Terveyspalvelut. Sairaalaesittely. Lääkärini määräsi minulle kuukautiskipuun Ketesseä. Toimintakyvyn säilyessä voin jatkaa työpäiviäni.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyspalvelut. Sairaalaesittely. Lääkärini määräsi minulle kuukautiskipuun Ketesseä. Toimintakyvyn säilyessä voin jatkaa työpäiviäni."

Transkriptio

1 Terveyspalvelut Terveyspalvelut nro 2 NO 1 maaliskuu 2011 Jussi Merikallio: Terveydenhuoltolaista aineksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation syventämiseen s. 7 Sairaalaesittely Hennamari Mikkola: Terveyspalveluseteli haastaa sairaanhoitovakuutusjärjestelmää s. 11 Juha Hänninen: Saattohoito s. 43 Seppo Villanen ja Raija Mikkonen: Niskaperäinen päänsärky ja yläniskan tutkiminen s. 46 Juhani Lähdevirta: Miten myyräkuume tuli Suomeen ja minun elämääni s. 63 Ketesse Dysmen 210x195_Taitto Sivu 1 Sairaala NEO:n avajaiset kiinnostivat Turussa laajasti s. 58 Deksketoprofeeni trometamoli Jacob Wacherhausen/Scandinavian StockPhoto c Lääkärini määräsi minulle kuukautiskipuun Ketesseä. Toimintakyvyn säilyessä voin jatkaa työpäiviäni. 2 Tuotetiedot Ketessestä sivulla 32 1 Viitteet: 1. Leman P et al., Emerg Med J 2003;20: Ezcurdia M. et al.journ of Clin Pharmacology, 1998;38: Teksti laadittu: 1/2011.

2 huolenpitoa 360 o Mehiläisen vastaanotolle pääset nopeasti ja helposti. ajanvaraukset: 2 Aikaa terveydelle

3 Pääkirjoitus 22. maaliskuuta 2011 Terveydenhuollon kolmikanavainen palvelujärjestelmä Kansalaiset saavat terveydenhuollon palvelunsa julkisen, yksityisen ja työterveyshuollon kautta. Tilanne nähdään paljolti, ainakin mediassa, ihmisiä eriarvoistavana. Parhaassa asemassa ovat tämän suhtautumisen mukaan ne, jotka käyttävät eniten yksityisiä palveluja. Hyvässä asemassa ovat puolestaan työterveyshuollon piiriin kuuluvat. Julkisiin palveluihin pitäytyvillä asiat ovat huonoimmin. Terveydenhuolto jakaa tämän mukaan ihmiset kolmen kerroksen väkeen. Kun sv-korvausjärjestelmä aikoinaan luotiin, lähtökohtana oli kansalaisten asioiden hoitaminen ennakkoluulottomasti parhaalla mahdollisella tavalla. Sv-korvaus mitoitettiin sellaiseksi, että se sekä mahdollisti että synnytti ihmisissä halun hakeutua julkisten lisäksi yksityisten palvelujen piiriin. Samalla käynnistyi varsinainen yksityinen tarjonta, mikä sinänsä oli tervetullut täydennys yhteiskunnan varsin rajallisiin palveluihin. Lisäksi ihmiset saatiin entistä enemmän mukaan oman harkintansa mukaisesti kustantamaan terveydenhuoltoaan. Sittemmin suhtautuminen sv-korvauksiin muuttui yhä ideologisemmaksi. Sv-korvauksen osuus ja samalla sen merkitys on oleellisesti ajan myötä pienentynyt. Se toimii kyllä katalyytin omaisesti edelleenkin asiakkaan ja palveluntuottajan kannalta, mutta voi kysyä, kuinka ratkaiseva se loppujen lopuksi enää on. Mitkä lienevätkään olleet THL:n asiantuntijaryhmän perustelut, kun se raportissaan ehdotti, että sairausvakuutuskorvaus yksityisiltä lääkäripalveluilta sekä tutkimuksilta ja hoidoilta poistettaisiin. Viime aikoina on yhä enemmän arvosteltu Kelan osuutta työterveyshuollon rahoittajana. Samanaikaisesti yhteiskunnassa kuumeisesti selvitetään mahdollisuuksia työurien pidentämiseen. Työelämä on yhteiskunnan talouden moottori, jonka täytyy pyöriä hyvin. Lisäksi työterveyshuolto on niitä harvoja terveydenhuollon toimintatapoja, jonka vaikuttavuus on helposti osoitettavissa. Työterveyshuollossa on myös työnantaja mukana kustantamassa terveydenhuoltoa. Kolmikanavaista terveydenhuollon palvelujärjestelmän luomista voi pitää erinomaisen onnistuneena, mutta sen ajan tasalla pitäminen on sv-korvausten osalta lyöty laimin. Tässä järjestelmässä osallistuvat sekä palvelujen tuottamiseen että kustantamiseen kaikki osapuolet: yhteiskunta, kansalaiset sekä työnantajat. On luonnollista, että valtio on mukana tämän kokonaisuuden toteuttamisessa kaikilta osin. Heikki Lantto 3

4 Mediscan Korkealuokkainen magneettitutkimus ei välttämättä ole kallis Tunnustettu laatu ja nopea pääsy tutkimuksiin ovat olleet Unilabs Mediscanin kulmakiviä jo yli 30 vuoden ajan. Olemme panostaneet ammattitaitoon ja kehityksen kärkeä edustavaan teknologiaan. Käytössämme on Philips Achieva 1,5T 16 -kanavainen korkeakenttämagneettikuvauslaite. Uudella laitteistolla saat meiltä aiempaakin nopeammat ja tarkemmat kuvaukset. Korkea osaamistaso ja keskittyminen omaan erikoisalaan auttavat pitämään hintamme edullisena ja palvelumme yksilöllisenä Tilastot kertovat suosiostamme Viimeisen 12 kk aikana jo yli 400 eri alojen erikoislääkäriä on lähettänyt potilaitaan meille magneettikuvaukseen. Syy tähän on selvä: tunnustettu laatu, nopea pääsy tutkimuksiin, erinomainen hinta, ja keskeinen sijainti Helsingin ydinkeskustassa. Tervetuloa! Unilabs Mediscan Oy puh Eteläinen Rautatiekatu 16 a Helsinki

5 Tässä numerossa: pääkirjoitus, Heikki Lantto: Terveydenhuollon kolmikanavainen palvelujärjestelmä...3 Aatoksia, Pekka Vuoria: Ihmettelyä immunologiasta...6 kuntaliiton kuulumisia, Jussi Merikallio: Terveydenhuoltolaista aineksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation syventämiseen...7 palveluseteli Kari Virta: Palveluseteli erikoissairaanhoidon avopalveluissa...9 Hennamari Mikkola: Terveyspalveluseteli haastaa sairaanhoitovakuutusjärjestelmää...11 Yrjö Närhinen aloitti Terveystalo-konsernin toimitusjohtajana ajankohtaista palvelutuotannosta, Vesa Ekroos: Laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n muuttamisesta...13 Pohjois-Suomessa toimiva ODL Terveys osaksi Terveystaloa laatujärjestelmä Eiran sairaala ja lääkäriasema Jo 10 vuotta sertifioitua laatua...36 työterveyshuolto HealthEx -terveysliikuntamuoto kiireisille ihmisille Nimet...39 gynekologia Raija Purkunen: Tulehduskipulääkitys vähentää kipua ja vuotoa gynekologisissa toimenpiteissä...40 rajapinnassa, Bureaucrat Ex: Vaalien alla saattohoito Juha Hänninen: Saattohoitoa Missä ja kenelle? Seppo Villanen ja Raija Mikkonen: Niskaperäinen päänsärky ja yläniskan tutkiminen...46 Julkisen sektorin näkökulma, Aki Lindén: Julkis-yksityinen vai yksityis-julkinen? liikuntalääketiede Mehiläinen Liikuntaklinikat Hoitoa huipuille ja harrastajille Avohoitotalo uudistaa sairaanhoitopiirin hoitokäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaalla...18 terveydenhuollon rakenteet, Juha Tuominen: Perusterveydenhuolto ei parane sillä, että työterveyshuollon resursseja siirretään siihen...21 valtionhallinnon näkökulmasta, Lauri Vuorenkoski: Priorisointiprosesseja kehittämään...23 silmäkirurgia Medilaser laajenee Vantaalle ja Poriin...24 Merkkipäivät...26 Yksityissektorin näkökulma, Tuomas Nurmela: Kilpailutus hyödyttää erityisesti kuntalaisia...27 Kirjat, Maarit Huovinen: On aika päivittää tietoja ja taitoja...28 TERVEYDENHUOLTO MAAILMALLA, Sari Kailanko: Kannattaako Ruotsista ottaa mallia? kolumni, Esa Jormakka: Kenellä on komplikaatioiden hoitovastuu...33 Kela rahoittamaan ennaltaehkäisevää terveysliikuntaa...34 lääketieteen filosofia Risto Koskinen: Ymmärtäminen lääketieteessä väitöskirja Petra Larmo: Tyrnimarjan nauttimisella on vaikutusta tulehdukseen...52 Vieraileva asiantuntijalääkäri yhdistää Lapin lumon ja työn bariatria Leikkaus avuksi kun muu ei auta vapaa ajattelija, Pekka Kaivola: Uuden alku...57 Uusi ortopedinen yksityissairaala NEO avattiin Turussa...58 Stefan Hesse and Cordula Werner: The restoration of mobility and upper limb function within a specialized stroke rehabilitation centre...61 myyräkuume Juhani Lähdevirta: Miten myyräkuume alias Nephropathia epidemica tuli Suomeen ja minun elämääni...63 Kari Lounamo: Myyräkuume Dyspepsia ja atrofinen gastriitti Osmo Suovaniemi: Terveyspalvelujen tuottajille ja käyttäjille sekä terveydenhuollon kehittämisestä ja kustannuksista vastaaville tiedoksi Terveyspalvelut tunnus: vieras salasana: VIERAS 2. vuosikerta Kustantaja: Privat-Medi Oy Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto Ilmoitukset ja tilaukset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Seuraava nro: ilmestyy Ilmoitusaineisto: viim osoitteella Muu aineisto: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: lääkärit, sairaalat, terveyskeskukset, lääkärikeskukset ja intressiryhmät Osoitelähde ja lääkärien osoitteenmuutokset: Suomen Lääkäriliitto. Muut osoitteenmuutokset Jos perheeseen tulee useampia lehtiä, ota yhteys Paino: KTMP Mustasaari 5

6 Pekka Vuoria Aatoksia Kirppuja, luteita, täitä Ihmettelyä immunologiasta Allergiset reaktiot ovat huomattavasti lisääntyneet. Time -lehden kirjoittaja kertoo nöyrtyneensä, kun omalla lapsella yllättäen oli pähkinäallergia. Joskus keskustelin viisaan lääkärin Jaakko Karvosen kanssa asiasta. Hän kertoi, että allergiset reaktiot ovat nykyään tavallisia, koska elinympäristö Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa on niin hygieeninen, että se ei kuluta immunologista reaktiopotentiaaliamme juuri ollenkaan. Muutos on tapahtunut 150 viime vuoden aikana mikrobiologian ansiosta ja asumisteknologian parantuessa. Kun ennen elettiin epähygieenisissä oloissa, immunologista reaktiojärjestelmää käytettiin, jolloin sen kokonaiskapasiteetti reaktioihin oli nykyistä vähäisempi. Vuosikymmenten takainen iskelmä kertoi: siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä. x x x Joskus luin Duodecim-lehdestä, että meijeritalouden kehittyminen 1800-luvun lopulla paransi maitohygieniaa. Silloin kotieläinten ravintona käytettiin ihmisten ulosteita. Lehmät saivat niistä ravintoa, mutta myös mikrobit siirtyivät. Epidemiat, kuten lavantauti ja pikkulavantauti, saatiin merkitsevästi vähenemään. Varsinais-Suomen rautatieaseman pikkupoika muistaa, miten keväällä siirryttiin pitkistä sukista paljain jaloin juoksemaan. Vähän väliä kompastuttiin niin, että molemmissa polvissa oli jatkuva rupikerros, joka parani vasta kun syksyn kylmien tullessa otettiin käyttöön pitkät sukat. Puolen vuosisadan takaa muistan kotikäynnin juhannuksen aikoihin pohjoiskarjalaisessa kunnassa sijaislääkärinä. Pikkulapsella oli kyynärseudun kipu, tutkittaessa se parani (subluksatio capituli radii). Käsittelin kättä keittiön pöydän ääressä, jonka yhtäkkiä huomasin olevan vilinää täynnä. Torakat siinä juoksivat. Myöhemmin niitä oli vakinaisenkin kunnanlääkärin keittiössä, kun lämmin välikkö oli vastaanottohuoneen ja keittiön välissä. Torakoita tippui potilaitten vaatteista. Viikottain oli potilaita, joilla torakka oli kuollut korvaan ja sieltä se korvaruiskulla huuhdeltiin siipi siiveltä ja jalka jalalta pois. Kerran potilaalla oli likaisen harmaa side peittämässä kroonisen tuberkuloottisen tulehduksen haavaa olkavarressa. Käärettä avatessa huomasin siinä mustan täplän ja ajattelin nyppäistä sen pois, jolloin se hävisi. Kahtena seuraavana yönä sitten selvisi, mikä täplä oli, kun kirppu vaivasi perheen unta. Kylmässä ilmassa tuulettaen vuodevaatteet puhdistuivat. Kirjoittaja on professori, LKT, FT ja toiminut radiologianylilääkärinä OYS:ssa bikalutamidi 6 Imago_Terveyspalvelut 170x82.indd :27:41

7 Kuntaliiton kuulumisia Jussi Merikallio Terveydenhuoltolaista aineksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation syventämiseen Keväällä päättyvän hallituksen yksi keskeisimmistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta oli kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Odotukset lainsäädäntövalmistelua kohtaan olivat suuret, sillä korvattava lainsäädäntö oli aikanaan tehty täysin toisiin oloihin ja kehitystarpeisiin. Terveydenhuoltolain odotettiin säätävän sekä toiminnan sisällöstä että rakenteista. Lainvalmistelun alkuvaiheessa järjestämiseen ja rakenteisiin liittyvät säädökset olivat keskiössä ja lain odotettiin antavan suuntaviivat koko toimialan, mukaan lukien sosiaalihuollon, rakenteiden uudistamiseksi. Siksi pettymys oli suuri, kun hallituspuolueiden välille ei syntynyt poliittista konsensusta terveydenhuollon järjestämisen rakenteista. Hallitus päätyi siihen, että terveydenhuoltolaki rajoittuu sisältölaiksi ja että rakenteisiin ja järjestämissäädöksiin palataan seuraavalla hallituskaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamista osittaisuudistuksin pala palalta ei voi pitää hyvänä ratkaisuna, koska tulevaisuuden järjestämis- ja rahoitusperiaatteet jäävät auki jättäen terveydenhuollon toimijat turbulenttiin tilaan. Asetelma, jossa kehitystarpeet on tunnistettu ja tiedossa mutta rakenteiden kehittämissuunta jää myöhemmin päätettäväksi, ei kannusta eikä ohjaa toimijoita pitkäjänteiseen uudistustyöhön. Mainituista puutteista huolimatta on syytä siirtää katse lainsäädännön mahdollisuuksiin uudistaa toimialan sisältöjä, sillä laki sisältää myös myönteistä kehitystä generoivia elementtejä ja mahdollistaa toimintojen sisältöjen monipuolisen ja pitkäjänteisen kehittämisen voimaan tulevan terveydenhuoltolain myönteiset asiat liittyvät tavoitteisiin vahvistaa terveyden edistämistä, parantaa asiakaskeskeisyyttä ja syventää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön syventäminen on ollut pitkään terveydenhuoltojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisiä hoitoketjuja on kehitetty jo pitkään ja menestyksellisesti. Kehittämistyö ei kuitenkaan ole ollut kaikilta osin systemaattista, vaan se on perustunut yksittäisten toimijoiden aktiivisuuteen. Perusterveydenhuollon saama konsultaatiotuki on vaihdellut terveyskeskuksittain. Yhteistyökäytäntöjen vaihtelu selittyy osin eri alueiden väestörakenteella ja sairastavuuseroilla, mutta myös sillä, että eri alueilla on yhteistyöhön ja yhteisiin järjestämissuunnitelmiin suhtauduttu eri tavoin. Lain perusajatus lähtee perusterveydenhuollon vahvistamisesta tasavertaiseksi erikoissairaanhoidon kanssa Systemaattisen yhteistyön esteenä on ollut myös se, että perusterveydenhuollon yksikköjen kyky ja mahdollisuudet yhteistyöhön ovat vaihdelleet, erityisesti pienten kuntien terveyskeskusten mahdollisuudet systemaattiseen yhteistyöhön ovat olleet rajalliset ja sidoksissa yksittäisten avaintyöntekijöiden aktiivisuuteen ja näkemyksellisyyteen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä perusterveydenhuollon järjestäminen on keskittynyt jonkin verran suurempiin yksiöihin ja yhteistyön edellytykset siltä osin ovat parantuneet. Terveydenhuoltolain perusajatus yhteistyön syventämisestä lähteekin perusterveydenhuollon vahvistamisesta tasavertaiseksi yhteistyökumppaniksi. Yhteistyörakenteiden strukturoimiseksi ja systemaattisen paikallisista tarpeista nousevan pysyvän yhteistyönrakenteen muodostamiseksi lain 34 velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tekemään yhteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Suunnitelman sisältöä tullaan täsmentämään kuluvan kevään aikana annettavalla asetuksella. Perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin välisen yhteistyön ohella laki edellyttää sairaanhoitopiirin alueen kuntia keskinäiseen yhteistyöhön, mikä vahvistaa paikallista perusterveydenhuoltoa. Asetuksessa tultaneen määrittämään mm. sitä, miten alueellinen hoidon tarve arvioidaan erikoisaloittain ja miten hoitoketjut ja -suunnitelmat tehdään, jotta alueellisiin tarpeisiin voidaan vastata. Kyseisistä suunnitelmista tulee myös ilmetä, miten erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuoltoa erikoisaloittain mm. etälääketieteen keinoin. Päivystyksen ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä tultaneen myös säätämään tarkemmin asetuksessa. Myös perusterveydenhuollon kehittäminen tulee sisältyä järjestämissuunnitelmaan. 7

8 Yhteistyö toteutuu perusterveydenhuoltolähtöisesti Järjestämissuunnitelman valmistelusta vastaavat kunnat, jotta paikalliset olosuhteet ja hoidontarve tullaan ottamaan huomion. Kunnan valmisteluvastuulla turvataan myös se, että alueen kuntien terveyskeskusten yhteistyö lisääntyy ja sairaanhoitopiirin alueelle vakiintuu yhtenäisiä hyvään hoitoon perustuvia toimintatapoja. Kuntien valmisteluvastuu varmistaa sen, että yhteistyö toteutuu perusterveydenhuoltolähtöisesti. Sairaanhoitopiirin kannalta asetelma on teknisesti ongelmallinen, sillä kuntien perusterveydenhuollossa valmistellun suunnitelman vahvistaa sairaanhoitopiirin hallitus. Teknisesti monimutkaisen päätöksentekoprosessin tarkoituksena on sitouttaa sekä erikoissairaanhoito että perusterveydenhuolto samoihin tavoitteisiin ja yhteistyöhön. Järjestämissuunnitelman tekeminen ei sinänsä luo uusia ja vaikuttavia yhteistyömuotoja, mutta suunnitteluvelvoite ohjaa yhteistyöhön ja organisaatiorajat ylittävään yhdessä tekemiseen. Laissa säädetään perusterveydenhuollon yksikön perustamisesta sairaanhoitopiiriin Ni m e t Terveystalo-konserni Kuva: Miika Ylhäinen Ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio aloittaa 1.4. Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkärinä ja erikoisalajohtajana. Kallion ortopedista kirurgian erikoisosaamista ovat alaraajojen ja erityisesti polven tapaturmat ja rasitusvammat. Hänen vastaanotto- ja leikkaustoimintansa keskittyy Terveystalo Kamppiin Helsingissä. Tapio Kallio on pitkän linjan urheilu- ja liikuntalääketieteen vaikuttaja sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Hän on Tapio Kallio tällä hetkellä kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n ja kv. opiskelijaurheiluliiton lääkintä- ja antidopingkomissioissa. Urheiluaikanaan Kallio edusti Suomea yleisurheilun maajoukkueessa aitajuoksijana. 8 Mielenkiintoinen ja suuren potentiaalin omaava avaus yhteistyön lisäämiseksi ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon erilaisen toimintakulttuurin yhteensovittamiseksi on lain 35, jossa säädetään perusterveydenhuollon yksikön perustamisesta sairaanhoitopiiriin. Lain mukaan perusterveydenhuollon yksikön keskeisimmät tehtävät ovat perusterveydenhuollon kehittämisen ja perusterveydenhuollossa tehtävän tieteellisen tutkimuksen koordinointi, yleisten yhteistyöja toimintakäytäntöjen kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi. Perusterveydenhuollon yksikön toiminnan haasteena on saada sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toimijoiden luottamus, jotta toimialojen erilaiset toimintakulttuurit ja näkemykset voidaan sovittaa yhteen. Perusterveydenhuollon yksikköjä on usean sairaanhoitopiirin alueella ja esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien välisestä yhteistyöstä on hyviä kokemuksia. Konkreettisen toiminnan ohella perusterveydenhuollon yksikön perustaminen sairaanhoitopiiriin sisältää symbolisen mahdollisuuden sillan rakentamisesta kahden erilaisien toimintakulttuurin välille. Normein ei juuri uusia toimintatapoja ja innovaatioita ole koskaan synnytetty, eikä terveydenhuoltolakikaan tule sitä tekemään. Normeilla on taipumus sementoida vallitsevia toimintatapoja, mikä vallitsevassa uudistumista vaativassa tilanteessa on epäsuotavaa. Siksi terveydenhuoltolakia voidaan pitää sisältönsä puolesta onnistuneena, sillä se ohjaa eri toimijoita syvempään yhteistyöhön ja kannustaa erilaisten toimintakulttuurien ja erikoisalojen välisillä rajapinnoilla tehtävään yhteistyöhön. Tältä osin lakia voidaan siis pitää onnistuneena, sillä siinä ei säädetä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintatapoja yksityiskohtaisesti, vaan ohjataan alojen oikeat asiantuntijat tekemään alueellisiin tarpeisiin soveltuvaa yhteistyötä yli nykyisten organisaatio- ym. rajojen. Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Terveystalo kehittää Sport -konseptia valtakunnalliseksi osaamisverkostoksi Terveystalossa kehitetty Sport -konsepti on luotu, jotta urheiluvammojen osaava ja kokonaisvaltainen hoito olisi nopeasti niin kuntoilijoiden kuin kilpaurheilijoidenkin ulottuvilla. Hoitoketju kulkee jouhevasti: tapaturmapäivystyksen ja hoitavan lääkärin palveluiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, leikkaukset ja fysioterapeuttien valvoma kuntoutus. Urheiluvammojen hoidon onnistumisen edellytyksenä on nopeus: Lääkäreiden, fysioterapeuttien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten on toimittava saumattomana tiiminä. Helsingin Terveystalo Kampin tapaturmapäivystyksessä paikalla on aina myös kipsimestari, joka pystyy hoitamaan kipsaukset saman tien. Isompien hoitojen ollessa kyseessä Terveystalo hoitaa yhteyksiä myös vakuutusyhtiöihin päin, jotta potilas voi keskittyä paranemiseen. Kokonaisuudessaan Terveystalo Sport toimii tällä hetkellä Helsingin Kampin ja Jyväskylän toimipisteissä. Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa toiminta valtakunnalliseksi ja tarjota urheilijoille ja kuntoilijoille nopeaa ja asiantuntevaa hoitoa kaikkialla Suomessa.

9 Palveluseteli Palveluseteli erikoissairaanhoidon avopalveluissa Ylöjärvi, Nokia ja Pirkkala ovat ottaneet vuoden 2011 alusta käyttöön palvelusetelin erikoissairaanhoidon avohoidossa. Kunnilla on yhdessä muiden Tampereen ympäryskuntien kanssa jo useiden vuosien kokemus näiden palvelujen hankinnasta kilpailutuksen perusteella. Kuntien väestöpohja on noin asukasta, ja Tampereella toimii useita isoja yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia, mikä tarkoittaa todellista ja kunnille edullista kovaa kilpailua kuntien tarvitsemista palveluista. Kilpailutus palvelusetelin pohjana Viime syksynä kunnat päättivät aiempien sopimusten loppuessa kilpailuttaa erikoissairaanhoidon avohoitopalvelut. Tarjouspyyntöön kirjoitettiin tällä kertaa myös mahdollisuus siitä, että kunnat tai osa niistä hankkivat jonkin osan palveluista palvelusetelillä. Kilpailun merkitystä korostettiin sillä, että vain kolme edullisinta tuottajaa hyväksyttiin palvelusetelituottajiksi. Ylöjärvi päätti käyttää palveluseteliä sisätautien ja siihen liittyvien erikoisalojen, kirurgian ja siihen liittyvien erikoisalojen, naistentautien sekä lastentautien ja siihen liittyvien erikoisalojen palvelujen hankintaan. Muut erikoisalat päätettiin hankkia hankintamenettelyn mukaisena ostopalveluna. Palvelusetelin arvo Setelin arvo määriteltiin siten, että edullisimman tuotteen omavastuuosuudeksi asiakkaalle jää 27,40 euroa eli sama summa kuin asiakasmaksu olisi julkisen erikoissairaanhoidon poliklinikalla. Tarjottujen palvelujen hinnat vaihtelivat jonkin verran. Tavallisimmissa tuotteissa eli erikoislääkärin vastaanottokäyntien hinnoissa hinnan erot olivat kuitenkin kohtuullisia. Perusturvajohtaja Kari Virta, Ylöjärven kaupunki. Todellista valinnan mahdollisuutta kuvannee se, että kaksi edullisinta sisätautilääkärikäyntiä sai samalla perushinnalla (27,40), toiseksi edullisimman kardiologin vastaanotolle pääsi 15 euron lisämaksulla ja toiseksi edullisin ortopedi vaati omaa lisäpanostusta 7,50, käsikirurgi 4, urologi 13,25, gynekologi 5 ja lasten allergologi 10. Potilaan näkökulma Tällä setelin arvon määrittelyllä ja kohtuullisilla lisämaksuilla tuotiin potilaalle kohtuullisin kustannuksin mahdollisuus valita erikoislääkärinsä. Vielä tärkeämpää potilaan kannalta oli se, että tarjousmenettelyssä palvelujen jonotusajat olivat keskimäärin 1 viikon luokkaa. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ratkaisu lisää siten, että enää ei tarvita paksua omaa lompakkoa, jotta voi saada tarvitsemansa erikoislääkäripalvelun nopeasti ja valitsemastaan paikasta. Kunnan näkökulma Tiukka kilpailu varmistaa hyvän laadun ja edulliset hinnat. Hyväksytyt palvelusetelituottajat ovat kaikki isoja, hyvämaineisia valtakunnallisia tai alueellisia palvelun tuottajia: Koskiklinikka, Pihlajalinna ja Terveystalo. Hintataso oli erittäin edullinen. Kunta joutuu (ottaen huomioon vielä palvelusetelistä saatavan alv -palautuksen 5 %) maksamaan tavallisimmista erikoislääkärin vastaanottokäynneistä seuraavasti: sisätautilääkäri 40,47, kirurgi 11,02, ortopedi 23,37, gynekologi 30,02 ja pediatri 16,72. Hintaetu verrattuna esimerkiksi sairaanhoitopiirin hintoihin on suuri. Kari Virta, LL perusturvajohtaja Ylöjärven kaupunki Lisätietoja: sosiaali- ja terveyspalvelut/palveluseteli 9

10 NAUTI ELÄMÄSTÄ UUSIN SILMIN Eroon silmälaseista laserkirurgialla Medilaser on Suomen suurin vaativaan laser-, linssi- ja kaihikirurgiaan erikoistunut yksityinen klinikka. Huippukirurgit ja yli tyytyväistä asiakasta. Varaa aika klinikaltamme. AVAAMME UUDEN KLINIKAN PORIIN MAALISKUUSSA! ESPOO HELSINKI HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI SEINÄJOKI TAMPERE TURKU VANTAA

11 Palveluseteli Mediuutiset ( ) kirjoitti, että palvelusetelistä tuli pop. Siltä näyttää ainakin Kuusamossa, jossa kunnan itse tuottamista erikoissairaanhoidon palveluista osa halutaan korvata terveyspalvelusetelillä. Kuusamossa setelit otettiin käyttöön lähes 60 toimenpiteessä viime keväänä. Myös muista käynnistyvistä ja suunnitteilla olevista setelikokeiluista sanomalehdet kertovat tiuhaan. Sekä pienet että suuret kunnat ovat huomanneet setelin mahdollisuudet. Terveyspalvelusetelien käyttö ei kuitenkaan vielä ole niin mittava asia, että sitä seurattaisiin valtakunnallisten rekisterien avulla, esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusaineistoon setelien käyttö ei vielä rekisteröidy. Terveyspalveluseteli edustaa hajautettua tapaa järjestää ja rahoittaa palvelut Kuusamon uusi tapa toimia kertoo siitä, että terveyspalvelusetelin käyttö saattaakin sopia pienille kunnille, joka haluavat luopua omasta tuotannosta. Vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että eihän pienillä kunnilla ole mitään mahdollisuutta käyttää palveluseteleitä, koska paikkakunnalla tai lähiseudulla ei ole yksityistä palveluntarjontaa. Tarina voikin olla täysin toisenlainen. Pienelle kunnalle terveyspalveluseteli on mahdollisuus, jonka avulla omaa tuotantoa pystytään sopeuttamaan, kilpailutuksista päästään eroon ja hoitotakuun asettamissa vaatimuksissa pysytään. Lisäksi potilaan valinnan vapaus lisääntyy ja hoitoon pääsy nopeutuu. Mitä heikkouksia tässä sitten enää on kuntalaisen kannalta? Omavastuu on hieman suurempi kuin julkisissa palveluissa. Haja-asutusalueilta yksityisen palveluntuottajan luo saattaa matka olla pitkä - mutta niin se saattaa olla julkisenkin palveluntuottajan luo. Kunnan Terveyspalveluseteli haastaa sairaanhoitovakuutusjärjestelmää Terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola, Kela sekä potilaan kannalta oivallista on se, että Kela korvaa matkakulut samojen säännösten mukaan kuin maksusitoumuksissa ja ostopalveluissa. Matkoja siis korvataan, vaikka kunnan valitsema yksityinen palveluntuottaja olisi kaukana. Lehtitietojen perusteella kuusamolaiset ovat uuteen järjestelyyn hyvinkin tyytyväisiä. Valtakunnan päätöksentekijät saattavat jossakin vaiheessa herätä, jos kuntalaiset ryhtyvät reissaamaan kovinkin pitkiä matkoja terveyspalvelusetelin valtuuttamana. Kuntien terveyspalvelusetelikokeiluista saattaakin tulla ajan mittaan mielenkiintoinen tutkimuskohde myös Kelalle. Terveyspalveluseteli versus yksityisten palvelujen Kela-korvaukset Kunnan järjestämis- ja rahoitusvastuulla terveyspalveluseteli sisältää kunnan ja valtion rahaa. Kela-korvaus on pääosin valtion rahaa. Kuluttajan valinnassa kunnan myöntämät terveyspalvelusetelit hakkaavat Kela-korvauksen mennen tullen, koska ne ovat arvoltaan huomattavasti ruhtinaallisempia. Esimerkiksi yksityislääkärikäynneistä maksettavat sairausvakuutuskorvaukset ovat pysyneet lähes muuttumattomina 15 vuoden ajan ja korvattava osuus on enää neljänneksen lääkäreiden palkkioista. Jos samaa palvelua varten kuluttajalla on mahdollisuus saada sekä terveyspalveluseteli että myös vaihtoehtoisesti Kelakorvaus, Kela-korvauksen ainoa kilpailuvaltti verrattuna terveyspalveluseteliin on se, että Kela-korvaus mahdollistaa lähes täydellisen kuluttajan valinnan vapauden. Sitä ei tarvitse anoa erillisen kunnallisen hallintokoneiston kautta. Rinnakkaisia järjestelmiä alkaa muodostua erityisesti hammashoidossa, kevään 2011 aikana myös Helsingissä. Yksittäisen kansalaisen näkökulmasta terveyspalveluseteli on varmasti parannus, varsinkin jos hoitoon pääsy nopeutuu ja omavastuu yksityisestä palvelusta pienenee. Jos terveyspalvelusetelijärjestelmä laajenee entisestään, veronmaksajan ja koko järjestelmän näkökulmasta kahden rinnakkaisen yksityistä palvelutuotantoa tukevan järjestelmän ylläpito voi muodostua suureksi tuhlaukseksi. Tulevaisuuden kysymyksiä on myös se, voiko kunnallinen satunnainen, kysyntäpiikkejä tasaava terveyspalvelusetelijärjestelmä luoda vakaan toimintaympäristön yksityiselle yritystoiminnalle. Kela-korvausjärjestelmän vahvuuksia ovat kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu. Valtakunnalliset korvausperusteet ja tietojärjestelmät mahdollistavat kevyen hallinnon ja jatkuvuuden. Kela-korvausjärjestelmää voitaisiin kehittää siten, että siitä tulisi jatkossa merkittävä terveyspoliittinen työkalu. Järjestelmän tulisi tukea erityisesti kustannusvaikuttavaa hoitoa ja pitkäkestoisia potilassuhteita. Nykyiset tietojärjestelmät mahdollistaisivat jo nyt palvelujen ajantasaisen hintaseurannan vaikkapa internetsovelluksena. Hennamari Mikkola terveysturvan tutkimuksen päällikkö Kelan tutkimusosasto 11

12 Yrjö Närhinen aloitti Terveystalo-konsernin toimitusjohtajana BBA Yrjö Närhinen on toiminut Terveystalo -konsernin toimitusjohtajana alkaen. Mikä on työhistoriasi? Aloitin työni Procter & Gamble Suomen toiminnoissa aluemyynnissä ja myöhemmin avainasiakaspäällikkönä. Siirryin Pohjoismaiden toimintoihin Tukholmaan, josta Norjan markkinointipääliköksi ja takaisin Suomeen Kesko asiakkuudesta vastaavaksi. Olin vastuussa Pohjoismaiden kaupallistamisesta vastaavana Norjan ja Suomen toimitusjohtajana. Ennen Terveystaloon siirtymistä toimin Hartwallin toimitusjohtajana. Miksi Terveystaloon? Terveystalo on Suomen johtava terveyspalveluiden tuottaja, jolla on vahvat ambitiot kehittää alan johtava palvelukokonaisuus. Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja dynaaminen murroksessa oleva ala. Uskon Terveystalon voivan olla vastuullinen ja aktiivinen tekijä luodessamme huomisen hyvinvointivaltiota. Terveystalolla on vahvat osaajat ja Toimitusjohtaja Yrjö Närhinen kattava verkosto, siksi olen ylpeä voidessani olla osa sen kehitystä. Mitkä näet yksityisen terveydenhuollon suurimmiksi haasteiksi lähitulevaisuudessa? Voidaksemme varmistaa suomalaisen terveydenhuollon kustannustehokkuuden, laadun ja saatavuuden meidän on aktiivisesti etsittävä toimintatapoja, joissa yksityinen ja julkinen yhdessä kehittävät palvelukokonaisuuksia asiakkaan hyödyksi. Yksityisenä toimijana meidän tulee aina kehittää asiakaskeskeisesti palvelukokonaisuuttamme niin, että voimme tarjota laadukkaan ja kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vaikka toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti, tulee meidän aina yhteistyössä toimia keskustelukumppanina asiakkaan etuja puolustaen. Onnistuessamme siinä voimme kestävällä tavalla panostaa toimintojen kehittämiseen ja laatuun. Missä ovat Terveystalon kehittämisen painopisteet? Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen, yritys/kunta yhteistyön kehittäminen ja positiivisen ja kehittävän työpaikan luominen osaajille. Millaisena haluaisit jättää Terveystalon seuraajallesi? Suomen johtavana, kasvavana ja kannattavana Asiakasvetoisten Hyvinvointipalvelujen moniosaajana. (HL) Reseptiksi terveysliikuntaa! TERVEYSLIIKUNNALLA TULOKSIIN Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija, verkostoidu terveysliikunnan edelläkävijän kanssa ja ohjaa asiakkaasi liikkumaan uudella, motivoivalla ja tuloksellisella tavalla. Fysioterapeuttimme käy jokaisen asiakkaamme kanssa läpi liikuntatottumukset ja harjoitusohjelmaan vaikuttavat terveystiedot. HealthEx-terveysliikunnassa kaikki harjoitteet tehdään turvallisesti istuen ja selkä tuettuna. Faktoja HealthEx-terveysliikuntapalveluista Vain 30 minuuttia! Vastaa noin 1,5 tunnin kuntosaliharjoittelua Ylläpitää ja nostaa kuntoa ennaltaehkäisee ja jopa parantaa Hauskaa ja turvallista helppokäyttöisillä terveysliikuntalaitteilla Tehokasta rasvanpolttoon sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin Edistyksellinen seuranta- ja palautejärjestelmä motivoivat tulokset Älykäs ja päivittyvä yksilöllinen terveysliikuntaohjelma Tutustu lisää osoitteessa ja ota yhteyttä paikkakuntasi terveysliikuntapisteeseen. HELSINKI OULU LAPPEENRANTA ROVANIEMI KOTKA JOENSUU 12

13 Ajankohtaista palvelutuotannosta Vesa Ekroos Laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n muuttamisesta Kuva: MarinaAurora.com Laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 pykälän väliaikaisesta muuttamisesta (HE 183/2010 vp) hyväksyttiin presidentin esittelyssä Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä sairaanhoidosta voidaan maksaa sairaanhoitokorvaus sairausvakuutuslain perusteella. Laki astuu voimaan ja on voimassa saakka. Tämä teknisesti melko pieni lakimuutos on nostanut pintaan huomattavan määrän tunteita ja virittänyt paljon puolesta- ja vastaanajattelua sekä kirjoittelua. Yksityisen sektorin kannalta asiaa katsottuna pitäisin huolestuttavana lain määräaikaisuutta. Lakiin kirjattiin Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksesta määräaikaisuus. Laki on siis voimassa vuoden 2015 huhtikuun loppuun. Valiokunnan kannanotossa todetaan mm.: Käynnissä olevien uudistushankkeiden sekä esityksen vaikutuksiin liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, ettei lainmuutosta toteuteta pysyvänä. Oma tulkintani on, että määräaikaisuus voi liittyä myös Kela:n maksamien SV-korvausten tulevaisuuteen. THL:n asiantuntijaryhmän julkaisemassa raportissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet ehdotetaan mm., että työterveyshuollon vapaaehtoisten palvelujen sairausvakuutuskorvaus poistetaan (korvausluokka II). Edelleen raportissa ehdotetaan, että sairausvakuutuskorvaus yksityisiltä lääkäripalveluilta sekä tutkimukselta ja hoidolta poistetaan. Toinen lakiehdotukseen Eduskuntakäsittelyn aikana tehty lisäys oli: Valiokunta pitää tarpeellisena, että laissa säädetään, milloin palvelujen antajaa pidetään sellaisena yksityisenä palvelun antajana, jonka hoidosta potilas on oikeutettu korvaukseen. Ja edelleen: Yhtiössä pitää olla yksityistä omistusta vähintään 25 prosenttia. Edellytyksenä hyvälle lopputulokselle on kilpailuneutraliteetin sataprosenttinen toteutuminen Suomalaisessa terveydenhuollossa on jo vuosikymmenten ajan mietitty, miten julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin voimavarat voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla kohdistaa suomalaisen potilaan hyväksi. Uusi laki avaa tähän uuden mahdollisuuden. Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon puitteissa perustaa osakeyhtiöitä, jotka sitten vuokraavat toimitilansa julkisen sektorin palveluntuottajilta. Lain edellyttämä 25 prosentin yksityinen omistusosuus näissä yhtiöissä toteutuu, kun osakkaiksi tulevat esimerkiksi toimintaa harjoittavat lääkärit ja muu ammattihenkilöstö, yksityisen ja kolmannen sektorin terveydenhuollon palvelutuottajayhteisöt tai vaikkapa alan ulkopuoliset osakkeenomistajat. Tässäkin uudessa tilanteessa tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta ja rohkeutta uusiin asetelmiin. Mielenkiintoinen lisä uuden lain synnyttämässä keskustelussa on ollut Kilpailuviraston näkemys asiassa. Kilpailuviraston johtaja Martti Virtanen toteaa mm. (Mediuutiset ): On aina hyvä kun markkinoille tulee uusia toimijoita. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että alikäytettyä kapasiteettia hyödynnetään palvelujen tarjoamiseksi. Olennaista on kuitenkin, että julkisia tiloja ei saa vuokrata alihintaan. Avainasioita ovat kilpailun toimivuus ja tasapuolisuus. Uusi laki avaa myös suurten kaupunkien ja kasvukeskusten ulkopuolella toimivien kunnallisten terveyskeskusten lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle mahdollisuuden potilaiden hoitamiseen yksityisvastaanottoperiaatteella. Samalla järjestelmä mahdollistaa entistä laajemmalle joukolle kansalaisia yksityislääkäripalvelun yhtenä vaihtoehtona. Ehdottomana edellytyksenä kaikkien osapuolten kannalta hyvälle lopputulokselle on kuitenkin kilpailuneutraliteetin sataprosenttinen toteutuminen. Kuten totesin tämän lehden viime numerossa (Terveyspalvelut 4/2010); miksi kansalaisille ei annettaisi uusia vaihtoehtoja terveyspalvelujen saatavuudelle ja miksi lääkärit ja muu ammattihenkilöstö eivät voisi niin halutessaan saada lisäansioita? Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija 13

14 LPG Solustimulaatiohoidot ihon ikääntymistä vastaan Aktivoi kollageeni- ja elastiinituotantoa luonnollisesti, turvallisesti, välittömästi Tulosten Uskomattomien tulosten salaisuus on se, että stimulointi vaikuttaa sidekudossolun ytimeen aktivoiden kollageenituotannon luonnollisesti. EndermoliftTM: Tasoittaa juonteet, rypyt Kirkastaa ihoa* Kiinteyttää LipomassageTM: Tasoittaa selluliittia Kiinteyttää Muotoilee Hoikistaa Kuorii Kiihdyttää lipolyysiä Rasvasolut pienenevät Rasvakudos vähenee LPG tarjoaa vastuullista kauneutta, hoitojen tulee olla tutkittuja ja luonnollisia. 25 vuoden ajan LPG on ollut kansainvälisesti tunnettu solustimulaation markkinajohtaja. Cellu M6:n vartalo- ja kasvohoitojen teho on osoitettu yli sadassa tieteellisessä tutkimuksessa. (www.cosire-lpg.com) 14

15 Julkisen sektorin näkökulma Aki Lindén Julkis-yksityinen vai yksityis-julkinen? Kuva: Jarmo Nummenpää 15 HUS:n suunnitelmat ns. HYKSin Oy:n perustamisesta ovat saaneet erittäin paljon julkisuutta viime aikoina. Toiminnan suunniteltuun laajuuteen nähden - noin 1 % HUS:n liikevaihdosta - julkisuus on ollut ylimitoitettua. Toisaalta ymmärrän, että asia kiinnostaa, koska tässä liikutaan monessa mielessä herkällä alueella. Palataanpa aivan lähtökohtiin esimerkin avulla. Kaupungeissa terveyskeskuksen tuottama hammashoito ei koskaan laajentunut kattamaan koko hammashoidon kysyntää. Esimerkiksi Turussa terveyskeskuksen volyymi edusti vain noin puolta kaikesta hammashoidosta. Tällaisessa tilanteessa on yksityiselle tuotannolle olemassa rakenteellinen tilaus. Aikaisemmin asia hoidettiin siten, että terveyskeskuksen tuotanto oli selkeästi rajoitettu lapsiin ja nuoriin ja joihinkin erityisryhmiin. Muun väestön oli pakko hakeutua yksityishammaslääkärille, koska terveyskeskukseen he eivät päässeet. Kun sairausvakuutus ulottui myös hammashuoltoon, tuli yksityinen hoito hieman aiempaa edullisemmaksi. Nykyisin käytetään laajasti myös ostopalvelua, jossa kunta välittää potilaille hoidon terveyskeskushinnalla. Silti riittää kävijöitä myös ihan perinteisellä yksityisvastaanotollakin. Miten kunnan tulisi suhtautua siihen, jos terveyskeskushammaslääkäri ehdottaa, että hän voisi kahtena iltana viikossa vuokrata kunnan tilat ja laitteet käyttöönsä ja toimia niissä yksityisenä ammatinharjoittajana? Minä suhtautuisin pomona ehdotukseen myönteisesti. Nyt myös lainsäätäjä on päättänyt tulla potilasta vastaan säädettyään sellaisen muutoksen sairausvakuutuslakiin, että potilas saa hoidosta korvauksen myös silloin, kun tuotantopaikkana on ns. julkinen tila. Voisin kuvitella, että terveyskeskushammaslääkäri, joka haluaa tehdä yksityistä lisätyötä, on tyytyväinen ja saa lisää motivaatiota pysyä julkisessa virassa, koska siihen liittyy tällainen etu. Myös terveyskeskus voi olla tyytyväinen. Se saa tiloista ja laitteista vuokratuloja ja sitouttaa hammaslääkäriä tällä porkkanalla perusvirkaansa. Varmasti myös potilaat ovat tyytyväisiä. Jokainen ymmärtää, että pitkä jono hammaslääkärin päiväaikaiselle kunnan vastaanotolle ei johdu hammaslääkärin laiskuudesta, vaan siitä, että julkisesti rahoitetun toiminnan laajuus on kerta kaikkiaan aivan liian pieni koko kysyntään verrattuna. Ei tästä pidä syyllistää ahkeraa työntekijää, vaan päättäjiä, jotka eivät ole resursoineet riittävästi kunnan omaan tuotantoon. Usein tarjotaan keskustelussa vaihtoehdoksi yksityistoiminnalle kunnan maksamaa lisätyötä. Se sopii varmasti hammaslääkärille ja potilaille, mutta ongelma onkin ollut kokonaan siinä, että kunnat eivät ole olleet siihen valmiita siinähän kuluisi kunnan rahaa. Tietysti sitä kuluu myös ostopalveluissa ja palveluseteleissä. Olenkin ihmetellyt, että mistä niihin riittää rahaa, mutta ei oman henkilökunnan lisätöihin! Syyt taitavatkin olla enemmän ideologisia kuin toiminnallisia? Vain yksi osa tulevan HYKSin Oy:n toiminnasta olisi itse maksavien potilaiden hoitamista HYKSin Oy:ssä on kysymys tästä samasta asiasta, mutta suuremmassa laajuudessa ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Ei julkisesti rahoitettu erikoissairaanhoitokaan kata kaikkea kysyntää. Neljä miljoonaa Kelan osittain korvaamaa yksityislääkärikäyntiä on tästä todisteena. Julkisesta sairaalasta ei edes saa tilata suoraan erikoislääkärin vastaanottoaikaa, vaan lain mukaan tarvitaan lähete. Tällä tavalla myös erikoissairaanhoidossa on rakenteellisesti luotu laajat yksityisen tuotannon markkinat. Kuitenkin vain yksi osa tulevan HYKSin Oy:n toiminnasta olisi tällaisten itse maksavien potilaiden hoitamista. Toinen osa olisi lakisääteisten vakuutusten kautta rahoitettu hoito eli liikenne- ja työtapaturmapotilaat. Nyt näiden potilaiden akuutti hoito tehdään jo julkisissa sairaaloissa, mutta sen jälkeen potilaat siirtyvät hoidettaviksi yksityissektorille. Pääsyy tähän on julkisen toiminnan pidempi jonotusaika. Niillä lisäresursseilla, jotka vakuutusyhtiöiltä saataisiin potilaiden kautta, voitaisiin luoda nopeampi prosessi. Se olisi varmasti jonkun mielestä ohituskaista, mutta tämä ilmaisu on mielestäni väärä. Kunnan maksaman hoidon resurssit eivät yhtään pienenisi, joten kuntapotilaiden jonot eivät pidentyisi. Todennäköisesti kävisi toisin päin: paine lisätä myös kuntien rahoittamaa hoitoa kasvaisi ja sen seurauksena jonot lyhenisivät. Kolmas asiakassegmentti olisivat esimerkiksi ulkomaalaiset potilaat tietyissä erityistapauksissa. Heihin pätee sama kuin edellä vakuutusyhtiöihin: raha tuo lisäresurssit ja kuntien maksamien potilaiden hoito ei heikkene. Osin kysymys on potilaista, joita jo hoidetaan julkisissa sairaaloissa, ja uudella mallilla voitaisiin periä hoidosta korkeampi hinta, josta hyötyisivät sekä sairaalan kuntaomistajat että osin myös henkilöstö. Kirjoittaja on HUS:n toimitusjohtaja

16 Suojaa vatsasi! WHO määritteli lokakuussa 2009 alkoholijuomien sisältämän sekä alkoholista elimistössä muodostuvan asetaldehydin ensimmäisen luokan karsinogeeniksi ihmiselle. Vaarassa ovat erityisesti ne, joilla on joko helikobakteeriinfektion tai autoimmuunitaudin aiheuttama mahalaukun limakalvovaurio (atrofinen gastriitti) ja siitä johtuva hapoton maha. Hapottomassa mahassa suun mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan juomien tai ravinnon alkoholista ja myös ravinnon sokereista asetaldehydiä. Lääkkeilläkin aikaansaatu hapoton maha samoin kuin mahaleikkauksen jälkitila aiheuttaa asetaldehydialtistuksen. Myös helikobakteerit pystyvät tuottamaan asetaldehydiä paikallisesti. Hapottoman mahan aiheuttava atrofinen gastriitti ja helikobakteeri-infektio voidaan luotettavasti todeta verinäytteestä GastroPanel-tutkimuksella sdssdsdsdsd Lue lisää osoitteessa Hapoton maha ja helikobakteeri-infektio ovat mahasyövän tärkeimmät riskitekijät. Hapoton maha lisää myös ruokatorvisyövän riskiä. Lue lisää osoitteessa / Diagnostiikka Riskiryhmiin kuuluu yli viisi prosenttia suomalaisista. Kuulutko Sinä? Testaa asetaldehydialtistuksesi osoitteessa: Biohit Oyj Laippatie 1, Helsinki Puh Faksi saatavana vain apteekeista

17 Liikuntalääketiede Mehiläinen Liikuntaklinikat Hoitoa huipuille ja harrastajille Mehiläisen lääkärikeskus- ja sairaalapalveluiden liiketoimintajohtaja Kai Vesterinen. Mehiläinen on uranuurtaja liikunta- ja urheiluvammojen hoidon kehittäjänä ja palveluntuottajana. Liikuntaklinikoiden asiakaskunta ulottuu maanlaajuisesti huippu-urheilijoista aktiiviliikkujiin. Mehiläisessä panostetaan tänä päivänä myös vahvasti vammojen ennaltaehkäisyyn yhteistyössä junioriurheiluseurojen kanssa. - Olemme jo vuodesta 2001 lähtien palvelleet asiakkaitamme urheilu- ja liikuntaklinikkatoiminnassa aloittaen huipulta eli huippu-urheilijoiden vammojen hoidosta. Olemme monilla alueilla edelläkävijöitä liikkuvien ihmisten palveluiden kehittämisessä, Mehiläisen lääkärikeskus- ja sairaalapalveluiden liiketoimintajohtaja Kai Vesterinen kertoo. - Liikuntavammojen nopea hoito on tuloksekasta. Sen tiedämme huippuurheilijoiden parissa tekemästämme pitkästä yhteistyöstä. Mehiläiseen kertyneestä osaamisesta hyötyvät kaikki liikuntaa harrastavat. Standardisoidut hoitomallit ja vuosien aikana kehittynyt ammattitaito on tuotu arkikuntoilijoiden saataville. Mehiläisestä saa apua myös liikunnan aloittamiseen liittyviin terveydellisiin haasteisiin. Mehiläisellä on tällä hetkellä valtakunnallisesti kahdeksan aktiivisesti toimivaa Liikuntaklinikkaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Jyväskylässä ja Oulussa. Toiminnan laajuutta kuvaa, että klinikoilla toimii yhteensä lähes sata lääkäriä. Klinikoiden tavoitteena on toimia sekä huippu-urheilijoiden että muiden liikkujien parhaaksi soveltamalla uusimpia tutkimus- ja hoitomenetelmiä. Merkittävä Mehiläisen ortopedisen ja liikuntalääketieteellisen osaamisen keskittymä löytyy Jyväskylästä, jossa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin liikuntalääketieteen klinikka liittyi vuonna 2010 osaksi Mehiläistä. Klinikan vastaanotto- ja diagnostiikkatoiminta tarjoaa pääsyn mm. urheilulääkärin, ortopedin, fysiatrin ja fysioterapeutin luo. Liikuntaklinikan toiminta-ajatuksena on nopeuttaa hoidon arviointia, suunnittelua ja toteutusta. Jyväskylän toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, miten Mehiläisessä huippuosaajien välisestä yhteistyöstä on tehty joustavaa ja saumatonta. Mehiläisen kaikki Liikuntaklinikat tekevät yhteistyötä niin liigajoukkueiden, lajiliittojen kuin paikallisten urheiluseurojenkin kanssa. Kuvaava esimerkki löytyy Turun seudulta, missä palveluita käyttävät yhtä lailla jalkapalloa Veikkausliigassa pelaava TPS kuin lounaissuomalaisten farmiseurojen yhteenliittymä Southwest Unitedkin. Urheilupiireissä on huomattu, että harjoittelun tukena luotettava, aktiivinen ja ammattitaitoinen liikuntalääketieteen kumppani on tärkeä osa taustajoukkoa. Junioritasolla tehtävä yhteistyö on liikunta- ja urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä suuressa roolissa. Ravitsemukseen, liikuntaan ja lepoon liittyvän hyvinvointitiedon tuominen arkitasolle on asiantuntijoiden työnsarkaa siinä missä vammojen hoitokin. - Parhaat tulokset saavutetaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Mehiläinen on esimerkiksi jo kymmenen vuotta toiminut Suomen Olympiajoukkueen kumppanina. Lääketieteellisen ja terveydenhoidollisen osaamisen tarjoaminen jatkuu tämänkin olympiadin ajan eli vuoden 2012 Lontoon kesäkisoihin asti, Vesterinen sanoo. Mehiläisen Liikuntaklinikoiden toimintaan osallistuvalla ammattilaistiimillä on yhteinen ajatus: Liikunnan tulee olla kivaa kaikissa elämänvaiheissa. - Liikkuva kansa pysyy terveenä, Vesterinen kiteyttää. Aleksi Kujanpää Teksti pohjautuu toimittaja Päivi Remeksen kirjoittamaan artikkeliin. 17

18 Avohoitotalo uudistaa sairaanhoitopiirin hoitokäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi Avohoitotalo otettiin käyttöön maaliskuun alussa. Kyseessä on sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke sen jälkeen, kun vanha OYS nousi Kontinkankaalle Avohoitotalon valmistuminen käynnistää sairaanhoitopiirissä mittavan hoitoprosessien ja toimitilojen kehittämisen. 18

19 Avohoitotalossa voidaan tehdä polikliinisesti joitakin sellaisia hoitoja, jotka aikaisemmin vietiin leikkaussaliin. Rannekanavaleikkausta tekemässä käsikirurgi Marko Sunnari ja sairaanhoitaja Riitta Isomaa. Taustalla sairaanhoitaja Teija Puutio. Kuva: Juha Sarkkinen. Avohoitotalo on Oulun yliopistollisen sairaalan taakse, Medipoliksen viereen rakennettu uusi sairaalarakennus, johon keskitetään valtaosa sairaanhoitopiirin lyhytjälkihoitoisesta kirurgiasta (Lyhki). Vanhalta puolelta vapautuvista leikkaussaleista osa saneerataan perinteistä leikkaustoimintaa varten, osa kokonaan muuhun käyttöön. Kaikkiaan leikkaussalien nettolisäys on kolme. Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiirin leikkauskapasiteetti kasvaa. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan se tarkoittaa sitä, että leikkausjonot saadaan hoidettua pois. Tähän asti jonoja on ollut vaikea purkaa tilarajoitteiden takia edes ylitöinä. - Uusien tilojen myötä pystymme järjestämään myös vuodeosastotoiminnan nykypäivän vaatimusten mukaisesti. Kun Lyhki siirtyy uuteen taloon, pystymme varaamaan vanhalle puolelle yhden salin päivystysleikkauksille ja yhden salin infektiopotilaiden leikkauksille, Oukka kertoo. Avohoitotalon magneettikuvauslaite edustaa tekniikaltaan alansa huippua, ja on Suomen ensimmäinen uusimman sukupolven laite kolmen teslan kenttävoimakkuudella. Laite mahdollistaa entistä monipuolisemmat ja tarkemmat kuvaukset ja tulee myös olemaan tärkeässä osassa OYS:ssa tehtävässä radiologisessa tutkimustyössä. Säätöpöydän ääressä osastonhoitaja Marjatta Kristo. Kuva: Juha Sarkkinen. Yksi OYS:n ongelma on ollut sisääntulorampin ruuhkaisuus. Sairaanhoitopiirillä on nykyisellään noin avohoitokäyntiä. Kaikki kävijät ovat tulleet sisään samaa väylää. Nyt näistä käynneistä siirtyy Avohoitotalon puolelle eli nykyiseen sisäänkäyntiin verrattuna toiselle puolelle vanhaa kiinteistömassaa. Uusi tiimityön malli käyttöön Operatiivisen tulosalueen johtaja Kari Haukipuro kertoo, että leikkaustoimintaa tehostetaan kolmipaikkaisen induktiotilan avulla. Potilaat voidaan valmistella siellä leikkausta varten samanaikaisesti, kun varsinaisessa salissa on edellinen leikkaus käynnissä. Näin lyhennetään potilaan vaihtoon kuluvaa aikaa. Myös jälkihoito tehostuu uuden, entistä suuremman heräämön myötä. - Avohoitotalossa tullaan tekemään polikliinisesti paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka on tähän saakka tehty leikkaussalissa. Näin voidaan vapauttaa leikkaussalien kapasiteettia vaativampia toimenpiteitä varten. Myös vuodeosastohoitoja voidaan vähentää lisäämällä polikliinista toimintaa, Haukipuro sanoo. Avohoitotaloon on perustettu aikuisten reumakeskus, joka on lajissaan ainutlaatuinen yksikkö Suomessa. Se vastaa keskitetysti reumapotilaiden tutkimuksista, lääkehoidoista, ohjauksesta, terapioista, leikkauksista sekä poliklinikka- ja vuodeosastotoiminnasta. Avohoitotaloon on kehitetty uusi hoitotyön tiimimalli potilasryhmäkohtaiset tiimit. Niissä poliklinikan ja leikkausyksikön toiminta yhdistyy kokonaisvaltaiseksi hoitoprosessiksi. Tiimien henkilökunta huolehtii ajanvarauksesta, poliklinikkakäynnistä, operatiivisesta toiminnasta sekä jälkihoidosta. Sama tiimi huolehtii potilaasta koko hänen hoitoprosessinsa ajan. Näitä uusia tiimejä on kirurgiassa neljä ja reumakeskuksessa yksi. Jokainen tiimi pohtii omien potilasryhmiensä hoitoprosessia ja kehittää sitä jatkuvasti. Tällainen työskentely on potilaan kannalta yksilöllisempää. Samalla se on sairaalan kannalta tehokkaampaa, koska siinä vältytään tekemästä hoitoprosessin aikana samoja asioita moneen kertaan. 19

20 Myös Oulun kaupungin röntgentoiminta Avohoitotaloon Oulun kaupunki on lopettanut oman röntgentoimintansa ja ostaa vastaisuudessa röntgenpalvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Henkilökunta on siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen. Oulu oli jo aikaisemmin keskittänyt röntgentoimintansa Kontinkankaalle. Kun toiminta on nyt siirtynyt OYS:n Avohoitotaloon, oululaiset asiakkaat saavat palvelunsa fyysisesti lähes samasta paikasta. Etäisyyttä entiseen palvelupisteeseen ei ole kuin muutama sata metriä. Avohoitotalon röntgenosaston kuvausmenetelminä ovat natiiviröntgentutkimukset, ultraäänitutkimukset, mammografiatutkimukset- ja toimenpiteet, mammografiaseulonta, läpivalaisutoimenpiteet ja magneettitutkimukset (MRI). Oulun yliopistollisen sairaalan kuvantamisen tulosyksikössä mammografiatutkimukset keskittyvät Avohoitotalon röntgeniin. Avohoitotalon röntgenissä on ensimmäisenä Suomessa mammografiatoiminnot keskitetty samaan yksikköön. Mammografiayksikössä tehdään kliinistä mammografiaa, toimenpidemammografiaa ja seulontamammografiaa. Edessä runsaasti rakentamista ja saneeraamista OYS:n vanhoja rakennuksia on vuosien varrella pitänyt saneerata muuttuvien hoitotekniikoiden takia useaan kertaan. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kertoo, että tuo saneeraaminen on käynyt koko ajan vaikeammaksi, kun tilaa ei ole ollut riittävästi. Avohoitotalo on voitu rakentaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi, ja kun osa toiminnoista siirtyy sinne, vanhojen rakennusten tilajärjestelyihin ja saneerauksiin saadaan uutta pelivaraa. - Sairaanhoitopiirin korjausrakentamisen tarve on erittäin merkittävä. Avohoitotalon hankkeeseen sisältyi jonkin verran vanhojen tilojen saneeraamista uuteen käyttöön, mutta laajamittaisemmasta saneeraamisesta päätetään valmisteilla olevassa kiinteistöstrategiassa, Leskinen kertoo. Myös uudisrakentamisen tarve on jatkossa huomattava. Avohoitotalossa on kahdeksan uutta leikkaussalia lyhytjälkihoitoista kirurgiaa varten. Sairaanhoitaja Hilkka Tihinen avustamassa potilaan nukutuksessa. Kuva: Juha Sarkkinen. Avohoitotalon varsinainen rakennustyö kesti noin kaksi vuotta. Rakennusvaihe on työllistänyt noin sata rakentajaa. Arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Pekka Lukkaroinen. AVOHOITOTALON RAKENNUSPROJEKTI Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa Talo otettiin käyttöön maaliskuun 2011 alussa. Rakennustöiden kokonaiskustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Sairaalalaite-, irtokaluste- ym. irtaimistohankinnat noin 10 miljoonaa euroa. Uudisrakennuksen pinta-ala bruttoneliömetriä. Uudisrakennuksen huoneistoala huoneistoneliömetriä. Vanhojen tilojen muutostöiden pinta-ala 933 bruttoneliömetriä. Uudisrakennuksessa on viisi maanpäällistä kerrosta ja kaksi maanalaista kerrosta. AVOHOITOTALO Perinteinen ja automaattinen ilmoittautuminen 8 leikkaussalia Kirurgian ja neurokirurgian poliklinikka 21-paikkainen heräämö Reumakeskus, johon on keskitetty aikuisten reumahoito kokonaisuudessaan Radiologian osaston tilat, myös Oulun kaupungin perusterveydenhuollon radiologia Laboratorioiden näytteenotto Pieni ravintola Pysäköintitiloja 150 autolle. (Asiakkaat ja henkilökunta). Alempaa parkkialuetta voidaan käyttää myös väestönsuojana Sosiaalitiloja, kokoustiloja 20

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen

Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle. to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Oulun Työterveys liikelaitoksen esittely uudelle valtuustolle to 17.1.2013 klo 19.15 19.45 Oulun Työterveys, johtaja Tuomas Kopperoinen Työterveyshuoltoa koskevia säädöksiä Jokaisen työnantajan on järjestettävä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta Kaupunginhallitus 304 12.09.2016 Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta 2156/00.01.00/2016 KHALL 12.09.2016 304 Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot