TM-VOIMA SERVICE OY Tuomiperän tuulivoimahankkeen Nord2000 meluselvitys

Transkriptio

1 RAPORTTI X TM-VOIMA SERVICE OY Tuomiperän tuulivoimahankkeen Nord2000 meluselvitys

2 Sivu 1/12 Yhteystiedot Carlo Di Napoli, Johtava asiantuntija Tehokkuus- ja mittauspalvelut Pöyry Finland Oy, Energia Jaakonkatu 3, PL Vantaa Puh: , Suora Gsm: Web: Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sivu 2/12 Yhteenveto TM-Voima Service Oy suunnittelee tuulipuistoa Ylivieskan Tuomiperän alueelle. Tässä raportissa käsitellään hankesuunnitelman aiheuttamaa melun laskennallista leviämistä alueen ympäristöön. Meluselvitys noudattaa VTT:n esitystä (sekä tulevaa Ympäristöministeriön (myöhemmin YM ) ohjetta) ympäristölupavaiheen tuulivoimahankkeiden melumallinnuksista, missä mallinnus on suoritettu Nord2000 menetelmällä. Melumallinnuksen mukaan nykyisen meluasetuksen mukaiset melun ohjearvot alittuvat kaikissa kohteissa. Myös YM:n uudet tuulivoiman suunnitteluohjearvot alittuvat asuinkohteissa, mutta yhdessä loma-asuinkohteessa, joka sijaitsee asuinrakennusten keskellä, tulos ilman melun optimointiajomoodia melutaso ylittää 35 db(a):n yöajan ohjearvotason 1 db:llä. Meluoptimoidulla ajomoodilla (yhden voimalan osalta lähtöäänitasoon -4 db:n vaimennus) voidaan ko. yöajan ohjearvotaso saavuttaa. Amplitudimodulaation suurin sallittu modulaatiosyvyys laskettiin VTT:n ehdotuksen mukaan Zwickerin menetelmällä lineaariselle melutasolle siten, että arvo on enintään 0.2 vacil. Suurin sallittu modulaatiosyvyys laskettiin olevan tällöin 5.3 db.

4 Sivu 3/12 Sisältö Yhteenveto 1 YLEISTÄ Ympäristömelu Tuulivoimamelu 4 2 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Digitaalikartta-aineisto Mallinnetut turbiinityypit Melumallinnus ja laskentaparametrit Sovellettavat vertailuohjearvot 7 3 LASKENTATULOKSET Amplitudimodulaatio 9 4 YHTEENVETO 10 VIITTEET 11 Liitteet Liite 1 Melumallinnus, 9 x V126, 3.3MW - Noise Mode 0 Liite 2 Melumallinnus, 9 x V126, 3.3MW - Noise Mode 4 Liite 3 Immissiopisteiden taajuusjakaumat, Noise Mode 0 Liite 4 Immissiopisteiden taajuusjakaumat, Noise Mode 4 Lyhenteet L Aeq L WA L WAd A-taajuuspainotettu ekvivalenttinen äänitaso A-taajuuspainotettu äänilähteen äänitehotaso A-taajuuspainotettu äänilähteen äänitehotason tunnusarvo

5 1 YLEISTÄ Pöyry Finland Oy Sivu 4/12 TM-Voima Service Oy suunnittelee tuulipuistoa Ylivieskan Tuomiperän alueelle. Tässä raportissa käsitellään hankesuunnitelman aiheuttamaa melun laskennallista leviämistä alueen ympäristöön. 1.1 Ympäristömelu Ääni on aaltoliikettä, joka tarvitsee väliaineen välittyäkseen eteenpäin. Ilmassa äänellä on nopeus, joka on riippuvainen ilman lämpötilasta. Eri väliaineissa ääniaalto kulkee eri nopeuksilla väliaineen ominaisuuksista riippuen. Normaali ympäristömelu sisältää useista kohteista peräisin olevaa yhtäaikaista ääntä, jossa äänen taajuudet ja aallonpituudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Melu on subjektiivinen käsite, jolla viitataan äänen negatiivisiin vaikutuksiin. Nimitystä käytetään puhuttaessa ei toivotusta äänestä, josta seuraa ihmisille haittaa ja jonka havaitsemisessa kuulijan omilla tuntemuksilla ja äänenerotuskyvyllä on suuri merkitys. Melua voidaan mitata sen fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Ympäristömelu koostuu ihmisen toiminnan aiheuttamasta melusta, joka vaihtelee ajan ja paikan mukaan. Äänen (melun) voimakkuutta mitataan käyttäen logaritmista desibeliasteikkoa (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle ilmassa) käytetään referenssipainetta 20 Pa ilmalle, sekä 1 Pa muille aineille. Tällöin 1 Pa paineenmuutos ilmassa vastaa noin 94 db:ä. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A- kirjaimella dimension perässä, esimerkiksi db(a). Melun ekvivalenttitaso (symboli Leq) tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, on hetkellisesti korkeammilla äänitasoilla suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen melutasoon. Teollisuusmelussa hetkellisvaihtelut ovat usein varsin lähellä myös ekvivalenttista arvoa, mikäli toiminnasta ei aiheudu impulssimaisia melutapahtumia. 1.2 Tuulivoimamelu Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta lapojen aerodynaamisesta melusta, sekä hieman kapeakaistaisemmasta sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien aiheuttamasta melusta (muun muassa vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Aerodynaaminen melu on hallitsevin (noin prosenttia kokonaisäänienergiasta) lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen niin sanotun amplitudimoduloituneen äänen vuoksi (käytetään myös sanaa sykintä ), jossa äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti lapojen pyörimistaajuuden mukaan. Amplitudimodulaatio (myöhemmin AM ) voidaan havaita sekä aerodynaamiselle virtausmelulle että myös koneiston kapeakaistaisille komponenteille. Normaalisti modulaation ei ole tasoltaan voimakasta, mutta voimakkuuden taso voi vaihdella vuorokauden ajan ja säätilanteiden mukaan. /5/ Yleisesti tuulivoimalan melun taajuusjakauma on painottunut pientaajuisen melun alueelle Hz, mutta A- taajuuspainotuksen jälkeen merkittävimmät taajuudet ovat Hz:n välissä.

6 Sivu 5/12 Aerodynaaminen melu kuullaan usein kohinamaisena äänenä, jossa on jaksollinen rytmi. Likainen lavanpinta lisää rosoisuutta, mistä seuraa turbulenssin ja siten myös äänitason nousua. Pientaajuisen melun osuutta aerodynaamisessa melussa lisäävät tulovirtauksen turbulenssi-ilmiöt, siipivirtauksen irtoamistilanteet (sakkaus) sekä ilmakehän äänen leviämisilmiöt (ilmamassan impedanssi etäisyyden kasvaessa). Aerodynaaminen melu voi myös aiheuttaa viheltävää ääntä esimerkiksi siipivaurioiden yhteydessä. Kuva 1. Tuulivoimalan lavan suhahtavan äänen (amplitudimodulaatio) emittoituminen alhaalla olevaan kuuntelijaan nähden. /3/ Modernit kolmilapaiset tuulivoimalaitokset ovat nykyisin ylävirtalaitoksia, joissa siivistö sijaitsee aina tuulen etupuolella suhteessa voimalan torniin. Pyörivän siivistön äänitaso on ylä- ja alatuulen puolilla suurempi kuin sivusta käsin katsottuna samalla etäisyydellä /3/. Lisäksi voimalan lähtöäänitaso on suoraan tuulennopeudesta riippuvainen siten, että alhaisilla tuulilla ja lähellä käyntiinlähtönopeutta lähtöäänitaso on usein noin db alhaisempi kuin nimellisteholla. Maksimi äänitehotaso (Lw) saavutetaan nimellistehon tuulinopeuksilla (yleisesti tuulennopeus napakorkeudella > 9 m/s) ennen siipikulmasäädön käynnistymistä, mikä yleensä tasoittaa äänitehotason nousun tuulen nopeuden edelleen kasvaessa. Siiven kärkinopeus on moderneissa voimaloissa maksimissaan noin 75 m/s. Tulovirtauksen turbulenssi sekä viereisten tuulivoimalaitosten virtausvana voivat lisätä aerodynaamista melua epäedullisen tulovirtauksen kohtauskulman vuoksi. Taustamelu ja tuulen aiheuttama aallokko- ja puustokohina peittävät tuulivoimaloiden melua, mutta peittoäänet ovat ajallisesti vaihtelevia. Niiden voimakkuus on sitä parempi, mitä lähempänä peittoäänen taajuusjakauma on vastaavaa tuuliturbiinin äänijakaumaa /4/. Vastaavasti tuulivoimamelun mahdollinen amplitudimodulaatio voi heikentää taustamelun peittovaikutusta ja siten kuulua myös taustakohinan läpi. Näin erityisesti tilanteissa, joissa alailmakehän stabiilisuus kasvaa, joka osaltaan vähentää kasvillisuuden ja aallokon kohinaa./5/ Moderneissa tuulivoimalaitoksissa melun lähtöäänitasoa voidaan kontrolloida erillisellä optimointisäädöllä, jonka avulla kellonajan, tuulensuunnan ja tuulennopeuden mukaan

7 Sivu 6/12 säädetään lapakulmaa haluttuun pyörimisnopeuteen ja melutasoon. Tällä säädöllä on kuitenkin vaikutuksia voimalan sen hetkiseen tuotantotehoon. 2 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskennan lähtötiedot on koottu asiakkaan lähettämästä datasta, digitaaliaineistosta, sekä kirjallisuudesta. 2.1 Digitaalikartta-aineisto Melumallinnus on suoritettu digitaalikartalle, jonka topografian korkeusväli on 2.5 metriä. Kartassa on kuvattu tuulivoimaloiden lisäksi maaston muodot, rakennusten ja teiden paikkatiedot, sekä vesiraja. Alueen topografia on vaihtelevuudeltaan vähäistä ja korkeuserot pieniä. 2.2 Mallinnetut turbiinityypit Melumallinnuksessa käytettiin yhtä turbiinityyppiä, jonka oletetaan vastaavan 3.3MW:n voimalan äänitehotasoa. Tuulipuiston toteutusvaihtoehtoja on yksi, joka sisältää 9 x 3.3 MW:n voimalaa tornikorkeudella 140 metriä. Turbiinien äänispektri terssikaistalla (1/3 oktaavikaistalla) on saatu käyttäen valmistajan arvioimaa melupäästön arvioitua takuuarvoa L WA /7/. Tiedossa ei ole, että mallinnuksessa käytettävälle turbiinille olisi taattu melun amplitudimodulaatiota. Mallinnetulle voimalalle ei ole myöskään annettu takuussa erityisiä melun kapeakaistaisia ominaisuuksia (jotta +5 db:n häiritsevyyskorjauksen voisi toteuttaa, voimalan melu voi lähellä voimalla olla kuitenkin jonkin verran kapeakaistaista). Alla on esitetty mallinnuksessa käytettyjen voimalamallien oktaavikaistan painottamattomia taajuusarvoja. Taulukko 1. Mallinnettujen tuulivoimalaitosten äänitehotaso, L W Oktaavikaistat, Hz Voimalatyyppi 31, L WA V126, 3.3 MW, L W Tuulivoimalaa voidaan ajaa ilman meluoptimointiajoa (Noise Mode 0) tai erityisellä optimointiajolla (Noise Mode x ), joka voidaan ohjelmoida voimalan järjestelmään käymään tietyn aikajakson sisällä tai tietyn tuulennopeustason jälkeen. Optimointiajossa voimalan siipikulmaa säädetään kohti tuulta nimellistehon tai alemman tehotason tuulennopeudella (n. 11 m/s napakorkeudella), jolloin lapojen pyörimisnopeus pienenee ja äänitehotaso ei nouse tavoitearvon yläpuolelle. Optimointiajo voidaan suorittaa myös erisuuruisilla vaimennuksilla. 2.3 Melumallinnus ja laskentaparametrit Melun leviäminen maastoon on havainnollistettu käyttäen tietokoneavusteista melulaskentaohjelmistoa Sound Plan 7.3, missä äänilähteestä lähtevä ääniaalto lasketaan digitaaliseen karttapohjaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Mallissa otetaan huomioon äänen geometrinen leviämisvaimentuminen, maaston korkeuserot, sekä maanpinnan ja ilmakehän melun vaimennusvaikutukset. Melumallinnus piirtää

8 Sivu 7/12 keskiäänitasokäyrät 5 db:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Laskentaparametrit on esitetty taulukossa 2 ja ne vastaavat Ympäristöministeriön meluhankkeen teknisen ryhmän ehdotusta tuulivoimahankkeiden melumallinnusparametreiksi ympäristölupavaiheessa (mallinnusvaihe 2), joka tehdään Nord2000 menetelmällä /2/. Laskennan epävarmuus on nyt sisällytetty tuulivoimalan äänen melupäästöarvoon, sillä laskennassa on hyödynnetty voimalavalmistajan arvioimaa takuu-/tunnusarvoa. Taulukko 2. Nord2000 Laskentamallin parametrit Lähtötieto Parametrit Mallinnusalgoritmit Teollisuusmelun laskentamalli Nord2000 Melulähdetyyppi Sääolosuhteet Laskentaverkko Maanpinnan akustinen kovuus Tuulennopeus Pistelähde voimalan napakorkeudella (voimalan roottorin koosta riippumaton) Ilman lämpötila 15 C, ilmanpaine 101,325 kpa, ilman suhteellinen kosteus 70 prosenttia Laskentapiste viisi kertaa viiden metrin välein laskentaverkolla kahden metrin korkeudella seuraten maanpintaa Nord2000: Maa-alueet D, vesialueet, tienpinnat ja laajat kallioalueet G 10 m/s (joka suuntaan) Turbulenssi Cw 2 ja Ct 2 0 Lämpötilaprofiili +0.1 K / m (stabiili) Sykintä, amplitudimodulaatio ks. kappale 3.2 Kapeakaistaisuus Tarkistus suoritettu, ei korjausta 2.4 Sovellettavat vertailuohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla vastaavat A-painotetun keskiäänitason LAeq ohjearvot ovat 45 db(a) päivällä sekä 40 db(a) yöllä. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 2 momentissa mainittuja ohjearvoja (asumiseen käytettävät ohjearvot). Yöohjearvoa ei

9 Sivu 8/12 sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Ympäristöministeriö on esittänyt Tuulivoiman suunnittelua koskevassa dokumentissa tuulipuistoja koskeviksi suositusohjearvoiksi 45 db(a) klo ja 40 db(a) klo ja taajaman ulkopuolisille loma-asuinrakennuksille 40 db(a) päivällä ja 35 db(a) yöllä. /1/ Esitetyistä ohjearvoista jälkimmäiset ovat määrääviä vertailuarvoja yöajan tyypillisesti korkeamman tuulisuuden vuoksi (muun muassa usein esiintyvä stabiili ilmakehä). Lisäksi ohjeessa viitataan asumisterveysohjeen Leq, 1h ohjearvoihin pientaajuiselle melulle sisätiloissa terssikaistoittain taajuuksilla Hz. 3 LASKENTATULOKSET Topografiakartalle laskettu melun leviäminen esitetään värillisillä käyrillä alla olevissa kartoissa kahdelle eri tilanteelle, jossa ensimmäisessä on kuvattu melun leviäminen kun voimaloita ei ole meluoptimoitu ja jälkimmäisessä, kun yhdessä voimalassa T6 on käytetty 4 db:n meluoptimointia. Erillinen amplitudimodulaation laskenta on suoritettu kappaleessa 3.1. R1 R2 Kuva 2. Melun leviäminen 9 x Vestas V MW, Nord2000, Noise Mode 0 Melumallinnuslaskennan mukaan Noise Mode 0 (ei vaimennusta) ajolla keskiäänitason L Aeq 40 db(a):n meluvyöhyke ei leviä lähimpään asuinkiinteistöön R1 asti. 35 db(a):n vyöhyke sen sijaan voi levitä idässä sijaitsevan loma-asuinkohteen (keskellä muita asuinkohteita) yli. Lähimmässä loma-asuinkiinteistössä kuvaan merkityssä kohteessa R2 laskennallinen melutaso on 36 db(a). Tulos tarkoittaa että voimalaa T6 olisi ajettava nimellistehon aikana (etenkin länsituulilla) meluoptimointiajolla (Noise Mode 4, eli 4 db tunnusarvon mukaisesta äänitehotasosta), mikäli halutaan melutason

10 Sivu 9/12 alittavan 35 db(a):n tason. Nykyisen voimassa olevan meluasetuksen VnP 93/1992 mukaisia ohjearvoja ei ylitetä missään kohteessa. Seuraavassa kuvassa on esitetty melun leviäminen samoilla laskentaparametreilla, mutta voimalan T6 osalta 4 db alemmalla meluemissiotasolla. R1 R2 Kuva 3. Melun leviäminen 9 x Vestas V MW, Nord2000, Noise Mode 4 ajolla (voimala nro 6) Melumallinnuslaskennan mukaan Noise Mode 4 ajolla loma-asuinkiinteistöjen sekä asuinkiinteistöjen YM:n uusia suunnitteluohjearvoja ei enää ylitetä missään kohteessa. Nykyisen voimassa olevan asetuksen mukaisia ohjearvoja ei ylitetä missään kohteessa. 3.1 Amplitudimodulaatio VTT:n ohjeessa on esitetty, että mallinnusvaiheessa 2 modulaation estimointiin käytetään Zwickerin menetelmää /2/, /8/. Koska tuulivoimalatoimittaja ei ole kuitenkaan taannut millään tavoin ko. meluominaisuutta, lasketaan tässä raja-arvotarkastetulla se modulaatiosyvyyden maksimaalinen arvo, jonka jälkeen melun voidaan katsoa olevan erityisen moduloitunutta toistuessaan usein. Arvo voidaan käytännössä todentaa vain immissiomittauksissa. Siniaaltoisen äänen vaihteluvoimakkuuden häiritsevyyden estimointiin on kehitetty objektiivinen menetelmä, jossa parametreina ovat modulaatiotaajuus f m (= siiven pyörimisnopeus), modulaatiokerroin m ja lineaarinen, painottamaton äänitaso Lp. /8/ 1.25 m L F vacil (1) 2 f m f m

11 Sivu 10/12 Äänen voidaan katsoa olevan merkityksellisesti moduloitunutta, kun vaihteluvoimakkuuden arvo F > 0.2 vacil. Yhtälön avulla voidaan laskea korkein äänenpaineen vastaava modulaatiosyvyys (db). Kuva 4. Esimerkki amplitudimodulaation modulaatiosyvyydestä (äänenpaineen alin ja ylin arvo) Alla on laskettu maksimi modulaatiosyvyys (db), joka täyttää ehdon 0.2 vacil. Mikäli melussa havaitaan tätä suurempia modulaatiosyvyyksiä esim. toistuvasti, voidaan olettaa melussa esiintyvän normaalista poikkeavaa ja voimakasta modulaatiota, jolloin mittaustulokseen on tehtävä + 5 db:n häiritsevyyskorjaus. Taulukko 3. Mallinnettujen tuulivoimalaitosten äänitehotaso, L WA Tarkastelukohde Lähin kohde R1 Asuinrakennus Lähin kohde R2 Lomaasuinrakennus Maksimi sallittu modulaatio voimakkuus, F (vacil) Maksimi sallittu modulaatiosyvyys (db) 0.2 5,2 db 0.2 5,3 db 4 YHTEENVETO TM-Voima Service Oy suunnittelee tuulipuistoa Ylivieskan Tuomiperän alueelle. Tässä raportissa käsitellään hankesuunnitelman aiheuttamaa melun laskennallista leviämistä alueen ympäristöön. Meluselvitys noudattaa VTT:n esitystä (sekä tulevaa YM:n ohjetta) ympäristölupavaiheen tuulivoimahankkeiden melumallinnuksista, missä mallinnus on suoritettu Nord2000 menetelmällä. Melumallinnuksen mukaan nykyisen meluasetuksen mukaiset melun ohjearvot alittuvat kaikissa kohteissa. Myös YM tuulivoiman uusien suunnitteluohjearvojen alittuvat asuinkohteissa, mutta yhdessä loma-asuinkohteessa, joka sijaitsee asuinrakennusten keskellä, tulos ilman melun optimointiajomoodia melutaso ylittää 35 db(a):n yöajan ohjearvotason 1 db. Meluoptimoidulla ajomoodilla (yhden voimalan osalta lähtöäänitasoon -4 db:n vaimennus) voidaan ko. yöajan ohjearvotaso saavuttaa.

12 Sivu 11/12 Amplitudimodulaation suurin sallittu modulaatiosyvyys laskettiin VTT:n ehdotuksen mukaan Zwickerin menetelmällä lineaariselle melutasolle siten että arvo on enintään 0.2 vacil. Suurin sallittu modulaatiosyvyys laskettiin olevan tällöin 5.3 db. Pöyry Finland Oy, Tehokkuus- ja mittauspalvelut Ilkka Heikkilä Johtaja Carlo Di Napoli Johtava asiantuntija, teollisuusmelu VIITTEET /1/ Tuulivoimarakentamisen ohjeita. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Helsinki /2/ Nykänen, H. Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksenlaskentalogiikkaan ja parametrien valintaan. VTT tutkimusraportti, VTT-R Tampere /3/ Oerlemans, S. Schepers, J.G. Prediction of wind turbine noise directivity and swish, Proc. 3rd Int. conference on wind turbine noise, Aalborg, Denmark, (2009) /4/ Nelson, D.A. Perceived loudness of wind turbine noise in the presence of ambient sound /5/ Uosukainen, S. Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys. VTT tiedotteita 2529, Helsinki 2010 /6/ Moller, C. Pedersen, C.S. Low frequency noise from large wind turbines. Acoustical Society of America Vol 129, No 6, June 2010 /7/ IEC , v3. Wind turbine generator systems, Part 11: Acoustic noise measurement techniques. /8/ Fastl H. 1983, Fluctuation strength of modulated tones and broad- band noise., Hearing- Physiological Bases and Psychophisics, Springer, Berlin, p /9/ Suomen Tuuliatlas. Ilmatieteen laitos,

13

14

15 Liite 3. Terssikaistataajuudet, Immissiopisteet, Noise Mode /3 oktaavit: Lähin Loma-asuinrakennus 25 Äänitaso [db(a)] , Taajuus [Hz]

16 Liite 4. Terssikaistataajuudet, Immissiopisteet, Noise Mode 4 Pöyry Finland Oy Copyright Pöyry Energy Oy