Fysi-liite. Lonkkaleikkauksesta baletin Juliaksi. fysioterapiasta. Anu Viheriäranta tanssii taas: 1/2013. Terveyttä ja toimintakykyä

Transkriptio

1 1/2013 Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatti- ja asiakaslehti Fy fy Tuloksellinen terapia kiinni asiakkaan arjessa s. 30 Apuvälineala teknistyy ja kasvaa s. 32 Anu Viheriäranta tanssii taas: Lonkkaleikkauksesta baletin Juliaksi Fysi-liite Terveyttä ja toimintakykyä fysioterapiasta

2

3 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Puheenjohtajalta: Kohti terveitä markkinoita 4 Pääkirjoitus: Katseet kauemmaksi, vaikuttavaan tulevaisuuteen 5 Anu Viheriäranta tanssii taas: Baletin lavalta lonkkaleikkaukseen ja takaisin 6 Aamupala ja säännölliset ateriat suojaavat ylipainolta 10 Tutkittua 12 Vuoden geriatrinen julkaisu: Interventio vähensi huonosti liikkuvien osuutta yli 75-vuotiaista 14 FYSI-koulutus 16 Kysy lakimieheltä: Ovatko julkisen sektorin ja yksityisen fysioterapiayrityksen potilasasiamiehen tehtävät erilaisia? 21 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n jäsenlaitokset paikkakunnittain 22 Kirjanmerkki: Muistisairautta kokemassa isän kanssa 26 Yhteistyökumppani Fennian puheenvuoro: Huolehdi kotisi turvallisuudesta 28 Tuloksellinen terapia tarraa kiinni asiakkaan arkeen 30 Apuvälineala teknistyy ja kasvattaa markkinoitaan 32 Väitökset 34 Ammattitaidolla voi auttaa 35 Tuoteuutisia; Hyviä uutisia vanhenemisesta 36 Tiesitkö että: Videoista apua leikkauspotilaan toipumiseen; Avotyötoiminnasta palkkatyöhön hyviä, mutta harvoja kokemuksia 38 FYSI-päivien 2013 ohjelma keskiaukeamalla! 2013 päivät Valtakunnalliset fysioterapia- ja kuntoutuspäivät Scandic Rosendahl Tampere AMMATILLISET HUIPPUTEEMAT! Liikuntavammat ja urheilufysioterapia Geriatrinen kuntoutus Lasten fysioterapia...näyttely, workshoppeja, lakimiesklinikka, rekrytointipiste... Fysi-liite Tietoa siitä, miten ja milloin fysioterapeutti voi edistää sinun ja läheistesi terveyttä. Fysioterapeutti Terhi Uusi-Luomalahti (vas.) opastaa koripalloa harrastavaa Sanni Visakkoa, jonka polvet alkoivat kipeytyä treeneissä. Kasvuspurtteja ottava, urheilua harrastava nuori hyötyy usein jo kertakäynnistä fysioterapeutin vastaanotolla. Fysioterapeutti kuntouttaa ja ohjaa lasta, nuorta, työikäistä ja iäkästä turvallisesti kohti parempaa liikunta- ja toimintakykyä. Pitkä vastaanottoaika ja tarvittava määrä fysioterapiakertoja antavat mahdollisuuden aitoon vuorovaikutukseen ja ihmisen ja hänen elämäntilanteensa kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Fysioterapeutti aktivoi ja antaa kuntoutujalle avaimet omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Mukana Fysi-liite: Terveyttä ja toimintakykyä fysioterapiasta! Lukijakilpailun voittaja FYSI 4/2012 lehden lukijakilpailun voittaja on Anne Paikre Helsingistä. Hän oli pitänyt kiinnostavimpana lehden juttua Harjoittelupaikasta tuli Saralle portti työhön. Kiitos kaikille osallistuneille! Palkintona on lahjakortti fysioterapiaan. Voittaja voi käyttää lahjakorttinsa valitsemassaan FYSI ry:n jäsenistöön kuuluvassa fysioterapiayrityksessä. Voit osallistua tämän numeron lukijakilpailuun mennessä osoitteessa Fysi-lehden julkaisija Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, Nuijamiestentie 5 B, Helsinki, puh: , fax , fysi.info(at)fysi.fi, Kustantaja Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy Toimitus FYSI, Nuijamiestentie 5 b, Helsinki Päätoimittaja Martti Heinonen, martti.heinonen(at)fysi.fi Toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius, puh: , ritva.wallenius(at)gmail.com Ilmoitusmyynti Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy, puh: , leila.salonen(at)fysi.fi Taitto Edita Prima Oy Painatus Edita Prima Oy 2013 Painos kpl ISSN-L , ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Kansikuvassa: Anu Viheriäranta Kuva: Angela Sterling Fysi

4 Puheenjohtajalta Kohti terveitä markkinoita Kuntapoliitikkona ja yrittäjänä joudun jatkuvasti puolustamaan yrittäjyyttä ja puuttumaan mutu-tietoon perustuvaan väittämään yksityisesti tuotettujen palvelujen kalleudesta. Päättäjillä ja virkamiehillä on vankka käsitys siitä, että yksityisesti tuotetut palvelut ovat kalliimpia kuin julkisesti tuotetut. Me terveyspalveluja tuottavat fysiyrittäjät täydennämme tuotannollamme julkisen sektorin palvelutarjontaa. Toiveemme on, että vielä kovin ylimalkaiset kuntien palvelustrategiat tarkentuisivat ja kunnat laskisivat ja julkaisisivat omien palveluidensa hinnat huomioiden niissä tilat, välineet, hallinnon sekä todelliset palkkakustannukset sivukuluineen. Silloin olisimme samalla viivalla ja pääsisimme todella vertailemaan sitä, mistä saadaan laadultaan, kustannuksiltaan ja tehokkuudeltaan paras tuote. Kilpailu ja yhteistyö eivät sulje toisiaan pois, kunhan kilpailun vääristymät korjataan. Palvelustrategioilla kunnat voivat auttaa eri toimijoita löytämään paikkansa palvelujärjestelmässä, kehittää markkinoita ja hyödyntää niitä kansalaisten parhaaksi nykyistä tehokkaammin. Palvelustrategioiden kautta myös yrittäjät saisivat takuun olemassa olevista markkinoista ja voisivat kehittää omien tuotteidensa laatua ja kustannustehokkuutta kysyntää vastaaviksi. Terveyspolitiikan ja hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteet eivät ole uhattuina, vaan kaikki osapuolet voittavat, kun palvelurakenne moni- puolistuu, tehokkuus paranee, innovaatiotoiminta lisääntyy ja palveluiden laatu ja saatavuus paranevat. Yrittäjyys tunnustetaan yleisesti uusien työpaikkojen ja verotulojen synnyttäjäksi - silti sitä vielä vieroksutaan terveyspalveluista puhuttaessa. Viime vuonna yritykset tuottivat yli 20 prosenttia kaikista Suomen terveyspalveluista, fysioterapian kohdalla luku on 85 prosenttia. Vastajulkaistuun Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi yli 4600 pk-yrittäjää eri puolilta Suomea. Yrittäjien vastauksia voidaan tulkita niin, että valtiontalouden ongelmana ei ole verokertymien vähäisyys vaan menojen jatkuva kasvu. Yrittäjät ovat tottuneet vähentämään menojaan, kun tilanne niin vaatii. Samaa yrittäjät odottavat nyt kuntataloudelta. Yrityksiämme ei ole rakennettu 8-tuntisilla työpäivillä, vaan kehitystyö on tehty ylipitkiksi venyneillä työpäivillä, joista ei ole laskutettu. Kuntapuolen palkkataso kilpailee jo yksityisen puolen kanssa. Työvoimamme virtaa julkiselle puolelle vähemmän kuormittavan työpäivän toivossa. Työn tehokkuus on yksi laskelmissa huomioitava suure. Työmme arvoa fysioterapiayrittäjinä ei kannata arvioida tunti/eurotyyliin. On nähtävä laajempia kokonaisuuksia. Mitä merkitsee euroissa se, että ihminen pystyy elämään kotona laitoksen sijasta? Kuinka paljon yhteiskunta säästää, kun olemme tukena omaishoitajille? Mitä euromääräisesti merkitsee se, ettei ihminen joudukaan vaivojensa kanssa sairauslomalle? Me fysioterapeutit olemme tulevaisuudessa juuri se ammattiryhmä, joka tukee ihmisiä jaksamaan pitempään työelämässä. Tuula Mustonen FYSI ry:n puheenjohtaja tuula.mustonen@fysiokuusamo.fi 4 Fysi

5 Pääkirjoitus Katseet kauemmaksi, vaikuttavaan tulevaisuuteen ta kuin yhteiskunnalta. Kiputilanteiden kroonistumista voidaan vähentää, kun asioihin puututaan ajoissa ja potilas saa fysioterapeutilta, terveydenhuollon ammattihenkilöltä ja liikkumisen asiantuntijalta, monipuoliset ohjeet siitä, miten juuri hänen vaivaansa kannattaa kuntouttaa. Tuloksekas omahoito mahdollistuu. Sama järkevä työnjako toimii erikoissairaanhoidossakin silloin, kun vaikkapa ortopedi osaa hyödyntää fysioterapeutin ammattitaitoa ja ohjata polvi- tai olkapääoireisen potilaan tarvittaessa fysioterapeutin arvioon. Syntyy järkevämpää työnjakoa ja kustannussäästöjä, kun potilas saadaan optimaalisessa ajassa työkuntoon tai kotona pärjääväksi. Uudet käytännöt ovat erityisen tervetulleita myös siksi, että lääkärillä on potilaskohtaamiseen tämänhetkisessä julkisessa terveydenhuollossa erittäin rajallinen aika. Valitettavaa on, ettei perinteinen toimintamalli anna riittäviä edellytyksiä jatko-ohjauksen ja seurannan järjestämiseen. Tämä on kriittinen tekijä hoitoon sitoutumisessa ja hoidon onnistumisessa ja tätä kautta niin potilaan arjessa pärjäämisessä kuin kustannuksien hillitsemisessäkin. Parhaiden käytäntöjen ja tiedonhankintatapojen löytäminen edellyttää kaikilta toimijoilta ja terveydenhuollon eri sektoreilta uudenlaisia yhteistyömalleja ja avoimuutta Vuosittainen Terveystaloustieteen päivä kokosi jälleen useamman sadan kuulijan joukon pohtimaan mm. terveydenhoidon vaikuttavuutta. Yksi lopputulemista oli, että tarvitaan lisää tietoa paitsi hoitojen vaikuttavuudesta myös ja ennen kaikkea hoitoketjujen toimivuudesta. Hoitokäytäntöjä on mahdollista muuttaa ja muuttaa niin, että voittajia ovat kaikki. Tiennäyttäjänä muullekin terveydenhuollolle voi toimia jo muutamalla paikkakunnalla Suomessa käyttöön otettu hoitomalli, jossa akuutti selkäpotilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen yleislääkärin vastaanoton sijasta suoraan fysioterapeutille. Potilaan hoitohan ei aina ensi vaiheessa vaadi lääkärin tutkimusta: esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoissa fysioterapeutti voi tutkitusti olla paras ensikontakti. Kokemukset ovat olleet hyviä: Potilaat ovat olleet tyytyväisiä nopeaan hoitoon pääsyyn, asiantuntevaan ja perusteelliseen asiaan paneutumiseen heti ensivaiheessa ja käytännönläheisiin ohjeisiin. Toimintamallia suunnitellaankin laajennettavaksi selkäpotilaiden lisäksi myös muihin tuki- ja liikuntaelinsairaisiin, esimerkiksi olkapääongelmaisiin. Hyvien kokemuksien innoittamana monet vielä perinteisellä mallilla toimivat terveyskeskukset harkitsevat mallin käyttöönottoa. Voittajia tällaisessa hoitomallissa ovat kaikki. Hoitoon pääsy nopeutuu ja kustannuksia säästyy niin potilaalja toinen toisensa ammattiosaamisen tunnustamista ja kunnioittamista. Uusien ideoiden ja tiedon jalostaminen puolestaan edellyttää tiedon jakamista ei sen panttaamista. Tätä työtä Fysikin tulee järjestönä jatkossa entistä tiiviimmin tekemään yhdessä monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Martti Heinonen Päätoimittaja Fysi

6 Teksti: Ritva Tiittanen-Wallenius Anu Viheriäranta tanssii taas Baletin lavalta lonkkaleikkaukseen - ja takaisin! 6 Fysi Kuva: Angela Sterling

7 Tämän täytyy olla viharakkaussuhde! Niin paljon työtä, kyyneliä, iloa ja hikeä tähän menee. Yli 20 vuotta kuusi kertaa viikossa treeniä - elämäntapahan tästä on tullut. Minulle parasta tanssissa on se tunne, jonka liikkeen ja musiikin yhdistäminen antaa. Hollannin Kansallisbaletissa ensitanssijana työskentelevä Anu Viheriäranta teki muutama viikko sitten virallisen paluun lavalle Suomessa tehdyn lonkan tähystysleikkauksen ja tiiviin kuntoutuksen jälkeen. Kipu on poissa ja rakas tanssi taas nautittavaa, mutta ilmassa on myös kysymysmerkkejä niin kuin jokaisella kuntoutujalla. Anu Viheriäranta kertoo olleensa lonkkaluksaatiovauva ja istuneensa siksi elämänsä ensikuukaudet tilannetta korjaavassa tyynyssä. Tanssitunneille Anun vei äiti - harrastuksen valinta tuntui luonnolliselta, sillä tyttö vietti tuntikausia tanssien omassa huoneessaan. Lahjakkuus oli ilmeinen ja harjoittelu ahkeraa, vaikka lapsen ei ollut aina helppo ymmärtää, miten yksinkertaiset, päivästä toiseen toistuvat harjoitukset liittyivät kaikkeen siihen ihanaan, mitä lavalla tapahtui. Harrastus valikoitui ammatiksi. Ainoat suuremmat ongelmat minulla on ollut lapsesta asti nilkkojen nivelsiteiden kanssa. Kunnon apua sain niihin vasta ammattilaisena. Päivittäiset tasapainolauta-harjoitukset ovat ehdottomat! Anu Viheriäranta toteaa. Viime vuonna leikkaushoitoon johtanut oireilu alkoi parisen vuotta sitten. Lonkka alkoi ensin jumittaa eikä kiertynyt normaaliin aukikiertoon. Oli sellainen tunne, että olisin halunnut lonksauttaa lonkan paikalleen, Anu kuvailee. Alkoivat oudot kivut, jotka tulivat, kun keho oli aamulla kylmä, mutta myös treenin jälkeen tai ihan vain istuessanikin. Kun yritin lähteä liikkeelle, tunsin sähköiskunomaisen kivun nivusen alueella. Seuraava vuosi meni kivun vaivatessa välillä enemmän, välillä vähemmän. Kävellessäni kaupungilla linkutin niin, että tajusin ihmisten välillä huomaavan sen. Pientäkin ylämäkeä noustessani Hollannissahan niitä ei kovin suuria olekaan tunsin tarvitsevani kaidetta. Näin jälkeenpäin ihmettelen, miten ihmeessä pystyin kestämään tuota kipua. Selitys löytyy osaksi tanssijoiden ammattikunnasta, joka on yksinkertaisesti tottunut päivittäisiin kipuihin ja erilaisiin vaivoihin. Pääsyy oli kuitenkin se, että vaikka lämmittely baletin aamutunnilla oli välillä kivuliasta, ei kipu jonkin ajan kuluttua kehon lämmettyä enää haitannut. Nyt kun tiedän, mikä vaiva oli kyseessä, tiedän sen aiheuttaneen liikkeiden väärin suoritusta ja kompensointia, mikä usein johtaa vielä lisäongelmiin, Anu pohtii. Kivun syyksi selvisivät lonkan rustorenkaan repeämät Kesti yllättävän kauan, ennen kuin kivun aiheuttaja selvisi. Ongelmana baletissamme Amsterdamissa on se, että fysioterapeutin vastaanottoajat ovat vain 15 minuutin pituisia. Hoito on siksi lähinnä ensiapua, jonka avulla tanssija saadaan pysymään lavalla. Fysioterapeuteilla ei myöskään ole aikaa osallistua kuntoutukseen treenisalin puolella. Äitien ja isien kamerat räpsähtelevät, kun Helsingin Tanssiopiston erikoiskoulutusluokka esittää Ruusuvalssia. Kuva Anu Viheriärannan perhealbumista. Lopulta vyyhti alkoi ratketa. Pyysin tammikuussa 2012 lähetettä magneettikuvaukseen. Samoihin aikoihin kuulin ystävältäni ja ex-kollegaltani Suomen Kansallisbaletista, että hän oli menossa korjauttamaan lonkkansa rustorengasvauriota. Huomasimme oireemme hyvin samanlaisiksi, ja aloin kaivaa lisätietoa netistä. Ei tarvinnut lukea montakaan sivua, kun totesin, että kaikki oireeni olivat kuin kopio labrum-vaurioiden oirelistasta. Ortopedi Esko Kaartisen diagnoosi oli selvä: Anun lonkassa oli labrum-repeämä. Rustorenkaassa oli vaurioita, jotka todennäköisesti tulisi hoitaa leikkauksella jossakin vaiheessa mutta ei välttämättä ihan heti. Sitten kun tuntuu, että pelottaa mennä lavalle kivun takia, tietää että on aika korjata vauriot, Kaartinen linjasi. Kivut kovenivat ja Anun lonkka tähystysleikattiin kesäkuun 2012 alussa. Fysi

8 Verrattuna aikaan, jolloin aloitin ammattiurani 17-vuotiaana, on elämän muiden asioiden arvostus kasvanut mielessäni pikkuhiljaa lisää ja lisää. Vaikka työllä, jota niin rakastan, on välillä vieläkin liian suuri vaikutus onnellisuuteeni, en halua sen enää määräävän joka askeltani Mielenkiintoinen ja vähän yllättäväkin tieto on, ettei leikkausta pystytty tekemään Hollannissa, koska maassa ei ole vielä tarpeeksi kokemusta lonkan tähystysleikkauksista. Onneksi sikäläinen ortopedi sen tunnusti eikä lähtenyt yrittämään. Vakuutusyhtiön korvauspyyntööni antama vastaus hymyilytti vähän Esko Kaartistakin: siinä kuvailtiin uudeksi ja kokeelliseksi toimenpidettä, jota hän on kollegoineen tehnyt Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan, Anu sanoo ja luonnehtii luottamustaan suomalaiseen terveydenhuoltoon kaiken kaikkiaan lujaksi. Hollannissa olen kuullut monia pelottavia kertomuksia Kuntoutus alkoi jo heräämössä Totta kai leikkaus mietitytti. Pelotti, pystynkö jatkamaan tanssimista ja pystynkö tekemään sen sillä tasolla, jonka itseltäni vaadin, mutta kaikki sujui hyvin. Tähystys tehtiin puudutuksessa, joten pystyin seuraamaan sen kulkua ja puhumaan lääkärin kanssa. Kiitosta Anulta saa myös suomalainen fysioterapia. Kuntoutus alkoi jo heti heräämössä, jossa minua pyydettiin kokeilemaan, onnistuuko lonkan imuttava koukistusliike. Ortopedi ja sairaalan fysioterapeutti antoivat ensimmäiset kattavat kuntoutusohjeet. Lisäksi kävin vanhan tutun, tanssijoiden ongelmiin perehtyneen fysioterapeutin ja tämänkin vamman hyvin tuntevan Jarmo Ahosen kanssa läpi lisäharjoitteita ja kysyin kaikkea mahdollista mm. kuntoutuksen järkevästä aikataulutuksesta. Harjoituksia tein tietenkin ahkerasti heti alusta pitäen - näissä asioissa olen aina ollut hyvin tunnollinen enkä anna itselleni mahdollisuutta lipsua. Alussa kuntoutus tuntui edistyvän nopeasti, mutta takapakkejakin tuli. Aikajana kertoo, miten paljon baletti keholta vaatii: 1 viikko toimenpiteestä: kyynärsauvat pois; 5 viikkoa: normaalitempoinen huoleton kävely; 3 kk: balettituntien aloitus. 5 kk: kaikkien harjoitusten teko 75 minuuttia pitkällä balettitunnilla. - Toisin sanoen: Aloitin suurimpien hyppyjen teon vasta, kun leikkauksesta oli kulunut viisi kuukautta. Olin arvellut, että saattaisin menettää leikatusta lonkasta aukikiertoa, mutta kun sain venyttää spagaateja ensimmäisen kerran, lonkka tuntuikin melkeinpä aiempaa löysemmältä, Anu kuvailee. Onneksi on Yle Areena. Vaikkei olisi päässyt koskaan näkemään Anu Viheriärantaa livenä lavalla, elämyksestä saa vähintäänkin aavistuksen, kun käy katsomassa Areenassa Minustako Joutsen dokumentin tai Youtubesta muita videoklippejä. Kuvassa Anu Viheriäranta ja Stanislav Beljajevski. Kuva: Suomen Kansallisbaletti/Sakari Viika 8 Fysi

9 Baletissa on tärkeää löytää tasapaino voiman ja venyvyyden välille. Kuva: Tamas Nagy Rakaskaan työ ei saa määrätä joka askelta. Kuntoutuksessa on ollut tärkeää huolehtia lonkkaa ympäröivien lihasten kunnosta, jotta lonkkanivelen stabiliteettia saataisiin parannettua. Pikkuhiljaa aloin myös huomata asioita, joiden suoritusta minun täytyisi muuttaa, ja nyt kun olen palannut sataprosenttisesti töihin, toivon, että suunta on ollut oikea ja että lonkka kestää suurempaakin rasitusta. Lihakset lonkan ympärillä menivät ja menevät vieläkin välillä jumiin, mikä vaikeuttaa monien liikkeiden suoritusta ja aiheuttaa taas kompensointia. Kipu on kuitenkin täysin poissa. Silti ei kulu päivääkään niin, ettei lonkka ilmoittaisi itsestään jonkinlaisella kireydellä tai tuntemuksella. Baletissa on mielestäni hankalaa löytää hyvä tasapaino voiman ja venyvyyden välillä. Kumpaakin tarvitaan mutta sopivassa suhteessa. Esimerkiksi kuntoutuksen aikana paikat menivät lihaskuntoharjoittelussa välillä niin kireiksi, että liikkuvuus balettitunnilla kärsi. Toisaalta taas sitten tällaisen löysän lonkan kans- sa pitää liikkeissä olla hyvä kontrolli, jottei jalka pääse menemään liian pitkälle yliaukikiertoon ja jotta kaikki liikkeet tulevat tehdyiksi lihaksilla, ei repimällä. Suurena apuna prosessissa ovat olleet pari entistä hollantilaiskollegaani, jotka ovat kouluttautuneet fysioterapeutiksi ja personal traineriksi. Se että tanssijan keho altistuu niin valtavalle rasitukselle ja toistomäärille, teki Anun lavalle paluusta ison kysymysmerkin. En ollut koskaan ollut leikkauksessa ja nyt operoitiin vielä niinkin isoa niveltä kuin lonkkaa! En tiennyt miltä lonkka leikkauksen jälkeen tuntuisi ja tulisiko siitä lähellekään entisensä. Asennoitumisessa auttoi se, että jollakin tasolla olisin ollut valmis jättämään tanssimisen, vaikka vaikeaahan se olisi ollut. Itse lavalle paluu ei ole tuntunut ollenkaan oudolle tuntuu miltei siltä, kuin taukoa ei olisi ollutkaan. Rasituksen määrähän riippuu paljolti siitä, millaisia rooleja tanssin ja minkälaisissa teoksissa. Nyt mennään asia, teos ja päivä, viikko, kuukausi ja vuosi kerrallaan, Anu Viheriäranta summaa. Lue lisää Anu Viheriärannan kuntoutusprosessista osoitteesta www. fysi.fi Kun puhutaan baletista ammattina, esteettisyysvaatimukset ovat kovat. Rasitusta, paikkojen kulumista ja vammoja on miltei mahdotonta täysin estää. Kuva: Tamas Nagy parempi terveys parempi terveys nopeampi paraneminen nopeampi paraneminen parempi terveys kohentunut kohentunut suorituskyky suorituskyky nopeampi paraneminen Pyydä heti lisätietoja ainutlaa- Pyydä kohentunut heti lisätietoja suorituskyky ainutlaatuisesta BEMER fysikaalisesta tuisesta Pyydä heti BEMER lisätietoja fysikaalisesta ainutlaaverisuoniterapiasta! verisuoniterapiasta! tuisesta BEMER fysikaalisesta verisuoniterapiasta! MedicaLux MedicaLux MedicaLux Fysi

10 Lasillinen sokeroitua limsaa päivässä jatkuvasti nautittuna nostaa metabolisen oireyhtymän riskin lapsella lähes kolminkertaiseksi. Aamupala ja säännölliset ateriat suojaavat ylipainolta Aamupalan väliin jättäminen voi saada lihavuudelle altistavat geenit aktivoitumaan. Tämä tieto selvisi Pohjois-Suomen syntymäkohortti -tutkimuksessa, jossa selvitettiin 16-vuotiaiden syömistottumuksia ja terveydentilaa. - Aamupala on siis erityisen tärkeä ateria, mutta muutenkin on hyvä syödä säännöllisesti aterioita. Suomalaislapset ja nuoret saavat liian paljon energiaa ja sokeria välipaloista, toteaa kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimus kertoo, että lapset ja nuoret saavat välipaloista jopa 40 prosenttia päivittäisestä energiantarpeesta ja 67 % päivittäisestä sokerinsaannista. Suositus on, että välipaloista tulisi alle 15 prosenttia energiantarpeesta. Ylipainon riski oli tutkimuksessa yli kaksinkertainen niillä, jotka jättivät jonkin pääaterian väliin. Säännöllinen ateriarytmi ehkäisi myös painonnousulle altistavan geenin vaikutuksia. Kaikkien niiden, jotka jättivät jonkin aterian väliin, paino nousi. Mutta niillä nuorilla, joilla on geneettinen alttius lihavuudelle, se nousi vielä selvästi enemmän. Hyvän ateriarytmin päivään luovat säännölliset ateriat, esimerkiksi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Lapset saavat runsaasti sokeria myös virvoitusjuomista ja mehuista. Schwabin mukaan lasillinen sokeroitua limsaa päivässä jatkuvasti nautittuna nostaa metabolisen oireyhtymän riskin lähes kolminkertaiseksi. Ruisleipä on suomalaisten suosikkivälipala Suomalaiset listasivat ruisleivän suosikkivälipalakseen Pfizerin Maailman Tervein Kansa -hankkeen toteuttamassa verkkokyselyssä. Toiseksi suosituin välipala oli banaani ja pronssia sai omena. Terveellisten välipalojen suosiminen ei kuitenkaan aina näy suomalaisten päivittäisissä ruokailutottumuksissa. Projektipäällikkö Anni Helldán Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, että suomalaiset ovat viime vuosina taas lisänneet kovien rasvojen kuten voin ja voi-kasviöljyseosten käyttöä, vaikka suositeltavaa olisi syödä pehmeitä rasvoja kuten öljyjä ja margariineja. - Suomalaisten kuidun saannissa on edelleen parantamista. Sen vuoksi täysjyväviljaa sisältävien leipien, puurojen ja tumman pastan sekä riisin suosiminen kannattaa. Myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista saa kuituja, Helldán sanoi. - Hyvä välipala on ravitseva ja pitää nälkää loitolla. Esimerkiksi täysjyväleipä, joka on voideltu margariinilla ja jonka päällä on juustoa ja kasviksia sekä lasi maitoa on oiva välipala. Myös maustamaton jogurtti tai rahka marjoilla, hedelmillä tai pähkinöillä käy hyvästä välipalasta. Lasta on hyvä totuttaa terveyttä edistävään ravitsemukseen jo varhaislapsuudessa. Yläkouluikäisillä kasvisten ja hedelmien käyttöä on vaikea saada lisättyä, tutkimus kertoo. Sen sijaan esimerkiksi vanukkaat, keksit, karkit ja pullat eivät ole järkeviä välipaloja, Helldán sanoi. Fysi Partners Finland Oy - hyvä yhteistyökumppani Fysi Partners on fysioterapia- ja kuntoutusalan verkostoyritys, joka voi tuottaa palvelut valtakunnallisesti yhdellä laskulla lääkärikeskuksille ja julkiselle terveydenhuollolle. Fysi Partners verkostoon kuuluu yli 160 fysioterapia- ja kuntoutusyritystä, joilla on n. 200 toimipaikkaa ympäri Suomen Henkilökunnan yhteismäärä verkoston yrityksissä on yli Sähköinen IMS/ FPF Toimintajärjestelmä on valittu laatu- ja johtamisjärjestelmäksi. * * * * * Fysi Partners kouluttaa IMS/ FPF Toimintajärjestelmäkoulutukset 2013 Ryhmä 4 Ryhmä 5 ma-ti mod 1 ma-ti mod 1 ma-ti mod 2 ma-ti mod 2 ma-ti mod 3 ma-ti mod 3 Tavoite: Laatu kilpailutuskuntoon nopeasti ja tehokkaasti. Kenelle: Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät ja henkilöstö Kouluttajat: Ari Laitinen/ IMS Business Solutions, Olli Lecklin/ Tietojuristit, Aino Sainio/ FPF. Sisältö: Koulutukseen tullessasi saat IMS-tunnukset ja ISO 9001 mukaisen, 48 sivuisen sähköisen IMS/ FPF Toiminta/laatukäsikirjapohjan sisältöineen, malliprosessit hoito- ja palveluprosesseista, laajan dokumenttipankin ym. IMS on arvostettu toimintajärjestelmä, joka on käytössä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Järjestäjä: Fysi Partners Finland Oy, Ilmoittaudu: toimisto(at)fysipartners.fi Kysy lisää: koulutuksesta ja Fysi Partners -verkostosta / Aino Sainio, aino.sainio(at)fysipartners.fi 10 Fysi

11 Tyytyväisiä potilaita Potilas toipuu nopeasti aktiivisella PhysioTouch -hoidolla parhaimmat hoitotulokset saadaan käyttämällä PhysioTouch -hoitomenetelmää osana kuntoutusta. PhysioTouch -hoitomenetelmällä vaikutetaan kudoksen aineenvaihduntaan alipaineella. Hoidon tuloksena turvotus ja kipu vähenevät sekä liikelaajuus normalisoituu. Säästät tärkeintä työvälinettäsi omaa kehoasi PhysioTouch -käyttäjän oma työkuorma kevenee manuaalisessa työvaiheessa, koska PhysioTouch tekee väsymättä työtä kanssasi Lisää tyytyväisiä asiakkaita Hoitomenetelmällä laajennat palveluvalikoimaasi ja lisäät asiakastyytyväisyyttä, koska pääset aloittamaan aktiivisen kuntoutuksen akuutissa vaiheessa. Ota yhteyttä alueesi myyjään ja kysy lisää: Etelä-Suomi: Johanna Teikari, Itä-Suomi: Heli Taponen, Länsi-Suomi: Tero Aaltonen, Pirkanmaa: Tero Valtonen, Pohjois-Suomi: Henri Isojärvi, Tuotepäällikkö: Tero Flang, Sähköposti Koulutusta PhysioTouch -hoitomenetelmään fysioterapian ammattilaisille. Katso lisätiedot koulutuskalenterista: Valmistaja HLD Healthy Life Devices Oy Puh Myynti Suomessa Kir-Fix Oy Puh

12 Tutkittua Raskausdiabeteksen uhatessa pitäisi syödä yhden ja liikkua kahden puolesta Lääketieteen lisensiaatti Eeva Korpi-Hyövältin väitöstutkimuksen mukaan äitiysneuvoloissa kannattaa kiinnittää huomiota raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluviin naisiin alkuraskaudesta lähtien. Etelä-Pohjanmaalla tehdyssä tutkimuksessa elämäntapaohjausta saaneet naiset pystyivät parantamaan sekä ravitsemuksen laatua että lisäämään liikuntaa raskauden aikana. Fysioterapeutti rohkaisi naisia jatkamaan liikuntaa raskauden aikana tai aloittamaan liikunnan. Naisille puhuttiin liikunnan merkityksestä raskauden aikana, vasta-aiheista, selän venytyksestä, rentoutumisesta ja rohkaistiin jatkamaan liikuntaa lapsen kanssa. Raskausdiabetesdiagnoosi tarkoittaa sekä naisilla että heidän lapsillaan huomattavasti lisääntynyttä riskiä sairastua myöhemmin elämässä diabetekseen ja valtimonkovettumatautiin. Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat äidin ylipaino, yli 40 vuoden ikä, lähisukulaisen diabetes, aikaisemmin sairastettu raskausdiabetes tai yli g painavan lapsen synnyttäminen aikaisemmasta raskaudesta. Liikunta vähentää perhevapaalla olevien äitien masennusoireita Vuosi synnytyksen jälkeen 15 prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masennusoireita. Eniten masennusoireita oli yli 34-vuotiailla ensisynnyttäjillä, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä masennukseen. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa oli mukana lähes 500 pirkanmaalaista äitiä. Tutkimuksessa mukana olleista äideistä riittävästi liikkui puolet - heillä oli selvästi vähemmän masennusoireita (10 %) kuin riittämättömästi liikkuvilla (20 %). Terveysliikunnan suosituksen mukainen riittävä liikunnan määrä on kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa viikossa. Tutkimuksen tekijä, tutkimusjohtaja Riitta Luoto pitää tärkeänä neuvolan roolia masennusoireiden arvioimisessa sekä liikuntaan motivoimisessa. Liikuntaa vatsan, vauvan ja vaunujen kanssa Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen mieltä askarruttaa moni liikuntaan liittyvä kysymys. Mitä ja miten saan harjoitella riskeeraamatta vauvaa? Kuinka kovaa voi harjoitella? Milloin voi aloittaa vatsalihasten harjoittamisen vauvan syntymän jälkeen? Erityisryhmien liikuntaan erikoistunut fysioterapeutti Virva Pisano on tehnyt liikkumaan kannustavan oppaan odotusajan ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan. Työssään personal trainerina hän on keskittynyt erityisesti raskaana olevien ja vastasynnyttäneiden liikuttamiseen. Liikkuva äiti (Docendo) tarjoaa tuhdin paketin kuvallisia treeniohjelmia monentasoisille liikkujille ja raskauden eri vaiheisiin niin kotona, ulkona kuin kuntosalillakin. Mukana on asiantuntijoiden laatimia ohjeita ja erilaisten liikkujien kokemuksia. Iloinen, ammattitaidolla koottu, liikkumaan innostava tietopaketti. Vaihdevuosi-ikäiset naiset nukkuvat huonommin työviikolla Uniongelmat ovat tunnetusti yleisempiä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla kuin nuoremmilla naisilla. Huono uni näyttää liittyvän nimenomaan työelämän rasituksiin, sillä vaihdevuosiikäiset naiset raportoivat enemmän uniongelmia työviikon aikana kuin vapaa-aikanaan. - Naiset pystyvät nukkumaan hyvin vapaa-aikanaan, mutta työhön liittyvät stressitekijät huonontavat unen laatua, kertoo turkulaisen Nainen 46-tutkimusryhmän tutkija Laura Lampio. Turkulaisen tutkijaryhmän arvostetussa yhdysvaltalaisessa Menopause-lehdessä julkaisema työ on tiettävästi ensimmäinen, jossa on tutkittu vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatua erikseen työ- ja vapaa-aikana. Artikkeli käsittelee säännöllistä päivätyötä tekevien n. 46- ja 56-vuotiaiden naisten raportoiman unen eroja työ- ja vapaapäivinä. Liikunta ja lihasvoiman ylläpito ehkäisevät vaihdevuosien luukatoa Säännöllinen liikunta ja lihasvoiman ylläpitäminen suojaavat vaihdevuosi-ikäisiä naisia luuston haurastumiselta, osoitti terveystieteiden maisteri Toni Rikkosen väitöstutkimus. Jo runsaat kaksi tuntia liikuntaa viikossa edistää luuston terveyttä. Alhainen lihasvoima ja laihduttaminen taas lisäävät yhdessä merkittävästi luukadon riskiä. Tulosten perusteella laihduttamiseen tähtäävän liikkujan kannattaakin sisällyttää ohjelmaansa myös voimaharjoittelua. 12 Fysi

13 Esittelyssä Fysi-päivillä! imoove ainutlaatuinen elliptikaalinen liike, joka harjoittaa koko kehoa! Imoove antaa luonnollisen sykäyksen eri lihasryhmien toimintaan hallitulla spiraalisella epätasapainolla. Imoove mahdollistaa kehon luonnollisten liikkeiden uudelleen oppimisen ja kehittämisen, neuromotokontrollia hyväksi käyttäen. Kuntoutus hyvinvointi Huippu-urheilu Fitness Mallit: imoove FT fitnessmalli imoove FT M lääkinnällinen laite imoove access kevyempi malli Tymo interaktiivinen terapia-alusta - voidaan hyödyntää seisten, istuen sekä etunojassa - Mahdollistaa staattisen sekä dynaamisen mittauksen sekä harjoittelun - Motivoiva virtuaalimaailma haastaa harjoittelemaan - Ohut terapia-alusta helppo siirtää ja säilyttää Maahantuonti Myynti Huolto Kokonaisratkaisut Puh. (03) Fax (03) info@fysioline.fi

14 Vuoden geriatrinen julkaisu Interventio vähensi huonosti liikkuvien osuutta yli 75-vuotiaista LIIKUNTARAJOITTEISTEN OSUUS 75 vuotta täyttäneistä väheni Kuopiossa toteutetussa kolmivuotisessa tutkimuksessa, jossa osallistujille toteutettiin terveysinterventioita yksilöllisen tarpeen mukaan ja jokaiselle laadittiin henkilökohtainen liikuntaohjelma. Vertailuryhmässä liikuntarajoitteisten osuus puolestaan kasvoi. Ikääntyessä liikuntarajoitteiden riski kasvaa. Kuopiossa toteutettu laaja-alainen, moniammatillinen geriatrinen interventiotutkimus osoitti, että oikeilla toimenpiteillä huonosti liikkuvien osuutta voidaan vähentää. Tutkimukseen osallistui tuhat vähintään 75 vuotta täyttänyttä henkilöä, jotka satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmään. Interventioryhmään kuuluvat haastateltiin, heidän toimintakykynsä testattiin, ravitsemustila selvitettiin, suun terveys tarkastettiin ja lääkäri teki kliinisen tutkimuksen. Jos joillakin näistä osa-alueista ilmeni tarvetta parantaa tilannetta, toimenpiteet suunniteltiin yksilöllisesti. Jokaiselle laadittiin lisäksi henkilökohtainen liikuntaohjelma ja kaikille tarjottiin mahdollisuutta kuntosalilla tapahtuvaan tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteluun. Tutkimukseen osallistuneiden ikä oli keskimäärin yli 80 vuotta. Vuosina toteutetun tutkimuksen alussa liikuntakyky oli heikko interventioryhmässä 16 prosentilla ja vertailuryhmässä 19 prosentilla. Tutkimuksen aikana liikuntarajoitteisten osuus pieneni interventioryhmässä ja kasvoi vertailuryhmässä. Intervention päätyttyä liikuntakyky oli huono vain noin joka kymmenennellä (12 %) interventioryhmästä, mutta lähes joka neljännellä (23 %) vertailuryhmästä. Tulokset olivat samanlaisia vielä vuoden kuluttua interventiosta. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä intervention aikana ja vielä sen jälkeen. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että laaja-alainen geriatrinen interventio, johon sisältyy yksilöllisiä tarpeen mukaan määrättyjä interventiota, yksilöllinen liikuntasuunnitelma sekä mahdollisuus tasapaino ja lihasvoimaharjoitteluun pitää yllä tai jopa kohentaa iäkkäiden liikuntakykyä. Interventio toteutettiin Kelan rahoituksella Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kaupungin yhteistyönä. Tutkimukseen osallistui myös Jyväskylän yliopisto. Suomen Geriatrit ry palkitsi tutkimukseen perustuvan artikkelin vuoden geriatrisena julkaisuna. Alkuperäisartikkeli: Effects of comprehensive geriatric assessment and targeted intervention on mobility in persons aged 75 years and over: a randomized controlled trial. Lihavainen K, Sipilä S, Rantanen T, Kauppinen M, Sulkava R & Hartikainen S. Clin Rehabil. 2012;26: cre.sagepub.com/content/26/4/314. full FINLANDIA HOTELS Fysi ry:n uusi majoituskumppani aidosti erilainen! Katso lisää 25 mukavaa hotellia Utö Kalajoki Ylivieska Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Kurikka Jämsä Savonlinna Tampere Imatra Harjavalta Lahti Espoo Tuusula Kuopio Jyväskylä Loviisa Helsinki Kemijärvi Kemi Oulu Joensuu

15 Monipuolinen valikoima mittaus- ja harjoitusvälineitä fysioterapeuteille puristusvoimamittarit TENS-laitteet painopeitot, -liivit ja -käärmeet vastuskuminauhat ja jumppapallot uimavyöt ja kellukkeet lantionpohjan lihasten harjoitusvälineet Kipukoukku on kotimainen lihashuollon väline koko kehon kipupisteiden ja kipeiden lihasten hoitoon, hemmottelevaan vuoropainantaan sekä urheilusuorituksista palautumiseen. Koukuttelu parantaa lymfaja verenkiertoa sekä venyttää lihaksia. Koukun 10 käyttötapaa hemmottelevat lihasjumit pois kehosta vaikka televisiota katsellessa. Kipukoukkuja myyvät mm. apteekit, fysioterapeutit ja luontaistuotekaupat. Tutustu tuotteisiimme: Hanki heti oma Kipukoukku ja koukuta kipu pois! Kikoku Oy, Hallituskatu 23 LH 3, Tampere Tilaukset ja lisätiedot: Internet: Sähköposti: SaManaikaiSeSti Fysi-yrittäjäpäivät Messut ja kongressi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus L ii k u n ta m a a Vammaisurheilun lajeja, välineitä ja harrastusmahdollisuuksia apuvälinealan ykköstapahtuma tuo esille ratkaisusi sujuvaan arkeen ja vapaaaikaan. alan laajin messu- ja kongressitapahtuma, tänne tulevat kaikki! JÄRJESTÄJÄ YhTEiSTYöSSÄ LiikunTamaa Ota yhteyttä ja varaa paikkasi: Merja Lehmonen, p merja.lehmonen@expomark.fi

16 koulutus FYSI ry:n AMMATILLISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN VINKIT KEVÄT SYKSY 2013 FYSI ry järjestää monipuolista ammatillista täydennyskoulutusta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työskenteleville fysioterapeuteille, osa koulutuksista on suunnattu koko kuntoutushenkilöstölle. Ajantasaisen koulutuskalenterin ja lisätiedot koulutuksista löydät sivuilta. Tervetuloa koulutuksiin! GERIATRISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISOSAAJAKOULUTUS , Helsinki Geriatrisen kuntoutuksen kysyntä kasvaa ja fysioterapeutteja tarvitaan. Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus on fysioterapeuteille kehitetty koulutuskokonaisuus: 4 moduulia, yhteensä 12 lähiopetuspäivää. Uusin tieto ja osaaminen iäkkäiden kuntoutuksesta, lähes 30 huippukouluttajaa. Kaikilla moduuleilla on sekä teorialuentoja että käytännön harjoituksia. FYSI ry toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Villa Consulting Oy:n kanssa. Koulutuksen aikataulu: mod I: , mod II: , mod III: ja mod IV: NEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISKOULUTUS , Helsinki Suosittu koulutuskokonaisuus alkaa jälleen lokakuussa. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan päivittämään tietosi neurologisen asiakkaan kuntoutuksesta. Mod I: , mod II: ja mod III: GAS-MENETELMÄKOULUTUS (1+1pv), Helsinki GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuväline. Kela ottaa menetelmän asteittain käyttöön kustantamassaan kuntoutuksessa. FYSI ry:n järjestämä koulutus toteutetaan kaksipäiväisenä (ma) ja (to), nyt ensimmäistä kertaa moniammatillisena. Kouluttajana Kelan hyväksymä ft, TtM Niina Katajapuu. Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys ry:n, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n yhteistyössä järjestämä Lääketieteellinen akupunktuurikoulutus fysioterapeuteille alkaa syksyllä 2013 Helsingissä. Fysioterapeutin ammatillisen perustutkinnon jälkeinen akupunktuurikoulutus koostuu viidestä opintomoduulista, yhteensä 11 lähiopetuspäivää. Koko koulutuksen laajuus on 15 opintopistettä. Aikataulu: Mod I: , mod II: , mod III Lisätiedot ja hakulomake: tai Ilmoittautuminen ja lisätiedot: fysi.info@fysi.fi, Fysi

17 koulutus LIHASENERGIATEKNIIKAT Muscle Energy Techniques (MET) KOULUTUS 2013, Oulu ja Helsinki Suositut Darren Higginsin Lihasenergiatekniikat-koulutukset jatkuvat, nyt ensimmäistä kertaa myös Oulussa! MET I (alaselkä lanneranka lantio) (pe-su), Oulu (ke-pe), Helsinki MET II (yläselkä kaula- ja rintaranka rintakehä) (ma-ke), Helsinki MET workshop (pe-la), Helsinki Koulutus on kerännyt loistavat palautteet: Parasta koulutuksessa oli ehdottomasti käytännönläheisyys sekä se, että tekniikat pystyy ottamaan heti mukaan soveltaen käytännön työhön, Darren on loistava kouluttaja, selkeä ja perusteellinen. TULE TÄYDENNYSKOULUTUS 2013, Helsinki Tule päivittämään tietosi ja vahvistamaan osaamistasi tule-asiakkaiden tutkimisessa ja terapiassa. Paikkoja vielä vapaana seuraavissa koulutuskokonaisuuksissa: ALARAAJAT (ma-ke) Lonkan, polven ja nilkan toimintahäiriöt tutkiminen ja terapia Kouluttajat: ft, OMT Merja Soanjärvi ja ortopedi, urheilulääkäri Tapio Kallio ALASELKÄ JA LANTIORENGAS, (to-la) Lannerangan ja lantiorenkaan toimintahäiriöt tutkiminen ja terapia Kouluttajat: ft, OMT, TtT, Tule-fysioterapian erikoisasiantuntija Markku Paatelma, ft, OMT, TtM, fysioterapian opettaja Eira Karvonen ja ft, OMT Merja Soanjärvi MDT (Mekaaninen Diagnostisointi ja Terapia) koulutus , Helsinki FYSI ry järjestää yhteistyössä Suomen McKenzie Instituutti ry:n kanssa Mekaanisen Diagnostisoinnin ja Terapian kansainväliseen tutkintoon johtavan koulutuskokonaisuuden ajalla Koulutus koostuu potilaan tutkimus- ja hoito-kurssikokonaisuudesta sisältäen potilaan opettamisen, ryhdin kontrolloimisen, itsehoitoharjoitukset sekä hoidon etenemisen periaatteet. Kouluttajat: Sinikka Kilpikoski, TtT, fysioterapian opettaja, vanhempi MDT-kouluttaja ja Tuija Siitonen, työfysioterapeutti, MDT-kouluttaja. REUMAA SAIRASTAVAN LAPSEN KUNTOUTUS (ti-ke), Helsinki Kouluttajina lastenreumatologi Hanna Säilä, fysioterapeutit Anna Lavio ja Melita Harju sekä toimintaterapeutti Johanna Holma. Teorialuentojen lisäksi paljon käytännön esimerkkejä, videodemonstraatioita ja potilasdemoja! TEEMANA LAPSET LAPSEN SENSOMOTORINEN KEHITYS JA SEN POIKKEAVUUDET, -milloin terapiaan? 3+2 pv, Seinäjoki Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten on tärkeää tietää lapsen tyypillinen sensomotorinen kehitys. Keskeistä on osata analysoida lapsen liikemalleja ja tietää syy-seuraussuhteista. Koulutuksen avulla voit päivittää tietosi lapsen kehityksestä ja alkaa soveltaa oppimaasi välittömästi käytäntöön. Aika: Mod I: , mod II: Kouluttaja: Fysioterapeutti, NDT, Bobath-seniorikouluttaja Liisa Kallinen, Marjuli Oy Ilmoittautuminen ja lisätiedot: fysi.info@fysi.fi, Fysi

18 koulutus Käden taidot kuntoon: MULLIGAN CONCEPT MOBILISOINTI- JA KIVUNHOITOTEKNIIKAT koulutus , Helsinki Kouluttajana on ft, OMT, Mulligan Concept opettaja Virve Havulinna. Koulutuksen pääpaino on käytännön harjoittelussa. Koulutukseen osallistuvat saavat Brian R. Mulliganin Manual therapy kirjan sekä hyvät kuvalliset koulutusmateriaalit sekä koulutuksessa käytettävän mobilisaatiovyön. Palautteita edellisten ryhmien osallistujilta: Itse Mulligan consepti on hyvin käyttökelpoinen minun työssäni. Sain uutta intoa ja uudet silmälasit, kaikki kiinnosti, niskan alue erityisesti, Käytännön harjoitusta paljon, jonka voi ottaa omaan työhön mukaan heti, Yksilöllinen ohjaus ja käytännönläheisyys Aika: Peruskurssi osa I (niska-yläraaja) Peruskurssi osa II (lanneranka-alaraaja) Jatkokurssi Lisäksi syksyllä, ensimmäistä kertaa Suomessa: Certified Mulligan Practitioner tentti (CMP). Tenttiin voivat osallistua fysioterapeutit, jotka ovat suorittaneet Mulligan I, II ja III -kurssit. Tentti on suomenkielinen, ja 2-osainen: 1. Käytännön tentti, manuaalinen taidonnäyte, 2. Teoriatentti. Tentin valvovat Mulligan Concept opettajat / MCTA: Morgan Andersson (Ruotsi) ja Virve Havulinna. Jos läpäisee molemmat tentit, saa käyttää lyhennettä CMP, ja logoa Certified Mulligan Practitioner. Aika: (pe-la), Helsinki. Ilmoittautuminen mennessä FYSI:n toimistoon. Ennen tenttiä on Mulligan Concept kertauspäivä. Etusijalla ovat tenttiin osallistuvat, mutta päivä soveltuu myös muille koulutuksen kaikki 3 osaa suorittaneille. Lisätiedot FYSIOTERAPEUTIN ENSIAPU- KOULUTUS Hätäensiapu (8 h), Maanantai , Helsinki Koulutus toteutetaan SPR:n ensiapuohjelmien mukaisesti, ja se täyttää Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen standardin vaatimukset. Päivä sisältää teorialuentojen lisäksi paljon käytännön ensiaputaitojen harjoittelua: mm. ensiapu tyypillisimmissä sairauskohtauksissa, kolhut, kaatumiset sekä pienet haavat ja palovammat. Tule päivittämään hätäensiaputaitosi! HYVÄNLAATUINEN ASENTO- HUIMAUS -koulutus ja , Helsinki Koulutuspaketti, jossa teorialuentojen lisäksi paljon käytännön testauksia ja harjoittelua sekä demoasiakkaiden testausta. Kouluttajana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Tapani Rahko. Koulutus on saanut hyvät palautteet: Yksinkertainen testaus- ja toteutusmahdollisuus käytännön työssä, Paljon lisätietoa asentohuimauksen vaikuttavuudesta, koen saamani tiedon auttaneen monia potilaitani, Koko paketti oli minulle erittäin tarpeellinen. Tule-teemapäivät Hartiarengas ja yläraaja: toiminnallinen anatomia, palpaatio ja manuaalinen terapia , Helsinki Päivän koulutuksessa käydään läpi hartiarenkaan yläraajan toiminnallista tutkimista inspektion, testien ja palpaation avulla. Hoitomenetelmiin perehdytään manuaalisen terapian, pehmytkudoskäsittelyiden ja mobilisaation keinoin, lisäksi hyödynnetään kinesioteippausta. Kouluttajana ft, OMT, TULE-fysioterapian erikoisasiantuntija Keijo Pitkämäki. Liikekontrollin häiriöt lannerankakivun alaryhmässä teoriat, testit ja hoito , Helsinki Teemapäivässä saat hyvän paketin teoriaa ja käytäntöä alaselkäkivusta ja liikkeen kontrollin ongelmista. Harjoittelet testaamista ja saat käytännön työkaluja harjoitteiden ohjaamiseen. Kouluttajana: TtT, ft, OMT, fysioterapian professori Hannu Luomajoki. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: fysi.info@fysi.fi, Fysi

19 koulutus TEEMANA NEUROLOGINEN KUNTOUTUS NEUROLOGISEN ASIAKKAAN ALLASTERAPIA koulutus (to), Helsinki Allasterapiakoulutus antaa valmiuksia ja varmuutta allasterapian käytännön toteutukseen neurologisen asiakkaan kuntoutuksessa. Teorialuentoja ja käytännön harjoittelua altaalla. Mukana demoasiakkaita. Koulutuspaikka: Ruskeasuon koulu, Helsinki ( Kouluttajat: Fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Mari Jokitalo-Trebs ja fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Kira Durchman. TANSSI, TAITEET JA MUSIIKKI NEUROLOGISESSA KUNTOUTUKSESSA (to), Helsinki Uutta näkökulmaa ja vaihtelua neurologisen asiakkaan fysioterapiaan. Mukana myös kuntoutujan puheenvuoro. Kouluttajat: Maj-Britt Forsbom, fysioterapeutti, Bobath-kouluttaja, affolter-terapeutti Liisa Leppänen-Perko, kuvataideterapeutti, psyk.esh, THM Sari Laitinen, musiikkiterapeutti, FL, fysioterapeutti LISÄKSI TULOSSA SYKSYLLÄ 2013: Kiinnostaako faskiat? Kysytty ja odotettu faskiakoulutus (2+2 pv) FYSI:ssä (ma-ti) ja (ma-ti). Kouluttajina ft, pilateskouluttaja Jarmo Ahonen ja LL, ft Jouko Heiskanen. Lantionpohjan jatkokoulutus (ma-ti). Koulutus lantionpohjan fysioterapiasta jo kokemusta omaaville fysioterapeuteille. Kouluttajina ft, TtM, seksuaaliterapeutti Minna Törnävä ja LL, ft Jouko Heiskanen. Sonopalpaatiokoulutukset 2013 Kuntoutuksen kohdentaminen ja vaikutusten havainnointi ultraäänen avulla. Jatkuva ilmoittautuminen koulutuksiin käynnissä! Kouluttajana LL, ft Jouko Heiskanen FYSI ry:n yrittäjäkoulutuksia ja työhyvinvointimatkoja 2013: Rukareissu Työhyvinvointipäivät Rukatunturilla , torstai sunnuntai aiheina työhyvinvointi, esimiehen rooli, vertaistuki ja verkostoituminen lisäksi liikunnallista ohjelmaa Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalvelut seminaari 13.5., maanantai, Helsinki yhteistyössä Suomen Fysioterapeuttien kanssa Laki- ja työsuhdepäivä 6.6., torstai, Helsinki Sähköä markkinointiin! Hakukonemarkkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyt yrittäjälle -koulutuspäivä 7.6., perjantai, Helsinki Virkistyspäivät Vierumäellä Työhyvinvointipäivät Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä , perjantai sunnuntai aiheina työhyvinvointi, hyvän työkunnon edistäminen, arjessa jaksaminen lisäksi liikunnallista ohjelmaa FYSI-yrittäjäpäivät perjantai lauantai, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus ohjelma perjantaina klo ja lauantaina klo ohjelman lomassa tutustumme samaan aikaan pidettäviin Apuvälinemessuhin yrittäjäpäivien aiheina: palvelujen markkinointi ja tuotteistaminen, yhtiömuodon valinta ja muut alan ajankohtaiset asiat Syksyn yrittäjäkierros 6 paikkakunnalla klo 15 19: Helsinki, 24.9., tiistai Turku, 25.9., keskiviikko Tampere, 26.9., torstai Oulu, 1.10., tiistai Kuopio, 9.10., keskiviikko Lappeenranta, , torstai Ilmoittautuminen ja lisätiedot: fysi.info@fysi.fi, Fysi

20 2013 päivät AMMATILLISET HUIPPUTEEMAT! Valtakunnalliset fysioterapia- ja kuntoutuspäivät Scandic Rosendahl Tampere Liikuntavammat ja urheilufysioterapia Geriatrinen kuntoutus Lasten fysioterapia...näyttely, workshoppeja, lakimiesklinikka, rekrytointipiste... FYSI-päivät on vuosittainen ammatillinen koulutustapahtuma, jonka ohjelma on suunniteltu erityisesti fysioterapeuteille, mutta sopii erinomaisesti myös koko kuntoutushenkilöstölle. Asiantuntijoina mm. Jarmo Ahonen, Keijo Pitkämäki, Liisa Kallinen, Sarianna Sipilä, Kitty Seppälä, Minna Törnävä, Seppo Pehkonen ja hyvä joukko muita osaajia. Ammatillisen annin lisäksi tarjolla virkistävää verkostoitumista ja kollegatapaamisia! Fysioterapia-alan laajassa näyttelyssä tutustut alan uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin. Tutustu ohjelmaan sivuillamme ja ilmoittaudu mukaan FYSI-päiville! Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B, HELSINKI Puh , fax