MAMK AREENA. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAMK AREENA. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.)"

Transkriptio

1 MAMK AREENA Hyvinvointia ja vetovoimaa Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi (toim.)

2

3 VETOVOMAA Vetovoiman vahvistamisen tarve yhdistää kaupunkia ja Mikkelin ammattikorkeakoulua. Kilpailu uusista asukkaista, yrityksistä ja myös maakunnan ulkopuolelta tulevista opiskelijoista kovenee koko ajan. Ketterä, mukautumiskykyinen ja ennakoiva ammattikorkeakoulu pärjää ja vahvistuu tulevaisuudessa opetuksen järjestäjänä sekä alueellisena vaikuttajana. Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) on valmis hallitulla riskinotolla vahvistamaan merkittävästi koko alueen vetovoimaa ja oman oppilaitoksen houkuttelevuutta valtakunnallisesti. Mamk on päättänyt sijoittaa tässä kirjassa esiteltävään Areenahankkeeseen, sen toteutuessa, viisi miljoonaa euroa omaa pääomaa. Harkittava mahdollinen kokonaisrahoitusmalli on, että Mamk sijoittaisi hankkee - seen edellä mainitun lisäksi 9 miljoonaa euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo vuositasolla olisi euroa. Suomen Nuorisoopisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen euron pääomasijoituksella. Esitetyllä kokonaisrahoitusmallilla Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta toiminnasta kokonaisuudessaan. Suomalaiseen liikuntarakentamiseen erikoistuneen konsulttiyrityksen GSP:n sekä kaupungin oman kehitysyhtiö Miset Oy:n laskelmien mukaan Areena toteutuessaan tuo kaupungille vuosittaisen 0,324 0,520 miljoonan euron verotulolisäyksen sekä aluetaloudellisesti noin kokonaan uutta työpaikkaa. Lisäksi kaupunki saisi uudenlaista valtakunnallista näkyvyyttä erilaisten tapahtumien kautta, jotka myös omalta osaltaan vahvistaisivat kaupungin elinvoimaisuutta. Mamk toivoo, että Mikkeli vastaa esitettyyn tarjoukseen syksyyn 2015 mennessä, jolloin monitoimiareena voisi olla käyttövalmis jo vuonna Haluan kiittää lämpimästi Mamk Areena -hankkeen erityisesti liikunta- ja yhteistyökysymyksiin keskittynyttä ohjausryhmää: Heikki Saastamoinen, Kalevi Niemi, Heikki Siira, Hanna Kuninkaanniemi Mikkelin ammattikorkeakoulun edustajina, Nita Ahola ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Mamokista, Kimmo Mikander, Jouni Riihelä ja Virpi Siekkinen Mikkelin kaupungista, Seija Kuikka Mikkelin kaupungin hallituksen edustajana, Heino Lipsanen Etelä-Savon Liikunnasta, Anssi Kaipainen Jäähalli Oy:stä sekä Jukka Tammisuo Suomen Nuoriso-opistosta. Uusien opiskelijoiden liikuntatilojen rakentaminen on asetettu tavoitteeksi niin Mikkelin ammattikorkeakoulun strategiassa (2013) kuin ammattikorkeakoulun toimilupahakemuksessa (2013). Tästä on sovittu myös Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksessa. Nyt on aika lunastaa lupaukset. Haluan myös kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia, jotka ovat olleet tukemassa meitä fuusiomatkallamme Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. He ovat suhtautuneet kannustavasti myös Areena-hankettamme kohtaan, jolla parannetaan opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja oppilaitoksemme vetovoimaa. On parempi sytyttää yksi kynttilä kuin kirota pimeyttä. Areena hanke toteutuessaan mahdollistaa samankaltaisen elinvoimalisäyksen alueellemme kuin aiempi kaupungin keskustan kehittämishanke. Luotan, että hyvällä yhteistyöllä Mikkelin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa saavutamme enemmän ja luomme ympärillemme menestymisen ja kehittymisen uskoa. Mikkelissä Jyrki Koivikko Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja

4 Tarina 4

5 TARNA Lukijalle 8 Yhdessä enemmän 10 Hyvinvointia kaikille 12 Koulutusta, tutkimusta ja palvelutoimintaa 14 Hyvinvointia kaupunkilaisille 20 Urheiluseurat liikuttavat 24 TLAT Rakennuspaikka 32 Monitoimiareena 36 Liikunta- ja urheilutilat 38 Kaupalliset liikuntapalvelut 40 Hyvinvointi- ja tutkimuspalvelut 42 Opetus-, kokous- ja toimistotilat 44 Tapahtumapalvelut 46 Kahvila-, ravintola- ja cateringpalvelut 47 Tarina 5 TULEVASUUS Rahoitussuunnitelma ja käyttökustannukset 50 Hankkeen merkittävyys ja taloudelliset vaikutukset 53 Areenan vaikuttavuus alueellisesti ja valtakunnallisesti 54 Hankkeen eteneminen 55 Visio: Kalevankankaan urheilupuisto 56 Lähteet 58 Liitteet 59

6 Tarina 6

7 TARNA Tarina 7

8 LUKJALLE Tarina 8 Mikkelissä sekä kaupunki, ammattikorkeakoulu että yksityiset toimijat ovat viime vuosien aikana kaavailleet omia investointejaan liikuntapaikkarakentamiseen. Tarve uusille tiloille on siis ilmeinen. Koepallon ajatuksesta yhdistää voimia, johon Mikkelin ammattikorkeakoulu on nyt tarttunut, heitti alun perin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander keväällä Tässä hankesuunnitelmassa pyrimme antamaan kokonaiskuvan Mikkelin Kalevankankaalle suunnitellusta monitoimihallista, Areenasta. Kyse on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitetusta, joustavasti muunneltavasta tilasta. Avaamme suunnitelmaa hankkeen vetäjänä toimivan Mikkelin ammattikorkeakoulun, sekä muiden keskeisten toimijoiden ja käyttäjien, kuten Mikkelin kaupungin, liikunnan ja tapahtumien järjestäjien näkökulmista. Kirja on jäsennelty kolmeen osaan: tarina, tilat, tulevaisuus. Ensiksi valotamme käyttäjien tarpeita ja toiveita. Toinen osa avaa tilasuunnittelun kautta näkymän Areenan toimintaan käytännössä. Kolmannen luvun ydintä on talous. Miten investointi rahoitetaan? Mitkä ovat ylläpidon kustannukset? Mitä aluetaloudellisia vaikutuksia Areenalla on rakentamisen aikana ja pitkällä tähtäimellä? Mikkelin ammattikorkeakoulu näkee Areenassa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa ja vahvistaa terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan koulutustaan. Tämän lisäksi Areena luo uuden alustan eri ikäisten ihmisten kuntoa ja hyvinvointia edistävälle, digitaalista osaamista ja sovellutuksia hyödyntävälle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Erityisesti liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille Areena tarjoaa lisää harjoittelu- ja työpaikkoja yhdessä Kalevankankaan ravitapahtumien ja jäähallin kasvavan tapahtumamäärän kanssa. Entä kuuluuko ammattikorkeakoulun tehtäviin ylipäätään Areenan kaltainen alueen hyvinvointia lisäävän investoinnin tekeminen? Vai pitäisikö keskittyä vain oman kampuksen kehittämiseen? Mikäli asiaa lähestyy korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (YVV) näkökulmasta, ei ristiriitaa ole. YVV onkin viime aikoina noussut yhä tärkeämmäksi ulottuvuudeksi korkeakoulujen toiminnan arvioinnissa. Se muistuttaa, että korkeakoulut eivät ole olemassa vain niitä itseään varten. Päinvastoin, korkeakouluilta odotetaan monitasoista integroitumista oman vaikutusalueensa ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävien palveluiden tuottamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimenpiteitä, joilla tähdätään kulttuurin edistämiseen. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse. Mikkelin kaupunginvaltuusto on syksyllä 2014 tehnyt päätöksen kuuden miljoonan euron investointivarauksesta monitoimihallia varten. Areenan suunnittelutyön edetessä on toiseksi vaihtoehdoksi, jolla kaupungin olisi mahdollista tulla mukaan, noussut tässä hankesuunnitelmassa julkistettava malli. Siinä kaupunki ei osallistu itse investointiin, vaan se sitoutuu Areenan käyttöön pitkäaikaisella 15 vuoden vuokrasopimuksella. Vastikkeeksi kaupunki saa erikseen sovittavan määrän Areenan liikuntaja muiden tilojen käyttöoikeutta kuntalaisille ja kouluille. Tässä vaihtoehdossa kaupunki ei ole kiinteistöyhtiön omistaja, eikä näin ollen myöskään joudu kantamaan sen ylläpidosta aiheutuvia kuluja tai liiketoiminnan riskiä. Toivomme, että kirjaan tutustuminen antaa eväitä sekä asiasta käytävälle kansalaiskeskustelulle että päätöksenteolle. Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi

9 Areenan hankesuunnitelma nojaa useaan selvitykseen, joita on tehty monitoimihallin sijoittumisesta, tilaratkaisuista, lajitarpeista ja käyttökustannuksista. Näistä tärkeimpiä ovat Mikkelin monitoimihalli, hankesuunnitelma. Mikkelin kaupunki, Pöyry Finland Oy (2012) Raviradan alueen yleissuunnitelma. Mikkelin kaupunki, Ramboll Oy (2015) Mamk Areena. Arkkitehtisuunnitelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy (2015) Rakentamisen kustannuslaskelma. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Controlteam Oy (2015) Rahoitusmalli, käyttökustannukset ja liiketoiminta. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, GSP Group Oy (2015) Areena ja opiskelijaliikunnan tarpeet. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK (2015) Areena-hanke koulutuksen, TK-toiminnan ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Webropol-kysely koulutusohjelmille ja TK-painoaloille (2015) Korkeakouluilta odotetaan monitasoista integroitumista oman vaikutusalueensa ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävien palveluiden tuottamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä toimenpiteitä, joilla tähdätään kulttuurin edistämiseen. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse. Tarina 9

10 YHDESSÄ ENEMMÄN Tarina 10 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki Mikkelin kaupunginhallitukselle esityksen selvittää, onko mahdollista yhdistää alueen voimavaroja monitoimihalli Areenan rakentamiseksi. Tavoitteena on saada aikaan puitteet monipuoliseen liikunnan ja urheilun harjoittamiseen sekä samalla muuntuvat tilat, joita voidaan hyödyntää myös kulttuuri- ja suurtapahtumien järjestämisessä. Mikkelin kaupunginhallituksen suhtautuessa yhteistyötarjoukseen myöntävästi, Areena-hanketta vetämään nimitettiin Jyrki Koivikon johtama ohjausryhmä, jossa on ammattikorkeakoulun lisäksi Mikkelin kaupungin, Suomen Nuoriso-opiston, Etelä-Savon Liikunnan ja Jäähalli Oy:n edustus. Teematyöryhmät, joissa on kuultu liikunnan, urheilun, kulttuurin ja sivistystoimen asiantuntijoita, ovat tukeneet ohjausryhmän työtä. Ammattikorkeakoulun sisällä ideointiin on osallistunut opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Suunnittelutyön tueksi on tehty tutustumiskäynnit monitoimihalleihin muun muassa Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa ja Helsingin Myllypurossa. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta monitoimihallin rakentamista puoltaa myös Areenan kaupungille tuoma näkyvyys, joka on tutkimusten mukaan tärkeä opiskelupaikkakunnan valitsemiseen vaikuttava vetovoimatekijä. Tämän lisäksi modernit yksilö- ja joukkueliikuntaan sopivat tilat mahdollistavat uusia koulutusavauksia, joiden keskiössä on liikunnan keinoin tapahtuva terveyden edistäminen. Etelä-Savo haluaa olla väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta vuoteen 2020 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille. Maakuntaan halutaan luoda toimintamalli terveysliikunnan liittämiseksi osaksi asukkaiden arkea ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa. Erityisesti nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on keskeinen tavoite. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunta voi tarjota nuorille virikkeellisen toimintaympäristön sekä opiskeluja työpaikkoja. (Etelä-Savon maakuntaohjelma vuosille ) Hankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus. Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia, joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja monipuolisesti. Kaupungin tilat eivät vastaa nykyiseen tilantarpeeseen. Alueen liikuntapaikkatarjonta ei ole riittävä myöskään useiden lajien seuratoimintaa ajatellen. Mikkelin ammattikorkeakoulun liikuntapaikkarakentamista koskevan aloitteen taustalla on se tosiasia, että sillä olevat liikuntatilat eivät nykyisellään vastaa korkeakoululiikunnan suosituksia. Tilannetta on heikentänyt se, että samalla kun toimintoja Mikkelissä on keskitetty Kasarmin kampukselle, on opiskelijoiden käytöstä poistunut kaksi sivukampuksilla ollutta liikunta- ja kuntosalia. Areenan myötä Kalevankankaalle syntyy elämyksellinen ja houkutteleva liikuntapuisto ja tapahtumakeskus.

11 JÄÄHALL OY MKKELN AMK RAVRATA OY AREENA SUOMEN NUORSO- OPSTO Tarina 11 ESL JA URHELUSEURAT MKKELN KAUPUNK Areena-hankkeen keskeiset yhteistyötahot

12 Tarina 12 Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin.

13 HYVNVONTA KAKLLE Liikunta on keskeinen ja kustannustehokas keino edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Liian vähäinen liikkuminen on ongelma sekä yksilölle, kansanterveydelle että kansantaloudelle. Yksin erilaiset väestön tuki- ja liikuntaelimistön vaivat aiheuttavat Suomessa vuositasolla noin kolmanneksen kaikista sairauspäiväkausista. Etelä-Savossa väestön liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiselle on tarve kaikissa ikäryhmissä. Alueen vuotiaat liikkuvat vapaa-ajallaan maan keskitasoa vähemmän ja kokevat fyysisen kuntonsa keskimääräistä huonommaksi. Myös nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Mikkelin seutukunnan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes puolet ja peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista kolmannes harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa vain kerran viikossa tai harvemmin. Lisäksi väestö ikääntyy muuta maata nopeammin. kääntyneiden liikkumiskyvyn ongelmista jopa kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Liikuntatoimialan taloudellinen merkitys kasvaa nopeasti. Erityisesti liikunnan yksityissektori tuottaa uudenlaisia palveluja. Terveydenhuollon ja liikuntasektorin integraatiossa onkin paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. On muun muassa esitetty, että yksilöllistä ja ryhmämuotoista terveys- ja liikuntaneuvontaa antavat valmentajat voisivat toimia nykyistä kattavammin yhteiskunnan eri sektoreilla. Erityisesti ikääntyneille tulee tarjota enemmän ammattimaista liikuntaneuvontaa ja helposti saavutettavia liikuntapalveluja. Tutkimusten mukaan liikunnan olosuhteiden kehittäminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. Painopisteenä tulee olla arkiliikuntaa ja matalan kynnyksen liikuntaa palvelevat hankkeet ja ekologisesti kestävän liikuntakulttuurin edistäminen. Myös korkeakoulujen liikuntapalvelujen kehittäminen on viime vuosina tunnistettu yhdeksi merkittäväksi osaksi suomalaista liikuntakulttuuria, ja myös osaksi koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Tarina 13 Valtakunnallisen Muutosta liikkeellä -toimeenpanosuunnitelman pääteemoja ovat liikunnan lisääminen elämänkulussa ja liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan ohella tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden polarisaatio edellyttääkin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimilta laaja-alaisempaa ja eri hallinnonalat kattavaa yhteistyötä.

14 KOULUTUSTA, TUTKMUSTA JA PALVELUTOMNTAA Tarina 14 Mikkelin ammattikorkeakoulun tehtävänä on toimia veturina alueen osaamisen, elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Ammattikorkeakoulun arvoja ovat laatu, luovuus ja vastuullisuus. Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu toimii opiskelija- ja asiakaslähtöisesti, tukee uusia avauksia ja rajojen ylittämistä kantaen samalla vastuuta sekä ympäristön että korkeakouluyhteisön hyvinvoinnista. Opiskelun puitteet, kampuksen harrastusmahdollisuudet ja omat liikuntatilat ovat tärkeitä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Mikkelin ammattikorkeakoulussa harrastustoiminta on ollut kasvussa viimeiset vuodet. Opiskelijaliikuntaa kehitettiin OKM:n tukemassa Kunnon opiskelija -hankkeessa. Samalla luotiin alueellisia yhteistyön malleja, jonka tuloksena Mikkelin yliopistokeskuksen ja Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsivät osallistumaan ammattikorkeakoulun liikuntatoimintaan. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta toivovat Areenaan puitteita palloilulajeille, yleisurheilulle, ryhmäliikunnalle, itsepuolustuslajeille, sekä kunto- ja crossfit-salia ja motoriikkaympäristöä (mm. kiipeilyseinä, volttimonttu ja telinevoimisteluelementit). Myös seniorien liikuntatarpeiden huomioiminen nähdään ikääntyvässä Etelä-Savossa tärkeänä. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhdistyessä vuonna 2017 korkeakoulun opiskelija- ja henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistuu. Kasvavalle korkeakoululle Areena toimii myös erilaisten tilaisuuksien, kuten lukukauden avajaisten, juhlien ja konferenssien järjestämisen paikkana, minkä lisäksi esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden valtakunnalliset urheilukilpailut on mahdollista järjestää Areenassa. Mamk Opiskelijoita 4500 Henkilöstö 350 Koulutus TK-painoalat 7 koulutusalaa 17 amk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa 10 yamk-tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa Kestävä hyvinvointi Materiaalit ja ympäristöturvallisuus Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Mamk muodostaa yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa Kaakkois- Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n. Vuoden 2017 alusta Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut yhdistyvät ja perustavat uuden, yhteisen ammattikorkeakoulun.

15 Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOKin ajatuksia Areenasta MAMOKin mielestä on hyvä, että Mamk haluaa edistää kansalaisten hyvinvointia ja olla edistämässä korkeakoulun liikunta- ja harrastekulttuuria osana koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Areena mahdollistaa parhaimmillaan eri alojen työntekijöiden ja opiskelijoiden kohtaamisen ja osaamisen yhdistämisen. Mamkin opiskelijoita voi käyttää jo rakennus- ja suunnitteluprojektissa mukana. Areenan avulla opiskelijat saisivat yhden uuden oikean työelämäkokemuksen opintojen aikana. Korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittäminen on osa nykyisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. Korkeakoulujen liikuntasuosituksien mukaan: koulun strategiassa tulee olla toimenpidesuunnitelma liikuntapalveluiden kehittämisestä. koulun tulee panostaa korkeakoululiikuntaan vähintään 30 euroa / opiskelija / vuosi. koululla on oltava vähintään yksi liikuntatila / 1000 opiskelijaa, mutta myös muut perusliikuntatilat. koulun tulee kerätä palautetta säännöllisesti korkeakoululiikunnan kehittämisestä. koululla on oltava vähintään yksi korkeakoululiikunnasta ja sen suunnittelusta vastaava päätoiminen työntekijä / 5000 opiskelijaa. korkeakoulut rakentavat liikuntapalvelunsa siten, että uusien opiskelijoiden ja erityisesti uusien liikkujien kynnys mukaantulolle on mahdollisimman matala ja korkeakoululiikunta sisältää monipuolisesti eri liikuntalajeja. korkeakoululiikunnan käyttäjämääriä ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Tarina 15 MAMOK pitää äärimmäisen tärkeänä, että Mamkin tahtotila korkeakoululiikunnan suosituksien täyttämiseen on korkealla. Areenan tulee myös olla paikka, joka tukee opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia: Areenalla voisi olla liikunta-, harrastus- ja kulttuuripalveluiden ja -mahdollisuuksien lisäksi kuntotestauksia ja personal trainer -palveluita. Areena mahdollistaa myös monella eri koulutusalalla entistä monimuotoisemmat oppimisympäristöt tulevaisuudessa. Areenan tulee edustaa Mamkin arvoja, olla viihdyttävä kaikille käyttäjäryhmille ja mahdollistaa melkein kaikkea. Opiskelijat näkevät Areenan paikkana jossa tapahtuu. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta MAMOK

16 Tarina 16 Mikkelin ammattikorkeakoululle Areenan rakentaminen on keskeisesti sijoitus opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen. Kokonaisuutena hanke nähdään investointina korkeakoulun ja koko kaupungin vetovoiman parantamiseen.

17 Areena avaa mahdollisuuden uudistaa koulutustarjontaa, esimerkiksi lisätä terveyden edistämisen orientaatiota terveysalan koulutuksessa, vahvistaa hyvinvoinnin ja digitaalisuuden yhteyttä ja luoda pohjaa uudenlaiselle hyvinvointiyrittäjyydelle. Lisäksi Areena tukee olemassa olevaa koulutusta, keskeisimpinä yhteisöpedagogikoulutus, sosionomikoulutus, terveysalan koulutus, sekä ravitsemisalan, liiketalouden ja matkailun koulutukset. Yksi ammattikorkeakoulun kolmesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteestä keskittyy hyvinvointiin. Sitä on Areenan myötä mahdollista laajentaa. Yksilö- ja väestötason terveyden edistämisessä ja sairauksien ennalta ehkäisyssä on kansallista ja kansainvälistä tarvetta digitaalisten sovellusten kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus integroituvat Areenaan myös jo rakennusvaiheessa. Suomen Nuoriso-opiston odotuksia Areenalle Suomen Nuoriso-opistoa ylläpitää Suomen Nuoriso-opiston Kannatusyhdistys. Opisto järjestää ammatillista ja vapaan sivistystyön koulutusta sekä palvelutoimintaa, ja sijaitsee Mikkelissä Paukkulan kampuksella. Suomen Nuoriso-opistolle Areena mahdollistaa uudenlaisten koulutusten ja palvelujen toteutuksen. Koulutusten osalta tavoitteena on hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä kurssi- ja koulutustoiminta. Areenan myötä uudistetaan myös opiston hyvinvointivalmennus- ja liikunnanohjaajakoulutusta. Lisäksi Areenan oppimisympäristöjen toivotaan tuovan alueen ikärakenneja työelämävaatimuksista kumpuavaa liikunta- ja terveysalan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta Suomen Nuoriso-opistoon Mikkeliin. Kilpa- ja huippu-urheilun harjoitusleirien toteutuksessa asiakkaita voidaan palvella Areenan myötä aiempaa kattavammin. Opiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Areena tarjoaa uusia mahdollisuuksia omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja liikuntaan. Suomen Nuoriso-opisto Tarina 17

18 Mikkelin ammattikorkeakoulun koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä palvelutoiminta Areenaan integroituna Rakennusvaihe Valmiina Tarina 18 Nykyinen koulutus Uudet koulutukselliset avaukset Rakennuksen ja rakentamisen monitorointi ja seuranta Tilojen 3D-mallinnus ja mobiilisovellus Selvitykset ja opinnäytetyöt, mm. - energiatehokkuus ja uusiutuvat energiaratkaisut - elinkaariarviointi - sisäilman laadun seuranta - melun monitorointi - valaistus - jätehuolto - työturvallisuus ja työhyvinvointi - mediatekniikka - sisältötuotanto Monialainen oppimisympäristö - sosiaali- ja terveysala - humanistinen- ja kasvatusala - sähkö- ja informaatiotekniikka - talotekniikka - ympäristötekniikka - matkailu- ja ravitsemisala - liiketalous Työelämäyhteistyö Avoin amk Täydennyskoulutus Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvä opintokokonaisuus: hyvinvointi, liikunta ja terveysteknologia Liikuntapainotteisina terveydenhoitaja- tai fysioterapeuttikoulutus Tapahtumataltiointi Erikoistumiskoulutukset Tulevaisuuden työvoimatarpeisiin vastaava koulutus TK-toiminta Rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutukset Rakennusautomaation, etävalvonnan, energiaomavaraisuuden ja jätehuollon kehittäminen Sisäilman tutkimus, anturointi ja monitorointi Erilaisten (puu)materiaalien hyödyntäminen rakentamisessa Hyvinvoinnin tutkimus-, testaus- ja kehittämiskeskus (ml. liikunta, terveys, ravitsemus) Uusien toimintamallien ja tk-palvelujen pilotointi oikeassa tuotantoympäristössä Erilaisen monitorointitiedon (Big data ja My data) kerääminen, analysointi ja digitaalisten sovellusten kehittäminen Hyvinvointialaa uudistava ja tarpeita ennakoiva TK-toiminta Palvelutoiminta Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät testaus- ja mittauspalvelut Työhyvinvointikartoitukset Fysioterapiapalvelut Henkilökohtainen ravitsemus- ja liikuntaneuvonta Suoritus- ja lepoantureiden datan analysointi ja tallennus Tapahtumatuotanto ja ohjelmapalvelut Tapahtumien videotuotannot ja ravitsemispalvelut Teemalliset matkailupalvelut Koulutuspalvelut Helposti saavutettavat palvelut eri kohderyhmille

19 Tarina 19

20 Tarina 20

21 HYVNVONTA KAUPUNKLASLLE Mikkelin kaupungin vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan liikuntapaikkojen lisärakentamiselle ja monitoimiareenalle on kaupungissa selkeä tarve. Monitoimihallin päiväkäyttäjiä olisivat muun muassa koulut, jotka käyttäisivät hallia liikuntatilana, juhlatilana ja ylioppilaskirjoituksissa. ltakäytössä korostuu etenkin urheiluseurojen tarpeet. Kaupungin näkökulmasta olennaista on myös tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Mikkelin vetovoimaisuutta konsertti-, messu- ja kongressikaupunkina halutaan kehittää rakentamalla teknisesti korkeatasoinen ja erilaisiin kulttuuri- ja massatapahtumiin muunneltava rakennus. Sijoittamalla se Kalevankankaan alueelle saadaan aikaan valtakunnallisesti laaja ja monipuolinen tapahtumakeskus. Tarina 21 Mikkeli Asukkaat Vapaa-ajan asunnot vuotiaat* 15 % vuotiaat* 63 % 65 vuotta täyttäneet* 22 % *Prosenttia väestöstä v (THL, SOTKAnet)

22 Kaupungin sivistystoimen tarpeet Kaupungin liikuntapalveluiden näkemyksiä Tarina 22 Sivistystoimen tarpeita hallille on sekä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava urheiluareena vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana Areenaa voi käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teema päivinä. Hallin etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa Areenan jatkuvaa käyttöä, lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka lähiliikuntapaikkatarjontaa Areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yo-kirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä 2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Areenan suunnittelussa tulee huomioida Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) asettamat vaatimukset sähköisille ylioppilaskirjoituksille. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa (vanhojen tanssit, valmistujaiset, teemapäivät ym.) tarvitaan. Mikkelin kaupungin sivistystoimi Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila. Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa. Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja. SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu. Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana (juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti myös käyttö mukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus. Hallin tulee sijoittua ehdottomasti Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailu- ja tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa. Monitoimihalli mahdollistaisi mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua. Mikkelin kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi

23 Tarina 23

24 URHELUSEURAT LKUTTAVAT YLESURHELU Yleisurheilussa Mikkelin seudun seuroja ovat Mikkelin kilpaveikot MikKV, HiU ja RiU. Näissä seuroissa on yhteensä 350 lisenssiurheilijaa. Harrastajia on yli tuhat. Muita maakunnan seuroja ovat Kangasniemen Kalske, Juvan Urheilijat, Mäntyharjun Virkistys, Savonlinnan Riento, Joroisten Urheilijat, Pieksämäen Veikot ja Rantasalmen Urheilijat. Näiden arvioitu lisenssiurheilijoiden määrä on 500 ja harrastajien JALKAPALLO Jalkapallossa Mikkelin seudun seuroja ovat Mikkelin Pallo MP, Mikkelin Kissat MiKi, Porrassalmen Urheilijat PU-62 ja Ristiinan Pallo Ry RiPa. Näissä lisenssipelaajia on Muita jalkapallon harrastajia Mikkelin alueella on Jalkapallo on laajasti harrastettu laji myös maakunnassa. Tärkeimmät seurat ovat Juvan JiiKoo, Savonlinnan STPS ja Pieksämäen SaPa. Arvioitu lisenssimäärä on noin 300 ja harrastajamäärä noin 600. Tarina 24 LENTOPALLO Mikkelin Passareissa pelaa noin 120 lisenssipelaajaa. Yhteensä lajin harrastajia on noin 300. SALBANDY Salibandyä pelaa Mikkelin Hatsinassa 440 lisenssipelaajaa sekä lisäksi suuri määrä harrastajia. Muita alueen seuroja ovat KaPa Kangasniemeltä MäVi Mäntyharjusta sekä Pieksämäen Salibandy. Arvioitu lisenssimäärä on noin 300 ja harrastajia on noin 700. KORPALLO Mikkelin NMKY:ssä on 130 pelaajaa. VOMSTELU JA TELNEVOMSTELU Mikkelissä lähiympäristöineen on noin vakituista voimistelun harrastajaa. Telinevoimistelu on suosittua ja uusille ryhmille on suuri tarve. Alueen seuroilla, Mikkelin Naisvoimistelijat, Mikkelin Kilpaveikot, Mäntyharjun virkistys ja Savonlinnan voimistelu- ja liikunta, on kiinnostusta Areenan tiloja kohtaan. Telinevoimisteluun rinnastettavia lajeja ovat esimerkiksi akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, Team-Gym, parkour ja trikkaus. Mikkelissä ei ole lainkaan edellä mainittuihin urheilulajeihin soveltuvaa harjoittelupaikkaa, mutta lajeihin olisi alueella kasvavaa kiinnostusta. Tarkoitus on, että tila palvelee lisäksi useita eri lajeja ja mahdollistaa harrastajien kehittymisen uudella tavalla.

25 Harrastajien toiveita Etelä-Savon Liikunta ry (ESLi) on Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n aluejärjestö ja monipuolinen liikunta- ja urheilutoiminnan kehittäjä ja toteuttaja Etelä- Savossa. ESLi:n perustehtävä on tukea alueellaan toimivien seurojen toimintaedellytyksiä, ja näin edistää eteläsavolaisten hyvinvointia. ESLi on kartoittanut alueen urheiluseurojen tarpeita liikuntapaikkarakentamiselle. Kartoituksessa on huomioitu yleisurheilu, palloilulajit ja telinevoimistelu. Yhteinen tarve eri lajeille on noin 3000 henkilön katsomotila, pukuhuone ja peseytymistilat vähintään kahdeksalle joukkueelle, kuntosali sekä tilava välinevarasto. Lisäksi erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien huomioiminen on keskeistä. Areena palvelee monipuolisesti myös jalkapalloilijoiden harjoittelua. Kamppailulajeille ensisijainen harjoittelupaikka on WSA-areena. Etelä-Savon Liikunta ry Tarina 25

Areena. Lehdistötilaisuus

Areena. Lehdistötilaisuus Areena Lehdistötilaisuus 26.10.2015 Kestävää hyvinvointia ja vetovoimaa Areenan tehtävänä on tukea ja vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja osaamista. Korkeakoulujen rooliin kuuluu oman vaikutusalueensa

Lisätiedot

Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/ (7) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 214, Kaupunginvaltuusto, 65,

Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/ (7) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, 214, Kaupunginvaltuusto, 65, Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 214, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 65, 15.06.2015 65 Mamk Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen MliDno-2015-1217 Kaupunginhallitus, 08.06.2015,

Lisätiedot

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 1.2.2016 Liite 2 AREENA. Liiketoimintasuunnitelma 26.10.2015. Julkinen versio. Eila Jussila ja Marja-Leena Koskinen (toim.

Kaupunginhallitus 1.2.2016 Liite 2 AREENA. Liiketoimintasuunnitelma 26.10.2015. Julkinen versio. Eila Jussila ja Marja-Leena Koskinen (toim. Kaupunginhallitus 1.2.2016 Liite 2 AREENA Liiketoimintasuunnitelma 26.10.2015 Julkinen versio Eila Jussila ja Marja-Leena Koskinen (toim.) Areena kestävää hyvinvointia ja vetovoimaa Mikkeliin suunnitteilla

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa. Sivistyslautakunta 146 09.09.2014 Kaupunginhallitus 437 15.09.2014 Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin toimintojen yhdistäminen 594/44.449/2011 SL 146 Selostus: Kulttuurijaoston esityslistalta 9.9.2014

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Mahdollisuuksien Vierumäki Tyyppi-hanke Tulosseminaari 8.12.2015 Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Vierumäki on lähellä Vierumäki sijaitsee 25km päässä Lahdesta, keskellä suomalaista

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

HIPPOS Jyväskylä. Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä

HIPPOS Jyväskylä. Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä HIPPOS2020 - Jyväskylä Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Visio 2 Suomen johtava urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä. 3 Missio Urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

ESPOON ARENA SUOMEN SUURIN MONITOIMIAREENA VIIHDE-, YRITYS-, MESSU- JA URHEILUTAPAHTUMIA VARTEN

ESPOON ARENA SUOMEN SUURIN MONITOIMIAREENA VIIHDE-, YRITYS-, MESSU- JA URHEILUTAPAHTUMIA VARTEN ESPOON ARENA SUOMEN SUURIN MONITOIMIAREENA VIIHDE-, YRITYS-, MESSU- JA URHEILUTAPAHTUMIA VARTEN Teknisiä tietoja Kentän mitat 80 x 120m Kentän pinta-ala 9,600m 2 Muokattavia yritystiloja 2,000m 2 Aitioiden

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä 1 Valtionavustukset Peruspalvelujen arviointi TEAviisari Koulutustilaisuudet/tapaamiset

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI 1.12.2014 1 Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013 Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu

Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu Muutosta liikkeellä! TEHYLI 2020 & HAO kärkihanke/liikkuva koulu HYTE-AVI-kokous 3.6.2016, THL Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö, liikunnan vastuualue Linjaukset

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot