Terveyspalvelut. Sairaalaesittely. Lääkärini määräsi minulle kuukautiskipuun Ketesseä. Toimintakyvyn säilyessä voin jatkaa työpäiviäni.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyspalvelut. Sairaalaesittely. Lääkärini määräsi minulle kuukautiskipuun Ketesseä. Toimintakyvyn säilyessä voin jatkaa työpäiviäni."

Transkriptio

1 Terveyspalvelut Terveyspalvelut nro 2 NO 1 maaliskuu 2011 Jussi Merikallio: Terveydenhuoltolaista aineksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation syventämiseen s. 7 Sairaalaesittely Hennamari Mikkola: Terveyspalveluseteli haastaa sairaanhoitovakuutusjärjestelmää s. 11 Juha Hänninen: Saattohoito s. 43 Seppo Villanen ja Raija Mikkonen: Niskaperäinen päänsärky ja yläniskan tutkiminen s. 46 Juhani Lähdevirta: Miten myyräkuume tuli Suomeen ja minun elämääni s. 63 Ketesse Dysmen 210x195_Taitto Sivu 1 Sairaala NEO:n avajaiset kiinnostivat Turussa laajasti s. 58 Deksketoprofeeni trometamoli Jacob Wacherhausen/Scandinavian StockPhoto c Lääkärini määräsi minulle kuukautiskipuun Ketesseä. Toimintakyvyn säilyessä voin jatkaa työpäiviäni. 2 Tuotetiedot Ketessestä sivulla 32 1 Viitteet: 1. Leman P et al., Emerg Med J 2003;20: Ezcurdia M. et al.journ of Clin Pharmacology, 1998;38: Teksti laadittu: 1/2011.

2 huolenpitoa 360 o Mehiläisen vastaanotolle pääset nopeasti ja helposti. ajanvaraukset: 2 Aikaa terveydelle

3 Pääkirjoitus 22. maaliskuuta 2011 Terveydenhuollon kolmikanavainen palvelujärjestelmä Kansalaiset saavat terveydenhuollon palvelunsa julkisen, yksityisen ja työterveyshuollon kautta. Tilanne nähdään paljolti, ainakin mediassa, ihmisiä eriarvoistavana. Parhaassa asemassa ovat tämän suhtautumisen mukaan ne, jotka käyttävät eniten yksityisiä palveluja. Hyvässä asemassa ovat puolestaan työterveyshuollon piiriin kuuluvat. Julkisiin palveluihin pitäytyvillä asiat ovat huonoimmin. Terveydenhuolto jakaa tämän mukaan ihmiset kolmen kerroksen väkeen. Kun sv-korvausjärjestelmä aikoinaan luotiin, lähtökohtana oli kansalaisten asioiden hoitaminen ennakkoluulottomasti parhaalla mahdollisella tavalla. Sv-korvaus mitoitettiin sellaiseksi, että se sekä mahdollisti että synnytti ihmisissä halun hakeutua julkisten lisäksi yksityisten palvelujen piiriin. Samalla käynnistyi varsinainen yksityinen tarjonta, mikä sinänsä oli tervetullut täydennys yhteiskunnan varsin rajallisiin palveluihin. Lisäksi ihmiset saatiin entistä enemmän mukaan oman harkintansa mukaisesti kustantamaan terveydenhuoltoaan. Sittemmin suhtautuminen sv-korvauksiin muuttui yhä ideologisemmaksi. Sv-korvauksen osuus ja samalla sen merkitys on oleellisesti ajan myötä pienentynyt. Se toimii kyllä katalyytin omaisesti edelleenkin asiakkaan ja palveluntuottajan kannalta, mutta voi kysyä, kuinka ratkaiseva se loppujen lopuksi enää on. Mitkä lienevätkään olleet THL:n asiantuntijaryhmän perustelut, kun se raportissaan ehdotti, että sairausvakuutuskorvaus yksityisiltä lääkäripalveluilta sekä tutkimuksilta ja hoidoilta poistettaisiin. Viime aikoina on yhä enemmän arvosteltu Kelan osuutta työterveyshuollon rahoittajana. Samanaikaisesti yhteiskunnassa kuumeisesti selvitetään mahdollisuuksia työurien pidentämiseen. Työelämä on yhteiskunnan talouden moottori, jonka täytyy pyöriä hyvin. Lisäksi työterveyshuolto on niitä harvoja terveydenhuollon toimintatapoja, jonka vaikuttavuus on helposti osoitettavissa. Työterveyshuollossa on myös työnantaja mukana kustantamassa terveydenhuoltoa. Kolmikanavaista terveydenhuollon palvelujärjestelmän luomista voi pitää erinomaisen onnistuneena, mutta sen ajan tasalla pitäminen on sv-korvausten osalta lyöty laimin. Tässä järjestelmässä osallistuvat sekä palvelujen tuottamiseen että kustantamiseen kaikki osapuolet: yhteiskunta, kansalaiset sekä työnantajat. On luonnollista, että valtio on mukana tämän kokonaisuuden toteuttamisessa kaikilta osin. Heikki Lantto 3

4 Mediscan Korkealuokkainen magneettitutkimus ei välttämättä ole kallis Tunnustettu laatu ja nopea pääsy tutkimuksiin ovat olleet Unilabs Mediscanin kulmakiviä jo yli 30 vuoden ajan. Olemme panostaneet ammattitaitoon ja kehityksen kärkeä edustavaan teknologiaan. Käytössämme on Philips Achieva 1,5T 16 -kanavainen korkeakenttämagneettikuvauslaite. Uudella laitteistolla saat meiltä aiempaakin nopeammat ja tarkemmat kuvaukset. Korkea osaamistaso ja keskittyminen omaan erikoisalaan auttavat pitämään hintamme edullisena ja palvelumme yksilöllisenä Tilastot kertovat suosiostamme Viimeisen 12 kk aikana jo yli 400 eri alojen erikoislääkäriä on lähettänyt potilaitaan meille magneettikuvaukseen. Syy tähän on selvä: tunnustettu laatu, nopea pääsy tutkimuksiin, erinomainen hinta, ja keskeinen sijainti Helsingin ydinkeskustassa. Tervetuloa! Unilabs Mediscan Oy puh Eteläinen Rautatiekatu 16 a Helsinki

5 Tässä numerossa: pääkirjoitus, Heikki Lantto: Terveydenhuollon kolmikanavainen palvelujärjestelmä...3 Aatoksia, Pekka Vuoria: Ihmettelyä immunologiasta...6 kuntaliiton kuulumisia, Jussi Merikallio: Terveydenhuoltolaista aineksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation syventämiseen...7 palveluseteli Kari Virta: Palveluseteli erikoissairaanhoidon avopalveluissa...9 Hennamari Mikkola: Terveyspalveluseteli haastaa sairaanhoitovakuutusjärjestelmää...11 Yrjö Närhinen aloitti Terveystalo-konsernin toimitusjohtajana ajankohtaista palvelutuotannosta, Vesa Ekroos: Laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n muuttamisesta...13 Pohjois-Suomessa toimiva ODL Terveys osaksi Terveystaloa laatujärjestelmä Eiran sairaala ja lääkäriasema Jo 10 vuotta sertifioitua laatua...36 työterveyshuolto HealthEx -terveysliikuntamuoto kiireisille ihmisille Nimet...39 gynekologia Raija Purkunen: Tulehduskipulääkitys vähentää kipua ja vuotoa gynekologisissa toimenpiteissä...40 rajapinnassa, Bureaucrat Ex: Vaalien alla saattohoito Juha Hänninen: Saattohoitoa Missä ja kenelle? Seppo Villanen ja Raija Mikkonen: Niskaperäinen päänsärky ja yläniskan tutkiminen...46 Julkisen sektorin näkökulma, Aki Lindén: Julkis-yksityinen vai yksityis-julkinen? liikuntalääketiede Mehiläinen Liikuntaklinikat Hoitoa huipuille ja harrastajille Avohoitotalo uudistaa sairaanhoitopiirin hoitokäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaalla...18 terveydenhuollon rakenteet, Juha Tuominen: Perusterveydenhuolto ei parane sillä, että työterveyshuollon resursseja siirretään siihen...21 valtionhallinnon näkökulmasta, Lauri Vuorenkoski: Priorisointiprosesseja kehittämään...23 silmäkirurgia Medilaser laajenee Vantaalle ja Poriin...24 Merkkipäivät...26 Yksityissektorin näkökulma, Tuomas Nurmela: Kilpailutus hyödyttää erityisesti kuntalaisia...27 Kirjat, Maarit Huovinen: On aika päivittää tietoja ja taitoja...28 TERVEYDENHUOLTO MAAILMALLA, Sari Kailanko: Kannattaako Ruotsista ottaa mallia? kolumni, Esa Jormakka: Kenellä on komplikaatioiden hoitovastuu...33 Kela rahoittamaan ennaltaehkäisevää terveysliikuntaa...34 lääketieteen filosofia Risto Koskinen: Ymmärtäminen lääketieteessä väitöskirja Petra Larmo: Tyrnimarjan nauttimisella on vaikutusta tulehdukseen...52 Vieraileva asiantuntijalääkäri yhdistää Lapin lumon ja työn bariatria Leikkaus avuksi kun muu ei auta vapaa ajattelija, Pekka Kaivola: Uuden alku...57 Uusi ortopedinen yksityissairaala NEO avattiin Turussa...58 Stefan Hesse and Cordula Werner: The restoration of mobility and upper limb function within a specialized stroke rehabilitation centre...61 myyräkuume Juhani Lähdevirta: Miten myyräkuume alias Nephropathia epidemica tuli Suomeen ja minun elämääni...63 Kari Lounamo: Myyräkuume Dyspepsia ja atrofinen gastriitti Osmo Suovaniemi: Terveyspalvelujen tuottajille ja käyttäjille sekä terveydenhuollon kehittämisestä ja kustannuksista vastaaville tiedoksi Terveyspalvelut tunnus: vieras salasana: VIERAS 2. vuosikerta Kustantaja: Privat-Medi Oy Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto Ilmoitukset ja tilaukset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Seuraava nro: ilmestyy Ilmoitusaineisto: viim osoitteella Muu aineisto: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: lääkärit, sairaalat, terveyskeskukset, lääkärikeskukset ja intressiryhmät Osoitelähde ja lääkärien osoitteenmuutokset: Suomen Lääkäriliitto. Muut osoitteenmuutokset Jos perheeseen tulee useampia lehtiä, ota yhteys Paino: KTMP Mustasaari 5

6 Pekka Vuoria Aatoksia Kirppuja, luteita, täitä Ihmettelyä immunologiasta Allergiset reaktiot ovat huomattavasti lisääntyneet. Time -lehden kirjoittaja kertoo nöyrtyneensä, kun omalla lapsella yllättäen oli pähkinäallergia. Joskus keskustelin viisaan lääkärin Jaakko Karvosen kanssa asiasta. Hän kertoi, että allergiset reaktiot ovat nykyään tavallisia, koska elinympäristö Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa on niin hygieeninen, että se ei kuluta immunologista reaktiopotentiaaliamme juuri ollenkaan. Muutos on tapahtunut 150 viime vuoden aikana mikrobiologian ansiosta ja asumisteknologian parantuessa. Kun ennen elettiin epähygieenisissä oloissa, immunologista reaktiojärjestelmää käytettiin, jolloin sen kokonaiskapasiteetti reaktioihin oli nykyistä vähäisempi. Vuosikymmenten takainen iskelmä kertoi: siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä. x x x Joskus luin Duodecim-lehdestä, että meijeritalouden kehittyminen 1800-luvun lopulla paransi maitohygieniaa. Silloin kotieläinten ravintona käytettiin ihmisten ulosteita. Lehmät saivat niistä ravintoa, mutta myös mikrobit siirtyivät. Epidemiat, kuten lavantauti ja pikkulavantauti, saatiin merkitsevästi vähenemään. Varsinais-Suomen rautatieaseman pikkupoika muistaa, miten keväällä siirryttiin pitkistä sukista paljain jaloin juoksemaan. Vähän väliä kompastuttiin niin, että molemmissa polvissa oli jatkuva rupikerros, joka parani vasta kun syksyn kylmien tullessa otettiin käyttöön pitkät sukat. Puolen vuosisadan takaa muistan kotikäynnin juhannuksen aikoihin pohjoiskarjalaisessa kunnassa sijaislääkärinä. Pikkulapsella oli kyynärseudun kipu, tutkittaessa se parani (subluksatio capituli radii). Käsittelin kättä keittiön pöydän ääressä, jonka yhtäkkiä huomasin olevan vilinää täynnä. Torakat siinä juoksivat. Myöhemmin niitä oli vakinaisenkin kunnanlääkärin keittiössä, kun lämmin välikkö oli vastaanottohuoneen ja keittiön välissä. Torakoita tippui potilaitten vaatteista. Viikottain oli potilaita, joilla torakka oli kuollut korvaan ja sieltä se korvaruiskulla huuhdeltiin siipi siiveltä ja jalka jalalta pois. Kerran potilaalla oli likaisen harmaa side peittämässä kroonisen tuberkuloottisen tulehduksen haavaa olkavarressa. Käärettä avatessa huomasin siinä mustan täplän ja ajattelin nyppäistä sen pois, jolloin se hävisi. Kahtena seuraavana yönä sitten selvisi, mikä täplä oli, kun kirppu vaivasi perheen unta. Kylmässä ilmassa tuulettaen vuodevaatteet puhdistuivat. Kirjoittaja on professori, LKT, FT ja toiminut radiologianylilääkärinä OYS:ssa bikalutamidi 6 Imago_Terveyspalvelut 170x82.indd :27:41

7 Kuntaliiton kuulumisia Jussi Merikallio Terveydenhuoltolaista aineksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation syventämiseen Keväällä päättyvän hallituksen yksi keskeisimmistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta oli kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Odotukset lainsäädäntövalmistelua kohtaan olivat suuret, sillä korvattava lainsäädäntö oli aikanaan tehty täysin toisiin oloihin ja kehitystarpeisiin. Terveydenhuoltolain odotettiin säätävän sekä toiminnan sisällöstä että rakenteista. Lainvalmistelun alkuvaiheessa järjestämiseen ja rakenteisiin liittyvät säädökset olivat keskiössä ja lain odotettiin antavan suuntaviivat koko toimialan, mukaan lukien sosiaalihuollon, rakenteiden uudistamiseksi. Siksi pettymys oli suuri, kun hallituspuolueiden välille ei syntynyt poliittista konsensusta terveydenhuollon järjestämisen rakenteista. Hallitus päätyi siihen, että terveydenhuoltolaki rajoittuu sisältölaiksi ja että rakenteisiin ja järjestämissäädöksiin palataan seuraavalla hallituskaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamista osittaisuudistuksin pala palalta ei voi pitää hyvänä ratkaisuna, koska tulevaisuuden järjestämis- ja rahoitusperiaatteet jäävät auki jättäen terveydenhuollon toimijat turbulenttiin tilaan. Asetelma, jossa kehitystarpeet on tunnistettu ja tiedossa mutta rakenteiden kehittämissuunta jää myöhemmin päätettäväksi, ei kannusta eikä ohjaa toimijoita pitkäjänteiseen uudistustyöhön. Mainituista puutteista huolimatta on syytä siirtää katse lainsäädännön mahdollisuuksiin uudistaa toimialan sisältöjä, sillä laki sisältää myös myönteistä kehitystä generoivia elementtejä ja mahdollistaa toimintojen sisältöjen monipuolisen ja pitkäjänteisen kehittämisen voimaan tulevan terveydenhuoltolain myönteiset asiat liittyvät tavoitteisiin vahvistaa terveyden edistämistä, parantaa asiakaskeskeisyyttä ja syventää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön syventäminen on ollut pitkään terveydenhuoltojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisiä hoitoketjuja on kehitetty jo pitkään ja menestyksellisesti. Kehittämistyö ei kuitenkaan ole ollut kaikilta osin systemaattista, vaan se on perustunut yksittäisten toimijoiden aktiivisuuteen. Perusterveydenhuollon saama konsultaatiotuki on vaihdellut terveyskeskuksittain. Yhteistyökäytäntöjen vaihtelu selittyy osin eri alueiden väestörakenteella ja sairastavuuseroilla, mutta myös sillä, että eri alueilla on yhteistyöhön ja yhteisiin järjestämissuunnitelmiin suhtauduttu eri tavoin. Lain perusajatus lähtee perusterveydenhuollon vahvistamisesta tasavertaiseksi erikoissairaanhoidon kanssa Systemaattisen yhteistyön esteenä on ollut myös se, että perusterveydenhuollon yksikköjen kyky ja mahdollisuudet yhteistyöhön ovat vaihdelleet, erityisesti pienten kuntien terveyskeskusten mahdollisuudet systemaattiseen yhteistyöhön ovat olleet rajalliset ja sidoksissa yksittäisten avaintyöntekijöiden aktiivisuuteen ja näkemyksellisyyteen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä perusterveydenhuollon järjestäminen on keskittynyt jonkin verran suurempiin yksiöihin ja yhteistyön edellytykset siltä osin ovat parantuneet. Terveydenhuoltolain perusajatus yhteistyön syventämisestä lähteekin perusterveydenhuollon vahvistamisesta tasavertaiseksi yhteistyökumppaniksi. Yhteistyörakenteiden strukturoimiseksi ja systemaattisen paikallisista tarpeista nousevan pysyvän yhteistyönrakenteen muodostamiseksi lain 34 velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tekemään yhteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Suunnitelman sisältöä tullaan täsmentämään kuluvan kevään aikana annettavalla asetuksella. Perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin välisen yhteistyön ohella laki edellyttää sairaanhoitopiirin alueen kuntia keskinäiseen yhteistyöhön, mikä vahvistaa paikallista perusterveydenhuoltoa. Asetuksessa tultaneen määrittämään mm. sitä, miten alueellinen hoidon tarve arvioidaan erikoisaloittain ja miten hoitoketjut ja -suunnitelmat tehdään, jotta alueellisiin tarpeisiin voidaan vastata. Kyseisistä suunnitelmista tulee myös ilmetä, miten erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuoltoa erikoisaloittain mm. etälääketieteen keinoin. Päivystyksen ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä tultaneen myös säätämään tarkemmin asetuksessa. Myös perusterveydenhuollon kehittäminen tulee sisältyä järjestämissuunnitelmaan. 7

8 Yhteistyö toteutuu perusterveydenhuoltolähtöisesti Järjestämissuunnitelman valmistelusta vastaavat kunnat, jotta paikalliset olosuhteet ja hoidontarve tullaan ottamaan huomion. Kunnan valmisteluvastuulla turvataan myös se, että alueen kuntien terveyskeskusten yhteistyö lisääntyy ja sairaanhoitopiirin alueelle vakiintuu yhtenäisiä hyvään hoitoon perustuvia toimintatapoja. Kuntien valmisteluvastuu varmistaa sen, että yhteistyö toteutuu perusterveydenhuoltolähtöisesti. Sairaanhoitopiirin kannalta asetelma on teknisesti ongelmallinen, sillä kuntien perusterveydenhuollossa valmistellun suunnitelman vahvistaa sairaanhoitopiirin hallitus. Teknisesti monimutkaisen päätöksentekoprosessin tarkoituksena on sitouttaa sekä erikoissairaanhoito että perusterveydenhuolto samoihin tavoitteisiin ja yhteistyöhön. Järjestämissuunnitelman tekeminen ei sinänsä luo uusia ja vaikuttavia yhteistyömuotoja, mutta suunnitteluvelvoite ohjaa yhteistyöhön ja organisaatiorajat ylittävään yhdessä tekemiseen. Laissa säädetään perusterveydenhuollon yksikön perustamisesta sairaanhoitopiiriin Ni m e t Terveystalo-konserni Kuva: Miika Ylhäinen Ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio aloittaa 1.4. Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkärinä ja erikoisalajohtajana. Kallion ortopedista kirurgian erikoisosaamista ovat alaraajojen ja erityisesti polven tapaturmat ja rasitusvammat. Hänen vastaanotto- ja leikkaustoimintansa keskittyy Terveystalo Kamppiin Helsingissä. Tapio Kallio on pitkän linjan urheilu- ja liikuntalääketieteen vaikuttaja sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Hän on Tapio Kallio tällä hetkellä kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n ja kv. opiskelijaurheiluliiton lääkintä- ja antidopingkomissioissa. Urheiluaikanaan Kallio edusti Suomea yleisurheilun maajoukkueessa aitajuoksijana. 8 Mielenkiintoinen ja suuren potentiaalin omaava avaus yhteistyön lisäämiseksi ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon erilaisen toimintakulttuurin yhteensovittamiseksi on lain 35, jossa säädetään perusterveydenhuollon yksikön perustamisesta sairaanhoitopiiriin. Lain mukaan perusterveydenhuollon yksikön keskeisimmät tehtävät ovat perusterveydenhuollon kehittämisen ja perusterveydenhuollossa tehtävän tieteellisen tutkimuksen koordinointi, yleisten yhteistyöja toimintakäytäntöjen kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi. Perusterveydenhuollon yksikön toiminnan haasteena on saada sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimijoiden luottamus, jotta toimialojen erilaiset toimintakulttuurit ja näkemykset voidaan sovittaa yhteen. Perusterveydenhuollon yksikköjä on usean sairaanhoitopiirin alueella ja esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien välisestä yhteistyöstä on hyviä kokemuksia. Konkreettisen toiminnan ohella perusterveydenhuollon yksikön perustaminen sairaanhoitopiiriin sisältää symbolisen mahdollisuuden sillan rakentamisesta kahden erilaisien toimintakulttuurin välille. Normein ei juuri uusia toimintatapoja ja innovaatioita ole koskaan synnytetty, eikä terveydenhuoltolakikaan tule sitä tekemään. Normeilla on taipumus sementoida vallitsevia toimintatapoja, mikä vallitsevassa uudistumista vaativassa tilanteessa on epäsuotavaa. Siksi terveydenhuoltolakia voidaan pitää sisältönsä puolesta onnistuneena, sillä se ohjaa eri toimijoita syvempään yhteistyöhön ja kannustaa erilaisten toimintakulttuurien ja erikoisalojen välisillä rajapinnoilla tehtävään yhteistyöhön. Tältä osin lakia voidaan siis pitää onnistuneena, sillä siinä ei säädetä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintatapoja yksityiskohtaisesti, vaan ohjataan alojen oikeat asiantuntijat tekemään alueellisiin tarpeisiin soveltuvaa yhteistyötä yli nykyisten organisaatio- ym. rajojen. Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Terveystalo kehittää Sport -konseptia valtakunnalliseksi osaamisverkostoksi Terveystalossa kehitetty Sport -konsepti on luotu, jotta urheiluvammojen osaava ja kokonaisvaltainen hoito olisi nopeasti niin kuntoilijoiden kuin kilpaurheilijoidenkin ulottuvilla. Hoitoketju kulkee jouhevasti: tapaturmapäivystyksen ja hoitavan lääkärin palveluiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, leikkaukset ja fysioterapeuttien valvoma kuntoutus. Urheiluvammojen hoidon onnistumisen edellytyksenä on nopeus: Lääkäreiden, fysioterapeuttien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten on toimittava saumattomana tiiminä. Helsingin Terveystalo Kampin tapaturmapäivystyksessä paikalla on aina myös kipsimestari, joka pystyy hoitamaan kipsaukset saman tien. Isompien hoitojen ollessa kyseessä Terveystalo hoitaa yhteyksiä myös vakuutusyhtiöihin päin, jotta potilas voi keskittyä paranemiseen. Kokonaisuudessaan Terveystalo Sport toimii tällä hetkellä Helsingin Kampin ja Jyväskylän toimipisteissä. Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa toiminta valtakunnalliseksi ja tarjota urheilijoille ja kuntoilijoille nopeaa ja asiantuntevaa hoitoa kaikkialla Suomessa.

9 Palveluseteli Palveluseteli erikoissairaanhoidon avopalveluissa Ylöjärvi, Nokia ja Pirkkala ovat ottaneet vuoden 2011 alusta käyttöön palvelusetelin erikoissairaanhoidon avohoidossa. Kunnilla on yhdessä muiden Tampereen ympäryskuntien kanssa jo useiden vuosien kokemus näiden palvelujen hankinnasta kilpailutuksen perusteella. Kuntien väestöpohja on noin asukasta, ja Tampereella toimii useita isoja yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia, mikä tarkoittaa todellista ja kunnille edullista kovaa kilpailua kuntien tarvitsemista palveluista. Kilpailutus palvelusetelin pohjana Viime syksynä kunnat päättivät aiempien sopimusten loppuessa kilpailuttaa erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut. Tarjouspyyntöön kirjoitettiin tällä kertaa myös mahdollisuus siitä, että kunnat tai osa niistä hankkivat jonkin osan palveluista palvelusetelillä. Kilpailun merkitystä korostettiin sillä, että vain kolme edullisinta tuottajaa hyväksyttiin palvelusetelituottajiksi. Ylöjärvi päätti käyttää palveluseteliä sisätautien ja siihen liittyvien erikoisalojen, kirurgian ja siihen liittyvien erikoisalojen, naistentautien sekä lastentautien ja siihen liittyvien erikoisalojen palvelujen hankintaan. Muut erikoisalat päätettiin hankkia hankintamenettelyn mukaisena ostopalveluna. Palvelusetelin arvo Setelin arvo määriteltiin siten, että edullisimman tuotteen omavastuuosuudeksi asiakkaalle jää 27,40 euroa eli sama summa kuin asiakasmaksu olisi julkisen erikoissairaanhoidon poliklinikalla. Tarjottujen palvelujen hinnat vaihtelivat jonkin verran. Tavallisimmissa tuotteissa eli erikoislääkärin vastaanottokäyntien hinnoissa hinnan erot olivat kuitenkin kohtuullisia. Perusturvajohtaja Kari Virta, Ylöjärven kaupunki. Todellista valinnan mahdollisuutta kuvannee se, että kaksi edullisinta sisätautilääkärikäyntiä sai samalla perushinnalla (27,40), toiseksi edullisimman kardiologin vastaanotolle pääsi 15 euron lisämaksulla ja toiseksi edullisin ortopedi vaati omaa lisäpanostusta 7,50, käsikirurgi 4, urologi 13,25, gynekologi 5 ja lasten allergologi 10. Potilaan näkökulma Tällä setelin arvon määrittelyllä ja kohtuullisilla lisämaksuilla tuotiin potilaalle kohtuullisin kustannuksin mahdollisuus valita erikoislääkärinsä. Vielä tärkeämpää potilaan kannalta oli se, että tarjousmenettelyssä palvelujen jonotusajat olivat keskimäärin 1 viikon luokkaa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ratkaisu lisää siten, että enää ei tarvita paksua omaa lompakkoa, jotta voi saada tarvitsemansa erikoislääkäripalvelun nopeasti ja valitsemastaan paikasta. Kunnan näkökulma Tiukka kilpailu varmistaa hyvän laadun ja edulliset hinnat. Hyväksytyt palvelusetelituottajat ovat kaikki isoja, hyvämaineisia valtakunnallisia tai alueellisia palvelun tuottajia: Koskiklinikka, Pihlajalinna ja Terveystalo. Hintataso oli erittäin edullinen. Kunta joutuu (ottaen huomioon vielä palvelusetelistä saatavan alv -palautuksen 5 %) maksamaan tavallisimmista erikoislääkärin vastaanottokäynneistä seuraavasti: sisätautilääkäri 40,47, kirurgi 11,02, ortopedi 23,37, gynekologi 30,02 ja pediatri 16,72. Hintaetu verrattuna esimerkiksi sairaanhoitopiirin hintoihin on suuri. Kari Virta, LL perusturvajohtaja Ylöjärven kaupunki Lisätietoja: sosiaali- ja terveyspalvelut/palveluseteli 9

10 NAUTI ELÄMÄSTÄ UUSIN SILMIN Eroon silmälaseista laserkirurgialla Medilaser on Suomen suurin vaativaan laser-, linssi- ja kaihikirurgiaan erikoistunut yksityinen klinikka. Huippukirurgit ja yli tyytyväistä asiakasta. Varaa aika klinikaltamme. AVAAMME UUDEN KLINIKAN PORIIN MAALISKUUSSA! ESPOO HELSINKI HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI SEINÄJOKI TAMPERE TURKU VANTAA

11 Palveluseteli Mediuutiset ( ) kirjoitti, että palvelusetelistä tuli pop. Siltä näyttää ainakin Kuusamossa, jossa kunnan itse tuottamista erikoissairaanhoidon palveluista osa halutaan korvata terveyspalvelusetelillä. Kuusamossa setelit otettiin käyttöön lähes 60 toimenpiteessä viime keväänä. Myös muista käynnistyvistä ja suunnitteilla olevista setelikokeiluista sanomalehdet kertovat tiuhaan. Sekä pienet että suuret kunnat ovat huomanneet setelin mahdollisuudet. Terveyspalvelusetelien käyttö ei kuitenkaan vielä ole niin mittava asia, että sitä seurattaisiin valtakunnallisten rekisterien avulla, esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusaineistoon setelien käyttö ei vielä rekisteröidy. Terveyspalveluseteli edustaa hajautettua tapaa järjestää ja rahoittaa palvelut Kuusamon uusi tapa toimia kertoo siitä, että terveyspalvelusetelin käyttö saattaakin sopia pienille kunnille, joka haluavat luopua omasta tuotannosta. Vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että eihän pienillä kunnilla ole mitään mahdollisuutta käyttää palveluseteleitä, koska paikkakunnalla tai lähiseudulla ei ole yksityistä palveluntarjontaa. Tarina voikin olla täysin toisenlainen. Pienelle kunnalle terveyspalveluseteli on mahdollisuus, jonka avulla omaa tuotantoa pystytään sopeuttamaan, kilpailutuksista päästään eroon ja hoitotakuun asettamissa vaatimuksissa pysytään. Lisäksi potilaan valinnan vapaus lisääntyy ja hoitoon pääsy nopeutuu. Mitä heikkouksia tässä sitten enää on kuntalaisen kannalta? Omavastuu on hieman suurempi kuin julkisissa palveluissa. Haja-asutusalueilta yksityisen palveluntuottajan luo saattaa matka olla pitkä - mutta niin se saattaa olla julkisenkin palveluntuottajan luo. Kunnan Terveyspalveluseteli haastaa sairaanhoitovakuutusjärjestelmää Terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola, Kela sekä potilaan kannalta oivallista on se, että Kela korvaa matkakulut samojen säännösten mukaan kuin maksusitoumuksissa ja ostopalveluissa. Matkoja siis korvataan, vaikka kunnan valitsema yksityinen palveluntuottaja olisi kaukana. Lehtitietojen perusteella kuusamolaiset ovat uuteen järjestelyyn hyvinkin tyytyväisiä. Valtakunnan päätöksentekijät saattavat jossakin vaiheessa herätä, jos kuntalaiset ryhtyvät reissaamaan kovinkin pitkiä matkoja terveyspalvelusetelin valtuuttamana. Kuntien terveyspalvelusetelikokeiluista saattaakin tulla ajan mittaan mielenkiintoinen tutkimuskohde myös Kelalle. Terveyspalveluseteli versus yksityisten palvelujen Kela-korvaukset Kunnan järjestämis- ja rahoitusvastuulla terveyspalveluseteli sisältää kunnan ja valtion rahaa. Kela-korvaus on pääosin valtion rahaa. Kuluttajan valinnassa kunnan myöntämät terveyspalvelusetelit hakkaavat Kela-korvauksen mennen tullen, koska ne ovat arvoltaan huomattavasti ruhtinaallisempia. Esimerkiksi yksityislääkärikäynneistä maksettavat sairausvakuutuskorvaukset ovat pysyneet lähes muuttumattomina 15 vuoden ajan ja korvattava osuus on enää neljänneksen lääkäreiden palkkioista. Jos samaa palvelua varten kuluttajalla on mahdollisuus saada sekä terveyspalveluseteli että myös vaihtoehtoisesti Kelakorvaus, Kela-korvauksen ainoa kilpailuvaltti verrattuna terveyspalveluseteliin on se, että Kela-korvaus mahdollistaa lähes täydellisen kuluttajan valinnan vapauden. Sitä ei tarvitse anoa erillisen kunnallisen hallintokoneiston kautta. Rinnakkaisia järjestelmiä alkaa muodostua erityisesti hammashoidossa, kevään 2011 aikana myös Helsingissä. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta terveyspalveluseteli on varmasti parannus, varsinkin jos hoitoon pääsy nopeutuu ja omavastuu yksityisestä palvelusta pienenee. Jos terveyspalvelusetelijärjestelmä laajenee entisestään, veronmaksajan ja koko järjestelmän näkökulmasta kahden rinnakkaisen yksityistä palvelutuotantoa tukevan järjestelmän ylläpito voi muodostua suureksi tuhlaukseksi. Tulevaisuuden kysymyksiä on myös se, voiko kunnallinen satunnainen, kysyntäpiikkejä tasaava terveyspalvelusetelijärjestelmä luoda vakaan toimintaympäristön yksityiselle yritystoiminnalle. Kela-korvausjärjestelmän vahvuuksia ovat kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu. Valtakunnalliset korvausperusteet ja tietojärjestelmät mahdollistavat kevyen hallinnon ja jatkuvuuden. Kela-korvausjärjestelmää voitaisiin kehittää siten, että siitä tulisi jatkossa merkittävä terveyspoliittinen työkalu. Järjestelmän tulisi tukea erityisesti kustannusvaikuttavaa hoitoa ja pitkäkestoisia potilassuhteita. Nykyiset tietojärjestelmät mahdollistaisivat jo nyt palvelujen ajantasaisen hintaseurannan vaikkapa internetsovelluksena. Hennamari Mikkola terveysturvan tutkimuksen päällikkö Kelan tutkimusosasto 11

12 Yrjö Närhinen aloitti Terveystalo-konsernin toimitusjohtajana BBA Yrjö Närhinen on toiminut Terveystalo -konsernin toimitusjohtajana alkaen. Mikä on työhistoriasi? Aloitin työni Procter & Gamble Suomen toiminnoissa aluemyynnissä ja myöhemmin avainasiakaspäällikkönä. Siirryin Pohjoismaiden toimintoihin Tukholmaan, josta Norjan markkinointipääliköksi ja takaisin Suomeen Kesko asiakkuudesta vastaavaksi. Olin vastuussa Pohjoismaiden kaupallistamisesta vastaavana Norjan ja Suomen toimitusjohtajana. Ennen Terveystaloon siirtymistä toimin Hartwallin toimitusjohtajana. Miksi Terveystaloon? Terveystalo on Suomen johtava terveyspalveluiden tuottaja, jolla on vahvat ambitiot kehittää alan johtava palvelukokonaisuus. Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja dynaaminen murroksessa oleva ala. Uskon Terveystalon voivan olla vastuullinen ja aktiivinen tekijä luodessamme huomisen hyvinvointivaltiota. Terveystalolla on vahvat osaajat ja Toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kattava verkosto, siksi olen ylpeä voidessani olla osa sen kehitystä. Mitkä näet yksityisen terveydenhuollon suurimmiksi haasteiksi lähitulevaisuudessa? Voidaksemme varmistaa suomalaisen terveydenhuollon kustannustehokkuuden, laadun ja saatavuuden meidän on aktiivisesti etsittävä toimintatapoja, joissa yksityinen ja julkinen yhdessä kehittävät palvelukokonaisuuksia asiakkaan hyödyksi. Yksityisenä toimijana meidän tulee aina kehittää asiakaskeskeisesti palvelukokonaisuuttamme niin, että voimme tarjota laadukkaan ja kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vaikka toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti, tulee meidän aina yhteistyössä toimia keskustelukumppanina asiakkaan etuja puolustaen. Onnistuessamme siinä voimme kestävällä tavalla panostaa toimintojen kehittämiseen ja laatuun. Missä ovat Terveystalon kehittämisen painopisteet? Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen, yritys/kunta yhteistyön kehittäminen ja positiivisen ja kehittävän työpaikan luominen osaajille. Millaisena haluaisit jättää Terveystalon seuraajallesi? Suomen johtavana, kasvavana ja kannattavana Asiakasvetoisten Hyvinvointipalvelujen moniosaajana. (HL) Reseptiksi terveysliikuntaa! TERVEYSLIIKUNNALLA TULOKSIIN Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija, verkostoidu terveysliikunnan edelläkävijän kanssa ja ohjaa asiakkaasi liikkumaan uudella, motivoivalla ja tuloksellisella tavalla. Fysioterapeuttimme käy jokaisen asiakkaamme kanssa läpi liikuntatottumukset ja harjoitusohjelmaan vaikuttavat terveystiedot. HealthEx-terveysliikunnassa kaikki harjoitteet tehdään turvallisesti istuen ja selkä tuettuna. Faktoja HealthEx-terveysliikuntapalveluista Vain 30 minuuttia! Vastaa noin 1,5 tunnin kuntosaliharjoittelua Ylläpitää ja nostaa kuntoa ennaltaehkäisee ja jopa parantaa Hauskaa ja turvallista helppokäyttöisillä terveysliikuntalaitteilla Tehokasta rasvanpolttoon sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin Edistyksellinen seuranta- ja palautejärjestelmä motivoivat tulokset Älykäs ja päivittyvä yksilöllinen terveysliikuntaohjelma Tutustu lisää osoitteessa ja ota yhteyttä paikkakuntasi terveysliikuntapisteeseen. HELSINKI OULU LAPPEENRANTA ROVANIEMI KOTKA JOENSUU 12

13 Ajankohtaista palvelutuotannosta Vesa Ekroos Laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n muuttamisesta Kuva: MarinaAurora.com Laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 pykälän väliaikaisesta muuttamisesta (HE 183/2010 vp) hyväksyttiin presidentin esittelyssä Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä sairaanhoidosta voidaan maksaa sairaanhoitokorvaus sairausvakuutuslain perusteella. Laki astuu voimaan ja on voimassa saakka. Tämä teknisesti melko pieni lakimuutos on nostanut pintaan huomattavan määrän tunteita ja virittänyt paljon puolesta- ja vastaanajattelua sekä kirjoittelua. Yksityisen sektorin kannalta asiaa katsottuna pitäisin huolestuttavana lain määräaikaisuutta. Lakiin kirjattiin Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksesta määräaikaisuus. Laki on siis voimassa vuoden 2015 huhtikuun loppuun. Valiokunnan kannanotossa todetaan mm.: Käynnissä olevien uudistushankkeiden sekä esityksen vaikutuksiin liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, ettei lainmuutosta toteuteta pysyvänä. Oma tulkintani on, että määräaikaisuus voi liittyä myös Kela:n maksamien SV-korvausten tulevaisuuteen. THL:n asiantuntijaryhmän julkaisemassa raportissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet ehdotetaan mm., että työterveyshuollon vapaaehtoisten palvelujen sairausvakuutuskorvaus poistetaan (korvausluokka II). Edelleen raportissa ehdotetaan, että sairausvakuutuskorvaus yksityisiltä lääkäripalveluilta sekä tutkimukselta ja hoidolta poistetaan. Toinen lakiehdotukseen Eduskuntakäsittelyn aikana tehty lisäys oli: Valiokunta pitää tarpeellisena, että laissa säädetään, milloin palvelujen antajaa pidetään sellaisena yksityisenä palvelun antajana, jonka hoidosta potilas on oikeutettu korvaukseen. Ja edelleen: Yhtiössä pitää olla yksityistä omistusta vähintään 25 prosenttia. Edellytyksenä hyvälle lopputulokselle on kilpailuneutraliteetin sataprosenttinen toteutuminen Suomalaisessa terveydenhuollossa on jo vuosikymmenten ajan mietitty, miten julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin voimavarat voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla kohdistaa suomalaisen potilaan hyväksi. Uusi laki avaa tähän uuden mahdollisuuden. Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon puitteissa perustaa osakeyhtiöitä, jotka sitten vuokraavat toimitilansa julkisen sektorin palveluntuottajilta. Lain edellyttämä 25 prosentin yksityinen omistusosuus näissä yhtiöissä toteutuu, kun osakkaiksi tulevat esimerkiksi toimintaa harjoittavat lääkärit ja muu ammattihenkilöstö, yksityisen ja kolmannen sektorin terveydenhuollon palvelutuottajayhteisöt tai vaikkapa alan ulkopuoliset osakkeenomistajat. Tässäkin uudessa tilanteessa tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta ja rohkeutta uusiin asetelmiin. Mielenkiintoinen lisä uuden lain synnyttämässä keskustelussa on ollut Kilpailuviraston näkemys asiassa. Kilpailuviraston johtaja Martti Virtanen toteaa mm. (Mediuutiset ): On aina hyvä kun markkinoille tulee uusia toimijoita. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että alikäytettyä kapasiteettia hyödynnetään palvelujen tarjoamiseksi. Olennaista on kuitenkin, että julkisia tiloja ei saa vuokrata alihintaan. Avainasioita ovat kilpailun toimivuus ja tasapuolisuus. Uusi laki avaa myös suurten kaupunkien ja kasvukeskusten ulkopuolella toimivien kunnallisten terveyskeskusten lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle mahdollisuuden potilaiden hoitamiseen yksityisvastaanottoperiaatteella. Samalla järjestelmä mahdollistaa entistä laajemmalle joukolle kansalaisia yksityislääkäripalvelun yhtenä vaihtoehtona. Ehdottomana edellytyksenä kaikkien osapuolten kannalta hyvälle lopputulokselle on kuitenkin kilpailuneutraliteetin sataprosenttinen toteutuminen. Kuten totesin tämän lehden viime numerossa (Terveyspalvelut 4/2010); miksi kansalaisille ei annettaisi uusia vaihtoehtoja terveyspalvelujen saatavuudelle ja miksi lääkärit ja muu ammattihenkilöstö eivät voisi niin halutessaan saada lisäansioita? Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija 13

14 LPG Solustimulaatiohoidot ihon ikääntymistä vastaan Aktivoi kollageeni- ja elastiinituotantoa luonnollisesti, turvallisesti, välittömästi Tulosten Uskomattomien tulosten salaisuus on se, että stimulointi vaikuttaa sidekudossolun ytimeen aktivoiden kollageenituotannon luonnollisesti. EndermoliftTM: Tasoittaa juonteet, rypyt Kirkastaa ihoa* Kiinteyttää LipomassageTM: Tasoittaa selluliittia Kiinteyttää Muotoilee Hoikistaa Kuorii Kiihdyttää lipolyysiä Rasvasolut pienenevät Rasvakudos vähenee LPG tarjoaa vastuullista kauneutta, hoitojen tulee olla tutkittuja ja luonnollisia. 25 vuoden ajan LPG on ollut kansainvälisesti tunnettu solustimulaation markkinajohtaja. Cellu M6:n vartalo- ja kasvohoitojen teho on osoitettu yli sadassa tieteellisessä tutkimuksessa. (www.cosire-lpg.com) 14

15 Julkisen sektorin näkökulma Aki Lindén Julkis-yksityinen vai yksityis-julkinen? Kuva: Jarmo Nummenpää 15 HUS:n suunnitelmat ns. HYKSin Oy:n perustamisesta ovat saaneet erittäin paljon julkisuutta viime aikoina. Toiminnan suunniteltuun laajuuteen nähden - noin 1 % HUS:n liikevaihdosta - julkisuus on ollut ylimitoitettua. Toisaalta ymmärrän, että asia kiinnostaa, koska tässä liikutaan monessa mielessä herkällä alueella. Palataanpa aivan lähtökohtiin esimerkin avulla. Kaupungeissa terveyskeskuksen tuottama hammashoito ei koskaan laajentunut kattamaan koko hammashoidon kysyntää. Esimerkiksi Turussa terveyskeskuksen volyymi edusti vain noin puolta kaikesta hammashoidosta. Tällaisessa tilanteessa on yksityiselle tuotannolle olemassa rakenteellinen tilaus. Aikaisemmin asia hoidettiin siten, että terveyskeskuksen tuotanto oli selkeästi rajoitettu lapsiin ja nuoriin ja joihinkin erityisryhmiin. Muun väestön oli pakko hakeutua yksityishammaslääkärille, koska terveyskeskukseen he eivät päässeet. Kun sairausvakuutus ulottui myös hammashuoltoon, tuli yksityinen hoito hieman aiempaa edullisemmaksi. Nykyisin käytetään laajasti myös ostopalvelua, jossa kunta välittää potilaille hoidon terveyskeskushinnalla. Silti riittää kävijöitä myös ihan perinteisellä yksityisvastaanotollakin. Miten kunnan tulisi suhtautua siihen, jos terveyskeskushammaslääkäri ehdottaa, että hän voisi kahtena iltana viikossa vuokrata kunnan tilat ja laitteet käyttöönsä ja toimia niissä yksityisenä ammatinharjoittajana? Minä suhtautuisin pomona ehdotukseen myönteisesti. Nyt myös lainsäätäjä on päättänyt tulla potilasta vastaan säädettyään sellaisen muutoksen sairausvakuutuslakiin, että potilas saa hoidosta korvauksen myös silloin, kun tuotantopaikkana on ns. julkinen tila. Voisin kuvitella, että terveyskeskushammaslääkäri, joka haluaa tehdä yksityistä lisätyötä, on tyytyväinen ja saa lisää motivaatiota pysyä julkisessa virassa, koska siihen liittyy tällainen etu. Myös terveyskeskus voi olla tyytyväinen. Se saa tiloista ja laitteista vuokratuloja ja sitouttaa hammaslääkäriä tällä porkkanalla perusvirkaansa. Varmasti myös potilaat ovat tyytyväisiä. Jokainen ymmärtää, että pitkä jono hammaslääkärin päiväaikaiselle kunnan vastaanotolle ei johdu hammaslääkärin laiskuudesta, vaan siitä, että julkisesti rahoitetun toiminnan laajuus on kerta kaikkiaan aivan liian pieni koko kysyntään verrattuna. Ei tästä pidä syyllistää ahkeraa työntekijää, vaan päättäjiä, jotka eivät ole resursoineet riittävästi kunnan omaan tuotantoon. Usein tarjotaan keskustelussa vaihtoehdoksi yksityistoiminnalle kunnan maksamaa lisätyötä. Se sopii varmasti hammaslääkärille ja potilaille, mutta ongelma onkin ollut kokonaan siinä, että kunnat eivät ole olleet siihen valmiita siinähän kuluisi kunnan rahaa. Tietysti sitä kuluu myös ostopalveluissa ja palveluseteleissä. Olenkin ihmetellyt, että mistä niihin riittää rahaa, mutta ei oman henkilökunnan lisätöihin! Syyt taitavatkin olla enemmän ideologisia kuin toiminnallisia? Vain yksi osa tulevan HYKSin Oy:n toiminnasta olisi itse maksavien potilaiden hoitamista HYKSin Oy:ssä on kysymys tästä samasta asiasta, mutta suuremmassa laajuudessa ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Ei julkisesti rahoitettu erikoissairaanhoitokaan kata kaikkea kysyntää. Neljä miljoonaa Kelan osittain korvaamaa yksityislääkärikäyntiä on tästä todisteena. Julkisesta sairaalasta ei edes saa tilata suoraan erikoislääkärin vastaanottoaikaa, vaan lain mukaan tarvitaan lähete. Tällä tavalla myös erikoissairaanhoidossa on rakenteellisesti luotu laajat yksityisen tuotannon markkinat. Kuitenkin vain yksi osa tulevan HYKSin Oy:n toiminnasta olisi tällaisten itse maksavien potilaiden hoitamista. Toinen osa olisi lakisääteisten vakuutusten kautta rahoitettu hoito eli liikenne- ja työtapaturmapotilaat. Nyt näiden potilaiden akuutti hoito tehdään jo julkisissa sairaaloissa, mutta sen jälkeen potilaat siirtyvät hoidettaviksi yksityissektorille. Pääsyy tähän on julkisen toiminnan pidempi jonotusaika. Niillä lisäresursseilla, jotka vakuutusyhtiöiltä saataisiin potilaiden kautta, voitaisiin luoda nopeampi prosessi. Se olisi varmasti jonkun mielestä ohituskaista, mutta tämä ilmaisu on mielestäni väärä. Kunnan maksaman hoidon resurssit eivät yhtään pienenisi, joten kuntapotilaiden jonot eivät pidentyisi. Todennäköisesti kävisi toisin päin: paine lisätä myös kuntien rahoittamaa hoitoa kasvaisi ja sen seurauksena jonot lyhenisivät. Kolmas asiakassegmentti olisivat esimerkiksi ulkomaalaiset potilaat tietyissä erityistapauksissa. Heihin pätee sama kuin edellä vakuutusyhtiöihin: raha tuo lisäresurssit ja kuntien maksamien potilaiden hoito ei heikkene. Osin kysymys on potilaista, joita jo hoidetaan julkisissa sairaaloissa, ja uudella mallilla voitaisiin periä hoidosta korkeampi hinta, josta hyötyisivät sekä sairaalan kuntaomistajat että osin myös henkilöstö. Kirjoittaja on HUS:n toimitusjohtaja

16 Suojaa vatsasi! WHO määritteli lokakuussa 2009 alkoholijuomien sisältämän sekä alkoholista elimistössä muodostuvan asetaldehydin ensimmäisen luokan karsinogeeniksi ihmiselle. Vaarassa ovat erityisesti ne, joilla on joko helikobakteeriinfektion tai autoimmuunitaudin aiheuttama mahalaukun limakalvovaurio (atrofinen gastriitti) ja siitä johtuva hapoton maha. Hapottomassa mahassa suun mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan juomien tai ravinnon alkoholista ja myös ravinnon sokereista asetaldehydiä. Lääkkeilläkin aikaansaatu hapoton maha samoin kuin mahaleikkauksen jälkitila aiheuttaa asetaldehydialtistuksen. Myös helikobakteerit pystyvät tuottamaan asetaldehydiä paikallisesti. Hapottoman mahan aiheuttava atrofinen gastriitti ja helikobakteeri-infektio voidaan luotettavasti todeta verinäytteestä GastroPanel-tutkimuksella sdssdsdsdsd Lue lisää osoitteessa Hapoton maha ja helikobakteeri-infektio ovat mahasyövän tärkeimmät riskitekijät. Hapoton maha lisää myös ruokatorvisyövän riskiä. Lue lisää osoitteessa / Diagnostiikka Riskiryhmiin kuuluu yli viisi prosenttia suomalaisista. Kuulutko Sinä? Testaa asetaldehydialtistuksesi osoitteessa: Biohit Oyj Laippatie 1, Helsinki Puh Faksi saatavana vain apteekeista

17 Liikuntalääketiede Mehiläinen Liikuntaklinikat Hoitoa huipuille ja harrastajille Mehiläisen lääkärikeskus- ja sairaalapalveluiden liiketoimintajohtaja Kai Vesterinen. Mehiläinen on uranuurtaja liikunta- ja urheiluvammojen hoidon kehittäjänä ja palveluntuottajana. Liikuntaklinikoiden asiakaskunta ulottuu maanlaajuisesti huippu-urheilijoista aktiiviliikkujiin. Mehiläisessä panostetaan tänä päivänä myös vahvasti vammojen ennaltaehkäisyyn yhteistyössä junioriurheiluseurojen kanssa. - Olemme jo vuodesta 2001 lähtien palvelleet asiakkaitamme urheilu- ja liikuntaklinikkatoiminnassa aloittaen huipulta eli huippu-urheilijoiden vammojen hoidosta. Olemme monilla alueilla edelläkävijöitä liikkuvien ihmisten palveluiden kehittämisessä, Mehiläisen lääkärikeskus- ja sairaalapalveluiden liiketoimintajohtaja Kai Vesterinen kertoo. - Liikuntavammojen nopea hoito on tuloksekasta. Sen tiedämme huippuurheilijoiden parissa tekemästämme pitkästä yhteistyöstä. Mehiläiseen kertyneestä osaamisesta hyötyvät kaikki liikuntaa harrastavat. Standardisoidut hoitomallit ja vuosien aikana kehittynyt ammattitaito on tuotu arkikuntoilijoiden saataville. Mehiläisestä saa apua myös liikunnan aloittamiseen liittyviin terveydellisiin haasteisiin. Mehiläisellä on tällä hetkellä valtakunnallisesti kahdeksan aktiivisesti toimivaa Liikuntaklinikkaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Jyväskylässä ja Oulussa. Toiminnan laajuutta kuvaa, että klinikoilla toimii yhteensä lähes sata lääkäriä. Klinikoiden tavoitteena on toimia sekä huippu-urheilijoiden että muiden liikkujien parhaaksi soveltamalla uusimpia tutkimus- ja hoitomenetelmiä. Merkittävä Mehiläisen ortopedisen ja liikuntalääketieteellisen osaamisen keskittymä löytyy Jyväskylästä, jossa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin liikuntalääketieteen klinikka liittyi vuonna 2010 osaksi Mehiläistä. Klinikan vastaanotto- ja diagnostiikkatoiminta tarjoaa pääsyn mm. urheilulääkärin, ortopedin, fysiatrin ja fysioterapeutin luo. Liikuntaklinikan toiminta-ajatuksena on nopeuttaa hoidon arviointia, suunnittelua ja toteutusta. Jyväskylän toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, miten Mehiläisessä huippuosaajien välisestä yhteistyöstä on tehty joustavaa ja saumatonta. Mehiläisen kaikki Liikuntaklinikat tekevät yhteistyötä niin liigajoukkueiden, lajiliittojen kuin paikallisten urheiluseurojenkin kanssa. Kuvaava esimerkki löytyy Turun seudulta, missä palveluita käyttävät yhtä lailla jalkapalloa Veikkausliigassa pelaava TPS kuin lounaissuomalaisten farmiseurojen yhteenliittymä Southwest Unitedkin. Urheilupiireissä on huomattu, että harjoittelun tukena luotettava, aktiivinen ja ammattitaitoinen liikuntalääketieteen kumppani on tärkeä osa taustajoukkoa. Junioritasolla tehtävä yhteistyö on liikunta- ja urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä suuressa roolissa. Ravitsemukseen, liikuntaan ja lepoon liittyvän hyvinvointitiedon tuominen arkitasolle on asiantuntijoiden työnsarkaa siinä missä vammojen hoitokin. - Parhaat tulokset saavutetaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Mehiläinen on esimerkiksi jo kymmenen vuotta toiminut Suomen Olympiajoukkueen kumppanina. Lääketieteellisen ja terveydenhoidollisen osaamisen tarjoaminen jatkuu tämänkin olympiadin ajan eli vuoden 2012 Lontoon kesäkisoihin asti, Vesterinen sanoo. Mehiläisen Liikuntaklinikoiden toimintaan osallistuvalla ammattilaistiimillä on yhteinen ajatus: Liikunnan tulee olla kivaa kaikissa elämänvaiheissa. - Liikkuva kansa pysyy terveenä, Vesterinen kiteyttää. Aleksi Kujanpää Teksti pohjautuu toimittaja Päivi Remeksen kirjoittamaan artikkeliin. 17

18 Avohoitotalo uudistaa sairaanhoitopiirin hoitokäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi Avohoitotalo otettiin käyttöön maaliskuun alussa. Kyseessä on sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke sen jälkeen, kun vanha OYS nousi Kontinkankaalle Avohoitotalon valmistuminen käynnistää sairaanhoitopiirissä mittavan hoitoprosessien ja toimitilojen kehittämisen. 18

19 Avohoitotalossa voidaan tehdä polikliinisesti joitakin sellaisia hoitoja, jotka aikaisemmin vietiin leikkaussaliin. Rannekanavaleikkausta tekemässä käsikirurgi Marko Sunnari ja sairaanhoitaja Riitta Isomaa. Taustalla sairaanhoitaja Teija Puutio. Kuva: Juha Sarkkinen. Avohoitotalo on Oulun yliopistollisen sairaalan taakse, Medipoliksen viereen rakennettu uusi sairaalarakennus, johon keskitetään valtaosa sairaanhoitopiirin lyhytjälkihoitoisesta kirurgiasta (Lyhki). Vanhalta puolelta vapautuvista leikkaussaleista osa saneerataan perinteistä leikkaustoimintaa varten, osa kokonaan muuhun käyttöön. Kaikkiaan leikkaussalien nettolisäys on kolme. Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiirin leikkauskapasiteetti kasvaa. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan se tarkoittaa sitä, että leikkausjonot saadaan hoidettua pois. Tähän asti jonoja on ollut vaikea purkaa tilarajoitteiden takia edes ylitöinä. - Uusien tilojen myötä pystymme järjestämään myös vuodeosastotoiminnan nykypäivän vaatimusten mukaisesti. Kun Lyhki siirtyy uuteen taloon, pystymme varaamaan vanhalle puolelle yhden salin päivystysleikkauksille ja yhden salin infektiopotilaiden leikkauksille, Oukka kertoo. Avohoitotalon magneettikuvauslaite edustaa tekniikaltaan alansa huippua, ja on Suomen ensimmäinen uusimman sukupolven laite kolmen teslan kenttävoimakkuudella. Laite mahdollistaa entistä monipuolisemmat ja tarkemmat kuvaukset ja tulee myös olemaan tärkeässä osassa OYS:ssa tehtävässä radiologisessa tutkimustyössä. Säätöpöydän ääressä osastonhoitaja Marjatta Kristo. Kuva: Juha Sarkkinen. Yksi OYS:n ongelma on ollut sisääntulorampin ruuhkaisuus. Sairaanhoitopiirillä on nykyisellään noin avohoitokäyntiä. Kaikki kävijät ovat tulleet sisään samaa väylää. Nyt näistä käynneistä siirtyy Avohoitotalon puolelle eli nykyiseen sisäänkäyntiin verrattuna toiselle puolelle vanhaa kiinteistömassaa. Uusi tiimityön malli käyttöön Operatiivisen tulosalueen johtaja Kari Haukipuro kertoo, että leikkaustoimintaa tehostetaan kolmipaikkaisen induktiotilan avulla. Potilaat voidaan valmistella siellä leikkausta varten samanaikaisesti, kun varsinaisessa salissa on edellinen leikkaus käynnissä. Näin lyhennetään potilaan vaihtoon kuluvaa aikaa. Myös jälkihoito tehostuu uuden, entistä suuremman heräämön myötä. - Avohoitotalossa tullaan tekemään polikliinisesti paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka on tähän saakka tehty leikkaussalissa. Näin voidaan vapauttaa leikkaussalien kapasiteettia vaativampia toimenpiteitä varten. Myös vuodeosastohoitoja voidaan vähentää lisäämällä polikliinista toimintaa, Haukipuro sanoo. Avohoitotaloon on perustettu aikuisten reumakeskus, joka on lajissaan ainutlaatuinen yksikkö Suomessa. Se vastaa keskitetysti reumapotilaiden tutkimuksista, lääkehoidoista, ohjauksesta, terapioista, leikkauksista sekä poliklinikka- ja vuodeosastotoiminnasta. Avohoitotaloon on kehitetty uusi hoitotyön tiimimalli potilasryhmäkohtaiset tiimit. Niissä poliklinikan ja leikkausyksikön toiminta yhdistyy kokonaisvaltaiseksi hoitoprosessiksi. Tiimien henkilökunta huolehtii ajanvarauksesta, poliklinikkakäynnistä, operatiivisesta toiminnasta sekä jälkihoidosta. Sama tiimi huolehtii potilaasta koko hänen hoitoprosessinsa ajan. Näitä uusia tiimejä on kirurgiassa neljä ja reumakeskuksessa yksi. Jokainen tiimi pohtii omien potilasryhmiensä hoitoprosessia ja kehittää sitä jatkuvasti. Tällainen työskentely on potilaan kannalta yksilöllisempää. Samalla se on sairaalan kannalta tehokkaampaa, koska siinä vältytään tekemästä hoitoprosessin aikana samoja asioita moneen kertaan. 19

20 Myös Oulun kaupungin röntgentoiminta Avohoitotaloon Oulun kaupunki on lopettanut oman röntgentoimintansa ja ostaa vastaisuudessa röntgenpalvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Henkilökunta on siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen. Oulu oli jo aikaisemmin keskittänyt röntgentoimintansa Kontinkankaalle. Kun toiminta on nyt siirtynyt OYS:n Avohoitotaloon, oululaiset asiakkaat saavat palvelunsa fyysisesti lähes samasta paikasta. Etäisyyttä entiseen palvelupisteeseen ei ole kuin muutama sata metriä. Avohoitotalon röntgenosaston kuvausmenetelminä ovat natiiviröntgentutkimukset, ultraäänitutkimukset, mammografiatutkimukset- ja toimenpiteet, mammografiaseulonta, läpivalaisutoimenpiteet ja magneettitutkimukset (MRI). Oulun yliopistollisen sairaalan kuvantamisen tulosyksikössä mammografiatutkimukset keskittyvät Avohoitotalon röntgeniin. Avohoitotalon röntgenissä on ensimmäisenä Suomessa mammografiatoiminnot keskitetty samaan yksikköön. Mammografiayksikössä tehdään kliinistä mammografiaa, toimenpidemammografiaa ja seulontamammografiaa. Edessä runsaasti rakentamista ja saneeraamista OYS:n vanhoja rakennuksia on vuosien varrella pitänyt saneerata muuttuvien hoitotekniikoiden takia useaan kertaan. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kertoo, että tuo saneeraaminen on käynyt koko ajan vaikeammaksi, kun tilaa ei ole ollut riittävästi. Avohoitotalo on voitu rakentaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi, ja kun osa toiminnoista siirtyy sinne, vanhojen rakennusten tilajärjestelyihin ja saneerauksiin saadaan uutta pelivaraa. - Sairaanhoitopiirin korjausrakentamisen tarve on erittäin merkittävä. Avohoitotalon hankkeeseen sisältyi jonkin verran vanhojen tilojen saneeraamista uuteen käyttöön, mutta laajamittaisemmasta saneeraamisesta päätetään valmisteilla olevassa kiinteistöstrategiassa, Leskinen kertoo. Myös uudisrakentamisen tarve on jatkossa huomattava. Avohoitotalossa on kahdeksan uutta leikkaussalia lyhytjälkihoitoista kirurgiaa varten. Sairaanhoitaja Hilkka Tihinen avustamassa potilaan nukutuksessa. Kuva: Juha Sarkkinen. Avohoitotalon varsinainen rakennustyö kesti noin kaksi vuotta. Rakennusvaihe on työllistänyt noin sata rakentajaa. Arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Pekka Lukkaroinen. AVOHOITOTALON RAKENNUSPROJEKTI Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa Talo otettiin käyttöön maaliskuun 2011 alussa. Rakennustöiden kokonaiskustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Sairaalalaite-, irtokaluste- ym. irtaimistohankinnat noin 10 miljoonaa euroa. Uudisrakennuksen pinta-ala bruttoneliömetriä. Uudisrakennuksen huoneistoala huoneistoneliömetriä. Vanhojen tilojen muutostöiden pinta-ala 933 bruttoneliömetriä. Uudisrakennuksessa on viisi maanpäällistä kerrosta ja kaksi maanalaista kerrosta. AVOHOITOTALO Perinteinen ja automaattinen ilmoittautuminen 8 leikkaussalia Kirurgian ja neurokirurgian poliklinikka 21-paikkainen heräämö Reumakeskus, johon on keskitetty aikuisten reumahoito kokonaisuudessaan Radiologian osaston tilat, myös Oulun kaupungin perusterveydenhuollon radiologia Laboratorioiden näytteenotto Pieni ravintola Pysäköintitiloja 150 autolle. (Asiakkaat ja henkilökunta). Alempaa parkkialuetta voidaan käyttää myös väestönsuojana Sosiaalitiloja, kokoustiloja 20

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Terveystalo Sport. Huipputiimi: Espoon Tapiot & Terveystalo 24.4.2013

Terveystalo Sport. Huipputiimi: Espoon Tapiot & Terveystalo 24.4.2013 Terveystalo Sport Huipputiimi: Espoon Tapiot & Terveystalo 24.4.2013 Terveystalo urheilijoiden asialla Terveystalo Sport -palvelu on huippu-urheilijoille tavoitteellisille aktiiviurheilijoille sekä kuntourheilijoille

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 Hyksin kliiniset palvelut Oy JULKINEN TAUSTAOSA Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Versio Päiväys Vastuullinen Kuvaus 1.0 19.01.2011 HUS/Lasse Lehtonen HUS:n

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA 19.9.2013 TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Terveystalo Kampin Sport-osaajat

Terveystalo Kampin Sport-osaajat Terveystalo Kampin Sport-osaajat TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013. Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013. Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013 Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lähtökohtia Monien potilaiden ulottuvilla on rajattomasti

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Terveystalo Sport. Mikkelin Kilpa - Veikot Mikkelin Terveystalo

Terveystalo Sport. Mikkelin Kilpa - Veikot Mikkelin Terveystalo Terveystalo Sport Mikkelin Kilpa - Veikot Mikkelin Terveystalo IHMINEN ON LUOTU LIIKKUMAAN Treenin ja terveyden on hyvä olla tasapainossa. Se varmistaa tien parempiin tuloksiin ja ennaltaehkäisee terveydellisiä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008 Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Työterveyshuoltoa koskevia säädöksiä Jokaisen työnantajan on järjestettävä

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot