NIEMENKYLÄ, PÄÄRNILÄNTIE

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI 161 NIEMENKYLÄ, PÄÄRNILÄNTIE ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuu kortteli Vireilletulo Kaavoituskatsaus 2010 Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekninen lautakunta ( ) Kaupunginhallitus (elokuu 2012) Nähtävillä (elo-syyskuu 2012) Asemakaavamuutos hyväksytty Tekninen lautakunta (syksy-talvi 2012) Kaupunginhallitus (syksy-talvi 2012) Kaupunginvaltuusto (syksy-talvi 2012) Kaavan voimaantulosta kuulutettu Kaupungin ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Orimattilan Aluelehdessä ORIMATTILAN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS, MAANKÄYTTÖ RAIMO IKÄHEIMONEN PIRKKO-LEENA JAKONEN TIINA HEIKKILÄ TEKNINEN JOHTAJA KAAVOITUSINSINÖÖRI KAAVASUUNNITTELIJA

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Niemenkylän kylässä Päärniläntien varrella, jonne on matkaa Orimattilan kaupungin keskustasta noin 3 kilometriä m²:n kokoinen kiinteistö on hoidettua metsää sekä peltoaluetta. Aluetta rajaa idässä Päärniläntie ja edelleen Porvoonjoki ja Tönnönkoski. Eteläpuolella on asuintontti. Lännessä on metsää ja pohjoisessa käytössä olevaa peltoa. Päärniläntie Porvoonjoki Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Hakemus Vireilletulo kaavoituskatsaus Tekninen johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavaehdotus teknisen lautakunnan käsittelyssä ( ) - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä (elokuu 2012) - Kaavaehdotus nähtävillä (elo-syyskuu 2012) - Kaavaehdotus teknisen lautakunnan käsittelyssä (syksy-talvi 2012) - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä (syksy-talvi 2012) - Kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä (syksy-talvi 2012) 2.2. ASEMAKAAVA Asemakaavan tarkoituksena on tutkia, voidaanko kiinteistö asemakaavoittaa yksityisen maanomistajan hakemuksen mukaisesti asuintonteiksi ottaen huomioon lähiympäristön maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Tönnönkosken ympäristön rakennettuun kulttuuriympäristöön ja se sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen tuntumassa. Kaava-alue on käytössä olevaa peltoa sekä metsäaluetta. 2

3 Luonnonympäristö Pinnanmuodoiltaan maasto laskee kohti itää ja Porvoonjokea. Korkeimmillaan maasto on alueen länsiosassa, jossa maasto nousee erittäin jyrkästi ja joka on avokalliota. Matalin kohta on alueen koilliskulmassa (n ). Kaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella Rakennettu ympäristö Kaava-alue kuuluu Tönnönkosken silta ja myllypaikan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Kaava-alueen lähiympäristön rakennukset ovat harjakattoisia ja puuverhoiltuja ja ne ovat pääosin jälleenrakennuskaudelta. Kaava-alueen itäpuolella kulkee valtion ylläpitämä ja paikallista liikennettä palveleva yhdystie 1631 Luhtikylä-Orimattila. Lahden seudun liikennetutkimuksen 2010 mukaan Päärniläntien keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on 370 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 8 ajoneuvoa. Vesihuoltolinja kulkee Päärniläntien suuntaisesti kiinteistön itäreunassa, mikä tuo liittymismahdollisuuden uusille asuintonteille valmistunut Tönnön alakoulu sijaitsee noin 400 metrin päässä Porvoonjoen toisella puolella, jonne pääsee sujuvasti Tönnönkosken sillan kautta Maanomistus Suunnittelualueella on neljä yksityistä maanomistajaa eikä kaava-alueella ole asutusta SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama ) suunnittelualue sijaitsee maaseutumaisella alueella taajamatoimintojen alueen länsipuolelle. Alue sijaitsee Porvoonjokilaakson ja Mallusjärven kulttuuriympäristössä, joka on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja maisemaa (ma 35). Lisäksi alue kuuluu Porvoonjokilaakson kulttuurimaisemaan, Mallusjärven-Porvoonjoen kulttuurimaisemaan ja Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (kmv 39). Kaavamuutosalueen itäpuolella kulkee pohjavesialueen raja sekä Porvoonjokea pitkin kulkeva melontareitti. Ote maakuntakaavasta, jossa suunnittelualue sijaitsee tähden osoittamassa kohdassa Yleiskaava Alueella on voimassa Keskusta-Virenojan oikeusvaikutteinen osayleiskaava (kaupunginvaltuuston hyväksymä ), jossa kaavamuutosalue on suurimmaksi osaksi pientalovaltaista 3

4 asuntoaluetta, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Pieni osa lännessä kuuluu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kaavamuutosalue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (vaakaviivoitus) sekä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävällä kulttuurihistoriallisella ympäristöllä (pystyviivoitus, ku). Alueen pohjoispuolella on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Ote osayleiskaavasta, jossa suunnittelualue sijaitsee tähden osoittamassa kohdassa Asemakaavat Kaava-alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Päärniläntien toisella puolella on voimassa kaava nro 107 Niemenkylä Päärniläntien eteläosa, joka on hyväksytty Päärniläntien eteläosan asemakaavassa alue on suurimmaksi osaksi erillispientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AO/s). Alueen enimmäiskerrosluku on yksi, mutta lisäksi saa rakentaa ullakkokerroksesta 2/3 asuintiloiksi. Tehokkuusluku on e=0,15. Erillispientalojen korttelialueen eteläpuolella on maisemallisesti arvokas peltoalue (MA), joka on säilytettävä avoimena ja rakentamattomana peltona. Maisemakuvaa oleellisesti muuttavia leikkauksia tai pengerryksiä ei tontilla saa tehdä. Talotyyppi, rakennusten sijoittelu ja pihajärjestelyt tulee suunnitella puustoa ja maaston muotoja säilyttäen. Uudisrakennusten ilme ja väritys tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaa ja alueen maisemaarvoihin. Uudisrakennuksissa julkisivumateriaalina tulee olla peittomaalattu puuverhous ja kattokaltevuuden tulee olla 2:1,5 1:2,5. Yksikerroksisissa rakennuksissa räystään alareunan korkeuden sokkelista suositellaan olevan vähintään 270 cm. Autotallin tai katoksen julkisivumateriaalien tulee olla samoja kuin asuinrakennusten julkisivuissa tai julkisivun osissa. Jos autotalli tai katos sijoitetaan yksikerroksisen asuinrakennuksen osaksi, sen tulee olla muuta rakennusta matalampi. Alueen hoidossa tulee säilyttää ja korostaa kulttuurimaisema-arvoja Kaavaa koskevat selvitykset Koska kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ja rakennetun kulttuuriympäristön läheisyydessä, on sen ympäristöstä tehty seuraavia selvityksiä: Orimattila. Kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelulautakunta Porvoonjoen vesistöalueen kivikautisen asutuksen arkeologinen inventointi Hollolan, Lahden ja Orimattilan alueella. Hannu Poutiainen Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö/Ympäristönsuojeluosasto Mietintö 66/1992. Helsinki Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Rakennushistorian osasto julkaisu 16, 2.painos Helsinki Porvoonjoki Kivikautisen asutuksen arkeologinen inventointi Orimattilan ja Pukkilan alueella. Hannu Poutiainen, Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo

5 Arkeologinen kaavainventointi Orimattilassa. Keskusta-Virenoja, Heinämaa-Leitsamaa, Pennala. Hannu Poutiainen ja Anssi Malinen, Lahden kaupunginmuseo Porvoonjoen yläjuoksun historiallisten kohteiden inventointi. Merja Uotila, Lahden kaupunginmuseo, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Sukupolvien maisema. Porvoonjokilaakson kansallismaiseman syntyvaiheita. Toim. Hannu Poutiainen. Lahden kaupunginmuseo Porvoonjoen yläjuoksun esihistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueella. Lahden kaupunginmuseo, Porvoonjoen asutustutkimus hanke. Toim. Antti Lahelma Keskusta Virenojan osayleiskaavan luontoselvitys. Leena Noko Orimattilan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien kulttuuriympäristöselvitys KUKUSE. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 97/2005. Nina Könönen. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (MARY). Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi 2005 (CD-levy). Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto. Henrik Wager Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset. Päijät-Hämeen liitto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). Museovirasto ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan hakemus saapui lokakuussa 2010 ja sitä ovat hakeneet kiinteistön neljä yksityistä maanomistajaa. Hakemuksessa on esitetty kiinteistön kaavoittamista ensisijaisesti rivitalotonteiksi joiden rakennusoikeus olisi m² tai vaihtoehtoisesti omakotitonteiksi 4-5 kpl. Kaavan vireilletulosta päätettiin kaavoituskatsauksen 2010 hyväksymisen yhteydessä. Tekninen johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia Päärniläntien asemakaavassa ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Kymenlaakson Sähkö Oy Ympäristöterveyskeskus Päijät-Hämeen maakuntamuseo/rakennuskulttuuriyksikkö Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta päätettiin kaavoituskatsauksen 2010 hyväksymisen yhteydessä Vireilletulosta kuulutettiin viikolla 11/2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen kotisivuilla. 5

6 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan nähtävilläolosta ja voimaantulosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla osoitteessa sekä lehtikuulutuksilla. Kaavaehdotus on nähtävillä teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla. Tietoa kaavoituksen eri vaiheista saa soittamalla tai käymällä Orimattilan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kaupungintalolla, Erkontie 9, puh Valmisteluvaiheessa on käyty useita keskusteluja kaava-alueen maanomistajien kanssa. Kaavakartta ja kaavaselostus toimitetaan heille myös postitse Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Orimattilan Vedeltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Kymenlaakson Sähköltä, Ympäristöterveyskeskukselta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonanto- ja kommentointimahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa alue asuintonteiksi ottaen huomioon maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Tavoitteena on muodostaa alueelle terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö. Kaavaratkaisu on tarkoitus tehdä niin, että kaupungille ei tule katujen rakentamisvelvoitetta Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueella voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Keskusta-Virenojan osayleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Osayleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista. Kaava-alue kuuluu Tönnönkosken silta ja myllypaikan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa Kaavan hakijan asettamat tavoitteet Lokakuussa 2010 jätetyssä hakemuksessa esitetään alueen kaavoittamista ensisijaisesti rivitalotonteiksi, joilla rakennusoikeutta m², tai vaihtoehtoisesti omakotitonteiksi 4 5 kpl VIRANOMAISNEUVOTTELU Neuvottelussa olivat osallisina Orimattilan kaupungin edustajien lisäksi Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, Päijät-Hämeen liitto sekä Päijät-Hämeen maakuntamuseo. Neuvottelussa Uudenmaan ELY-keskus esitti Päärniläntien ottamista mukaan kaava-alueeseen sekä kevyen liikenteen väylän varauksen tutkimista ensisijaisesti Päärniläntien itäpuolelle. Lopuksi sovittiin, että Orimattila selvittää riittääkö Päärniläntien nykyinen tiealue kevyen liikenteen väylälle ja otetaanko kaavaan mukaan myös Päärniläntie. Päärniläntien kevyen liikenteen väylän mahdollisuutta tutkittiin jo vuonna 2005, kun Päärniläntien itäpuoleista aluetta kaavoitettiin. Tuolloin asemakaava rajattiin niin, että kevyen liikenteen väylän rakentaminen on mahdollista korttelin 1601 ja Päärniläntien väliin. Tämän vuoksi Päärniläntien ottamista mukaan kaava-alueeseen ei nähty tarpeellisena. 6

7 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Ottaen huomioon alueen maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot ja viranomaisneuvottelu, alueelle nähtiin maisemaan sopivimmaksi ratkaisuksi pientaloasuminen. Myös kaavan hakija oli tästä samaa mieltä LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET KAAVAEHDOTUKSESTA Täydennetään myöhemmin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla muodostetaan asuinpientalojen kortteli 1602, jonka pinta-ala on m². Korttelin suurin sallittu kerrosluku on 1 ja tehokkuusluvulla e=0.25 alueelle muodostuu rakennusoikeutta kerrosneliömetriä. Rakennusalan rajaa ei ole ulotettu kaikkein jyrkimmille alueille. Ajoneuvoliittymä tulee järjestää korttelin pohjoisosasta. Koska jokaisen tontin tulee liittyä Päärniläntiehen kiinteistö on mahdollista lohkoa enintään kahteen tonttiin. Yhtiömuotoisella ratkaisulla kiinteistölle on mahdollista rakentaa enintään neljä asuntoa KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamääräyksillä on rajoitettu, että alueelle saa rakentaa enintään neljä asuntoa. Lisäksi kaavamääräyksillä on haluttu ohjata rakentamisen laatua alueen maisemakuvaan sopivaksi. Neljän uuden asunnon liikennemäärät eivät merkittävästi lisää Päärniläntien liikennettä. Havainnekuva omakotitalojen mahdollisesta sijoittumisesta tontille KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. Rakentamista ohjaavat kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. 7