MAMK AREENA. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAMK AREENA. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.)"

Transkriptio

1 MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.)

2

3 VETOVOMAA Vetovoiman vahvistamisen tarve yhdistää kaupunkia ja Mikkelin ammattikorkeakoulua. Kilpailu uusista asukkaista, yrityksistä ja myös maakunnan ulkopuolelta tulevista opiskelijoista kovenee koko ajan. Ketterä, mukautumiskykyinen ja ennakoiva ammattikorkeakoulu pärjää ja vahvistuu tulevaisuudessa opetuksen järjestäjänä sekä alueellisena vaikuttajana. Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) on valmis hallitulla riskinotolla vahvistamaan merkittävästi koko alueen vetovoimaa ja oman oppilaitoksen houkuttelevuutta valtakunnallisesti. Mamk on päättänyt sijoittaa tässä kirjassa esiteltävään Areenahankkeeseen, sen toteutuessa, viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Harkittava mahdollinen kokonaisrahoitusmalli on, että Mamk sijoittaisi hankkee - seen edellä mainitun lisäksi 9 miljoonaa euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi euroa. Suomen Nuorisoopisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen euron pääomasijoituksella. Esitetyllä kokonaisrahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Suomalaiseen liikuntarakentamiseen erikoistuneen konsulttiyrityksen GSP:n sekä kaupungin oman kehitysyhtiö Miset Oy:n laskelmien mukaan Areena toteutuessaan tuo kaupungille vuosittaisen 0,324 0,520 miljoonan euron verotulolisäyksen sekä aluetaloudellisesti noin kokonaan uutta työpaikkaa. Lisäksi kaupunki saisi uudenlaista valtakunnallista näkyvyyttä erilaisten tapahtumien kautta, jotka myös omalta osaltaan vahvistaisivat kaupungin elinvoimaisuutta. Mamk toivoo, että Mikkeli vastaa esitettyyn tarjoukseen syksyyn 2015 mennessä, jolloin monitoimiareena voisi olla käyttövalmis jo vuonna Haluan kiittää lämpimästi Mamk Areena -hankkeen erityisesti liikunta- ja yhteistyökysymyksiin keskittynyttä ohjausryhmää: Heikki Saastamoinen, Kalevi Niemi, Heikki Siira, Hanna Kuninkaanniemi Mikkelin ammattikorkeakoulun edustajina, Nita Ahola ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Mamokista, Kimmo Mikander, Jouni Riihelä ja Virpi Siekkinen Mikkelin kaupungista, Seija Kuikka Mikkelin kaupungin hallituksen edustajana, Heino Lipsanen Etelä-Savon Liikunnasta, Anssi Kaipainen Jäähalli Oy:stä sekä Jukka Tammisuo Suomen Nuoriso-opistosta. Uusien opiskelijoiden liikuntatilojen rakentaminen on asetettu tavoitteeksi niin Mikkelin ammattikorkeakoulun strategiassa (2013) kuin ammattikorkeakoulun toimilupahakemuksessa (2013). Tästä on sovittu myös Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksessa. Nyt on aika lunastaa lupaukset. Haluan myös kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia, jotka ovat olleet tukemassa meitä fuusiomatkallamme Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. He ovat suhtautuneet kannustavasti myös Areena-hankettamme kohtaan, jolla parannetaan opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja oppilaitoksemme vetovoimaa. On parempi sytyttää yksi kynttilä kuin kirota pimeyttä. Areena hanke toteutuessaan mahdollistaa samankaltaisen elinvoimalisäyksen alueellemme kuin aiempi kaupungin keskustan kehittämishanke. Luotan, että hyvällä yhteistyöllä Mikkelin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa saavutamme enemmän ja luomme ympärillemme menestymisen ja kehittymisen uskoa. Mikkelissä Jyrki Koivikko Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja

4 Tarina 4

5 TARNA Lukijalle 8 Yhdessä enemmän 10 Hyvinvointia kaikille 12 Koulutusta, tutkimusta ja palvelutoimintaa 14 Hyvinvointia kaupunkilaisille 20 Urheiluseurat liikuttavat 24 TLAT Rakennuspaikka 32 Monitoimiareena 36 Liikunta- ja urheilutilat 38 Kaupalliset liikuntapalvelut 40 Hyvinvointi- ja tutkimuspalvelut 42 Opetus-, kokous- ja toimistotilat 44 Tapahtumapalvelut 46 Kahvila-, ravintola- ja cateringpalvelut 47 Tarina 5 TULEVASUUS Rahoitussuunnitelma ja käyttökustannukset 50 Hankkeen merkittävyys ja taloudelliset vaikutukset 53 Areenan vaikuttavuus alueellisesti ja valtakunnallisesti 54 Hankkeen eteneminen 55 Visio: Kalevankankaan urheilupuisto 56 Lähteet 58 Liitteet 59

6 Tarina 6

7 TARNA Tarina 7

8 LUKJALLE Tarina 8 Mikkelissä sekä kaupunki, ammattikorkeakoulu että yksityiset toimijat ovat viime vuosien aikana kaavailleet omia investointejaan liikuntapaikkarakentamiseen. Tarve uusille tiloille on siis ilmeinen. Koepallon ajatuksesta yhdistää voimia, johon Mikkelin ammattikorkeakoulu on nyt tarttunut, heitti alun perin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander keväällä Tässä hankesuunnitelmassa pyrimme antamaan kokonaiskuvan Mikkelin Kalevankankaalle suunnitellusta monitoimihallista, Areenasta. Kyse on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitetusta, joustavasti muunneltavasta tilasta. Avaamme suunnitelmaa hankkeen vetäjänä toimivan Mikkelin ammattikorkeakoulun, sekä muiden keskeisten toimijoiden ja käyttäjien, kuten Mikkelin kaupungin, liikunnan ja tapahtumien järjestäjien näkökulmista. Kirja on jäsennelty kolmeen osaan: tarina, tilat, tulevaisuus. Ensiksi valotamme käyttäjien tarpeita ja toiveita. Toinen osa avaa tilasuunnittelun kautta näkymän Areenan toimintaan käytännössä. Kolmannen luvun ydintä on talous. Miten investointi rahoitetaan? Mitkä ovat ylläpidon kustannukset? Mitä aluetaloudellisia vaikutuksia Areenalla on rakentamisen aikana ja pitkällä tähtäimellä? Mikkelin ammattikorkeakoulu näkee Areenassa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa ja vahvistaa terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan koulutustaan. Tämän lisäksi Areena luo uuden alustan eri ikäisten ihmisten kuntoa ja hyvinvointia edistävälle, digitaalista osaamista ja sovellutuksia hyödyntävälle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Erityisesti liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille Areena tarjoaa lisää harjoittelu- ja työpaikkoja yhdessä Kalevankankaan ravitapahtumien ja jäähallin kasvavan tapahtumamäärän kanssa. Entä kuuluuko ammattikorkeakoulun tehtäviin ylipäätään Areenan kaltainen alueen hyvinvointia lisäävän investoinnin tekeminen? Vai pitäisikö keskittyä vain oman kampuksen kehittämiseen? Mikäli asiaa lähestyy korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (YVV) näkökulmasta, ei ristiriitaa ole. YVV onkin viime aikoina noussut yhä tärkeämmäksi ulottuvuudeksi korkeakoulujen toiminnan arvioinnissa. Se muistuttaa, että korkeakoulut eivät ole olemassa vain niitä itseään varten. Päinvastoin, korkeakouluilta odotetaan monitasoista integroitumista oman vaikutusalueensa ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävien palveluiden tuottamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimenpiteitä, joilla tähdätään kulttuurin edistämiseen. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse. Mikkelin kaupunginvaltuusto on syksyllä 2014 tehnyt päätöksen kuuden miljoonan euron investointivarauksesta monitoimihallia varten. Areenan suunnittelutyön edetessä on toiseksi vaihtoehdoksi, jolla kaupungin olisi mahdollista tulla mukaan, noussut tässä hankesuunnitelmassa julkistettava malli. Siinä kaupunki ei osallistu itse investointiin, vaan se sitoutuu Areenan käyttöön pitkäaikaisella 15 vuoden vuokrasopimuksella. Vastikkeeksi kaupunki saa erikseen sovittavan määrän Areenan liikuntaja muiden tilojen käyttöoikeutta kuntalaisille ja kouluille. Tässä vaihtoehdossa kaupunki ei ole kiinteistöyhtiön omistaja, eikä näin ollen myöskään joudu kantamaan sen ylläpidosta aiheutuvia kuluja tai liiketoiminnan riskiä. Toivomme, että kirjaan tutustuminen antaa eväitä sekä asiasta käytävälle kansalaiskeskustelulle että päätöksenteolle. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi

9 Areenan hankesuunnitelma nojaa useaan selvitykseen, joita on tehty monitoimihallin sijoittumisesta, tilaratkaisuista, lajitarpeista ja käyttökustannuksista. Näistä tärkeimpiä ovat Mikkelin monitoimihalli, hankesuunnitelma. Mikkelin kaupunki, Pöyry Finland Oy (2012) Raviradan alueen yleissuunnitelma. Mikkelin kaupunki, Ramboll Oy (2015) Mamk Areena. Arkkitehtisuunnitelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy (2015) Rakentamisen kustannuslaskelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Controlteam Oy (2015) Rahoitusmalli, käyttökustannukset ja liiketoiminta. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, GSP Group Oy (2015) Areena ja opiskelijaliikunnan tarpeet. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK (2015) Areena-hanke koulutuksen, TK-toiminnan ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Webropol-kysely koulutusohjelmille ja TK-painoaloille (2015) Korkeakouluilta odotetaan monitasoista integroitumista oman vaikutusalueensa ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävien palveluiden tuottamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimenpiteitä, joilla tähdätään kulttuurin edistämiseen. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse. Tarina 9

10 YHDESSÄ ENEMMÄN Tarina 10 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki Mikkelin kaupunginhallitukselle esityksen selvittää, onko mahdollista yhdistää alueen voimavaroja monitoimihalli Areenan rakentamiseksi. Tavoitteena on saada aikaan puitteet monipuoliseen liikunnan ja urheilun harjoittamiseen sekä samalla muuntuvat tilat, joita voidaan hyödyntää myös kulttuuri- ja suurtapahtumien järjestämisessä. Mikkelin kaupunginhallituksen suhtautuessa yhteistyötarjoukseen myöntävästi, Areena-hanketta vetämään nimitettiin Jyrki Koivikon johtama ohjausryhmä, jossa on ammattikorkeakoulun lisäksi Mikkelin kaupungin, Suomen Nuoriso-opiston, Etelä-Savon Liikunnan ja Jäähalli Oy:n edustus. Teematyöryhmät, joissa on kuultu liikunnan, urheilun, kulttuurin ja sivistystoimen asiantuntijoita, ovat tukeneet ohjausryhmän työtä. Ammattikorkeakoulun sisällä ideointiin on osallistunut opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Suunnittelutyön tueksi on tehty tutustumiskäynnit monitoimihalleihin muun muassa Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Helsingin Myllypurossa. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta monitoimihallin rakentamista puoltaa myös Areenan kaupungille tuoma näkyvyys, joka on tutkimusten mukaan tärkeä opiskelupaikkakunnan valitsemiseen vaikuttava vetovoimatekijä. Tämän lisäksi modernit yksilö- ja joukkueliikuntaan sopivat tilat mahdollistavat uusia koulutusavauksia, joiden keskiössä on liikunnan keinoin tapahtuva terveyden edistäminen. Etelä-Savo haluaa olla väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta vuoteen 2020 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille. Maakuntaan halutaan luoda toimintamalli terveysliikunnan liittämiseksi osaksi asukkaiden arkea ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa. Erityisesti nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on keskeinen tavoite. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunta voi tarjota nuorille virikkeellisen toimintaympäristön sekä opiskeluja työpaikkoja. (Etelä-Savon maakuntaohjelma vuosille ) Hankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Kaupungin tilat eivät vastaa nykyiseen tilantarpeeseen. Alueen liikuntapaikkatarjonta ei ole riittävä myöskään useiden lajien seuratoimintaa ajatellen. Mikkelin ammattikorkeakoulun liikuntapaikkarakentamista koskevan aloitteen taustalla on se tosiasia, että sillä olevat liikuntatilat eivät nykyisellään vastaa korkeakoululiikunnan suosituksia. Tilannetta on heikentänyt se, että samalla kun toimintoja Mikkelissä on keskitetty Kasarmin kampukselle, on opiskelijoiden käytöstä poistunut kaksi sivukampuksilla ollutta liikunta- ja kuntosalia. Areenan myötä Kalevankankaalle syntyy elämyksellinen ja houkutteleva liikuntapuisto ja tapahtumakeskus.

11 JÄÄHALL OY MKKELN AMK RAVRATA OY AREENA SUOMEN NUORSO- OPSTO Tarina 11 ESL JA URHELUSEURAT MKKELN KAUPUNK Areena-hankkeen keskeiset yhteistyötahot

12 Tarina 12 Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin.

13 HYVNVONTA KAKLLE Liikunta on keskeinen ja kustannustehokas keino edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Liian vähäinen liikkuminen on ongelma sekä yksilölle, kansanterveydelle että kansantaloudelle. Yksin erilaiset väestön tuki- ja liikuntaelimistön vaivat aiheuttavat Suomessa vuositasolla noin kolmanneksen kaikista sairauspäiväkausista. Etelä-Savossa väestön liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiselle on tarve kaikissa ikäryhmissä. Alueen vuotiaat liikkuvat vapaa-ajallaan maan keskitasoa vähemmän ja kokevat fyysisen kuntonsa keskimääräistä huonommaksi. Myös nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Mikkelin seutukunnan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes puolet ja peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista kolmannes harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa vain kerran viikossa tai harvemmin. Lisäksi väestö ikääntyy muuta maata nopeammin. kääntyneiden liikkumiskyvyn ongelmista jopa kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Liikuntatoimialan taloudellinen merkitys kasvaa nopeasti. Erityisesti liikunnan yksityissektori tuottaa uudenlaisia palveluja. Terveydenhuollon ja liikuntasektorin integraatiossa onkin paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. On muun muassa esitetty, että yksilöllistä ja ryhmämuotoista terveys- ja liikuntaneuvontaa antavat valmentajat voisivat toimia nykyistä kattavammin yhteiskunnan eri sektoreilla. Erityisesti ikääntyneille tulee tarjota enemmän ammattimaista liikuntaneuvontaa ja helposti saavutettavia liikuntapalveluja. Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. Painopisteenä tulee olla arkiliikuntaa ja matalan kynnyksen liikuntaa palvelevat hankkeet ja ekologisesti kestävän liikuntakulttuurin edistäminen. Myös korkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittäminen on viime vuosina tunnistettu yhdeksi merkittäväksi osaksi suomalaista liikuntakulttuuria, ja myös osaksi koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Tarina 13 Valtakunnallisen Muutosta liikkeellä -toimeenpanosuunnitelman pääteemoja ovat liikunnan lisääminen elämänkulussa ja liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan ohella tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden polarisaatio edellyttääkin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimilta laaja-alaisempaa ja eri hallinnonalat kattavaa yhteistyötä.

14 KOULUTUSTA, TUTKMUSTA JA PALVELUTOMNTAA Tarina 14 Mikkelin ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia veturina alueen osaamisen, elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Ammattikorkeakoulun arvoja ovat laatu, luovuus ja vastuullisuus. Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu toimii opiskelija- ja asiakaslähtöisesti, tukee uusia avauksia ja rajojen ylittämistä kantaen samalla vastuuta sekä ympäristön että korkeakouluyhteisön hyvinvoinnista. Opiskelun puitteet, kampuksen harrastusmahdollisuudet ja omat liikuntatilat ovat tärkeitä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Mikkelin ammattikorkeakoulussa harrastustoiminta on ollut kasvussa viimeiset vuodet. Opiskelijaliikuntaa kehitettiin OKM:n tukemassa Kunnon opiskelija -hankkeessa. Samalla luotiin alueellisia yhteistyön malleja, jonka tuloksena Mikkelin yliopistokeskuksen ja Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsivät osallistumaan ammattikorkeakoulun liikuntatoimintaan. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta toivovat Areenaan puitteita palloilulajeille, yleisurheilulle, ryhmäliikunnalle, itsepuolustuslajeille, sekä kunto- ja crossfit-salia ja motoriikkaympäristöä (mm. kiipeilyseinä, volttimonttu ja telinevoimisteluelementit). Myös seniorien liikuntatarpeiden huomioiminen nähdään ikääntyvässä Etelä-Savossa tärkeänä. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhdistyessä vuonna 2017 korkeakoulun opiskelija- ja henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistuu. Kasvavalle korkeakoululle Areena toimii myös erilaisten tilaisuuksien, kuten lukukauden avajaisten, juhlien ja konferenssien järjestämisen paikkana, minkä lisäksi esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden valtakunnalliset urheilukilpailut on mahdollista järjestää Areenassa. Mamk Opiskelijoita 4500 Henkilöstö 350 Koulutus TK-painoalat 7 koulutusalaa 17 amk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa 10 yamk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa Kestävä hyvinvointi Materiaalit ja ympäristöturvallisuus Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Mamk muodostaa yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa Kaakkois- Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n. Vuoden 2017 alusta Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut yhdistyvät ja perustavat uuden, yhteisen ammattikorkeakoulun.

15 Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOKin ajatuksia Areenasta MAMOKin mielestä on hyvä, että Mamk haluaa edistää kansalaisten hyvinvointia ja olla edistämässä korkeakoulun liikunta- ja harrastekulttuuria osana koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Areena mahdollistaa parhaimmillaan eri alojen työntekijöiden ja opiskelijoiden kohtaamisen ja osaamisen yhdistämisen. Mamkin opiskelijoita voi käyttää jo rakennus- ja suunnitteluprojektissa mukana. Areenan avulla opiskelijat saisivat yhden uuden oikean työelämäkokemuksen opintojen aikana. Korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittäminen on osa nykyisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Korkeakoulujen liikuntasuosituksien mukaan: koulun strategiassa tulee olla toimenpidesuunnitelma liikuntapalveluiden kehittämisestä. koulun tulee panostaa korkeakoululiikuntaan vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi. koululla on oltava vähintään yksi liikuntatila / 1000 opiskelijaa, mutta myös muut perusliikuntatilat. koulun tulee kerätä palautetta säännöllisesti korkeakoululiikunnan kehittämisestä. koululla on oltava vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa. korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala ja korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti eri liikuntalajeja. korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Tarina 15 MAMOK pitää äärimmäisen tärkeänä, että Mamkin tahtotila korkeakoululiikunnan suosituksien täyttämiseen on korkealla. Areenan tulee myös olla paikka, joka tukee opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia: Areenalla voisi olla liikunta-, harrastus- ja kulttuuripalveluiden ja -mahdollisuuksien lisäksi kuntotestauksia ja personal trainer -palveluita. Areena mahdollistaa myös monella eri koulutusalalla entistä monimuotoisemmat oppimisympäristöt tulevaisuudessa. Areenan tulee edustaa Mamkin arvoja, olla viihdyttävä kaikille käyttäjäryhmille ja mahdollistaa melkein kaikkea. Opiskelijat näkevät Areenan paikkana jossa tapahtuu. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK

16 Tarina 16 Mikkelin ammattikorkeakoululle Areenan rakentaminen on keskeisesti sijoitus opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen. Kokonaisuutena hanke nähdään investointina korkeakoulun ja koko kaupungin vetovoiman parantamiseen.

17 Areena avaa mahdollisuuden uudistaa koulutustarjontaa, esimerkiksi lisätä terveyden edistämisen orientaatiota terveysalan koulutuksessa, vahvistaa hyvinvoinnin ja digitaalisuuden yhteyttä ja luoda pohjaa uudenlaiselle hyvinvointiyrittäjyydelle. Lisäksi Areena tukee olemassa olevaa koulutusta, keskeisimpinä yhteisöpedagogikoulutus, sosionomikoulutus, terveysalan koulutus, sekä ravitsemisalan, liiketalouden ja matkailun koulutukset. Yksi ammattikorkeakoulun kolmesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteestä keskittyy hyvinvointiin. Sitä on Areenan myötä mahdollista laajentaa. Yksilö- ja väestötason terveyden edistämisessä ja sairauksien ennalta ehkäisyssä on kansallista ja kansainvälistä tarvetta digitaalisten sovellusten kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus integroituvat Areenaan myös jo rakennusvaiheessa. Suomen Nuoriso-opiston odotuksia Areenalle Suomen Nuoriso-opistoa ylläpitää Suomen Nuoriso-opiston Kannatusyhdistys. Opisto järjestää ammatillista ja vapaan sivistystyön koulutusta sekä palvelutoimintaa, ja sijaitsee Mikkelissä Paukkulan kampuksella. Suomen Nuoriso-opistolle Areena mahdollistaa uudenlaisten koulutusten ja palvelujen toteutuksen. Koulutusten osalta tavoitteena on hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä kurssi- ja koulutustoiminta. Areenan myötä uudistetaan myös opiston hyvinvointivalmennus- ja liikunnanohjaajakoulutusta. Lisäksi Areenan oppimisympäristöjen toivotaan tuovan alueen ikärakenneja työelämävaatimuksista kumpuavaa liikunta- ja terveysalan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta Suomen Nuoriso-opistoon Mikkeliin. Kilpa- ja huippu-urheilun harjoitusleirien toteutuksessa asiakkaita voidaan palvella Areenan myötä aiempaa kattavammin. Opiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Areena tarjoaa uusia mahdollisuuksia omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja liikuntaan. Suomen Nuoriso-opisto Tarina 17

18 Mikkelin ammattikorkeakoulun koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä palvelutoiminta Areenaan integroituna Rakennusvaihe Valmiina Tarina 18 Nykyinen koulutus Uudet koulutukselliset avaukset Rakennuksen ja rakentamisen monitorointi ja seuranta Tilojen 3D-mallinnus ja mobiilisovellus Selvitykset ja opinnäytetyöt, mm. - energiatehokkuus ja uusiutuvat energiaratkaisut - elinkaariarviointi - sisäilman laadun seuranta - melun monitorointi - valaistus - jätehuolto - työturvallisuus ja työhyvinvointi - mediatekniikka - sisältötuotanto Monialainen oppimisympäristö - sosiaali- ja terveysala - humanistinen- ja kasvatusala - sähkö- ja informaatiotekniikka - talotekniikka - ympäristötekniikka - matkailu- ja ravitsemisala - liiketalous Työelämäyhteistyö Avoin amk Täydennyskoulutus Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvä opintokokonaisuus: hyvinvointi, liikunta ja terveysteknologia Liikuntapainotteisina terveydenhoitaja- tai fysioterapeuttikoulutus Tapahtumataltiointi Erikoistumiskoulutukset Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaava koulutus TK-toiminta Rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutukset Rakennusautomaation, etävalvonnan, energiaomavaraisuuden ja jätehuollon kehittäminen Sisäilman tutkimus, anturointi ja monitorointi Erilaisten (puu)materiaalien hyödyntäminen rakentamisessa Hyvinvoinnin tutkimus-, testaus- ja kehittämiskeskus (ml. liikunta, terveys, ravitsemus) Uusien toimintamallien ja tk-palvelujen pilotointi oikeassa tuotantoympäristössä Erilaisen monitorointitiedon (Big data ja My data) kerääminen, analysointi ja digitaalisten sovellusten kehittäminen Hyvinvointialaa uudistava ja tarpeita ennakoiva TK-toiminta Palvelutoiminta Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät testaus- ja mittauspalvelut Työhyvinvointikartoitukset Fysioterapiapalvelut Henkilökohtainen ravitsemus- ja liikuntaneuvonta Suoritus- ja lepoantureiden datan analysointi ja tallennus Tapahtumatuotanto ja ohjelmapalvelut Tapahtumien videotuotannot ja ravitsemispalvelut Teemalliset matkailupalvelut Koulutuspalvelut Helposti saavutettavat palvelut eri kohderyhmille

19 Tarina 19

20 Tarina 20

21 HYVNVONTA KAUPUNKLASLLE Mikkelin kaupungin vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan liikuntapaikkojen lisärakentamiselle ja monitoimiareenalle on kaupungissa selkeä tarve. Monitoimihallin päiväkäyttäjiä olisivat muun muassa koulut, jotka käyttäisivät hallia liikuntatilana, juhlatilana ja ylioppilaskirjoituksissa. ltakäytössä korostuu etenkin urheiluseurojen tarpeet. Kaupungin näkökulmasta olennaista on myös tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Mikkelin vetovoimaisuutta konsertti-, messu- ja kongressikaupunkina halutaan kehittää rakentamalla teknisesti korkeatasoinen ja erilaisiin kulttuuri- ja massatapahtumiin muunneltava rakennus. Sijoittamalla se Kalevankankaan alueelle saadaan aikaan valtakunnallisesti laaja ja monipuolinen tapahtumakeskus. Tarina 21 Mikkeli Asukkaat Vapaa-ajan asunnot vuotiaat* 15 % vuotiaat* 63 % 65 vuotta täyttäneet* 22 % *Prosenttia väestöstä v (THL, SOTKAnet)

22 Kaupungin sivistystoimen tarpeet Kaupungin liikuntapalveluiden näkemyksiä Tarina 22 Sivistystoimen tarpeita hallille on sekä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava urheiluareena vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana Areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teema päivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa Areenan jatkuvaa käyttöä, lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa Areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yo-kirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Areenan suunnittelussa tulee huomioida Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) asettamat vaatimukset sähköisille ylioppilaskirjoituksille. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.) tarvitaan. Mikkelin kaupungin sivistystoimi Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttö mukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua ehdottomasti Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Mikkelin kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi

23 Tarina 23

24 URHELUSEURAT LKUTTAVAT YLESURHELU Yleisurheilussa Mikkelin seudun seuroja ovat Mikkelin kilpaveikot MikKV, HiU ja RiU. Näissä seuroissa on yhteensä 350 lisenssiurheilijaa. Harrastajia on yli tuhat. Muita maakunnan seuroja ovat Kangasniemen Kalske, Juvan Urheilijat, Mäntyharjun Virkistys, Savonlinnan Riento, Joroisten Urheilijat, Pieksämäen Veikot ja Rantasalmen Urheilijat. Näiden arvioitu lisenssiurheilijoiden määrä on 500 ja harrastajien JALKAPALLO Jalkapallossa Mikkelin seudun seuroja ovat Mikkelin Pallo MP, Mikkelin Kissat MiKi, Porrassalmen Urheilijat PU-62 ja Ristiinan Pallo Ry RiPa. Näissä lisenssipelaajia on Muita jalkapallon harrastajia Mikkelin alueella on Jalkapallo on laajasti harrastettu laji myös maakunnassa. Tärkeimmät seurat ovat Juvan JiiKoo, Savonlinnan STPS ja Pieksämäen SaPa. Arvioitu lisenssimäärä on noin 300 ja harrastajamäärä noin 600. Tarina 24 LENTOPALLO Mikkelin Passareissa pelaa noin 120 lisenssipelaajaa. Yhteensä lajin harrastajia on noin 300. SALBANDY Salibandyä pelaa Mikkelin Hatsinassa 440 lisenssipelaajaa sekä lisäksi suuri määrä harrastajia. Muita alueen seuroja ovat KaPa Kangasniemeltä MäVi Mäntyharjusta sekä Pieksämäen Salibandy. Arvioitu lisenssimäärä on noin 300 ja harrastajia on noin 700. KORPALLO Mikkelin NMKY:ssä on 130 pelaajaa. VOMSTELU JA TELNEVOMSTELU Mikkelissä lähiympäristöineen on noin vakituista voimistelun harrastajaa. Telinevoimistelu on suosittua ja uusille ryhmille on suuri tarve. Alueen seuroilla, Mikkelin Naisvoimistelijat, Mikkelin Kilpaveikot, Mäntyharjun virkistys ja Savonlinnan voimistelu- ja liikunta, on kiinnostusta Areenan tiloja kohtaan. Telinevoimisteluun rinnastettavia lajeja ovat esimerkiksi akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, Team-Gym, parkour ja trikkaus. Mikkelissä ei ole lainkaan edellä mainittuihin urheilulajeihin soveltuvaa harjoittelupaikkaa, mutta lajeihin olisi alueella kasvavaa kiinnostusta. Tarkoitus on, että tila palvelee lisäksi useita eri lajeja ja mahdollistaa harrastajien kehittymisen uudella tavalla.

25 Harrastajien toiveita Etelä-Savon Liikunta ry (ESLi) on Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n aluejärjestö ja monipuolinen liikunta- ja urheilutoiminnan kehittäjä ja toteuttaja Etelä- Savossa. ESLi:n perustehtävä on tukea alueellaan toimivien seurojen toimintaedellytyksiä, ja näin edistää eteläsavolaisten hyvinvointia. ESLi on kartoittanut alueen urheiluseurojen tarpeita liikuntapaikkarakentamiselle. Kartoituksessa on huomioitu yleisurheilu, palloilulajit ja telinevoimistelu. Yhteinen tarve eri lajeille on noin 3000 henkilön katsomotila, pukuhuone ja peseytymistilat vähintään kahdeksalle joukkueelle, kuntosali sekä tilava välinevarasto. Lisäksi erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien huomioiminen on keskeistä. Areena palvelee monipuolisesti myös jalkapalloilijoiden harjoittelua. Kamppailulajeille ensisijainen harjoittelupaikka on WSA-areena. Etelä-Savon Liikunta ry Tarina 25

Areena. Lehdistötilaisuus

Areena. Lehdistötilaisuus Areena Lehdistötilaisuus 26.10.2015 Kestävää hyvinvointia ja vetovoimaa Areenan tehtävänä on tukea ja vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja osaamista. Korkeakoulujen rooliin kuuluu oman vaikutusalueensa

Lisätiedot

Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/ (7) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 214, Kaupunginvaltuusto, 65,

Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/ (7) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 214, Kaupunginvaltuusto, 65, Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 214, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 65, 15.06.2015 65 Mamk Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen MliDno-2015-1217 Kaupunginhallitus, 08.06.2015,

Lisätiedot

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 1.2.2016 Liite 2 AREENA. Liiketoimintasuunnitelma 26.10.2015. Julkinen versio. Eila Jussila ja Marja-Leena Koskinen (toim.

Kaupunginhallitus 1.2.2016 Liite 2 AREENA. Liiketoimintasuunnitelma 26.10.2015. Julkinen versio. Eila Jussila ja Marja-Leena Koskinen (toim. Kaupunginhallitus 1.2.2016 Liite 2 AREENA Liiketoimintasuunnitelma 26.10.2015 Julkinen versio Eila Jussila ja Marja-Leena Koskinen (toim.) Areena kestävää hyvinvointia ja vetovoimaa Mikkeliin suunnitteilla

Lisätiedot

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014 Yliopistoliikunta Järjestökoulutus 11.2.2014 Esittelykierros Mistä ainejärjestöstä / kerhosta tulet? Missä tehtävässä / roolissa toimit? Mitä odotat koulutukselta? Mitä odotat yliopistoliikunnalta tänä

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

HIPPOS Jyväskylä. Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä

HIPPOS Jyväskylä. Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä HIPPOS2020 - Jyväskylä Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Visio 2 Suomen johtava urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä. 3 Missio Urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 2016

Liikunnan aluejärjestöt 2016 2016 Yhdessä enemmän 1 Liikunnan aluejärjestöjen toiminnan lähtökohta ja perustehtävä Liikunnan aluejärjestöjen toimintaa ovat ohjanneet vahvasti Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tehdyt tulossopimukset.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Hiekanpään Elämänkaarihanke vauvasta vaariin. Kari Koistinen Asko Hankilanoja Seija Laitinen Veera Virtanen

Hiekanpään Elämänkaarihanke vauvasta vaariin. Kari Koistinen Asko Hankilanoja Seija Laitinen Veera Virtanen Hiekanpään Elämänkaarihanke vauvasta vaariin Kari Koistinen Asko Hankilanoja Seija Laitinen Veera Virtanen Hiekanpään elämänkaarihanke 1.2.2013-28.2.2014 Päätös hankkeen osalta tuli 7.1.2013 ( 146 512

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Mahdollisuuksien Vierumäki Tyyppi-hanke Tulosseminaari 8.12.2015 Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Vierumäki on lähellä Vierumäki sijaitsee 25km päässä Lahdesta, keskellä suomalaista

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

tuhansia tilaisuuksia

tuhansia tilaisuuksia tuhansia tilaisuuksia TESC Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC)...2 Hallit... 4 Uusi E-halli... 6 Kokous- ja seminaaritilat... 8 Sijainti kartalla... 9 Fouga / Tuisku

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

ESPOON ARENA SUOMEN SUURIN MONITOIMIAREENA VIIHDE-, YRITYS-, MESSU- JA URHEILUTAPAHTUMIA VARTEN

ESPOON ARENA SUOMEN SUURIN MONITOIMIAREENA VIIHDE-, YRITYS-, MESSU- JA URHEILUTAPAHTUMIA VARTEN ESPOON ARENA SUOMEN SUURIN MONITOIMIAREENA VIIHDE-, YRITYS-, MESSU- JA URHEILUTAPAHTUMIA VARTEN Teknisiä tietoja Kentän mitat 80 x 120m Kentän pinta-ala 9,600m 2 Muokattavia yritystiloja 2,000m 2 Aitioiden

Lisätiedot

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa. Sivistyslautakunta 146 09.09.2014 Kaupunginhallitus 437 15.09.2014 Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin toimintojen yhdistäminen 594/44.449/2011 SL 146 Selostus: Kulttuurijaoston esityslistalta 9.9.2014

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018 Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM 30.5.2017 Hallitusohjelman kärkihanke:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Valtionavustushakemuksen liiteasiakirjoista hallinto ja rahoitus

Valtionavustushakemuksen liiteasiakirjoista hallinto ja rahoitus Valtionavustushakemuksen liiteasiakirjoista hallinto ja rahoitus Liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelma ja valtionavustus koulutustilaisuus Tampere 29.9.2016 Ismo Myllyaho Yksikön päällikkö Opetus-

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

LAINAHAKEMUS 11. 03, 20U. Käpylän Juniorihalli Oy

LAINAHAKEMUS 11. 03, 20U. Käpylän Juniorihalli Oy HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJMMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTO Saapunut/lnkommit 11. 03, 20U LAINAHAKEMUS Dnro/Dnr Tehtäväluokka Uppgiftsklass Käpylän Juniorihalli Oy hakee Urheilu -ja ulkoilulaitosrahastosta

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Espoo Areena EKY 04.05.2015

Espoo Areena EKY 04.05.2015 Espoo Areena EKY 04.05.2015 Asiat: Perustiedot Hallitus ja osakkaat Pallohonka Oy Hankkeen aikataulu sekä rahoituksen eteneminen Kassavirran päätulonlähteet Positiiviset asiat Espoon Kaupungille Konsertit,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista TEAviisari 2016 Oma kuntani Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista Liikunnan edistäminen kunnissa 2016 tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena on seurata

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot