeuttien kanssa.

17 A-klinikka tarjoaa apua oppilaalle ja hänen huoltajilleen päihdeongelmissa. Apua voi hakea nuori tai huoltaja itse tai myös vanhemmat voivat olla yhteydessä A-klinikalle epäillessään lapsensa mahdollista päihteitten käyttöä. A-klinikan työntekijät voivat olla mukana koulussa myös ennaltaehkäisevässä työssä. Oppilaan perhe voi hakea apua perheasiainneuvottelukeskuksesta perheen erilaisissa ongelmatilanteissa (esim. avioerot, kasvatusongelmat). Nuorisopalvelujen keskeisenä strategisena tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Nuorisopalvelujen tulee vastata erityisesti nuorten kuntalaisten tarpeisiin siten, että nuorison harrastustiloja ja toimintamahdollisuuksia lisätään. Näkyvimmäksi yhteistyömuodoksi nuorisotoimen ja koulujen välillä on muodostunut projektityö (esim. 7. luokkalaisten ryhmäytys kouluvuoden alussa, Näppis-teemaviiko, ja Pose-ryhmä). Oppilashuollon toiminnan kehittäminen Oppilashuoltotyön kehittämiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Ensinnäkin alueellisten peruspalvelujen saatavuus oppilashuollollisessa työssä on turvattava. Eri hallintokuntien välisellä yhteisellä suunnittelulla ja toiminnan arvioinnilla mahdollistetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden yhdenmukaisuus. Siirtymävaiheiden yhteistyön tehostaminen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten tukipalvelujen saatavuus ovat tärkeitä elementtejä oppilashuollon toimivuuden kehittämisessä. Lasten ja nuorten ongelmat lisääntyvät. Entistä vaikeampia ongelmia joudutaan hoitamaan koulussa, koska oppilaita on vaikea saada jatkohoitoon hoitopaikkojen riittämättömyyden vuoksi. Oirehtiville lapsille ja nuorille tulisi kehittää uusia käytäntöjä ja toimintamalleja. Esimerkkejä uusista työmuodoista voisivat olla asiantuntijakonsultaatiota antavat työryhmät. Lähete- ja siirtymäkäytäntöjä sekä tiedonkulkua tulisi sujuvoittaa eri yhteistyötahojen välillä. Oppilashuoltotyöryhmät toimivat kovan työpaineen alaisena. Työntekijäresurssien riittävyys ja pysyvyys on yksi suurimmista huolenaiheista oppilashuollossa. Oppilashuoltoryhmissä tehdään säännöllisesti seurantaa ja arviointia ryhmän ja eri ammattiryhmien edustajien toimintaan liittyen. Tämän lisäksi oppilashuollon henkilöstö tekee omaan työhönsä liittyvää itsearviointia. Oppilashuollollisen työn kehitystavoitteita on, että henkilöstö on työhön koulutettua ja pätevää sekä pitää ammattitaitoaan ajantasaisena koulutuksella ja työnohjauksella. 4.5 Oppilashuollon järjestäminen Nissnikun koulussa kokoontuu oppilashuoltoryhmä säännöllisesti joka toinen viikko. Siihen kuuluvat rehtorin lisäksi vakinaisina jäseninä koulupsykologi, koulukuraattori ja terveydenhoitaja. Paikalla voi olla myös erityisopettaja ja luokanopettaja. 5 luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5. 1 Eri tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien

18 aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikissa perusopetuksen kouluissa. Osa-aikaista erityisopetusta saavien oppilaiden lievät oppimisvaikeudet voivat olla esim. puhe- tai lukivaikeuksia, liittyä johonkin oppiaineeseen tai ilmetä tarkkaavaisuuden, keskittymisen, hahmottamisen, aistitoimintojen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöinä. Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilölliseen suunnitelmaan pohjautuvaa opetusta. Se perustuu yleisopetuksen oppimääriin ja siinä noudatetaan määräaikaisuuden ja osa-aikaisuuden periaatetta. Erityisopettajan tehtävänä on erilaisten eriyttävien opetusmateriaalien ja opetusjärjestelyjen suunnittelu ja toteutus yhdessä luokanopettajan ja aineenopettajien kanssa. Osa-aikaiseen erityisopetukseen kuuluvat kartoitukset, seulonnat ja arvioinnit, sekä konsultaatiot, jatkotutkimuksiin ohjaamiset ja tiedottamiset. Moniammatillinen yhteistyö on olennainen osa työtä, samoin kuin toimiminen oppilashuoltotyöryhmän jäsenenä. Keskeisinä tavoitteina ovat oppilaan vaikeuksien ennaltaehkäisy, kartoittaminen ja vähentäminen. Oppilaan tulisi selviytyä kykyjään ja edellytyksiään vastaavasti erityisopetuksen tuella. Perustaidot yritetään saada mahdollisimman vahvoiksi. Oppilaan itsetunnon tukeminen on erittäin tärkeä tavoite. Siksi erityisopetukseen liittyy terapeuttinen näkemys. Oppilaalle koulu on paikka, jossa oppimisen lisäksi voi levähtää, pysähtyä miettimään asioita ja keskustella. Oppilaan omien vaikutusmahdollisuuksien ja vastuun merkitystä koostetaan suhteessa omaan työhön, suoriutumiseen ja kehitykseen. Tähän liittyy myös turhautumisen estäminen ja motivaation lisääntyminen. Oppilaan oppimisen taidot, oppimistyylit, opiskelutekniikat, monikanavaisuus sekä oppilaan vahvuuksien hyväksikäyttö ovat tärkeässä asemassa. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteutumista tarkennetaan koulun omassa opetussuunnitelmassa Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa

19 kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9 :n perusteella osittain toisin kuin mitä koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Erityisopetukseen ottaminen tai siirtäminen Lapsen vanhemmat ja/tai päiväkodin henkilökunta tekee aloitteen koulutulokkaan ohjaamisesta kouluvalmiuden yksilötutkimukseen. Psykologi tai lääkäri varmistaa lapsen erityisopetuksen tarpeen tutkimuksissaan. Mikäli koulunkäyntinsä jo aloittaneen oppilaan kohdalla epäillään erityisopetuksen tarvetta, tulee aloite koulupsykologisiin tutkimuksiin koulun oppilashuoltotyöryhmältä, yksittäiseltä opettajalta, oppilaan huoltajalta, tai oppilaalta itseltään. Koulupsykologi tutkii oppilaan ja siirto tehdään yleensä psykologin lausunnon perusteella. Siirto voidaan tehdä myös sosiaalisten tai lääketieteellisten selvitysten ja tutkimusten perusteella. Lapsen kokonaistilanteesta hankitaan lisätietoa lapsen opettajalta tai mahdollisesti muilta asiantuntijoilta (puheterapeutti, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti). Erityisopetukseen ottamisesta ja siirtämisestä neuvotellaan lapsen vanhempien kanssa ja yhdessä pohditaan oppilaan kannalta paras koulumuoto. Virallisen siirtopäätöksen tekee johtava koulupsykologi. Siirtyminen toteutetaan yhteistyössä lähettävän ja vastaanottavan koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Ennen siirtymistä oppilas ja hänen huoltajansa käyvät tutustumassa tulevaan kouluun, luokkaan, opettajaan ja erityisluokanopettajaan. Oppilas voi siirtyä erityisopetuksen opetusryhmästä opiskelemaan yleisopetuksen ryhmään, kun oppilaan kyvyt ja taidot siirtymisen mahdollistavat. Takaisinsiirto toteutetaan samalla tavoin kuin erityisopetukseen siirtyminen. Pienryhmäopetus

20 Kunnassa on pyrkimyksiä turvata oppilaan oikeus käydä oman oppilaaksiottoalueennsa koulua. Näin ollen on joillekin kouluille perustettu erityisopetuksen pienryhmä. Ko. ryhmän tarkoituksena on osaltaan vastata koulun oppilaiden erityisopetuksen tarpeisiin. Pienryhmän opettajana on erityisluokanopettaja. Kunkin koulun erityisopetuksen pienryhmän toimintaperiaate on koulukohtainen ja ryhmä toimii joustavasti lähtien kunakin lukuvuonna koulussa opiskelevien oppilaiden tarpeista. Erityisopetuksen ryhmäopetus Erityisopetuksen opetusryhmiä on Kirkkonummella Kirkonkylän, Kirkkoharjun ja Papinmäen kouluissa oppilaille, joilla on erityisiä oppimisvaikeuksia sopeutumisen ja tunne-elämän vaikeuksia. laaja-alaisia oppimisvaikeuksia lievä tai keskiasteinen kehitysvamma. Erityisillä oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan kielenkehityksen vaikeuksia, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmia, hahmotuksen ja motoriikan vaikeuksia ja ongelmia puheen tuottamisessa (dysfasia, dyslexia, asperger, ADHD). Näiden oppilaiden opetuksessa painottuvat kielellisten ja motoristen taitojen kehittäminen sekä opiskelumotivaation ja itsetunnon kehittyminen. Opetuksessa on keskeistä oppilaan vahvojen alueiden hyödyntäminen, opiskelutaidot ja valmiudet, omat oppimistyylit, monien aistikanavien käyttö, toiminnallisuus, oman toiminnan suunnittelu, toteutus ja itsearviointi. Oppilas pyritään integroimaan koulun muihin oppilasryhmiin omien vahvojen alueidensa mukaan. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on yleisopetukseen siirtyminen. Vuosiluokilla 7-9 oppilaat opiskelevat taito- ja taideaineita sekä valinnaisaineita pääsääntöisesti integroituneena yleisopetuksen ryhmiin. Sopeutumisen tai tunne-elämän vaikeudet voivat ilmetä pelokkuutena, levottomuutena, keskittymiskyvyn puutteena tai hankaluutena kontrolloida omaa käytöstä. Opetuksessa yritetään kehittää myönteistä oppimisasennetta ja vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja sosiaalisia valmiuksia. Oppiaineista painotetaan erityisesti äidinkieltä ja matematiikkaa sekä kutakin oppilasta kiinnostavia käytännön aineita. Opetuksella luodaan pohjaa peruskoulun jälkeisille jatko-opinnoille ja työelämään siirtymiselle. Retket, tutustumiskäynnit ja toiminnalliset työtavat ovat keskeisessä asemassa opetussuunnitelman toteuttamisessa. Päättöluokalla mahdollinen työharjoittelu pohjustaa siirtymistä jatko-opintoihin ja yhteistyötä tehdään ammatillisten oppilaitosten kanssa. Oppilaita, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai lievä tai keskiasteinen kehitysvamma opetetaan hyvin käytännönläheisesti. Tavoitteet ja sisällöt on yksilöllistetty oppilaan kykyjä ja tarpeita vastaaviksi. Opetus perustuu havainnollistamiselle ja opetettavan kertaamiselle. Kaikkien aistien hyödyntäminen kuuluu opetustyön perusteisiin. Tietokoneiden käyttö ja tietokoneiden opetusohjelmat ovat osa opetusta. Oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan ja oppimistilanteita muokataan tarpeen mukaan. Kirkkonummella ei ole erityisluokkamuotoista opetusta monivammaiselle, vaikeasti kehitysvammaiselle tai kokoaikaista autismiopetusta tarvitsevalle oppilaalle. Kyseiset oppilaat tarvitsevat erityisluokkaopetusta, jota annetaan juuri tähän toimintaan suunnitellussa oppimisympäristössä, tarvittavin apuvälinein ja keinoin tuettuna sekä ammattitaitoisen opetushenkilöstön antamana. Em. oppilaiden opetus järjestetään lähikaupunkien tai valtion erityisluokissa tai kouluissa. Kunnan koulutoimi järjestää ostopalveluna opetuksen, oppilaan kuljetuksen ja tarvittaessa koulunkäyntiavustajan.