M U T O E R I K O S V U

Transkriptio

1 S M U T O V U O S I K E R

2 METSÄNTUTKIMUSLAITOS vuosikertomus

3 2 Visio Metsäntutkimuslaitos on vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija.

4 Arvot Luotettavuus Toimimme vastuullisesti tuottaen tieteellisesti luotettavaa, puolueetonta tietoa sekä pidämme kiinni asiakkaille antamistamme lupauksista. Osaaminen ja työhyvinvointi Motivoimme henkilöstöä kehittämällä osaamista ja työhyvinvointia saavuttaaksemme yhteiset tavoitteemme ja kehittyäksemme johtavaksi metsäalan osaajaksi. Vuorovaikutteisuus Toimimme avoimesti ja vuorovaikutteisesti asiakkaidemme parhaaksi. Ennakoivuus ja luovuus Ennakoimme tulevia tietotarpeita ja työskentelemme ennakkoluulottomasti toimintatapojamme kehittäen. 3

5 4 Sisältö

6 Metsäntutkimuslaitos Ylijohtajan katsaus Tutkimusjohtajien katsaus Kansainvälisen toiminnan katsaus Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Väitöskirjat Tapahtumat ja seminaarit Tutkimushankkeet Julkaisut Resurssit 5

7 6

8 7

9

10 Kuva: Jouni Hyvärinen

11

12

13 Strategiset päämäärät Tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävä tutkimus- ja kehitystoiminta. Tutkimuksen painoaloja ovat 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys 3) metsäekosysteemien rakenne ja toiminta 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Organisaatiorakenteeltaan ja toimintakulttuuriltaan asiakkaita palveleva Metla Metla on prosessipohjainen matriisiorganisaatio, jonka muodostavat ydin- ja tukiprosessit sekä alueelliset yksiköt. Ydintoimintoihin keskitetyt resurssit, hyvä reagointikyky ja kustannustehokas toiminta Metla kohdentaa resurssejaan tutkimustiedon tuottamiseen, hankkimiseen ja käytäntöön vientiin. Ulkopuolisen rahoituksen määrä kaksinkertaistetaan. Osaamista sekä jatkuvaa oppimista tukeva toimintakulttuuri Yhteisiin arvoihin perustuvassa toimintakulttuurissa korostuvat yhtenäisyys, aloitteellisuus, osaaminen, hyvä hallintokulttuuri sekä asiakkaita palveleva asenne. 12

14 13

15 Suomi - Euroopan metsäisin maa Suomen, Euroopan metsävaltaisimman maan, pinta-alasta metsätalousmaata on 78 %. Viennistä metsäteollisuuden osuus on kolmannes. Hakkuiden määrä on 1970-luvulta lähtien ollut pienempi kuin puuston kasvu, joten puuvaranto lisääntyy koko ajan. Jo 1800-luvulla Suomessa oltiin huolissaan metsävarojen vähenemisestä. Ratkaisuksi kehitettiin Metsäntutkimuslaitoksessa valtakunnallinen metsien inventointi. Ensimmäinen inventointi saatiin päätökseen ensimmäisenä maailmassa Nykyään inventoinnissa yhdistetään satelliittikuvat ja numeerinen paikkatieto perinteisiin maastomittauksiin. Inventoinneissa kerätään monipuolisesti tietoa metsien puuston määrästä ja kasvusta sekä metsien tilasta ja biologisesta monimuotoisuudesta. Ajantasaista tietoa puun riittävyydestä, metsien kasvusta ja hiilivarastoista tarvitaan muun muassa metsien hoidossa, metsävarojen käytön suunnit- telussa, metsätalouden kestävyyden seurannassa ja kansainvälisessä metsäpolitiikassa. Metla laatii Suomen metsien hakkuumahdollisuusarviot ja tekee asiakkaiden tilaamia alueellisia metsälaskelmia valtakunnan metsien inventoinnin aineistoista. Metlan näihin laskelmiin kehittämää MELA-ohjelmistoa käytetään yleisesti metsätalouden suunnittelussa. Metla laatii myös pääosan Suomen virallisista metsätilastoista sekä osallistuu yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaan. Seuranta tehdään vuosittain 6000 havaintoalalla, jotka sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa. Metlan verkossa olevat Metinfo-palvelut tarjoavat ajantasaista tietoa metsistä, metsien tilasta, metsävaroista sekä taimituotannosta. Suomen pinta-alasta on metsätalousmaata 78 % ja vesistöjä 10 %. Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI10) käytetyn kansallisen määritelmän mukaan metsämaata on 20,2 ja FAO:n määritelmän mukaan 22,5 miljoonaa hehtaaria eli neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria. Metsällä tarkoitetaan metsä- ja kitumaan summaa. Metsää on Suomessa 22,9 miljoonaa hehtaaria. 56 % metsistä on yksityisomistuksessa (tähän eivät kuulu esimerkiksi yhtiöiden metsät). Metsätilat ovat tyypillisesti pieniä, ja jos yhteisomistus lasketaan mukaan, Suomessa on liki yksi miljoona metsänomistajaa eli yksi viidestä kansalaisesta omistaa metsää Valtio omistaa 30 % metsistä. 14

16 Metsäpinta-ala % (maiden lkm) (9) (15) (22) (20) (18) (15) (13) 5 12 (18) 0 5 (27) Metsäteollisuus on Suomen kansantalouden peruspilareita. Sen vuotuinen liikevaihto on noin 20 miljardia euroa ja sen osuus nettoviennistä on 27 %. Lähde: FAO 2000 & Forests For the New Millennium -raportti Metsien vuosikasvu on noussut 76 prosenttia ja puuvaranto 41 % 1950-luvun alkuun verrattuna. Vuonna puuston vuotuinen kasvu oli 97 miljoonaa kuutiometriä. Metsävarat lisääntyvät jatkuvasti. Vuonna 2005 poistuma jäi 70 prosenttiin puuston vuotuisesta kasvusta. Suomen metsien puusto on havupuuta. Männyn osuus on 50 % ja kuusen 30 % puuvaroista. Koivu on hallitseva lehtipuu, ja sen osuus puuvaroista on 16 %. 15

17 Metla on yli 900 hengen asiantuntijaorganisaatio, jolla on yhdeksän tutkimusyksikköä eri puolilla Suomea sekä lähes koko maan kattava tutkimusmetsäverkosto. Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva Metla on Euroopan suurin metsäntutkimusorganisaatio. Metla on kerännyt tietoa metsistä ja metsätaloudesta jo vuodesta Metlalla on suuri määrä pysyviä koealoja ja niistä kerättyjä laajoja mittausaineistoja. Tutkimuksen ja siihen liittyvien tietovarantojen hallinnoinnin lisäksi Metla laatii ennusteita mm. metsien terveydentilasta, satonäkymistä ja puukaupasta. Metla hallinnoi myös Kolin kansallispuistoa, Mallan ja Vesijaon luonnonpuistoja sekä kymmeniä pienempiä luonnonsuojelualueita. KOLARI Kolari edistää metsänraja-alueiden hoitoa ja kestävää käyttöä sekä luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittamista tutkimuksen keinoin. Vakinaista henkilöstöä 21. KANNUS Kannuksen painoalat ovat metsäenergia, metsäsuunnittelu, rannikkometsien tutkimus, peltojen metsitys ja suometsien käyttö. Vakinaista henkilöstöä 24. SUONENJOKI Suonenjoen yksikkö on erikoistunut taimitarhatutkimukseen. Suonenjoella tutkitaan myös metsänuudistamista, metsäpuiden ekofysiologiaa ja metsätalouden suunnittelua. Vakinaista henkilöstöä 48. PARKANO Parkanon yksikkö tuottaa tutkimustietoa metsien terveydentilasta sekä metsätaloudesta ja sen perusteista etenkin turv la. Vakinaista henkilöstöä

18 ROVANIEMI Rovaniemen yksikön tehtävänä on tutkia pohjoiseen soveltuvia metsänhoidon menetelmiä, metsäluontoa sekä sen arvoja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. Vakinaista henkilöstöä 74. MUHOS Muhoksen yksikössä tutkitaan metsien uudistumisen ekologiaa ja metsäympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia sekä kehitetään Pohjanmaa-Kainuun alueelle sopivia metsänhoidon menetelmiä. Vakinaista henkilöstöä 49. JOENSUU Joensuun yksikkö edistää tutkimuksen keinoin puu- ja metsäosaamiseen liittyvää taloudellista, sosiaalista ja ekologista alueellista kehittämistä. Vakinaista henkilöstöä 85. PUNKAHARJU Punkaharjun yksikkö tekee metsägeneettistä tutkimusta erityisesti biotekniikan ja kestävyysjalostuksen alalla sekä soveltaa tutkimustuloksia käytännön metsänjalostuksen tarpeisiin. Vakinaista henkilöstöä 37. VANTAA Vantaan yksikkö tuottaa tietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä. Vantaa kantaa Metlassa päävastuun valtakunnallisesta metsäpolitiikan ja metsätalouden ja sen sidosryhmien palvelemisesta. Vakinaista henkilöstöä

19 18

20 Ylijohtajan katsaus Suomalaisten hyvinvointi ja elinkeinojen kilpailukyky ovat perustuneet kautta aikojen uuden tiedon tuottamiseen ja sen hyödyntämiseen. Olemme siirtymässä kaiken aikaa entistä tietointensiivisempään kehitysvaiheeseen. Metsiemme käyttö eri aikakausina on oiva esimerkki siitä, miten tiedon ja osaamisen kasvamisen myötä hyvinvointiamme on kyetty ylläpitämään ja kehittämään. Eränkäynti ja kaskiviljely eri muodoissaan lienevät vanhimpia käyttömuotoja, joilla suomalaiset ansaitsivat elantonsa metsistä muinaisina aikoina. Opittuamme tervan valmistuksen, siitä tuli tärkeä kauppatavara. Vähitellen terva menetti merkityksensä, kun rauta ja teräs syrjäyttivät puun laivojen rakennusmateriaalina. Tervakauppaa seurasi lankkujen sahaus ja sahateollisuuden kehittyminen. Sittemmin siirryimme työvoimavaltaisesta kulttuurista teolliseen massa- ja paperiteollisuuden aikakauteen, jolloin kannattavuutta ja tehokkuutta haettiin aluksi koneita ja tekniikkaa parantamalla. Vähitellen kuvaan tuli raaka-aineen täysimittainen hyödyntäminen. Tänä päivänä ja lähitulevaisuudessa kannattavuutta ja kilpailukykyä pyritään hakemaan puuraaka-aineen laadusta ja ominaisuuksista, uusista puuperäisistä tuotteista ja palveluista sekä liiketoimintamalleista. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiassa tavoitteeksi onkin asetettu, että Suomessa on vuoteen 2030 mennessä maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri Ylijohtaja Hannu Raitio ja että Suomen metsäklusterin tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Esimerkki metsäalan kehittymisestä tulevaisuuden tavoitteineen osoittaa, että kaiken kehityksen takana on ollut ja tulee aina olemaan osaamisen kehittyminen ja sen myötä uuden tiedon lisääntyminen. Tätä tukee myös se, että Suomeen on päätetty perustaa huippuosaamisen keskittymiä, joista ensimmäisenä aloittaa metsäsektorin osaamiskeskittymä "Metsäklusteri Oy" lähikuukausina. Metsäklusteri Oy:n tutkimustoiminnan perustana on edellä mainittu kansallinen tutkimusstrategia, joka on taas puolestaan linjassa eurooppalaisen metsäsektorin teknologiayhteisön (Forest-Based Sector Technology Platform) strategian kanssa. Aiemmin laadittu Metlan oma toimintastrategia vuosille on hyvin linjassa edellä mainittujen strategioiden kanssa. Kaikki mainitut strategiat tukevat siten osaltaan toisiaan. Metsäalan kehittyminen ja menestys heijastuvat luonnollisesti myös Metlan toimintaan. Olemme olleet alusta lähtien aktiivisesti mukana edellä mainittujen metsäsektorin strategioiden laadinnassa ja huippuosaamiskeskittymän Metsäklusteri Oy: n perustamisessa. Olemme rakentaneet yhdessä KCL:n ja VTT:n kanssa myös työtilan "Finnish Forest Cluster Research Portal", jonka tavoitteena on edesauttaa metsäklusterin tutkimusstrategian pohjalta tutkimushankkeiden valmistelua. Lisäksi olemme mukana toteuttamassa kolmea osaamisklusteria: Metsäklusterin uudistuminen - Forest Industry Future, Asumisen osaamisklusteri ja 19

21 Metla allekirjoitti 20.4 sopimuksen osallistumisesta Woodpolis-verkostoon, joka on kainuulaisen mekaanisen puuteollisuuden yritysten yhteistyöhanke. Metla on mukana hankkeissa, jotka liittyvät yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, puuraaka-aineosaamiseen sekä puunkäytön tuotantotalouteen. Tutkimustoiminnassa ovat vahvasti mukana erityisesti Venäjän Karjala ja muut lähialueet. Woodpoliksen allekirjoitustilaisuudessa Kuhmo-talon Paljakka-salissa olivat Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Olli Saastamoinen, Metlan Joensuun yksikön johtaja Jari Parviainen, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Arto Kar- jalainen ja Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen. Tulevaisuuden energiateknologiat - Energiateknologian klusteriohjelma. Metsäpolitiikkaamme on viime vuosina ohjannut metsien käyttöä ja hoitoa linjaava kansallinen metsäohjelma (KMO). Kuluneen vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriö käynnisti KMO:n uudistamisen. Tähän uudistamistyöhön liittyvää Metsäneuvoston tulevaisuuskatsausta varten Metla laati maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta metsäalan tulevaisuusraportin. Raportissa esitetään arvio metsäalan toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2015, vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia sekä niiden toteutumista edistävien politiikkatoimenpiteiden alustava kartoitus. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on keskitetty kansallisessa metsäohjelmassa Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Ohjelman seuranta ja arviointi aloitettiin vuoden 2003 lopussa, jolloin maa- ja metsätalousministeriö antoi Metlalle toimeksiantona ohjelman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seurannan ja arvioinnin. Saman aikaisesti ympäristöministeriö antoi toimeksiantona Suomen METSO-ohjelman seurannan ja arvioinnin loppuraportti julkistettiin Helsingin Säätytalolla. Kuvassa Jar- mo Vaittinen (MMM), Aarne Reunala (MMM), Kimmo Syr- jänen (Syke) ja Paula Horne (Metla). Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on keskitetty kansallisessa metsäohjelmassa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan eli METSOon. Ohjelma koostuu 17 toimenpiteestä, joiden tarkoituksena on laajentaa suojelualueverkostoa, parantaa sen laatua ja luoda tiedollisia ja muita edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Metla seuraa ja arvioi METSO-ohjelman taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. 20

22 Metlan tieteellinen asiantuntijaryhmä, SAB (Scientific Advisory Board), kokoontui Metlan Vantaan yksikössä toukokuussa Ryhmään kuuluu metsäalan arvostettuja asiantuntijoita Ruotsista, Yhdysvalloista, Kanadasta, Venäjältä ja Ranskasta. SABille ja Metlassa samaan aikaan kokoontuneelle World Forests, Society and Environment (WFSE) -hankkeen johtoryhmälle järjestettiin yhteinen retkeily. Kuvassa vasemmalta Brent Swallow (WFSE/ICRAF), ylijohtaja Hannu Raitio ja Kjell Danell (SAB/SLU). ympäristökeskukselle ohjelman ekologisten vaikutusten seurannan ja arvioinnin. Metlan ja SYKEn yhteistyönä valmistunut arviointiraportti julkistettiin loppuvuodesta Vuoden lopulla julkistettiin myös raportti "Biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä", jonka laadintaan ja toimittamiseen Metla osallistui vahvalla panostuksella. Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät -ohjelmassa laadittiin menetelmiä Suomen kasvihuonekaasujen raportointiin sekä tarkasteltiin ilmastosopimuksen taloudellisia vaikutuksia Suomelle ja muille maille. Tiedonkeruumenetelmien ja tietokonemallien avulla Suomi pystyi raportoimaan mm. maaperän hiilen varastomuutokset ensimmäistä kertaa vuonna Tutkimusohjelma tuotti tuloksia Suomen kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita varten. Metlassa valmistui yhteistyössä ympäristönäytteitä säilyttävien tutkimuslaitosten, yliopistojen ja luonnontieteellisten museoiden kanssa myös selvitys ympäristönäytteiden varastoinnin ja yhteiskäytön kehittämiseksi Suomessa. Selvitys tähtää Kauniston Kierros on ainutlaatuinen suometsien ekosysteemiä ja suometsätaloutta kokonaisvaltaisesti esittelevä opetus- ja tutkimuspolku, jonka Metla avasi syksyllä professori Seppo Kauniston kunniaksi. Polku on huomionosoitus lähes neljä vuosikymmentä suometsätieteen parissa työskenneelle tutkijalle. 2,3 kilometriä pitkä polku on Parkanon yksikön hallinnassa olevan Alkkian tutkimusmetsäkeskittymän alueella. Kuvassa suometsätieteen professorit Juhani Päivänen (emeritus, Helsingin yliopisto), Olavi Huikari (emeritus, Metla), Jukka Laine (Metla), Seppo Kaunisto (nuorin emeritus, Metla) ja Harri Vasander (Helsingin yliopisto). 21

23 toimintojen tehostamiseen ja yhtenäistämiseen näytteiden säilytyksessä, näytteisiin liittyvän tiedon tallennuksessa ja tiedon saannissa. Tavoitteena on, että säilytyksessä olevien näytteiden yhteiskäyttö lisääntyisi tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. Globaalit muutosvoimat vaikuttavat sekä metsäntutkimuksen että koko metsäalan toimintaan vuosi vuodelta entistä enemmän. Tutkijoiden työ on yhä haastavampaa. Heidän pitää paitsi löytää oikeat, yhteiskunnan kannalta ajankohtaiset tutkittavat kysymykset, myös hankkia rahoitusta ja löytää vastaukset kysymyksiin. Lisäksi tulisi kyetä tuotteistamaan, kaupallistamaan ja markkinoimaan tuotettu tieto asiakkaille. Globalisaatio edellyttää myös yhä aktiivisempaa panostusta kotimaiseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen. Myös kilpailu tutkimusrahoituksesta kovenee koko ajan. Tästä seuraa kysymys, miten sovittaa yhteen omat ja rahoittajien tavoitteet. Samanaikaisesti peräänkuulutetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Olemme yhä vahvemmin siirtymässä tuottajalähtöisestä toiminnasta kysyntälähtöiseen toimintaan. Asiakas määrää laadun, eivät asiantuntijat. Tähän tähtää tutkimusrahoituksen ohjaaminen yhä suuremassa määrin kilpaillun rahoituksen suuntaan. Tuottavuutta pyritään kasvattamaan tuottavuusohjelmin sekä syventämällä tutkimuslaitosten, eri tieteenalojen, elinkeinoelämän samoin kuin ministeriöidenkin välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Sekä vaikuttavuuteen että tuottavuuteen liittyy myös kysymys siitä, miten todentaa niiden kehitys konkreettisin mittarein. Kuluneen vuoden lopulla Suomen Akatemia julkisti raportin "Suomen tiede kansainvälisessä vertailussa - Bibliometrinen analyysi". Raportissa vertaillaan OECD-maiden tutkimusten tuloksellisuutta sekä näkyvyyttä, tieteellistä vaikuttavuutta ja laatua viimeisen 20 vuoden aikana julkaisutoimintaan perustuen. Raportissa todetaan, että asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi on yksi suurimpia julkaisujen tuottajia maailmassa ja että suomalainen tiede on laadukkaampaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Ilahduttavaa oli havaita, että luonnontieteiden osalla Metsäntutkimuslaitoksen tuotanto oli kasvanut vuosina voimakkaimmin Kuopion yliopiston ja Åbo Akademin ohella. Metla on ollut mukana kuluneena vuotena monissa varsin merkittävissä kotimaisissa ja kansainvälissä toiminnoissa. Vaikuttavuutemme, vaikkakin sitä on vaikea numeerisesti osoittaa, on varmasti kasvanut ja tuottavuutemmekin on säilynyt hyvänä lisääntyvästä epävarmuudesta huolimatta. Lopuksi haluan kiittää lämpimästi tutkimuslaitoksen henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita aktiivisesta yhteistyöstä ja tuloksellisesta vuodesta. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori 22

24 23

25 24

26 Tutkimusjohtajien katsaus Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Metlan tutkimustoiminnassa otettiin käyttöön vuoden 2006 alusta uusi toiminnallinen organisaatiomalli, jonka tavoitteena on parantaa tutkimuksen kokonaisuuksien hallintaa, integroitua tiiviimmin muuhun metsäklusterin tutkimus- ja kehitystoimintaan ja edistää tutkimustulosten käytäntöyönvientiä. Tutkimus tapahtuu jatkossa pääosin tutkimusohjelmissa, suuremmissa hankekokonaisuuksissa sekä osaamisen rakentamiseen tähtäävissä tieteenalahankkeissa. Tämä antaa tutkimustulosten käyttäjille paremmat mahdollisuudet seurata ja hyödyntää Metlan osaamista. Vuonna 2006 päättyi kolme tutkimusohjelmaa; Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät (HMS, ), Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset (MOT, ) ja Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma (MTS, ). Sen lisäksi että ohjelmat tuottivat runsaasti uutta tieteellisesti raportoitua tutkimustietoa, ne välittivät tietoa niin käytännön metsäammattilaisille kuin myös elinkeinotoiminnan kehittämisen ja metsäpolitiikan valmistelun tueksi. Esimerkiksi HMS-ohjelmassa kehitettiin menetelmä metsien hiilivarastojen analysointiin ja Suomen kasvihuonekaasujen raportointiin ja tarkasteltiin ilmastosopimuksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. MOT -tutkimusohjelmassa kehitetyn käytännön metsänhoitoon tarkoitetun Motti-ohjelmiston avulla voidaan tarkastella metsikön erilaisten käsittelyjen ja kasvatusohjelmien vaikutuksia puuston kehitykseen, hakkuukertymiin ja metsänkasvatuksen taloudelliseen kannattavuuteen. MTS-ohjelmassa tuotettiin mm. MELA-ohjelmiston uusin versio (MELA2005), jota on jo käytetty metsäpolitiikan valmistelussa ja suunnittelujärjestelmien kehittämisessä. MELA-2005 versiota käytetään mm. Kansallisen metsäohjelman tueksi tehtävissä vaihtoehtolaskelmissa ja vaikutusanalyyseissä. Käynnissä olevista tutkimusohjelmista Puutuotteiden menekki ja mahdollisuudet (PKM, ) ja Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot (TUK ) jatkuvat menestyksellisesti. PKM ohjelma on tuottanut tietoa mm. pohjoismaisen männyn teknisestä suorituskyvystä tietyissä tuoteryhmissä, puutuotteiden käyttöä ja kuluttajien valintapäätöksiä ohjaavista tekijöistä sekä haavan ja harvennusmännyn soveltuvuudesta puutuotteiden raaka-aineeksi. TUK-ohjelman painopisteenä vuonna 2006 oli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) seuranta ja arviointi. Metlan tutkimuksen tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittäminen ja kestävän käytön edistäminen. Tämä on merkinnyt sitä, että uusia tutkimusohjelmia ja hankkeita on suunnattu mahdollisuuksien mukaan palvelemaan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua. Valtioneuvoston tuottavuusohjelma 25

27 on kuitenkin rajoittanut suuntaamista, koska näitä painoaloja tukevaan rekrytointiin ei ole ollut mahdollisuuksia. Tästä syystä uusien ohjelmien onkin edellytetty rakentavan tiiviin yhteistyöverkoston yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa ja näin vahvistavan osaamistaan. Tutkimusohjelmien suunnittelun yhteydessä on myös otettu käyttöön toimintamalli, joka perustuu laajaan konsultaatioon metsäklusterin eri toimijoiden kanssa, jotta ohjelmien kohdentaminen palvelisi asiakkaiden tietotarpeita. Ohjelmien ohjausryhmien panos onkin ollut tärkeä ja merkittävä yhteistyöhankkeiden ideoinnissa, valmistelussa ja toteutuksessa. Kuluneena vuonna Metlan tutkimuksen kohdentamisessa auttoi koko metsäsektorilla tehty strateginen tutkimussuunnittelu, mikä osoittautui olevan varsin samansuuntainen Metlan strategian kanssa. Tutkimusohjelmien suunnittelun lähtökohta on luonnollisesti Metlan monitieteinen ja pitkäjänteinen tutkimustoiminta, jonka perusteella on tunnistettu keskeiset T&K tehtävät. Vuonna 2006 suunniteltiin maa- ja metsätalousministeriön ns. konsernihankkeisiin kuuluvina kaksi uutta ohjelmaa: Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma ( ) ja Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma ( ). Molemmat käynnistyivät vuoden 2007 alussa samoin kuin Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelma. Vuonna 2006 aloitettiin myös kolmen uuden ohjelman valmistelu; Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa, Suometsätalous ja Hyvinvointia metsästä. Viranomaistehtävien yhteiskunnallinen merkitys näyttää edelleen kasvavan. Metlan viranomaistehtäviä ovat mm. valtakunnan metsien inventointi (VMI), metsien terveydentilan seuranta (Forest Focus), Metsänjalostus ohjelman toteuttaminen, kasvihuonekaasupäästöjen arviointi ja puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät. Kaikkien viranomaistoimintojen resursointi on hyvin tiukka ja tulostavoitteiden suhde tuleviin resursseihin onkin tarkistettava yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. VMI10 julkisti Suomen keskeisten metsävarojen kehittymisen koko maalle sekä erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomelle vuosien 2004 ja 2005 mittausaineistojen perustella. Uudessa inventointimenetelmässä siirryttiin koko maata kattavaan inventointiin ja nopeutettuun inventointikiertoon. Sen toteutus sujui hyvin ja sitä tuki hyvin Metsä- 26

28 keskusten kanssa tehty yhteistyösopimus. Metsien terveydentilan seuranta on tuottanut laajan seuranta-aineiston sekä EU:n että kansallisiin tarpeisiin. Työ osoitti myös monitieteisten pitkäaikaisseurantojen tärkeyden. Metsänjalostus ohjelman toteuttaminen on edennyt suunnitelmien mukaan ja siihen on voitu osoittaa toiminnan kannalta vähimmäisresurssit. Lähivuosien kuluessa Metsänjalostus-2050 ohjelman mukainen toiminta lisääntyy ja tulee lisäämään kustannuksia. Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) arvioinnissa Kioton pöytäkirjan edellyttämät tulostavoitteet saavutettiin, tosin erityisjärjestelyin ja henkilöstön erittäin hyvän sitoutumisen avulla. KHK-laskentaa ja sen menetelmäkehitystä Metlassa tukee laaja tutkijaverkko. Lisäksi puutavaranmittauksen valvontaan, mittausmenetelmiin ja ohjeisiin liittyvät tehtävät organisoitiin uudelleen Metlassa. Metlassa käynnistyi vuonna 2006 myös historiallisesti suuri muutos - tutkimusmetsien hallinnan siirto Metsähallitukselle. Metlahan on hallinnoinut omia metsiään koko 90-vuotisen historiansa ajan. Vaikka siirron yhteydessä muodostettavat tutkimusalueet turvaavat kenttätutkimuksen edellytykset, tässä yhteydessä siirtyy Metsähallitukseen tutkimusmetsien henkilöstöä, mikä vähentää tutkimuksen resursseja. Kun metsien hallinnan siirtotilanteeseen valtion tuottavuusohjelman vuoksi jouduttiin, uutta tutkimusmetsien hallintaa on suunniteltu niin, että se toteuttaa monia niitä muutoksia, joihin kansallisissa tutkimusrakenteissa on tarve. Tavoitteena on tehokkaasti hoidettu, laajasti käytettävissä oleva tutkimusalueverkosto, mitä tukee tutkimusalueet yksityiskohtaisesti kuvaava organisaatioiden yhteinen tietojärjestelmä. Metlalaiset ovat aktiivisesti osallistuneet eurooppalaisen Forest-Based Sector Technology Platformin tutkimusagendan laatimiseen ja Metla on ollut vastuussa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian metsätalousosion laatimisesta. Tämä työ on tehty yhdessä teollisuuden, metsänomistajien, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja MMM:n kanssa. Metla tuotti myös keväällä 2006 tulevaisuuskatsauksen taustamateriaaliksi Kansallisen metsäohjelman tarkistamista varten. Nämä tulevaisuustyöt samoin kuin FinnSight, Tulevaisuusfoorumi WoodWisdom-Net ERA-Net, joihin metlalaiset ovat myös osallistuneet, ovat ohjanneet tutkimuksen suuntaamista ja Metlan ydinosaamisten määrittelyä. Pystyäkseen jatkossa vastaamaan metsäklusterin tulevaisuuden haasteisiin Metla tulee 27

29 rakentamaan uutta osaamista etenkin painoaloilla, jotka kohdistuvat metsiin perustuvaan yritys- ja elinkeinotoimintaan ja metsien yhteiskunnalliseen merkitykseen. Tämä näkyy myös ydinosaamisalueiden priorisoinnissa siten, että kahden edellä mainitun painoalan ydinosaamisia vahvistetaan ja laajennetaan. Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta -painoalalla ydinosaamisalueita on rajattu aiempaa kapea-alaisemmiksi kuitenkin siten, että ne entistä paremmin tukevat elinkeinotoiminnan kehittämisen ja metsäpolitiikan valmistelun tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Metsätalouden ja -ympäristön tietovarannot -painoala tukee jatkossa entistä selvemmin metsäympäristöä koskevien tietovarantojen kattavuutta ja ajantasaisuutta. Jotta Metla voi toimia jatkossakin asiantuntijaorganisaationa, soveltavan ja elinkeinoja tukevan tutkimus- ja kehitystyön ohella Metlassa tehdään myös perustutkimusta. Metla on ennakoinut kansallisissa innovaatiorakenteissa odotettavissa olevia muutoksia ja toteuttaa osaltaan Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa strategisen osaamiskeskittymän (SHOK) ja osaamiskeskusohjelman (OSKE) kautta. Metla on ollut mukana perustamassa metsäklusterin strategista osaamiskeskittymää hallinnoivaa organisaatiota, Metsäklusteri Oy:tä, jonka tavoitteena on rakentaa julkisten toimijoiden ja yritysten pitkäjännitteisen tutkimusyhteistyön avulla metsäklusterin uudistumiseen tarvittava osaamispohja. Jotta siirtyminen strategiasta käytännön tutkimustoimintaan etenisi nopeasti, KCL, Metla ja VTT ovat rakentaneet avoimen innovaation hengessä hankkeiden valmistelua varten työtilan, Finnish Forest Cluster Research Portal. Metla on ollut myös valmistelemassa osaamisklustereita uudelle osaamiskeskuskaudelle ja on mukana toteuttamassa marraskuussa hyväksyttyjä, seuraavia osaamiskeskusohjelmia; Metsäklusterin uudistuminen - Forest Industry Future, Asumisen osaamisklusteri ja Tulevaisuuden energiateknologiat Energiateknologian klusteriohjelma. Osaamiskeskusohjelmassa painopiste on huippuosaamisen hyödyntämisessä. Vuonna 2006 Metlan tutkijoiden tieteellisten julkaisujen määrä oli varsin hyvä ja pysyi edellisvuoden tasolla. Tieteelliset julkaisut ilmestyivät kansainvälisesti korkeatasoisissa sarjoissa. Ilolla on myös todettava, että Metlan tutkijat ovat jalkautuneet kertomaan tutkimustuloksistaan aiempia vuosia innokkaammin, sillä kansainvälisten ja etenkin kotimaisten esitelmien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Tutkimuksen toimintaympäristössä, suuntaamisessa ja tutkimushallinnonkin rakenteissa tapahtuu muutoksia, mutta näyttää hyvin selvältä, että Metlan tuottamalle uudelle tiedolle on jatkuva kysyntä. Leena Paavilainen Pasi Puttonen Tutkimusjohtaja Pasi Puttonen 28

30 29

31 30

32 Kansainvälisen toiminnan katsaus Anne Luhtala, kansainvälisen toiminnan koordinaattori Metla on osallistunut vahvalla panoksella Euroopan komission metsäsektorin teknologiayhteisön (Forest-Based Sector Technology Platform - FTP) kehittämiseen alkuvaiheista lähtien. FTP pyrkii lujittamaan Euroopan metsäsektorin strategista yhteistyötä ja mobilisoimaan eurooppalaisia metsäntutkijoita yhteiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. FTP-työn näkyvimpiä saavutuksia maassamme v oli kansallinen tutkimusagenda sekä Lahdessa marraskuussa järjestetty konferenssi, johon osallistui yli 400 metsäntutkimuksen ja rahoituksen asiantuntijaa Euroopan eri maista. Pohjoismaiden ja Baltian maiden metsäntutkimuslaitosten johtajat kokoontuivat Metlassa tammikuussa Perinteeksi muodostuneen tapaamisen yhteydessä suunniteltiin konkreettista yhteistyötä, mm. organisaatioiden suoritusta kuvaavia yhteisiä mittareita. Laitoksissa tehtävien tutkimuksien tuloksia päätettiin Metlan aloitteesta levittää yhteisen verkkojulkaisun avulla. Yhteispohjoismaisen metsäntutkimuksen yhteistyöelin SNS (Samnordisk Skogsforskning) siirsi vuoden 2006 alussa sihteeristönsä Metlaan, jossa se toimii v loppuun saakka. Samaksi kaudeksi nimitettiin järjestön puheenjohtajaksi Metlan professori Kari Mielikäinen. SNS toimii pohjoismaisen ministerineuvoston alaisena ja myöntää apurahoja metsien taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää käyttöä tukevaan pohjoismaiseen tutkimukseen ja verkottumiseen sekä tukee myös Baltian maiden ja Venäjän osallistumista. Ilmastonmuutos oli viime vuonna vahvasti esillä Metlan tutkimuksessa ja Metla edistää omalla osuudellaan myös YK:n Ilmastosopimuksen ja Euroopan yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmän toteutumista Suomessa. Metla tuottaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n kanssa tietoja kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Tiedot olivat pohjana vuoden 2006 lopulla tehtyyn hallituksen päätökseen, jonka mukaan Suomi soveltaa metsienhoitotoimenpidettä Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä kaudella. Päätöksen ansiosta metsiin sitoutuvan lisääntyvän hiilidioksidin avulla voidaan mahdollisesti helpottaa Suomen päästövelvoitetta. Suomessa valmisteltiin myös pitkäaikaisen ekosysteemitutkimuksen ja -seurannan verkostoa (Long Term Ecosystem Research - LTER), jonka lähtökohtana on toimintoja keskittämällä tehostaa tutkimusresurssien ja -infrastruktuurien käyttöä. Suomen LTER-verkosto tulee osaksi kansainvälistä verkostoa, jolle tullaan myöhemmin hakemaan mm. EU-rahoitusta. Metla oli mukana useiden alueiden hakemusten valmistelussa ja Metlan tutkija oli mukana myös verkoston kansallisessa suunnitteluryhmässä. Vuonna 2006 lopulla Metlassa oli käynnissä yhteensä yli 30 Euroopan Unionin rahoittamaa hanketta. Hankkeista suurin osa liittyi metsien terveydentilan seurantaan. Puiteohjelmahankkeita oli käynnissä kahdeksan. Kuudennen puiteohjelman 31

33 hakukierrokset päättyivät v. 2006, mutta vuoden aikana käynnistyi vielä neljä uutta kuudenteen puiteohjelmaan sisältyvää hanketta. Euroopan Unionin tekeillä olleeseen seitsemänteen puiteohjelmaan valmistauduttiin mm. työohjelmia kommentoimalla ja tutkijoita kouluttamalla. Rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen tähtäävän EU:n Interreg-ohjelman osuus Metlan kansainvälisen rahoituksen lähteenä on viime vuosina kasvanut. Seitsemän käynnissä olleen Interreghankkeen lisäksi v käynnistyi kaksi uutta. Metla solmi vuoden aikana yhteistyösopimuksen Kanadan luonnonvaraministeriön ja Korean metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Perinteisesti vahva yhteistyö Venäjän kanssa voimistui entisestään kun Metla solmi yhteistyösopimuksen Pietarin metsäteknisen akatemian ja Petroskoin valtionyliopiston kanssa. Petroskoin yliopisto on Venäjän suurimpia ja siihen kuuluu 12 tiedekuntaa ja 6000 opiskelijaa. Vuoden 2006 merkittävimpiä tapahtumia Metlan kansainvälisessä toiminnassa oli Kotkassa kesäkuussa järjestetty maailman metsävarojen arvioinnin asiantuntijoiden kokous, 'Kotka V', jossa laadittiin pelisäännöt seuraavalle, v päättyvälle maailman metsien arviointikierrokselle. Metlan professori Risto Seppälä oli kokouksen puheenjohtaja ja Metla kokouksen vastuullinen järjestäjä. Asiantuntijat tulivat Kotkaan yli 50:stä maasta YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn ja Euroopan talouskomission UNECEn kutsumina, ja kaukaisimmat vieraat saapuivat Suomeen Papua Uudesta-Guineasta, Madagaskarista, Uzbekistanista ja Uruguaysta. Tapahtuman kansainvälinen merkitys näkyy mm. siitä, että mukana oli edustajia myös kahdestatoista metsäntutkimukselle tärkeästä kansainvälisestä järjestöstä (mm. IUFRO, ICRAF, UNEP, ITTO, WorldBank) ja prosessista (CBD, UNFCCC, MPFE, Tarapoto Process). Kotka V - kokous on saanut nimensä siitä, että kyseessä oli jo viides tapaamiskerta Kotkassa asiantuntijakokousten 20-vuotisen historian aikana. Kaikkiin Kotka-kokouksiin on kutsuttu puheenjohtaja Metlasta, mikä osoittaa Metlan kansainvälisesti arvostettua asemaa inventoinnin asiantuntijana. Metla vastaa Suomessa valtakunnan metsien inventoinnista, joka maassamme aloitettiin systemaattisena ensimmäisenä maailmassa. Kotka -kokouksissa on sovittu määritelmät ja perusteet maailman metsävarojen arvioinneille. Suurimpia haasteita arvioinneille on ollut vertailukelpoisen tiedon saanti. Metlassa oli edellisvuoden tapaan runsaasti ulkomaisia harjoittelijoita, joista suurin osa sai rahoituksen EU:n Leonardo-ohjelmasta. Metlaan 32

34 saatiin houkuteltua myös ulkomaisia tutkijoita mm. Saksasta ja Intiasta. Myös metlalaiset työskentelivät ulkomailla: Kehitysmaihin toimintaansa suuntaavissa kansainvälisissä organisaatioissa, ICRAFissa ja CIFORissa, vieraili kummassakin Metlan tutkija useamman kuukauden ajan. EU: n tilastotoimistossa Eurostatissa Luxemburgissa työskenteli usean vuoden sopimuksella Metlan tutkija, samoin EU:n ympäristöosastolla Brysselissä. Anne Luhtala 33

35 Venäjän puun laatu ja korjuumenetelmät tutkimuskohteina Metsäteollisuusyritysten Venäjä-yhteistyö suuntautuu tulevaisuudessa pidemmälle jalostettujen tuotteiden kauppaan ja tuotannolliseen yhteistyöhön Venäjällä. Tämän vuoksi puuraaka-aineen ja jalosteiden laatu ja kilpailukyky nousevat entistä tärkeämpään rooliin. Suomalaisen ja venäläisen puuraaka-aineen laatueroista on olemassa yritysten kokemuksiin perustuvaa tietoa, mutta esimerkiksi puunkorjuumenetelmien vaikutusta raaka-aineen laatuun ei tunneta. Myöskään ensiasteen jalosteiden ominaisuuksia ei ole luotettavasti vertailtu Suomen ja Venäjän välillä. Vuonna 2006 alkoi Metlassa uusi kaksivuotinen Interreg-hanke, joka edistää venäläisten ja suomalaisten puunkorjuuyritysten, metsäkonevalmistajien ja puunjalostusyritysten toimintaedellytyksiä. Euregio Karelia Naapuruusohjelmaan kuuluvassa tutkimushankkeessa vertaillaan tavaralaji- ja kokorunkomenetelmän vaikutuksia raaka-aineen laatuun, työturvallisuuteen ja -ergonomiaan, korjuutyön tuottavuuteen ja ympäristöön. Tuloksia hyödynnetään myös Venäjän metsätalouden tietopalvelun laajentamisessa. Yhteistyössä Petroskoin yliopiston kanssa selvitetään Karjalan tasavallassa käytössä olevien puunkorjuumenetelmien vaikutusta raaka-aineen laatuun. Lisäksi analysoidaan, miten laatua mitataan korjuu- ja kuljetusketjun eri vaiheissa ja mitä laatunormeja on käytössä. Raaka-aineen laatua ja korjuumenetelmien vertailua koskevaa aineistoa hyödynnetään Venäjän metsätalouden tietopalvelun laajentamisessa. Suomalaisyritysten käyttämistä laatuvaatimuksista tuotetaan venäjänkielistä tietoa tarkoituksena edesauttaa suomalaisten yritysten toimintaa helpottavan tiedon leviämistä Venäjällä. Sahatavaran ja viilun saantoon, laatuun ja arvoon vaikuttavat viat mitataan sekä analysoidaan, miten venäläinen puu eroaa kotimaisista vertailuaineistoista. Tutkimus tehdään yhteistyössä Itä-Suomessa toimivien puutuoteyritysten ja kuusen osalta myös VTT:n ja Kymen ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätietoja: Geenitutkimusta: TREEBREEDEX ja EVOLTREE Vuoden aikana käynnistyi kaksi EU:n rahoittamaa geenitutkimushanketta. TREEBREEDEX -hanke luo Eurooppaan metsäpuiden jalostuksen virtuaalikeskuksen, jonka infrastruktuuri tarjoaa puitteet myös laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön kasvinjalostuksen alalla. EVOLTREE-hanke pyrkii lisäämään tietämystä biodiversiteetin evoluutioon johtavista tekijöistä. Se on ekologian ja genomiikan tutkijoita yhdistävä laaja verkostohanke (Network of Excellence), johon kuuluu 25 partneria 15 maassa. Eurooppalai- 34

36 nen Evoltree-tutkimusverkosto (The Evolution of Trees as Drivers of Terrestrial Biodiversity) pyrkii ymmärtämään, miten geenit liikkuvat ekosysteemeistä toiseen ja miten ne mukautuvat muuttuneisiin olosuhteisiin. Hankkeessa tutkitaan geenien vaikutusta suuriin ekosysteemeihin. Voidaan jopa puhua erityisestä tutkimusalasta, ekosysteemigenomiikasta. Hankkeessa käytetään geenitutkimuksesta saatua tietoa ymmärtämään menneisyyden ja tulevaisuuden monimuotoisuutta. Tietoja voidaan hyödyntää metsien suojelussa ja metsävarojen suunnittelussa. Verkosto hyödyntää genomitietokantoja, joita on luotu eri maiden yhteistyöprojekteissa. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita eri tieteenaloilta. Mukana on geeni- ja populaatiotutkijoita, ekologeja, biologeja, bioinformaatikkoja ja metsäntutkijoita. Heidän tarkoituksenaan on selvittää muuntautumiskykyisten geenien rakenne ja ilmenemismuodot. Suuret tietomassat kerätään yhteen ja niitä analysoidaan tilastollisilla tietojenkäsittelymenetelmillä, datan louhinnalla. Hankkeeseen osallistuu 25 organisaatiota 15 eri maasta ja sitä koordinoi ranskalainen INRA. Hankkeen budjetti on 14,3 miljoonaa euroa. Metla osallistuu yhdessä Oulun yliopiston kanssa metsäpuiden luontaisen sopeutumismuuntelun kuvaukseen, assosiaatioiden löytämiseen ominaisuuksiin vaikuttavien geenien ja ominaisuuksien muuntelun välillä sekä synteesin tekemiseen metsäpuihin vaikuttavista evolutiivisista voimista uuden geenitietämyksen ja olemassa olevan merkkigeenitiedon pohjalta. Lisätietoja: LAPBIAT - tietoa globaalista ympäristömuutoksesta Nelivuotinen LAPBIAT-hanke (Lapland Atmosphere-Biosphere Facility Improving the Human Research Potential and the Socio-Economic Knowledge Base) käynnistyi marraskussa. Se perustuu seitsemän pohjoissuomalaisen tutkimusyksikön muodostamaan verkostoon, joka tarjoaa vieraileville tutkijoille mielenkiintoisia tutkimusaiheita (mm. pohjoiset populaatiot, arktinen talvi ja lumi, muutokset ja ulkoiset häiriöt maan sähkömagneettikentässä). LAPBIAT-yhteistyö tuottaa tietoa globaalista ympäristömuutoksesta. Valittavat tutkijat tai tutkijaryhmät saavat korvauksetta käyttää isäntäorganisaatioiden tutkimusvälineitä, tiloja, logistiikkaa sekä teknistä ja tieteellistä tukea. Verkostoon kuuluvat organisaatiot tarjoavat vieraileville tutkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden kemiallisten ja fysikaalisten ympäristömuutosten tutkimukseen ja seurantaan. Ilmakehän eri kerroksiin ja niiden keskinäisiin yhteyksiin 35

37 sekä maan ekosysteemeihin liittyvä monitieteinen tutkimus on mahdollista vain LAPBIAT-organisaatioiden huippulaatuisen teknisen varustelun ja tieteellisten saavutusten ansiosta. Yhteistyöllä on tarkoitus tuottaa merkittävää tieteellistä tietoa globaalista ympäristömuutoksesta. Vastaavia mahdollisuuksia ei ole missään muualla pohjoisella pallonpuoliskolla, missä ilmastonmuutoksen, mukaan lukien keväiset otsonikadot, on ennustettu kiihtyvän lähitulevaisuudessa. LAPBIAT-hankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin yksikkö, Turun yliopiston Kevon kenttäasema, Helsingin yliopiston Kilpisjärven ja Värriön kenttäasemat sekä Oulun yliopiston Sodankylän Geofysiikan Observatorio ja Oulangan kenttäasema. Yksiköt sijaitsevat kaikki Pohjois-Suomessa 66 leveysasteen tuntumassa tai sen pohjoispuolella. Hanketta koordinoi Oulun yliopisto. Lisätietoja: MITMIOMBO- Yhteistyöhanke kehittää Itä-Afrikan savannimetsien kasvatusmenetelmiä Vuonna 2006 käynnistyi Metlassa myös MIT- MIOMBO-hanke, jossa kehitetään paikallisten puulajien metsiköiden tutkimus- ja kasvatusmenetelmiä Itä-Afrikan savannimetsiin. Yhteistyössä on mukana tansanialaisia, suomalaisia ja ruotsalaisia. Paikallisten puulajien kasvattaminen voi olla yksi keskeinen tapa Itä-Afrikan metsäsavannien ekosysteemien tilan parantamiseen, maaseudun elinkeinojen kehittämiseen sekä metsävarojen kestävän käytön edistämiseen. Se on perinteisiin puuplantaaseihin verrattuna varsin vähän tutkittu ja hyödynnetty vaihtoehto. Hanketta koordinoidaan Metlassa ja se on esimerkki Metlan asiantuntemuksen viennistä kaukaisempiin maanosiin. Hanke saa tukea EU:lta ja siinä ovat mukana Suomesta Joensuun yliopisto, Ruotsista SLU ja Tansaniasta Sokoine University of Agriculture, Tanzania Forestry Research Institute ja Tanzania Association of Foresters. Lisätietoja: Luonnontilaisten metsien kestävä käyttö Metlan Kolarin yksikkö aloitti viiden venäläisen laitoksen kanssa Pohjoiset havumetsät hankkeen, jossa luodaan työkaluja metsien kestävään käyttöön Barentsin alueella. Hankkeessa tutkitaan luonnontilaisten metsien häiriöitä, uudistumista ja monimuotoisuutta. Talousmetsien luonnonpiirteiden säilyttämiseksi on ymmärrettävä, mihin palolta suojattujen metsien kehitys johtaa pitkällä aikavälillä. Tutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää esimerkiksi luonnon häiriödynamiikkaa jäljittelevien metsänkäsittelymenetelmien kehittämisessä. Hankkeelle myönnettiin rahoitusta EU-Interreg III A Pohjoinen Kolarctic naapuruusohjelmasta. Vuoden 2008 helmikuun loppuun kestävän hankkeen kokonaisbudjetti on yli euroa. Kansallinen rahoittaja on Lapin ympäristökeskus. Metlan lisäksi suomalaisia yhteistyötahoja ovat Lapin yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Lisätietoja: 36

38 Korjuuteknologiaa ja logistiikkaa Metsähake on lupaava polttoaine korvaamaan kivihiiltä energiantuotannossa Koillis-Puolassa. Tekesin Climbus- teknologiaohjelmaan kuuluvan tutkimushankeen tavoitteena on avata uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle bioenergiateknologialle EU:n alueella sekä tuottaa tietoa kansainvälisessä bioenergiakaupassa tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista suomalaisten yritysten liiketoimintaan. Hankkeessa käydään läpi metsähakkeen ja muiden biopolttoaineiden saatavuus käyttöpaikan ympäristössä, kohteeseen soveltuva metsähakkeen korjuuteknologia ja toimituslogistiikka sekä kohteeseen soveltuvat laitosvaihtoehdot ja kokoluokka. Tapaustutkimukset tehdään Metlan, VTT:n ja paikallisten kumppaneiden välisenä yhteistyönä. Lisätietoja: Biosoil- Maaperän hiili- ja ravinnevarastojen muutokset Kesäkuussa aloitettiin tutkimus, jossa selvitetään Suomen metsien puuston, aluskasvillisuuden ja maaperän hiili- ja ravinnevarastojen suuruutta sekä näissä varastoissa viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Samassa tutkimuksessa kartoitetaan myös luonnon monimuotoisuuden tilaa tutkimalla noin 640 koealalla esiintyvien putkilokasvien lajisto sekä lahopuun määrä. BioSoil-hanke toteutetaan kaikissa Euroopan unionin maissa. Tavoitteena on saada kokonaiskuva Euroopan metsämaiden ravinne- ja hiilivarastoista sekä luonnon monimuotoisuuden tilasta. Kukin unioniin kuuluva maa vastaa hankkeen toteuttamisesta omassa maassaan. Hankkeen maaperätutkimuksissa selvitetään, kuinka paljon metsämaassa on kasveille käyttökelpoisia ravinteita ja hiiliyhdisteitä. Maan hiilivaras- 37

39 tot syntyvät siten, että kasvit ensin sitovat itseensä hiilidioksidia ilmakehästä. Kuollessaan kasvit sitten palaavat maaperään, mutta hajoavat vain osittain takaisin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kun BioSoil-tutkimuksen tuloksia verrataan vuonna 1995 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen, saadaan tietoa mahdollisista muutoksista ja niiden syistä koko Euroopan unionin alueella. Hiilivarastoista saatavia tietoja käytetään myös kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmän kehittämiseen. Luonnon monimuotoisuutta selvitetään ensimmäistä kertaa näin laajassa mittakaavassa koko Euroopan unionin alueella. BioSoil-tutkimus toteutetaan valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin yhteydessä perustetuilla koealoilla. meillä luontaisina kasvavat puut. Lehtikuusten on todettu olevan ulkomaisista puulajeista kaikkein lupaavimpia. Ne kasvavat viljavalla kasvupaikalla paremmin kuin kotimainen kuusi tai mänty, ja lisäksi lehtikuusen puuaines poikkeaa ominaisuuksiltaan kotimaisista. Jo nuorella iällä huomattavan suuri osa lehtikuusen rungosta on lahonkestävää sydänpuuta. Lisätietoja: Lisätietoja: Maailmanlaajuisen siperianlehtikuusikoesarjan kokeita Suomeen SIBLARCH (Decay resistant timber Siberian larch compared to Scots pine in forestry and products) -hankkeen tarkoituksena on edistää siperianlehtikuusen käyttöä metsätaloudessa ja puutuotteissa. Hanke toteutetaan tutkimusorganisaatioiden, alueellisten toimijoiden ja yritysten välisenä yhteistyönä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Venäjällä. Punkaharjulle ja Rovaniemelle perustettiin lehtikuusen alkuperäkokeita, jotka kuuluvat ainutlaatuisen laajaan koesarjaan. Siemenaineisto on kerätty 1990-luvun lopulla venäläis-pohjoismaisena yhteistyönä. Ulkomaisten puulajien koeviljelyn tarkoituksena on selvittää, löytyisikö muualta puulajeja, jotka olisivat joiltakin ominaisuuksiltaan parempia kuin 38

40 Lehtikuusi on luonnollinen vaihtoehto kemiallisesti kyllästetylle puutavaralle. Yksin Suomessa käsitellään vuosittain m 3 puuta, lähinnä mäntyä, kreosiitilla tai kupari-, kromi- ja arsenikkisuoloilla. Puunkyllästys on ympäristön suurin raskasmetallilähde Pohjoismaissa. Tällä hetkellä Suomessa on lehtikuusimetsiä noin ha (0,1 % maamme metsistä). 39

41 40 Piirros: Jouni Hyvärinen

42 Painoala 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Painoala tuottaa ja välittää tietoa puuntuottamisen ja metsien muun käytön perusteista ja vaihtoehdoista, puuraaka-aineen ominaisuuksista sekä metsiin perustuvan yritys- ja muun elinkeinotoiminnan kilpailukyvystä. Tutkimus painottuu metsien käytön ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. 41

43 Puutuotteiden mahdollisuudet ja menekki PKM ( ) PKM-tutkimusohjelma tuottaa tietoa puuraakaaineen vaihtoehtoisista käyttömahdollisuuksista puunkäytön ja puukaupan toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tutkimustulokset tukevat puutuoteteollisuuden ja energiapuun tuote- ja teknologiakehitystä ja markkinointia, puunhankinnan ja -oston suuntaamista alueittain ja leimikoittain, aines- ja energiapuukaupan kehittämistä ja puun laatukasvatusta. Vuonna 2006 ohjelmassa oli käynnissä seitsemän tutkimushanketta ja niiden lisäksi kahdeksan ulkopuolisella rahoituksella toimivaa tai yhteisrahoitteista tutkimushanketta, joista kahta rahoitettiin suomalais-ruotsalaisen Wood Material Science and Engineering -tutkimusohjelman kautta. Ohjelman toiminta keskittyi vuonna 2006 tulosten raportointiin, tieteelliseen julkaisutoimintaan ja sidosryhmäyhteistyöhön. PKM-ohjelma järjesti useita seminaareja vuonna Pohjoismaista mäntyä ja leimikon arvonmuodostusta tutkineiden suomalais-ruotsalaisten Wood Material Science and Engineering ohjelman hankkeiden tuloksia esiteltiin kahdessa eri seminaarissa. Muita seminaareja olivat Joensuussa järjestetty Puutiede tänään teemaseminaari, kaksi Puunkäytön laajaalaistaminen -hankkeen erikoisseminaaria sekä Nuorten metsien energiapuun mittaus- ja Raakaainetta pohjoisesta havupuusta -hankkeiden loppuseminaarit. PKM-tutkimusohjelma tuotti vuonna 2006 useita julkaisuja, jotka käsittelivät muun muassa harvennusmännyn hyödyntämistä puutuoteteollisuudessa sekä koivun pystykarsintaa. Kolmesta tutkimushankkeesta laadittiin loppuraportit. Tutkijat laativat myös kirjallisuuskatsauksen, jossa tarkastellaan männyn teknistä suorituskykyä suhteessa kilpaileviin puulajeihin. Lisäksi PKMohjelma julkaisi tietoa puutuotteiden kilpailukyvystä, uusista markkina-alueista sekä tekijöistä, jotka ohjaavat puutuotteiden käyttöä ja kuluttajien valintapäätöksiä. Tutkijat osallistuivat kahteen kirjahankkeeseen, jotka toteutetaan yhteistyönä Metsäkustannus Oy:n kanssa. Näistä toinen, Puukaupan käsikirja on jo julkaistu. Tutkijat olivat aktiivisesti mukana Metsäsektorin kansallisen tutkimusohjelman (NRA) valmistelussa, osallistuivat uuden Osaamiskeskusohjelmakauden kolmen osaamisklusterin valmisteluun sekä eurooppalaisen WoodWisdom- Net ohjelman sisällön suunnitteluun. Lisäksi tutkijat osallistuivat Metlan metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen kirjoitustyöhön ja Joensuun yliopiston Metsäalan tulevaisuusfoorumin erillisprojekteihin sekä tekivät analyysin asiakasrakenteen muutoksista Metsäteollisuus ry:n Suomen puutuoteteollisuus loppuraporttiin. Tutkijat osallistuivat myös neljään COST-hankkeeseen ja toimivat asiantuntijoina sekä opetustehtävissä. Ohjelmassa on käynnissä kolme väitöskirjatutkimusta. Lisätietoa: 42

44 Pohjoismaisella männyllä on merkittäviä laatuetuja markkinalähtöisessä puutuoteteollisuudessa Metlan johdolla toteutettiin vuosina suomalais-ruotsalainen hankekonsortio, jonka tärkein teollinen tavoite oli pohjoismaisen männyn aseman parantaminen puutuoteteollisuuden markkinoilla sekä perinteisesti tärkeissä puusepäntuotteiden että merkitykseltään kasvavissa rakennustuotteiden ryhmissä. Metlan hankkeessa tuotettiin ja systematisoitiin tietoa pohjoismaisen männyn olennaisimmista ominaisuuksista rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalukäytössä. Kokeellisesti tutkittiin ominaisuuksien tasoa viidellä osa-alueella Suomen Lapista Ruotsin Smoolantiin ja analysoitiin ja mallinnettiin niiden maantieteellistä ja kasvupaikka- ja puustotekijöiden aiheuttamaa sekä runkojen välistä ja sisäistä vaihtelua. Männyn puuaineen tiheys, lujuus- ja jäykkyysominaisuudet sekä joiltakin osin oksaisuus kuten myös lahonkesto ovat yleisesti sitä huonommat mitä pohjoisempi on alkuperä. Pohjoisuus vaikuttaa myönteisesti tuotteiden ulkonäön tiiviyteen ja pinnan kovuuteen, mitta- ja muotopysyvyyteen, puuaineen halkeilemattomuuteen ja liitosten kestävyyteen sekä yleisesti ominaisuuksien vähäiseen vaihteluun. Pohjoismainen mänty on tiheys-, lujuus- ja jäykkyysominaisuuksiltaan erittäin hyvää kilpaileviin havupuulajeihin verrattuna, mutta ominaisuuksien vaihtelu on suurta. Haittoja ovat mm. puuaineen melko suuri kutistuminen ja rajoitettu lahon- ja säänkestävyys. Mm. keskieurooppalaiseen ja balttilaiseen verrattuna pohjoismaisen männyn puuaine on kuitenkin tasalaatuisempaa ja ominaisuuksien vaihtelu yksittäisten puiden sisällä on vähäisempää. Ei-puumaisiin materiaaleihin verrattaessa puun ongelmat liittyvät ominaisuuksien suureen ja usein epätasaiseen vaihteluun, kosteuden imemiseen ja siitä aiheutuviin ongelmiin, sekä puuaineen anisotrooppisuuteen - lukuisat puuaineen ominaisuudet riippuvat tarkastelusuunnasta. Ehkä merkittävin puun vahvuus esimerkiksi betoniin tai teräkseen verrattuna on sen lujuus ja jäykkyys suhteessa massaan. Tämän lisäksi puu on ympäristöystävällinen, visuaalisesti houkutteleva, hyvin tunnettu ja perinteinen ja helposti työstettävä ja muokattava materiaali, johon ei yleensä tarvita erikoistyökaluja. Konsortion tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä puutuoteteollisuutta uudessa kilpailuympäristössä, erityisesti tuotekehitystyön suuntaamisessa, sopivien puuraaka-aineen lähteiden tunnistamisessa ja vertailussa sekä markkinoinnin suunnittelussa ja markkinointiviestinnän toteutuksessa. Pohjoismaisen männyn hyödyntämisessä korostuvat jatkossa raaka-ainelähteiden hallinta, 43