Siirtolaisuus - Migration Sisdlto. Contents. 24. vuosikerta / 24thyear rssn Piiiikirjoitus - Editorial

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siirtolaisuus - Migration 411997. Sisdlto. Contents. 24. vuosikerta / 24thyear rssn 0355-3719. Piiiikirjoitus - Editorial"

Transkriptio

1

2 Siirtolaisuus - Migration vuosikerta / 24thyear rssn Julkaisija / Publisher: Siirto lais uus ins tituutti Migrationsinstitutet The Irrstitute t,f Migrutiott Piispankatu 3, Turku, Finland Puh. / Tel. (0) Fax (0) Internet: Pohjanmaan aluekeskus 0 s t e rbolt e ns re gionc e nt e r Regional Centre o.f Ostrobothnia Keikulinkuja I, 6l 100 Periiseiniijoki, Finland Puh. / Tel. (0)6-418l 275 Fax (0) Piiiitoimittaja / Editor-in-Chief: Olavi Koivukanga,s Toimitussihteeri / Editorial Assistant: Taimi Sainio Toimittajat / Editors: M tt ij a - Liis a Kalhanta, Kalevi Korpela, Jouni Korkiasaari Sisdlto. Contents Piiiikirjoitus - Editorial Elli Rissanen ja Heli Heusala Opintonsa piiiittiineiden muuton ja tytillistymisen viilinen yhteys 1990-luvun taitteessa Antti Koskinen Suomalaista seurael5mfrfi New Yorkissa Irene Virtala Matti Kurikka - siirtolaiskirjailija ja feministi B. Hass Dellal Multicultural Australia : The Australian Experience Timo Oskrlund Pohjanmaan muuttotappio kasvanut jyrkdsti laman taituttua Kirja-arvioinnit. Books Tiedotuksia. Notices Toimituskunta / Editorial Board: S i i rt o Iai s ults i ns t it ttut in haii i t tts Administrative Board of the I n^st itut e o.f M i g rat ion Tilaushinta / Subscriptions: Finland och Skandinavia 60 FIM / vuosi / ir (4 numeroa / nummer) PSP Other countries $18.00 a year (4 issues) Kansi; Postikortti Siirtolaisuusinstituutin kokoelmista. Cover: A post-card from the Institute of Migration collections. Vammalan Kirjapaino Oy 1997

3 Paakirjoitus Editorial Tutki m us paatoksenteon perustaksi Valtioneuvosto hyviiksyi maahanmuuttoja pakolaispoliittisen ohjelman, jonka llihtrikohtana on Suomen jiisenyys Euroopan unionissa ja yli rajojen tapahtuvan muuton vilkastuminen. Maahanmuuttaj at niihdiiiin suomalai sta yhtei s- kuntaa rikastuttavana voimavarana. Siksi maahanmuuttoa olisikin syytii edistiiii maan taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. EU- ja Schengen-maiden yhteistytillii pyrit?iiin tekemririn mjojen yli tapahtuva liikkuminen joustavaksi ja torjumaan laitonta siirtolaisuutta. Suomi ottaa vastaan myris pakolaisia, kuten kansainviilinen vastuumme edellyttiii. Vuosittainen pakolaiskiintid nostetaan vlihitellen I 000 henkil<iiin. Erityistii huomiota on ohjelmassa kiinnitetty maahanmuuttajien integroitumiseen eli kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Liihtrikohtana on kielen ja yhteiskunnan tuntemuksen nopea omaksuminen. Samalla maahanmuuttajille annettaisiin myds mahdollisuus vaalia omaa kieltiizin ja kulttuuriaan. Uutta ajattelua on se, etta maahanmuuttajat ja heidiin jiirjestrinsii voisivat osallistua itseiidn koskevien pdiitdsten tekoon hallinnon eri tasoilla. Muodollinen "kuulemismenettely" on aikansa eldnyt. Tutkimusten mukaan suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat muttuneet aikaisempaa kielteisemmiksi. Tlmii on johtunut ennen kaikkea Suomen huonosta tydllisyystilanteesta. Pohjoismaissa, erityisesti Norjassa ja Tanskassa, ulkomaalaisvastaisuudella ratsastavat puolueet ovat saaneet lisiiiintyviiii kannatusta. Oikean tiedon levittiimiseksi olisikin tarkeata kiiydii avointa keskustelua ulkomaalaisviiestostiimme j a tavoitteestamme kohdella maahanmuuttajia yhteiskuntamme tasavertaisina jtiseninei. Maahanmuuttajien ty6llistiiminen on avainkysymys, onhan liihes puolet heista tydttdminli. Mytinteisten asenteiden edistiijiinii kansalaisjiirjest<iillli on merkittziva tehtava, kuten ohjelmassa korostetaan. Hyvii suunnittelu j a piiiitdksenteko edellyttzivii luotettavaa tutkimustietoa. Suuri puute ohjelmass on se, ettei siinii esiteth toimenpiteid alan tutkimusja tilastotoiminnan kehittlmiseksi, jotta riittiiviiii ja luotettavaa tietoa olisi kriytettiivissri pdritciksenteo tueksi. Tosin jotkut kappaleet alkavat sanalla "selvitetaan". Ohj elman luettuaan tutkimuksen edustaj a j iiii kysymiiiin esimerkiksi : - Kuinka voidaan perustaa etnisiin ryhmiin kohdistuvan syrj inniin j a vriki v allan seurantaj iirj estelmri ilman tutkimusta? - Kuinka voidaan edistiiii hyviii etnisiii suhteita ellei ensin tutkita millaisia ovat toisaalta kantaviiestcin ja maahanmuuttajien ja toisaalta maahanmuuttajien keskiniiiset suhteet? - Mistii paattajat saavat tietoa etnisistii asumiskeskittymistzi ja niiden sopivasta suuruudesta, mikd tulisi ottaa huomioon vuokra-asuntojen jakoperusteissa? - Kuinka voidaan parantaa maahanmuuttajien koulutusta, ellei ensin selvitetd tiedontarvetta ia nykyisiii koulutusmenetelmid? Maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman 29:lle sivulle olisi voitu sisiillytt?iii maininta tilastoinnin ja tutkimustoiminnan edistiimisen tiirkeydestii. Toivottavasti tama ndkdkulma muistetaan, kun ohjelmaa ryhdytiiiin vahircllen toteuttamaan. Suomen ulkomaalaisvtiestd koostuu henkil<istii, jotka edustavat 154 eri kansallisuutta. Suomi on muuttumassa monien kulttuurien yhteiskunnaksi. Aluksi se aiheuttaa meille kustannuksia ja kasvukipuja. Hydty uusista suomalaisista tulee esiin vasta seuraavalla vuosituhannella. OIavi Koivukangas

4 Peekirjoitus - Editorial Research, the Foundation of Decision-Making On 16 October 199'7 the Government approved an immigration and refugee policy program based on the membership of Finland in the European Union and the increase of movement across the borders. Immigrants are seen as a source of strength enriching Finnish society. Therefore immigration should be encouraged considering the economic and social situation of the country. Cooperation between EU and Schengen countries attempts to facilitate movement across borders and prevent illegal immigration. Finland receives refugees as our international responsibility requires. The annual quota of refugees is to be raised little by little to 1000 persons. Special attention in the program is paid to the integration or domesticization of immigrants into Finnish society. The point of departure is the rapid acquisition of the language and familiarity with society. At the same time immigrants are to be given the opportunity of preserving their own language and culture. A new thought is that immigrants and their organisations might participate in the decisionmaking concerning themselves at the different levels of government. The formal "consultation method" has outlived its time. According to research Finnish attitudes towards immigrants have become less favorable than formerly. This has arisen above all because of the poor employment situation in Finland. In the Nordic countries, especially in Norway and Denmark, the political parties appealing to opposition to foreigners have gained in popularity. In order to disseminate factual information it would be important to open discussion about our foreign population and about our goals of dealing with immigrants as equal members of society. Immigrant employment is a key question, since nearly halfofthem are unemployed. Organizations of citizens have an important roll in furthering positive attitudes, as the program empha sizes. Good planning and decision-making require dependable research. A great lack in the program is that it does not include action to develop statistics and research in order to provide sufficient and reliable information for decision-making. Some arttcles indeed begin with the word "clarify". Upon reading the program the researcher raises such questions as: - How is it possible to establish a system of sur veillance of aggression and discrimination agains ethnic groups without research on them? - How can good ethnic relations be furthered unless there is research on both the relations between the local population and the ethnic groups on one hand and on the relations between ethnic groups on the other? - From where should decision-makers get information about concentrations of ethnic living areas and their appropriate sizes, which is essential to take into consideration in the distribution of rented housing? - How can we improve immigrant education unless we first find out what education is needed and what educational resources are available? It would have been possible to include a mention of the importance of statistical and researc work within the 29 pages of the immigrant and refugee policy program. Hopefully this viewpoint will be remembered as little by little the program is implimented. The foreign population in Finland is made up of 80,000 persons from 154 different nationalities Finland is becoming a multi-cultural society. In the beginning it will cause costs and growing pains. The usefulness of the new Finns will become apparen only in the coming millenium. Olavi Koivukanga

5 0pintonsa pddttineiden muuton ja tyollistymisen vdlinen yhteys 1990-luvun taitteessa ffi ". ;-r*ffix*ll Elli Rissanen ja Heli Heusala \ /hteiskunnallisessa keskuste- vaestdn priziasiallista toimintaa rauksena erot opintonsa pai Y I lussa on usein pohdittu kuvaavaa aineistoa nousukauden neiden tycittdmyydessri siis k opintonsa pririttiivien ty6llistymismahdollisuuksia val m i stumisensa vuosilta ja lamakauden vuosilta l99l-92. voivat. Uudenmaan liiiinissii ty tdmia oli nousukaudella melk jrilkeen. Ttimii on hyvin tzir- yhdeksiin ja laman aikana yli keti keskusteluaihe mycis maamme prosenttiyksikkciri v;ihemm eri aluetasoilla, sillii koulutet- Tyiillistymisessd alueellisia kuin Oulun liirinissd. Tycivo lu \ aesld on merkittuivd resurssi eroja ulkopuolella olevien osuus op alueille. Teissii tutkimuksessa k;isitellaiiin tonsa pii;ittiineistri oli Oulun k noususuhdanteen aikana 1988 ja lamavuonna 199 I opiskelleiden prieiasiall ista toimintaa seuraavana vuonna. opintojen piiiittrimi svuoden lopussa. Artikkelissa Oulun leizinissii tycillisten osuus opintonsa pzirittrineisfti laski nousukaudelta laskukaudel le tultaessa lzihes 30 prosenttiyksikkciii (kuva 1). Alueelliset erot tyollistymisessri nissii kuitenkin koko maan ke arvoa ja Uudenmaan liilinili p nempi, etenkin laman aikana. T voiman ulkopuolisiksi luet mm. kotirouvat, varusmiehej selvitetzizin Oulun liilinis- sd pysyneiden, lzirinistzi muuttaneiden ovat olleet suuria. Uu- denmaan l:tinisszi tciitri saaneiden ja liiiiniin muuttaneiden osuus oli nousukauden aikana yli Koulutuksella merkitystd tydllistymistii. Oulun liieinin tilannetta verrataan koko maahan ja menen prosenttiyksikkoii kor- l3 ja laman aikanakin yli kym- tyiinsaannissa eriiiltri osin Uudenmaan liiiiniin. keampi kuin Oulun leizinissti. Tycillistymistii on tarkas 0pintonsa p;irittdneiden tyollistymistii tarkastellaan sukupuolen, koulutuksen j a elinkeinoeliimiin eri sektoreiden mukaan. Tutkimusmateriaalina Koko maan keskiarvoon verrattuna tyollistyminen Oulun liirinissii on ollut hieman heikompaa. Tyottomiksi jzirineiden osuus myds koulutustason kautta. K lutustaso maariteltiin henk ennen nykyistii koulutusja hankitun tutkinnon peruste on krivtettv opintonsa pri:ittzineistzi kasvoi Tarkastelussa on huomioitu t Oulun l;iinissri nousukauden reilusta 70 a/o:sta laman yli voimaan kuuluvat henkilot tydttomat ja tydlliset. Nousuk Artikkelin ovat ki rjoittaneet 4l Vo:een. Koko maassa tydttomiksi opintonsa prizitttineistii j iii nissii pysyneistii tyollistyiviit k den aikana parhaiten Oulun l dosentti Elli Rissanen ja fil.yo. Heli Heusala Oulun yliopiston Kajaan i n ke h i ttd m i s ke s ku ks e n nousukauden aikana noin 7 Vo ja kea-asteen tutkinnon ja heiko Alueke h ity sy ks i ko std. laman aikana 37 7o. Laman seu- min perusasteen koulutuk *L*

6 omaavat opintonsa paattaneet &uva 2A). Perusasteen koulutuksen saaneista, jotka kuuluivat tyrivoimaan, sai tdite valmistumisen jiilkeen noin 84 7o. Sukupuolten vlilisiii eroja ei ilmennyt. Keskiasteen tutkinnon ennen nykyistii koulutusta suorittaneiden naisten tyrillistymisaste (noin 90 7o) oli noin kolme prosenttiyksikkdii ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten ty<illistymisaste (96 Vo) noin viisi prosenttiyksikkdii korkeampi kuin vastaavan koulutustason omaavilla miehill2i. Vaikka ty0llistymisaste nousukautena oli kaikkien koulutusryhmien kohdalla alhaisempi Oulun liiiinissii kuin koko maassa, kaventui ero koulutustason noustessa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nai sten tycilli styminen olikin jo liihellii maan keskitasoa. Perusasteen koulutuksen omaavien sekii keskiasteen tutkinnon suorittaneiden miesten tytillistyminen oli jopa viisi prosenttiyksikkriri maan keskitasoa heikompaa. Laman seurauksena Oulun liiiinissii pysyneiden ero maan keskiarvoon suurentui etenkin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden naisten ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden miesten osalta. Mycis koulutusryhmien sekii sukupuolten vriliset erot kasvoivat rajusti. Naiset saivat miehiii paremmin tditii j a ty0llistymisaste kasvoi koulutustason nousun mycltii. Korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista tyrillistyi 8l Vo, mttta miehistli vain 66 Vo. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista naisista taas tydllistyi yli puolet ja miehistii hieman alle puolet. Perusasteen koulutuksen saaneista naisista t6ita sai 44 Eo ja miehistii 39 7o. Verrattaessa Oulun liilinin tilannetta laman aikana koko maahan, perusasteen koulutuksen saaneiden miesten tyrillistymisessii ei ollut juuri eroa. Keski- ja korkea-asteen tutkinnon omaavien tycillisyysaste oli puolestaan noin seitsem[n prosenttiyksikkij2i maan keskiarvoa alhaisempi. Perus- ja korkeastikoulutettujen naisten tydllistymisaste oli pari prosenttiyksikk6a koko maan keskiarvoa huonompi, keskiasteen tutkinnon suorittaneet naiset puolestaan tydllistyivat kahdeksan prosenttiyksikkdii maan keskiarvoa heikommin. dessaan vzihdisempi kuin esrmerkiksi yhteiskunnallisten palveluiden ja teollisuuden. Kokonaisuutena opintonsa piiiittiineiden sijoittuminen yhteiskunnallisiin paf vef uihin on runsaampaa ja rahoitustoimintaan viihiiisempiiii Oulun lddnissri kuin maassamme keskimriiirin. Liiiinistii muuttaneet tyiillistyneet usein paremmin Nousukauden aikana opintonsa piirittiineiden ja Oulun liiiinistii muuttaneiden tydllisyysaste oli korkeampi kuin liiiiniin jiilineillii opintonsa piiiittiineillii (ks. kuva Yhteiskunnalliset palvelut tytillistiviit laman aikana 28). Kuitenkin opintonsa piiiittiineilki on ollut koulutustasosta riippumatta kysyntiiii niin Oulun Nousukauden aikana tyollistynei stri. Oulun liizinisszi pysyneis- H, miehista neljrisosa sijoittui teollisuuteen. Joka viides tyrillistynyt sai puolestaan t6ita yhteiskunnallisista palveluista. Myds kauppa (14 Vo) ja rakentaminen (13 7o) olivat tzirkeitil tydllistiijiii. Naisista llihes joka toinen sijoittui yhteiskunnallisiin palveluihin. Kaupan alalta sai triitii joka viides tycillistynyt. Seuraavaksi tiirkeimpiii tyollishjia olivat rahoitustoiminta ja teollisuus. Laman aikana yhteiskunnallisten palveluiden osuus tyrillistiijiind kasvoi huomattavasti. Miehistd noin 37 7o ja naisista yli 58 Vo sijoittui t[lle sektorille. Maa- ja metsiitalouden osuus tydllist?ijiinri nousi selvdsti molemmilla sukupuolilla liiiinissii kuin Oulun l:iiinin ulkopuolisilla tycimarkkinoilla, mikii ilmenee seuraavasta. Liiiinistii muuttaneiden korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden naisten tydllisyysaste (97 Vo) oli nousukauden aikana prosenttiyksikdn verran suurempi kuin liiliniss[ pysyneiden naisten. Vastaavasti saman koulutuksen omaavien muuttaneiden miesten tyiillisyysaste (94 Vo\ oli pari prosenttiyksikk<i?i korkeampi kuin lii[- nisszi asuvilla. Suhteellisesti suurin ero tyrillistymisessii muuttaneiden ja asuinlridnitidn vaihtamattomien v?ilillii on ollut keskiasteen tutkinnon omaavilla miehill[. Muuton ansiosta heidiin tydllisyysasteensa (91 Vo) oli yli kymmenen muiden alojen osuu- prosenttiyksikkiia korkeampi den laskiessa tai pysyess?i piitipiirteittiiin samana. Maa- ja metsdtalouden merkity s tydllist?ij?inii on kuitenkin ollut kokonaisuu- kuin ldiinissii pysyneillii. Naisten kohdalla muutto oli erityisen kannattavaa perusasteen koulutuksen omaavilla: heidiin tycillisyysas-

7 Opintonsa piiiittiineiden rnuuton ja ty6llistymisen vilinen yhteys 1990-luvun taittees teensa (92 Vo\ oli melkein kahdeksan prosenttiyksikkriii korkeampi kuin kiiinissii asuvilla. Laman aikana muuton merkitys ty6llistymisessa korostui korkea- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden kohdala. Perusasteen tutkinnon suorittanei lla tydllistyminen oli kuitenkin heikompaa Oulun liliinistii muuttaneilla kuin kiriniin jiiiineillii. Korkeakoulutuksen omaavista miehistri, jotka muuttivat, tycillistyi 80 7o, naisten kohdalla tycilistymisuste oli seitsemzin prosenttiyksikkda korkeampi. Oulun lddni i n j iiiineiden. korkeakoulututkinnon omaavien miesten tyollistymisaste oli 667o ja naisten 81 7o. Oulun liiiinista muuttaneet keskiasteen tutkinnon suorittaneet miehet (657o) tyollistyiviit naisia (58 Vo) paremmin. Lliiiniin jiiiineiden 0pintonsa pdzittzineiden vastaavat luvut olivat 48 Vo ja 51 7o. Perusasteen tutkinnon omaavista muuttaneista miehistd tciitei sai vain joka neljiis, naisista notn 43 Vo, kun taas Oulun liiiiniin jiiiineiden miesten tycillistymisaste vastaavan koulutuksen saaneilla oli 407o ja naisilla 44 7o. Muutto kannatti korkea- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneilla huomattavasti useammin laman kuin nousukauden aikana. Korkeasti koulutettujen muuttaneiden miesten tycillisyysaste (80%) laman aikana oli l4 prosenttiyksikkciii korkeampi kuin lldnissd pysyneiden. Keskiasteen tutkinnon omaavilla muuttaneilla miehillii tyollisyysaste (65 7o) oli perriti l8 prosenttiyksikkoii korkeampi kuin ldiinissii pysyneillli. Sekii korkea- (88 '/o) ettii keskiasteen (58 7o) tutkinnon suorittaneilla muuttaneil la naisil- Vuonna i 988 opiskelleetp2iiiasiallinen toiminta 1989 (noususuhdanne) Oulun liiiini Uusimaa Koko maa Kuva 1. Nousu- ja laskusuhdanteen aikana opiskelleiden tyomarkk natilanne opintojen padttymisvuoden lopussa Oulun ja Uudenmaan ldd nissii sekd koko maassa. la tycillisyysaste oli kuusi prosenttiyksikkciei korkeampi kuin liiiiniin j iiiineillii. Perusasteen koulutuksen omaavien muutto ei sen siiaan ollut vhtd kunnattavaa: mie- Vuonna 1991 opiskelleetpiiiiasiallinen toiminta I 992 (laskusuhdanne) OulLrn l?iiini Uusimaa Koko maa I tyolli.., H ';y.1uo1rnun ulkopuolella EH ruono-rt [-l Mu,t hill2i tyollistymisaste (26 a/o) oli 13 prosenttiyksikkciii alhaisempi kuin lii?iniin jlilineillii. Naisten kohdal la G3 ol ) vastaava ero oli prosen tiyksikcin verran. A -',-

8 Siirtolaisuus - Misration 4/97 Muuttajien tytillistyminen yksipuolistunut laman aikana Oulun liiiinistd nousukauden aikana muuttaneiden, opintonsa piirittiineiden miesten teirkein ty0llistaja oli teollisuus, jonka osuus tycillistymisestri oli 30 Vo. Myds yhteiskunnalliset palvelut (23 Vo) ja rahoitustoiminta (17 Vo) olivat merkittavia tydllistiijiii. Opintonsa paattaneish, Oulun llilinistli muuttaneista naisista joka toinen sai tciita yhteiskunnallisista palveluista. Myds kaupan (19 Vo) ja teollisuuden (l2vo) merkitys naisten tydllistiijiinii oli suuri. Sekd mies- ett[ naispuolisten Oulun liiiinistii muuttajien kohdalla teollisuuden osuus tydllistymisestd olikin suurempi kuin liiliniin jiilineiden kohdalla. Miehillii myds rahoitustoiminta tycillisti selviisti suuremman osan ty6llisistii kuin Oulun kiiinissii. Vastaavasti liikenteestii j a rakentamisesta tciitii saaneiden osuus oli pienempi. Laman aikana yhteiskunnallisten palveluiden merkitys tydllistrijiinii nousi. Ala tydllisti Oulun llilinistii muuttaneista miehistii 527o ja naisista 66 Vo. Laaniin j iillneisiin opintonsa piiiittiinei siin verrattuna osuus oli miehillii viisitoista j a naisilla kahdeksan prosenttiyksikkozi suurempi. Miehilla 6rkea tydllist?ijii oli mytis teollisuus: joka viides tydllistyneism sai toita alalta. Myds kaupan osuus tycillistiimisessii o1i merkittdvd, miehistii alalta sai ttiita 12 Vo ja naisista l'7 7a. Miesten kohdalla maa- ja metsdtaloudessa sekii rahoitustoiminnassa tyriskentelevien Oulun liiiinistri muuttavien muuttajien osuus oli pienempi kuin Oulun liirinisszi. Naismuuttajat taas tyciskenteliv[t suhteellisesti liiiiniin jiiiineita vahemmdn maa- ja metsritaloudessa sekii teollisuudessa. Korkeasti koulutetuille muuttaj ille ttiitii Oulun liiiinissii Nousukauden aikana Oulun liiiiniin muuttaneista parhaiten tydllistyiviit korkea-asteen tutkinnon suorittaneet: korkeakoulututkinnon omaavista miehistd t6ita sai 94 Vo ja naisista 95 7o (ks. kuva 2C). Alhaisin tydllistymisaste oli perusasteen koulutuksen saaneiden kohdalla, naisista tyiillistyi noin' 2 7o ja miehistii 84 7o. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden tydllistymisaste oli sekli miehillii ettii naisilla noin 92 7o. Oulun liidniin nousukautena muuttaneiden keski- ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneet miehet sekii keskiasteen tutkinnon suorittaneet naiset tydllistyiveit kolmesta viiteen prosenttiyks i kkriii lliiin i ssii asuvia paremmin. Perusasteen koulutuksen saaneiden naisten tycillisyysaste oli periiti l3 prosenuiyksikkriii alhaisempi kuin ldiinisszi jo asuvien. Muiden koulutusryhmien osalta ty6llisyysaste vastasi lii?inissii asuvien tydllisyysastetta. Lamavuosina Oulun liiiiniin muuttaneiden tycillistymisaste laski rajusti etenkin keski- ja perusasteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Perusasteen koulutuksen saaneilla miehillii ty<illistyminen oli periiti 50 prosenttiyksikkriii alhaisempi kuin nousukauden aikana. Muiden perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneiden ryhmien tydllistymisaste oli laskenut kolmisenkymmentii pro senttiyksikkciii. Viihiten oli muut tunut korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ty6llistymisaste Laman mydtii liiiiniin muutta neet keski- ja korkea-asteen tut kinnon suorittaneet tyrillistyivli entistii paremmin suhteessa liiii nissii jo asuviin. Korkeakoulutu kinnon suorittaneiden mieste ty6llisyysaste (90 Vo) oli 24 pro senttiyksikkciri, keskiasteen tut kinnon suorittaneiden miestenki (62 Vo) 14 prosenttiyksikkciii, pa rempi kuin lddnisszi asuvien, vas taavan koulutustason omaavie miesten. Korkeakoulututkinno suorittaneet naiset tytillistyivii (86 7o) viisi prosenttiyksikkdi keskiasteen tutkinnon suoritta neet (60 7o) yhdeksdn prosen tiyksikkdii, paremmin kuin liili nissiijo asuvat, vastaavan koulu tustason omaavat naiset. Ainoas taan perusasteen koulutukse omaavat Oulun liiiiniin muuttaja ty0llistyivat l:iiinissd jo asuv heikommin. Perusasteen koulu tuksen saaneista, liiiiniin muutta neista naisista tydllistyi 42 7o ja miehistii noin 35 Vo. Oulun liiiiniin tyiillistyminen muuttavien riippuu alasta Nousukaudella Oulun liiiiniin muuttavien suurin tycillistlijii ol yhteiskunnalliset palvelut. Mie histd sektorilta sai tciitii 37 7o ja naisista 58 7o. Merkittavia tydl listiijin olivat miehill[ mycis teol lisuus (22 %), rahoitustoimin (14 Vo) ja kauppa (137o). Naisi ty6llistivlit yhteiskunnallist palveluiden lisiiksi myris kaupp (15 7o). Muiden alojen osuus ja alle kymmeneen prosenttiin. Lliii

9 A) OULUN LI{ANISSI{ PYSYNEET % OU o/o ' B) OULUN T,AAXISTA MUUTTANEET % % C) OULUN LAANIIN MUUTTANEET % % ?0 0 l--l Perusaste I Korkea-aste : tlesklaste Kuva 2. Vuosina 19BB (noususuhdanne) ja 1991 (laskusuhdanne) opiskelleiden A) Oulun ld nissd pysyneiden, B) Oulun lddnistd muuttaneiden ja C) Oulun lddniin muuttaneiden tyollisy aste seuraavan vuoden lopussa koulutusasteen ja sukupuolen mukaan. i-_

10 Siirtolaisuus - Misration 4/97 nissii jo asuvaan vaest66n veffattuna yhteiskunnallisten palveluiden kauden tapaan oli miesten vaikeampaa saada saada tdita rakentalistii piiiiomaa ja toisaalta pitaa olemassaolevat resurssit alueel osuus tydllistiimisessii oli misen tai rahoitustoiminnan, laan. Korkeasti koulutettujen muuttajilla huomattavan suuri. Naispuoli set muuttajat sijoittuivat naisten puolestaan kaupan, alalta kuin lddnissd jo asuvien. muuttoliikkeelld onkin suuri mer kitys alueellisen kehityksen kannalta, kaupan alalle jo liiiinissii asuvaa vziestcid harvemmin. Rahoitu stoiminnasta sillii alueiden kilpailukyky miiiirittyy tulevaisuudessa yhii tditri saaneiden osuus oli Lopuksi enemmdn sen kyvystii houkutella erityisosaamista ja piitevyytti suurempi miespuolisilla liiiiniin muuttajilla kuin liidnissd asuvilla. Muuttoliike on kiiiintynyt omaavia ihmisili alueellee Rakentamisesta sekri maa- ja metsdtaloudesta luvulla selviiiin nousuun. Esimerkiksi (Heikkila 1996). tditii saaneiden osuus oli muuttaneilla miehillii pienempi liiiinien viilinen muutto vuonna 1995 oli vilkkainta kah- kuin kiiinisszi asuvilla. teenkymmeneen vuoteen (Aro Laman aikana Oulun liiiiniin 1997). Muuttoliike vaikuttaa aina Kirjallisuus: muuttaneilla yhteiskunnallisten alueiden vlilisiin tasapainoeroihin. Aro, Timo (1997): Muuttoliike keskittyy Muutosta hycityviit tulo- korkeakoulukaupunkeihin. Siirtolai- palveluiden osuus tycillistiijlinii suus-migration '7, nousi merkittziveisti, miehillii alueet, sillii muuttajat ovat yleensd nuoria, korkean koulutustason tyksen uusi dynamiikka ja integraatio Heikkilii, Elli (1996): Alueellisen kehi- 64 Vo:een ja naisilla 66 %o:een. Miehill:i voimakkaimmin laski omaavia henkilditii. Laht6alueiden ongelmaksi muodostuvat roopassa - maassamuuton uudet ulot- ln Koivukangas, Olavi; Korpela, Kalevi; Narjus, Raimo (eds.): Suomi Eu- kaupan, rahoitustoiminnan sekii rakentamisen osuus tydllistiimisestii. etenkin demografiset ja taloudeltuvuudet. Muuttoliikesymposiu Naisten tycillistyminen vdliset tekijat (Keriinen et al. 1995). 1995, Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuustutkimuksia A I 8. heni eniten teollisuudessaja kaupassa. Sekzi mies- ettzi naispuoli- nousee keskeiseksi tekijiiksi Heikkilii, Elli (1995): Kainuun vdes Alueiden veilisessd kilpailussa KerAnen, Heimo; Krannila, Virpi; set muuftajar tyollistyivat jo laanissd asuvia useammin yhteis- Alueiden kehitykseen vaikuttaa Northern Finland, Research Report alueen inhimillinen resurssi. tdn ja ty6voiman tulevaisuus. University of Oulu, Research Institute of kunnallisissa palveluissa. Nousu- niiden kyky houkutella inhimil o. 9n1.'gnl.r /'(r.r,ry,6ml

11 Suom alaista seu raeldmdd New Yorkissa Antti Koskinen Yhdistykset - juhlatoiminnan kivijalka Suomesta muutti siirtolaisena Yhdysvaltoihin noin ihmistii. Vaikka suurin osa nriistti siirtolaisista asettui Minnesotaan. Michiganiin. Ohioon ja Dakotoihin, muodostui myris siirtolaisvirran suurimpaan vastaanottajakaupunkiin, New Yorkiin, merkittrivzi suomalaisasutuksen keskus. New Yorkissa asui parhaimmillaan l92oluvun alkupuolella jopa yli suomalaista, mikri oli suurin suomalaissiirtolaisten keskittym?i koko Yhdysvaltain alueella. Silti New Yorkin suomalaiset olivat vain pisara meresszi monikulttuurisessa metropolissa amerikkalaisten ja suurten siirtolaisryhmien kuten italialaisten, saksalaisten ja juutalaissiirtolaisten keskellii. New Yorkiin muuttaneet suomalaiset poikkesivat keskimliirriisestii siirtolaisaineksesta siind, ettd he olivat useammin eteliisuomalaisia ja kaupunkilaisia alkuper[ltiiiin. Lisiiksi New Kirjoitus perustuu FM Antti Koskisen yleisen historian pro gradu n Tu ru n ylio pistossa. Yorkin suomal aisten sukupuolij a- kauma oli naisvaltainen toisin kuin useimmilla muilla suomalaispaikkakunnilla Yhdysvalloissa. Suomalaisasutus keskittyi pzitiosin Brooklyniin ja Harlemiin. joihin alkoi kumpaiseenkin muuttaa suomalaisia luvun lopulla. New Yorkin suomalaisyhteisri alkoi kasvaa voimakkaasti luvulta liihtien. Omien etnisten yhdistysten perustaminen koettiin pian tarpeelliseksi. Ensimmriisenri asialla olivat kirkolliset piirit. Suomalainen pastori Emil Panelius saarnasi jo 1880-luvulla New Yorkissa ja Merimieskirkko perustettiin New Yorkin suomalaisilla oli uskonnollisen suuntautumisen suhteen valinnanvaraa, sillii kaupungissa toimi jatkuvasti useita suomalaisia seurakuntia, joiden uskonnolliset painotukset vaihtelivat. Edustettuina olivat niin evankelisluterilaiset, vapaakirkolliset, lestadiolaiset, kongrekationalistiset kuin helluntailaisetkin. Kirkollisen toiminnan lisiiksi suomalaiset perustivat New Yorkiin hyvin runsaasti maallisia yhdistyksiii, joiden toiminnan tavoitteet vaihtelivat laidasta laitaan. Piiiijako voidaan kuitenkin tehda poliittisesti. Suurin osa yhdistyksistii edusti joko kansallismielisiii oikeistosuom laisia tai vasemmistoa. Lisliks vasemmiston yhdistykset j akau tuivat nzikemyserojen mukaa sosialistisiin, kommunistisiin ja IWW:l2iisiin (Industrial Worker of the World) yhdistyksiin. New Yorkin suomalaisten yhdistyksistii suurimpia ja aktiivisimpia olivat 1890 perustet Imatra-yhdistys (oka aloitt wrightiliii senii tydviienyhdistyk sena, mutta muuttui mycihemmi kansallismieliseksi seuraksi Yhdysvaltain suurin suomalaine sosialistiosasto New Yorkin S.S.O. ja kommunistit. Nliide yhdistysten lisiiksi New Yorkiss toimi parhaimmillaan kuusi Ka levan ritarien ja naisten Tupaa ja Majaa. Raittiustydn saralla Rait tiusseura Tiihti py<iritti monita hoista aktiivista seuratoimintaa New Yorkin suomalaiset perusti vat myds runsaasti erilaisia har rastustoimintaan liittyvia yhdis tyksiii, jotka eiviit valtamatta olleet aatteellisesti sitoutuneita. Si jansa saivat niin musiikillise kuin urheiluun liittyviit seuratkin On myris todettava, etta suurte suomalaisyhdistysten siipien suo jassa toimi jatkuvasti lukuisia alayhdistyksi:i kuten soittokuntia niiytelmzikerhoj a, ompeluseuroja ja urheiluseuroja.

12 Juhlien jiirjestelyt, New Yorkin suomalaisten aatteel- I fisesti ja toimintatavoitteiltaan vaihtelevalla j lrj est<itoiminnalla oli eroavaisuuksien lisiiksi mytis yhteneviii piirteitii. Niiden tavoitteena oli jiisentensd ja laajemminkin suomalaissiirtolaisten vapaaajan toiminnan jiirjestliminen omien pldmiiiiriensl luomassa viitekehyksessii. Eriiiinii hyvin tiirkeiinii osa-alueena esille nousi juhlatilaisuuksien jdrjestiiminen. Kaikki New Yorkin suomalaisseurat seurakunnista aina jyrkimmiin vasemmiston edustajiin saakka jiirjestiviit aktiivisesti mita erilaisimpia j uhlatilaisuuksia. Juhlatoiminnan kiiytiinndn j iirjestelyjen kannalta New Yorkin suomalaisilla oli erditd merkitt[- viii etuisuuksia. Ensinndkin tiloja oli saatavilla runsaasti. Suurimmat suomalaisjiirjestcit rakensivat tai ostivat toimintaansa varten heti voimien salliessa omat haalit. Keskeisimpiii ja eniten kiiytettyjzi juhlahuoneistoj a olivat Imatra-yhdistyksen monikerroksinen haali, sosialistien Ty0vdentalo ja kommunistien Ty0n temppeli. Jokainen ndistii pystyi kerralla vastaanottamaan satoja juhlavieraita ja niissii saatettiin myds jiirjestn[ samanaikaisesti useita pienempiii tilaisuuksia. Tiloja vuokrattiin myds pienemmille aatteellisesti samanhenkisille yhdistyksille. Listksi New Yorkin kokoisessa milj oonakaupungissa oli runsaasti tarjolla muitakin tiloja: muiden etnisten ryhmittymien haaleja, ravintoloita ja muita j uhlahuoneistoja. Seurakunnilla oli yleensd kirkkorakennustensa yhteydessd ainakin pieni kokoontumistila. Lisiiksi kesiiaikaan pidettiin todellisia suurjuhlia kaupungin puistoissa ja urheilustadioneilla. Juhlatilaisuuksista mycis tiedotettiin erittain hyvin. Ilmoitukset j akautuivat ldhinnii kansallismielisen New Yorkin Uutisten, sosialistisen Raivaajan ja kommunistisen Eteenpiiin-lehden kesken. Juhlailmoittelu aloitettiin suurjuhlien kohdalla hyviss[ ajoin ennen tapahtumaa, ja esim. sato- New Yorkin suomalaisten juhlissa lmatra-haalilla nautittiin suomalaisjdrjestojen harrastuskerhojen monipuo lisesta kulttuuriohjelmasta. (Siirtolaisuusinstituutin kokoelmat) 10

13 ja, jopa tuhansia ihmisiii vetavien kesiijuhlien ilmoitukset olivat koko sivun laajuisia. Ilmoittelu oli myds hyvin informatiivista. Yleiso sai tietdii tarkan juhlaohjelman, esiintyjiit, tarjoilun ja jopa yksittiiisten musiikkiesitysten nimet esittiijineen, siiveltiijineen ja sanoittajineen. Lisiiksi juhlista keskusteltiin lehtien palstoilla etu- ja jlilkikliteen hyvin runsaasti. Lehdet "puffasivat" palstoillaan juhlatapahtumia ja ihmiset kirjoittivat yleisdkirjeissli tapahtumien tiimoilta puolesta suuksien kohdalla aatteelliset rajat ylittyiviit helposti. Viihteen kieli oli yhteistii kaikille. Vasemmiston yhdistykset jiirjestiviit myris jonkin verran jziseniston sisiiisiii illanviettoj a, j oihin piiiisivdt vain jrisenmaksun maksaneet sisrizin. Samoin vasemmiston vappujuhli sta, keslij uhlista ja eriiistd muista erityistilaisuuksista pyrittiin tekemiiiin suorastaan velvollisuus proletariaatin edustajille, kuten asia ilmaistiin. Oikeisto noudatti lievemptiii linjaa, kansallishengen eliihdyttiimien suomayhteison ja vastaan. Johtuen suomalaislaisten arveltiin ymmuirtriviin poliittisesta jakautumisesta ja lehtien aatteellisesta sitoutumisesta, vastapuolen juhlia usein vriheksyttiin ja ajoittain hyvinkin karkeaa kieltii kliyttiien arvosteltiin. Erityisen hyvin tuimii ndkyi vasemmiston vappuj uhlien kohdalla. Raivaaja ja Eteenpiiin liioittelivat vappujuhlien merkitystii ja mahtavuutta, New Yorkin Uutisetaasen esitti asiasta vrihritteleviii, kitkeriiikin kommentaareja. Juhlimiseen liittyviin lehtimateriaalin suuri osuus ko. lehdissii muutoinkin saapua juhliin. Juhlatilaisuuksien ajoittaminen tuotti sen sijaan jiirjestdille jonkin verran p[iinvaivaa. Arkiiltoina juhlat alkoivat hyvinkin mydhiiiin, yleisesti vlilillii. ja paattyivat usein vasta pitkillti puolenyrin j iilkeen. Seikka joka hdmm:istytti muualta tulleita vieraita. New Yorkin suomalaisia pidettiin "yrijuoksijoina". Syynii olivat kuitenkin pitkiit matkat eri kaupunginosien vzilillii sekii pitkiit tyriajat. Varsinkin osoittaa, kuinka thrked osa yhteisdn sosiaalista ekimdd se oli. Yleiscin valikoituminen juhliin ja illanviettoihin ei yleensri ollut ongelma, koska ihmiset tiesivrit melko tarkoin etukziteen millaisista juhlista milloinkin oli kyse. Kansallismielisten jiirjestdjen tilaisuuksiin tuli luonnostaan oikeistolaisesti suuntautunutta vakeii. Juhlien ohjelmisto oli suunniteltu niin. ettzi kovan luokan kommunisti tuskin olisi halunnut mukaan menndklidn. Vasemmiston juhlissa tilanne oli samankaltainen. Toisaalta kevyempien huvien kuten tanssiaisten, naamiaisten ja suosittujen naytelmatilai- sioonitoimikunta, koska tila suuksien poliittisesta korrekt desta j a luokka-aatteen viilittym sestii ohjelmiston kautta tuli p taa huolta. On huomattava, e juhlajlirjestelyt tehtiin suuri maksi osaksi vapaaehtoistyd palkallista henkildkuntaa oli h vin vtihiin. Itse juhlahuoneis kin rakennettiin talkootydnii osaksi lahjoitusrahoilla. T:im osoittaa kuinka tarkeaksi etnin jlirjestdtoiminta ja juhlat sen y tena merkittavdnd osana koetti Siihen haluttiin sitoutua. Juhlat olivat suomalaisseur le mycis erittain tiirked tulonl;i de. Vaikka piiiisylippujen hinn pysyiviit melko alhaisina, ei inflaatiokorotuksistakaan ai viilitetty, toivat juhlat kuitenk yhdistysten kassaan jatkuva tuloja. joita ilman muu toimi olisi ollut mahdoronta. Juhli kerzittiin monesti rahaa my muihin kuin jiirjestiivien yhd tysten omiin tarpeisiin. Vase misto tuki juhlilla puoluetoim taa. Mycis siirtolaisten omia le tiri avustettiin juhlakerliyksi piikojen tydpaiva saattoi usein Erittain merkittavia summia Ne venyzi hyvinkin mycihriiseen. Kesiiisiin kentfiijuhliin ja yhdistys- vat auttaakseen vanhaa kotima Yorkin suomalaisjiirjest6t kerii ten tasavuosijuhliin varattiin kunnolla aikaa. Ne saattoivat kestziri dan uhreille 1918 jlilkitilante taan. Rahaa hankittiin sisrillis koko viikonlopun perjantaista sa. Samoin jo ennen talvisod sunnuntaihin j a ohjelmapaikkoj a syttymistii ja sen aikana keratt oli useita. tuhansia ja taas tuhansia dollar Suomalaisseurojen juhlatoiminta oli hyvin organisoitua. Juh- juhlatilaisuuksien tuotolla. Ne ta Suomen auttamiseksi erilaist lien, pientenkin sellaisten, jiirjestiiminen annettiin yleensii juhla- moin menetelmin myds vuod Yorkin suomalaiset avustivats toimikunnan tehhvaksi. Suurempien tilaisuuksien kohdalla valit- kuetta Lake Placidissa, sekii Y 1932 suomalaisten olympiajou tiin erityistoimikunta yksittiiistii oppilaskunnan laulajien ja Fi juhlaa jiirjestiimiilin. Lisiiksi vasemmiston j2irjestoillii toi mintaan vuosina 1937 ja Myds D landia-kuoron Amerikanmatko osallistui useimmiten vielii aeitat- lawaren siirtokunnan 300-vuo

14 Siirtolaisuus Migr ation 4/97 juhlallisuuksiin ja New Yorkin maailmanniiyttelyyn keriittiin rahaa ja tehtiin vapaaehtoistycitii, joka auttoi merkittdvdsti niiden onnistumista. Pienistii kahvitilaisuuksista, tanssiaisista ja juhlamerkkien myynnistd kertyi huomattava rahallinen apu. Suomalaisj iirjestrijen j uhlatilaisuuksiin kutsuttiin myds vieraita. Samanhenkisten j iirj esttijen edustajat vierailivat vastavuoroisuusperiaatteella toistensa juhlissa. Oikeistolaisilla suomalaisj iirjestriillii oli vaikeampaa saada amerikkalaisia edustajia juhliinsa siinri mielesszi, ettd ne olivat aatteellisesti ldyhemmin sidoksissa amerikkalaiseen ympziristcjcinsii kuin vasemmiston j iirjestdt, jotka saivat helpommin juhliinsa amerikkalaisen aatetoverin. Toisaalta amerikkalaisille oli "vaarattomampaa" edustajansa ldhettdminen kansallismielisten jiirjestrijen tilaisuuksiin. Suomesta tulleet merkkihenkilcit; urheilijat, niiyttelijiit, poliitikot, taiteilijat ym. olivat luonnollisesti haluttuja vieraita juhlissa. Vieraiden kutsumisella oli merkitystii paitsi hyvrin tahdon eleen6, myris siksi, ettzi vieraille koetettiin osoittaa oman yhdistyksen toiminnan laatua. Erityisesti kesiijuhlat, joille saapui ihmisiii kaukaakin, olivat todellinen niiyton paikka, jossa jiirjestiivien seurojen taidot punnittiin. Suomalainen juhlakalenteri New Yorkin suomalaisten juhlakalenteri oli hyvin rikas ja monipuolinen. Perustan sille loivat yhdistysten ja niiden alaosastojen pienimuotoiset illanvietot. Tanssiaisissa, kahvitilaisuuksissa ja syviiisluonteisesti vuodesta to ohjelmallisissa iltamissa luotiin seen. Joululla oli suuri merkity mahdollisuuksia suuremmille siirtolaisille. Se toi mieleen lap juhlille. Niissii ihmiset tutustuivat toisiinsa ja saivat harjoitusta erityisesti kansallismielisten su suuden joulut Suomessa ja s ohjelmien esittuimiseen ja kiiytrinnon juhlajiirjestelyjen toteuttami- nostalgisia piirteitii. Joulusta koe malaisten keskuudessa runsaa seen isommassa mittakaavassa. tettiin tehdii vanhan kotimaa Ne olivat mycis yhteiscin kiinteyden ja toimivuuden kannalta erit- neen ja muine tuttuine piirte joulujen kaltainen perinneruok tain Hrkeifi. Yhteenkuuluvuuden neen. Haaleilla kiivi jou Lunne ja sitoutuneisuus tavoitteisiin sai konkreettista pohjaa nii- nut savupiipusta amerikkalaise lupukki, eikii Santa Claus saap den kautta. New Yorkin suomalaisyhteiscin kukoistuksen aikana tiin ainakin virallisesti irrotta tapaan. Sosialistinen joulu halu I 920-luvun alkupuolella juhlatarjonta oli niin moninaista, etta sa- taa joululle toisia merkityksi uskonnollisista juuristaan ja a mal le pdiv;imliiiriille saattoi osua Yhteistii eri niikrikantojen edu liikaakin juhlia. Kun samaan aikaan oli tarjolla useita samankal- tyisesti muistaa jouluna. Joulu o tajille oli, ettd lapsia haluttiin er taisia tilaisuuksia, syntyi haitallista kilpailua osanottajista. Eri- kuin seurakuntalaisillekin. lasten juhla niin kommunistei tyisesti vasemmiston kolme erimielistii ryhmziii IWW, kommu- Yorkin suomalaisille olivat vap Muita tarkeitii juhlapiiiviii New nistit ja sosialistit kilpailivat osittain samasta yleisristii huvitilai- men itseniiisyyspiiivii ja naist pu, juhannus, liitienpiiivri, Suo suuksien suhteen. Tiillii oli tietenkin positiivistakin merkityst[. Oli kuitenkin ryhmdkohtaisia eroj piiivii. Niiiden juhlien kohdalla o mistii valita, mutta toisaalta runsas tarjonta nakersi taloudellista miston juhlap?iivii ja sen viet Naistenpiiivii oli liihinnii vasem pohjaa toiminnalta. Huvitilaisuuksia rakennettiin paljolti jon- tiseen toimintaan. Suomalaissi yhdistettiin voimakkaasti polii kin nimikkeen ympiirille. Esimerkiksi tansseja jlirjestettiin teemo- sa oli naisia. joten painotus o tolaisten enemmistri New Yorkis jen mukaan: himmezin valon tanssit. kuutamotanssit. naamiotans- ton vuotuinen piiiijuhla sai myc y mmarrettavii. Vappu, vasemmis sit, elonkorj uutanssit, kesrileskien New Yorkin suomalaiset liikkee tanssit jne. le. Raivaaja ja Eteenpiiin-leh New Yorkin suomalaisten juhlakalenteriin kuului niin ikiiiin vapun merkityksestli, mutta vaik hehkuttivat jo paljon etukdtee suomalaista ja amerikkalaista alkuperiiii olevia juhlatilaisuuksia listuikin marsseille, oli se lopu ka suomalainen vasemmisto osa j a kansainviilisesti vietettyjri vuotuisjuhlia. Kaikki New Yorkin suomalaisjiirjestcit osallistuivat kukin omalla tavallaan sellaisten juhlien kuin uuden vuodenjajoulun viettoon. Niiitii juhlittiin py- ta melko niikymiitcin massoj keskell[. Esimerkiksi 1916, jol loin New Yorkin vappumarsse le osallistui noin ihmis tii oli suomalaisia mukana noi 800. Kuvaavaa on, etta suomala t2

15 Suomalaista seuraelzimzizi New Yorkissa Juhannuksen Suomi-juhlat Central Parkissa olivat kesan suurin tapahtuma. Kuva vuodelta (Siirto suusinstituutin kokoelmat) set veffiytyivat illan tullen omille haaleilleen vapunjuhlintaan piiiviin kansainviilisyydestii huolimatta. Mycis kansallismieliset jarjestiit juhlivat vappua, mutta se oli niille liihinnii kevziinen karnevaalipiiivii. Aitienpaivaa New Yorkin suomalaisjlirjestdt juhlivat hillitysti. Siihen ei yhdistetty juuri politiikkaa tai muuta aatteellista toimintaa. Piiiviiii juhlittiin lasten esittamin lauluin, ndytelmin ja runoin. Juhannus oli kansallismielisille suomalaisille kesiiinen piiejuhla, jota kokoonnuttiin juhlimaan todella suurin joukoin. Juhannus samoin kuin joulukin aiheutti suomalaisissa voimakkaita kaipauksen tunteita kotimaata kohtaan. Esimerkiksi tydviienyhdistys Imatra piti jo 1894 juhannusjuhlat, jotka kokosivat 400 ihmistii yhteen. Tiimii oli paljon, kun ottaa huomioon, etta yhdistyksen jzisenmriiirii tuolloin oli vain joitakin kymmeniii ja suomalaisyhteisci oli muutoinkin pieni. Juhannus oli nimenomaan suomalaisuuden juhla ja si116 oli erityisesti ennen Suomen itsendisyytta tietynlainen kansallispdivdn asema. Ehkd osin tiistii johtuen se ei koskaan saavuttanut vasemmistosuomalaisten keskuudessa suurta suosiota. He viettiviit kyllii samoihin aikoihin kesiiisiii juhlia, mutta juhannusteemaa ei niissii juuri korostettu. Kesiiiset kenttiijuhlat olivat joka tapauksessa suomalaisille vuoden Hrkeimpia tapahtumia. Ne olivat nriytcin paikka, niissii mitattiin jtirjestdjen toiminnan taso. Ne olivat suuritciisiii, paljo ennakkovalmistelua vaativ Ohjelmistoon ja toteutukseen sa sattiin paljon. Jiirjestrijen niiyte mdkerhot, soittokunnat ja urhe luseurat panivat parastaan es taen sita, mitii talven aikana o harj oiteltu. Parhaimmillaan ken tlijuhlat keriisiviit tuhansia ihm siii. Esimerkiksi 1937 kansall mielisten jiirjestdjen organis massa yhteisessti juhannusjuhl sa Central Parkissa oli 8000 osa ottajaa. Suomen itseniiisyys ja sitd se rannut sisiillissota jakoi my amerikansiirtolaiset jyrkiisti ka tia. Tiimii niikyi mycis juhlinna sa. New Yorkissa vietettiin j I 919 Suomen itsentiisyyspiii hartaissa tunnelmissa. Itsenziis merkitsi siirtosuomalaisille tode l3

16 lista statuksen nousua. Nyt oli jotain konkreettista, johon kansallistunne saatettiin kiinnittaa. Toisaalta vasemmisto vietti erityisesti 1920-luvulla vastapainoksi luokkasotajuhlia, Leninjuhlia ja vallankumousjuhlia. Varsinkin sosialistit lievensiviit asennettaan vahitellen. Talvisodan syttyessa 1939 kaikki muut paitsi New Yorkin suomalaiset kommunistit olivat yksissii tuumin juhlimassa Suomen itseniiisyyttii. Suomalaisista merkkimiehistii eniten huomiota saivat Kivi ja Ldnnrot. Erityisesti kansallismielisille suomalaisille he olivat juhlimisen arvoisia sankareita, mutta kuumimpien poliittisten taistojen mentyd ohi. herrisi vasemmistosuomalaistenkin kiinnostus heitd kohtaan entistd enemmiin. Ainoastaan jyrkimmiin linjan kommunistit pysyiviit penseinii heitii kohtaan. Ldnnrotia ei henkiliinii juhlittu, mutta Kalevalan-piiivii oli pysyvii. Sen juhlimisen aloittivat Kalevaiset jo 1800-luvun lopussa. Suomalaisista suurmiehistii Runeberg jiii viihemmiille huomiolle. Hiintii juhlittiin luvun alun New Yorkissa ja hiinen arvonsa tunnustettiin, mutta hiin jiii silti enemmiin ruotsinsuomalaisten siirtolaisten sankariksi. Amerikkalaisia juhlia New Yorkin suomalaisjiirjestcit viettivrit valikoiden. Yllaftavaa on, etta Yhdysvaltain itseniiisyyspiiiviiii 4.7. ei juurikaan jiirjestdtasolla juhlistettu. Niiin ei ollut kaikilla suomalaisten asuttamilla paikoilla. New York teki siis poikkeuksen. Sen sijaan kiitospiiiviiii ja Halloweenia juhlittiin suomalaisten keskuudesa. Kiitospriiviin juhlintaan osallistui mycis vasemmisto, vaikka iuhla olikin uskonnollissrivytteinen. Sen sisiiltci vain muunnettiin sosialistisiin ajatuksiin sopivaksi j a uskonnolliset merkitykset jiitettiin takaalalle. Halloween otettiin suomalaisten juhlakalenteriin I 920-luvulla. Se veti erityisesti nuorempaa viikeii ja toimi siten sillanrakentajana nuoremman polven ja suomalaisjeirjestdjen viilillii. Juhlaperinne poikkesi erriiltri muiltakin osin. Esimerkiksi laskiaisen vietto oli viihiiistii, vaikka esim. Palon alueella Yhdysvalloissa siitii muodostui todellinen kansanjuhla, johon ottivat suomalaisten lisiiksi osaa muutkin. Samoin piiiisiiiistii vietettiin liihinnii vain kirkollisena j uhlana, vaikka sillii Suomessa oli voimakkaat kansanperinnejuuret. Ohjelmaa joka makuun New Yorkin suomalaisten iltamien ja suurempienkin tilaisuuksien ohjelmarungon muodost seurojen omin voimin tuottama ohjelma. Eri harrastuskerhoje jiisenet saivat aina tilaisuutens esiintymiseen. Niiytelmiikerhot ja soittokunnat sekri kuorot kuuluivat juhlien vakioesiintyjiin. Ohjelmatarjonta oli ja pysyi vuosi sadan alusta aina 1930-luvun lopulle piiiiosiltaan suomalaisena ja suomenkielisenri. Konservatiivisimpia olivat tiissii suhteessa kansallismieliset suomalaiset. Heidiin juhlaohj elmistonsa painottui eniten suomenmieliseen ja -kieliseen, kalevalahenkiseen kulttuuritaustaan. Vasemmiston jiirjestdt sen sijaan antoivat enemman myoten englanninkielelle ja amerikkalaiselle kulttuurille. Seurakunnat siiilyttiviit suomalaiset tapansa ja juurensa hyvin, mutta nekin joutuivat ottamaan englanninkielistii toimintaa ohj elmaansa toisen ja kolmannen polven siirtolaisten vuoksi. New Yorkin suomalaisj iirjestcit Suomalaiset olivat hyvin i nnostuneita teatteriharrastukseen ja uskalsi vat ryhtyii vaativiinkiin esityksiin. New Yorkin TyovdentalondyttAmo ld esitettiin mm. operettia "lloinen leski". (Siirtolaisuusinstituutin kokoel mat) 14

17 Suomalaista seurael2imtiii New Yorkissa 1900-l 93 olivat kekselidih yhdistellessaan amerikkalaista ja suomalaista juhlaperinnettzi. Vaikutteita ympar0ivasffi kulttuurista otettiin valikoiden. Esimerkiksi luvulta lahtien Vaudeville-iltamat olivat hyvin suosittuja. Idea lainattiin, mutta juhlaohjelmat sovellettiin suomalaiseen makuun sopiviksi. Samoin Halloweenin vietossa yhdistettiin suomalaista kekriperinnettii lauluineen j a sy6- minkeineen amerikkalaiseen juhlatapaan. New Yorkin suomalaisten Halloweenissa yhdistyivlit niin ikliiin juhlan muinaiskelttiliiinen ja muinaissuomalainen vainajienpalvontaperinne sovitettuna urbaaniin amerikkalaiseen ymplirist66n. Suomalaisissa iltamissa esiintyi silloin tiillciin mycis muiden siirtolaisryhmien esiintyjiii. Vasemmistojiirjestdjen juhlissa tlmli oli niikyviimpiiii, koska ne jiirjestiviit tilai suuksia yhteistoiminnassa muiden etnisten vasemmistojiirjestojen kanssa. Mycis muoti-ilmiciistii oltiin tietoisia. Jazz-musiikki saapui suomalaisten huvitilaisuuksiin I 920- luvulla samaan aikaan kuin sen suosio muutenkin lisliiintyi Yhdysvalloissa. Sovun hierontaa New Yorkin suomalaisyhteiscille oli leimallista heti sen muotoutumisesta liihtien voimakas aatteellinen jakautuminen. Pddasiallinen jako oli kansallismielisen oikeiston ja vasemmiston kesken. Lisdksi vasemmisto jakautui nopeasti eri ryhmittymiin, joiden vlilillii ei juuri ol lut yhtei symmrirrystii. Lisiiksi niin oikeiston kuin vasemmistonkin jiirjest6jen sisiillii kiiytiin ajoittain kiivasta kriydenvetoa toiminnan suunnasta ja sisiillcistii. Nlikemyksiti oli laidasta laitaan. Amerikansuomalaisen vasemmiston ja Suomen suhteet olivat ongelmalliset ja vihamieliset alusta alkaen. ja Suomen sisiillissota jyrkensi vieki voimakkaasti vastakkainasettelua. Myris uskonnollisesti suomalaiset olivat hajanaisia. Sovintoa eri ryhmien viilillii yritettiin ajoittain rakentaa, mutta kii stat j iiivzit ratkai semattomiksi. Syynii olivat paitsi aatteelliset eroavaisuudet, myos henkilciiden vriliset ristiriidat. Yhteishenki kuitenkin parani 1930-luvulla, jolloin Suomesta saapui Yhdysvaltoihin useita merkitt:ivizi vierailijoita: vuoden I 932 talviolympialaisten Suomen joukkue, 1937 YL:n kuoro, 1939 Finlandia-kuoro. Lisriksi vuonna 1938 pidettiin Delawaren siirtokunnan 300-vuotisjuhlat ja 1939 New Yorkin maailmannziyttely. Nriissri kaikissa tapahtumissa New Yorkin suomalaisilla j?irj estdillii oli erittriin keskeinen osuus. New Yorkin suomalaiset avustivat kyseisiii tapahtumia rahallisesti ja vapaaehtoistycillii, maj oittivat suomalaisia vierailij oita j a jlirjestivzit heidiin kunniakseen juhlia ja vastaanottoja. Varsinkin Delaware-juhlat ja maailmanniiyttely olivat niin suurisuuntaisia operaatioita, ettii jiirjestdt joutuivat kokoamaan voimansa ja tekemridn yhteistydta yli aatteellisten rajojen sekii olemaan yhteydessd suomalaiseen osapuoleen. Tlillii oli hyvin tiirked merkitys New Yorkin suomalaisyhteiscin keskinriisen yhteisymmdrryksen kasvun kannalta, mutta se mycis ldhensi Suomea ja amerikansuomalaisia. Kummank osapuolen arvonanto toisiaa kohtaan syveni huomattavas Kaikkia ristiriitoja ei silti saa sovitettua. Yhteisty6 ontui ede leen New Yorkin suomalaist kesken. Vasemmiston ja oikeisto keskindinen kuilu pysyi lopult kin ylitt2imiittrimiind. Kansallis mieliset ja sosialistit kuroivat er mielisyyksiii umpeen melko pa jon, mikii nakyi talvisodan sy tyessl Suomen avustustycissd yh teen hiileen puhaltamisena. Kom munistit kuitenkin j iiiviit piiiios oppositioon ttissiikin vaiheess New Yorkin suomalaisten juh latoiminnan tarkastelu paljasta mycis hyvin yhteis6n vdhittriise assimiloitumisprosessin vaiku tukset ja erityisesti ristiriida vanhempien siirtolaisten ja nuo remman polven viilillii. Suom laisuuden kuihtumista peliittiin j 1900-luvun alussa, mutta tode liseksi ongelmaksi se muodost 1930-luvulla. Asia tulee hyvi esille New Yorkin Uutisten. Ra vaajan ja Eteenpiiin-lehden s vuilta. Lehdissii pohdittiin jatku vasti keinoja nuorison kiinno tuksen ylliipitiimiseksi suomala sia sukujuuriaan kohtaan. Syyll siri seuratoiminnan kutistumise etsittiin niin seurojen sisiiltd kui ulkoakin. Yhteiseksi nimittiij iik si tuli useimmiten juhlien liialli nen keventyminen. Tanssiaja hu vitusta katsottiin olevan toimin nassa ylen mtiririn. Tilannetta ha luttiin korjata suomalaisiarvo ja korostamalla. Oireet havaitti mutta itse syy, eteneva sulaut minen amerikkalaiseen kulttuu riin ja yhteiskuntaan oli hyvi vaikeaa hyviiksyii ja tunnustaa IJ -

18 Matti Kurikka - siirtolaiskirjailij a ia feministi lrene Virtala l\ rfatti Kurikka ( ) soimaan Australian siirtolaisuuttaja lvion Suomen siirtolaisuuden suuntasi sinne vuonna 1899 historian merkittzivimpiii henkikiitri, siirtolahanketta toteuttamaan. moninkertainen siirtolai- nen, jonka eliimeinkaari ulottuu kolmelle eri mantereelle. Kurikan siirtolaistaival alkoi jo yhdeksiinvuotiaana, jolloin hiinet liihetettiin syntymiikodistaan Inkerinmaan Tuutarista Helsingin Suomalaiseen Alkeisopistoon Suomalaissyntyiset vanhemmat halusivat lapselleen suomalaisen koulutuksen. Venzilliistaustansa aiheuttaman koulukiusaamisen Kurikka voitti nopeasti, tuli ylioppilaaksi 1881 ja taisteli pian suomalaisuuden puolesta radikaalien piirissii Savo-Karjalaisessa osakunnassa. Vuoden pituinen ulkomaanmatka Tanskaan ja Saksaan merkitsi Kurikalle sosialististen aatteiden juurtumista. Viipurin Sanomien ja Tydmiehen Runsaan vuoden epiionnen ja vastustusten jiilkeen hiin siirtyi suomalaisten kaivosmiesten kutsusta Kanadaan rakentamaan uutta utooppista siirtokuntaa. Sointulan siirtola (Kalevan Kansa Colonisation Company Limite d) pysyi koossa alkuperdisend vuosina l90l Osuuskunnan haaksirikkouduttua Kurikka palasi Suomeen Eliimii-lehden piilitoimittaj aksi l9o Tilapiii sen Suomen kauden jiilkeen Kurikka siirtyi takaisin Pohjois-Amerikkaan 1908, New Yorkin Uutisten toimittajaksi, jona hiin toimi eliimrinsri loppuun asti. Historiantutkijatr ovat kartoittaneet Kurikan kirjavia ekimrinvaiheita eri mantereilla. Kirjallisuudentutkimuksessa Kurikka on mainittu tydliiiskirjailijoiden yhteydessri toimittajakausien (Laitinen l98l:293), pliiityttyii Kurikka ryhtyi organi- emigranttikirjailijana (Palmgren 1966 I, vi) sekii aatepoliittisena Irene Virtala, FT Tukholman j ournalistina (Palmgren 1966:67 - yliopistosta, oli vuonna ). Tiihlinastisen tutkimuksen Yhdysvaloissa Co rnel I i n yliopiston vierailevana tutkijana ja painottamat ty<iviienliikkeen dramaattiset alkuvaiheet sekii siirtolaisuuden periferia ovat jathneet tekee parhaillaan tutkimusta Matti Kurikan kirjallisesta tuotan n osta f e m i n i st i sestd Kurikan kirjallisen sanoman varjoon. Silti tiimiin ndkdkulmasta. siirtolais-intellektuellin tuoma kirjallinen kulttuurianti on ylliittrivdn runsas ja kiintoisa, etenkin naistutkimuksen historian perspektiivistii. Siirtolaiskuvausta ja tendenssindytelmiiii Eniten suosiota sai ensimmiiinen siirtolais-kansallinen ndytelmd Viimeinen ponnistus (1884). Otsikko viittaa inkerinsuomalaisten talonpoikien vapautumisproses siin, jossa kuvataan veniiliiisen aateliston viimeistii yritystri maaorjuuden lakkauttamisen estiimiseksi Inkerinsuomalaiste kuvaus oli uusi, erikoinen ja rikastuttava kulttuurilisii kotimaiseen nlyttiimcitaiteeseen. Kurikalle aihe oli omakohtainen. Hdnen esivanhempansa olivat siirtyneet Suomesta Inkerinmaalle I 690-luvulla. Vanhemmat olivat vauraita talollisia ja harrastivat suomalais-kansallisia perinteitii. Viimeinen ponnistus antaa vivahteikkaan kuvan Matti Kurikan erikoisesta siirtolaistaustasta Nliytelmii on monitasoinen; kansalliset ja yhteiskunnalliset vastakohdat nayttaytyvat eri sosiaalisilla kentillii. Niiytelmii sai osakseen ihastusta, se keriisi Suo- 16

19 malaisen Teatterin katsomot viidesti tiiyteen. Kappaleesta tuli tydvaenrcattereiden suosikki, ja Kurikasta enteiltiin lupaavaa kirjailijaa. Tendenssineiytelmiit Aili ( I S87) ja Aririmmciis e s s ii talo s s a (18891 puolustavat naisasiaa. Harva suomalainen mies on omistautunut yhtd innokkaasti naisasialle kuin Kurikka. Naisasia tuli h?inelle liiheiseksi jo opiskeluvuosina, jolloin Suomalaisessa Teatterissa meneilliiiin olevat Minna Canthin niiytelmiit kiinnostivat enemmdn kuin filosofisen tiedekunnan opinnot. Kurikasta tuli pian Canthin kirjallisen salongin jiisen. Voi sanoa, etta nuori Kurikka kehittyi avartuneen naistietoisuuden ilmapiirissii, josta hiinen tuotantoonsa jiii koko eldmrin ajaksintensiivinenaisasian puolustus ja melkein paradoksaalinen oman sukupuolensa kritiikki. Aill julkaistiin sopivasti Gustaf af Geijerstamin Helsingisszi pitiimien luentojen aiheuttaman jupakan prizitteeksi 1887, ikiiiin kuin avauksena relatiivisen seksuaalimoraalin suuntaan. Kurikan edustama vapaamielisyys oli vielii ajallensa liian rohkeaa. vain pienen radikaalin eliitin kannattamaa. Kriitikot kauhistuivat ja onnistuivat nykypiiiviin lukijalle hyvin miedosta tekstistti l6ytiimiirin pahentavaa esimerkkiii llaatokka Abo Tidning 18. I L I 887 ). Alll sai tunnustusta vasta parikymmentti vuotta jlilkeenpiiin teatteriniiyttiimcillii (Kansan Lehti ), ja se hyv[ksyttiin kirjallisuudenhistoriaan Minna Canthin tendenssinriytelmien voimallisena jatkeena. Aririmmtiise s sti talo s sa kohdistui sosiaalisiin epiikohtiin, etupii[ssii tydliiisluokan tytt6jen elatus- ja koulutuskysymyksiin. Ktirjistynyt sosiaalinen sanoma ei satuttanut aikansa suomalaisia kriitikoita eikii niiytelma paassyt teatterin ohjelmistoon. Sensij aan Amerikan suomalaisissa teattereissa sitii esitettiin mycihemmin innokkaasti2 Siirtolaislehtien ohjelmasta Tendenssindytelmien ohella lyhyehk<iistii filosofisista teoksista ja varsinkin journalismista muodostui sopiva kanava Kurikan tyylille ja temperamenttiselle mielenlaadulle. Sekii siirtolais- klui Aj an palstoilla. Avioliittoteoria ei ollut enriri Kurikalle yhteiskunnallinen seksuaalimoraaliky symys, vaan hlin osoittaa ongelman kytkeytyvein syvempiidn uskonnollis-kirkolliseen perintee seen. Teoreettisten avioliittokysymysten ohella Kurikka kiiytti lehtien palstoja myris Sointulan naisten sosiaaliseen informointiin. Avioliittoteoriat aiheuttivat selkkauksia saarella. Naapuristo kiinnostui saarelaisten erikoisesta kohtalosta ja kuvitteli teorioiden olevan jo kiiytiintdii. Saaren sisiiiset ristiriidat lisaantyivat. Lehtipalstojen teoretisoinnit eiv:it enzii riittaneet, Kurikka julkaisi niike- dtssa Pritislcyn rakkaus (1905), myksensii avioliittoteorioista ja niihin liityvistzi konfl ikteista saettd naisasiateemat jatkuivat kanadalai s-suomalaisessa Aifta-1ehdessii. Lehden varhaiset numerot eiviit ole siiilyneet, joten varsinaista ohjelmaa3 ei voi mistiiiin tarkistaa. Artikkelien sislillon perusteella joka on jiiiinyt kaunokirjallisuu teemme aikaisena avioliittoteorioiden sovelutuksena. Samana vuonna jiilleen Suomessa, tilapriisenii "paluumuuttajana", Kurikka jatkoi naisasialin voi kuitenkin melko var- jaa Eliimci-lehdessddn. Ekimri masti todeta, ettii naisen vapautuksen ideologia on ollut ensimmiiisiii tavoitteita. Ajan hengen viilitystii ja Kurikan vaikutusta saattaa ilmetii mycis samanaikaisen australiansuomalaisten Erakko-setran kuukausittain ilmestyneessli, klisinkirj oitetus sa O rp o -lehden ohlel - mistossa, jossa ( ) mainitaan naisasian edistriminen yhtenii tiirkeimmista tavoitteista. Kurikan onni oli, ett[ hdn Kanadan vapaassa maassa, kaukana kot imaan tsaari nvallan sensuurista ja muista esteistii pystyi muov aamaan Aika -lehden piiiiasi al I i - sesti oman ideologiansa iirinitorveksi. Aili-niiytelmiin relatiivisen seksuaalimoraalin puolustus jat- ( ) julistaa: "Naisten vapautus kaikesta holhouksen alai suudesta, etupiiiissii kirkollisen avio-haureuden alennustilas ta, tulee olemaan yksi Hrkeimpia pyrkimyksiiimme". Teoreettine liihtdkohta oli entistti kiintezim min teosofian ajatuksissa. Viides evankeliumi. Ote muinais-intialais e sta kiis ikirj oitukse sta (1906), jonka Kurikka tiinii aikana suomensi, sisiilsi runsaasti naiseuden ylistyksi?i. Niiiden tekstien avulla Kurikka yrittiia neliosaises artikkelisarjassaan "Mitii meille nainen opettaa" (Eliimii 9/10, 11110, 13110, l ) palaut taa naisen itsestiizinselvliiin ja oikeutettuun uskonnollis-filosofi seen asemaansa miehen rinnalle. t1

20 Kurikan emigraatio takaisin Pohjois-Amerikkaan merkitsi toimittajanty6ta New Yorkin Uutisten palstoilla. Kurikan ansiota on, ettii hiin inspiroi amerikansuomalaiset siirtolaiset lehtipalstojen keskusteluun. Jopa raskaantydntekijat, kaivosmiehet, saatiin liikkeelle emotioitaan purkamaan (Ross 1986:48). Yha vielii oli kysymys avioliittosuhteista, relatiivisesta seksuaalimoraalista sekii yhdyseliimlin uusista, matriarkaalisperspektiivisistzi patriarkaalisesta yksityisomistuksesta; mies oli avioliiton piiii, naisella ei trinri aikana ollut minkiiiinlaisia juridisia oikeuksia. Koska kirkko tuki tata jiirjestelmliii. oli sukupuolten eriarvoisuus legalisoitu. Kurikka pyrki avioliittoteorioillaan samasta aiheesta kiinnostuneen Veikko Palomaan (Tydmies , Palomaa 1905:5-6,9-13) tyyliin oikaisemaan patriarkaalista perusvinoumaa. Teosofisen ajatusmallin mukaan on sukupuolten vrilinen tasavertaisuus itsestiiiinselvaa. Ihmisen perusydin on monadi, joka siirtyy jiilleensyntymisen kiertokulun kautta eri ihmiskehoihin, milloin mies- milloin naiskehoon oppiakseen liiksynsii ja kehittylikseen yhii Uydellisemmiiksi jumaluutta kohti. Molemmat sukupuolet ovat samanvertaisia jumaluuden edessii. Teosofian mydtii saavat Kurikan naisen asemaa puo- kaavailuista. Kurikalle on luonteenomaista, lustavat todisteet uskonnollis-fi- Merkittiiviin journalisminsa etteivdt mitkiiiin traditionaalisten losofisen perustan. ohella Kurikka julkaisi aatepoliittisia teoksia. Naista naisasia painottuu koulukuntien osatotuudet estiineet hdnen totuuden etsintddnsd. esim. Jumalaton kirkko Hiin kiiyttiiii liihteiniiiin vanhoja -teoksessa(1908:37-389, jossa pyhili kirjoituksia, intialaista mytologiaa, Nainen vapaaksi syyllisyydestii Kurikka analysoi mm. kirkkohistorian naista alistavaa sanastoa. Vaikutteita naisasiaohjelmista kirjallisuutta muinaisis- ta matriarkaalisista yhteiskunnista sekii Saint-Simonin, Fouririn, Moren ja Owenin sosialististen ihanneyhdyskuntien feminististii Kurikka keskittyy todella tliyspainotteisesti hakemaan todistusaineistoa naisen aseman parantamiseksi. Hiinen merkitthviina tehtzivzinzizin on vapauttaa naiset ohjelmaaa Kurikka hakeutuu kirkkoisien painostuksen aiheuttamasta Kalevalan perinne oli tukena naisen aseman parantamiseen. Kurikka tiihdentzi:i, ettzi muinaissuomalaisten kiisitysten mukaan molemmat sukupuolet olivat tasavertaisia. Jos esim. suomalaisten tai germaanien maailmankuva olisi saanut muodostaa ldnsimaisen sivistyksen perustan, ei nykyistii patriarkaalista sukupuolien vinoumaa olisi voinut syntyd. Sukupuolisen vinouman alkusyyt johtuvat Kurikan mukaan kirkkoisien raj oittuneesta maailmankuvasta ja kirkolliskokouksien piiiitciksistli nelj linnellii vuosi sadalla, jolloin kirkkoisiit julistivat miehen jumalan kuvaksi ja naisen sieluttomaksi, ainoastaan miehen avulfa pelastuvaksi (Aika ). Naisen riippuvuus miehestii voimistui edelleen Vanhan Testamentin kzisitysten mukaan opintomatkalle mycis New Yorkin liiheisyydessri sij aitsevaan Oneidan yhdyskuntaan, jonka avioliitonvastaisuus nojautui Raamatun sanomaan, etenkin Paavalin niikemyksiin (Aika ). Sointul an alkuperiiiseen kirj astoon kuului tiinii aikana Elisabeth Dauthendayn Uusi rakkaus. Kirja kypsyneille hengille (1902). Kirjanen edusti vuosisadan vaihteen jzilkeisen "uuden naisen" mallia, naisen joka tiesi olevansa henkisesti miestei korkeammalla tasolla ja etsi uusia eliimisen muotoja odottaessaan miehisen kumppaninsa taistelua polygaamisen viettinsii orjuudesta. Samantapaisista ajatuksista olivat aikaisemmin keskustelleet mm. englantilainen Mary Wollstonecraft sekri ruotsalainen C. J. L. Almqvist. alemmuuden- ja syylli- syydentunno sta (Aika ). Kirkkoonotto el i kansanomai sesti "kirkottaminen" oli Suomessa kiiyt[ntijii I 800-luvun loppupuolella ja paikoin vielii luvun afussa (Nieminen 1993:35-36). Tapa pohjautuu vanhaan Mooseksen lakiin synnyttaneen naisen saastaisuudesta ja tietystii pakollisesta synnytyksenjiilkeisestei karanteenista (3. Moos. l2:l-5),joka piiiittyi, kun nainen otettiin takaisin kirkon suojelukseen, toisin sanoen naisen tiiytyi maksaa papille uhriraha. Tapa oli alentava tiideille, heidiin katsottiin kansanomaisen kiisityksen mukaan olevan synnytyksen yhteydessii paholaisen vallassa. Jos synnytffija oli avioton nainen, htin sai kokea paljon hlipeiiii ja nuhtelua ja joutui tulemaan useita

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

1. Lapsi on 1. tai 2. vuosiluokan oppilas tai hänellä on päätös erityi-

1. Lapsi on 1. tai 2. vuosiluokan oppilas tai hänellä on päätös erityi- Sivistyslautakunta 22 28.02.2012 Sivistys- ja kulttuuripalvelujen harmonisointi, Nuorisopalvelut, Perusopetuslain mukaiseen aamuja iltapäivätoimintaan hakeminen, valintakriteerit ja maksut Sivistys- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia.

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

Hankinnan ennakoitu arvo ja toimivalta hankinta-asiassa

Hankinnan ennakoitu arvo ja toimivalta hankinta-asiassa Kunnanhallitus 60 16.02.2015 Hankintapäätös Kirkkonummen kunnantalon ravintolapalveluista 947/02.08.00/2014 Kunnanhallitus 60 Taustaa Kirkkonummen kunnantalon ravintolapalvelut kilpailutettiin vuonna 2011.

Lisätiedot

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8).

Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö 8 2.1.8). Sivistyslautakunta 155 22.09.2015 Kunnanhallitus 274 05.10.2015 Esiopetuksen järjestämistavat ja -paikat 1.8.2016 alkaen 911/12.00.01/2015 SIVLTK 22.09.2015 155 Asian valmistelija: sivistysjohtaja Jyrki

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-toimisto

Keski-Suomen TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Administrative structure Ministry of Employment and the Economy (TEM) Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) 15 Employment and Economic Development

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1 AIKA klo 17:00 PAIKKA Tekninen 10, Tampereentie 10 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot