MAMK AREENA. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.)

Transkriptio

1 MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.)

2

3 VETOVOMAA Vetovoiman vahvistamisen tarve yhdistää kaupunkia ja Mikkelin ammattikorkeakoulua. Kilpailu uusista asukkaista, yrityksistä ja myös maakunnan ulkopuolelta tulevista opiskelijoista kovenee koko ajan. Ketterä, mukautumiskykyinen ja ennakoiva ammattikorkeakoulu pärjää ja vahvistuu tulevaisuudessa opetuksen järjestäjänä sekä alueellisena vaikuttajana. Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) on valmis hallitulla riskinotolla vahvistamaan merkittävästi koko alueen vetovoimaa ja oman oppilaitoksen houkuttelevuutta valtakunnallisesti. Mamk on päättänyt sijoittaa tässä kirjassa esiteltävään Areenahankkeeseen, sen toteutuessa, viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Harkittava mahdollinen kokonaisrahoitusmalli on, että Mamk sijoittaisi hankkee - seen edellä mainitun lisäksi 9 miljoonaa euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi euroa. Suomen Nuorisoopisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen euron pääomasijoituksella. Esitetyllä kokonaisrahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Suomalaiseen liikuntarakentamiseen erikoistuneen konsulttiyrityksen GSP:n sekä kaupungin oman kehitysyhtiö Miset Oy:n laskelmien mukaan Areena toteutuessaan tuo kaupungille vuosittaisen 0,324 0,520 miljoonan euron verotulolisäyksen sekä aluetaloudellisesti noin kokonaan uutta työpaikkaa. Lisäksi kaupunki saisi uudenlaista valtakunnallista näkyvyyttä erilaisten tapahtumien kautta, jotka myös omalta osaltaan vahvistaisivat kaupungin elinvoimaisuutta. Mamk toivoo, että Mikkeli vastaa esitettyyn tarjoukseen syksyyn 2015 mennessä, jolloin monitoimiareena voisi olla käyttövalmis jo vuonna Haluan kiittää lämpimästi Mamk Areena -hankkeen erityisesti liikunta- ja yhteistyökysymyksiin keskittynyttä ohjausryhmää: Heikki Saastamoinen, Kalevi Niemi, Heikki Siira, Hanna Kuninkaanniemi Mikkelin ammattikorkeakoulun edustajina, Nita Ahola ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Mamokista, Kimmo Mikander, Jouni Riihelä ja Virpi Siekkinen Mikkelin kaupungista, Seija Kuikka Mikkelin kaupungin hallituksen edustajana, Heino Lipsanen Etelä-Savon Liikunnasta, Anssi Kaipainen Jäähalli Oy:stä sekä Jukka Tammisuo Suomen Nuoriso-opistosta. Uusien opiskelijoiden liikuntatilojen rakentaminen on asetettu tavoitteeksi niin Mikkelin ammattikorkeakoulun strategiassa (2013) kuin ammattikorkeakoulun toimilupahakemuksessa (2013). Tästä on sovittu myös Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksessa. Nyt on aika lunastaa lupaukset. Haluan myös kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia, jotka ovat olleet tukemassa meitä fuusiomatkallamme Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. He ovat suhtautuneet kannustavasti myös Areena-hankettamme kohtaan, jolla parannetaan opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja oppilaitoksemme vetovoimaa. On parempi sytyttää yksi kynttilä kuin kirota pimeyttä. Areena hanke toteutuessaan mahdollistaa samankaltaisen elinvoimalisäyksen alueellemme kuin aiempi kaupungin keskustan kehittämishanke. Luotan, että hyvällä yhteistyöllä Mikkelin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa saavutamme enemmän ja luomme ympärillemme menestymisen ja kehittymisen uskoa. Mikkelissä Jyrki Koivikko Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja

4 Tarina 4

5 TARNA Lukijalle 8 Yhdessä enemmän 10 Hyvinvointia kaikille 12 Koulutusta, tutkimusta ja palvelutoimintaa 14 Hyvinvointia kaupunkilaisille 20 Urheiluseurat liikuttavat 24 TLAT Rakennuspaikka 32 Monitoimiareena 36 Liikunta- ja urheilutilat 38 Kaupalliset liikuntapalvelut 40 Hyvinvointi- ja tutkimuspalvelut 42 Opetus-, kokous- ja toimistotilat 44 Tapahtumapalvelut 46 Kahvila-, ravintola- ja cateringpalvelut 47 Tarina 5 TULEVASUUS Rahoitussuunnitelma ja käyttökustannukset 50 Hankkeen merkittävyys ja taloudelliset vaikutukset 53 Areenan vaikuttavuus alueellisesti ja valtakunnallisesti 54 Hankkeen eteneminen 55 Visio: Kalevankankaan urheilupuisto 56 Lähteet 58 Liitteet 59

6 Tarina 6

7 TARNA Tarina 7

8 LUKJALLE Tarina 8 Mikkelissä sekä kaupunki, ammattikorkeakoulu että yksityiset toimijat ovat viime vuosien aikana kaavailleet omia investointejaan liikuntapaikkarakentamiseen. Tarve uusille tiloille on siis ilmeinen. Koepallon ajatuksesta yhdistää voimia, johon Mikkelin ammattikorkeakoulu on nyt tarttunut, heitti alun perin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander keväällä Tässä hankesuunnitelmassa pyrimme antamaan kokonaiskuvan Mikkelin Kalevankankaalle suunnitellusta monitoimihallista, Areenasta. Kyse on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitetusta, joustavasti muunneltavasta tilasta. Avaamme suunnitelmaa hankkeen vetäjänä toimivan Mikkelin ammattikorkeakoulun, sekä muiden keskeisten toimijoiden ja käyttäjien, kuten Mikkelin kaupungin, liikunnan ja tapahtumien järjestäjien näkökulmista. Kirja on jäsennelty kolmeen osaan: tarina, tilat, tulevaisuus. Ensiksi valotamme käyttäjien tarpeita ja toiveita. Toinen osa avaa tilasuunnittelun kautta näkymän Areenan toimintaan käytännössä. Kolmannen luvun ydintä on talous. Miten investointi rahoitetaan? Mitkä ovat ylläpidon kustannukset? Mitä aluetaloudellisia vaikutuksia Areenalla on rakentamisen aikana ja pitkällä tähtäimellä? Mikkelin ammattikorkeakoulu näkee Areenassa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa ja vahvistaa terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan koulutustaan. Tämän lisäksi Areena luo uuden alustan eri ikäisten ihmisten kuntoa ja hyvinvointia edistävälle, digitaalista osaamista ja sovellutuksia hyödyntävälle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Erityisesti liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille Areena tarjoaa lisää harjoittelu- ja työpaikkoja yhdessä Kalevankankaan ravitapahtumien ja jäähallin kasvavan tapahtumamäärän kanssa. Entä kuuluuko ammattikorkeakoulun tehtäviin ylipäätään Areenan kaltainen alueen hyvinvointia lisäävän investoinnin tekeminen? Vai pitäisikö keskittyä vain oman kampuksen kehittämiseen? Mikäli asiaa lähestyy korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (YVV) näkökulmasta, ei ristiriitaa ole. YVV onkin viime aikoina noussut yhä tärkeämmäksi ulottuvuudeksi korkeakoulujen toiminnan arvioinnissa. Se muistuttaa, että korkeakoulut eivät ole olemassa vain niitä itseään varten. Päinvastoin, korkeakouluilta odotetaan monitasoista integroitumista oman vaikutusalueensa ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävien palveluiden tuottamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimenpiteitä, joilla tähdätään kulttuurin edistämiseen. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse. Mikkelin kaupunginvaltuusto on syksyllä 2014 tehnyt päätöksen kuuden miljoonan euron investointivarauksesta monitoimihallia varten. Areenan suunnittelutyön edetessä on toiseksi vaihtoehdoksi, jolla kaupungin olisi mahdollista tulla mukaan, noussut tässä hankesuunnitelmassa julkistettava malli. Siinä kaupunki ei osallistu itse investointiin, vaan se sitoutuu Areenan käyttöön pitkäaikaisella 15 vuoden vuokrasopimuksella. Vastikkeeksi kaupunki saa erikseen sovittavan määrän Areenan liikuntaja muiden tilojen käyttöoikeutta kuntalaisille ja kouluille. Tässä vaihtoehdossa kaupunki ei ole kiinteistöyhtiön omistaja, eikä näin ollen myöskään joudu kantamaan sen ylläpidosta aiheutuvia kuluja tai liiketoiminnan riskiä. Toivomme, että kirjaan tutustuminen antaa eväitä sekä asiasta käytävälle kansalaiskeskustelulle että päätöksenteolle. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi

9 Areenan hankesuunnitelma nojaa useaan selvitykseen, joita on tehty monitoimihallin sijoittumisesta, tilaratkaisuista, lajitarpeista ja käyttökustannuksista. Näistä tärkeimpiä ovat Mikkelin monitoimihalli, hankesuunnitelma. Mikkelin kaupunki, Pöyry Finland Oy (2012) Raviradan alueen yleissuunnitelma. Mikkelin kaupunki, Ramboll Oy (2015) Mamk Areena. Arkkitehtisuunnitelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy (2015) Rakentamisen kustannuslaskelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Controlteam Oy (2015) Rahoitusmalli, käyttökustannukset ja liiketoiminta. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, GSP Group Oy (2015) Areena ja opiskelijaliikunnan tarpeet. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK (2015) Areena-hanke koulutuksen, TK-toiminnan ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Webropol-kysely koulutusohjelmille ja TK-painoaloille (2015) Korkeakouluilta odotetaan monitasoista integroitumista oman vaikutusalueensa ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävien palveluiden tuottamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimenpiteitä, joilla tähdätään kulttuurin edistämiseen. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse. Tarina 9

10 YHDESSÄ ENEMMÄN Tarina 10 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki Mikkelin kaupunginhallitukselle esityksen selvittää, onko mahdollista yhdistää alueen voimavaroja monitoimihalli Areenan rakentamiseksi. Tavoitteena on saada aikaan puitteet monipuoliseen liikunnan ja urheilun harjoittamiseen sekä samalla muuntuvat tilat, joita voidaan hyödyntää myös kulttuuri- ja suurtapahtumien järjestämisessä. Mikkelin kaupunginhallituksen suhtautuessa yhteistyötarjoukseen myöntävästi, Areena-hanketta vetämään nimitettiin Jyrki Koivikon johtama ohjausryhmä, jossa on ammattikorkeakoulun lisäksi Mikkelin kaupungin, Suomen Nuoriso-opiston, Etelä-Savon Liikunnan ja Jäähalli Oy:n edustus. Teematyöryhmät, joissa on kuultu liikunnan, urheilun, kulttuurin ja sivistystoimen asiantuntijoita, ovat tukeneet ohjausryhmän työtä. Ammattikorkeakoulun sisällä ideointiin on osallistunut opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Suunnittelutyön tueksi on tehty tutustumiskäynnit monitoimihalleihin muun muassa Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Helsingin Myllypurossa. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta monitoimihallin rakentamista puoltaa myös Areenan kaupungille tuoma näkyvyys, joka on tutkimusten mukaan tärkeä opiskelupaikkakunnan valitsemiseen vaikuttava vetovoimatekijä. Tämän lisäksi modernit yksilö- ja joukkueliikuntaan sopivat tilat mahdollistavat uusia koulutusavauksia, joiden keskiössä on liikunnan keinoin tapahtuva terveyden edistäminen. Etelä-Savo haluaa olla väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta vuoteen 2020 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille. Maakuntaan halutaan luoda toimintamalli terveysliikunnan liittämiseksi osaksi asukkaiden arkea ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa. Erityisesti nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on keskeinen tavoite. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunta voi tarjota nuorille virikkeellisen toimintaympäristön sekä opiskeluja työpaikkoja. (Etelä-Savon maakuntaohjelma vuosille ) Hankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Kaupungin tilat eivät vastaa nykyiseen tilantarpeeseen. Alueen liikuntapaikkatarjonta ei ole riittävä myöskään useiden lajien seuratoimintaa ajatellen. Mikkelin ammattikorkeakoulun liikuntapaikkarakentamista koskevan aloitteen taustalla on se tosiasia, että sillä olevat liikuntatilat eivät nykyisellään vastaa korkeakoululiikunnan suosituksia. Tilannetta on heikentänyt se, että samalla kun toimintoja Mikkelissä on keskitetty Kasarmin kampukselle, on opiskelijoiden käytöstä poistunut kaksi sivukampuksilla ollutta liikunta- ja kuntosalia. Areenan myötä Kalevankankaalle syntyy elämyksellinen ja houkutteleva liikuntapuisto ja tapahtumakeskus.

11 JÄÄHALL OY MKKELN AMK RAVRATA OY AREENA SUOMEN NUORSO- OPSTO Tarina 11 ESL JA URHELUSEURAT MKKELN KAUPUNK Areena-hankkeen keskeiset yhteistyötahot

12 Tarina 12 Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin.

13 HYVNVONTA KAKLLE Liikunta on keskeinen ja kustannustehokas keino edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Liian vähäinen liikkuminen on ongelma sekä yksilölle, kansanterveydelle että kansantaloudelle. Yksin erilaiset väestön tuki- ja liikuntaelimistön vaivat aiheuttavat Suomessa vuositasolla noin kolmanneksen kaikista sairauspäiväkausista. Etelä-Savossa väestön liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiselle on tarve kaikissa ikäryhmissä. Alueen vuotiaat liikkuvat vapaa-ajallaan maan keskitasoa vähemmän ja kokevat fyysisen kuntonsa keskimääräistä huonommaksi. Myös nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Mikkelin seutukunnan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes puolet ja peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista kolmannes harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa vain kerran viikossa tai harvemmin. Lisäksi väestö ikääntyy muuta maata nopeammin. kääntyneiden liikkumiskyvyn ongelmista jopa kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Liikuntatoimialan taloudellinen merkitys kasvaa nopeasti. Erityisesti liikunnan yksityissektori tuottaa uudenlaisia palveluja. Terveydenhuollon ja liikuntasektorin integraatiossa onkin paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. On muun muassa esitetty, että yksilöllistä ja ryhmämuotoista terveys- ja liikuntaneuvontaa antavat valmentajat voisivat toimia nykyistä kattavammin yhteiskunnan eri sektoreilla. Erityisesti ikääntyneille tulee tarjota enemmän ammattimaista liikuntaneuvontaa ja helposti saavutettavia liikuntapalveluja. Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. Painopisteenä tulee olla arkiliikuntaa ja matalan kynnyksen liikuntaa palvelevat hankkeet ja ekologisesti kestävän liikuntakulttuurin edistäminen. Myös korkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittäminen on viime vuosina tunnistettu yhdeksi merkittäväksi osaksi suomalaista liikuntakulttuuria, ja myös osaksi koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Tarina 13 Valtakunnallisen Muutosta liikkeellä -toimeenpanosuunnitelman pääteemoja ovat liikunnan lisääminen elämänkulussa ja liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan ohella tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden polarisaatio edellyttääkin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimilta laaja-alaisempaa ja eri hallinnonalat kattavaa yhteistyötä.

14 KOULUTUSTA, TUTKMUSTA JA PALVELUTOMNTAA Tarina 14 Mikkelin ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia veturina alueen osaamisen, elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Ammattikorkeakoulun arvoja ovat laatu, luovuus ja vastuullisuus. Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu toimii opiskelija- ja asiakaslähtöisesti, tukee uusia avauksia ja rajojen ylittämistä kantaen samalla vastuuta sekä ympäristön että korkeakouluyhteisön hyvinvoinnista. Opiskelun puitteet, kampuksen harrastusmahdollisuudet ja omat liikuntatilat ovat tärkeitä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Mikkelin ammattikorkeakoulussa harrastustoiminta on ollut kasvussa viimeiset vuodet. Opiskelijaliikuntaa kehitettiin OKM:n tukemassa Kunnon opiskelija -hankkeessa. Samalla luotiin alueellisia yhteistyön malleja, jonka tuloksena Mikkelin yliopistokeskuksen ja Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsivät osallistumaan ammattikorkeakoulun liikuntatoimintaan. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta toivovat Areenaan puitteita palloilulajeille, yleisurheilulle, ryhmäliikunnalle, itsepuolustuslajeille, sekä kunto- ja crossfit-salia ja motoriikkaympäristöä (mm. kiipeilyseinä, volttimonttu ja telinevoimisteluelementit). Myös seniorien liikuntatarpeiden huomioiminen nähdään ikääntyvässä Etelä-Savossa tärkeänä. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhdistyessä vuonna 2017 korkeakoulun opiskelija- ja henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistuu. Kasvavalle korkeakoululle Areena toimii myös erilaisten tilaisuuksien, kuten lukukauden avajaisten, juhlien ja konferenssien järjestämisen paikkana, minkä lisäksi esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden valtakunnalliset urheilukilpailut on mahdollista järjestää Areenassa. Mamk Opiskelijoita 4500 Henkilöstö 350 Koulutus TK-painoalat 7 koulutusalaa 17 amk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa 10 yamk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa Kestävä hyvinvointi Materiaalit ja ympäristöturvallisuus Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Mamk muodostaa yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa Kaakkois- Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n. Vuoden 2017 alusta Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut yhdistyvät ja perustavat uuden, yhteisen ammattikorkeakoulun.

15 Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOKin ajatuksia Areenasta MAMOKin mielestä on hyvä, että Mamk haluaa edistää kansalaisten hyvinvointia ja olla edistämässä korkeakoulun liikunta- ja harrastekulttuuria osana koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Areena mahdollistaa parhaimmillaan eri alojen työntekijöiden ja opiskelijoiden kohtaamisen ja osaamisen yhdistämisen. Mamkin opiskelijoita voi käyttää jo rakennus- ja suunnitteluprojektissa mukana. Areenan avulla opiskelijat saisivat yhden uuden oikean työelämäkokemuksen opintojen aikana. Korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittäminen on osa nykyisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Korkeakoulujen liikuntasuosituksien mukaan: koulun strategiassa tulee olla toimenpidesuunnitelma liikuntapalveluiden kehittämisestä. koulun tulee panostaa korkeakoululiikuntaan vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi. koululla on oltava vähintään yksi liikuntatila / 1000 opiskelijaa, mutta myös muut perusliikuntatilat. koulun tulee kerätä palautetta säännöllisesti korkeakoululiikunnan kehittämisestä. koululla on oltava vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa. korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala ja korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti eri liikuntalajeja. korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Tarina 15 MAMOK pitää äärimmäisen tärkeänä, että Mamkin tahtotila korkeakoululiikunnan suosituksien täyttämiseen on korkealla. Areenan tulee myös olla paikka, joka tukee opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia: Areenalla voisi olla liikunta-, harrastus- ja kulttuuripalveluiden ja -mahdollisuuksien lisäksi kuntotestauksia ja personal trainer -palveluita. Areena mahdollistaa myös monella eri koulutusalalla entistä monimuotoisemmat oppimisympäristöt tulevaisuudessa. Areenan tulee edustaa Mamkin arvoja, olla viihdyttävä kaikille käyttäjäryhmille ja mahdollistaa melkein kaikkea. Opiskelijat näkevät Areenan paikkana jossa tapahtuu. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK

16 Tarina 16 Mikkelin ammattikorkeakoululle Areenan rakentaminen on keskeisesti sijoitus opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen. Kokonaisuutena hanke nähdään investointina korkeakoulun ja koko kaupungin vetovoiman parantamiseen.

17 Areena avaa mahdollisuuden uudistaa koulutustarjontaa, esimerkiksi lisätä terveyden edistämisen orientaatiota terveysalan koulutuksessa, vahvistaa hyvinvoinnin ja digitaalisuuden yhteyttä ja luoda pohjaa uudenlaiselle hyvinvointiyrittäjyydelle. Lisäksi Areena tukee olemassa olevaa koulutusta, keskeisimpinä yhteisöpedagogikoulutus, sosionomikoulutus, terveysalan koulutus, sekä ravitsemisalan, liiketalouden ja matkailun koulutukset. Yksi ammattikorkeakoulun kolmesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteestä keskittyy hyvinvointiin. Sitä on Areenan myötä mahdollista laajentaa. Yksilö- ja väestötason terveyden edistämisessä ja sairauksien ennalta ehkäisyssä on kansallista ja kansainvälistä tarvetta digitaalisten sovellusten kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus integroituvat Areenaan myös jo rakennusvaiheessa. Suomen Nuoriso-opiston odotuksia Areenalle Suomen Nuoriso-opistoa ylläpitää Suomen Nuoriso-opiston Kannatusyhdistys. Opisto järjestää ammatillista ja vapaan sivistystyön koulutusta sekä palvelutoimintaa, ja sijaitsee Mikkelissä Paukkulan kampuksella. Suomen Nuoriso-opistolle Areena mahdollistaa uudenlaisten koulutusten ja palvelujen toteutuksen. Koulutusten osalta tavoitteena on hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä kurssi- ja koulutustoiminta. Areenan myötä uudistetaan myös opiston hyvinvointivalmennus- ja liikunnanohjaajakoulutusta. Lisäksi Areenan oppimisympäristöjen toivotaan tuovan alueen ikärakenneja työelämävaatimuksista kumpuavaa liikunta- ja terveysalan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta Suomen Nuoriso-opistoon Mikkeliin. Kilpa- ja huippu-urheilun harjoitusleirien toteutuksessa asiakkaita voidaan palvella Areenan myötä aiempaa kattavammin. Opiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Areena tarjoaa uusia mahdollisuuksia omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja liikuntaan. Suomen Nuoriso-opisto Tarina 17

18 Mikkelin ammattikorkeakoulun koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä palvelutoiminta Areenaan integroituna Rakennusvaihe Valmiina Tarina 18 Nykyinen koulutus Uudet koulutukselliset avaukset Rakennuksen ja rakentamisen monitorointi ja seuranta Tilojen 3D-mallinnus ja mobiilisovellus Selvitykset ja opinnäytetyöt, mm. - energiatehokkuus ja uusiutuvat energiaratkaisut - elinkaariarviointi - sisäilman laadun seuranta - melun monitorointi - valaistus - jätehuolto - työturvallisuus ja työhyvinvointi - mediatekniikka - sisältötuotanto Monialainen oppimisympäristö - sosiaali- ja terveysala - humanistinen- ja kasvatusala - sähkö- ja informaatiotekniikka - talotekniikka - ympäristötekniikka - matkailu- ja ravitsemisala - liiketalous Työelämäyhteistyö Avoin amk Täydennyskoulutus Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvä opintokokonaisuus: hyvinvointi, liikunta ja terveysteknologia Liikuntapainotteisina terveydenhoitaja- tai fysioterapeuttikoulutus Tapahtumataltiointi Erikoistumiskoulutukset Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaava koulutus TK-toiminta Rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutukset Rakennusautomaation, etävalvonnan, energiaomavaraisuuden ja jätehuollon kehittäminen Sisäilman tutkimus, anturointi ja monitorointi Erilaisten (puu)materiaalien hyödyntäminen rakentamisessa Hyvinvoinnin tutkimus-, testaus- ja kehittämiskeskus (ml. liikunta, terveys, ravitsemus) Uusien toimintamallien ja tk-palvelujen pilotointi oikeassa tuotantoympäristössä Erilaisen monitorointitiedon (Big data ja My data) kerääminen, analysointi ja digitaalisten sovellusten kehittäminen Hyvinvointialaa uudistava ja tarpeita ennakoiva TK-toiminta Palvelutoiminta Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät testaus- ja mittauspalvelut Työhyvinvointikartoitukset Fysioterapiapalvelut Henkilökohtainen ravitsemus- ja liikuntaneuvonta Suoritus- ja lepoantureiden datan analysointi ja tallennus Tapahtumatuotanto ja ohjelmapalvelut Tapahtumien videotuotannot ja ravitsemispalvelut Teemalliset matkailupalvelut Koulutuspalvelut Helposti saavutettavat palvelut eri kohderyhmille

19 Tarina 19

20 Tarina 20

21 HYVNVONTA KAUPUNKLASLLE Mikkelin kaupungin vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan liikuntapaikkojen lisärakentamiselle ja monitoimiareenalle on kaupungissa selkeä tarve. Monitoimihallin päiväkäyttäjiä olisivat muun muassa koulut, jotka käyttäisivät hallia liikuntatilana, juhlatilana ja ylioppilaskirjoituksissa. ltakäytössä korostuu etenkin urheiluseurojen tarpeet. Kaupungin näkökulmasta olennaista on myös tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Mikkelin vetovoimaisuutta konsertti-, messu- ja kongressikaupunkina halutaan kehittää rakentamalla teknisesti korkeatasoinen ja erilaisiin kulttuuri- ja massatapahtumiin muunneltava rakennus. Sijoittamalla se Kalevankankaan alueelle saadaan aikaan valtakunnallisesti laaja ja monipuolinen tapahtumakeskus. Tarina 21 Mikkeli Asukkaat Vapaa-ajan asunnot vuotiaat* 15 % vuotiaat* 63 % 65 vuotta täyttäneet* 22 % *Prosenttia väestöstä v (THL, SOTKAnet)

22 Kaupungin sivistystoimen tarpeet Kaupungin liikuntapalveluiden näkemyksiä Tarina 22 Sivistystoimen tarpeita hallille on sekä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava urheiluareena vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana Areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teema päivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa Areenan jatkuvaa käyttöä, lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa Areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yo-kirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Areenan suunnittelussa tulee huomioida Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) asettamat vaatimukset sähköisille ylioppilaskirjoituksille. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.) tarvitaan. Mikkelin kaupungin sivistystoimi Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttö mukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua ehdottomasti Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Mikkelin kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi

23 Tarina 23

24 URHELUSEURAT LKUTTAVAT YLESURHELU Yleisurheilussa Mikkelin seudun seuroja ovat Mikkelin kilpaveikot MikKV, HiU ja RiU. Näissä seuroissa on yhteensä 350 lisenssiurheilijaa. Harrastajia on yli tuhat. Muita maakunnan seuroja ovat Kangasniemen Kalske, Juvan Urheilijat, Mäntyharjun Virkistys, Savonlinnan Riento, Joroisten Urheilijat, Pieksämäen Veikot ja Rantasalmen Urheilijat. Näiden arvioitu lisenssiurheilijoiden määrä on 500 ja harrastajien JALKAPALLO Jalkapallossa Mikkelin seudun seuroja ovat Mikkelin Pallo MP, Mikkelin Kissat MiKi, Porrassalmen Urheilijat PU-62 ja Ristiinan Pallo Ry RiPa. Näissä lisenssipelaajia on Muita jalkapallon harrastajia Mikkelin alueella on Jalkapallo on laajasti harrastettu laji myös maakunnassa. Tärkeimmät seurat ovat Juvan JiiKoo, Savonlinnan STPS ja Pieksämäen SaPa. Arvioitu lisenssimäärä on noin 300 ja harrastajamäärä noin 600. Tarina 24 LENTOPALLO Mikkelin Passareissa pelaa noin 120 lisenssipelaajaa. Yhteensä lajin harrastajia on noin 300. SALBANDY Salibandyä pelaa Mikkelin Hatsinassa 440 lisenssipelaajaa sekä lisäksi suuri määrä harrastajia. Muita alueen seuroja ovat KaPa Kangasniemeltä MäVi Mäntyharjusta sekä Pieksämäen Salibandy. Arvioitu lisenssimäärä on noin 300 ja harrastajia on noin 700. KORPALLO Mikkelin NMKY:ssä on 130 pelaajaa. VOMSTELU JA TELNEVOMSTELU Mikkelissä lähiympäristöineen on noin vakituista voimistelun harrastajaa. Telinevoimistelu on suosittua ja uusille ryhmille on suuri tarve. Alueen seuroilla, Mikkelin Naisvoimistelijat, Mikkelin Kilpaveikot, Mäntyharjun virkistys ja Savonlinnan voimistelu- ja liikunta, on kiinnostusta Areenan tiloja kohtaan. Telinevoimisteluun rinnastettavia lajeja ovat esimerkiksi akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, Team-Gym, parkour ja trikkaus. Mikkelissä ei ole lainkaan edellä mainittuihin urheilulajeihin soveltuvaa harjoittelupaikkaa, mutta lajeihin olisi alueella kasvavaa kiinnostusta. Tarkoitus on, että tila palvelee lisäksi useita eri lajeja ja mahdollistaa harrastajien kehittymisen uudella tavalla.

25 Harrastajien toiveita Etelä-Savon Liikunta ry (ESLi) on Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n aluejärjestö ja monipuolinen liikunta- ja urheilutoiminnan kehittäjä ja toteuttaja Etelä- Savossa. ESLi:n perustehtävä on tukea alueellaan toimivien seurojen toimintaedellytyksiä, ja näin edistää eteläsavolaisten hyvinvointia. ESLi on kartoittanut alueen urheiluseurojen tarpeita liikuntapaikkarakentamiselle. Kartoituksessa on huomioitu yleisurheilu, palloilulajit ja telinevoimistelu. Yhteinen tarve eri lajeille on noin 3000 henkilön katsomotila, pukuhuone ja peseytymistilat vähintään kahdeksalle joukkueelle, kuntosali sekä tilava välinevarasto. Lisäksi erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien huomioiminen on keskeistä. Areena palvelee monipuolisesti myös jalkapalloilijoiden harjoittelua. Kamppailulajeille ensisijainen harjoittelupaikka on WSA-areena. Etelä-Savon Liikunta ry Tarina 25