Melututkimus

Transkriptio

1 Puhuri Oy Timo Annola Tietotie Oulunsalo timo.annola@puhuri.fi Melututkimus Työterveyslaitos Asiakasratkaisut Lemminkäisenkatu B, Turku puh , faksi Y-tunnus , Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella

2 1 (9) Viite Tilaus /Timo Annola Melututkimus Tiivistelmä Kopsassa (Raahe) sijaitsee seitsemän tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Osoitteessa Sillanvieri asukkaat kokevat tuulivoimaloista lähtevän äänen häiritsevänä asunnon sisällä ja ulkona. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pitkäaikaismittauksin äänitasoja asunnon olohuoneessa sekä mitata äänitasoja ulkona rakennuksen julkisivupinnalla. Tavoitteena oli saada selville nimenomaan meluisimpien tilanteiden äänitasoja, minkä vuoksi mittauksiin varattiin useita kuukausia. Tuulivoimaloiden äänen keskeytyksetön mittaus asunnon sisätiloissa on mahdotonta, koska asunto on käytössä. Tämän vuoksi tulokset perustuivat lyhkäisiin ääninäytteisiin, joissa tuulivoimalan äänen dominanssi on kuulohavainnoin varmistettu ja asunto on tyhjillään. Ääninäytteen edustavuus häiritsevyyden kannalta varmistettiin sillä, että asukkaan melupäiväkirjamerkintä osoittaa äänen olevan kyseisenä vuorokauden aikana häiritsevä. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) asunnon sisällä pysyivät pääsääntöisesti alle 30 db:n. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) ulkona olivat alle 45 db. Arvot perustuvat asukkaan kuvaamiin häiritsevimpiin äänitilanteisiin. Mittaustulosten perusteella Asumisterveysohjeen 2003:1 ja Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaan päivä- ja yöäänitasojen (klo ja 22-07) enimmäisarvot 55 db ja 50 db LAeq eivät ylity ulkotiloissa. Myöskään päivä- ja yöäänitasojen enimmäisarvot 35 db ja 30 db LAeq eivät näyttäisi ylittyvän sisätiloissa. Lisäksi asumisterveysohjeen asettamat pientaajuisen melun taajuuskaistoittaiset ohjearvot eivät ylity sisätiloissa. ISO-standardin mukainen kuulokynnys kuitenkin ylittyy sisätiloissa. Analyyseihin valitut mittausjaksot olivat lyhyitä, jolloin johtopäätöksiin liittyy epävarmuuksia. On mahdollista, että tontilla ja asunnossa on vallinnut jonain ajankohtana vielä korkeampia äänitasoja kuin mitä tähän raporttiin on ollut mahdollista sisällyttää. Sisällysluettelo

3 2 (9) 1 Yleistä Menetelmät Vertailuarvot Tulokset ja niiden tarkastelu Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Yleiset johtopäätökset Toimenpidesuositukset... 9 Liitteet Kuvat ja taulukot Yleistä Kopsaan (Raahe) rakennettiin vuonna 2013 seitsemästä kolmen megawatin tuulivoimalasta koostuva tuulivoimapuisto. Voimalat käynnistettiin loppuvuodesta Osoitteessa Sillanvieri asukkaat ovat raportoineet meluhaittaa Puhuri Oy:lle. Huoneistossa asuu 5 henkinen perhe. Tontti sijaitsee noin 1.5 km päässä lähimmästä ja 3.7 km kauimmaisesta tuulivoimalasta (kuva 1). Asukkaan mukaan tuulivoimaloiden melu on ajoittain erittäin häiritsevää sekä ulkona että sisällä huoneistossa. Tuulivoimalan meluhaitta on asukkaan mukaan suurin, kun tuuli puhaltaa etelästä (kompassisuunta 180 astetta) ja voimalan siipi pyörähtää ympäri noin kertaa minuutissa. Erityisen häiritseväksi melu koettiin useimmiten iltaisin ja aamuisin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää pitkäaikaismittauksin äänitasot asunnon olohuoneessa. Samalla mitattiin äänitasoa ulkona rakennuksen julkisivupinnalla, jotta voitiin saada käsitys äänitasoista ulkona. Tavoitteena oli saada selville nimenomaan häiritsevimpien tilanteiden äänitasoja sisätiloissa. Tämän vuoksi mittauksiin varattiin useita kuukausia, jotta voitiin olla varmoja, että häiritsevimmistä tilanteista saadaan ääninäytteet talteen. Petri Kalliomäki ja Valtteri Hongisto Työterveyslaitokselta suorittivat mittaukset. Petri Kalliomäki kirjoitti raportin. Timo Annola ja Teppo Hilakivi toimivat Puhurin yhteyshenkilöinä. 2 Menetelmät Tietoa asukkaan päivittäisistä meluhavainnoista ja kokemuksista kerättiin melukyselyllä mittausten ajan ( ). Lisäksi ääntä äänitettiin kovalevynauhurilla sekä asunnon sisältä että ulkoa ja äänitasoja mitattiin huoneiston sisällä tallentavalla tarkkuusäänitasomittarilla. Asukkaan kanssa myös keskusteltiin meluhavainnoista ja kokemuksista. Tuulennopeutta ja tuulivoimaloita koskevat tekniset tiedot toimitti tutkimuksen tilaaja. Käytetyt menetelmät mahdollistivat

4 3 (9) tuulivoimalamelun yksityiskohtaisen tarkastelun. Alla käydään edellä mainittuja tutkimusmenetelmiä yksityiskohtaisemmin läpi. Melukysely Kyselylomakkeella (kuva 2) kerättiin tietoa milloin, miten usein ja miten häiritseväksi asukas koki ulkoa asunnon sisälle kuuluvan tuulivoimalan äänen eri vuorokauden aikoina. Tietoa käytetään siihen, mitkä ääninäytteet valitaan edustamaan häiritsevintä äänitilannetta. Lomakkeessa pyydettiin myös kuvailemaan äänen luonnetta. Lisäksi asukasta pyydettiin merkitsemään milloin asunto oli tyhjillään ja milloin oltiin nukkumassa, jotta tiedettiin milloin asukkaiden aiheuttamat äänet häiritsisivät tuulivoimalamelun mittausta mahdollisimman vähän tai vain ajoittain (esim. wc:ssä käynti, yskiminen, kävely, puhe, tms.). Äänitason seuranta tarkkuusäänitasomittarilla Asukkaan kanssa sovittiin, että melun seuranta sisällä asunnossa on mahdollista. Äänitasoja huoneiston sisällä seurattiin, kunnes oli saatu kaikkia osapuolia tyydyttävä otos ja kaikki tärkeät tuuliolot saatiin mittausten piiriin. Äänitasojen mittaamiseen asunnon sisällä käytettiin tarkkuusäänitasomittaria (Norsonic Nor140, ½ Nor1217 mikrofoni). Mikrofoni sijoitettiin asukkaan hyväksymään paikkaan olohuoneessa (kuvat 3 ja 4). Ennen mittausten aloittamista mittari kalibroitiin (Bruel&Kjaer 4231). Mittalaite säädettiin tallentamaan äänitasot ja taajuusjakauma 1 minuutin resoluutiolla 24 tuntia päivässä. Vain ne ajankohdat hyväksyttiin analysoitavaksi, jolloin asukas oli merkinnyt melukyselyyn, että huoneisto oli tyhjillään tai oltiin nukkumassa. Näinäkin ajanjaksoina piti varmistaa, että äänitasoissa ei esiintynyt poikkeuksellisia vaihteluja asukkaiden aiheuttamien äänten vuoksi. Käytännössä tämä tarkoitti, että poikkeuksellisen suuret piikit ja yhtäjaksoiset korkeat äänitasot leikattiin pois ennen analyysin tekoa. Melunauhoitukset kovalevynauhurilla Lisäksi melua nauhoitettiin kovalevynauhurilla (Fostex FR-2LE). Nauhoitus suoritettiin asukkaan toimesta ajankohtina, jolloin tuulivoimalan ääni oli paljon tai erittäin häiritsevää. Lisäksi pyydettiin tekemään nauhoituksia, kun tuulivoimalan ääntä ei kuulunut, jotta voidaan saada luotettava tieto taustaäänitasosta. Nauhuriin oli kiinnitetty kaksi ½ tuuman mikrofonia (NTI M2010). Toinen mikrofoni sijoitettiin huoneiston sisälle (kuvat 3 ja 4) ja toinen asunnon ulkopuolelle julkisivupintaa vasten (kuvat 3 ja 5). Rakennuksen julkisivupinnalla mitatuista äänitasoista vähennettiin 6 db ympäristöhallinnon ohjeen mukaan, jolloin arvot vastaavat vapaassa kentässä mitattavaa äänenpainetasoa.

5 4 (9) Molemmat mikrofonit kalibroitiin useita kertoja tallentamalla kalibrointiääni nauhalle (Bruel&Kjaer 4231). Mikrofonisisääntulon taso oli kiinnitetty sinetillä. Asukkaita opastettiin nauhurin toimintaan ja käyttöön. Asukkaat ohjeistettiin poistumaan asunnosta ja sen välittömästä lähipiiristä aina nauhoitusten ajaksi. Asukasta pyydettiin merkitsemään nauhoituksen ajankohta kyselylomakkeelle ja lisäksi kertomaan se nauhoituksen alkuun. Kovalevynauhoituksiin sisältyy siis samanaikainen tieto äänitasoista sekä ulkoa että sisäpuolelta olohuoneessa. Huone suuntautuu tuulipuistoon päin. Koska huoneisto oli aina tyhjillään nauhoitusten aikana, pystyttiin äänen alkuperä varmistamaan kuulohavainnoin. Näistä syistä kovalevynauhoitukset nähtiin arvokkaampana mittausmenetelmänä kuin äänitason seuranta tarkkuusäänitasomittarilla. Tarkkuusäänitasomittarin äänitasoista ei voida varmuudella sanoa, johtuvatko ne tuulivoimalasta vai huoneiston sisäisistä äänilähteistä, vaikkakin sisäiset äänilähteet pyrittiin edellä kuvatulla tavalla leikkaamaan pois. Kovalevynauhurin äänitysten perusteella pystytään tarkastelemaan myös kvalitatiivisesti minkä tyyppistä koettu melu on, amplitudimodulaatiota ja siihen liittyviä ilmiöitä ja tunnistamaan mahdollisia häiriötekijöitä. Nauhoitukset ajettiin SINUS Harmonie Light-analysaattorin läpi ja tulokset analysoitiin ja tulkittiin Samurai-ohjelmiston avulla. Analyysissä käytettiin aikavakiota 250 ms. Näin nauhoituksista saatiin äänitasot ajan funktiona ja taajuusjakauma halutulla taajuuspainotuksella ja aikavakiolla. Mikrofonipisteiden valinnasta Mittauspisteitä oli käytössä sisällä vain kaksi (kuva 3, pisteet A ja B). On kuitenkin selvää, että äänitasot ja spektrit olisivat hieman erilaiset, jos mittauspisteet olisi valittu toisin. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan äänitasot vaihtelevat pientaajuuksilla jopa db huoneen eri mittauspisteissä (Oliva et al. 2010). Äänitasot ovat yleensä korkeimmillaan huonepintojen lähellä ja alimmillaan huoneen keskellä. Mikrofonipisteet eivät sijainneet huoneen keskellä vaan lähellä ulkoseinää (kuva 3). Mikrofoni oli sijoitettu lähelle ikkunaa, joka suuntautui tuulivoimaloita kohti, joista tutkittava ääni on peräisin. Sen vuoksi on todennäköistä, että mikrofonipisteissä äänitasot eivät aliarvioituneet, koska ne sijaitsivat lähellä äänilähdettä (ikkuna) ja huonepintoja. Lisäksi mikrofonit sijaitsivat paikoissa, jotka edustivat oleskeluvyöhykettä (sohvan lähellä). Tieliikennemelun vaikutuksen huomiointi

6 5 (9) 3 Vertailuarvot Tieliikennemelu häiritsi merkittävästi analyysien tekemistä. Noin 150 metrin päässä asuinrakennuksesta sijaitsee kantatie 88. Yksittäisen ajoneuvon ohiajon voi kuulla melunauhoituksessa noin minuutin ajan ja noin puolen minuutin ajan tasot ovat selvästi korkeampia kuin tuulivoimalan melu häiritsevimmässäkin tilanteessa. Ohiajon aikaiset 30 sekunnin ekvivalenttiäänitasot olivat ulkona keskimäärin LAeq30s= db ja sisällä keskimäärin LAeq30s= db. Arvot sisältävät jo -6 db korjauksen, koska mittaus tehtiin julkisivupinnalla. Tie sijaitsee mikrofonipisteistä katsottuna talon vastakkaisella puolella. Liikenteen melutaso on siis selvästi tätä korkeampi rakennuksen toisella puolella, jossa sijaitsee yksi makuuhuone. Tien puoleisella seinustalla ei suoritettu kuitenkaan melumittauksia. Kovalevynauhoitusten analyyseihin valittiin ajankohtia, jolloin ohiajoja ei ollut. Tämän vuoksi analysoitujen näytteiden kesto on huomattavasti nauhoituksen kokonaiskestoa lyhempiä taulukossa 1. Sen sijaan tarkkuusäänitasomittausten tuloksiin ohiajojen melu on voinut hieman vaikuttaa. Piikit kuvissa 9 10 ovat mahdollisesti yksittäisiä ohiajoja tai asukkaiden ääniä. Puhuri Oy:n antaman tiedon mukaan suunnitteluvaiheessa ja YV-arvioinnissa Kopsan tuulivoimapuiston meluvaikutusten ohjearvoina on käytetty Valtioneuvoston päätöksen VnP 993/92 mukaisia äänitasoja. Sen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla äänitaso ei saa ylittää ulkona päiväohjearvoa 55 db LAeq,07-22 ja yöohjearvoa 50 db LAeq,22-07, ja asuinhuoneissa ulkoa kantautuvan äänitason pitää alittaa päiväohjearvo 35 db LAeq,07-22 ja yöohjearvo 30 db LAeq, Asumisterveysohjeen 2003 ohjearvot ovat samanlaisia. Lisäksi siinä esitetään yöaikaisen pientaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (kuva 6). Niihin vertailu tapahtuu tunnin kestäviin mittausjaksoihin (LAeq1h) perustuen. 4 Tulokset ja niiden tarkastelu Tallentuneen meluaineiston kuvaus Melua seurattiin asunnon sisällä ja ulkona välisenä aikana. Kuvassa 7 on esitetty eri mittausmenetelmillä kerätyn datan kattavuus (tarkkuusäänitasomittari, kovalevynauhuri). Kovalevynauhuri oli koko ajan asukkaan käytössä ja sillä tehdyt nauhoitukset edustavat todennäköisesti hyvin hetkiä, jotka asukas koki meluisiksi. Tarkkuusäänitasomittarilla tehdyt mittaukset kattavat vain osan seurantajaksosta, mutta sen piirissä on kuitenkin riittävän kattava otos eri ajankohtia ja olosuhteita luotettavan vertailuanalyysin suorittamiseksi. Melukyselyjen tulokset

7 6 (9) Kyselylomakkeen tietoihin perustuva asukkaan kokema melun häiritsevyys asunnon sisällä eri päivinä on esitettynä kuvassa 8. Asukkaat vastasivat melukyselyyn tasaisesti läpi seurantajakson. Varsinkin seurantajakson alussa ja lopussa koettiin useasti erittäin häiritsevää melua. Monesti melu koettiin myös paljon tai jonkin verran häiritsevänä. Lisäksi kuvasta 8 nähdään, että hieman häiritseviä tai kuuluu muttei häiritse havaintoja ei ole ollenkaan ja että merkinnät puuttuvat kokonaan usealta päivältä. Huomattakoon, että asukas oli jättänyt kyselyn täyttämättä kun ääni ei häirinnyt. Sen vuoksi lähes kaikki havainnot kategoriassa 0 = Ei kuulu ovat tutkijan koodaamia, koska päiväkirja oli tyhjä. Asukas kuvasi tuulivoimalan äänenlaatua kyselyn avovastauksissa seuraavasti: epämääräinen matala ääni, matala jyrinä, matala basso, jyskytys, suhina ja humina. Näistä useimmiten käytettiin kuvauksia matala jyrinä, basso tai humina. Äänitason seuranta tarkkuusäänitasomittarilla Kuvissa 9 ja 10 on esitettynä A-painotetut ekvivalenttiäänitasot 1-minuutin resoluutiolla kahtena täysin erilaisena yönä (klo 22-07): välisenä yönä (kuva 9) melu koettiin erittäin häiritseväksi välisenä yönä (kuva 10) melua ei havaittu ollenkaan. Vastaavien ajankohtien tuulennopeudet, roottorin pyörimistaajuudet ja navan kompassisuunnat voimalan 1. kohdalla ovat esitetty kuvissa 11 ja 12. Kuvassa 9 ajankohta 23:30-04:30 voisi edustaa tuulivoimalan ääntä. Äänitasot vaihtelivat jonkin verran mutta pysyivät tunnista toiseen pääsääntöisesti yli tason 30 db LAeq,1min. On kuitenkin huomattava, että kyseinen yö oli erittäin lämmin (alimmillaan n. 23 C), joten on mahdollista, että tuuletusikkunat ovat olleet auki läpi yön ja näin ollen äänitasot asunnon sisällä ovat voineet olla poikkeuksellisen korkeat. Korkeimmat ja pitkäkestoisimmat piikit ovat todennäköisesti asukkaiden tuottamia ääniä eikä tuulivoimalasta peräisin olevaa ääntä, joka on luonteeltaan tasaisempaa. Kuvan 10 yö oli selkeästi rauhallisempi ja äänitasot pysyivät pääsääntöisesti alle 30 db:n. Muutaman kerran aamuyöstä ja aamusta äänitasot nousevat reilusti yli 30 db:n mutta niiden voimakkuuksien ja keston perusteella ne ovat todennäköisesti asukkaiden aiheuttamia. Kuvasta 11 nähdään, että kun tuulivoimalan ääni koettiin erittäin häiritseväksi, tuulivoimalan roottori pyöri ns. maksimitaajuudella (n. 14 kierrosta minuutissa). Kun meluhaittaa ei havaittu, tuulivoimalat pyörivät huomattavasti pienemmillä taajuuksilla (kuva 12). Melunauhoitukset kovalevynauhurilla

8 7 (9) Nauhoitukset onnistuivat kaikki hyvin ja asukkaat tekivät niitä 40 kappaletta. Näistä nauhoituksista kuudessa havaittiin, että tuulivoimalan melu sisälsi voimakasta amplitudimodulaatiota eli jaksollista yli 10 db:n voimakkuusvaihtelua, joista yhdessä sitä havaittiin pitkäkestoisesti. Voimakkaimmat amplitudimodulaatiot havaittiin loppukesällä tai alkusyksystä tehdyissä nauhoituksissa. Näistä kuudesta näytteestä laadullisesti paras (pisin, selkein ja vähiten taustamelua kuten tuulta, sadetta, liikennemelua, linnunlaulua jne.) valittiin yksityiskohtaisempaan jatkotarkasteluun (kuvat 13 ja 14). Kuvassa 13 on esitetty 200 sekunnin pituinen näyte 100 ms aikaresoluutiolla analysoidusta A-äänitason vaihtelusta. Nauhoitus suoritettiin klo Kyseisenä iltana ja yönä tuulivoimalan ääni koettiin kyselyn mukaan erittäin häiritseväksi. Vertailukohtana on esitetty asukkaan nauhoittama taustamelutilanne, johon vertaamalla nähdään, minkä verran tuulivoimalan ääni korottaa asunnon taustaäänitasoa enimmillään. Kuvan 13 perusteella asunnon julkisivupinnalla ulkona äänitaso vaihteli 38 db:n ympärillä (keskiäänitaso oli LAeq,200s=37,8 db). 200 sekunnin tarkastelujakson maksimiäänitaso oli LA,100ms,max=50,0 db ja minimiäänitaso LA,100ms,min=31,7 db. Suurin peräkkäisten (paikallisten) minimi- ja maksimiarvojen erotus oli 15,2 db, mikä kuvastaa amplitudimodulaation olleen erittäin voimakasta. Huoneiston sisällä äänitaso vaihteli 28 db:n ympärillä ja keskiäänitaso oli LAeq,200s=27,7 db. Myös sisällä havaittiin voimakasta amplitudimodulaatiota. Maksimi- ja minimiäänitasot (LA,100ms,max ja LA,100ms,min) olivat 37,1 db ja 25,2 db. Suurin peräkkäisten minimien ja maksimien erotus oli 10,6 db. Aiemmin tehdystä äänityksestä ( klo 09.10) määritetty taustaäänitaso sisällä oli LAeq,200s=24,7 db. Näin ollen tuulivoimalan ääni kasvatti asunnon sisäpuolista ekvivalenttiäänitasoa noin kolmella desibelillä kyseisenä ajankohtana, jolloin melu koettiin erittäin häiritseväksi (kuva 13). Kuvan 13 kaltaista voimakasta ja selkeää amplitudimodulaatiota saatiin nauhalle vain muutaman kerran koko 5 kuukauden seurannan aikana. Joten näin voimakas amplitudimodulaatio tai äänitaso ei ollut vallitsevaa seurantajakson aikana. Vastaavanlainen analyysi tehtiin myös muille 39 ääninauhoitukselle (taulukko 1). Taulukkoon valittiin laadullisesti parhaimmat näytteet ja niiden kesto oli tyypillisesti vain s vaikka nauhoitukset kestivät paljon pitempään. Näytteet valittiin nauhoituksista niin että niiden aikana oli mahdollisimman vähän taustamelua (tuulta, sadetta, linnunlaulua, liikennettä jne.). Yksityiskohtaisia tuloksia ei niistä kuitenkaan esitetä, koska se ei lisäisi tämän raportin informaatioarvoa. Huomattakoon, että sisämelu yöaikaan (klo 22 07) ylitti kolmessa nauhoituksessa 30 db:n tason kaikkein meluisimpina hetkinä. Tyypillisesti melu oli db:n luokkaa.

9 8 (9) Kuvassa 14 on esitetty kuvan 13 mukaisten lineaaristen ekvivalenttitasojen taajuusjakauma sekä huoneiston sisällä että julkisivupinnalla (ulkona). Kuvassa esitetään myös asumisterveysohjeen (2003) mukainen pientaajuisen melun ( Hz) ohjeellinen enimmäistaso terssikaistoittain (huoneiston sisällä yöaikaan 22-07) ja ihmisen keskimääräinen kuulokynnys pientaajuuksilla ISO 226:n mukaan ( Hz). Lisäksi kuvassa on esitetty taustamelun taajuusjakauma. Pientaajuuksilla äänitaso huoneiston sisällä on selvästi asumisterveysohjeen ohjeellisten terssikaista-arvojen alapuolella. Tuulivoimalan keskiäänitaso on kuulokynnyksen alapuolella alle 80 Hz taajuuksilla ja kuulokynnyksen yläpuolella 100 Hz:n yläpuolella. Koska tuulivoimalan äänitaso vaihtelee jaksollisesti amplitudimodulaation vuoksi myös sisätiloissa, pientaajuinen ääni erottuu todennäköisesti myös Hz:llä. Taustamelu pientaajuuksilla on merkittävästi alle kuulokynnyksen. Korkeilla taajuuksilla ulko-, sisä- ja taustamelun taajuusjakaumat lähestyvät toisiaan. Tämä johtuu mikrofonin sisäisestä kohinasta. 5 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 5.1 Yleiset johtopäätökset Analysointiin valittiin ajankohtia, jotka edustavat asukkaan kyselyvastausten mukaan meluisimpia ajankohtia. Mittausjaksot olivat kuitenkin lyhyitä eikä niiden perusteella voida tehdä täysin luotettavaa vertailua äänitason ohjearvoihin, koska melua pitäisi pystyä mittaamaan läpi yön klo tai läpi päivän klo Tämä ei ollut näin alhaisilla äänitasoilla asutussa ympäristössä mahdollista. Valittuihin ajankohtiin perustuvien mittaustulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että päivä äänitason enimmäisarvo 55 db LAeq07-22 ei ylity ulkotiloissa*; yötason enimmäisarvo 50 db LAeq22-07 ei ylity ulkotiloissa*; päivä äänitason enimmäisarvo 35 db LAeq07-22 ei ylity sisätiloissa*; yömelun ohjearvo 30 db LAeq22-07 ei ylity sisätiloissa*; pientaajuisen melun terssikaistoittaiset ohjearvot eivät ylity sisätiloissa**; kuulokynnys voi ylittyä sisätiloissa. * Valtioneuvoston päätös 993/92. ** Asumisterveysohje Tuulivoimarakentamisen ulkoäänitason suunnitteluohjearvona käytetään ympäristöhallinnon ohjeessa arvoja 45 db (LAeq07-22) ja 40 db (LAeq22-07) asumiseen käytettävillä alueilla. Tutkimukseen ei sisältynyt 9 tunnin yöajan tai 15 tunnin päiväajan seurantajaksoa ulkotiloissa. Kovalevynauhoitusten perusteella vaikuttaa siltä, että yöajan ohjearvo voi ylittyä asunnon tontilla, kun tuuliolosuhteet

10 9 (9) ovat läpi yön sellaiset, että melutaso pysyttelee korkealla (taulukko 1). Ympäristöhallinnon ohje ei ollut käytettävissä Kopsan tuulivoimapuiston suunnitteluvaiheen ja YV-arvioinnin aikana vuonna On mahdollista, että äänitasot voivat olla ajoittain korkeampia kuin ajanjaksoina, jotka tähän raporttiin on valittu. Asukkaiden häiritsevyysreaktioihin perustuvien mittausajankohtien valinnan voidaan kuitenkin ajatella varmistavan melko hyvin sen, että valitut tulokset edustavat äänekkäimpiä ajankohtia. Myös tuulivoimaloista mitatut tiedot vahvistavat sen. 5.2 Toimenpidesuositukset On ilmeistä, että tuulivoimalan ääni kuuluu sekä asunnon pihamaalle että sisätiloihin. Lisäksi on selvää, että ääni häiritsee kohteen asukkaita, vaikka äänitason ohjeelliset enimmäisarvot eivät ylity. Äänitasoa sisätiloissa voidaan pienentää parantamalla julkisivun ilmaääneneristävyyttä. Kohteessa suoritettiin myös ilmaääneneristävyyden mittaukset, jotka raportoidaan erikseen. Siinä arvioidaan mahdollisuuksia parantaa ilmaääneneristystä erityisesti taajuusalueella, jossa kuulokynnys tämän raportin mukaan ylittyy. LIITTEET 1. Kuvat ja taulukot (10 sivua)

11 Liite 1 (11) Kuva 1. Alueen kartta, johon merkittynä tuulivoimaloiden (1. 7.) sijainnit ja mittauspaikka. Lähimmät tuulivoimalat 1. ja 2. sijaitsivat 1.6 km ja 1.5 km päässä mittauspaikasta.

12 Liite 2 (11) Kuva 2. Melukyselylomake.

13 Liite 3 (11) Kuva 3. Tarkkuusäänitasomittarin mikrofonin paikka merkitty A:lla ja kovalevynauhurin sisämikrofonia B:llä ja ulkomikrofonia C:llä. Tuulivoimalat ovat nuolen suunnassa. Kantatie 88 on vastakkaisella suunnalla.

14 Liite 4 (11) Kuva 4. Norsonic tarkkuusäänitasomittariin kytketyn mikrofonin (punainen) ja kovalevynauhuriin kytketyn mikrofonin (keltainen) paikat olohuoneessa. Kuva 5. Kovalevynauhuriin kytketyn ulkomikrofonin paikka asunnon julkisivupinnalla. Kuva 6. Asumisterveysohjeen taulukko 3, yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM, 2003:1). Ohjeessa on kirjoitusvirhe siten, että ohjeelliset terssitasot ovat lineaarisia eivätkä A-painotettuja.

15 Liite 5 (11) Kuva 7. Vuorokautinen aineiston kertyminen kahdella mittausmenetelmällä: 1 Kovalevynauhoitus; 2 Tarkkuusäänitasomittaus. Kuva 8. Asukkaan vastaukset melukyselyyn seurantajakson aikana. Asteikko: 0 Ei kuulu; 1 Kuuluu muttei häiritse; 2 Häiritsee hieman; 3 Häiritsee jonkin verran; 4 Häiritsee paljon; 5 Häiritsee erittäin paljon. HUOM: Kyselyyn voitiin vastata 4 kertaa vuorokaudessa. Kuvaan on valittu vuorokauden suurin arvo. Ontot pallot ovat tutkijan merkitsemiä, koska asukkaan mukaan melukyselyn täyttämättä jättäminen merkitsi sitä, että ääntä ei kuulu.

16 Liite 6 (11) Kuva 9. A-painotetut ekvivalenttiäänitasot olohuoneessa 1 minuutin resoluutiolla kello 22 ja 7 välillä ( ). Huoneisto ei ollut tyhjillään kyseisenä yönä. Melu oli häiritsevää. Kuva 10. A-painotetut ekvivalenttiäänitasot olohuoneessa 1 minuutin resoluutiolla kello 22 ja 7 välillä ( ). Huoneisto ei ollut tyhjillään kyseisenä yönä. Melu ei ollut häiritsevää.

17 Liite 7 (11) Kuva 11. Tuulennopeus, voimalan roottorin pyörimistaajuus ja navan kompassisuunta voimalan 1 luona (melu häiritsevää). Kuva 12. Tuulennopeus, voimalan roottorin pyörimistaajuus ja navan kompassisuunta voimalan 1. luona (melu ei häiritsevää).

18 Liite 8 (11) Kuva 13. Samanaikainen ääninauhoitus huoneiston sisällä ja ulkona 200 sekunnin ajalta. Voimalan (1) navan kompassisuunta 197 ja roottorin pyörimistaajuus 14 1/min. Ulkoäänitasoista on vähennetty 6 db ennen vertaamista ohjearvoon, koska mikrofoni sijaitsi seinäpinnalla.

19 Liite 9 (11) Kuva 14. Kuvan 10 mukainen lineaaristen ekvivalenttitasojen taajuusjakauma 200 sekunnin ajalta (LZeq,200s). Voimalan (1) navan kompassisuunta 197 ja roottorin pyörimistaajuus 14 1/min. Ulkoäänitasoista on vähennetty 6 db ennen vertaamista ohjearvoon, koska mikrofoni sijaitsi seinäpinnalla.

20 Liite 10 (11) Taulukko 1. Nauhoitusten yhteenveto. # voimakasta amplitudimodulaatiota ulkona (yli 10 db). * Mittaustulos sisältää muuta melua kuin tuulivoimalan melua. Ulkoäänitasoista on vähennetty 6 db ennen vertaamista ohjearvoon, koska mikrofoni sijaitsi seinäpinnalla. Nro Pvm Aloitus [klo] Kokonaiskesto [min:sek] Analysoitu näyte T [s] L AeqT [db] (sisällä) L AeqT [db] (ulkona) Havaintoja :05 17: ,2 38, :55 21: ,2 36, :25 12: ,6 36, :30 14: ,3 38, :00 32: ,3 38, :50 17: ,6 41, :10 5: ,7 35,1 kuva :50 23: ,3 33, :30 6: ,2 41, :35 8: ,5 30, :22 11: ,7 36, :55 5: ,4 32, :05 9: ,5 36,9* linnunlaulua :20 5: ,3 40,1* vesisade : ,9 35,0 # :20 5: ,3* 34,1 sisällä kolinaa :20 11: ,3 - ulkomikr. häiriö :42 13: ,2 30, :50 15: ,8 38,2* alatuulta :35 9: ,8 - ulkomikr. häiriö :35 12: ,1 33, :30 11: ,3* 37,9 sisällä kolinaa :20 10: ,2 33, :27 10: ,1 32, :50 11: ,4 42,3* # alatuulta :30 7: ,0 35,9* alatuulta :22 5: ,3 38,3* alatuulta :15 8: ,1 32, :35 9: ,7 37,8 # kuva :00 9: ,0 39,2 # :20 5: ,3 40,2 # sisämikr. häiriö :30 7: ,1 33, :30 6: ,0 35,9* # alatuulta :06 23: ,6 39,1* alatuulta :02 4: ,5 40,1* alatuulta :08 6: ,1 36,7* alatuulta :00 21: ,6 39,6* alatuulta :30 19: ,5 39,8* alatuulta :00 12: ,4 39, :10 13: ,7 37,2* alatuulta