Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1 2/11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1 2/11"

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1 2/11 toukokuu maj

2 Sisältö Sairaalaviesti 1 2/2011 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jussi Merikallio Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marju Keltanen Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 4800 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Tarja Engblom Kanta-Hämeen shp Osoitteenmuutokset soster Seuraava numero ilmestyy syyskuussa Pääkirjoitus: Keinoja tuottavuuden parantamiseen 3 Ledare: Metoder för produktivitetsförbättring 4 Terveydenhuoltolain vaikutus potilastietojen käsittelyyn 5 Ohjeita Terveydenhuoltolain soveltamiseen 7 Kymenlaakson erikoissairaanhoito uudistuu 9 Kuntalaskutusta Kymenlaaksossa 10 Medi-IT Oy on kasvun tiellä 11 Kuntien Tiera Oy 12 Sähköisiä reseptejä on kirjoitettu jo yli Turussa ja Kotkassa 13 Sähköinen lääkemääräys kansallisesti yhtenäinen toimintatapa ja sen jalkauttaminen 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon operatiivisen ohjauksen yksikkö 17 KArkisto2 sähköisen potilaskertomusarkiston testaus ja pilotointi Kuopiossa 19 Palveluiden ja rakenteiden uudistaminen haastaa sähköisen tiedonhallinnan toimijat tiiviimpään yhteistyöhön 21 Asiakastiedon hyödynnettävyys on sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen ydin 23 Tiedän, mutta en kerro julkisen erikoissairaanhoidon sähköinen potilaskertomus 26 Hoitotyö ja moniammatillinen kirjaaminen asiantuntijaryhmän tilanne ja tehtävät 29 Tiedolla johtaminen kliinisen hoitotyön kehittämisessä 30 Taltioinnissa tiedot ovat tallessa ja hyödynnettävissä 33 EBMeDS päätöksentukea potilaan hoitoon 35 Siirtyminen terveydenhuollon mobiilimaailmaan 37 Palvelut pyörillä esimerkkejä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin liikkuvista palveluista 40 Terveyskioskista terveysneuvontaa kaikenikäisille 43 Röntgenkuvien tulkinta on muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi 45 Uusi perusterveydenhuollon avohoidon tiedonkeruu (AvoHILMO) alkanut 46 Hinnat osa avoimuutta 47 Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu Lonkka- ja polviproteesit Suomessa Lastensuojeluilmoitus, ennakollinen lastensuojeluilmoitus ja pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi 55 DRG Tavoitteena laadukas tuotteistus ja parempi vertailtavuus 56 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen 59 ISSN

3 Keinoja tuottavuuden parantamiseen Tuottavuuden parantaminen on yksi terveydenhuoltojärjestelmän keskeisistä tavoitteista. Se sisältää lukuisia haasteita, joista eräs tärkeimmistä on siirtyminen mekaanisesta tuottavuuskäsitteestä vaikuttavuuteen. Yksittäisten suoritteiden kustannusten seuraamisen sijaan tulee arvioida potilaan koko hoitopolun panosmääriä ja suhteuttaa ne hoidon tuottamaan terveyshyötyyn. Suomalainen erikoissairaanhoito pärjää kansainvälisissä tuottavuusvertailuissa erinomaisesti. Tästä huolimatta myös erikoissairaanhoidon on osallistuttava tuottavuuden parantamistalkoisiin. Tuottavuuden parantamista tarvitaan terveydenhuollon kaikilla osa-alueilla sekä yksittäisiä toimenpiteitä toteutettaessa että erityisesti hoitokokonaisuuksia ja -prosesseja kehittäessä. Tuottavuuden parantaminen ja kohdentaminen terveyshyötyjä tuottaviin ja vaikuttaviin palveluihin on yhteinen tavoite. Miten se toteutetaan ja miten sitä mitataan, sisältää lukuisia erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja. Tuottavuuden mittaamistavat ohjaavat myös tuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä sitä saa mitä mitataan -periaatteen mukaisesti. Siksi tuottavuuskäsitteen relevantti määritelmä ja mittaaminen ovat välttämättömiä. Oleellista on miettiä, millä keinoilla tuottavuutta voidaan selvittää, seurata ja parantaa sekä millaisia kehityshankkeita tulisi tehdä. Keinovalikoiman on oltava laaja ja sen tulee sisältää sekä kliinisen tutkimuksen tuottamia uusia menetelmiä että tuotantotalouteen perustuvia prosessuaalisia kehityskohteita. Tietoteknologiaa sekä tiedon hallintaan ja käsittelyyn liittyviä keinoja ei ole riittävästi hyödynnetty tuottavuuden parantamisessa. Tietotekniikka tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta, joista esimerkkinä voidaan mainita kaksi kirjainyhdistelmää, DRG ja GTT. DRG on kansainvälisesti vakiintunut erikoissairaanhoidon luokitus ja tuotteistustyökalu, jota käytetään niin erikoissairaanhoidon laskutuksessa kuin toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Vakiintuneesta käytöstään huolimatta sen mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen on hyödynnetty vain osittain. DRG kytkee yhteen potilaan saaman hoidon ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisen näkökulmasta on oleellista arvioida potilaan saaman hoitokokonaisuuden kustannukset yksittäisen toimenpiteen tai hoitopäivän asemesta. Näin toimintaa voidaan ohjata kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden lähtökohdista. DRG-luokitus muodostaa kansallisesti hyväksytyn ja käytetyn tuoterakenteen, joten sitä voidaan käyttää oikeiden painokertoimien avulla eri yksiköissä tehtyjen hoitojen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden vertailussa. Kustannusten läpinäkyvyys ja toiminnan vertailtavuus ohjaavat toimintaa jatkuvan parantamisen myötä parempaan laatuun, vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. GTT:lla tarkoittaa tekstilouhintaa eli isoista tietomassoista sähköisesti etsittäviä lainalaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Menetelmää on hyödynnetty kansainvälisesti vakuutus- ja pankkitoiminnassa riskien analysoinnissa. Ruotsissa menetelmää on hyödynnetty laajasti erityisesti Karoliinisessa instituutissa potilasturvallisuuden parantamiseksi. Ideana on, että potilaskertomuksien sisältöjä analysoidaan ja niistä etsitään ja tunnistetaan aiemmin huomaamatta jääneitä lainalaisuuksia ja eri asioiden välisiä yhteyksiä. Menetelmää on pilotoitu TAYS:n neurokirurgian yksikössä, ja tulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Vastaavankaltaisia tiedon hyödyntämiseen liittyviä työkaluja on lukuisia. Tekstilouhinnan mahdollisuudet on syytä tutkia ja samankaltaisiin uusiin menetelmiin on syytä suhtautua avoimesti. DRG-tuotteen jatkojalostamiseen on syytä panostaa, vaikka se on luokituksena jo paikkansa vakiinnuttanut myös suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Vuosittaiset Terveydenhuollon Atk-päivät tarjoavat erinomaisen foorumin pohtia uusia tapoja toiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Jussi Merikallio Sairaalaviesti 1 2/2011 3

4 Metoder för produktivitetsförbättring Att förbättra produktiviteten är ett av de viktigaste målen för vård- och omsorgssystemet. Det innebär många utmaningar och en av de största är övergången från mekaniska produktivitetsbegrepp till effektivitet. I stället för att följa upp hur mycket enskilda ingrepp kostar bör man bedöma insatserna under hela vårdkedjan och relatera dem till den hälsonytta behandlingen ger. Den finländska specialiserade sjukvården klarar sig utmärkt i en internationell produktivitetsjämförelse. Trots detta bör också den specialiserade sjukvården vara beredd att dra sitt strå till stacken för att öka produktiviteten. Den bör förbättras inom hälsooch sjukvårdens alla sektorer men också för enskilda ingrepp och särskilt vid utvecklingen av vårdhelheter och vårdprocesser. Att förbättra och rikta produktiviteten till service som ger hälsonytta är ett gemensamt mål. Det finns många olika synpunkter på och tolkningar av hur målet ska uppnås och mätas. Metoderna för att mäta produktivitet styr också de åtgärder som finns för att förbättra produktiviteten. Därför är det nödvändigt att kunna definiera och mäta produktivitet. Det väsentliga är att planera vilka metoder som krävs för att reda ut, följa upp och förbättra produktiviteten samt att fundera ut nya utvecklingsprojekt. Metodurvalet bör vara omfattande och det bör innehålla både nya metoder som baserar sig på kliniska undersökningar och processuella utvecklingsobjekt som har sin grund i produktionsekonomin. IT och metoderna för hantering och behandling av information har inte utnyttjats tillräckligt i produktivitetsförbättringen. Datatekniken erbjuder talrika möjligheter att förbättra produktiviteten, kvaliteten och effektiviteten. Som ett exempel kan DRG och GTT nämnas. DRG är ett internationellt verktyg för klassificering och produktivitetsförbättring inom den specialiserade sjukvården. Verktyget används såväl för faktureringen som för verksamhetens utveckling och ledning. Trots den etablerade användningen har verktygets möjligheter för att förbättra produktiviteten utnyttjats endast delvis. DRG visar kopplingen mellan vården och kostnaderna för en patient. Med tanke på förbättrandet av produktiviteten och effektiviteten är det väsentligt att man i stället för att bedöma kostnaderna för enskilda ingrepp eller vårddagar bedömer kostnaderna för en vårdhelhet. På så sätt kan verksamheten styras med utgångspunkt i kostnadseffektivitet och verkningar. DRG-klassificeringen är en produktstruktur som godkänns och används på nationell nivå, vilket innebär att DRG med hjälp av de rätta viktkoefficienterna kan användas för att jämföra kostnadseffektiviteten och effekterna av vården i olika enheter. Genomskinliga kostnader och möjligheterna att jämföra verksamheterna styr verksamheten genom kontinuerliga förbättringar mot bättre kvalitet, bättre effekter och bättre kostnadseffektivitet. GTT avser informationsutvinning, dvs. att man på elektronisk väg undersöker mönster och kausala förhållanden i stora datamängder. Metoden har använts internationellt för att analysera risker inom försäkrings- och bankverksamheten. I Sverige har metoden i stor utsträckning använts särskilt för att förbättra patientsäkerheten vid Karolinska Institutet. Idén är att analysera innehållet i patientjournaler och att söka och identifiera sådana lagbundenheter och samband som inte tidigare uppmärksammats. Metoden genomförs som ett pilotarbete vid enheten för neurokirurgi vid Tammerfors universitetssjukhus. Resultaten har varit mycket lovande. Det finns talrika verktyg för liknande utvinning av information. Det finns skäl att utforska de möjligheter som informationsutvinningen ger och att vara öppen för liknande nya metoder. Det lönar sig att satsa på en vidareutveckling av DRG även om klassificeringen redan har etablerats också inom den finländska specialiserade sjukvården. Det årliga evenemanget Terveydenhuollon Atk i Lahtis är ett utmärkt tillfälle att utbyta tankar kring nya sätt att utveckla verksamheten och förbättra produktiviteten. Jussi Merikallio 4 Sairaalaviesti 1 2/2011

5 Terveydenhuoltolain vaikutus potilastietojen käsittelyyn Pekka Järvinen, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Potilastietojen käsittelyä koskevia säännöksiä on useissa eri laeissa, nyt myös uudessa voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa. Lain 9 :ssä säädetään yhteisestä potilastietorekisteristä ja rekisterissä olevien potilastietojen käsittelystä. Uusi laki muuttaa ja uudistaa aiempia muun muassa potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (jäljempänä potilaslaki) olevia säännöksiä ja periaatteita. Merkittävin muutos on mahdollisuus luovuttaa potilastietoja sairaanhoitopiirin ja sen alueen terveyskeskusten välillä ilman potilaan suostumusta, jollei potilas ole erikseen kieltänyt luovutusta. Ilman suostumusta tapahtuvien luovutusten edellytyksenä on kuitenkin aina olemassa oleva hoitosuhde potilaan ja kunnallisen terveydenhuollon toimintayksikön välillä. Lisäksi potilaalle on pitänyt antaa informaatio yhteisestä potilastietorekisteristä ja sen vaikutuksesta häntä koskevien potilastietojen käyttöön. Jäljempänä selvitetään tarkemmin terveydenhuoltolain uusia säännöksiä potilastietojen käsittelystä ja luovutuksesta sekä yhteisestä potilastietorekisteristä. Terveydenhuoltolain 9 :n taustalla on se, että potilaiden hyvän hoidon edellytyksenä ovat ajantasaiset tiedot potilaan terveydentilasta ja sairauksista sekä myös hänen aiemmista sairauksistaan ja hänelle tehdyistä tutkimuksista. Lain mukainen yhteinen potilastietorekisteri parantaa merkittävästi hoitoon osallistuvien henkilöiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä nämä tarpeelliset tiedot hoidettavasta potilaasta. Potilaalle annettava informaatio Yhteisessä potilastietorekisterissä olevien potilastietojen luovutus toimintayksiköiden välillä ilman potilaslain mukaista potilaan suostumusta edellyttää aina, että potilaalle on annettu informaatio lain mukaisesta järjestelmästä. Kunkin sairaanhoitopiirin ja sen alueen terveyskeskusten tulisi sopia keskenään yhdenmukaisesta informaatiosta. Sairaanhoitopiirien ja Kuntaliiton yhteistyönä on laadittu valtakunnallinen malli annettavalle informaatiolle, jota voidaan muokata kunkin alueen tarpeita vastaavaksi. Annettavan informaation keskeisiä asioita ovat selvitys yhteisestä potilastietorekisteristä, mahdollisuus luovuttaa siinä olevia potilastietoja toimintayksiköiden välillä ilman potilaan suostumusta silloin, kun potilaalla on hoitosuhde johonkin yhteisessä potilastietorekisterissä mukana olevaan toimintayksikköön, potilaan oikeus kieltää tietojen luovutus sekä luovutuskiellon vaikutus hoidon laatuun. Lisäksi informaation tulee sisältää tieto siitä, millaisia kieltoja potilas voi tehdä, ja että kiellon voi peruuttaa ja tehdä uudelleen. Samoin potilastietojen käytön seuranta lokitietojen avulla ja mahdollisuus pyytää selvitystä tietojen käytöstä tulee ilmoittaa potilaalle. Vasta sen jälkeen, kun edellä kuvattu informaatio on annettu potilaalle, voidaan tietojen luovutukset toteuttaa ilman potilaan erikseen antamaa suostumusta. Sen jälkeen, kun informaatio on kerran annettu, ei sitä tarvitse antaa enää uudelleen. Potilaan kielto-oikeus Potilas voi halutessaan kieltää tietojen luovutuksen toimintayksiköiden ja potilasrekisterien välillä. Kielto voi kohdistua yhteen ainoaan toimintayksikköön tai vaikka kaikkiin. Potilas voi siten kieltää esimerkiksi kunnan A terveyskeskuksen tietojen luovutuksen muihin terveyskeskuksiin ja sairaanhoitopiirille, mutta sallia muiden toimintayksiköiden väliset tietojen luovutukset. Tai hän voi kieltää sairaanhoitopiirin potilaskertomustietojen luovutukset kaikille terveyskeskuksille. Lain perusteella potilaan kielto-oikeus koskee vain toimintayksiköiden kaikkien tietojen luovutusta. Laki ei edellytä, että potilaalle tulisi antaa mahdollisuus kieltää esimerkiksi yksittäistä palvelutapahtumaa tai diagnoosia koskevan tiedon luovutusta. Toisaalta laki ei myöskään estä hienojakoisempien kieltojen toteutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (jäljempänä asiakastietolaki) perusteella toteutettavissa KanTa-palveluissa potilas voi tehdä kiellon myös palvelutapahtuman perusteella. Tällaisen palvelutapahtumaan perustuva kiellon toteuttamista myös terveydenhuoltolain mukaisessa yhteisessä potilastietorekisterissä voidaan pitää perusteltuna, koska tällöin eri järjestelmien mukaiset kieltomenettelyt olisivat yhdenmukaiset. Sen sijaan muunlaisia kiellot olisivat todennäköisesti ongelmallisia siinä vaiheessa, kun KanTa-palvelut otetaan käyttöön. Potilaan tekemä kielto tarkoittaa, että toisen toimintayksikön ja potilasrekisterin tiedot eivät ole häntä hoitavien henkilöiden käytettävissä. Kielto ei sen sijaan koske toimintayksikön omia potilastietoja. Niinpä kaikki terveyskeskuksen potilastiedot ovat edelleenkin käytössä, vaikka potilas olisi tehnyt kieltoja. Kieltojen yhteydessä keskustelua on herättänyt erityisesti kysymys siitä, onko se voimassa myös tilanteessa, jossa potilas tuodaan hoitoon tajuttomana. Tällaisessa tilanteessa olisi erityisen hyödyllistä saa- Sairaalaviesti 1 2/2011 5

6 da käyttöön kaikki potilasta koskevat tiedot. Laki ei kuitenkaan mahdollista edes tässä tilanteessa kiellon syrjäyttämistä. Potilaslain 13 :n 3 momentin 3 kohdassa on säännös, jonka mukaan potilastietoja voidaan luovuttaa ilman potilaan suostumusta, jos luovutus on tarpeen potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi muun muassa tilanteessa, jossa suostumusta ei voi saada potilaan tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi. Koska terveydenhuoltolain 9 :n mukaisessa tilanteessa ei kuitenkaan ole kysymys puuttuvasta suostumuksesta, ei potilaslain säännöstä voi käyttää perusteena tietojen luovutukseen tilanteessa, jossa potilas on nimenomaisesti kieltänyt luovutuksen. Edellä mainittua potilaslain säännöstä voidaan kuitenkin soveltaa tilanteessa, jossa potilaalle ei ole vielä annettu lain edellyttämää informaatiota eikä hän näin ollen ole myöskään voinut tehdä kieltoja. Potilas voi kuitenkin halutessaan varautua edellä kuvattuun tilanteeseen tekemällä hoitotahdon. Jos potilas haluaa kieltää potilastietojen luovutuksen, mutta haluaa samalla turvata mahdollisuuden asianmukaiseen kiireelliseen hoitoon, voi potilas ilmoittaa hoitotahdossa, että kiellosta huolimatta häntä koskevia potilastietoja saa luovuttaa tilanteessa, jossa hänet tuodaan tajuttomana hoitoon. Tällöin kielto väistyy hoitotahdon perusteella. Yhteisen potilastietorekisterin toteutus Yhteinen potilastietorekisteri syntyy suoraan lain nojalla. Käytännössä se edellyttää kuitenkin merkittävää yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä. Tämän yhteistyön toteuttamiseksi laissa on säädetty sairaanhoitopiirille koordinaatiovastuu tarvittavista toimenpiteistä. Näitä tarvittavia toimenpiteitä ovat muun muassa sopiminen potilaille annettavasta yhtenäisestä informaatiosta sekä ajantasaisen keskitetyn tiedon ylläpito potilaille annetusta informaatiosta ja potilaiden tekemistä kielloista. Koska potilaalle ei tarvitse antaa informaatiota yhteisestä potilastietorekisteristä kuin kerran, olisi sairaanhoitopiirin alueella perusteltua toteuttaa keskitetty palvelu, johon tallennetaan tieto annetusta informaatiosta. Samoin tiedon potilaiden tekemistä kielloista tulee olla saatavilla siten, että kieltoja myös noudatetaan tehokkaasti. Koordinoidusti on myös tarpeen toteuttaa järjestelyt, joilla mahdollistetaan tietojen luovutukset toimintayksiköiden välillä. Joidenkin sairaanhoitopiirien alueella on jo toteutettu yhtenäinen potilastietojärjestelmä, jossa ovat mukana sairaanhoitopiiri ja terveyskeskukset. Tällaisessa keskitetyssä järjestelmä on helpoin toteuttaa myös edellä todetut keskitetyt palvelut, joiden avulla voidaan todeta annettu potilasinformaatio ja tehdyt kiellot. Monien sairaanhoitopiirien alueella on käytössä aluetietokanta. Myös sen avulla voidaan toteuttaa lain mukaiset potilastietojen luovutukset. Eräissä aluetietokannoissa on mukana myös yksityisiä palvelujen tuottajia. Ne eivät kuitenkaan kuulu terveydenhuoltolain mukaiseen yhteiseen potilastietojärjestelmään, joten aluetietojärjestelmän kautta ei saa tehdä tietojen luovutuksia yksityiseen terveydenhuoltoon tai sieltä julkiseen terveydenhuoltoon ilman potilaan antamaa suostumusta. Yhteisen potilastietojärjestelmän kattavuus Yhteisessä potilastietorekisterissä ovat mukana terveydenhuoltolain mukaisessa toiminnassa syntyneet potilasrekisterit ja potilasasiakirjat. Tällaisia ovat siten sairaanhoitopiirin oma potilasrekisteri sekä terveyskeskusten perusterveydenhuollon ja myös työterveyshuollon potilasrekisterit. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että sairaanhoitopiirin itse omalle henkilökunnalle järjestämä työterveyshuolto ei ole terveydenhuoltolain tarkoittamaa toimintaa, joten tämän toiminnan yhteydessä syntynyt potilasrekisteri jää pois yhteisestä potilastietorekisteristä. Sen sijaan terveyskeskuksen itsensä omalle henkilökunnalle järjestämä työterveyshuolto on mukana yhteisessä rekisterissä terveydenhuoltolain 18 :n perusteella. Myös kunnalliset liikelaitokset ovat kunnallista toimintaa, ja niinpä sairaanhoitopiirin tai terveyskeskuksen perustamien kunnallisten liikelaitosten toiminta ja potilasrekisterit kuuluvat osaksi kokonaisuutta. Sama koskee myös liikelaitoskuntayhtymää. Ostopalveluna ja palvelusetelillä toteutettujen palvelujen yhteydessä laaditut potilasasiakirjat ovat osa palvelun ostajan ja palvelusetelin antajan potilasrekisteriä ja ovat siten myös mukana yhteisessä potilastietorekisterissä. Potilastietojen tallennusmuoto ei ole merkityksellinen. Sen vuoksi myös paperilla, mikrofilmillä tai muulla tavalla tallennetut potilasasiakirjat ovat mukana yhteisessä potilastietorekisterissä. Myöskään potilasasiakirjojen laatimisajankohdalla ei ole merkitystä. Ennen terveydenhuoltolain voimaantuloa laaditut potilasasiakirjat ovat samalla tavalla mukana yhteisessä rekisterissä kuin sen jälkeenkin laaditut. Tietojen luovutuksia ja potilaan kieltoja koskevat samat säännöt kuin sähköisessä muodossa olevia potilasasiakirjoja ja -tietoja. 6 Sairaalaviesti 1 2/2011

7 Ohjeita Terveydenhuoltolain soveltamiseen Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu, oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu ja julkaistukin ohje uuden terveydenhuoltolain (1326/2010) soveltamisesta. Erityisenä ohjauksen tarpeena on ollut lain potilastietorekisteriä ja potilastietojen käsittelyä koskeva yhdeksäs pykälä. Kun lainsäädännön laatukriteerinä lienee, että siitä saisi jonkinlaista tolkkua esimerkiksi organisaatioiden toimitus-, hallinto-, tietohallinto- ja lääketieteelliset johtajat, työntekijöistä ja juristeista puhumattakaan, on vain todettava, että tämän nyt puheena olevan ohjeen tarve on poikkeuksellisen ilmeinen. Ongelma piileekin siinä, saavatko lukijat tolkkua tästä ohjeestakaan vai peräti päinvastoin. Eri lakien kirjavat käytännöt Terveydenhuollon lainsäädännön evoluutio on oikeastaan aika hämmentävä, jos mittatikuksi otetaan potilas. Aluksi oli Lex Makropilotti. Sitten liikkeelle lähdettiin sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä potilasasiakirjoja koskevasta niin sanotusta Kanta-laista. Sen eräänä ideana oli osoittaa organisaatio, josta tulisi kansallisen tietoarkiston pitäjä. Rekisterinpitovastuu sai edelleen säilyä toimintayksiköillä ja ammatinharjoittajilla. Terveydenhuollon osalta tietoyhteiskuntakehitys laukaistiin siis käyntiin lähinnä arkistotoimen organisoinnilla. Myös tietojärjestelmäarkkitehtuuria on tarkoitus virtaviivaistaa. Samassa yhteydessä lanseerattiin laki sähköisestä lääkemääräyksestä. ereseptithän ottavat jo ensimmäisiä, vielä horjuvia askeleitaan. Sitten uudistettiin Paraslailla kunta- ja palvelurakennetta. Tämä laki on saanut aikamoista säpinää aikaiseksi, kun kunnat ovat uudelleen organisoineet toimintojaan. Uutta on rakennettu, vaikka vanhakin lainsäädäntö on jäänyt voimaan. Maassammehan on oikeastaan ollut monenmoista terveyden- ja sairaanhoitoa. On ollut kansanterveyslain mukaista perusterveydenhoitoa, erikoissairaanhoitolain mukaista erikoissairaanhoitoa kuntayhtymien tuottamina ja kasvavassa määrin yksityisen sektorin tuottamaa palvelua. Joskus sitä tuotetaan palveluntuottajan omissa nimissä, joskus ammatinharjoittajan nimissä, joskus ostopalveluna, palvelusetelillä tai muulla sellaisella. Tähän päälle tulevat vielä työterveyshuolto, kouluterveydenhoito, sotilasterveydenhuolto, sosiaalisairauksien hoito ja monet muut. Sairaudenhoidon sisällä sirpaleisuutta on lisännyt vielä jako hoitoon ja jatkohoitoon. Terveydenhuollon ohjelmistokirjo hankaloittaa sujuvaa potilastyötä Vastaavasti palveluita tuottavia organisaatioita, toimintayksiköitä, on erinäinen määrä, joilla on joskus sanottu olevan noin erilaista, pääasiassa keskenään yhteensopimatonta tietojärjestelmää käytössään. On ilmennyt, että samalla toimintayksikölläkin voi olla jopa sata erilaista järjestelmää käytössään. Valvo siinä sitten lokitietoja! Palvelun tuottamisen prosessikin on muuttunut kuin pikkuhiljaa huomaamatta. Ajanvaraus ja aikojen peruuttaminen tapahtuu puhelimitse tai verkossa, joten potilasturvallisuus ja tunnistamiskysymykset ovat akuutteja. Laboratoriot ovat yhdistyneet ja erikoistuneet, samoin sairaalat. Puhutaan hoitoketjuista. Lääkärien pitäisi käyttää sähköisiä allekirjoituksia lääkkeitä määrätessään ja lähetteitä kirjoittaessaan. Raja-aidat terveydenhuollon, sosiaalitoimen, opetuksen ja esimerkiksi vanhustenhuollon välillä horjuvat ennen kaatumistaan. Ei siis ihme, ettei edes tällä tietotekniikan aikakaudella tieto liiku, vaikka potilaat tuntuvat liikkuvan yhä enemmän. Ihme sen sijaan on, jos joku potilaista pystyisi kristallinkirkkaasti hahmottamaan tämän kokonaisuuden. Eipä siihen aina tunnu kykenevän edes päättäjätkään. Ihme mielestäni on myös se, että vielä nytkin joku syyttää tiedon huonon liikkumisen ongelmista potilaan tiedollista itsemääräämisoikeutta, eli tietosuojaa. On hienoa, että ministeriö ja Kuntaliitto yrittävät saada jotain koordinointia tähän viidakkoon. Sosiaalija terveysministeriö tunnisti, että terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietojärjestelmähankkeen onnistuminen edellyttää, että sen tarvitsemaan ohjausvoimaan panostetaan. Lain muutoksella Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) yhteyteen perustettiin operatiivisen toiminnan keskus, jonka alku näyttää lupaavalta. Strateginen ja lainsäädäntötyö jäi edelleen ministeriön vastuulle. Nostan korkealle hattuani niille virkamiehille, jotka ovat kiistatta vähin resurssein joutuneet tässä turbulenssissa lainkirjoitustöihin ja laatimaan siitä vielä tarvittavaa ohjausta. Ristiriitaista lainsäädäntöä Onko niin sanotusti instrumentin valinta sitten osunut oikeaan? Instrumentilla tarkoitan tässä yhteydessä terveydenhuoltolain 9 :ää. Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), potilaslakia, ei toistaiseksi ole avattu ehkä muuttuneen toimintaympäristön edellyttämälle uudelleenarvioinnille. Sairaalaviesti 1 2/2011 7

8 Tarkkaan ottaen tämä arviointi olisi tullut suorittaa nykyisen henkilötietolain (523/1999) säätämisen yhteydessä. Potilaslaki säätää potilasasiakirjat salassa pidettäviksi paitsi suhteessa sivullisiin, myös suhteessa toisiin toimintayksiköihin. Lähtökohtana on siis ollut organisaatiotaso, ei potilas-sivullissuhde. Mutta potilaita siirrellään organisaatioista toisiin, ja organisaatiot elävät, kuolevat, yhdistyvät ja ulkoistavat. Eräiden asiantuntijoiden esittämien alussa mainittua ohjetta koskevien kommenttien mukaan terveydenhuoltolain 9 ja potilaslain 13 ovat ristiriidassa keskenään. Kumpaa lakia arvelette potilaiden itsensä odottavan sovellettavaksi? Tietosuoja ja salassapito mitataan osaltaan tietokoneen näppäimistön ja selkänojan välissä. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Hippokrateen valan edellyttämä salassapito toimii myös suhteessa muihin samassakin organisaatiossa työskenteleviin, potilaan hoitoon osallistumattomiin henkilöihin nähden muista ulkopuolisista puhumattakaan. Moitin edellä sitä, että potilaslaki on ainakin jossain mielessä organisaatiolähtöinen laki. Henkilötietolaki, jolla implementoitiin tietosuojadirektiivi 95/46/ EY, lähtee puolestaan joskus vähän vaikeasti avautuvasta käsittelyn käsitteestä. Käsittelyllä tarkoitetaan siinä kaikkia henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Periaatteessa, jos on oikeus, esimerkiksi lain nojalla käsitellä henkilötietoja, on niitä oikeus myös luovuttaa. Tätä oikeutta arkaluonteisten terveydentilaa koskevien henkilötietojen osalta rajoittaa lähinnä kaksi tekijää; toisaalta salassapitosääntely, toisaalta käsittelyn käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate. Jälkimmäinen eli potilaan hoito ynnä muu sellainen ei muutu tietoja siirrettäessä hoidon edellyttämissä tilanteissa eikä näin ollen näyttäisi aiheuttavan tietosuojan (tarkkaan ottaen salassapidon) kannalta ongelmia. Tietosuojalainsäädäntö sallii arkaluonteistenkin henkilötietojen käsittelyn silloin, kun se tapahtuu lain nojalla. suostumus-käsitteestä. Asiakirja tultaneen julkaisemaan kesäkuussa Voisiko nyrkkisääntönä olla, ellei ole suostumusta hoitoon, ei ole suostumusta henkilötietojen käsittelyyn. Toisaalta, jos on suostumus hoitoon, on myös suostumus (ainoastaan) tarpeellisten potilastietojen käsittelyyn organisaatiosta riippumatta? Tätä tarpeellisuusarviota tukee potilaan oikeus saada tietoonsa hoidossaan käytetyt tiedot ja henkilöt, jotka ovat niitä käsitelleet. Erillistä suostumusta tulisi siis aina käyttää, jolloin ei tarvitsisi pohtia kieltoasioita vaan ainoastaan tietojen luovuttamista hoitosuhteen ulkopuolisille. Lopuksi direktiivin hengessä voisimme varata potilaalle oikeuden blokata joitain tietotyyppejä luovutusten ulkopuolelle. Näin voisimme integroida hoito- ja informaatioprosessit. Miltä siis kuulostaisi pykälä: Potilasasiakirjat ovat salassa pidettäviä, eikä niitä saa ilmaista sivullisille ilman potilaan suostumusta tai lainsäännöstä. Sivullisella tarkoitetaan kaikkia niitä henkilöitä ja yhteisöjä, jotka eivät osallistu potilaan hoitoon. Potilaalla on lisäksi oikeus kieltää Hoidolla tarkoitetaan Ainakin jupina kielto-oikeuden ja suostumuksen välillä loppuisi, ja nyt ylikuormitetut virkamiehet pääsisivät antamaan selkeitä, lisäarvoa tuottavia ohjeita. Ennen kaikkea kuitenkin potilaan asema paranisi ainakin sitä kautta, että terveydenhuollossa tapahtuva henkilötietojen käsittely muuttuisi yksinkertaisemmaksi, ja potilas voisi keskittyä valvomaan oikeuksiensa toteutumista suhteessa sivullisiin. Suostumuksen hallinta potilaan ehdoilla On tarkasteltava salassapitoa vähän tarkemmin. Vastausta on haettava siihen, kenelle potilasta koskevia tietoja ei saa ilmaista tai luovuttaa. Selkeä ja yksinkertainen vastaus on: sivullisille, ellei siihen ole potilaan lupaa tai luovutus perustu lakiin. Näyttää siis siltä, että ongelmamme ratkaisu piileekin sivullisen aseman määrittelyssä ja käyttötarkoitus, ei organisaatiomuoto, huomioon ottaen. Entä potilaan suostumus? Terveydenhoidon sektorilla pääsääntönä on, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Joskus jopa pakkohoito on sallittua. Euroopan unionin tietosuojavaltuutetuista koostuva direktiivin 29 artiklan mukainen työryhmä on laatimassa parasta aikaa kannanottoaan 8 Sairaalaviesti 1 2/2011

9 Kymenlaakson erikoissairaanhoito uudistuu Kari Hassinen, toimitusjohtaja, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Kymenlaakso Kymenlaakson maakunnassa on asukasta. Maakuntaan kuuluva Iitti on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa suuntautunut kuitenkin Päijät- Hämeeseen. Maakunnan suurin kunta on Kouvola, joka syntyi kuntaliitoksen seurauksena vanhasta Kouvolasta, Kuusankoskesta, Anjalankoskesta, Elimäestä, Jaalasta ja Valkealasta. uuden Kouvolan asukasluku on Etelä-Kymenlaaksossa sijaitsevat Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Etelä-Kymenlaaksossa asuu noin asukasta. Sosiaali- ja terveydenhuolto Kukin kunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Kouvolan on ryhtynyt uudistamaan palveluitaan kuuden kunnan liitoksen seurauksena. Käsittelyssä on parhaillaan kaupungin terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jonka keskeisenä sisältönä on päättää tulevaisuuden palveluverkosta. Vuoden 2011 alusta Kouvolalle siirtyi sopimuksen perusteella Kuusankosken aluesairaala, joka aikaisemmin kuului Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osaksi. Pohjois-Kymen sairaalan nimellä jatkava sairaala on keskeinen osa uutta palveluverkkoa. Kouvolan tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuolto yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Etelä-Kymenlaaksossa selvitettiin mahdollisuuksia perustaa sosiaali- ja terveyspiiri ja siirtää kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sen vastattavaksi. Suunnitelma kuitenkin kariutui lähinnä Haminan kaupungin vastustukseen. Palveluista vastaavat siten kukin osaltaan Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Virolahti ja Miehikkälä toimivat kuitenkin isäntäkuntamallin pohjalta jakaen vastuut toiminnoista. Tällä perusteella Miehikkälä vastaa molempien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta. Ongelmana on, että niin sanottu Paras-lain väestöpohja vaatimusta eivät täytä Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä, joten niiden on todennäköisesti yhdessä valtion kanssa tehtävä järjestelyjä tavoitteen saavuttamiseksi. Virolahti ja Hamina ovatkin käynnistäneet kuntaliitosselvittelyn. Huolimatta kunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Kymenlaaksossa on voimakas yhteistyön perinne viranhaltijoiden kesken, jonka seurauksena monia palveluita toteutetaan yhteistyössä. Esimerkkinä voidaan mainita hammashuollon päivystyspalvelut, jotka toteutetaan maakunnallisena joka toinen vuosi Kouvolan pääterveysasemalla ja joka toinen vuosi keskussairaalassa. Kymenlaakson erikoissairaanhoito Lainsäädännön mukaisesti Kymenlaakson kunnat kuuluvat Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään, joka vastaa erikoissairaanhoidosta ja erityishuollosta. Kuntayhtymän keskussairaala sijaitsee Kotkassa luvulla rakennettu uusi psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa, Kuusankosken kaupunginosassa Pohjois-Kymen sairaalan vieressä. Alueella on kuntayhtymän aikuispsykiatrinen sairaala sekä lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vuodeosastot. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat sijaitsevat Kouvolassa ja Kotkassa. Kunnat vastaavat mielenterveystoimistoista. Kehitysvammaisten erityishuollon palvelut sijaitsevat pääosin Kouvolassa. Kuntayhtymän tukipalvelut palvelevat koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kuntayhtymän liikelaitokset vastaavat laboratorio- ja kuvantamispalveluista sekä lääkehuollosta. Koko Kymenlaakson terveydenhuolto käyttää yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa yhteisillä periaatteilla toimivaa potilastietojärjestelmiä. Tämä antaa mahdollisuuden potilastietojen alueellisen katseluun sekä tietojen välitykseen tietoturvan periaatteiden mukaisesti. Tulevaisuus Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuolto on muutosten edessä. Kouvolan kaupunki järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut integroituina ja toimivina palveluina. Palveluihin on sisällytetty peruserikoissairaanhoidon palvelut. Kaupunki kuuluu edelleen kuntayhtymään, ja kuntalaiset käyttävät keskussairaalan ja psykiatrian palveluja tarpeen mukaisesti.kouvola suunnittelee rakentavansa tai saneeraavansa uudet toimitilat pääterveysasemalle, johon sisältyy myös peruserikoissairaanhoidon tilat. Haminan kaupunki haluaa edelleen ylläpitää Haminan sairaalan sisältyviä peruserikoissairaanhoidon palveluja. Kuntayhtymä ja Kotkan kaupunki ovat laatineet hankesuunnitelman Hyvinvointipuistosta eli keskussairaalan alueen uudistamisesta. Hyvinvointipuiston suunnitelman keskeisenä sisältönä on rakentaa uusi päivystävä ydinsairaala, joka liittyy suoraan nykyiseen keskussairaalaan. Ydin sairaalaan on suunniteltu alu- Sairaalaviesti 1 2/2011 9

10 een ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen tilat ja muut erikoissairaanhoidon ytimen tilat (esimerkiksi leikkaussalit, teho-osasto, radiologia). Kun ydinsairaala on valmis, voidaan siirtyä vanhan keskussairaalan tilojen saneeraukseen toimitilojen uusimiseksi. Suunnitteluperiaatteena on ollut yhtenäiset ja muutettavissa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tilat. Vastaanottotilat ovat periaatteessa kaikki identtiset, mutta tietenkin erityistarpeet on otettu huomioon. Vastaanottotilojen ratkaisussa on otettu huomioon ammattilaisten tarve konsultoida ja neuvotella sekä tehdä hallinnollista työtä omissa tiloissa vastaanottotilojen läheisyydessä. Vuodeosastojen kapasiteettia on vähennetty ja huoneet on muutettu yhden hengen huoneiksi. Hyvinvointipuiston suunnitelmaan sisältyy pysäköinnin järjestelyt pääasiassa ydinsairaalan alla sekä tarvittavat liikennejärjestelyt. Lopuksi Kymenlaaksossa on varauduttu sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksiin. Hallinnolliset ratkaisut voivat olla mitä tahansa, mutta oleellista on turvata kuntalaisten palvelut ja ammattilaisille mahdollisuudet tehdä työtä hyvissä olosuhteissa. Kuntalaskutusta Kymenlaaksossa Helena Kinnunen, laskentapäällikkö, Carea - Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Kuntalaskutuksen perusteita ja tavoitteita uudelle laskutusmallille Kymenlaaksossa laskutuksen perusteet määräytyvät perussopimuksen ja yhtymäkokouksen vuosittain vahvistamien kuntalaskutuksen yksityiskohtaisten laskutusperusteiden mukaisesti. Perussopimuksen mukaan yhtymäkokous vahvistaa kalenterivuosittain, peritäänkö jäsenkunnilta korvaus palvelujen käytöstä tuotehinnoittelun perusteella ja sitä täydentävällä kalliin hoidon tasausmaksulla vai laskutetaanko jäsenkuntia kokonaislaskutusjärjestelmän mukaisesti, jonka tulee perustua todelliseen tuotelaskutukseen. Erikoissairaanhoidon kuntalaskutuksessa oli vuoteen 2006 asti käytössä tuotteisiin perustuva (drghoitojaksot, avo- ja vuodeosastohoidon hintaryhmät) laskutus. Laskutukselle oli luonteenomaista voimakas kausittainen ja vuotuinen vaihtelu kunnissa. Laskutuksen ennakoitavuus oli huono, ja budjettien toteutumisaste kunnissa oli heikkoa. Sekä kuntayhtymässä että jäsenkunnissa syntyi tarve valmistella kuntalaskutusmalli, jolla pystyttäisiin ennakoimaan riittävällä tarkkuudella vuotuiset erikoissairaanhoidon kulut jäsenkunnissa ja toisaalta säilyttämään kuntayhtymässä rahoituksen taso vakaana. Tavoitteena oli tätä kautta myös keskinäisen luottamuksen parantaminen budjettien laadintavaiheessa. 10 Sairaalaviesti 1 2/2011

11 Sopimuslaskutukseen siirtyminen ja sen toteutuminen Syksyllä 2005 yhtymäkokoukselle valmisteltiin uutta laskutusmallia, jossa kuntakohtainen vuotuinen laskutus määräytyy kolmen edellisen tilivuoden euromääräisen tuotelaskutukseen perustuvan käytön suhteellisena osuutena kokonaislaskutuksesta. Kalliin hoidon tasausta ei sisällytetty laskutukseen. Laskutusmallille oli myös luonteenomaista, että käytössä tapahtuvat muutokset näkyvät suhteellisessa osuudessa viipeellä. Kunnan osuuden tasoon vaikuttivat myös muiden kuntien käytössä tapahtuvat muutokset ja kokonaisrahoitukselle asetettu taso. Sopimuslaskutukseen siirtymisestä päätti yhtymäkokous yksimielisesti ensimmäisen kerran Edellisen sivun graafista voi havainnoida sopimuslaskutuksen tasaavan vaikutuksen suhteessa voimakkaasti vaihtelevaan tuotelaskutukseen. Kritiikki mallia kohtaan kasvaa Ensimmäisen sopimuslaskutusvuoden jälkeen osassa kuntia syntyi kritiikkiä laskutusmallia kohtaan. Laskutusmuodon oikeudenmukaisuus ja aiheuttamisperiaate asetettiin vaakalaudalle, kun sopimuslaskutuksen ja vuotuisen tuotelaskutuksen tasoissa kunnittain syntyi eroja, eikä malliin sisältynyt vuotuista tasausmekanismia. Ongelma syntyi, kun kuntayhtymän yhden sairaalan toiminta supistui lääkäripulan vuoksi, ja sairaala tuotti palveluja vain osalle jäsenkuntia. Palvelutuotannon supistuminen jatkui myös vuoden 2006 jälkeen. Kuntayhtymän hallitus päätti vuonna 2009 asettaa kuntien ja kuntayhtymän talousjohdosta työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää perusteellisesti, mitkä olivat käytetyn laskutusmuodon kuntakohtaisten vaihtelujen syyt sekä oliko laskutusmalli toteutunut sille alun perin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laskutusmalli vaihtuu Sopimuslaskutusmallin todettiin toimineen alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti; kuntakohtainen erikoissairaanhoidon menojen ennakoitavuus on tiedossa aiheuttamisperiaate toimii vähintään 5 vuoden aikajaksolla kuntayhtymän vuotuinen rahoitus tasapainossa. Tarkastelujakson kuntakohtainen prosentuaalinen vaihtelu toteutui myös sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken toteutui kohtuullisissa rajoissa (+3,5 % fg 3,5 %). Yhtymäkokous päätti syksyllä 2010 kuitenkin muuttaa laskutusmallia. Laskutusmallin valmistelun lähtökohtana oli pyrkimys säilyttää aiemmin käytössä olleen sopimuslaskutuksen tasaavia elementtejä kuitenkin niin, että aiheuttamisperiaate toteutuu tilivuosittain laskutuksen toleranssirajojen puitteissa. Päädyttiin aiemman sopimuslaskutuksen tapaan määräytyvään ennakkolaskutukseen (3 edellisen tilivuoden suhteellinen osuus kokonaislaskutuksesta), joka tasataan vuosittain toteutuneeseen tuotelaskutukseen +/ 2 prosentin toleranssirajan puitteissa. Vielä on liian aikaista sanoa, kuinka tämä malli toimii kuntakohtaisesti. Joitakin viitteitä kuitenkin jo on siitä, että asukasluvultaan pienten jäsenkuntien suuremmat vuotuiset vaihtelut palvelujen käytössä tuovat myös laskutuksen ennakoitavuuteen heikennystä aiempaan malliin verrattuna. Medi-IT Oy on kasvun tiellä Timo Koivu, toimitusjohtaja, MEDI-IT OY Medi-IT Oy:n toiminta keskittyy kuntien, kuntayhtymien ja julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioiden tietotekniikkapalvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon. Keskeisessä roolissa on myös kansalaisen hyvinvointia tukevien omaehtoisten palvelujen kehittäminen. Medi-IT Oy perustettiin vuonna 2001, ja yrityksen henkilöstö koostuu reilusta 50 terveydenhuollon sovellusosaajasta. Medi-IT syntyi tuottamaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien tietotekniikkapalveluita. Varsin pian yhtiön vastuulle tuli myös Kaakkois-Suomen yhtenäisen potilasjärjestelmän käyttöönottoprojekti, niin sanottu KAAPO-projekti. Medi-IT:n asiakkaat tuottavat perustietotekniikan ja infran palvelut itse tai hankkivat ne seudullisilta palveluntuottajilta. Kuluneen kymmenen vuoden aikana yhtiön toiminta ja asiakaskunta on laajentunut merkittävästi. Medi-IT Oy:n omistajakunta kattaa nykyisellään Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Itä-Savon ja Etelä- Savon maakunnat. Lisäksi päätöksen yhtiön omistajaksi tulosta ovat tehneet Etelä-Pohjanmaan ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirit. Lisäksi parhaillaan selvitetään yhtiön asemaa Kuntien Tiera Oy:n verkostossa. Käynnissä olevista hankkeista merkittävimmät projektitoimitukset ovat neljän maakunnan sähköisen Sairaalaviesti 1 2/

12 asioinnin toteutushanke, jossa ensivaiheessa käynnistettiin teknisen palvelualustan ja julkaisuportaalin toteutus sekä ensimmäisten terveydenhuollon palvelupolkujen määrittelyprosessit. Lisäksi yhtiö toimii hankekoordinaattorina kymmenen maakunnan yhteisessä Äitiyshuollon tietojärjestelmän määrittely- ja kilpailutushankkeessa. Potilasjärjestelmäkokonaisuudessa yhtiö on ollut vastuullisena toteuttajana monessa hankkeessa, jossa terveydenhuollon tuottajaorganisaatioiden järjestelyiden tiimoilta on toteutettu erilaisia potilastietojärjestelmä käyttöönottoja. Tällaisia ovat muun muassa kuntayhtymien käynnistämiseen ja purkamiseen liittyvät järjestelyt, isäntäkuntamallin toteutukset, sosiaalija terveyspiirin perustaminen ja erikoissairaanhoidon osan integroiminen osaksi kunnan terveydenhuollon järjestelmää. Kansallisen kehityksen tiimoilta Medi-IT Oy:ssä panostetaan kokonaisarkkitehtuurin mukaiseen työhön yhdessä asiakkaiden kanssa. Samoin kansallisen terveydenhuollon hankkeiden osalta yhtiön toiminnassa näkyy vahva panostus ereseptin käynnistystyöhön. Potilasjärjestelmien tuki- ja ylläpitopalveluiden osalta yhtiö on kehittänyt toimintaansa ja palveluitaan, jotta asiakkaille pystyttään entistä varmemmin takaamaan korkean käytettävyyden palvelut. Yhä useampi organisaatio on siirtänyt Medi-IT:n vastuulle muun muassa loppukäyttäjätuen, koska yhtiö pystyy takaamaan palveluiden saatavuuden sekä laajempialaisen osaamisverkoston tehokkaammin kuin yksittäinen kunta tai kuntayhtymä. Myös kriittiset 24/7 tukipalvelut pystytään tuottamaan yhteistyöllä selkeästi edullisemmin. Hallinnon järjestelmien osalta yhtiön merkittävin panos kohdistuu seudullisen SAP-järjestelmäkokonaisuuden vastuulliseen toimijan rooliin sekä BI/Raportoinnin seudulliseen kokonaisratkaisun palveluntarjoajan osaamisalueeseen. Kymmenen toimintavuotta ovat osoittaneet, että aktiivinen yhteistyö kehittää palveluiden saatavuutta ja laatua. Vain riittävän suurella yhdessä tekemisellä pystytään vastaamaan yhä kalliimpien tietojärjestelmien kustannuksiin ja pitämään ne siedettävällä tasolla. Tulevaisuudessa tulee kuitenkin yhä tarkemmin tarkastella, mikä on järkevä tapa tuottaa palveluita; tuotetaanko palvelut itsenäisesti vai yhdessä osaamisverkoston kautta ja kannattaako osa palvelutoiminnoista siirtää markkinaehtoisille toimijoille? Terveydenhuollon ICT-kentässä riittää paljon tehtävää. Medi-IT haluaa olla mukana kehittämässä parhaita hyvinvoinnin ICT-ratkaisuja, jotta terveydenhuollon tuottajaorganisaatioiden toiminta palvelee parhaiten kansalaista. Kuntien Tiera Oy Hannele Ulvas, kehityspäällikkö, Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Oy on yli 190 kuntaosakkaan omistama yhtiö, joka aikoo tehostaa merkittävästi kuntien toimintoja kehittämällä prosesseja ja tietojärjestelmiä koko maan kattavan osaamisverkoston avulla. Tieran omistajien laskennallinen väestöpeitto on jo yli 46 prosenttia. Kuntien lisäksi omistajina on yli 30 kuntayhtymää, joista huomattava määrä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kuntayhtymiä. Tieran toiminta perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen. Kehitämme ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaidemme vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi. Osaamisverkoston avulla parhaat käytännöt kaikkien käyttöön Tavoitteenamme on kehittää yhdessä asiakasomistajiemme kanssa kuntatoimijoiden palveluita ja eri toimialojen prosesseja laadukkaiksi, joustaviksi sekä kustannustehokkaiksi tietotekniikkaa hyödyntäen. Keskeisenä kärkenä hankkeissa ovat myös yleiset sähköisen asioinnin ratkaisut ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta esimerkiksi palveluhenkilöstön ja asiakkaan välistä kommunikaatiota tehostavien sekä asiakkaan omatoimisuutta tukevien sähköisten palvelujen toteuttaminen. Tehtävänämme on rakentaa asiakasomistajiemme käyttöön myös tietohallinnon palvelu- ja osaamisverkosto. Verkostossa yksittäisen asiakkaan tietohallintotarpeet ja -resurssit yhdistetään uudella tavalla osaksi kansallista, asiakasomistajien tiiviissä ohjauksessa toimivaa IT-ratkaisujen osaamisverkostoa. Koko maan kattavan osaamisverkoston avulla mahdollistetaan laajapohjainen kehitys- ja osaamisyhteistyö. Verkosto oppii kaikkien jäsentensä kautta ja tallettaa opit, kokemukset ja yhteiset ratkaisut kaikkien hyödynnettäviksi. Verkoston paras osaaminen, parhaat käytännöt, ratkaisut ja toimintaohjeet monistetaan asiakkaiden 12 Sairaalaviesti 1 2/2011

13 käyttöön aina kunkin tarpeen mukaan. Parhaiden käytäntöjen kopioinnista sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta esimerkkinä voisi olla esimerkiksi ereseptin ja muiden osioiden käyttöönottojen valmistelu ja toteutushankkeet. Tavoitteemme ei ole sen vaatimattomampi, kuin kansalaisten kannalta parempi Suomi, hymyilee toimitusjohtaja Ari Ikonen. Ensimmäiset palvelut ovat jo tuotannossa Syksyllä 2010 perustettu yhtiö on panostanut talven toiminnan käynnistämiseen ja työn tuloksena Tiera tulee palvelemaan kuntaosakkaittensa kautta arviolta yli kahta ja puolta miljoonaa suomalaista. Nyt toiminnan focus on kuitenkin käännetty vahvasti omistajaasiakkaille annettavien palvelujen tuottamiseen. Useita projekteja on käynnistysvaiheessa eri puolilla Suomea sijaitsevien asiakaskuntien kanssa. Tieran suurimpien omistajakaupunkien omien sote-järjestelyjen lisäksi useimmat omistajakunnat ovat osallisina erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluejärjestelyissä tai niiden valmisteluhankkeissa. Useissa hankkeissa on myös menossa eriasteisia ja eri vaiheessa olevia terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja näihin kytkeytyvien muiden hyvinvointipalvelujen prosessi- ja organisointimuutoksia sekä näihin liittyviä tietohallinnon strategisia ja operatiivisia kehitys- ja muutoshankkeita. Sote-ohjausryhmä käynnistää työnsä yhteisen kehittämisen tahtotilan muodostamiseksi Tieran asiakasomistajien yhteistyö palveluiden kehittämisessä käynnistyy laajamittaisesti toukokuussa, Sähköisiä reseptejä on kirjoitettu jo yli Turussa ja Kotkassa Maria Lindgren ja Pirjo Ikävalko, Kela, KanTa-palveluryhmä kun hallintosäännön mukaiset viisi toimialakohtaista ohjausryhmää käynnistävät työnsä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Jussi Merikallio Kuntaliitosta ja jäseninä on kymmenen Tieran asiakasomistajien edustajaa. Ohjausryhmät muodostavat asiakasomistajien yhteisen kehittämisen tahtotilan ja ohjaavat Tieran asiakkaiden yhteistä kehittämistyötä sekä yhtiön resurssien käyttöä kukin omalla toimialallaan. Yhteistyön tavoitteena on myös entistä parempi toimittajasuhteiden hallinta muutoksissa, neuvotteluvoima ja asiantuntijuus kilpailutuksissa sekä volyymihyötyjen ja tätä kautta parempien sopimusehtojen saavuttaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausryhmän tehtävänä on priorisoida myös pidemmän aikavälin toimenpiteet uusien sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisujen kehittämiseksi. Tieran hankesalkkuun hankkeet nousevat nimenomaan ohjausryhmän toiminnan pohjalta. Tieran asiakasomistajien muutos- ja tarvenäkymiä on kartoitettu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Esiin ovat nousseet muun muassa potilastietojärjestelmien toiminnalliset kehitystarpeet, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöistä kehittämistä mahdollistavien ratkaisujen tarve sekä useiden samanaikaisten toiminnallisten ja teknologisten muutosten hallinta nykykäytännöin koetaan kuntatoimijoiden näkökulmasta haasteelliseksi. Tiera pyrkii laajaan ja avoimeen yhteistyöhön sekä asiakasomistajien että myös muiden sidosryhmien kanssa. Tämä koskee esimerkiksi tällä hetkellä vielä Tieran ulkopuolisia kuntatoimijoita, joiden kanssa halutaan myös käydä avointa tietojenvaihtoa ja keskustelua eteen tulevista kysymyksistä ja ratkaisuvaihtoehdoista. Kansallisen Terveysarkiston palvelut vaiheittain käyttöön koko Suomessa Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Palvelut tulevat käyttöön vaiheittain koko Suomessa. Ensimmäisenä käyttöön otetaan sähköinen resepti (eresepti), kansallinen Lääketietokanta ja omien reseptitietojen katselu. Seuraavassa vaiheessa käyttöön tulevat sähköinen potilastiedon arkisto (earkisto) ja omien potilastietojen katselu. Palvelut ovat kansalaisten käytössä vuoden 2015 loppuun mennessä. KanTa-palvelujen tavoitteena on edistää hoidon jatkuvuutta, läpinäkyvyyttä ja potilasturvallisuutta kustannustehokkaasti. Kansalainen voi seurata omia tietojaan ja niiden käsittelyä internetin kautta. Kansalliseen Terveysarkistoon tallennetut potilaiden tiedot ovat hoitotilanteissa käytettävissä kaikissa potilaan hoitoon osallistuvissa palvelupisteissä. Kun tiedonkulku paranee, vältytään päällekkäisiltä tutkimus- ja hoitotoimenpiteiltä. Samoin pystytään tarkistamaan potilaalle määrätyt ja toimitetut lääkkeet ja ehkäisemään lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Sähköisiä reseptejä ei voi väärentää eikä hukata. Sairaalaviesti 1 2/

14 Monen toimijan yhteinen ponnistus voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän sähköisen tiedonhallinnan strategisesta ohjauksesta ja päättää merkittävien hankkeiden toteutuksesta. Toiminnan operatiivisesta ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL vastaa lisäksi kansallisesta koodistopalvelusta. Kansaneläkelaitoksen (Kela) tehtävänä on eresepti- ja earkisto-tietojärjestelmäpalveluiden sekä kansalaisten Omien tietojen katselun sekä niihin liittyvien tukipalvelujen rakentaminen ja ylläpito. Kela on myös Reseptikeskuksen rekisterinpitäjä ja vastaa KanTa-palvelujen kansalaisviestinnästä. KunTo-hanketoimisto edistää ja tukee tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönottoa. Väestörekisterikeskus (VRK) vastaa terveydenhuollon varmennepalvelusta ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) vastaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön rooli- ja attribuuttipalvelusta. Hankkeen muita tärkeitä toimijoita ovat yksityinen ja julkinen terveydenhuolto, apteekit sekä tietojärjestelmien ja tietoverkkojen toimittajat. Kaikki terveydenhuollon toimintayksiköt ja apteekit mukaan eresepti-palveluun Jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön ja apteekin on lain mukaan erikseen liityttävä ereseptipalveluun. Sairaanhoitopiirien vastuulla on erikoissairaanhoitolain mukaan huolehtia alueensa tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirit ovat KanTa-palvelujen käyttöönoton alueellisia toimijoita. Niiden tehtävänä on koordinoida, ohjata ja tukea alueensa paikallisia käyttöönottoja. Sairaanhoitopiirien alueille on perustettu alueellisten toimijoiden yhteisiä hankkeita, jotka huolehtivat myös yhteistyöstä alueen apteekkien kanssa. KanTapalvelujen käyttöönottoa julkisessa terveydenhuollossa koordinoi KunTo-toimisto. Suomen Apteekkariliitto on ollut vahvasti mukana apteekkarien etujärjestönä koordinoimassa ereseptin käyttöönottoa. Liitto vastaa myös apteekkien henkilökunnan koulutuksista yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa. Sähköisen reseptin toimintaperiaate: Lääkäri Reima Lavikainen kirjoitti Kotkan 1. ereseptin potilas Jarmo Güntherille. Kuva: Nana Uitto 14 Sairaalaviesti 1 2/2011

15 Kun käyttöönottoa valmistelevat tehtävät on tehty, on liittymishakemuksen täyttämisen vuoro Liittymishakemus täytetään ja lähetetään Kelaan valtakunnallisen liittymisaikataulun mukaisesti. Sitä ennen organisaation toiminnan tulee täyttää lainsäädännössä, viranomaismääräyksissä ja -ohjeissa sekä järjestelmän määrityksissä asetetut vaatimukset. Vaatimusten täyttäminen tulee olla todennettu STM:n hyväksymien kansallisten auditointivaatimusten ja menettelyjen mukaisesti. Organisaation käyttämä tekninen liittymisratkaisu voi olla organisaatiokohtainen tai usean organisaation yhteistoteutus. Liittyvän organisaation ja KanTa-palvelujen välisen tietoliikenneyhteyden tulee olla valmiina ja toimivuus todennettu ennen liittymishakemuksen jättämistä. Jokaisella KanTaan liittyvällä organisaatiolla ja sen KanTa-palveluja käyttävillä palveluyksiköillä tulee olla yksilöivät OID-tunnukset. Tunnuksilla yksilöidään myös tekniset KanTa-liityntäpisteet. OID-koodien laatimista koskeva ohje löytyy THL:n internetsivuilta (www.thl.fi). Liittymishakemus tehdään tulostettavalla lomakkeella. Syksyllä otetaan käyttöön KanTa-extranet, jossa hakemuksen voi täyttää ja lähettää. Palvelun käyttö edellyttää, että organisaation tiedot on rekisteröity kansalliseen koodistopalveluun ja että organisaatio on liittynyt verohallinnon ylläpitämään Katso-organisaatiotunnistuspalveluun. Ennen liittymishakemuksen jättämistä tulee lisäksi suorittaa hyväksytysti yhteystesti, jolla todennetaan organisaation tuotantotoiminnan vaatimien tietoliikenne- ja integraatioyhteyksien toimivuus tuotantoympäristössä. Testaaminen on mahdollista sen jälkeen, kun organisaation tietoliikenneyhteydet, palvelinvarmenteet mukaan lukien, ovat valmiina. Ennen hyväksymistä KanTa-palvelujen käyttäjäksi organisaation tulee tuotantovalmiuden varmistamiseksi toteuttaa myös käyttöönottokoe, jonka voi tehdä vasta, kun organisaatio on suorittanut yhteystestin onnistuneesti. Käyttöönottokokeen tarkoituksena on todentaa, että toiminnan vaatimat, paikallisesti tehdyt kokoonpanot toimivat suunnitellulla tavalla tuotantoympäristössä. Koe tehdään yleensä välittömästi ennen tuotantokäytön aloittamista. Tuotantokäyttö voi alkaa, kun Kela on hyväksynyt tuotantokäytön aloittamisen onnistuneen käyttöönottokokeen perusteella. Käyttöoikeuksien hallinta osa vahvaa tunnistamista ja tietoturvaa KanTa-palveluihin liittyvä organisaatio vastaa oman henkilöstönsä käyttöoikeuksien hallinnasta. KanTapalveluihin liitettävän potilas- ja apteekkitietojärjestelmän pitää tukea roolipohjaista käyttöoikeuksien hallintaa ja käyttäjien vahvaa tunnistamista. Järjestelmissä tulee pystyä luotettavasti tunnistamaan henkilöt, joilla on oikeus käyttää KanTapalveluja. Liittyvällä organisaatiolla tulee ennen liittymishakemuksen jättämistä olla käytössä toimiva käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä ja -menettely sekä VRK:n myöntämät varmennekortit ja -palvelut. Käyttöoikeuksien hallinnan toteutus on keskeinen auditointikohde sekä tietojärjestelmien että organisaation auditoinnissa, koska KanTa-palvelujen käyttäjähallinta on liittyvien organisaatioiden ja tietojärjestelmien vastuulla. ereseptin käyttö alkanut kaikki mukaan! ereseptin käyttöönotto aloitettiin Turun pilotti-projektissa toukokuussa Kotkassa eresepti otettiin käyttöön kaikissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä ja apteekeissa huhtikuussa Edellä mainituista piloteista on ammennettu käytännön kokemuksia, joiden pohjalta on tehty parannuksia. Nyt kaikilla osapuolilla näyttää olevan hyvät valmiudet ereseptin maanlaajuiseen käyttöönottoon ennalta sovitussa etenemisjärjestyksessä. Tiedot eresepti-palveluun liittyneistä terveydenhuollon organisaatioista ja apteekeista julkaistaan KanTa-internet -sivuilla Toukokuun alkuun mennessä ereseptejä on kirjoitettu terveydenhuollossa jo noin kappaletta ja toimitettu apteekeista noin kappaletta. earkisto ottaa ensimmäiset askeleensa Kuopiossa Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus on valtakunnallinen pilottiympäristö sähköisen potilastiedon arkiston (earkisto) testaamisessa ja käyttöönotossa. Kaikkien terveydenhuollon organisaatioiden tulee ottaa earkisto käyttöönsä vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuosien 2010 ja 2011 aikana on siirrytty earkiston aktiiviseen testaukseen yhteistyössä potilastietojärjestelmätoimittajan ja heidän asiakasorganisaationsa kanssa. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus sekä Logica ovat testanneet earkiston ja Pegasoksen välistä toiminnallisuutta Kelan organisoimassa testausprojektissa. Testauksessa on suostumustenhallintaan liittyvien lainmuutosten vuoksi keskitytty terveydenhuollon organisaation niin sanotun oman käytön testaamiseen, eli potilasasiakirjojen arkistointiin earkistoon ja potilasasiakirjahakuihin earkistosta. earkiston testaus on edennyt järjestelmien välisestä teknisestä testauksesta potilastietojärjestelmän toiminnallisuutta painottavaan testaukseen, jossa Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus on ollut aktiivisessa Sairaalaviesti 1 2/

16 roolissa. Testauksessa on käytetty projektin laatimia kuvitteellisia terveydenhuollon toimintaan sijoittuvia potilastarinoita. Testaukset ovat edenneet tiiviissä yhteistyössä ja testausvaihe on päättymässä keväällä Tavoitteena on earkiston ensimmäisen tuotantopilotin käynnistäminen syksyllä 2011 Kuopiossa. Lisätietoja: ja apteekeille. Sivustolle on myös tulossa terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattu ereseptin toimintamallien verkkooppimisympäristö. Sähköinen lääkemääräys kansallisesti yhtenäinen toimintatapa ja sen jalkauttaminen Pia Järvinen-Hiekkanen, Erityisasiantuntija, KunTo-toimisto Siirtyminen sähköiseen tiedonhallintaan ja sen mahdollistamien toimintamallien ja työtapojen kehittäminen asettavat uusia osaamisvaatimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Vastuu osaamisesta ja sen kehittämisestä ei voi olla pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilla, vaan pitää luoda yhteisiä kansallisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Terveydenhuolto (myös sosiaalihuolto) on tottunut toimimaan omilla tavoillaan ja se on aikaansaanut erilaisia tapoja tehdä samoja asioita jopa yhden kaupungin sisällä. Paikallisista olosuhteista ja palvelujen organisointitavoista johtuen näitä paikallisia tapoja tulee olemaan jatkossakin, mutta jotta voidaan hyödyntää samaa tietoa, tulisi tietoa tuottaa ja järjestelmiä käyttää yhdenmukaisella (parhaiden käytäntöjen mukaisella) tavalla. Yhtenäistäminen tulee vaatimaan tiivistä yhteistyötä valtionhallinnon, kuntien ja terveydenhuollon toimintayksikköjen välillä. ereseptin toimintamallin koulutus on merkittävä yritys yhtenäistää toimintaprosesseja valtakunnallisesti johdettuna, ja se tulee vaikuttamaan laajaan toimijajoukkoon (kansalaiset, apteekit, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset). Tämä tulee kokemaan jonkin verran vaikeuksia ja vastarintaa, mutta tästä lähdetään ja pyritään samalla hakemaan paras tapa toimia. Kun sähköisten tietojen organisaatiorajat ylittävä hyödyntäminen yleistyy lähivuosina ja earkiston palveluja otetaan käyttöön, vaatimukset esimerkiksi kirjauskäytäntöjen yhtenäistämiseen kasvavat. Se tuo mukanaan erittäin merkittävän koulutustarpeen kasvun. Tie on pitkä ja vaatii koko terveydenhuollon kentän vakavaa sitouttamista asiaan. ereseptin pitää olla käytössä julkisessa terveydenhuollossa sekä yksityisessä terveydenhuollossa mennessä. Apteekkien pitää pystyä toimittamaan eresepti viimeistään Kansallisten toimintamallien opiskelu tuo muutoksen perinteiseen koulutustapaan ereseptin käyttöönotto on ensimmäinen askel terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönotossa. Asiaa kannattaa tarkastella isompana kokonaisuutena: ereseptin yhtenäisen toimintamallin osaaminen on yksi keino varmistua siitä, että ereseptin käyttö täyttää sille asetetut lakisääteiset vaatimukset. Terveydenhuollon toimintayksikön johdon on oltava varmistunut oman yksikkönsä osalta, että henkilökunta osaa ja tuntee toimintamallit sekä osaa itsenäisesti hakea lisätietoa, jos jokin yksityiskohta on epäselvä tai unohtunut. Siksi johto on sitoutettava koulutuksen mahdollistamiseen. Yleisesti käytössä oleva tapa kouluttaa on järjestää erilaisia koulutuksia auditorioissa tai tietojärjestelmän versionvaihdoissa atk-luokissa. Tällä koulutustavalla on edelleenkin sijansa, mutta terveydenhuollon toimintaympäristön muuttuessa, ja varsinkin resurssien jatkuvan puutteen vuoksi, on mietittävä myös muunlaisia mahdollisuuksia kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia. Yksi tapa on verkkokoulutus. Jos ammattilaisille annetaan mahdollisuus itseopiskeluun, organisaation johto ja lähiesimiehet on sitoutettava asiaan. Arki terveydenhuollossa on kiireistä, ja useimmissa tapauksissa itseopiskelu työn ohella on kohtalainen mahdottomuus, ellei sitä selkeästi sisällytetä päivittäiseen työjärjestykseen. Tämä mahdollistuu vain johdon tuella ja selvällä strategisella linjauksella siitä, että itseopiskelu kuuluu työhön ja siihen annetaan työn ohella aikaa. Itseopiskelun toteutumista on myös seurattava. ereseptin toimintamallien järjestelmäriippumaton koulutus Toimintamallit, eli ereseptin käyttöohje, on luotu Turun TERES ja Kotkan elääke -pilottiprojekteissa. Ne perustuvat lakiin ja asetukseen sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007 ja 485/2008). Yleisesti ottaen ereseptin koulutuksessa varsinainen tekninen suoritus 16 Sairaalaviesti 1 2/2011

17 ei kaipaa suurellisia koulutustilaisuuksia. Suurin osa lääkkeen määrääjistä käyttää jo tälläkin hetkellä niin sanottua atk-reseptiä, jossa resepti kirjoitetaan potilastietojärjestelmällä ja printataan paperille. Siirtyminen ereseptin kirjoittamiseen ei tuo suurta muutosta tähän, vaan opiskelua vaativa asia ovat nimenomaan toimintamallit. Koska toimintatavan tulee olla valtakunnallisesti yhtenäinen, koulutusmateriaalin pitää pysyä muuntumattomana. ereseptin koulutuksesta tehtiin esiselvitys keväällä Se toi selvästi esiin terveydenhuollon moninaiset koulutustavat ja sen, että koulutusmateriaalia on tuotava käyttöön samansisältöisenä, mutta monimuotoisesti. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä pienempi toimintayksikkö, sitä helpompaa on saada koko henkilökunta koulutettua luentosaleissa ja atk-luokissa ja mitä suuremmasta yksiköstä on kyse, sitä vaikeampaa se on. On panostettava myös vierikoulutukseen ja verkkokoulutukseen. Näin jokainen terveydenhuollon toimintayksikkö pystyy valitsemaan itselleen parhaat tavat kouluttaa. Annettujen koulutusmateriaalien pitää olla tätä valintaa tukevaa. Koulutuksen pääsuunnitelma: 1. KunTo on pitänyt toimintamallityöpajoja Toimintamallityöpajoihin on osallistunut sekä terveydenhuollon koulutusammattilaisia että tietojärjestelmätoimittajien edustajia. Työpajoissa on tutustuttu toimintamalleihin, ja keskusteluin on hiottu koulutussuunnitelmaa mahdollisimman toimivaksi. Samalla on saatu suoraa palautetta suunnitelmista. Valtakunnallinen koulutussuunnitelma perustuu annettuun palautteeseen 2. Jalkautetaan toimintamallit osaavia henkilöitä kentälle kouluttamaan alueen koulutuksesta vastaavia kun käyttöönotto on lähellä Päätarkoituksena on kouluttaa alueiden organisaatioiden koulutusvastaavat, jotka itse tulevat kouluttamaan omissa organisaatioissaan. Samalla luovutetaan heidän käyttöönsä piloteissa kehiteltyjä koulutusmateriaaleja. Samalla tai erillisellä kerralla pyritään sitouttamaan organisaation johtoa koulutukseen. 3. Pyritään sitouttamaan tietojärjestelmätoimittajat liittämään toimintamallit järjestelmäkoulutukseensa niin hyvin kuin mahdollista Tämä on käyttäjälle miellyttävä yhdistelmä, mutta vaatii järjestelmällisen materiaalien päivityssyklin ja yhteistyön toimintamallien omistajan kanssa. 4. Tuotetaan KanTa-palvelujen verkkosivuille toimintamallien itseopiskelupaketti Tuotetaan virallinen koulutusmateriaalin jakokanava, jota ylläpidetään säännöllisesti. Se tukee organisaatioiden ja järjestelmätoimittajien omaa koulutusta. Sen voi linkittää sellaisenaan omaan intraan tai sovelluskoulutukseen. Ensimmäiset koulutusmodulit valmistuvat ennen kesälomia ja syksyllä 2011 niitä tehdään lisää. Koulutusmateriaali on vapaasti käytettävissä koko Suomen terveydenhuollolle, mukaan lukien yksityinen terveydenhuolto. Verkkokoulutusmateriaalista tehdään myös lanseeraussuunnitelma. Kuntaliiton KunTo-toimisto auttaa terveydenhuollon organisaatioita ottamaan Kansallisen Terveysarkiston palveluja käyttöön. Ensinnä käyttöön otetaan eresepti. KunTon toiminta siirtyy vuoden 2012 alusta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen uuteen Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan operatiivisen ohjauksen yksikköön. Sosiaali- ja terveydenhuollon operatiivisen ohjauksen yksikkö Vesa Jormanainen, yksikön päällikkö, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER), Tieto-osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivinen ohjaus siirtyi alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Ohjaustehtävää varten THL:n Tieto-osastolle perustettiin uusi Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER). Yksikkö on valmis täysipainoisesti huolehtimaan sille annetuista tehtävistä alkaen. OPER-yksikön toiminta OPER:ssa työskentelee yksikön päällikkönä Vesa Jormanainen, kehittämispäällikkö Maritta Korhonen, ylilääkäri Heikki Virkkunen, projektipäälliköt Riitta Konttinen, Jari Porrasmaa ja Jari Suhonen sekä assistentti Anna-Lena Wilenius. Kevätkesällä 2011 yksikköä vahvistetaan seuraavilla tehtävillä: viestinnän kehittämispäällikkö ( alkaen), hankintapäällikkö (60 % työpanos), projektisuunnittelija ja lakimies (50 % työpanos). Lisäksi yksikköä pyritään jo vuonna 2011 vahvistamaan pysyvästi sosiaalialan tietohallinnon osaamisella. Kehittämispäällikkö Maritta Korhosen (KL, FM, EKON) vastuualueena on toimintojen sisällöllinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen toiminnan yhteensovittaminen. Ylilääkäri Heikki Virkkunen (LL, EL) vastaa toiminnan lääketieteellisistä kysymyksistä Sairaalaviesti 1 2/

18 ja yhteistyöstä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa sekä potilastietojärjestelmien tiedon rakenteistamisesta. Projektipäälliköt vastaavat sähköisen lääkemääräyksen (Riitta Konttinen), sähköisen potilastiedon arkiston (Jari Porrasmaa), potilaiden tiedonhallintapalvelun ja omien tietojen katselun (ekatselu) (Jari Suhonen) kehittämisestä. Vuonna 2011 OPER:n toiminta keskittyy yksikön toimintavalmiuden rakentamiseen, toiminnan vakiinnuttamiseen, toiminnan sisällön suunnitteluun sekä siirtyvien tehtävien vastaanottamiseen muilta kansallisilta toimijoilta. Yksikön ohjaavat toiminnot rakentuvat toisaalta jo käynnissä oleville kehittämisprosesseille ja toisaalta ne limittyvät niihin uusien tehtävien muodossa. Vuosi 2011 on luonteeltaan ylimenokausi, jonka aikana tärkeänä tavoitteena on turvata jo käynnissä olevien prosessien jatkuminen, vaikka samalla uusitaan rohkeasti tehtäväjakoa, menettely- ja toimintatapoja. Kansallinen ohjausmalli edellyttää yhteistä käsitystä strategisen ja operatiivisen ohjauksen merkityksistä, sisällöistä ja vastuista. THL on aloitteellinen ja edistää vuoropuhelua esimerkiksi keskeisten kansallisten toimijoiden kanssa yhteisen ohjausryhmätyöskentelyn puitteissa. Yksikön sisäistä toimintaa kehitetään matriisimaisesti KanTa-palveluista muodostuvien pääprosessien ympärille. Näillä palveluprosesseilla on nimetyt projektipäälliköt, jotka toimivat prosessinomistajina. Palveluprosessien lisäksi niitä tukeville prosesseille (keinot) nimetään vastuuhenkilöt, jotka edistävät kyseisen keinon toteutumista läpäisyperiaatteella kaikissa palveluprosesseissa. Tavoitteet vuoteen 2015 OPER:n tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa KanTa-palveluiden avulla voidaan terveydenhuollossa syntyvää laadukasta tietoa käyttää kansalaisen saadessa palvelua myös muualla kuin missä tieto on syntynyt. Lisäksi sosiaalihuollon sähköistä tietohallintoa ja asiakastiedon käsittelyä on kehitetty lainsäädännön mahdollistamassa laajuudessa. Operatiiviselle ohjaukselle on valmistelun aikana asetettu 12 tavoitetta (taulukko 1). Kahdeksan ensimmäistä tavoitetta on asetettu viisivuotiskaudelle Vuoden 2015 loppuun asti operatiivisen ohjauksen pääpaino on edistää Asiakastieto-, ereseptija terveydenhuoltolakien toimeenpanoa, toisin sanoen tehtävissä, joilla pyritään varmistamaan KanTa-palveluiden toteutuminen lakien asettamissa aikatauluissa (tavoitteet 1 8). Tavoitteiden 9 12 loppuun saattaminen ulottuu osin tätä kautta pitemmälle. Varsinaista kehittämistyötä ohjaavien 12 tavoitteen lisäksi on tavoitematriisiin asetettu erikseen hallinnollinen tavoite varmistamaan, että OPER:n toiminnan vakiinnuttaminen tapahtuu tavoitteellisesti. Taulukko 1. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuosille Sähköiset lääkemääräykset ovat käytössä koko maassa ja kaikki siihen velvoitetut tahot ovat liittyneet reseptikeskukseen 2. Palvelujen tuottajat ovat liittyneet valtakunnalliseen earkistoon ja käyttävät arkistopalvelua 3. KanTa-potilasasiakirjat ovat rakenteeltaan ja tietosisällöltään kansallisesti yhdenmukaisia ja ne arkistoidaan sähköisesti 4. Kansalaiset voivat sähköisen katseluyhteyden avulla tehdä suostumuksia, kieltoja ja hoitoaan koskevia tahdonilmaisujaan tiedonhallintapalveluun sekä katsella terveystietojaan. Tiedonhallintapalvelun kautta terveydenhuollon ammattilaiset saavat potilaan terveyden ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot käyttöönsä 5. Terveydenhuollon henkilöstö (mukaan lukien apteekit) osaa käyttää kansallisia tietojärjestelmäpalveluja 6. Kansalaisille on tarjolla ajantasaista tietoa KanTa-palveluista (sähköinen lääkemääräys, sähköinen potilastiedon arkisto, omien tietojen katselu verkossa, tiedonhallintapalvelu) 7. Tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja valtakunnan tason poikkihallinnollisia yleisperiaatteita 9. Tietorakenteet mahdollistavat sairauksien ehkäisyä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoa (esim. päätöksenteon tuki) 10. Tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen 11. Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään potilastiedonvaihtoon 12. Kansalaisille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sisältävät sekä potilaan omaehtoisen terveyden edistämisen ja hoidon että tiedonvaihdon palvelujen tuottajien välillä. Kuvassa ylärivissä vasemmalta oikealle Anna-Lena Wilenius, Jari Suhonen, Jari Porrasmaa ja Heikki Virkkunen. Alarivissä istumassa Riitta Konttinen, Maritta Korhonen ja Vesa Jormanainen. 18 Sairaalaviesti 1 2/2011

19 KArkisto2 sähköisen potilaskertomusarkiston testaus ja pilotointi Kuopiossa Pauli Kuosmanen, asiantuntijalääkäri, Kuopion kaupunki Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittämisessä on tähän saakka keskitytty lähinnä ereseptin käyttöönottoon liittyviin asioihin. Tämä on ollut luonteva etenemisjärjestys sen jälkeen, kun 2000-luvun lopulla linjattiin KanTa-palvelujen käyttöönoton porrastaminen reseptin ja arkiston kesken. Tietojärjestelmien kehittäminen ja testaus sekä toiminnallisten asioiden suunnittelu ja toteutus ovat osoittautuneet ehkä haasteellisemmaksi kuin mitä vielä muutamia vuosia sitten ajateltiin. Kuopion kaupunki on osallistunut keskeisenä tahona ohjelmistotoimittaja Logican ympärille rakentuneen niin sanottu Pegasos-klusterin toimintaan vuodesta 2005 lähtien. Tämä klusteri oli yksi niistä kansallisen kehittämisen hankkeista, joiden rahoittamiseen sosiaali- ja terveysministeriö osoitti valtionosuusrahoitusta vuosina Kuopion kaupunki toimi tämän klusterihankkeen hallinnoijana ja sen edustaja oli hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Näissä klusterihankkeissa kehitettiin käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin niitä ominaisuuksia, jotka ovat edellytyksen kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotolle. Tähän kehitystyöhön kuului kansallisten määritysten toteuttaminen järjestelmiin siten, että eresepti ja earkisto ovat käyttöönotettavissa järjestelmän puolesta. Kansalliset pilotit Turussa ja Kuopiossa Pegasos-klusterihankkeessa päätettiin, että ereseptin kehittämiseen liittyviä asioita testataan ja pilotoidaan Turun terveystoimessa ja vastaavasti earkistoon liittyviä asioita Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Kehittämistyö on tuottanut onnistuneen tuloksen siten, että eresepti otettiin ensimmäisenä Suomessa tuotannolliseen käyttöön Turussa toukokuussa Klusterihankkeen päätösten mukaisesti earkiston toiminnallisuutta testattiin Kuopiossa vuosina toteutetussa KArkisto-projektissa. Tässä projektissa pystyttiin toteuttamaan earkistopalvelun edellyttämä tekninen ympäristö ja liittymä Kelan arkiston testiympäristöön sekä tuottamaan arkistokelpoista potilaskertomustekstiä sekä rakenteisena ydintietona diagnoosin tallennus arkistopalveluun. Näiden tietojen haku organisaation omaan käyttöön pystyttiin myös toteuttamaan. Sisällöllisesti arkistoitavat tiedot olivat varsin rajallisia osin kansallisten määrittelyjen viivästymisen vuoksi. Jo projektin kestäessä Kuopion kaupunki teki hakemuksen jatkorahoitukselle, jotta sisällöllistä testausta pystyttäisiin laajentamaan. Huhtikuussa 2011 aloitettiin neuvottelut Kuopion kaupungin, sosiaali- ja terveysministeriön, Kansaneläkelaitoksen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin, ohjelmistotoimittaja Logican ja KunTo-toimiston kesken. Neuvottelujen tuloksen saatiin aikaan sopimus: Kuopion kaupungissa käynnistetään hanke, jossa testataan earkiston toiminnallisuuksia sekä suunnitellaan pilottikäyttö tuotantoympäristössä sovituissa yksiköissä sekä rajatulla tietosisällöllä. Tämä KArkisto2-hanke käynnistyi heinäkuussa 2010 suunnittelulla ja valmistelevilla töillä. Hankkeen aloitusseminaari eri osapuolten kesken pidettiin syyskuun lopussa, ja hankkeelle perustettu ohjausryhmä hyväksyi hankesuunnitelman marraskuussa Ohjausryhmässä on edellä mainittujen osapuolten lisäksi edustajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta, Väestörekisterikeskuksesta sekä Kuopion kaupungin ICT-palveluntuottaja Istekki Oy:sta. KArkisto2 panee määritykset käytäntöön Hankkeen tavoitteena on toteuttaa erillisessä Kelan johdolla toteutetussa projektissa laadittujen testitapausten mukainen sähköisen potilaskertomusarkiston asiakastestaus Kuopion kaupungin testiympäristössä. Toiseksi tavoitteena on osallistua KunTo-toimiston vetämään asiantuntijatyöskentelyyn, jonka avulla suunnitellaan kansallisia toimintamalleja sekä dokumentaatiota terveydenhuollon organisaatioiden tuotannolliselle liittymiselle Kelan earkistopalveluun. Kolmanneksi tavoitteena on toteuttaa earkistoon tapahtuvan ensimmäisen vaiheen liittymisen edellyttämät toimenpiteet Kuopion kaupungin terveydenhuollon palvelualueella. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa Kuopion kaupungin pilottityyppinen liittyminen Kelan earkistopalveluun erikseen määritellyn rajatun tietosisällön osalta. Hankesuunnitelmassa on kaikkiaan viisitoista päätehtävää toteutettavaksi käsittäen hankkeen käynnistämiseen liittyvästä päätöksenteosta pilotin jälkeisen toiminnan jatkosuunnitteluun. Asiakastestaus on yksi päätehtävistä. Testaus on toteutettu siten, että Kuopio toimii terveydenhuollon organisaationa, jossa testataan organisaation omassa testiympäristössä testitapauksia, jotka on työstetty yhteistyössä Kelan vetämässä arkiston testausprojektissa. Tässä projektissa on pyritty kehittämään testitapauksia, jotka kattavat sosiaali- ja terveysministeriön vaiheistussuunnitelman mukai- Sairaalaviesti 1 2/

20 set perustietosisällön mukaisen tietojen arkistoinnin. Nämä testitapaukset on kertaalleen testattu Kelan ja Logican välisessä testauksessa. Kuopion ympäristössä testitapaukset toistetaan siten, että ensin todetaan testitapauksen tekninen toimivuus sovelluksen osalta sekä arkistoituvan asiakirjan tietojen oikeellisuus. Toisessa testauksen vaiheessa kliinikkotestaajat arvioivat tapausten perusteella sovelluksen toiminnallisuutta kliinisessä työssä sekä tarvittavien toimintakäytäntöjen suunnittelua organisaation osalta. LUPAAVIA TESTAUSTULOKSIA Asiakastestaus aloitettiin Kuopiossa , ja huhtikuun loppuun mennessä on tarkoitus saada teknisen testauksen ensimmäinen vaihe tehtyä. Havaittujen virheiden ja tarkistettavien asioiden uusintatestaus toteutetaan toukokuussa. Testauksen toiminnallinen osa on tarkoitus saada valmiiksi toukokuun puoliväliin mennessä. Testauksen teknisen vaiheen kokemukset osoittavat, että sovellus on pääsääntöisesti toiminut asiakasympäristössä varsin hyvin. Kelan ja Logican välisissä testauksissa on löydetty valtaosa niistä virheistä, jotka edellyttävät korjauksia joko arkistosovelluksen tai potilastietojärjestelmän osalta. Kuopion testauksessa on tullut esiin joitakin virhetilanteita, joiden analysointi ja tarkistus ovat vielä tätä kirjoitettaessa kesken. Esimerkki tällaisesta selvittelyä vaativasta asiasta on asiakirjan versiotasojen tarkistus, varsinkin ensisijaisen asiakirjan osalta. Lisäksi organisaation testiympäristön määrittelyistä johtuen tässä testauksessa on joitakin sellaisia havaintoja, jotka poikkeavat Kelan ja Logican välisessä testauksessa havaituista. Näistä esimerkkinä on tiettyjen tietojen automaattinen generoituminen tietylle näkymälle ja edelleen arkistoituvalle asiakirjalle. Testaajille tässä testauksessa on ollut erityisen haasteellista selvittää arkistoituvista asiakirjoista tietyt tarkistettavat metatiedot (ensi- ja toissijaisen asiakirjan OID- tunnus, arkistoituvan asiakirjan versiotaso, palvelutapahtuman OID-tunnus, palvelutapahtumien alku- ja päättymisajat). Nämä ovat sellaisia tietoja, joita ei sitten tuotantovaiheessa ja varsinkaan kliinikkokäyttäjä tarvitse. Kliinikkotestaajien suorittamassa toiminnallisen testauksen analysointia ei vielä ole tehty, mutta testauksen aikaisissa kommenteissa on kiinnitetty erityinen huomio siihen, mikä tulee olemaan sovelluksen ja käyttöliittymän käytettävyys. Potilaskertomustekstin tallennus toteutetaan näkymälle tietyn hoitoprosessin vaiheen ja otsikon alle. Tämän strukturoinnin ymmärtäminen asettaa käyttäjille suuren haasteen koulutuksellisesti. Toinen näkökulma on tullut hoitohenkilöstön käyttämän luokitusten mukaisen kirjaamisen käytöstä. Laitoshoidon puolella tästä on kokemuksia jo useilla paikkakunnilla Suomessa ja kirjaaminen luokituksia käyttäen on tuttua. Avohoidon käyttäjille luokitusten käyttö on vieraampaa, ja niiden käytön sovittaminen avohoidon prosesseihin vaatii vielä runsaasti suunnittelua. PILOTTIAKÄYTTÖ ALKAMASSA Testauksen aikana on valmisteltu pilottikäytön aloitukseen liittyviä asioita. Tähän suunnitteluun liittyvistä päätehtävistä laajimmat ovat henkilöstön koulutukseen liittyvät asiat, auditoinnin edellyttämien toimenpiteiden suorittaminen organisaatiossa, toimikorttien käyttöönottoon liittyvät asiat ja teknisen ympäristön suunnittelu. Kaikkien näiden tuloksena syntyy tiettyjä organisaation toimintakäytäntöjä, jotka tulee tarkistaa ja dokumentoida jatkoa varten. Potilasohjaukseen ja potilaiden informointiin liittyvät asiat tulevat olemaan myös haasteellisia. Suostumustenhallinta ja potilastietojen luovutus eivät ole vielä tässä pilotin ensimmäisessä vaiheessa mukana, mutta potilaille annettavaa informaatiota on suunniteltava siten, että nämäkin asiat huomioidaan. Pilotin aikana potilas voi asioida meidän toimintayksikössämme yhden tai muutaman kerran, jonka jälkeen kenties vasta vuosien kuluttua jossain toisessa terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa Kuopiossa vuonna 2011 arkistoituja tietoja sitten haetaan arkiston kautta. Kuopion testauksen ja pilotin osalta hanke on siis tällä hetkellä puolivälissä. KanTa-palvelujen käyttöönotto edellyttää organisaatiolta ja sen ICT-palveluntuottajalta varsin mittavaa suunnittelutyötä. Toteutusvaiheessa tarvitaan resursseja aivan samalla tavalla kuin missä tahansa uuden toiminnan käyttöönotossa. Kuten ereseptin osalta on todettu, ensivaiheen piloteissa on erityisen suuria haasteita. Ne kokemukset, joita pilotoitaessa saadaan, auttavat toivottavasti muiden organisaatioiden käyttöönottoja. KanTa-palvelujen osalta tähänastinen työ on toteutettu pääasiassa kehittämistyöhön sitoutuneiden tietohallinto- ja ICT-henkilöiden toimesta. Suuri haaste tulee olemaan laajan käyttäjäjoukon sitouttaminen ja motivointi uudistusten läpivientiin. Näiden kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto on nimittäin suurimmalta osalta kuitenkin toimintatapojen kehittämistä ja henkilöstön kouluttamista uusiin käytäntöihin. 20 Sairaalaviesti 1 2/2011

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

tai puhelimitse: Pekka Järvinen (09) 1607 3800

tai puhelimitse: Pekka Järvinen (09) 1607 3800 1(16) 28.3.2011 POTILASTIETOJEN KÄSITTELY - ohje terveydenhuoltolain 9 :n ja asiakastietolain muutosten toteuttamiksi 1 1. TAUSTAA Eräitä potilasasiakirjojen ja potilastietojen käsittelyä, käyttöä ja luovutusta

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Tietosuoja ja tietoturva

Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja turvaa tiedon kohteen yksityisyyden sekä edut ja oikeusturvan. Tietoturva on käytännön toimenpiteet joilla tietosuoja pyritään toteuttamaan.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi. MÄÄRÄYS 3/2015 1(5) Määräys valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille luovutettavista todistuksista ja lausunnoista (SV6, lääkärintodistus A) Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013 Omien tietojen katselu Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013 Aktiivisessa käytössä Omien tietojen katselu on aktiivinen sähköinen asiointipalvelu Kirjautumisia jo yli 750.000, yksittäisiä käyttäjiä vähemmän

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rekisteriseloste 1 (5) 1. REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri 2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde (08) 315 2011 3. REKISTERIASIOIDEN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012 Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012 Potilastietojen käyttö ja luovutus Henkilötietolaissa (22.4.1999/523) Rekisterinpitäjän velvollisuus suojata henkilörekistereitä riittävin teknisin

Lisätiedot

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä.

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä. Mallisopimus Sopimus e-reseptipalveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja itsenäinen ammatinharjoittaja ("Ammatinharjoittaja") sopivat e-reseptipalveluun

Lisätiedot

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotietojen käytönvalvonta 13.9.2012 Jari Suhonen / THL, OPER 1 Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansalaisen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kanta. Liittyjät-ohje v. 1.06

Kanta. Liittyjät-ohje v. 1.06 1 (16) Kanta Liittyjät-ohje v. 1.06 2 (16) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Kanta-palveluun liittyjät... 3 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 5 1. Kansanterveyslain mukainen terveyskeskus... 5 2. Erikoissairaanhoitolain

Lisätiedot

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja Lääkäriaseman tiloissa toimiva lääkäripalveluyhtiö

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee. Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011

KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee. Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011 KanTa-palvelujen käyttöönotto etenee Ajankohtainen iltapäivä toimittajille Suunnittelupäällikkö Marina Lindgren, Kela 28.9.2011 Esityksen sisältö KanTa-palvelut, Kelan tehtävät Omien tietojen katselu palvelu

Lisätiedot

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidylle annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät 28.05.2013 Pekka Järvinen, STM

Asiakastietolain ja reseptilain muutokset. Terveydenhuollon atk-päivät 28.05.2013 Pekka Järvinen, STM Asiakastietolain ja reseptilain muutokset Terveydenhuollon atk-päivät Pekka Järvinen, STM Säädösmuutosten tarve Asiakastietolaki tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset tietojärjestelmien sertifiointi

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 5.9.2007 1 Sisällys Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjarekisteri 1 Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Lisätiedot

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B10: Tietosuoja SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B10 Tietosuoja 1 (14) VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liite Hanketoimisto 3.01 Lopullisen

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispäivä: 1.3.2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää Kallaveden työterveyshuollon rekisterin rekisteriselosteen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla?

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Kansliapäällikkö Kari Välimäki 6.11.2008 Stakes auditorio Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset linjaukset 2015

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN

SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Ohje 8/2015 1(5) SÄHKÖISEN LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSIA JA TOIMINTAMALLIN TARKENTAMINEN 01.11.2015 ALKAEN Kohderyhmät Voimassaoloaika Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajat Yksityisen

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii Kommentteja TAPAS-työhön Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii 3.11.2011 TAPAS + KANTA / Jari Porrasmaa 1 Esityksen sisältö 1. Kansallisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy

ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy Sisältö lääketiedon nykytila ereseptin tavoitteet th:n näkökulmasta Kymijoen tth:n pilotin opetukset

Lisätiedot

Työterveyshuollon potilasrekisteri

Työterveyshuollon potilasrekisteri Tietosuojaseloste 1/7 1. Rekisterinpitäjä Vantaan terveyskeskus / Vantaan Työterveys liikelaitos Toimipisteet: Tikkurilan toimipiste, Kielotie 11 A, 01300 Vantaa, Myyrmäen toimipiste, Jönsaksentie 4 E,

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 Hallitus 283 11.12.2013 Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 EKSTPHAL 283 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot HetiL 10 että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä 24.

Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot HetiL 10 että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä 24. TIETOSUOJASELOSTE - Keski-Pohjanmaan alueen yhteinen potilasrekisteri Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot HetiL 10 että rekisteröidyille annettava

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelujen tilannekatsaus Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelut 25.5.2010 2 Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille:

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Ohje 1/2016 1(5) ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Kohderyhmät Voimassaoloaika Tarkoitus Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot