Fysi-liite. Lonkkaleikkauksesta baletin Juliaksi. fysioterapiasta. Anu Viheriäranta tanssii taas: 1/2013. Terveyttä ja toimintakykyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fysi-liite. Lonkkaleikkauksesta baletin Juliaksi. fysioterapiasta. Anu Viheriäranta tanssii taas: 1/2013. Terveyttä ja toimintakykyä"

Transkriptio

1 1/2013 Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatti- ja asiakaslehti Fy fy Tuloksellinen terapia kiinni asiakkaan arjessa s. 30 Apuvälineala teknistyy ja kasvaa s. 32 Anu Viheriäranta tanssii taas: Lonkkaleikkauksesta baletin Juliaksi Fysi-liite Terveyttä ja toimintakykyä fysioterapiasta

2

3 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Puheenjohtajalta: Kohti terveitä markkinoita 4 Pääkirjoitus: Katseet kauemmaksi, vaikuttavaan tulevaisuuteen 5 Anu Viheriäranta tanssii taas: Baletin lavalta lonkkaleikkaukseen ja takaisin 6 Aamupala ja säännölliset ateriat suojaavat ylipainolta 10 Tutkittua 12 Vuoden geriatrinen julkaisu: Interventio vähensi huonosti liikkuvien osuutta yli 75-vuotiaista 14 FYSI-koulutus 16 Kysy lakimieheltä: Ovatko julkisen sektorin ja yksityisen fysioterapiayrityksen potilasasiamiehen tehtävät erilaisia? 21 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n jäsenlaitokset paikkakunnittain 22 Kirjanmerkki: Muistisairautta kokemassa isän kanssa 26 Yhteistyökumppani Fennian puheenvuoro: Huolehdi kotisi turvallisuudesta 28 Tuloksellinen terapia tarraa kiinni asiakkaan arkeen 30 Apuvälineala teknistyy ja kasvattaa markkinoitaan 32 Väitökset 34 Ammattitaidolla voi auttaa 35 Tuoteuutisia; Hyviä uutisia vanhenemisesta 36 Tiesitkö että: Videoista apua leikkauspotilaan toipumiseen; Avotyötoiminnasta palkkatyöhön hyviä, mutta harvoja kokemuksia 38 FYSI-päivien 2013 ohjelma keskiaukeamalla! 2013 päivät Valtakunnalliset fysioterapia- ja kuntoutuspäivät Scandic Rosendahl Tampere AMMATILLISET HUIPPUTEEMAT! Liikuntavammat ja urheilufysioterapia Geriatrinen kuntoutus Lasten fysioterapia...näyttely, workshoppeja, lakimiesklinikka, rekrytointipiste... Fysi-liite Tietoa siitä, miten ja milloin fysioterapeutti voi edistää sinun ja läheistesi terveyttä. Fysioterapeutti Terhi Uusi-Luomalahti (vas.) opastaa koripalloa harrastavaa Sanni Visakkoa, jonka polvet alkoivat kipeytyä treeneissä. Kasvuspurtteja ottava, urheilua harrastava nuori hyötyy usein jo kertakäynnistä fysioterapeutin vastaanotolla. Fysioterapeutti kuntouttaa ja ohjaa lasta, nuorta, työikäistä ja iäkästä turvallisesti kohti parempaa liikunta- ja toimintakykyä. Pitkä vastaanottoaika ja tarvittava määrä fysioterapiakertoja antavat mahdollisuuden aitoon vuorovaikutukseen ja ihmisen ja hänen elämäntilanteensa kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Fysioterapeutti aktivoi ja antaa kuntoutujalle avaimet omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Mukana Fysi-liite: Terveyttä ja toimintakykyä fysioterapiasta! Lukijakilpailun voittaja FYSI 4/2012 lehden lukijakilpailun voittaja on Anne Paikre Helsingistä. Hän oli pitänyt kiinnostavimpana lehden juttua Harjoittelupaikasta tuli Saralle portti työhön. Kiitos kaikille osallistuneille! Palkintona on lahjakortti fysioterapiaan. Voittaja voi käyttää lahjakorttinsa valitsemassaan FYSI ry:n jäsenistöön kuuluvassa fysioterapiayrityksessä. Voit osallistua tämän numeron lukijakilpailuun mennessä osoitteessa Fysi-lehden julkaisija Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, Nuijamiestentie 5 B, Helsinki, puh: , fax , fysi.info(at)fysi.fi, Kustantaja Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy Toimitus FYSI, Nuijamiestentie 5 b, Helsinki Päätoimittaja Martti Heinonen, martti.heinonen(at)fysi.fi Toimittaja Ritva Tiittanen-Wallenius, puh: , ritva.wallenius(at)gmail.com Ilmoitusmyynti Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy, puh: , leila.salonen(at)fysi.fi Taitto Edita Prima Oy Painatus Edita Prima Oy 2013 Painos kpl ISSN-L , ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Kansikuvassa: Anu Viheriäranta Kuva: Angela Sterling Fysi

4 Puheenjohtajalta Kohti terveitä markkinoita Kuntapoliitikkona ja yrittäjänä joudun jatkuvasti puolustamaan yrittäjyyttä ja puuttumaan mutu-tietoon perustuvaan väittämään yksityisesti tuotettujen palvelujen kalleudesta. Päättäjillä ja virkamiehillä on vankka käsitys siitä, että yksityisesti tuotetut palvelut ovat kalliimpia kuin julkisesti tuotetut. Me terveyspalveluja tuottavat fysiyrittäjät täydennämme tuotannollamme julkisen sektorin palvelutarjontaa. Toiveemme on, että vielä kovin ylimalkaiset kuntien palvelustrategiat tarkentuisivat ja kunnat laskisivat ja julkaisisivat omien palveluidensa hinnat huomioiden niissä tilat, välineet, hallinnon sekä todelliset palkkakustannukset sivukuluineen. Silloin olisimme samalla viivalla ja pääsisimme todella vertailemaan sitä, mistä saadaan laadultaan, kustannuksiltaan ja tehokkuudeltaan paras tuote. Kilpailu ja yhteistyö eivät sulje toisiaan pois, kunhan kilpailun vääristymät korjataan. Palvelustrategioilla kunnat voivat auttaa eri toimijoita löytämään paikkansa palvelujärjestelmässä, kehittää markkinoita ja hyödyntää niitä kansalaisten parhaaksi nykyistä tehokkaammin. Palvelustrategioiden kautta myös yrittäjät saisivat takuun olemassa olevista markkinoista ja voisivat kehittää omien tuotteidensa laatua ja kustannustehokkuutta kysyntää vastaaviksi. Terveyspolitiikan ja hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteet eivät ole uhattuina, vaan kaikki osapuolet voittavat, kun palvelurakenne moni- puolistuu, tehokkuus paranee, innovaatiotoiminta lisääntyy ja palveluiden laatu ja saatavuus paranevat. Yrittäjyys tunnustetaan yleisesti uusien työpaikkojen ja verotulojen synnyttäjäksi - silti sitä vielä vieroksutaan terveyspalveluista puhuttaessa. Viime vuonna yritykset tuottivat yli 20 prosenttia kaikista Suomen terveyspalveluista, fysioterapian kohdalla luku on 85 prosenttia. Vastajulkaistuun Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi yli 4600 pk-yrittäjää eri puolilta Suomea. Yrittäjien vastauksia voidaan tulkita niin, että valtiontalouden ongelmana ei ole verokertymien vähäisyys vaan menojen jatkuva kasvu. Yrittäjät ovat tottuneet vähentämään menojaan, kun tilanne niin vaatii. Samaa yrittäjät odottavat nyt kuntataloudelta. Yrityksiämme ei ole rakennettu 8-tuntisilla työpäivillä, vaan kehitystyö on tehty ylipitkiksi venyneillä työpäivillä, joista ei ole laskutettu. Kuntapuolen palkkataso kilpailee jo yksityisen puolen kanssa. Työvoimamme virtaa julkiselle puolelle vähemmän kuormittavan työpäivän toivossa. Työn tehokkuus on yksi laskelmissa huomioitava suure. Työmme arvoa fysioterapiayrittäjinä ei kannata arvioida tunti/eurotyyliin. On nähtävä laajempia kokonaisuuksia. Mitä merkitsee euroissa se, että ihminen pystyy elämään kotona laitoksen sijasta? Kuinka paljon yhteiskunta säästää, kun olemme tukena omaishoitajille? Mitä euromääräisesti merkitsee se, ettei ihminen joudukaan vaivojensa kanssa sairauslomalle? Me fysioterapeutit olemme tulevaisuudessa juuri se ammattiryhmä, joka tukee ihmisiä jaksamaan pitempään työelämässä. Tuula Mustonen FYSI ry:n puheenjohtaja 4 Fysi

5 Pääkirjoitus Katseet kauemmaksi, vaikuttavaan tulevaisuuteen ta kuin yhteiskunnalta. Kiputilanteiden kroonistumista voidaan vähentää, kun asioihin puututaan ajoissa ja potilas saa fysioterapeutilta, terveydenhuollon ammattihenkilöltä ja liikkumisen asiantuntijalta, monipuoliset ohjeet siitä, miten juuri hänen vaivaansa kannattaa kuntouttaa. Tuloksekas omahoito mahdollistuu. Sama järkevä työnjako toimii erikoissairaanhoidossakin silloin, kun vaikkapa ortopedi osaa hyödyntää fysioterapeutin ammattitaitoa ja ohjata polvi- tai olkapääoireisen potilaan tarvittaessa fysioterapeutin arvioon. Syntyy järkevämpää työnjakoa ja kustannussäästöjä, kun potilas saadaan optimaalisessa ajassa työkuntoon tai kotona pärjääväksi. Uudet käytännöt ovat erityisen tervetulleita myös siksi, että lääkärillä on potilaskohtaamiseen tämänhetkisessä julkisessa terveydenhuollossa erittäin rajallinen aika. Valitettavaa on, ettei perinteinen toimintamalli anna riittäviä edellytyksiä jatko-ohjauksen ja seurannan järjestämiseen. Tämä on kriittinen tekijä hoitoon sitoutumisessa ja hoidon onnistumisessa ja tätä kautta niin potilaan arjessa pärjäämisessä kuin kustannuksien hillitsemisessäkin. Parhaiden käytäntöjen ja tiedonhankintatapojen löytäminen edellyttää kaikilta toimijoilta ja terveydenhuollon eri sektoreilta uudenlaisia yhteistyömalleja ja avoimuutta Vuosittainen Terveystaloustieteen päivä kokosi jälleen useamman sadan kuulijan joukon pohtimaan mm. terveydenhoidon vaikuttavuutta. Yksi lopputulemista oli, että tarvitaan lisää tietoa paitsi hoitojen vaikuttavuudesta myös ja ennen kaikkea hoitoketjujen toimivuudesta. Hoitokäytäntöjä on mahdollista muuttaa ja muuttaa niin, että voittajia ovat kaikki. Tiennäyttäjänä muullekin terveydenhuollolle voi toimia jo muutamalla paikkakunnalla Suomessa käyttöön otettu hoitomalli, jossa akuutti selkäpotilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen yleislääkärin vastaanoton sijasta suoraan fysioterapeutille. Potilaan hoitohan ei aina ensi vaiheessa vaadi lääkärin tutkimusta: esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoissa fysioterapeutti voi tutkitusti olla paras ensikontakti. Kokemukset ovat olleet hyviä: Potilaat ovat olleet tyytyväisiä nopeaan hoitoon pääsyyn, asiantuntevaan ja perusteelliseen asiaan paneutumiseen heti ensivaiheessa ja käytännönläheisiin ohjeisiin. Toimintamallia suunnitellaankin laajennettavaksi selkäpotilaiden lisäksi myös muihin tuki- ja liikuntaelinsairaisiin, esimerkiksi olkapääongelmaisiin. Hyvien kokemuksien innoittamana monet vielä perinteisellä mallilla toimivat terveyskeskukset harkitsevat mallin käyttöönottoa. Voittajia tällaisessa hoitomallissa ovat kaikki. Hoitoon pääsy nopeutuu ja kustannuksia säästyy niin potilaalja toinen toisensa ammattiosaamisen tunnustamista ja kunnioittamista. Uusien ideoiden ja tiedon jalostaminen puolestaan edellyttää tiedon jakamista ei sen panttaamista. Tätä työtä Fysikin tulee järjestönä jatkossa entistä tiiviimmin tekemään yhdessä monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Martti Heinonen Päätoimittaja Fysi

6 Teksti: Ritva Tiittanen-Wallenius Anu Viheriäranta tanssii taas Baletin lavalta lonkkaleikkaukseen - ja takaisin! 6 Fysi Kuva: Angela Sterling

7 Tämän täytyy olla viharakkaussuhde! Niin paljon työtä, kyyneliä, iloa ja hikeä tähän menee. Yli 20 vuotta kuusi kertaa viikossa treeniä - elämäntapahan tästä on tullut. Minulle parasta tanssissa on se tunne, jonka liikkeen ja musiikin yhdistäminen antaa. Hollannin Kansallisbaletissa ensitanssijana työskentelevä Anu Viheriäranta teki muutama viikko sitten virallisen paluun lavalle Suomessa tehdyn lonkan tähystysleikkauksen ja tiiviin kuntoutuksen jälkeen. Kipu on poissa ja rakas tanssi taas nautittavaa, mutta ilmassa on myös kysymysmerkkejä niin kuin jokaisella kuntoutujalla. Anu Viheriäranta kertoo olleensa lonkkaluksaatiovauva ja istuneensa siksi elämänsä ensikuukaudet tilannetta korjaavassa tyynyssä. Tanssitunneille Anun vei äiti - harrastuksen valinta tuntui luonnolliselta, sillä tyttö vietti tuntikausia tanssien omassa huoneessaan. Lahjakkuus oli ilmeinen ja harjoittelu ahkeraa, vaikka lapsen ei ollut aina helppo ymmärtää, miten yksinkertaiset, päivästä toiseen toistuvat harjoitukset liittyivät kaikkeen siihen ihanaan, mitä lavalla tapahtui. Harrastus valikoitui ammatiksi. Ainoat suuremmat ongelmat minulla on ollut lapsesta asti nilkkojen nivelsiteiden kanssa. Kunnon apua sain niihin vasta ammattilaisena. Päivittäiset tasapainolauta-harjoitukset ovat ehdottomat! Anu Viheriäranta toteaa. Viime vuonna leikkaushoitoon johtanut oireilu alkoi parisen vuotta sitten. Lonkka alkoi ensin jumittaa eikä kiertynyt normaaliin aukikiertoon. Oli sellainen tunne, että olisin halunnut lonksauttaa lonkan paikalleen, Anu kuvailee. Alkoivat oudot kivut, jotka tulivat, kun keho oli aamulla kylmä, mutta myös treenin jälkeen tai ihan vain istuessanikin. Kun yritin lähteä liikkeelle, tunsin sähköiskunomaisen kivun nivusen alueella. Seuraava vuosi meni kivun vaivatessa välillä enemmän, välillä vähemmän. Kävellessäni kaupungilla linkutin niin, että tajusin ihmisten välillä huomaavan sen. Pientäkin ylämäkeä noustessani Hollannissahan niitä ei kovin suuria olekaan tunsin tarvitsevani kaidetta. Näin jälkeenpäin ihmettelen, miten ihmeessä pystyin kestämään tuota kipua. Selitys löytyy osaksi tanssijoiden ammattikunnasta, joka on yksinkertaisesti tottunut päivittäisiin kipuihin ja erilaisiin vaivoihin. Pääsyy oli kuitenkin se, että vaikka lämmittely baletin aamutunnilla oli välillä kivuliasta, ei kipu jonkin ajan kuluttua kehon lämmettyä enää haitannut. Nyt kun tiedän, mikä vaiva oli kyseessä, tiedän sen aiheuttaneen liikkeiden väärin suoritusta ja kompensointia, mikä usein johtaa vielä lisäongelmiin, Anu pohtii. Kivun syyksi selvisivät lonkan rustorenkaan repeämät Kesti yllättävän kauan, ennen kuin kivun aiheuttaja selvisi. Ongelmana baletissamme Amsterdamissa on se, että fysioterapeutin vastaanottoajat ovat vain 15 minuutin pituisia. Hoito on siksi lähinnä ensiapua, jonka avulla tanssija saadaan pysymään lavalla. Fysioterapeuteilla ei myöskään ole aikaa osallistua kuntoutukseen treenisalin puolella. Äitien ja isien kamerat räpsähtelevät, kun Helsingin Tanssiopiston erikoiskoulutusluokka esittää Ruusuvalssia. Kuva Anu Viheriärannan perhealbumista. Lopulta vyyhti alkoi ratketa. Pyysin tammikuussa 2012 lähetettä magneettikuvaukseen. Samoihin aikoihin kuulin ystävältäni ja ex-kollegaltani Suomen Kansallisbaletista, että hän oli menossa korjauttamaan lonkkansa rustorengasvauriota. Huomasimme oireemme hyvin samanlaisiksi, ja aloin kaivaa lisätietoa netistä. Ei tarvinnut lukea montakaan sivua, kun totesin, että kaikki oireeni olivat kuin kopio labrum-vaurioiden oirelistasta. Ortopedi Esko Kaartisen diagnoosi oli selvä: Anun lonkassa oli labrum-repeämä. Rustorenkaassa oli vaurioita, jotka todennäköisesti tulisi hoitaa leikkauksella jossakin vaiheessa mutta ei välttämättä ihan heti. Sitten kun tuntuu, että pelottaa mennä lavalle kivun takia, tietää että on aika korjata vauriot, Kaartinen linjasi. Kivut kovenivat ja Anun lonkka tähystysleikattiin kesäkuun 2012 alussa. Fysi

8 Verrattuna aikaan, jolloin aloitin ammattiurani 17-vuotiaana, on elämän muiden asioiden arvostus kasvanut mielessäni pikkuhiljaa lisää ja lisää. Vaikka työllä, jota niin rakastan, on välillä vieläkin liian suuri vaikutus onnellisuuteeni, en halua sen enää määräävän joka askeltani Mielenkiintoinen ja vähän yllättäväkin tieto on, ettei leikkausta pystytty tekemään Hollannissa, koska maassa ei ole vielä tarpeeksi kokemusta lonkan tähystysleikkauksista. Onneksi sikäläinen ortopedi sen tunnusti eikä lähtenyt yrittämään. Vakuutusyhtiön korvauspyyntööni antama vastaus hymyilytti vähän Esko Kaartistakin: siinä kuvailtiin uudeksi ja kokeelliseksi toimenpidettä, jota hän on kollegoineen tehnyt Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan, Anu sanoo ja luonnehtii luottamustaan suomalaiseen terveydenhuoltoon kaiken kaikkiaan lujaksi. Hollannissa olen kuullut monia pelottavia kertomuksia Kuntoutus alkoi jo heräämössä Totta kai leikkaus mietitytti. Pelotti, pystynkö jatkamaan tanssimista ja pystynkö tekemään sen sillä tasolla, jonka itseltäni vaadin, mutta kaikki sujui hyvin. Tähystys tehtiin puudutuksessa, joten pystyin seuraamaan sen kulkua ja puhumaan lääkärin kanssa. Kiitosta Anulta saa myös suomalainen fysioterapia. Kuntoutus alkoi jo heti heräämössä, jossa minua pyydettiin kokeilemaan, onnistuuko lonkan imuttava koukistusliike. Ortopedi ja sairaalan fysioterapeutti antoivat ensimmäiset kattavat kuntoutusohjeet. Lisäksi kävin vanhan tutun, tanssijoiden ongelmiin perehtyneen fysioterapeutin ja tämänkin vamman hyvin tuntevan Jarmo Ahosen kanssa läpi lisäharjoitteita ja kysyin kaikkea mahdollista mm. kuntoutuksen järkevästä aikataulutuksesta. Harjoituksia tein tietenkin ahkerasti heti alusta pitäen - näissä asioissa olen aina ollut hyvin tunnollinen enkä anna itselleni mahdollisuutta lipsua. Alussa kuntoutus tuntui edistyvän nopeasti, mutta takapakkejakin tuli. Aikajana kertoo, miten paljon baletti keholta vaatii: 1 viikko toimenpiteestä: kyynärsauvat pois; 5 viikkoa: normaalitempoinen huoleton kävely; 3 kk: balettituntien aloitus. 5 kk: kaikkien harjoitusten teko 75 minuuttia pitkällä balettitunnilla. - Toisin sanoen: Aloitin suurimpien hyppyjen teon vasta, kun leikkauksesta oli kulunut viisi kuukautta. Olin arvellut, että saattaisin menettää leikatusta lonkasta aukikiertoa, mutta kun sain venyttää spagaateja ensimmäisen kerran, lonkka tuntuikin melkeinpä aiempaa löysemmältä, Anu kuvailee. Onneksi on Yle Areena. Vaikkei olisi päässyt koskaan näkemään Anu Viheriärantaa livenä lavalla, elämyksestä saa vähintäänkin aavistuksen, kun käy katsomassa Areenassa Minustako Joutsen dokumentin tai Youtubesta muita videoklippejä. Kuvassa Anu Viheriäranta ja Stanislav Beljajevski. Kuva: Suomen Kansallisbaletti/Sakari Viika 8 Fysi

9 Baletissa on tärkeää löytää tasapaino voiman ja venyvyyden välille. Kuva: Tamas Nagy Rakaskaan työ ei saa määrätä joka askelta. Kuntoutuksessa on ollut tärkeää huolehtia lonkkaa ympäröivien lihasten kunnosta, jotta lonkkanivelen stabiliteettia saataisiin parannettua. Pikkuhiljaa aloin myös huomata asioita, joiden suoritusta minun täytyisi muuttaa, ja nyt kun olen palannut sataprosenttisesti töihin, toivon, että suunta on ollut oikea ja että lonkka kestää suurempaakin rasitusta. Lihakset lonkan ympärillä menivät ja menevät vieläkin välillä jumiin, mikä vaikeuttaa monien liikkeiden suoritusta ja aiheuttaa taas kompensointia. Kipu on kuitenkin täysin poissa. Silti ei kulu päivääkään niin, ettei lonkka ilmoittaisi itsestään jonkinlaisella kireydellä tai tuntemuksella. Baletissa on mielestäni hankalaa löytää hyvä tasapaino voiman ja venyvyyden välillä. Kumpaakin tarvitaan mutta sopivassa suhteessa. Esimerkiksi kuntoutuksen aikana paikat menivät lihaskuntoharjoittelussa välillä niin kireiksi, että liikkuvuus balettitunnilla kärsi. Toisaalta taas sitten tällaisen löysän lonkan kans- sa pitää liikkeissä olla hyvä kontrolli, jottei jalka pääse menemään liian pitkälle yliaukikiertoon ja jotta kaikki liikkeet tulevat tehdyiksi lihaksilla, ei repimällä. Suurena apuna prosessissa ovat olleet pari entistä hollantilaiskollegaani, jotka ovat kouluttautuneet fysioterapeutiksi ja personal traineriksi. Se että tanssijan keho altistuu niin valtavalle rasitukselle ja toistomäärille, teki Anun lavalle paluusta ison kysymysmerkin. En ollut koskaan ollut leikkauksessa ja nyt operoitiin vielä niinkin isoa niveltä kuin lonkkaa! En tiennyt miltä lonkka leikkauksen jälkeen tuntuisi ja tulisiko siitä lähellekään entisensä. Asennoitumisessa auttoi se, että jollakin tasolla olisin ollut valmis jättämään tanssimisen, vaikka vaikeaahan se olisi ollut. Itse lavalle paluu ei ole tuntunut ollenkaan oudolle tuntuu miltei siltä, kuin taukoa ei olisi ollutkaan. Rasituksen määrähän riippuu paljolti siitä, millaisia rooleja tanssin ja minkälaisissa teoksissa. Nyt mennään asia, teos ja päivä, viikko, kuukausi ja vuosi kerrallaan, Anu Viheriäranta summaa. Lue lisää Anu Viheriärannan kuntoutusprosessista osoitteesta www. fysi.fi Kun puhutaan baletista ammattina, esteettisyysvaatimukset ovat kovat. Rasitusta, paikkojen kulumista ja vammoja on miltei mahdotonta täysin estää. Kuva: Tamas Nagy parempi terveys parempi terveys nopeampi paraneminen nopeampi paraneminen parempi terveys kohentunut kohentunut suorituskyky suorituskyky nopeampi paraneminen Pyydä heti lisätietoja ainutlaa- Pyydä kohentunut heti lisätietoja suorituskyky ainutlaatuisesta BEMER fysikaalisesta tuisesta Pyydä heti BEMER lisätietoja fysikaalisesta ainutlaaverisuoniterapiasta! verisuoniterapiasta! tuisesta BEMER fysikaalisesta verisuoniterapiasta! MedicaLux MedicaLux MedicaLux Fysi

10 Lasillinen sokeroitua limsaa päivässä jatkuvasti nautittuna nostaa metabolisen oireyhtymän riskin lapsella lähes kolminkertaiseksi. Aamupala ja säännölliset ateriat suojaavat ylipainolta Aamupalan väliin jättäminen voi saada lihavuudelle altistavat geenit aktivoitumaan. Tämä tieto selvisi Pohjois-Suomen syntymäkohortti -tutkimuksessa, jossa selvitettiin 16-vuotiaiden syömistottumuksia ja terveydentilaa. - Aamupala on siis erityisen tärkeä ateria, mutta muutenkin on hyvä syödä säännöllisesti aterioita. Suomalaislapset ja nuoret saavat liian paljon energiaa ja sokeria välipaloista, toteaa kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimus kertoo, että lapset ja nuoret saavat välipaloista jopa 40 prosenttia päivittäisestä energiantarpeesta ja 67 % päivittäisestä sokerinsaannista. Suositus on, että välipaloista tulisi alle 15 prosenttia energiantarpeesta. Ylipainon riski oli tutkimuksessa yli kaksinkertainen niillä, jotka jättivät jonkin pääaterian väliin. Säännöllinen ateriarytmi ehkäisi myös painonnousulle altistavan geenin vaikutuksia. Kaikkien niiden, jotka jättivät jonkin aterian väliin, paino nousi. Mutta niillä nuorilla, joilla on geneettinen alttius lihavuudelle, se nousi vielä selvästi enemmän. Hyvän ateriarytmin päivään luovat säännölliset ateriat, esimerkiksi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Lapset saavat runsaasti sokeria myös virvoitusjuomista ja mehuista. Schwabin mukaan lasillinen sokeroitua limsaa päivässä jatkuvasti nautittuna nostaa metabolisen oireyhtymän riskin lähes kolminkertaiseksi. Ruisleipä on suomalaisten suosikkivälipala Suomalaiset listasivat ruisleivän suosikkivälipalakseen Pfizerin Maailman Tervein Kansa -hankkeen toteuttamassa verkkokyselyssä. Toiseksi suosituin välipala oli banaani ja pronssia sai omena. Terveellisten välipalojen suosiminen ei kuitenkaan aina näy suomalaisten päivittäisissä ruokailutottumuksissa. Projektipäällikkö Anni Helldán Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, että suomalaiset ovat viime vuosina taas lisänneet kovien rasvojen kuten voin ja voi-kasviöljyseosten käyttöä, vaikka suositeltavaa olisi syödä pehmeitä rasvoja kuten öljyjä ja margariineja. - Suomalaisten kuidun saannissa on edelleen parantamista. Sen vuoksi täysjyväviljaa sisältävien leipien, puurojen ja tumman pastan sekä riisin suosiminen kannattaa. Myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista saa kuituja, Helldán sanoi. - Hyvä välipala on ravitseva ja pitää nälkää loitolla. Esimerkiksi täysjyväleipä, joka on voideltu margariinilla ja jonka päällä on juustoa ja kasviksia sekä lasi maitoa on oiva välipala. Myös maustamaton jogurtti tai rahka marjoilla, hedelmillä tai pähkinöillä käy hyvästä välipalasta. Lasta on hyvä totuttaa terveyttä edistävään ravitsemukseen jo varhaislapsuudessa. Yläkouluikäisillä kasvisten ja hedelmien käyttöä on vaikea saada lisättyä, tutkimus kertoo. Sen sijaan esimerkiksi vanukkaat, keksit, karkit ja pullat eivät ole järkeviä välipaloja, Helldán sanoi. Fysi Partners Finland Oy - hyvä yhteistyökumppani Fysi Partners on fysioterapia- ja kuntoutusalan verkostoyritys, joka voi tuottaa palvelut valtakunnallisesti yhdellä laskulla lääkärikeskuksille ja julkiselle terveydenhuollolle. Fysi Partners verkostoon kuuluu yli 160 fysioterapia- ja kuntoutusyritystä, joilla on n. 200 toimipaikkaa ympäri Suomen Henkilökunnan yhteismäärä verkoston yrityksissä on yli Sähköinen IMS/ FPF Toimintajärjestelmä on valittu laatu- ja johtamisjärjestelmäksi. * * * * * Fysi Partners kouluttaa IMS/ FPF Toimintajärjestelmäkoulutukset 2013 Ryhmä 4 Ryhmä 5 ma-ti mod 1 ma-ti mod 1 ma-ti mod 2 ma-ti mod 2 ma-ti mod 3 ma-ti mod 3 Tavoite: Laatu kilpailutuskuntoon nopeasti ja tehokkaasti. Kenelle: Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät ja henkilöstö Kouluttajat: Ari Laitinen/ IMS Business Solutions, Olli Lecklin/ Tietojuristit, Aino Sainio/ FPF. Sisältö: Koulutukseen tullessasi saat IMS-tunnukset ja ISO 9001 mukaisen, 48 sivuisen sähköisen IMS/ FPF Toiminta/laatukäsikirjapohjan sisältöineen, malliprosessit hoito- ja palveluprosesseista, laajan dokumenttipankin ym. IMS on arvostettu toimintajärjestelmä, joka on käytössä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Järjestäjä: Fysi Partners Finland Oy, Ilmoittaudu: toimisto(at)fysipartners.fi Kysy lisää: koulutuksesta ja Fysi Partners -verkostosta / Aino Sainio, aino.sainio(at)fysipartners.fi 10 Fysi

11 Tyytyväisiä potilaita Potilas toipuu nopeasti aktiivisella PhysioTouch -hoidolla parhaimmat hoitotulokset saadaan käyttämällä PhysioTouch -hoitomenetelmää osana kuntoutusta. PhysioTouch -hoitomenetelmällä vaikutetaan kudoksen aineenvaihduntaan alipaineella. Hoidon tuloksena turvotus ja kipu vähenevät sekä liikelaajuus normalisoituu. Säästät tärkeintä työvälinettäsi omaa kehoasi PhysioTouch -käyttäjän oma työkuorma kevenee manuaalisessa työvaiheessa, koska PhysioTouch tekee väsymättä työtä kanssasi Lisää tyytyväisiä asiakkaita Hoitomenetelmällä laajennat palveluvalikoimaasi ja lisäät asiakastyytyväisyyttä, koska pääset aloittamaan aktiivisen kuntoutuksen akuutissa vaiheessa. Ota yhteyttä alueesi myyjään ja kysy lisää: Etelä-Suomi: Johanna Teikari, Itä-Suomi: Heli Taponen, Länsi-Suomi: Tero Aaltonen, Pirkanmaa: Tero Valtonen, Pohjois-Suomi: Henri Isojärvi, Tuotepäällikkö: Tero Flang, Sähköposti Koulutusta PhysioTouch -hoitomenetelmään fysioterapian ammattilaisille. Katso lisätiedot koulutuskalenterista: Valmistaja HLD Healthy Life Devices Oy Puh Myynti Suomessa Kir-Fix Oy Puh

12 Tutkittua Raskausdiabeteksen uhatessa pitäisi syödä yhden ja liikkua kahden puolesta Lääketieteen lisensiaatti Eeva Korpi-Hyövältin väitöstutkimuksen mukaan äitiysneuvoloissa kannattaa kiinnittää huomiota raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluviin naisiin alkuraskaudesta lähtien. Etelä-Pohjanmaalla tehdyssä tutkimuksessa elämäntapaohjausta saaneet naiset pystyivät parantamaan sekä ravitsemuksen laatua että lisäämään liikuntaa raskauden aikana. Fysioterapeutti rohkaisi naisia jatkamaan liikuntaa raskauden aikana tai aloittamaan liikunnan. Naisille puhuttiin liikunnan merkityksestä raskauden aikana, vasta-aiheista, selän venytyksestä, rentoutumisesta ja rohkaistiin jatkamaan liikuntaa lapsen kanssa. Raskausdiabetesdiagnoosi tarkoittaa sekä naisilla että heidän lapsillaan huomattavasti lisääntynyttä riskiä sairastua myöhemmin elämässä diabetekseen ja valtimonkovettumatautiin. Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat äidin ylipaino, yli 40 vuoden ikä, lähisukulaisen diabetes, aikaisemmin sairastettu raskausdiabetes tai yli g painavan lapsen synnyttäminen aikaisemmasta raskaudesta. Liikunta vähentää perhevapaalla olevien äitien masennusoireita Vuosi synnytyksen jälkeen 15 prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masennusoireita. Eniten masennusoireita oli yli 34-vuotiailla ensisynnyttäjillä, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä masennukseen. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa oli mukana lähes 500 pirkanmaalaista äitiä. Tutkimuksessa mukana olleista äideistä riittävästi liikkui puolet - heillä oli selvästi vähemmän masennusoireita (10 %) kuin riittämättömästi liikkuvilla (20 %). Terveysliikunnan suosituksen mukainen riittävä liikunnan määrä on kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa viikossa. Tutkimuksen tekijä, tutkimusjohtaja Riitta Luoto pitää tärkeänä neuvolan roolia masennusoireiden arvioimisessa sekä liikuntaan motivoimisessa. Liikuntaa vatsan, vauvan ja vaunujen kanssa Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen mieltä askarruttaa moni liikuntaan liittyvä kysymys. Mitä ja miten saan harjoitella riskeeraamatta vauvaa? Kuinka kovaa voi harjoitella? Milloin voi aloittaa vatsalihasten harjoittamisen vauvan syntymän jälkeen? Erityisryhmien liikuntaan erikoistunut fysioterapeutti Virva Pisano on tehnyt liikkumaan kannustavan oppaan odotusajan ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan. Työssään personal trainerina hän on keskittynyt erityisesti raskaana olevien ja vastasynnyttäneiden liikuttamiseen. Liikkuva äiti (Docendo) tarjoaa tuhdin paketin kuvallisia treeniohjelmia monentasoisille liikkujille ja raskauden eri vaiheisiin niin kotona, ulkona kuin kuntosalillakin. Mukana on asiantuntijoiden laatimia ohjeita ja erilaisten liikkujien kokemuksia. Iloinen, ammattitaidolla koottu, liikkumaan innostava tietopaketti. Vaihdevuosi-ikäiset naiset nukkuvat huonommin työviikolla Uniongelmat ovat tunnetusti yleisempiä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla kuin nuoremmilla naisilla. Huono uni näyttää liittyvän nimenomaan työelämän rasituksiin, sillä vaihdevuosiikäiset naiset raportoivat enemmän uniongelmia työviikon aikana kuin vapaa-aikanaan. - Naiset pystyvät nukkumaan hyvin vapaa-aikanaan, mutta työhön liittyvät stressitekijät huonontavat unen laatua, kertoo turkulaisen Nainen 46-tutkimusryhmän tutkija Laura Lampio. Turkulaisen tutkijaryhmän arvostetussa yhdysvaltalaisessa Menopause-lehdessä julkaisema työ on tiettävästi ensimmäinen, jossa on tutkittu vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatua erikseen työ- ja vapaa-aikana. Artikkeli käsittelee säännöllistä päivätyötä tekevien n. 46- ja 56-vuotiaiden naisten raportoiman unen eroja työ- ja vapaapäivinä. Liikunta ja lihasvoiman ylläpito ehkäisevät vaihdevuosien luukatoa Säännöllinen liikunta ja lihasvoiman ylläpitäminen suojaavat vaihdevuosi-ikäisiä naisia luuston haurastumiselta, osoitti terveystieteiden maisteri Toni Rikkosen väitöstutkimus. Jo runsaat kaksi tuntia liikuntaa viikossa edistää luuston terveyttä. Alhainen lihasvoima ja laihduttaminen taas lisäävät yhdessä merkittävästi luukadon riskiä. Tulosten perusteella laihduttamiseen tähtäävän liikkujan kannattaakin sisällyttää ohjelmaansa myös voimaharjoittelua. 12 Fysi

13 Esittelyssä Fysi-päivillä! imoove ainutlaatuinen elliptikaalinen liike, joka harjoittaa koko kehoa! Imoove antaa luonnollisen sykäyksen eri lihasryhmien toimintaan hallitulla spiraalisella epätasapainolla. Imoove mahdollistaa kehon luonnollisten liikkeiden uudelleen oppimisen ja kehittämisen, neuromotokontrollia hyväksi käyttäen. Kuntoutus hyvinvointi Huippu-urheilu Fitness Mallit: imoove FT fitnessmalli imoove FT M lääkinnällinen laite imoove access kevyempi malli Tymo interaktiivinen terapia-alusta - voidaan hyödyntää seisten, istuen sekä etunojassa - Mahdollistaa staattisen sekä dynaamisen mittauksen sekä harjoittelun - Motivoiva virtuaalimaailma haastaa harjoittelemaan - Ohut terapia-alusta helppo siirtää ja säilyttää Maahantuonti Myynti Huolto Kokonaisratkaisut Puh. (03) Fax (03)

14 Vuoden geriatrinen julkaisu Interventio vähensi huonosti liikkuvien osuutta yli 75-vuotiaista LIIKUNTARAJOITTEISTEN OSUUS 75 vuotta täyttäneistä väheni Kuopiossa toteutetussa kolmivuotisessa tutkimuksessa, jossa osallistujille toteutettiin terveysinterventioita yksilöllisen tarpeen mukaan ja jokaiselle laadittiin henkilökohtainen liikuntaohjelma. Vertailuryhmässä liikuntarajoitteisten osuus puolestaan kasvoi. Ikääntyessä liikuntarajoitteiden riski kasvaa. Kuopiossa toteutettu laaja-alainen, moniammatillinen geriatrinen interventiotutkimus osoitti, että oikeilla toimenpiteillä huonosti liikkuvien osuutta voidaan vähentää. Tutkimukseen osallistui tuhat vähintään 75 vuotta täyttänyttä henkilöä, jotka satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmään. Interventioryhmään kuuluvat haastateltiin, heidän toimintakykynsä testattiin, ravitsemustila selvitettiin, suun terveys tarkastettiin ja lääkäri teki kliinisen tutkimuksen. Jos joillakin näistä osa-alueista ilmeni tarvetta parantaa tilannetta, toimenpiteet suunniteltiin yksilöllisesti. Jokaiselle laadittiin lisäksi henkilökohtainen liikuntaohjelma ja kaikille tarjottiin mahdollisuutta kuntosalilla tapahtuvaan tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteluun. Tutkimukseen osallistuneiden ikä oli keskimäärin yli 80 vuotta. Vuosina toteutetun tutkimuksen alussa liikuntakyky oli heikko interventioryhmässä 16 prosentilla ja vertailuryhmässä 19 prosentilla. Tutkimuksen aikana liikuntarajoitteisten osuus pieneni interventioryhmässä ja kasvoi vertailuryhmässä. Intervention päätyttyä liikuntakyky oli huono vain noin joka kymmenennellä (12 %) interventioryhmästä, mutta lähes joka neljännellä (23 %) vertailuryhmästä. Tulokset olivat samanlaisia vielä vuoden kuluttua interventiosta. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä intervention aikana ja vielä sen jälkeen. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että laaja-alainen geriatrinen interventio, johon sisältyy yksilöllisiä tarpeen mukaan määrättyjä interventiota, yksilöllinen liikuntasuunnitelma sekä mahdollisuus tasapaino ja lihasvoimaharjoitteluun pitää yllä tai jopa kohentaa iäkkäiden liikuntakykyä. Interventio toteutettiin Kelan rahoituksella Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kaupungin yhteistyönä. Tutkimukseen osallistui myös Jyväskylän yliopisto. Suomen Geriatrit ry palkitsi tutkimukseen perustuvan artikkelin vuoden geriatrisena julkaisuna. Alkuperäisartikkeli: Effects of comprehensive geriatric assessment and targeted intervention on mobility in persons aged 75 years and over: a randomized controlled trial. Lihavainen K, Sipilä S, Rantanen T, Kauppinen M, Sulkava R & Hartikainen S. Clin Rehabil. 2012;26: cre.sagepub.com/content/26/4/314. full FINLANDIA HOTELS Fysi ry:n uusi majoituskumppani aidosti erilainen! Katso lisää 25 mukavaa hotellia Utö Kalajoki Ylivieska Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Kurikka Jämsä Savonlinna Tampere Imatra Harjavalta Lahti Espoo Tuusula Kuopio Jyväskylä Loviisa Helsinki Kemijärvi Kemi Oulu Joensuu

15 Monipuolinen valikoima mittaus- ja harjoitusvälineitä fysioterapeuteille puristusvoimamittarit TENS-laitteet painopeitot, -liivit ja -käärmeet vastuskuminauhat ja jumppapallot uimavyöt ja kellukkeet lantionpohjan lihasten harjoitusvälineet Kipukoukku on kotimainen lihashuollon väline koko kehon kipupisteiden ja kipeiden lihasten hoitoon, hemmottelevaan vuoropainantaan sekä urheilusuorituksista palautumiseen. Koukuttelu parantaa lymfaja verenkiertoa sekä venyttää lihaksia. Koukun 10 käyttötapaa hemmottelevat lihasjumit pois kehosta vaikka televisiota katsellessa. Kipukoukkuja myyvät mm. apteekit, fysioterapeutit ja luontaistuotekaupat. Tutustu tuotteisiimme: Hanki heti oma Kipukoukku ja koukuta kipu pois! Kikoku Oy, Hallituskatu 23 LH 3, Tampere Tilaukset ja lisätiedot: Internet: Sähköposti: SaManaikaiSeSti Fysi-yrittäjäpäivät Messut ja kongressi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus L ii k u n ta m a a Vammaisurheilun lajeja, välineitä ja harrastusmahdollisuuksia apuvälinealan ykköstapahtuma tuo esille ratkaisusi sujuvaan arkeen ja vapaaaikaan. alan laajin messu- ja kongressitapahtuma, tänne tulevat kaikki! JÄRJESTÄJÄ YhTEiSTYöSSÄ LiikunTamaa Ota yhteyttä ja varaa paikkasi: Merja Lehmonen, p

16 koulutus FYSI ry:n AMMATILLISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN VINKIT KEVÄT SYKSY 2013 FYSI ry järjestää monipuolista ammatillista täydennyskoulutusta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työskenteleville fysioterapeuteille, osa koulutuksista on suunnattu koko kuntoutushenkilöstölle. Ajantasaisen koulutuskalenterin ja lisätiedot koulutuksista löydät sivuilta. Tervetuloa koulutuksiin! GERIATRISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISOSAAJAKOULUTUS , Helsinki Geriatrisen kuntoutuksen kysyntä kasvaa ja fysioterapeutteja tarvitaan. Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajakoulutus on fysioterapeuteille kehitetty koulutuskokonaisuus: 4 moduulia, yhteensä 12 lähiopetuspäivää. Uusin tieto ja osaaminen iäkkäiden kuntoutuksesta, lähes 30 huippukouluttajaa. Kaikilla moduuleilla on sekä teorialuentoja että käytännön harjoituksia. FYSI ry toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Villa Consulting Oy:n kanssa. Koulutuksen aikataulu: mod I: , mod II: , mod III: ja mod IV: NEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISKOULUTUS , Helsinki Suosittu koulutuskokonaisuus alkaa jälleen lokakuussa. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan päivittämään tietosi neurologisen asiakkaan kuntoutuksesta. Mod I: , mod II: ja mod III: GAS-MENETELMÄKOULUTUS (1+1pv), Helsinki GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuväline. Kela ottaa menetelmän asteittain käyttöön kustantamassaan kuntoutuksessa. FYSI ry:n järjestämä koulutus toteutetaan kaksipäiväisenä (ma) ja (to), nyt ensimmäistä kertaa moniammatillisena. Kouluttajana Kelan hyväksymä ft, TtM Niina Katajapuu. Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys ry:n, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n yhteistyössä järjestämä Lääketieteellinen akupunktuurikoulutus fysioterapeuteille alkaa syksyllä 2013 Helsingissä. Fysioterapeutin ammatillisen perustutkinnon jälkeinen akupunktuurikoulutus koostuu viidestä opintomoduulista, yhteensä 11 lähiopetuspäivää. Koko koulutuksen laajuus on 15 opintopistettä. Aikataulu: Mod I: , mod II: , mod III Lisätiedot ja hakulomake: tai Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Fysi

17 koulutus LIHASENERGIATEKNIIKAT Muscle Energy Techniques (MET) KOULUTUS 2013, Oulu ja Helsinki Suositut Darren Higginsin Lihasenergiatekniikat-koulutukset jatkuvat, nyt ensimmäistä kertaa myös Oulussa! MET I (alaselkä lanneranka lantio) (pe-su), Oulu (ke-pe), Helsinki MET II (yläselkä kaula- ja rintaranka rintakehä) (ma-ke), Helsinki MET workshop (pe-la), Helsinki Koulutus on kerännyt loistavat palautteet: Parasta koulutuksessa oli ehdottomasti käytännönläheisyys sekä se, että tekniikat pystyy ottamaan heti mukaan soveltaen käytännön työhön, Darren on loistava kouluttaja, selkeä ja perusteellinen. TULE TÄYDENNYSKOULUTUS 2013, Helsinki Tule päivittämään tietosi ja vahvistamaan osaamistasi tule-asiakkaiden tutkimisessa ja terapiassa. Paikkoja vielä vapaana seuraavissa koulutuskokonaisuuksissa: ALARAAJAT (ma-ke) Lonkan, polven ja nilkan toimintahäiriöt tutkiminen ja terapia Kouluttajat: ft, OMT Merja Soanjärvi ja ortopedi, urheilulääkäri Tapio Kallio ALASELKÄ JA LANTIORENGAS, (to-la) Lannerangan ja lantiorenkaan toimintahäiriöt tutkiminen ja terapia Kouluttajat: ft, OMT, TtT, Tule-fysioterapian erikoisasiantuntija Markku Paatelma, ft, OMT, TtM, fysioterapian opettaja Eira Karvonen ja ft, OMT Merja Soanjärvi MDT (Mekaaninen Diagnostisointi ja Terapia) koulutus , Helsinki FYSI ry järjestää yhteistyössä Suomen McKenzie Instituutti ry:n kanssa Mekaanisen Diagnostisoinnin ja Terapian kansainväliseen tutkintoon johtavan koulutuskokonaisuuden ajalla Koulutus koostuu potilaan tutkimus- ja hoito-kurssikokonaisuudesta sisältäen potilaan opettamisen, ryhdin kontrolloimisen, itsehoitoharjoitukset sekä hoidon etenemisen periaatteet. Kouluttajat: Sinikka Kilpikoski, TtT, fysioterapian opettaja, vanhempi MDT-kouluttaja ja Tuija Siitonen, työfysioterapeutti, MDT-kouluttaja. REUMAA SAIRASTAVAN LAPSEN KUNTOUTUS (ti-ke), Helsinki Kouluttajina lastenreumatologi Hanna Säilä, fysioterapeutit Anna Lavio ja Melita Harju sekä toimintaterapeutti Johanna Holma. Teorialuentojen lisäksi paljon käytännön esimerkkejä, videodemonstraatioita ja potilasdemoja! TEEMANA LAPSET LAPSEN SENSOMOTORINEN KEHITYS JA SEN POIKKEAVUUDET, -milloin terapiaan? 3+2 pv, Seinäjoki Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten on tärkeää tietää lapsen tyypillinen sensomotorinen kehitys. Keskeistä on osata analysoida lapsen liikemalleja ja tietää syy-seuraussuhteista. Koulutuksen avulla voit päivittää tietosi lapsen kehityksestä ja alkaa soveltaa oppimaasi välittömästi käytäntöön. Aika: Mod I: , mod II: Kouluttaja: Fysioterapeutti, NDT, Bobath-seniorikouluttaja Liisa Kallinen, Marjuli Oy Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Fysi

18 koulutus Käden taidot kuntoon: MULLIGAN CONCEPT MOBILISOINTI- JA KIVUNHOITOTEKNIIKAT koulutus , Helsinki Kouluttajana on ft, OMT, Mulligan Concept opettaja Virve Havulinna. Koulutuksen pääpaino on käytännön harjoittelussa. Koulutukseen osallistuvat saavat Brian R. Mulliganin Manual therapy kirjan sekä hyvät kuvalliset koulutusmateriaalit sekä koulutuksessa käytettävän mobilisaatiovyön. Palautteita edellisten ryhmien osallistujilta: Itse Mulligan consepti on hyvin käyttökelpoinen minun työssäni. Sain uutta intoa ja uudet silmälasit, kaikki kiinnosti, niskan alue erityisesti, Käytännön harjoitusta paljon, jonka voi ottaa omaan työhön mukaan heti, Yksilöllinen ohjaus ja käytännönläheisyys Aika: Peruskurssi osa I (niska-yläraaja) Peruskurssi osa II (lanneranka-alaraaja) Jatkokurssi Lisäksi syksyllä, ensimmäistä kertaa Suomessa: Certified Mulligan Practitioner tentti (CMP). Tenttiin voivat osallistua fysioterapeutit, jotka ovat suorittaneet Mulligan I, II ja III -kurssit. Tentti on suomenkielinen, ja 2-osainen: 1. Käytännön tentti, manuaalinen taidonnäyte, 2. Teoriatentti. Tentin valvovat Mulligan Concept opettajat / MCTA: Morgan Andersson (Ruotsi) ja Virve Havulinna. Jos läpäisee molemmat tentit, saa käyttää lyhennettä CMP, ja logoa Certified Mulligan Practitioner. Aika: (pe-la), Helsinki. Ilmoittautuminen mennessä FYSI:n toimistoon. Ennen tenttiä on Mulligan Concept kertauspäivä. Etusijalla ovat tenttiin osallistuvat, mutta päivä soveltuu myös muille koulutuksen kaikki 3 osaa suorittaneille. Lisätiedot FYSIOTERAPEUTIN ENSIAPU- KOULUTUS Hätäensiapu (8 h), Maanantai , Helsinki Koulutus toteutetaan SPR:n ensiapuohjelmien mukaisesti, ja se täyttää Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen standardin vaatimukset. Päivä sisältää teorialuentojen lisäksi paljon käytännön ensiaputaitojen harjoittelua: mm. ensiapu tyypillisimmissä sairauskohtauksissa, kolhut, kaatumiset sekä pienet haavat ja palovammat. Tule päivittämään hätäensiaputaitosi! HYVÄNLAATUINEN ASENTO- HUIMAUS -koulutus ja , Helsinki Koulutuspaketti, jossa teorialuentojen lisäksi paljon käytännön testauksia ja harjoittelua sekä demoasiakkaiden testausta. Kouluttajana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Tapani Rahko. Koulutus on saanut hyvät palautteet: Yksinkertainen testaus- ja toteutusmahdollisuus käytännön työssä, Paljon lisätietoa asentohuimauksen vaikuttavuudesta, koen saamani tiedon auttaneen monia potilaitani, Koko paketti oli minulle erittäin tarpeellinen. Tule-teemapäivät Hartiarengas ja yläraaja: toiminnallinen anatomia, palpaatio ja manuaalinen terapia , Helsinki Päivän koulutuksessa käydään läpi hartiarenkaan yläraajan toiminnallista tutkimista inspektion, testien ja palpaation avulla. Hoitomenetelmiin perehdytään manuaalisen terapian, pehmytkudoskäsittelyiden ja mobilisaation keinoin, lisäksi hyödynnetään kinesioteippausta. Kouluttajana ft, OMT, TULE-fysioterapian erikoisasiantuntija Keijo Pitkämäki. Liikekontrollin häiriöt lannerankakivun alaryhmässä teoriat, testit ja hoito , Helsinki Teemapäivässä saat hyvän paketin teoriaa ja käytäntöä alaselkäkivusta ja liikkeen kontrollin ongelmista. Harjoittelet testaamista ja saat käytännön työkaluja harjoitteiden ohjaamiseen. Kouluttajana: TtT, ft, OMT, fysioterapian professori Hannu Luomajoki. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Fysi

19 koulutus TEEMANA NEUROLOGINEN KUNTOUTUS NEUROLOGISEN ASIAKKAAN ALLASTERAPIA koulutus (to), Helsinki Allasterapiakoulutus antaa valmiuksia ja varmuutta allasterapian käytännön toteutukseen neurologisen asiakkaan kuntoutuksessa. Teorialuentoja ja käytännön harjoittelua altaalla. Mukana demoasiakkaita. Koulutuspaikka: Ruskeasuon koulu, Helsinki (www.ruskis.fi) Kouluttajat: Fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Mari Jokitalo-Trebs ja fysioterapeutti (NDT), SUH:n erityisuinnin kouluttaja Kira Durchman. TANSSI, TAITEET JA MUSIIKKI NEUROLOGISESSA KUNTOUTUKSESSA (to), Helsinki Uutta näkökulmaa ja vaihtelua neurologisen asiakkaan fysioterapiaan. Mukana myös kuntoutujan puheenvuoro. Kouluttajat: Maj-Britt Forsbom, fysioterapeutti, Bobath-kouluttaja, affolter-terapeutti Liisa Leppänen-Perko, kuvataideterapeutti, psyk.esh, THM Sari Laitinen, musiikkiterapeutti, FL, fysioterapeutti LISÄKSI TULOSSA SYKSYLLÄ 2013: Kiinnostaako faskiat? Kysytty ja odotettu faskiakoulutus (2+2 pv) FYSI:ssä (ma-ti) ja (ma-ti). Kouluttajina ft, pilateskouluttaja Jarmo Ahonen ja LL, ft Jouko Heiskanen. Lantionpohjan jatkokoulutus (ma-ti). Koulutus lantionpohjan fysioterapiasta jo kokemusta omaaville fysioterapeuteille. Kouluttajina ft, TtM, seksuaaliterapeutti Minna Törnävä ja LL, ft Jouko Heiskanen. Sonopalpaatiokoulutukset 2013 Kuntoutuksen kohdentaminen ja vaikutusten havainnointi ultraäänen avulla. Jatkuva ilmoittautuminen koulutuksiin käynnissä! Kouluttajana LL, ft Jouko Heiskanen FYSI ry:n yrittäjäkoulutuksia ja työhyvinvointimatkoja 2013: Rukareissu Työhyvinvointipäivät Rukatunturilla , torstai sunnuntai aiheina työhyvinvointi, esimiehen rooli, vertaistuki ja verkostoituminen lisäksi liikunnallista ohjelmaa Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalvelut seminaari 13.5., maanantai, Helsinki yhteistyössä Suomen Fysioterapeuttien kanssa Laki- ja työsuhdepäivä 6.6., torstai, Helsinki Sähköä markkinointiin! Hakukonemarkkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyt yrittäjälle -koulutuspäivä 7.6., perjantai, Helsinki Virkistyspäivät Vierumäellä Työhyvinvointipäivät Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä , perjantai sunnuntai aiheina työhyvinvointi, hyvän työkunnon edistäminen, arjessa jaksaminen lisäksi liikunnallista ohjelmaa FYSI-yrittäjäpäivät perjantai lauantai, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus ohjelma perjantaina klo ja lauantaina klo ohjelman lomassa tutustumme samaan aikaan pidettäviin Apuvälinemessuhin yrittäjäpäivien aiheina: palvelujen markkinointi ja tuotteistaminen, yhtiömuodon valinta ja muut alan ajankohtaiset asiat Syksyn yrittäjäkierros 6 paikkakunnalla klo 15 19: Helsinki, 24.9., tiistai Turku, 25.9., keskiviikko Tampere, 26.9., torstai Oulu, 1.10., tiistai Kuopio, 9.10., keskiviikko Lappeenranta, , torstai Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Fysi

20 2013 päivät AMMATILLISET HUIPPUTEEMAT! Valtakunnalliset fysioterapia- ja kuntoutuspäivät Scandic Rosendahl Tampere Liikuntavammat ja urheilufysioterapia Geriatrinen kuntoutus Lasten fysioterapia...näyttely, workshoppeja, lakimiesklinikka, rekrytointipiste... FYSI-päivät on vuosittainen ammatillinen koulutustapahtuma, jonka ohjelma on suunniteltu erityisesti fysioterapeuteille, mutta sopii erinomaisesti myös koko kuntoutushenkilöstölle. Asiantuntijoina mm. Jarmo Ahonen, Keijo Pitkämäki, Liisa Kallinen, Sarianna Sipilä, Kitty Seppälä, Minna Törnävä, Seppo Pehkonen ja hyvä joukko muita osaajia. Ammatillisen annin lisäksi tarjolla virkistävää verkostoitumista ja kollegatapaamisia! Fysioterapia-alan laajassa näyttelyssä tutustut alan uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin. Tutustu ohjelmaan sivuillamme ja ilmoittaudu mukaan FYSI-päiville! Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B, HELSINKI Puh , fax

Auron Koulutukset 2015

Auron Koulutukset 2015 Auron Koulutukset 2015 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet, sisältäen omaharjoitteet Kaularangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Niska-hartiarenkaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016

KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016 KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016 Medika Nova on Luonnonlääketieteen keskusliitto ry:n rekisteröimä kouluttaja. KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIA/REFLEKSOLOGIA TASO 1 Opiskelu aloitetaan jalkaterässä sijaitsevasta heijastejärjestelmästä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017

KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017 KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017 Medika Nova on Luonnonlääketieteen keskusliitto ry:n rekisteröimä kouluttaja. KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIA/REFLEKSOLOGIA TASO 1 Opiskelu aloitetaan jalkaterässä

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön

Lisätiedot

Porin Yrittäjät ry vuosikokous 22.4.2015

Porin Yrittäjät ry vuosikokous 22.4.2015 Porin Yrittäjät ry vuosikokous 22.4.2015 Op Länsi-Suomi Vesa Rosendahl Op Vakuutus Kimmo Aho 2 Uusia palveluja yrittäjille keväällä 2015 Verkkoneuvottelu mahdolliseksi myös yrityksille! Varaa aika neuvotteluun

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ Elämäntaidot Kari Seppänen Muokattu Sami Kalajan esityksestä Urheilijan hyvä päivä Minkälainen on Sinun hyvä päiväsi? q Uni / lepo q Herätys q Aamupala q Koulumatka q Liikuntatunnit

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot