yhteistyössä KÄVELYOPAS Vaasan Folkhälsan-talo Raastuvankatu POHJOINEN RANTAREITTI 2,5 KM

Transkriptio

1 yhteistyössä KÄVELYOPAS Vaasan Folkhälsan-talo Raastuvankatu POHJOINEN RANTAREITTI 2,5 KM 1

2 Tiedämme kaikki, miten tärkeää on liikkua ulkona päivittäin. Tästä oppaasta löydät torin ja kaupungintalon kautta kiertävän reitin, jonka varrella on lukuisia mielenkiintoisia kohteita, joita voit pysähtyä katselemaan ja lukea niistä hieman tarkemmin. Karttaan on merkitty puistonpenkit lepohetkiä varten sekä wc:t. Myös pidempiä reittejä sisältäviä kävelyoppaita on olemassa. Toivomme, että tämä kävelyopas auttaa sinua löytämään lähiympäristössämme olevan monipuolisen luonnon, kulttuurin ja historian. 1. Vaasan Folkhälsan-talo sivu 6 2. KOY Wasaorg sivu 6 3. Käsityön talo Loftet...sivu 7 4. Kaupungintalo sivu 8 5. Luotsipatsas...sivu 8 6. Vaasan kirkko...sivu 9 7. Kirkkoapteekki...sivu 9 8. Zakris Topeliuksen patsas... sivu Suomen pankin talo sivu KOY Egen Härd sivu Vasa Aris... sivu Wasa Teater ja sen verstas... sivu Setterergin puisto, Settererintalo... sivu Ravintola Strampen sivu Vaasan hovioikeus... sivu Artturi Leinonen... sivu Jääkäripatsas... sivu Suomen ilmailun muistomerkki... sivu Kalaranta... sivu Lääninvankila... sivu Koivupuisto... sivu Tiilikasarmi ja ortodoksinen kirkko... sivu Carl-Axel Setterergin muistomerkki sivu Kävelykioski... sivu :nen sivu Folkhälsan sivu 20 1 kohteen numero kartalla puistopenkki 2

3 wc LÄHTÖ i 24

4 Raastuvankatu 28 Kauppias Sjöergin talo 3. KÄSITYÖN TALO LOFTET Vuonna 1861 arkkitehti Carl-Axel Setterergiltä valmistui piirustus yhdistetystä asunto- ja liikerakennuksesta, jonka kauppias H. Sjöerg sittemmin rakensi. Rakennus oli jälkiempiretyylinen ja suorakulmion muotoinen. Talon itäpäässä oli kauppapuoti, johon oli sisäänkäynti kadun puolelta. Vuonna 1884 talon osti kauppias ja konsuli J. E. Moe. Hänen vaimonsa Tulla oli yksi kaupungin seuraelämän keskeisistä henkilöistä ja heidän kotiinsa kokoontui taiteilijoita ja älymystöä. Konsuli Moe sisusti pohjakerrokseen tyylikkään uusrenessanssisen ruokasalin tammipaneeleineen ja jäljitettyine kultanahkatapetteineen. Ruokasalissa toimii tänä päivänä Konsulinnan kahvihuone, joka on viihtyisä lounaskahvila. Rakennuksen jäljellä olevassa osassa on kotiteollisuus- ja käsityökauppa Loftet. 3. Käsityön talo Loftet 1. Folkhälsan 2. KOY Wasaorg 1. VAASAN FOLKHÄLSAN-TALO Talo rakennettiin vuosina ja sen pääsuunnittelijoina toimivat arkkitehdit Aitoaho&Viljanen. Talo sijaitsee erittäin keskeisellä paikalla ja se antaa Folkhälsanille näkyvyyttä kaupungissa. Talossa on 55 senioriasuntoa, sekä omistus- että vuokra-asuntoja, keittiö ja ruokasali, tilat terveyttä edistävälle toiminnalle ja ryhmätoiminnalle. Talossa on Folkhälsan Botnian ja Folkhälsans förundin hallinnolliset toimistot sekä myös ulkopuolisille vuokrattavia tiloja. Talo on rakennettu Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f:n, Harry Schaumans Stiftelsen, Svenska litteratursällskapet i Finland r.f:n/svenska kulturfondenin ja Landskapsföreningen Folkhälsan i Österotten r.f:n välisenä yhteistyönä. Raastuvankatu 21-Sjölomin talo 2. KOY WASABORG Hugo ja Alma Sjölom (o.s. Wallenius) muuttivat Kauhajoelta Vaasaan Hugolla oli siirtolaistoimisto, joka myi lippuja valtamerialuksiin. Hän osti tontin 1902 ja A. Gauffinin suunnittelema talo valmistui vuonna Hugo kuoli samana vuonna ja Alma ei suoriutunut heidän suurista veloistaan. Talo myytiin huutokaupassa Oy Wasaorgille Talo on rakennettu osittain jugendtyylissä ja on vaikuttanut uuden naapuritalon Folkhälsanhuset Wasan suunnitteluun. 6 7

5 Senatsgatan 1 4. KAUPUNGINTALO Vaasan kaupungintalo rakennettiin vuosina ruotsalaisen arkkitehdin M. Isaeuksen ( ) piirustusten mukaan. Talo rakennettiin Geryssä ja Tölyssä valmistetusta tiilestä. Katto ja välilattiat ovat puuta, jopa 60 cm vahvoista palkeista. Julkisivun oikealla puolella on Kaarle IX:n korkokuva ja vasemmalla puolella valtionhoitajien (Svinhufvud, Mannerheim) korkokuvat, kummatkin J. Munsterhjelmin veistämiä. Pääsisäänkäynnin kummallakin puolella on Vaasan lyhtein koristeltu lipputanko. Alun perin talossa oli juhlasalin lisäksi kaupungin virastoja ja kouluja. Palolaitos oli ensimmäisessä kerroksessa. Kaupungintalon pääsisäänkäyntiä vastapäätä 5. LUOTSIPATSAS Kuvanveistäjät W. Aaltonen ja hänen poikansa Matti, paljastettiin Hankittiin raatimies ja rouva Husergin vuonna 1912 tekemän testamenttilahjoituksen mukaisesti. He toivoivat suihkukaivoa, jonka aiheena olisi vanhan polven pohjalaisluotsi. 5. Luotsipatsas 4. Kaupungintalo Kirkkopuisto 6. VAASAN KIRKKO Kirkko on Setterergin piirtämä, se edustaa englantilaista gotiikka ja se rakennettiin Pääalttaritaulu, Paimenten kumarrus, on A. Edelfeltin maalaama Kaksi muuta alttaritaulua ovat R.W. Ekmanin (1861) ja L. Sparren (1897) maalaamia. Kirkko peruskorjattiin vuonna Kirkkosaliin ja lehtereille mahtuu yhteensä 900 henkilöä. Tornissa näkyy jälkiä venäläisten pommituksista talvisodan aikana. Suuri osa pommeista meni rakennusten ohi ja ne putosivat Onkilahteen. Vaasan kirkko on tänä päivänä kaupungin pääkirkko ja sitä käyttävät kaupungin molemmat seurakunnat. 6. Vaasan kirkko Hovioikeudenpuistikko 9 7. KIRKKOAPTEEKKI Talo oli alkujaan tunnettu Sundénin talona ja siinä on sille ajalle niin tyypilliset viisisivuiset kulmat. Talo on yhden kerroksen korkeampi kuin A.T. Gellerstedtin piirtämä talo. Hän oli Setterergin oppilas ja talo oli ensimmäisiä yksityisiä kivitaloja uudessa Vaasassa. 7. Kirkkoapteekki 8 9

6 Apteekin ja Suomen Pankin talon välillä 8. ZAKRIS TOPELIUKSEN PATSAS Kuvanveistäjä E. Wikström, paljastus Tunnemme Topeliuksen satusetänä. Sukupolvemme ensimmäinen yhteys häneen tuli satujen ja lastenlaulujen kautta kuten esim. Sov du lilla videung ja Pikku Lauri. Seuraava yhteys tuli ehkä Sylvian joululaulun ja hänen virtensä En etsi valtaa, loistoa kautta, jonka on säveltänyt Sielius. Ainakin ennen vanhaan luettiin Välskärin kertomuksia, ja ehkä Vaasan marssi on tuttu? Vanhan perinteen mukaan Topelius saa ylioppilaslakkinsa Vappuaattona. Kirkkopuistikko SUOMEN PANKIN TALO Rakennuksen on suunnitellut J.S. Sirén, jonka tunnetuin työ on Eduskuntatalo Helsingissä. Pankkitalo on rakennettu 1952 kuusikerroksisena ja on säilynyt muuttumattomana edelleen. Talossa oli elokuvateatteri Ritz, jossa Skafferiet-yhdistys tänä päivänä harjoittaa kulttuuritoimintaa. 8. Topeliuksen patsas 9. Suomen pankin talo Kirkkopuistikko KOY EGEN HÄRD 10. KOY Egen härd Asuintotalo on rakennettu 1960-luvun alussa ja on kansan suussa saanut nimen Kiinan muuri. Kirkkoapteekki kuuluu myös kiinteistöyhtiöön. Kortteli, jossa Egen Härd sijaitsee, oli aikaisemmin Harry Schaumanin omistuksessa. Yhtiö koostuu konttoritilasta, 4 liiketilasta ja 144 asunnosta. Huoneistoala on m². Kirkkopuistikko 15 Vasa Svenska Samskola 11. VASA ARBIS Talon piirsi A. Lassel ja rakensi Vaasan Osake-Pankin johtaja J. Kurtén vuonna Pankin toiminta alkoi talossa vuonna Vaasan Puhelimen toimisto sijaitsi talossa vuosina ja sen jälkeen ruotsinkielinen yhteiskoulu. Vuonna 1976 yhteiskoulu muutti Sepänkylään ja siitä tuli Korsholms gymnasium. 11. Vasa Aris 10 11

7 12. Wasa Teater Hovioikeudenpuisto ulottuu Hietasaarenkadulta Vaasanpuistikolle. Täällä sijaitsevat Strampen, Hovioikeus ja Jääkäripatsas. Rantakatu RAVINTOLA STRAMPEN 14. Ravintola Strampen Hietasaarenkatu WASA TEATER JA SEN VERSTAS Teatteri on perustettu vuonna Nykyinen teatterirakennus valmistui 1955 ja on arkkitehtien B. Liljeqvistin ja S. Salvesenin piirtämä. Vanhassa keltaisessa empiretyylisessä puurakennuksessa on verstas. Vanha teatterirakennus, joka oli rakennettu vuonna 1868 Setterergin piirustusten mukaan, tuhoutui palossa vuonna Teatteri peruskorjattiin Suureen saliin mahtuu 272, studiosaliin ja Vasallen-saliin 62 henkilöä. Teatterilla on noin kävijää ja 6 7 ensi-iltaa vuosittain. Wasa Teater tarjoaa monipuolisen ohjelmiston kaikenikäisille ja on koko maakunnan alueteatteri vaatetusalalla toimivalle S. Coraylle myönnetään lupa rakennuttaa paviljonki Hovioikeuden läheisyyteen. Paviljongin suunnittelusta vastasi Settererg ja tyyli oli kesäravintolamainen. Ravintoloitsija H. Ernst osti paviljongin 1876 ja jatkoi liiketoimintaa aikaisemmalla tavalla. Strampen oli alkujaan kahdeksankulmainen tasasivuinen ravintolarakennus luvulla ravintola sai sen muotoilun, mistä se edelleenkin on tunnettu. Ulkoterassi syntyi 1980 ja talvella 1998 Strampen koki täysremontin sisätiloissa ja sai täysin uudistetun ja toimivan keittiön. 13. Setterergin puisto Koulukatu 10 ja 12 välillä 13. SETTERBERGIN PUISTO, SETTERBERINTALO Setterergin asemakaavassa vuodelta 1855 alue oli varattu seurahuoneelle. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet ja vuosisadan vaihteessa paikalle perustettiin puisto. Se nimettiin Lastenpuistoksi, mutta sai nykyisen nimensä Puisto on rakennettu kahteen tasoon, jonka ylempi osa on tarkoitettu leikkiä varten. Alemmassa osassa on suihkulähde, joka hankittiin vuonna 1924 saadulla lahjoituksella. Veistokset vuodelta 1929 ovat Vaasan Höyryleipomo Oy:n lahjoittamia. Ne ovat helleenisten veistosten jäljennöksiä ja esittävät Borghesialaista miekkailijaa, Lepäävää Merkuriusta, Poikaa ja hanhea, Venusta miekkoineen sekä Apolloa. Puistoa ympäröivät vanhat lehmukset. Suihkulähteen ympärille on istutettu koristeomenapuita ja pilvikirsikoita. Puistoon rajoittuvalle tontille Settererg rakennutti uusgoottilaistyylisen asuintalonsa. Talossa on samat tyylipiirteet kuin läheisessä hovioikeuden talossa. Setterergin jälkeen talon on omistanut mm. kuvernööri ja vapaaherra Carl Gustaf Wrede, jonka nuorin tytär Mathilda oli tunnettu vankien ystävänä ja hyväntekijänä. Hän aloitti vuonna vuotta kestävän toiminnan, jonka tavoitteena oli vankien hengellinen herätys. Talo on nykyään kaupungin omistuksessa ja toimii päiväkotina

8 15. Vaasan hovioikeus 17. Jääkaripatsas 17. JÄÄKÄRIPATSAS Patsas on kuvanveistäjä, professori ja jääkärikapteeni L. Leppäsen työ. Pronssiinvalu suoritettiin Helsingissä, samoin graniittijalusta. Pronssijääkäri täysissä varusteissa ase sivulla katsoo kohti Vaskiluotoa. Muistomerkki on 5,1 m korkea. Presidentti Kekkonen osallistui paljastustilaisuuteen 1958, jolloin myös vietettiin Saksassa sotilaskoulutuksen saaneiden jääkäreiden kotiinpaluun 40-vuotispäivää. 16. Artturi Leinonen Hovioikeudenpuisto 15. VAASAN HOVIOIKEUS Hovioikeus on vaikuttavimpia arkkitehti Setterergin piirtämiä englantilaisen tiiligotiikan luomuksia. Aikaisempi hovioikeudentalo sijaitsi vanhassa Vaasassa. Uusi talo valmistui 1862, kun myös kaupunkioikeudet siirrettiin vanhalta Vaasalta uudelle kaupungille, Nikolainkaupungille. Hovioikeudentalo on hyvin säilynyt, se korjattiin perusteellisesti ja 1980-luvuilla. Rakennuksessa on arvokkaita taidekokoelmia ja antiikkisia huonekaluja sekä oikeuden leimalla varustettuja esineitä. Hovioikeuden eteläpäädyssä 16. ARTTURI LEINONEN Patsas on Jääkäripatsaan yläpuolella. Valmistanut kuvanveistäjä T. Sakki ( ). Paljastettiin Leinonen oli kirjailija, lehti- ja nuorisoseuramies. Professori 1958 lähtien. Leinonen karkotettiin Siperiaan jääkärivärväyksen takia hän oli Ilkan päätoimittaja. Hän oli myös kansanedustaja. Vaskiluodon sillalla Merikotka 18. SUOMEN ILMAILUN MUISTOMERKKI Kuvanveistäjä on presidentti Kallion poika Kalervo ( ). Kivityöt teki Suomen Kiviteollisuus Oy. Tähän viereen jäälle laskeutui luutnantti N. Kinderg Uumajasta Matkustajana oli ruotsalainen kreivi E. von Rosen. Hän lahjoitti koneen Suomen armeijalle ja siitä tuli ilmavoimien ensimmäinen lentokone. Patsaan jalusta on 7 metriä korkea ja se painaa yli 63 tonnia. Se on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Jalustaan on merikotka laskeutumassa siivet levällään. Linnun siipien väli on 5,6 metriä ja se painaa 3 tonnia. Paljastettiin Ilmailun muistomerkki 14 15

9 Kalarannan puisto ulottuu Vaasanpuistikolta Lääninvankilaan. Sorakäytävät penkkeineen ja kukkaistutuksineen halkovat aluetta ristiin rastiin. Puistossa kasvavat mm. rauduskoivu, puistolehmus, metsävaahtera ja lehtikuusi. 20. Lääninvankila 19. Kalaranta Rantakatu KALARANTA Lääninmaanmittaustoimisto Rantakatu 12:ssa on arkkitehti J. Ahrenergin piirtämä ja se valmistui Konttori muutti valtion virastotaloon Vesiylioikeus toimi sen jälkeen talossa vuoteen 1999 sakka. Vuonna 2005 talon osti muutama liikemies. Laiturilla toimii kesäravintola ja ravintolalaiva Faros. Vaasalaissyntyisen runoilijan J. Hemmerin syntymän 100-vuotisjuhlan yhteydessä paljastettiin 1993 patsas Rauhankadun päädyssä. Pronssiveistos Lintunainen on kuvanveistäjä C.-G. Liliuksen teos. 19. Lääninmaanmittaustoimisto Rantakatu LÄÄNINVANKILA Otettiin käyttöön T-muotoinen vanhin osa on E.B. Lohrmanin piirtämä. Vanhojen vankiloiden yhteyteen rakennettiin uusia sellivankiloita kriminaalilainsäädännön ja rangaistusjärjestelmän uudistamisen myötä. Ristimuotoisen vankilan uudelleen rakentaminen suoritettiin 1880-luvulla L.I. Lindqvistin ja Th. Deckerin piirustusten mukaan. Vankilan ympärille rakennettiin punatiilinen muuri Ensimmäisinä vuosikymmeninä rangaistuksiaan suorittivat vankilassa pahamaineiset A. Rannanjärvi, A. Isotalo sekä M. Haapoja. M. Wrede aloitti vapaaehtoistyönsä vankilan vankien keskuudessa. Päärakennuksen ja asuin- ja liikuntatiloja sisältävän sivurakennuksen korjaustyöt valmistuivat

10 Rantakatu KOIVUPUISTO 21. Koivupuisto Puisto sijaitsee kauniissa meren suuntaan viettävässä länsirinteessä. Setterergin asemaikaavassa alue oli suunniteltu toriksi. Alue muotoutui kuitenkin vähitellen pehmeäksi rantaan laskeutuvaksi puistoksi. Amerikkalainen maisema-arkkitehti K. Meyers laati vuonna 1987 alueelle uuden omaleimaisen puistosuunnitelman suihkulähteineen ja luonnonkivipuroineen. Puron varrella on arkkitehti ja kuvanveistäjä M. Visannin muotoilema graniittinen karhupatsas. Koivut, joiden mukaan puisto on saanut nimensä, hallitsevat puistoa edelleen. Keväällä puistossa kukkivat sipulikasvit, esim. krookus, sinililja ja narsissi. Kasarminkatu 6 - Kasarmintori 22. TIILIKASARMI JA ORTODOKSINEN KIRKKO Keisarinvallan ensimmäisinä aikoina Vaasaan oli sijoitettu venäläisiä kasakkajoukkoja pitämään yllä yleistä järjestystä. Tiilikasarmi (1863) on kasarmialueen vanhin rakennus, josta kansan suussa myös käytetään nimeä Kasakkakasarmi. Kasarmi ja myös ortodoksinen kirkko Pyhän Nikolaoksen kirkko, ovat Setterergin piirtämiä. Kirkko oli tarkoitus rakentaa jo vanhaan Vaasaan ja rahoitusta oli saatu, mutta rakennustöitä ei ehditty aloittaa ennen Vaasan paloa Ortodoksinen kirkko valmistui 1862 Kirkkopuistikon päähän samaan kokonaisuuteen Vaasan evankelis-luterilaisen kirkon eli Vaasan kirkon kanssa. Kirkkopuistikon ja Kasarminkadun risteys 23. CARL-AXEL SETTERBERGIN MUISTOMERKKI Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606 Korsholman linnan läheisyyteen. Melkein 250 vuotta myöhemmin, vuonna 1852, kaupunki tuhoutui lähes täysin tulipalossa. Palon jälkeen uusi kaupunki päätettiin rakentaa Klemetsön niemelle, joka sijaitsi lähempänä merta ja ulkosatamaa Palosaaren salmessa. Ruotsalainen arkkitehti Carl Axel Settererg suunnitteli asemakaavan uudelle kaupungille, jonka nimeksi tuli Nikolainkaupunki keisari Nikolai I:n mukaan. Settererg suunnitteli myös kaupungin keskeisimmät julkiset rakennukset ja useita yksityistaloja. Uusi Vaasa mataline taloineen ja leveine puistikkoineen edustaa 1800-luvun puolivälin tyypillisiä rakentamisihanteita. Taiteilija Tea Helenelundin suunnittelema muistomerkki Setterergin kunniaksi pystytettiin Tiilikasarmi 23. Setterergin muistomerkki 22. Ortodoksinen kirkko 18 19

11 Raastuvankatu KÄVELYKIOSKI Puutalon piirsi alun perin Settererg ja se siirrettiin nykyiseen paikkaansa Vaasanpuistikko 22:sta, nyt peruskorjattu Kävelykioskiksi. Talossa voi harrastaa ryhmäliikuntaa. TÄMÄN OPPAAN ESITYÖN on pääasiallisesti tehnyt vapaaehtoishankkeena Folkhälsans Resurspool i Österottenin työryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Raastuvankatu 23 Carl och Carolina :nen Korttelin vanhin rakennus on Setterergin suunnittelema empiretyylinen päärakennus. Talo rakennettiin Pihalla ollut paakarintupa ja osa ulkorakennuksista purettiin Jäljellä olleet talousrakennukset siirrettiin Stundarsiin Vanhustenkoti Carl och Carolina toimi talossa Vuoden 2015 alusta talossa on ruotsin kielellä toimivien yhdistysten tiloja. 24. Kävelykioski :nen Raastuvankatu FOLKHÄLSAN Raastuvankatu 25:ssä ollut yksikerroksinen puutalo oli rakennettu 1862 (suunnittelija tuntematon). A.W. Stenfors piirsi talolle toisen kerroksen joka rakennettiin C. Shoultzin piirtämä kivitalo rakennettiin 1916 Pelastusarmeijan kirkoksi. 80-luvun lopulla rakennus kunnostettiin Clu-25 nimiseksi rokkikluiksi jonka avajaiset olivat Sali tuli tunnetuksi hienosta akustiikastaan ja vuosien varrella siellä esiintyi moni tunnettu yhtye. Folkhälsan osti talon Vähän sen jälkeen kun rakennus oli päätetty peruskorjata, se paloi täysin Nyt rakennus on Folkhälsanin kansalaistoiminnan päämaja Pohjanmaalla ja entinen rokkiklui toimii terveyttä edistävien erilaisten toimintojen kokoontumispaikkana. Vasemmalta John Nordlad, (projektivetäjä), Benita Nygård, Gunn-Britt Sahlsten, Kerstin Finnerg, Peter Sahlsten och Elisaeth Weijola. Kuvasta puuttuvat Ann-Lis ja Nils-Erik Nykvist. Valokuvat ovat Inger Nykvistin ja Håkan Wikströmin ottamia. Vasa stad, tillstånd nr 07/2015 Vaasan kaupunki, lupa nro 07/

12 KÄVELYOPAS TIESITKÖ, että on vielä kolme reittiä, joita pitkin voit kulkea ja samalla lisätä tietoasi kauniista kaupungistamme? Ne ovat: Torireitti SUUNNITTEILLA: Eteläinen reitti Pohjoinen reitti 1,3 km 3,8 km 4,4 km Esitteitä reiteistä on saatavissa: Vaasan Folkhälsan-talo Raastuvankatu 23-25, Vaasa Vaasan seudun Matkailu Oy Raastuvankatu 30, Vaasa ja kesäaikaan Tori-infosta Reitit on saatavissa myös moiiliversiona Torireitti Pohjoinen rantareitti sekä verkosta osoitteesta Folkhalsanhuset-i-Vasa/ Seniorer/Motions--och-andra-grupper-for-seniorer/ yhteistyössä