Fysi-liite. Lonkkaleikkauksesta baletin Juliaksi. fysioterapiasta. Anu Viheriäranta tanssii taas: 1/2013. Terveyttä ja toimintakykyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fysi-liite. Lonkkaleikkauksesta baletin Juliaksi. fysioterapiasta. Anu Viheriäranta tanssii taas: 1/2013. Terveyttä ja toimintakykyä"

Transkriptio

1 1/2013 Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatti- ja asiakaslehti Fy fy Tuloksellinen terapia kiinni asiakkaan arjessa s. 30 Apuvälineala teknistyy ja kasvaa s. 32 Anu Viheriäranta tanssii taas: Lonkkaleikkauksesta baletin Juliaksi Fysi-liite Terveyttä ja toimintakykyä fysioterapiasta

2

3 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Puheenjohtajalta: Kohti terveitä markkinoita 4 Pääkirjoitus: Katseet kauemmaksi, vaikuttavaan tulevaisuuteen 5 Anu Viheriäranta tanssii taas: Baletin lavalta lonkkaleikkaukseen ja takaisin 6 Aamupala ja säännölliset ateriat suojaavat ylipainolta 10 Tutkittua 12 Vuoden geriatrinen julkaisu: Interventio vähensi huonosti liikkuvien osuutta yli 75-vuotiaista 14 FYSI-koulutus 16 Kysy lakimieheltä: Ovatko julkisen sektorin ja yksityisen fysioterapiayrityksen potilasasiamiehen tehtävät erilaisia? 21 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n jäsenlaitokset paikkakunnittain 22 Kirjanmerkki: Muistisairautta kokemassa isän kanssa 26 Yhteistyökumppani Fennian puheenvuoro: Huolehdi kotisi turvallisuudesta 28 Tuloksellinen terapia tarraa kiinni asiakkaan arkeen 30 Apuvälineala teknistyy ja kasvattaa markkinoitaan 32 Väitökset 34 Ammattitaidolla voi auttaa 35 Tuoteuutisia; Hyviä uutisia vanhenemisesta 36 Tiesitkö että: Videoista apua leikkauspotilaan toipumiseen; Avotyötoiminnasta palkkatyöhön hyviä, mutta harvoja kokemuksia 38 FYSI-päivien 2013 ohjelma keskiaukeamalla! 2013 päivät Valtakunnalliset fysioterapia- ja kuntoutuspäivät Scandic Rosendahl Tampere AMMATILLISET HUIPPUTEEMAT! Liikuntavammat ja urheilufysioterapia Geriatrinen kuntoutus Lasten fysioterapia...näyttely, workshoppeja, lakimiesklinikka, rekrytointipiste... Fysi-liite Tietoa siitä, miten ja milloin fysioterapeutti voi edistää sinun ja läheistesi terveyttä. Fysioterapeutti Terhi Uusi-Luomalahti (vas.) opastaa koripalloa harrastavaa Sanni Visakkoa, jonka polvet alkoivat kipeytyä treeneissä. Kasvuspurtteja ottava, urheilua harrastava nuori hyötyy usein jo kertakäynnistä fysioterapeutin vastaanotolla. Fysioterapeutti kuntouttaa ja ohjaa lasta, nuorta, työikäistä ja iäkästä turvallisesti kohti parempaa liikunta- ja toimintakykyä. Pitkä vastaanottoaika ja tarvittava määrä fysioterapiakertoja antavat mahdollisuuden aitoon vuorovaikutukseen ja ihmisen ja hänen elämäntilanteensa kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Fysioterapeutti aktivoi ja antaa kuntoutujalle avaimet omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Mukana Fysi-liite: Terveyttä ja toimintakykyä fysioterapiasta! Lukijakilpailun voittaja FYSI 4/2012 lehden lukijakilpailun voittaja on Anne Paikre Helsingistä. Hän oli pitänyt kiinnostavimpana lehden juttua Harjoittelupaikasta tuli Saralle portti työhön. Kiitos kaikille osallistuneille! Palkintona on lahjakortti fysioterapiaan. Voittaja voi käyttää lahjakorttinsa valitsemassaan FYSI ry:n jäsenistöön kuuluvassa fysioterapiayrityksessä. Voit osallistua tämän numeron lukijakilpailuun mennessä osoitteessa Fysi-lehden julkaisija Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, Nuijamiestentie 5 B, Helsinki, puh: , fax , fysi.info(at)fysi.fi, Kustantaja Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy Toimitus FYSI, Nuijamiestentie 5 b, Helsinki Päätoimittaja Martti Heinonen, martti.heinonen(at)fysi.fi Toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius, puh: , ritva.wallenius(at)gmail.com Ilmoitusmyynti Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy, puh: , leila.salonen(at)fysi.fi Taitto Edita Prima Oy Painatus Edita Prima Oy 2013 Painos kpl ISSN-L , ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Kansikuvassa: Anu Viheriäranta Kuva: Angela Sterling Fysi

4 Puheenjohtajalta Kohti terveitä markkinoita Kuntapoliitikkona ja yrittäjänä joudun jatkuvasti puolustamaan yrittäjyyttä ja puuttumaan mutu-tietoon perustuvaan väittämään yksityisesti tuotettujen palvelujen kalleudesta. Päättäjillä ja virkamiehillä on vankka käsitys siitä, että yksityisesti tuotetut palvelut ovat kalliimpia kuin julkisesti tuotetut. Me terveyspalveluja tuottavat fysiyrittäjät täydennämme tuotannollamme julkisen sektorin palvelutarjontaa. Toiveemme on, että vielä kovin ylimalkaiset kuntien palvelustrategiat tarkentuisivat ja kunnat laskisivat ja julkaisisivat omien palveluidensa hinnat huomioiden niissä tilat, välineet, hallinnon sekä todelliset palkkakustannukset sivukuluineen. Silloin olisimme samalla viivalla ja pääsisimme todella vertailemaan sitä, mistä saadaan laadultaan, kustannuksiltaan ja tehokkuudeltaan paras tuote. Kilpailu ja yhteistyö eivät sulje toisiaan pois, kunhan kilpailun vääristymät korjataan. Palvelustrategioilla kunnat voivat auttaa eri toimijoita löytämään paikkansa palvelujärjestelmässä, kehittää markkinoita ja hyödyntää niitä kansalaisten parhaaksi nykyistä tehokkaammin. Palvelustrategioiden kautta myös yrittäjät saisivat takuun olemassa olevista markkinoista ja voisivat kehittää omien tuotteidensa laatua ja kustannustehokkuutta kysyntää vastaaviksi. Terveyspolitiikan ja hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteet eivät ole uhattuina, vaan kaikki osapuolet voittavat, kun palvelurakenne moni- puolistuu, tehokkuus paranee, innovaatiotoiminta lisääntyy ja palveluiden laatu ja saatavuus paranevat. Yrittäjyys tunnustetaan yleisesti uusien työpaikkojen ja verotulojen synnyttäjäksi - silti sitä vielä vieroksutaan terveyspalveluista puhuttaessa. Viime vuonna yritykset tuottivat yli 20 prosenttia kaikista Suomen terveyspalveluista, fysioterapian kohdalla luku on 85 prosenttia. Vastajulkaistuun Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi yli 4600 pk-yrittäjää eri puolilta Suomea. Yrittäjien vastauksia voidaan tulkita niin, että valtiontalouden ongelmana ei ole verokertymien vähäisyys vaan menojen jatkuva kasvu. Yrittäjät ovat tottuneet vähentämään menojaan, kun tilanne niin vaatii. Samaa yrittäjät odottavat nyt kuntataloudelta. Yrityksiämme ei ole rakennettu 8-tuntisilla työpäivillä, vaan kehitystyö on tehty ylipitkiksi venyneillä työpäivillä, joista ei ole laskutettu. Kuntapuolen palkkataso kilpailee jo yksityisen puolen kanssa. Työvoimamme virtaa julkiselle puolelle vähemmän kuormittavan työpäivän toivossa. Työn tehokkuus on yksi laskelmissa huomioitava suure. Työmme arvoa fysioterapiayrittäjinä ei kannata arvioida tunti/eurotyyliin. On nähtävä laajempia kokonaisuuksia. Mitä merkitsee euroissa se, että ihminen pystyy elämään kotona laitoksen sijasta? Kuinka paljon yhteiskunta säästää, kun olemme tukena omaishoitajille? Mitä euromääräisesti merkitsee se, ettei ihminen joudukaan vaivojensa kanssa sairauslomalle? Me fysioterapeutit olemme tulevaisuudessa juuri se ammattiryhmä, joka tukee ihmisiä jaksamaan pitempään työelämässä. Tuula Mustonen FYSI ry:n puheenjohtaja 4 Fysi

5 Pääkirjoitus Katseet kauemmaksi, vaikuttavaan tulevaisuuteen ta kuin yhteiskunnalta. Kiputilanteiden kroonistumista voidaan vähentää, kun asioihin puututaan ajoissa ja potilas saa fysioterapeutilta, terveydenhuollon ammattihenkilöltä ja liikkumisen asiantuntijalta, monipuoliset ohjeet siitä, miten juuri hänen vaivaansa kannattaa kuntouttaa. Tuloksekas omahoito mahdollistuu. Sama järkevä työnjako toimii erikoissairaanhoidossakin silloin, kun vaikkapa ortopedi osaa hyödyntää fysioterapeutin ammattitaitoa ja ohjata polvi- tai olkapääoireisen potilaan tarvittaessa fysioterapeutin arvioon. Syntyy järkevämpää työnjakoa ja kustannussäästöjä, kun potilas saadaan optimaalisessa ajassa työkuntoon tai kotona pärjääväksi. Uudet käytännöt ovat erityisen tervetulleita myös siksi, että lääkärillä on potilaskohtaamiseen tämänhetkisessä julkisessa terveydenhuollossa erittäin rajallinen aika. Valitettavaa on, ettei perinteinen toimintamalli anna riittäviä edellytyksiä jatko-ohjauksen ja seurannan järjestämiseen. Tämä on kriittinen tekijä hoitoon sitoutumisessa ja hoidon onnistumisessa ja tätä kautta niin potilaan arjessa pärjäämisessä kuin kustannuksien hillitsemisessäkin. Parhaiden käytäntöjen ja tiedonhankintatapojen löytäminen edellyttää kaikilta toimijoilta ja terveydenhuollon eri sektoreilta uudenlaisia yhteistyömalleja ja avoimuutta Vuosittainen Terveystaloustieteen päivä kokosi jälleen useamman sadan kuulijan joukon pohtimaan mm. terveydenhoidon vaikuttavuutta. Yksi lopputulemista oli, että tarvitaan lisää tietoa paitsi hoitojen vaikuttavuudesta myös ja ennen kaikkea hoitoketjujen toimivuudesta. Hoitokäytäntöjä on mahdollista muuttaa ja muuttaa niin, että voittajia ovat kaikki. Tiennäyttäjänä muullekin terveydenhuollolle voi toimia jo muutamalla paikkakunnalla Suomessa käyttöön otettu hoitomalli, jossa akuutti selkäpotilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen yleislääkärin vastaanoton sijasta suoraan fysioterapeutille. Potilaan hoitohan ei aina ensi vaiheessa vaadi lääkärin tutkimusta: esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoissa fysioterapeutti voi tutkitusti olla paras ensikontakti. Kokemukset ovat olleet hyviä: Potilaat ovat olleet tyytyväisiä nopeaan hoitoon pääsyyn, asiantuntevaan ja perusteelliseen asiaan paneutumiseen heti ensivaiheessa ja käytännönläheisiin ohjeisiin. Toimintamallia suunnitellaankin laajennettavaksi selkäpotilaiden lisäksi myös muihin tuki- ja liikuntaelinsairaisiin, esimerkiksi olkapääongelmaisiin. Hyvien kokemuksien innoittamana monet vielä perinteisellä mallilla toimivat terveyskeskukset harkitsevat mallin käyttöönottoa. Voittajia tällaisessa hoitomallissa ovat kaikki. Hoitoon pääsy nopeutuu ja kustannuksia säästyy niin potilaalja toinen toisensa ammattiosaamisen tunnustamista ja kunnioittamista. Uusien ideoiden ja tiedon jalostaminen puolestaan edellyttää tiedon jakamista ei sen panttaamista. Tätä työtä Fysikin tulee järjestönä jatkossa entistä tiiviimmin tekemään yhdessä monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Martti Heinonen Päätoimittaja Fysi

6 Teksti: Ritva Tiittanen-Wallenius Anu Viheriäranta tanssii taas Baletin lavalta lonkkaleikkaukseen - ja takaisin! 6 Fysi Kuva: Angela Sterling

7 Tämän täytyy olla viharakkaussuhde! Niin paljon työtä, kyyneliä, iloa ja hikeä tähän menee. Yli 20 vuotta kuusi kertaa viikossa treeniä - elämäntapahan tästä on tullut. Minulle parasta tanssissa on se tunne, jonka liikkeen ja musiikin yhdistäminen antaa. Hollannin Kansallisbaletissa ensitanssijana työskentelevä Anu Viheriäranta teki muutama viikko sitten virallisen paluun lavalle Suomessa tehdyn lonkan tähystysleikkauksen ja tiiviin kuntoutuksen jälkeen. Kipu on poissa ja rakas tanssi taas nautittavaa, mutta ilmassa on myös kysymysmerkkejä niin kuin jokaisella kuntoutujalla. Anu Viheriäranta kertoo olleensa lonkkaluksaatiovauva ja istuneensa siksi elämänsä ensikuukaudet tilannetta korjaavassa tyynyssä. Tanssitunneille Anun vei äiti - harrastuksen valinta tuntui luonnolliselta, sillä tyttö vietti tuntikausia tanssien omassa huoneessaan. Lahjakkuus oli ilmeinen ja harjoittelu ahkeraa, vaikka lapsen ei ollut aina helppo ymmärtää, miten yksinkertaiset, päivästä toiseen toistuvat harjoitukset liittyivät kaikkeen siihen ihanaan, mitä lavalla tapahtui. Harrastus valikoitui ammatiksi. Ainoat suuremmat ongelmat minulla on ollut lapsesta asti nilkkojen nivelsiteiden kanssa. Kunnon apua sain niihin vasta ammattilaisena. Päivittäiset tasapainolauta-harjoitukset ovat ehdottomat! Anu Viheriäranta toteaa. Viime vuonna leikkaushoitoon johtanut oireilu alkoi parisen vuotta sitten. Lonkka alkoi ensin jumittaa eikä kiertynyt normaaliin aukikiertoon. Oli sellainen tunne, että olisin halunnut lonksauttaa lonkan paikalleen, Anu kuvailee. Alkoivat oudot kivut, jotka tulivat, kun keho oli aamulla kylmä, mutta myös treenin jälkeen tai ihan vain istuessanikin. Kun yritin lähteä liikkeelle, tunsin sähköiskunomaisen kivun nivusen alueella. Seuraava vuosi meni kivun vaivatessa välillä enemmän, välillä vähemmän. Kävellessäni kaupungilla linkutin niin, että tajusin ihmisten välillä huomaavan sen. Pientäkin ylämäkeä noustessani Hollannissahan niitä ei kovin suuria olekaan tunsin tarvitsevani kaidetta. Näin jälkeenpäin ihmettelen, miten ihmeessä pystyin kestämään tuota kipua. Selitys löytyy osaksi tanssijoiden ammattikunnasta, joka on yksinkertaisesti tottunut päivittäisiin kipuihin ja erilaisiin vaivoihin. Pääsyy oli kuitenkin se, että vaikka lämmittely baletin aamutunnilla oli välillä kivuliasta, ei kipu jonkin ajan kuluttua kehon lämmettyä enää haitannut. Nyt kun tiedän, mikä vaiva oli kyseessä, tiedän sen aiheuttaneen liikkeiden väärin suoritusta ja kompensointia, mikä usein johtaa vielä lisäongelmiin, Anu pohtii. Kivun syyksi selvisivät lonkan rustorenkaan repeämät Kesti yllättävän kauan, ennen kuin kivun aiheuttaja selvisi. Ongelmana baletissamme Amsterdamissa on se, että fysioterapeutin vastaanottoajat ovat vain 15 minuutin pituisia. Hoito on siksi lähinnä ensiapua, jonka avulla tanssija saadaan pysymään lavalla. Fysioterapeuteilla ei myöskään ole aikaa osallistua kuntoutukseen treenisalin puolella. Äitien ja isien kamerat räpsähtelevät, kun Helsingin Tanssiopiston erikoiskoulutusluokka esittää Ruusuvalssia. Kuva Anu Viheriärannan perhealbumista. Lopulta vyyhti alkoi ratketa. Pyysin tammikuussa 2012 lähetettä magneettikuvaukseen. Samoihin aikoihin kuulin ystävältäni ja ex-kollegaltani Suomen Kansallisbaletista, että hän oli menossa korjauttamaan lonkkansa rustorengasvauriota. Huomasimme oireemme hyvin samanlaisiksi, ja aloin kaivaa lisätietoa netistä. Ei tarvinnut lukea montakaan sivua, kun totesin, että kaikki oireeni olivat kuin kopio labrum-vaurioiden oirelistasta. Ortopedi Esko Kaartisen diagnoosi oli selvä: Anun lonkassa oli labrum-repeämä. Rustorenkaassa oli vaurioita, jotka todennäköisesti tulisi hoitaa leikkauksella jossakin vaiheessa mutta ei välttämättä ihan heti. Sitten kun tuntuu, että pelottaa mennä lavalle kivun takia, tietää että on aika korjata vauriot, Kaartinen linjasi. Kivut kovenivat ja Anun lonkka tähystysleikattiin kesäkuun 2012 alussa. Fysi

8 Verrattuna aikaan, jolloin aloitin ammattiurani 17-vuotiaana, on elämän muiden asioiden arvostus kasvanut mielessäni pikkuhiljaa lisää ja lisää. Vaikka työllä, jota niin rakastan, on välillä vieläkin liian suuri vaikutus onnellisuuteeni, en halua sen enää määräävän joka askeltani Mielenkiintoinen ja vähän yllättäväkin tieto on, ettei leikkausta pystytty tekemään Hollannissa, koska maassa ei ole vielä tarpeeksi kokemusta lonkan tähystysleikkauksista. Onneksi sikäläinen ortopedi sen tunnusti eikä lähtenyt yrittämään. Vakuutusyhtiön korvauspyyntööni antama vastaus hymyilytti vähän Esko Kaartistakin: siinä kuvailtiin uudeksi ja kokeelliseksi toimenpidettä, jota hän on kollegoineen tehnyt Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan, Anu sanoo ja luonnehtii luottamustaan suomalaiseen terveydenhuoltoon kaiken kaikkiaan lujaksi. Hollannissa olen kuullut monia pelottavia kertomuksia Kuntoutus alkoi jo heräämössä Totta kai leikkaus mietitytti. Pelotti, pystynkö jatkamaan tanssimista ja pystynkö tekemään sen sillä tasolla, jonka itseltäni vaadin, mutta kaikki sujui hyvin. Tähystys tehtiin puudutuksessa, joten pystyin seuraamaan sen kulkua ja puhumaan lääkärin kanssa. Kiitosta Anulta saa myös suomalainen fysioterapia. Kuntoutus alkoi jo heti heräämössä, jossa minua pyydettiin kokeilemaan, onnistuuko lonkan imuttava koukistusliike. Ortopedi ja sairaalan fysioterapeutti antoivat ensimmäiset kattavat kuntoutusohjeet. Lisäksi kävin vanhan tutun, tanssijoiden ongelmiin perehtyneen fysioterapeutin ja tämänkin vamman hyvin tuntevan Jarmo Ahosen kanssa läpi lisäharjoitteita ja kysyin kaikkea mahdollista mm. kuntoutuksen järkevästä aikataulutuksesta. Harjoituksia tein tietenkin ahkerasti heti alusta pitäen - näissä asioissa olen aina ollut hyvin tunnollinen enkä anna itselleni mahdollisuutta lipsua. Alussa kuntoutus tuntui edistyvän nopeasti, mutta takapakkejakin tuli. Aikajana kertoo, miten paljon baletti keholta vaatii: 1 viikko toimenpiteestä: kyynärsauvat pois; 5 viikkoa: normaalitempoinen huoleton kävely; 3 kk: balettituntien aloitus. 5 kk: kaikkien harjoitusten teko 75 minuuttia pitkällä balettitunnilla. - Toisin sanoen: Aloitin suurimpien hyppyjen teon vasta, kun leikkauksesta oli kulunut viisi kuukautta. Olin arvellut, että saattaisin menettää leikatusta lonkasta aukikiertoa, mutta kun sain venyttää spagaateja ensimmäisen kerran, lonkka tuntuikin melkeinpä aiempaa löysemmältä, Anu kuvailee. Onneksi on Yle Areena. Vaikkei olisi päässyt koskaan näkemään Anu Viheriärantaa livenä lavalla, elämyksestä saa vähintäänkin aavistuksen, kun käy katsomassa Areenassa Minustako Joutsen dokumentin tai Youtubesta muita videoklippejä. Kuvassa Anu Viheriäranta ja Stanislav Beljajevski. Kuva: Suomen Kansallisbaletti/Sakari Viika 8 Fysi

9 Baletissa on tärkeää löytää tasapaino voiman ja venyvyyden välille. Kuva: Tamas Nagy Rakaskaan työ ei saa määrätä joka askelta. Kuntoutuksessa on ollut tärkeää huolehtia lonkkaa ympäröivien lihasten kunnosta, jotta lonkkanivelen stabiliteettia saataisiin parannettua. Pikkuhiljaa aloin myös huomata asioita, joiden suoritusta minun täytyisi muuttaa, ja nyt kun olen palannut sataprosenttisesti töihin, toivon, että suunta on ollut oikea ja että lonkka kestää suurempaakin rasitusta. Lihakset lonkan ympärillä menivät ja menevät vieläkin välillä jumiin, mikä vaikeuttaa monien liikkeiden suoritusta ja aiheuttaa taas kompensointia. Kipu on kuitenkin täysin poissa. Silti ei kulu päivääkään niin, ettei lonkka ilmoittaisi itsestään jonkinlaisella kireydellä tai tuntemuksella. Baletissa on mielestäni hankalaa löytää hyvä tasapaino voiman ja venyvyyden välillä. Kumpaakin tarvitaan mutta sopivassa suhteessa. Esimerkiksi kuntoutuksen aikana paikat menivät lihaskuntoharjoittelussa välillä niin kireiksi, että liikkuvuus balettitunnilla kärsi. Toisaalta taas sitten tällaisen löysän lonkan kans- sa pitää liikkeissä olla hyvä kontrolli, jottei jalka pääse menemään liian pitkälle yliaukikiertoon ja jotta kaikki liikkeet tulevat tehdyiksi lihaksilla, ei repimällä. Suurena apuna prosessissa ovat olleet pari entistä hollantilaiskollegaani, jotka ovat kouluttautuneet fysioterapeutiksi ja personal traineriksi. Se että tanssijan keho altistuu niin valtavalle rasitukselle ja toistomäärille, teki Anun lavalle paluusta ison kysymysmerkin. En ollut koskaan ollut leikkauksessa ja nyt operoitiin vielä niinkin isoa niveltä kuin lonkkaa! En tiennyt miltä lonkka leikkauksen jälkeen tuntuisi ja tulisiko siitä lähellekään entisensä. Asennoitumisessa auttoi se, että jollakin tasolla olisin ollut valmis jättämään tanssimisen, vaikka vaikeaahan se olisi ollut. Itse lavalle paluu ei ole tuntunut ollenkaan oudolle tuntuu miltei siltä, kuin taukoa ei olisi ollutkaan. Rasituksen määrähän riippuu paljolti siitä, millaisia rooleja tanssin ja minkälaisissa teoksissa. Nyt mennään asia, teos ja päivä, viikko, kuukausi ja vuosi kerrallaan, Anu Viheriäranta summaa. Lue lisää Anu Viheriärannan kuntoutusprosessista osoitteesta www. fysi.fi Kun puhutaan baletista ammattina, esteettisyysvaatimukset ovat kovat. Rasitusta, paikkojen kulumista ja vammoja on miltei mahdotonta täysin estää. Kuva: Tamas Nagy parempi terveys parempi terveys nopeampi paraneminen nopeampi paraneminen parempi terveys kohentunut kohentunut suorituskyky suorituskyky nopeampi paraneminen Pyydä heti lisätietoja ainutlaa- Pyydä kohentunut heti lisätietoja suorituskyky ainutlaatuisesta BEMER fysikaalisesta tuisesta Pyydä heti BEMER lisätietoja fysikaalisesta ainutlaaverisuoniterapiasta! verisuoniterapiasta! tuisesta BEMER fysikaalisesta verisuoniterapiasta! MedicaLux MedicaLux MedicaLux Fysi

10 Lasillinen sokeroitua limsaa päivässä jatkuvasti nautittuna nostaa metabolisen oireyhtymän riskin lapsella lähes kolminkertaiseksi. Aamupala ja säännölliset ateriat suojaavat ylipainolta Aamupalan väliin jättäminen voi saada lihavuudelle altistavat geenit aktivoitumaan. Tämä tieto selvisi Pohjois-Suomen syntymäkohortti -tutkimuksessa, jossa selvitettiin 16-vuotiaiden syömistottumuksia ja terveydentilaa. - Aamupala on siis erityisen tärkeä ateria, mutta muutenkin on hyvä syödä säännöllisesti aterioita. Suomalaislapset ja nuoret saavat liian paljon energiaa ja sokeria välipaloista, toteaa kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimus kertoo, että lapset ja nuoret saavat välipaloista jopa 40 prosenttia päivittäisestä energiantarpeesta ja 67 % päivittäisestä sokerinsaannista. Suositus on, että välipaloista tulisi alle 15 prosenttia energiantarpeesta. Ylipainon riski oli tutkimuksessa yli kaksinkertainen niillä, jotka jättivät jonkin pääaterian väliin. Säännöllinen ateriarytmi ehkäisi myös painonnousulle altistavan geenin vaikutuksia. Kaikkien niiden, jotka jättivät jonkin aterian väliin, paino nousi. Mutta niillä nuorilla, joilla on geneettinen alttius lihavuudelle, se nousi vielä selvästi enemmän. Hyvän ateriarytmin päivään luovat säännölliset ateriat, esimerkiksi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Lapset saavat runsaasti sokeria myös virvoitusjuomista ja mehuista. Schwabin mukaan lasillinen sokeroitua limsaa päivässä jatkuvasti nautittuna nostaa metabolisen oireyhtymän riskin lähes kolminkertaiseksi. Ruisleipä on suomalaisten suosikkivälipala Suomalaiset listasivat ruisleivän suosikkivälipalakseen Pfizerin Maailman Tervein Kansa -hankkeen toteuttamassa verkkokyselyssä. Toiseksi suosituin välipala oli banaani ja pronssia sai omena. Terveellisten välipalojen suosiminen ei kuitenkaan aina näy suomalaisten päivittäisissä ruokailutottumuksissa. Projektipäällikkö Anni Helldán Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, että suomalaiset ovat viime vuosina taas lisänneet kovien rasvojen kuten voin ja voi-kasviöljyseosten käyttöä, vaikka suositeltavaa olisi syödä pehmeitä rasvoja kuten öljyjä ja margariineja. - Suomalaisten kuidun saannissa on edelleen parantamista. Sen vuoksi täysjyväviljaa sisältävien leipien, puurojen ja tumman pastan sekä riisin suosiminen kannattaa. Myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista saa kuituja, Helldán sanoi. - Hyvä välipala on ravitseva ja pitää nälkää loitolla. Esimerkiksi täysjyväleipä, joka on voideltu margariinilla ja jonka päällä on juustoa ja kasviksia sekä lasi maitoa on oiva välipala. Myös maustamaton jogurtti tai rahka marjoilla, hedelmillä tai pähkinöillä käy hyvästä välipalasta. Lasta on hyvä totuttaa terveyttä edistävään ravitsemukseen jo varhaislapsuudessa. Yläkouluikäisillä kasvisten ja hedelmien käyttöä on vaikea saada lisättyä, tutkimus kertoo. Sen sijaan esimerkiksi vanukkaat, keksit, karkit ja pullat eivät ole järkeviä välipaloja, Helldán sanoi. Fysi Partners Finland Oy - hyvä yhteistyökumppani Fysi Partners on fysioterapia- ja kuntoutusalan verkostoyritys, joka voi tuottaa palvelut valtakunnallisesti yhdellä laskulla lääkärikeskuksille ja julkiselle terveydenhuollolle. Fysi Partners verkostoon kuuluu yli 160 fysioterapia- ja kuntoutusyritystä, joilla on n. 200 toimipaikkaa ympäri Suomen Henkilökunnan yhteismäärä verkoston yrityksissä on yli Sähköinen IMS/ FPF Toimintajärjestelmä on valittu laatu- ja johtamisjärjestelmäksi. * * * * * Fysi Partners kouluttaa IMS/ FPF Toimintajärjestelmäkoulutukset 2013 Ryhmä 4 Ryhmä 5 ma-ti mod 1 ma-ti mod 1 ma-ti mod 2 ma-ti mod 2 ma-ti mod 3 ma-ti mod 3 Tavoite: Laatu kilpailutuskuntoon nopeasti ja tehokkaasti. Kenelle: Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät ja henkilöstö Kouluttajat: Ari Laitinen/ IMS Business Solutions, Olli Lecklin/ Tietojuristit, Aino Sainio/ FPF. Sisältö: Koulutukseen tullessasi saat IMS-tunnukset ja ISO 9001 mukaisen, 48 sivuisen sähköisen IMS/ FPF Toiminta/laatukäsikirjapohjan sisältöineen, malliprosessit hoito- ja palveluprosesseista, laajan dokumenttipankin ym. IMS on arvostettu toimintajärjestelmä, joka on käytössä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Järjestäjä: Fysi Partners Finland Oy, Ilmoittaudu: toimisto(at)fysipartners.fi Kysy lisää: koulutuksesta ja Fysi Partners -verkostosta / Aino Sainio, aino.sainio(at)fysipartners.fi 10 Fysi

11 Tyytyväisiä potilaita Potilas toipuu nopeasti aktiivisella PhysioTouch -hoidolla parhaimmat hoitotulokset saadaan käyttämällä PhysioTouch -hoitomenetelmää osana kuntoutusta. PhysioTouch -hoitomenetelmällä vaikutetaan kudoksen aineenvaihduntaan alipaineella. Hoidon tuloksena turvotus ja kipu vähenevät sekä liikelaajuus normalisoituu. Säästät tärkeintä työvälinettäsi omaa kehoasi PhysioTouch -käyttäjän oma työkuorma kevenee manuaalisessa työvaiheessa, koska PhysioTouch tekee väsymättä työtä kanssasi Lisää tyytyväisiä asiakkaita Hoitomenetelmällä laajennat palveluvalikoimaasi ja lisäät asiakastyytyväisyyttä, koska pääset aloittamaan aktiivisen kuntoutuksen akuutissa vaiheessa. Ota yhteyttä alueesi myyjään ja kysy lisää: Etelä-Suomi: Johanna Teikari, Itä-Suomi: Heli Taponen, Länsi-Suomi: Tero Aaltonen, Pirkanmaa: Tero Valtonen, Pohjois-Suomi: Henri Isojärvi, Tuotepäällikkö: Tero Flang, Sähköposti Koulutusta PhysioTouch -hoitomenetelmään fysioterapian ammattilaisille. Katso lisätiedot koulutuskalenterista: Valmistaja HLD Healthy Life Devices Oy Puh Myynti Suomessa Kir-Fix Oy Puh

12 Tutkittua Raskausdiabeteksen uhatessa pitäisi syödä yhden ja liikkua kahden puolesta Lääketieteen lisensiaatti Eeva Korpi-Hyövältin väitöstutkimuksen mukaan äitiysneuvoloissa kannattaa kiinnittää huomiota raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluviin naisiin alkuraskaudesta lähtien. Etelä-Pohjanmaalla tehdyssä tutkimuksessa elämäntapaohjausta saaneet naiset pystyivät parantamaan sekä ravitsemuksen laatua että lisäämään liikuntaa raskauden aikana. Fysioterapeutti rohkaisi naisia jatkamaan liikuntaa raskauden aikana tai aloittamaan liikunnan. Naisille puhuttiin liikunnan merkityksestä raskauden aikana, vasta-aiheista, selän venytyksestä, rentoutumisesta ja rohkaistiin jatkamaan liikuntaa lapsen kanssa. Raskausdiabetesdiagnoosi tarkoittaa sekä naisilla että heidän lapsillaan huomattavasti lisääntynyttä riskiä sairastua myöhemmin elämässä diabetekseen ja valtimonkovettumatautiin. Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat äidin ylipaino, yli 40 vuoden ikä, lähisukulaisen diabetes, aikaisemmin sairastettu raskausdiabetes tai yli g painavan lapsen synnyttäminen aikaisemmasta raskaudesta. Liikunta vähentää perhevapaalla olevien äitien masennusoireita Vuosi synnytyksen jälkeen 15 prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masennusoireita. Eniten masennusoireita oli yli 34-vuotiailla ensisynnyttäjillä, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä masennukseen. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa oli mukana lähes 500 pirkanmaalaista äitiä. Tutkimuksessa mukana olleista äideistä riittävästi liikkui puolet - heillä oli selvästi vähemmän masennusoireita (10 %) kuin riittämättömästi liikkuvilla (20 %). Terveysliikunnan suosituksen mukainen riittävä liikunnan määrä on kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa viikossa. Tutkimuksen tekijä, tutkimusjohtaja Riitta Luoto pitää tärkeänä neuvolan roolia masennusoireiden arvioimisessa sekä liikuntaan motivoimisessa. Liikuntaa vatsan, vauvan ja vaunujen kanssa Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen mieltä askarruttaa moni liikuntaan liittyvä kysymys. Mitä ja miten saan harjoitella riskeeraamatta vauvaa? Kuinka kovaa voi harjoitella? Milloin voi aloittaa vatsalihasten harjoittamisen vauvan syntymän jälkeen? Erityisryhmien liikuntaan erikoistunut fysioterapeutti Virva Pisano on tehnyt liikkumaan kannustavan oppaan odotusajan ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan. Työssään personal trainerina hän on keskittynyt erityisesti raskaana olevien ja vastasynnyttäneiden liikuttamiseen. Liikkuva äiti (Docendo) tarjoaa tuhdin paketin kuvallisia treeniohjelmia monentasoisille liikkujille ja raskauden eri vaiheisiin niin kotona, ulkona kuin kuntosalillakin. Mukana on asiantuntijoiden laatimia ohjeita ja erilaisten liikkujien kokemuksia. Iloinen, ammattitaidolla koottu, liikkumaan innostava tietopaketti. Vaihdevuosi-ikäiset naiset nukkuvat huonommin työviikolla Uniongelmat ovat tunnetusti yleisempiä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla kuin nuoremmilla naisilla. Huono uni näyttää liittyvän nimenomaan työelämän rasituksiin, sillä vaihdevuosiikäiset naiset raportoivat enemmän uniongelmia työviikon aikana kuin vapaa-aikanaan. - Naiset pystyvät nukkumaan hyvin vapaa-aikanaan, mutta työhön liittyvät stressitekijät huonontavat unen laatua, kertoo turkulaisen Nainen 46-tutkimusryhmän tutkija Laura Lampio. Turkulaisen tutkijaryhmän arvostetussa yhdysvaltalaisessa Menopause-lehdessä julkaisema työ on tiettävästi ensimmäinen, jossa on tutkittu vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatua erikseen työ- ja vapaa-aikana. Artikkeli käsittelee säännöllistä päivätyötä tekevien n. 46- ja 56-vuotiaiden naisten raportoiman unen eroja työ- ja vapaapäivinä. Liikunta ja lihasvoiman ylläpito ehkäisevät vaihdevuosien luukatoa Säännöllinen liikunta ja lihasvoiman ylläpitäminen suojaavat vaihdevuosi-ikäisiä naisia luuston haurastumiselta, osoitti terveystieteiden maisteri Toni Rikkosen väitöstutkimus. Jo runsaat kaksi tuntia liikuntaa viikossa edistää luuston terveyttä. Alhainen lihasvoima ja laihduttaminen taas lisäävät yhdessä merkittävästi luukadon riskiä. Tulosten perusteella laihduttamiseen tähtäävän liikkujan kannattaakin sisällyttää ohjelmaansa myös voimaharjoittelua. 12 Fysi

13 Esittelyssä Fysi-päivillä! imoove ainutlaatuinen elliptikaalinen liike, joka harjoittaa koko kehoa! Imoove antaa luonnollisen sykäyksen eri lihasryhmien toimintaan hallitulla spiraalisella epätasapainolla. Imoove mahdollistaa kehon luonnollisten liikkeiden uudelleen oppimisen ja kehittämisen, neuromotokontrollia hyväksi käyttäen. Kuntoutus hyvinvointi Huippu-urheilu Fitness Mallit: imoove FT fitnessmalli imoove FT M lääkinnällinen laite imoove access kevyempi malli Tymo interaktiivinen terapia-alusta - voidaan hyödyntää seisten, istuen sekä etunojassa - Mahdollistaa staattisen sekä dynaamisen mittauksen sekä harjoittelun - Motivoiva virtuaalimaailma haastaa harjoittelemaan - Ohut terapia-alusta helppo siirtää ja säilyttää Maahantuonti Myynti Huolto Kokonaisratkaisut Puh. (03) Fax (03)

14 Vuoden geriatrinen julkaisu Interventio vähensi huonosti liikkuvien osuutta yli 75-vuotiaista LIIKUNTARAJOITTEISTEN OSUUS 75 vuotta täyttäneistä väheni Kuopiossa toteutetussa kolmivuotisessa tutkimuksessa, jossa osallistujille toteutettiin terveysinterventioita yksilöllisen tarpeen mukaan ja jokaiselle laadittiin henkilökohtainen liikuntaohjelma. Vertailuryhmässä liikuntarajoitteisten osuus puolestaan kasvoi. Ikääntyessä liikuntarajoitteiden riski kasvaa. Kuopiossa toteutettu laaja-alainen, moniammatillinen geriatrinen interventiotutkimus osoitti, että oikeilla toimenpiteillä huonosti liikkuvien osuutta voidaan vähentää. Tutkimukseen osallistui tuhat vähintään 75 vuotta täyttänyttä henkilöä, jotka satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmään. Interventioryhmään kuuluvat haastateltiin, heidän toimintakykynsä testattiin, ravitsemustila selvitettiin, suun terveys tarkastettiin ja lääkäri teki kliinisen tutkimuksen. Jos joillakin näistä osa-alueista ilmeni tarvetta parantaa tilannetta, toimenpiteet suunniteltiin yksilöllisesti. Jokaiselle laadittiin lisäksi henkilökohtainen liikuntaohjelma ja kaikille tarjottiin mahdollisuutta kuntosalilla tapahtuvaan tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteluun. Tutkimukseen osallistuneiden ikä oli keskimäärin yli 80 vuotta. Vuosina toteutetun tutkimuksen alussa liikuntakyky oli heikko interventioryhmässä 16 prosentilla ja vertailuryhmässä 19 prosentilla. Tutkimuksen aikana liikuntarajoitteisten osuus pieneni interventioryhmässä ja kasvoi vertailuryhmässä. Intervention päätyttyä liikuntakyky oli huono vain noin joka kymmenennellä (12 %) interventioryhmästä, mutta lähes joka neljännellä (23 %) vertailuryhmästä. Tulokset olivat samanlaisia vielä vuoden kuluttua interventiosta. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä intervention aikana ja vielä sen jälkeen. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että laaja-alainen geriatrinen interventio, johon sisältyy yksilöllisiä tarpeen mukaan määrättyjä interventiota, yksilöllinen liikuntasuunnitelma sekä mahdollisuus tasapaino ja lihasvoimaharjoitteluun pitää yllä tai jopa kohentaa iäkkäiden liikuntakykyä. Interventio toteutettiin Kelan rahoituksella Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kaupungin yhteistyönä. Tutkimukseen osallistui myös Jyväskylän yliopisto. Suomen Geriatrit ry palkitsi tutkimukseen perustuvan artikkelin vuoden geriatrisena julkaisuna. Alkuperäisartikkeli: Effects of comprehensive geriatric assessment and targeted intervention on mobility in persons aged 75 years and over: a randomized controlled trial. Lihavainen K, Sipilä S, Rantanen T, Kauppinen M, Sulkava R & Hartikainen S. Clin Rehabil. 2012;26: cre.sagepub.com/content/26/4/314. full FINLANDIA HOTELS Fysi ry:n uusi majoituskumppani aidosti erilainen! Katso lisää 25 mukavaa hotellia Utö Kalajoki Ylivieska Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Kurikka Jämsä Savonlinna Tampere Imatra Harjavalta Lahti Espoo Tuusula Kuopio Jyväskylä Loviisa Helsinki Kemijärvi Kemi Oulu Joensuu

15 Monipuolinen valikoima mittaus- ja harjoitusvälineitä fysioterapeuteille puristusvoimamittarit TENS-laitteet painopeitot, -liivit ja -käärmeet vastuskuminauhat ja jumppapallot uimavyöt ja kellukkeet lantionpohjan lihasten harjoitusvälineet Kipukoukku on kotimainen lihashuollon väline koko kehon kipupisteiden ja kipeiden lihasten hoitoon, hemmottelevaan vuoropainantaan sekä urheilusuorituksista palautumiseen. Koukuttelu parantaa lymfaja verenkiertoa sekä venyttää lihaksia. Koukun 10 käyttötapaa hemmottelevat lihasjumit pois kehosta vaikka televisiota katsellessa. Kipukoukkuja myyvät mm. apteekit, fysioterapeutit ja luontaistuotekaupat. Tutustu tuotteisiimme: Hanki heti oma Kipukoukku ja koukuta kipu pois! Kikoku Oy, Hallituskatu 23 LH 3, Tampere Tilaukset ja lisätiedot: Internet: Sähköposti: SaManaikaiSeSti Fysi-yrittäjäpäivät Messut ja kongressi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus L ii k u n ta m a a Vammaisurheilun lajeja, välineitä ja harrastusmahdollisuuksia apuvälinealan ykköstapahtuma tuo esille ratkaisusi sujuvaan arkeen ja vapaaaikaan. alan laajin messu- ja kongressitapahtuma, tänne tulevat kaikki! JÄRJESTÄJÄ YhTEiSTYöSSÄ LiikunTamaa Ota yhteyttä ja varaa paikkasi: Merja Lehmonen, p

16 koulutus FYSI ry:n AMMATILLISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN VINKIT KEVÄT SYKSY 2013 FYSI ry järjestää monipuolista ammatillista täydennyskoulutusta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työskenteleville fysioterapeuteille, osa koulutuksista on suunnattu koko kuntoutushenkilöstölle. Ajantasaisen koulutuskalenterin ja lisätiedot koulutuksista löydät sivuilta. Tervetuloa koulutuksiin! GERIATRISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISOSAAJAKOULUTUS , Helsinki Geriatrisen kuntoutuksen kysyntä kasvaa ja fysioterapeutteja tarvitaan. Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus on fysioterapeuteille kehitetty koulutuskokonaisuus: 4 moduulia, yhteensä 12 lähiopetuspäivää. Uusin tieto ja osaaminen iäkkäiden kuntoutuksesta, lähes 30 huippukouluttajaa. Kaikilla moduuleilla on sekä teorialuentoja että käytännön harjoituksia. FYSI ry toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Villa Consulting Oy:n kanssa. Koulutuksen aikataulu: mod I: , mod II: , mod III: ja mod IV: NEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISKOULUTUS , Helsinki Suosittu koulutuskokonaisuus alkaa jälleen lokakuussa. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan päivittämään tietosi neurologisen asiakkaan kuntoutuksesta. Mod I: , mod II: ja mod III: GAS-MENETELMÄKOULUTUS (1+1pv), Helsinki GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuväline. Kela ottaa menetelmän asteittain käyttöön kustantamassaan kuntoutuksessa. FYSI ry:n järjestämä koulutus toteutetaan kaksipäiväisenä (ma) ja (to), nyt ensimmäistä kertaa moniammatillisena. Kouluttajana Kelan hyväksymä ft, TtM Niina Katajapuu. Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys ry:n, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n yhteistyössä järjestämä Lääketieteellinen akupunktuurikoulutus fysioterapeuteille alkaa syksyllä 2013 Helsingissä. Fysioterapeutin ammatillisen perustutkinnon jälkeinen akupunktuurikoulutus koostuu viidestä opintomoduulista, yhteensä 11 lähiopetuspäivää. Koko koulutuksen laajuus on 15 opintopistettä. Aikataulu: Mod I: , mod II: , mod III Lisätiedot ja hakulomake: tai Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Fysi

17 koulutus LIHASENERGIATEKNIIKAT Muscle Energy Techniques (MET) KOULUTUS 2013, Oulu ja Helsinki Suositut Darren Higginsin Lihasenergiatekniikat-koulutukset jatkuvat, nyt ensimmäistä kertaa myös Oulussa! MET I (alaselkä lanneranka lantio) (pe-su), Oulu (ke-pe), Helsinki MET II (yläselkä kaula- ja rintaranka rintakehä) (ma-ke), Helsinki MET workshop (pe-la), Helsinki Koulutus on kerännyt loistavat palautteet: Parasta koulutuksessa oli ehdottomasti käytännönläheisyys sekä se, että tekniikat pystyy ottamaan heti mukaan soveltaen käytännön työhön, Darren on loistava kouluttaja, selkeä ja perusteellinen. TULE TÄYDENNYSKOULUTUS 2013, Helsinki Tule päivittämään tietosi ja vahvistamaan osaamistasi tule-asiakkaiden tutkimisessa ja terapiassa. Paikkoja vielä vapaana seuraavissa koulutuskokonaisuuksissa: ALARAAJAT (ma-ke) Lonkan, polven ja nilkan toimintahäiriöt tutkiminen ja terapia Kouluttajat: ft, OMT Merja Soanjärvi ja ortopedi, urheilulääkäri Tapio Kallio ALASELKÄ JA LANTIORENGAS, (to-la) Lannerangan ja lantiorenkaan toimintahäiriöt tutkiminen ja terapia Kouluttajat: ft, OMT, TtT, Tule-fysioterapian erikoisasiantuntija Markku Paatelma, ft, OMT, TtM, fysioterapian opettaja Eira Karvonen ja ft, OMT Merja Soanjärvi MDT (Mekaaninen Diagnostisointi ja Terapia) koulutus , Helsinki FYSI ry järjestää yhteistyössä Suomen McKenzie Instituutti ry:n kanssa Mekaanisen Diagnostisoinnin ja Terapian kansainväliseen tutkintoon johtavan koulutuskokonaisuuden ajalla Koulutus koostuu potilaan tutkimus- ja hoito-kurssikokonaisuudesta sisältäen potilaan opettamisen, ryhdin kontrolloimisen, itsehoitoharjoitukset sekä hoidon etenemisen periaatteet. Kouluttajat: Sinikka Kilpikoski, TtT, fysioterapian opettaja, vanhempi MDT-kouluttaja ja Tuija Siitonen, työfysioterapeutti, MDT-kouluttaja. REUMAA SAIRASTAVAN LAPSEN KUNTOUTUS (ti-ke), Helsinki Kouluttajina lastenreumatologi Hanna Säilä, fysioterapeutit Anna Lavio ja Melita Harju sekä toimintaterapeutti Johanna Holma. Teorialuentojen lisäksi paljon käytännön esimerkkejä, videodemonstraatioita ja potilasdemoja! TEEMANA LAPSET LAPSEN SENSOMOTORINEN KEHITYS JA SEN POIKKEAVUUDET, -milloin terapiaan? 3+2 pv, Seinäjoki Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten on tärkeää tietää lapsen tyypillinen sensomotorinen kehitys. Keskeistä on osata analysoida lapsen liikemalleja ja tietää syy-seuraussuhteista. Koulutuksen avulla voit päivittää tietosi lapsen kehityksestä ja alkaa soveltaa oppimaasi välittömästi käytäntöön. Aika: Mod I: , mod II: Kouluttaja: Fysioterapeutti, NDT, Bobath-seniorikouluttaja Liisa Kallinen, Marjuli Oy Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Fysi

18 koulutus Käden taidot kuntoon: MULLIGAN CONCEPT MOBILISOINTI- JA KIVUNHOITOTEKNIIKAT koulutus , Helsinki Kouluttajana on ft, OMT, Mulligan Concept opettaja Virve Havulinna. Koulutuksen pääpaino on käytännön harjoittelussa. Koulutukseen osallistuvat saavat Brian R. Mulliganin Manual therapy kirjan sekä hyvät kuvalliset koulutusmateriaalit sekä koulutuksessa käytettävän mobilisaatiovyön. Palautteita edellisten ryhmien osallistujilta: Itse Mulligan consepti on hyvin käyttökelpoinen minun työssäni. Sain uutta intoa ja uudet silmälasit, kaikki kiinnosti, niskan alue erityisesti, Käytännön harjoitusta paljon, jonka voi ottaa omaan työhön mukaan heti, Yksilöllinen ohjaus ja käytännönläheisyys Aika: Peruskurssi osa I (niska-yläraaja) Peruskurssi osa II (lanneranka-alaraaja) Jatkokurssi Lisäksi syksyllä, ensimmäistä kertaa Suomessa: Certified Mulligan Practitioner tentti (CMP). Tenttiin voivat osallistua fysioterapeutit, jotka ovat suorittaneet Mulligan I, II ja III -kurssit. Tentti on suomenkielinen, ja 2-osainen: 1. Käytännön tentti, manuaalinen taidonnäyte, 2. Teoriatentti. Tentin valvovat Mulligan Concept opettajat / MCTA: Morgan Andersson (Ruotsi) ja Virve Havulinna. Jos läpäisee molemmat tentit, saa käyttää lyhennettä CMP, ja logoa Certified Mulligan Practitioner. Aika: (pe-la), Helsinki. Ilmoittautuminen mennessä FYSI:n toimistoon. Ennen tenttiä on Mulligan Concept kertauspäivä. Etusijalla ovat tenttiin osallistuvat, mutta päivä soveltuu myös muille koulutuksen kaikki 3 osaa suorittaneille. Lisätiedot FYSIOTERAPEUTIN ENSIAPU- KOULUTUS Hätäensiapu (8 h), Maanantai , Helsinki Koulutus toteutetaan SPR:n ensiapuohjelmien mukaisesti, ja se täyttää Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen standardin vaatimukset. Päivä sisältää teorialuentojen lisäksi paljon käytännön ensiaputaitojen harjoittelua: mm. ensiapu tyypillisimmissä sairauskohtauksissa, kolhut, kaatumiset sekä pienet haavat ja palovammat. Tule päivittämään hätäensiaputaitosi! HYVÄNLAATUINEN ASENTO- HUIMAUS -koulutus ja , Helsinki Koulutuspaketti, jossa teorialuentojen lisäksi paljon käytännön testauksia ja harjoittelua sekä demoasiakkaiden testausta. Kouluttajana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Tapani Rahko. Koulutus on saanut hyvät palautteet: Yksinkertainen testaus- ja toteutusmahdollisuus käytännön työssä, Paljon lisätietoa asentohuimauksen vaikuttavuudesta, koen saamani tiedon auttaneen monia potilaitani, Koko paketti oli minulle erittäin tarpeellinen. Tule-teemapäivät Hartiarengas ja yläraaja: toiminnallinen anatomia, palpaatio ja manuaalinen terapia , Helsinki Päivän koulutuksessa käydään läpi hartiarenkaan yläraajan toiminnallista tutkimista inspektion, testien ja palpaation avulla. Hoitomenetelmiin perehdytään manuaalisen terapian, pehmytkudoskäsittelyiden ja mobilisaation keinoin, lisäksi hyödynnetään kinesioteippausta. Kouluttajana ft, OMT, TULE-fysioterapian erikoisasiantuntija Keijo Pitkämäki. Liikekontrollin häiriöt lannerankakivun alaryhmässä teoriat, testit ja hoito , Helsinki Teemapäivässä saat hyvän paketin teoriaa ja käytäntöä alaselkäkivusta ja liikkeen kontrollin ongelmista. Harjoittelet testaamista ja saat käytännön työkaluja harjoitteiden ohjaamiseen. Kouluttajana: TtT, ft, OMT, fysioterapian professori Hannu Luomajoki. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Fysi

19 koulutus TEEMANA NEUROLOGINEN KUNTOUTUS NEUROLOGISEN ASIAKKAAN ALLASTERAPIA koulutus (to), Helsinki Allasterapiakoulutus antaa valmiuksia ja varmuutta allasterapian käytännön toteutukseen neurologisen asiakkaan kuntoutuksessa. Teorialuentoja ja käytännön harjoittelua altaalla. Mukana demoasiakkaita. Koulutuspaikka: Ruskeasuon koulu, Helsinki (www.ruskis.fi) Kouluttajat: Fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Mari Jokitalo-Trebs ja fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Kira Durchman. TANSSI, TAITEET JA MUSIIKKI NEUROLOGISESSA KUNTOUTUKSESSA (to), Helsinki Uutta näkökulmaa ja vaihtelua neurologisen asiakkaan fysioterapiaan. Mukana myös kuntoutujan puheenvuoro. Kouluttajat: Maj-Britt Forsbom, fysioterapeutti, Bobath-kouluttaja, affolter-terapeutti Liisa Leppänen-Perko, kuvataideterapeutti, psyk.esh, THM Sari Laitinen, musiikkiterapeutti, FL, fysioterapeutti LISÄKSI TULOSSA SYKSYLLÄ 2013: Kiinnostaako faskiat? Kysytty ja odotettu faskiakoulutus (2+2 pv) FYSI:ssä (ma-ti) ja (ma-ti). Kouluttajina ft, pilateskouluttaja Jarmo Ahonen ja LL, ft Jouko Heiskanen. Lantionpohjan jatkokoulutus (ma-ti). Koulutus lantionpohjan fysioterapiasta jo kokemusta omaaville fysioterapeuteille. Kouluttajina ft, TtM, seksuaaliterapeutti Minna Törnävä ja LL, ft Jouko Heiskanen. Sonopalpaatiokoulutukset 2013 Kuntoutuksen kohdentaminen ja vaikutusten havainnointi ultraäänen avulla. Jatkuva ilmoittautuminen koulutuksiin käynnissä! Kouluttajana LL, ft Jouko Heiskanen FYSI ry:n yrittäjäkoulutuksia ja työhyvinvointimatkoja 2013: Rukareissu Työhyvinvointipäivät Rukatunturilla , torstai sunnuntai aiheina työhyvinvointi, esimiehen rooli, vertaistuki ja verkostoituminen lisäksi liikunnallista ohjelmaa Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalvelut seminaari 13.5., maanantai, Helsinki yhteistyössä Suomen Fysioterapeuttien kanssa Laki- ja työsuhdepäivä 6.6., torstai, Helsinki Sähköä markkinointiin! Hakukonemarkkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyt yrittäjälle -koulutuspäivä 7.6., perjantai, Helsinki Virkistyspäivät Vierumäellä Työhyvinvointipäivät Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä , perjantai sunnuntai aiheina työhyvinvointi, hyvän työkunnon edistäminen, arjessa jaksaminen lisäksi liikunnallista ohjelmaa FYSI-yrittäjäpäivät perjantai lauantai, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus ohjelma perjantaina klo ja lauantaina klo ohjelman lomassa tutustumme samaan aikaan pidettäviin Apuvälinemessuhin yrittäjäpäivien aiheina: palvelujen markkinointi ja tuotteistaminen, yhtiömuodon valinta ja muut alan ajankohtaiset asiat Syksyn yrittäjäkierros 6 paikkakunnalla klo 15 19: Helsinki, 24.9., tiistai Turku, 25.9., keskiviikko Tampere, 26.9., torstai Oulu, 1.10., tiistai Kuopio, 9.10., keskiviikko Lappeenranta, , torstai Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Fysi

20 2013 päivät AMMATILLISET HUIPPUTEEMAT! Valtakunnalliset fysioterapia- ja kuntoutuspäivät Scandic Rosendahl Tampere Liikuntavammat ja urheilufysioterapia Geriatrinen kuntoutus Lasten fysioterapia...näyttely, workshoppeja, lakimiesklinikka, rekrytointipiste... FYSI-päivät on vuosittainen ammatillinen koulutustapahtuma, jonka ohjelma on suunniteltu erityisesti fysioterapeuteille, mutta sopii erinomaisesti myös koko kuntoutushenkilöstölle. Asiantuntijoina mm. Jarmo Ahonen, Keijo Pitkämäki, Liisa Kallinen, Sarianna Sipilä, Kitty Seppälä, Minna Törnävä, Seppo Pehkonen ja hyvä joukko muita osaajia. Ammatillisen annin lisäksi tarjolla virkistävää verkostoitumista ja kollegatapaamisia! Fysioterapia-alan laajassa näyttelyssä tutustut alan uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin. Tutustu ohjelmaan sivuillamme ja ilmoittaudu mukaan FYSI-päiville! Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B, HELSINKI Puh , fax

Auron Koulutukset 2015

Auron Koulutukset 2015 Auron Koulutukset 2015 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet, sisältäen omaharjoitteet Kaularangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Niska-hartiarenkaan

Lisätiedot

Auron Koulutukset 2015 2016

Auron Koulutukset 2015 2016 Auron Koulutukset 2015 2016 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet sisältäen omaharjoitteet ma 19.01.2015 Hki ma 31.08.2015 Hki ma 25.01.2016

Lisätiedot

Tietoa siitä, miten ja milloin fysioterapeutti voi edistää sinun ja läheistesi terveyttä.

Tietoa siitä, miten ja milloin fysioterapeutti voi edistää sinun ja läheistesi terveyttä. Fysi-liite Tietoa siitä, miten ja milloin fysioterapeutti voi edistää sinun ja läheistesi terveyttä. Fysioterapeutti Terhi Uusi-Luomalahti (vas.) opastaa koripalloa harrastavaa Sanni Visakkoa, jonka polvet

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT.

TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT. TOIMINNALLINEN MYOFASKIAALINEN HARJOITTELU PALAUTA MYOFASKIAALINEN TASAPAINO OPTIMOI SUORITUSKYKY ENNALTAEHKÄISE VAMMAT Uusi näkemys: MyoFaskiaalisella harjoittelulla kehität suorituskykyä niin normaaliarkeen

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79 Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 26 Kokonaisvastaajamäärä: 79 A. TAUSTATIEDOT 1. 1) Sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 76 (ka: 1,3) (1.1) nainen 73,7% 56 (1.2) mies 26,3% 2 2. 2) Ikä Kysymykseen

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Haapaveden Opiston lyhytkurssit 2012 (maalis-kesäkuu)

Haapaveden Opiston lyhytkurssit 2012 (maalis-kesäkuu) Haapaveden Opiston lyhytkurssit 2012 (maalis-kesäkuu) Huom! Muutokset mahdollisia. Uusimmat tiedot löydät osoitteesta www.haapop.fi MAALISKUU 2012 SUOMI TUTUKSI -VIIKONLOPPUKURSSI: KIRJALLISUUS 30. 31.3.2012

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kolmessa päivässä fysioterapiayritykselle elaatujärjestelmä

Kolmessa päivässä fysioterapiayritykselle elaatujärjestelmä IMS-FPF -laatukoulutus 1 / 5 Kolmessa päivässä fysioterapiayritykselle elaatujärjestelmä Yrityksesi saa IMS-FPF -laatu- ja toimintajärjestelmästä hyvän välineen laadun valvomiseen ja henkilökunnan johtamiseen.

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017

KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017 KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017 Medika Nova on Luonnonlääketieteen keskusliitto ry:n rekisteröimä kouluttaja. KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIA/REFLEKSOLOGIA TASO 1 Opiskelu aloitetaan jalkaterässä

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Keskiviikko 9.11.2011 9:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:45 Tervetuloa Liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi,

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016

KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016 KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016 Medika Nova on Luonnonlääketieteen keskusliitto ry:n rekisteröimä kouluttaja. KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIA/REFLEKSOLOGIA TASO 1 Opiskelu aloitetaan jalkaterässä sijaitsevasta heijastejärjestelmästä

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot