KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIA

Transkriptio

1 Lähde: Sisäasiainministeriö/Genimap KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIA Kaupunginvaltuusto Kuopion kaupunki Yrityspalvelu

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Kuopion strategia Siilinjärven strategia Maaningan strategia Karttulan strategia Kuopion seudun seutustrategia Muut strategiat ja ohjelmat KUOPION SEUDUN ELINKEINOELÄMÄN KEHITYS Elinkeinorakenne, työpaikkojen, liikevaihdon ja palkkasumman kehitys Toimialoittainen kehitys SEUDUN KUNTIEN TOTEUTTAMA ELINKEINOPOLITIIKKA Kuopion kaupungin elinkeino-organisaatiot ja resurssit Seudun muiden kuntien elinkeino-organisaatiot ja resurssit Yrityspalveluorganisaatiot ja muut alueellisen elinkeinopolitiikan toimijat MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUOPION SEUDUN ELINKEINOPOLITIIKAN TULEVA KEHITTÄMINEN Kuntien rooli alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttamisessa Elinkeinopoliittinen visio ja strategiset päämäärät KUOPION SEUDUN KILPAILUKYKYTEKIJÄT Kasvua edistävä infrastruktuuri Yritystontit Toimitilat Logistiikka, liikennejärjestelmät ja tietoliikenne Eri toimialojen ja strategisten klustereiden kehittäminen Toiminta- ja innovaatioympäristön kehittäminen Yrityshankinta Yritystoiminnan kehittäminen Kansainvälistymisen edistäminen Yritysten perustamisen edistäminen Osaavan työvoiman saatavuus Asuin- ja elinympäristö ELINKEINOPOLITIIKAN SEUDULLINEN TOIMINTAMALLI...52

3 2 1. KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Kuopion seudun kunnat Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula ovat päättäneet laatia yhteisen elinkeinostrategian. Kuntien elinkeinotoimet ovat tehneet jo vuosia tiivistä yhteistyötä elinkeinoasioissa. Yhteisellä elinkeinostrategiatyöllä ja voimavaroja yhdistämällä etsitään keinoja entistä kilpailukykyisemmän seudun kehittämiseksi. Kuopion seudun elinkeinostrategia pohjautuu kuntien päästrategioiden tavoitteisiin. Jokaisella seudun kunnalla on omat kuntastrategiansa. Elinkeinoasiat on sisällytetty päästrategiaan Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Maaningalla ja Karttulalla on erilliset elinkeinostrategiat. Lisäksi kuntien talousarvioissa on vuosittain määritelty elinkeinoelämän kehittämisen toimenpiteet ja määrärahat. Kuopion seudun elinkeinostrategiassa kuvataan elinkeinojen kehittämisen toimintaympäristöä ja verkostoja sekä yhteisiä näkemyksiä tarvittavista toimenpiteistä seutu- ja kuntatasolla. Strategiassa keskitytään kuntien vaikutuspiirissä oleviin elinkeinojen kehittämistoimiin. Kuopion seudun elinkeinostrategiaa ovat olleet laatimassa Kuopion kaupungin yrityspalvelun henkilöstö, Siilinjärven yritysasiamies Heikki Simonen ja Kuopion yrittäjät ry:n puheenjohtaja Sirpa Koponen. Strategiatyössä on huomioitu vuosien varrella yrityksiltä ja sidosryhmiltä saatuja palautteita ja kehittämisehdotuksia. Elinkeinostrategialuonnos on ollut Kuopion seudun työvaliokunnassa , jonka jälkeen käynnistettiin kuntakohtaiset keskustelut kuntien johdon kanssa. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous on käsitellyt asiaa Strategialuonnos on esitelty Kuopion seudun kilpailukykytyöryhmässä Keskusteluja on käyty marraskuussa 2006 keskeisten sidosryhmien kanssa. Kommentit on pyydetty seuraavilta henkilöiltä: -Siilinjärven kunta, kunnanjohtaja Jouni Mutanen -Karttulan kunta, kunnanjohtaja Matti Raatikainen -Maaningan kunta, vt. kunnanjohtaja Mirja Korhonen -Savon Yrittäjät ry, puheenjohtaja Seppo Karvinen ja toimitusjohtaja Eino Fagerlund -Siilinjärven Yrittäjät ry, puheenjohtaja Petteri Virranta ja hallituksen jäsen Marjaana Pitkänen -Kuopion kauppakamari, puheenjohtaja Ossi Saksman ja toimitusjohtaja Matti Niiranen -SAK, Pohjois-Savon aluejohtaja Raimo Laulainen -Finnvera Oyj, aluejohtaja Pauli Tengvall -Te-keskus, johtaja Jaakko Kekoni, osastopäällikkö Jorma Hyvärinen, kehittämispäällikkö Pekka Kärkkäinen, yritystutkija Pekka Stjerna -Kuopion työvoimatoimisto, johtaja Matti Leppänen, -Kuopion yliopisto, rehtori Matti Uusitupa

4 3 -Savonia-ammattikorkeakoulu, rehtori Veli-Matti Tolppi, kehittämispäällikkö Pauli Seppänen -Savon koulutuskuntayhtymä, johtaja Markku Rissanen ja suunnittelujohtaja Esko Luoma -Pohjois-Savon liitto, vs. maakuntajohtaja Jussi Huttunen -Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, toimitusjohtaja Hannu Janhunen -Kuopion Matkailupalvelu Oy, matkailupäällikkö Heikki Kähärä -Kuopion kaupungin maaseutupalvelut,maaseutupäällikkö Juha Nykänen 1.1 Kuopion strategia Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa Kuopion visio 2012 UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopion strategiset päämäärät Kuopion on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopion kuntatalous on tasapainossa Elinkeinopoliittiset tavoitteet Kuopion kaupungin tavoitteena on vahvistaa elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten yritysten kasvua ja kehittymistä sekä luoda kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille.

5 1.2 Siilinjärven strategia 4 Siilinjärven kunnan strategia 2015 on hyväksytty kunnanvaltuustossa joulukuussa Siilinjärven visio 2015 Siilinjärvi on kehittyvä kunta menestyvällä Kuopion seudulla. Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen asuinja yrityskunta. Kuopion menestys luo perustan jokaisen seudun kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion seudun kuntien kanssa ja on avoin uudelle yhteistyölle myös pienempien lähikuntien kanssa. Visio saavutetaan toimimalla aktiivisesti palveluprosessien ja palveluiden uudistamisessa, harjoittamalla aktiivista seutu- ja kuntayhteistyötä ja rohkeaa kasvupolitiikkaa ja kehittämällä yritystoimintaa. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi yritysten toimintaedellytysten edistäminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa Kilpailukykyä seutuyhteistyöstä: Seutuyhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona Osaavan työvoiman varmistaminen: Siilinjärvi käyttää yhteistyösuhteitaan riittävien ja oikein kohdistuvien koulutuspaikkojen järjestämiseksi sekä vastaa työntekijöiden asunto- ja palvelutarpeisiin

6 1.3 Maaningan strategia 5 Maaningan kunnan strategia 2012 on hyväksytty kunnanvaltuustossa kesäkuussa Maaningan visio 2012 Maaningan kunta on yhteistyöhaluinen, muutoksiin valmis sekä nopeasti ja joustavasti toimiva kunta. Kunnan talous on tasapainossa. Maaninka panostaa asuinkuntastrategiaan, jossa korostuu tonttipolitiikka sekä asukkaiden palvelut. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Maaningan kunnan kestävän elinkeinopolitiikan kehittäminen perustuu yritysten kunnassa pysyvyyteen sekä työvoiman saatavuuteen paikkakunnalta. Painopisteenä on teollisuuden ja matkailun kehittäminen sekä olemassa olevan yritystoiminnan kehittymisen kannustaminen 1.4 Karttulan strategia Karttulan kunnan strategia on hyväksytty kunnanhallituksessa syyskuussa Karttulan visio 2010 Karttula on Kuopion seutukuntaan kuuluva elinkeinoelämältään vireä kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen laadukkaat peruspalvelut ja luonnonkauniin asuinympäristön. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Aktiivinen elinkeinopolitiikka on yrittäjälähtöisen toiminnan tukemista ja uusien tukimuotojen käyttöön ottamista. Kunnan menestymisen ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää saada kuntaan uusia yrityksiä ja teollisia työpaikkoja, unohtamatta olemassa olevien yritysten liiketoimintojen laajentumisia ja niiden tuomia uusia työpaikkoja. Elinkeinojen vahvistaminen on osa talouden ja elinvoimaisuuden vahvistamista. Yhteistyötä elinkeinojen vahvistamiseksi tehdään Kuopion seutukunnan ja koko maakunnan kanssa.

7 1.5 Kuopion seudun seutustrategia 6 Kuopion seudun kunnat ovat laatineet vuonna 2005 seutustrategian Kuopion seutu 2012, Kuopion seudun tahto ja toimet. Seutustrategian mukaan elinkeinopoliittisessa yhteistyössä keskitytään seudullisten kärkihankkeiden toteuttamiseen ja jatketaan verkostomaista yhteistyötä kuntien elinkeinopalveluista vastaavien kesken. Seudun kehittämisstrategia on päätetty uusia vuonna Kuopion kaupunki on aktiivisesti hakenut yhteistyömuotoja myös seudun ulkopuolisten kuntien kanssa. 1.6 Muut strategiat ja ohjelmat Itä-Suomi- ja Pohjois-Savo -tasolla aluekehitystoiminnan painopisteiden muodostumista ohjaavat Itä-Suomen, maakunnan ja seutukuntien, eri alojen klusteriryhmien ja muiden asiantuntijaryhmien laatimat kehittämisohjelmat ja niiden tavoitteet sekä kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Lähes jokainen alueellisen elinkeinopolitiikan toimija on laatinut omat strategiansa ja toimenpideohjelmat, joiden toteuttamisesta ne vastaavat omilla päätöksillään. Strategioita ohjaavat kunkin organisaation taustatahot ja rahoittajat. Toimijoiden välillä on ollut hyvä keskusteluyhteys strategioiden laadintaprosesseissa ja kukin toimija on saanut osallistua tavoitekeskusteluihin. Kuopion kaupunki ja seudun kunnat ovat olleet aktiivisesti mukana linjaamassa näitä strategioita. Vuonna 2007 alkaneen rakennerahasto-ohjelman valmistelutyössä ao. strategiat ovat olleet yhteisten näkemysten lähtökohtana. Kunnat eivät voi siten pelkästään omista lähtökohdistaan tehdä strategioitaan. Kuopion seudun elinkeinostrategiassa sovelletaan muita strategioita niiltä osin, kun toimenpiteet ovat kuntien päätettävissä. Seuraavana on esimerkkejä aluekehittämiseen liittyvistä strategioista ja ohjelmista. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma Pohjois-Savon maakuntaohjelma Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Itä-suomen EU-ohjelma Osaamiskeskusohjelma Aluekeskusohjelma Kansallinen suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelma Itä-Suomen osaamisen kehittämisohjelma Itä-Suomen innovaatiostrategia Itä-Suomi -ohjelma Paras-hanke Kuopion seudun seutustrategia Kuopion kaupungin palvelustrategia Terve Kuopio ohjelman strategia

8 Kuopion kaupungin kansainvälistymisstrategia Kuopion seudun viestintästrategia Kuopion yliopiston strategia Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehittämisen strategia Savonia ammattikorkeakoulun strategia Savon koulutuskuntayhtymän strategia Pohjois-Savon aikuiskoulutuksen alueellinen toimenpideohjelma Pohjois-Savon klusteriohjelmat Pohjois-Savon ja Kuopion seudun työllisyysstrategiat 7 2. KUOPION SEUDUN ELINKEINOELÄMÄN KEHITYS 2.1 Elinkeinorakenne, työpaikkojen, liikevaihdon ja palkkasumman kehitys Kuopion seudulla on noin yritystä, joista Kuopiossa n , Siilinjärvellä n. 800, Karttulassa ja Maaningalla molemmissa on n Kuopion seudulla oli vuonna 2004 yhteensä työpaikkaa (Tilastokeskus). Työpaikoista 83 prosenttia sijaitsee Kuopiossa, 13 prosenttia Siilinjärvellä ja loput jakautuvat Maaningan ja Karttulan kesken. Kuopion seudun työpaikat vuonna 2004 Siilinjärvi 13 % Karttula 2 % Maaninka 2 % Kuopio 83 % Lähde: Tilastokeskus Kuva : Kuopion seudun työpaikat Suurten kasvukeskusten tapaan Kuopion seudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja tunnusomaista on sen palveluvaltaisuus. Tyypillinen piirre on myös yritysten suuntautuneisuus vahvasti kotimaan markkinoille. Kuopion seudun yritysten liikevaihdosta noin 10 prosenttia on viimeisten vuosien aikana kertynyt viennistä.

9 8 Talouden ja teollisuuden globalisaatio sekä yritysten omistusrakenteessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet myös Kuopion seudulla yritystoiminnan kehittymiseen ja sen muuntumiseen. Aina nämä muutokset eivät ole olleet myönteisiä yritysten etsiessä yhä kilpailukykyisempiä toimintaympäristöjä. Elinkeinorakenteen monipuolisuudella on kuitenkin vuosien varrella ollut myönteistä merkitystä Kuopion seudulle. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että seutu on säästynyt mm. toimialarakenteen rakennemuutoksista varsin vähäisin vaurioin muihin vertailuseutuihin nähden. Kuopion seudun työpaikat toimialoittain 2004 Työpaikkoja yhteensä L-Q Yhteiskunnalliset palvelut. ; X Toimiala tuntematon ; 731 A-B Maa- ja metsätalous ; 1599 C Mineraalien kaivu ; 130 D Teollisuus ; 5426 E Sähkö-, kaasuja vesihuolto ; 432 F Rakentaminen ; 3442 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. ; 7122 Lähde: Tilastokeskus J-K Rahoitustoiminta ym. ; 6977 I Kuljetus, varastointi ja tietoliik. ; 3383 Kuva : Kuopion seudun työpaikat toimialoittain vuonna 2004 Kuopion seudun työpaikkakehitys on ollut erittäin myönteinen viimeisten vuosien aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuosina keskimääräinen työpaikkakasvu seudulla on ollut noin 800 työpaikkaa / vuosi. Tämä myönteinen kehitys on jatkunut myös tämän jälkeen. Vuosina Kuopion nettotyöpaikkalisäys oli yli 1800 työpaikkaa. Kuopion suhteellinen työpaikkakehitys on ollut lähes yhtä nopeaa kuin Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seuduilla. Työpaikkojen lisääntyminen on keskittynyt Kuopion seudulla pääsääntöisesti Kuopioon.

10 9 Työpaikkamuutos (%) vertailuseuduilla vuosina Jyväskylän Tampereen Oulun Kuopion Joensuun Kotkan-Haminan Helsingin Lappeenrannan Turun Vaasan Porin Lahden 0,4 1,3 1,3 1,8 2,0 2,5 3,4 4,1 5,3 6,6 6,5 6,7 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Lähde: Tilastokeskus Kuva: Työpaikkamuutos (%) vertailuseutukunnilla vuosina Vuonna 2005 Kuopion seudulla yritysten liikevaihto oli yhteensä 4,1 miljardia euroa. Seudun yritysten liikevaihdosta 40 % kertyy kaupan toimialalta ja 22 % teollisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan Kuopion seudulla yritysten liikevaihto kasvoi vuosina koko maata hieman nopeammin. Vuonna 2005 kasvu jatkui lähellä koko maan keskimääräistä. Kaikki toimialat yhteen lukien liikevaihdon kehitys on ollut 28 prosenttia kuluneen kauden aikana. Liikevaihdolla mitattuna Kuopion seudun toimialoista ovat vuosina nopeimmin kasvaneet liike-elämän palvelut ( 47 %), kauppa (33 %) ja rakentaminen (29 %). Kuopion seudun liikevaihdon jakautuminen toimialoittain v Ravitsemistoim. 8 % Liike-elämä 7 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 2 % Teollisuus 22 % Liikenne 7 % Kauppa 40 % Rakentaminen 11 % Tietojenkäsittely 3 % Lähde: Tilastokeskus Kuva :Kuopion seudun liikevaihdon jakautuminen toimialoittain vuonna 2005

11 10 Kuopion seudun maatilatalouden kokonaistulo oli v miljoonaa euroa (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Kuopion seudulla yritysten maksaman palkkasumman kasvu on ollut jo useana vuonna nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Palkkasumma on kasvanut n. 5 % vuosittain. Palkkasumman kehitys Kuopion seudulla ja koko maassa, kaikki toimialat Kuopio 60 Koko maa Lähde: Tilastokeskus Kuopion vahva kasvu heijastuu alueen muihin kuntiin ja palvelee mm. naapurikuntien asuinkuntastrategioita. Kuopion työpaikkaomavaraisuus on prosenttia, Siilinjärven 71,5, Maaningan 70,4 ja Karttulan 62,3 prosenttia. Työssäkäyntiliikenne on lisääntynyt Kuopion seudulla viime vuosina. Kuopioon päin pendelöidään runsaasti ja vuonna 2004 Kuopion nettopendelöinti oli lähes 4000 henkilöä. Kuopiossa kävi töissä n henkilöä ympäröivistä kunnista. Kuva : Kuopion työpaikkaliikenne vuonna 2004

12 11 Työttömien määrä on vähentynyt Kuopion seudulla lamavuosien jälkeen tasaisesti. Työttömyysaste vuonna 2006 oli keskimäärin 10,9 prosenttia. Vuonna 1994 työttömyysaste oli yli 21 prosenttia. Kuopion ja vertailuseutujen työttömyysaste syyskuussa 2007 Koko maa 7,4 % Vaasan Helsingin 5,2 5,6 Turun 6,7 Tampereen 7,4 Kuopion Oulun Kotka-Haminan Lahden Lappeenrannan 9,1 9,2 9,4 9,9 9,9 Porin Jyväskylän 10,1 10,6 Joensuun 12,2 Lähde: Työministeriö 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 % 2.2 Kuopion seudun yritysten viennin kehitys Kaupunkien ja kaupunkiseutujen yritysten viennin määrä ja kehitys on riippuvainen kunkin paikkakunnan elinkeinorakenteesta. Elinkeinorakenteet ja perusyrityskanta ovat seurausta mm. vuosikymmenten kehityksestä, kuntien maantieteellisestä sijainnista sekä suurimpien yritysten omistuksellisista ja liiketoiminnallisista sijoittumisstrategioista.

13 12 Vientimääriin vaikuttaa myös merkittävästi paikkakuntien suurimpien yritysten kausittainen viennin kehitys. Suurten yritysten vienti heijastaa merkittävästi myös niiden alihankkijoiden välilliseen vientiin. Ajantasaisten ja kattavien vientitilastojen saanti on osoittautunut hankalaksi. Tilastokeskus tilastoi kunnittain pelkästään teollisuuden viennin. Tilastokeskuksen suhdannepalvelusta seudut ovat voineet ostaa ns. liiketoiminnan kausikuvaajatilastoja. Seutujen erikseen ostamat tiedot eivät ole julkisia. Tilastokeskuksen tilastoissa on kirjaamisongelmia erityisesti monitoimipaikkaisten yritysten osalta sekä välillisen viennin kirjautumattomuuden vuoksi. Tilastokeskuksen antaman selvityksen mukaan osa tilastokeskuksen tilastoista pohjautuu tietoihin, jotka kerätään suoraan yrityksiltä. Tällöin vienti kohdistuu ainoastaan toimipaikkaan, josta tuote lähtee vientiin. Tämä aiheuttaa ongelmia viennin kuvaamisessa sellaisissa yrityksissä, joissa ennen lopputuotteen vientiä tapahtuu välituotantoa useammassa toimipaikassa. Samoin vientitieto vääristyy, jos yrityksen vienti tapahtuu erillisen toimipaikan kautta, kun itse tuotanto tapahtuu aivan muualla. Tilastokeskuksen suhdannepalvelussa käytetään menetelmää, jossa maksuvalvonta-aineistosta saatu yrityksen vientitieto alueellistetaan toimipaikkatasolle toimipaikkojen ilmoittaman liikevaihdon osuudella. Menetelmä ottaa huomioon eri toimipaikkojen arvonlisäyksen lopulliseen vientituotteeseen. Em. seikoista johtuen tilastojen välillä on suuriakin eroja. Usein vientiä harjoittavilla yrityksillä on toimipaikka tai toimipaikkoja viennin logistiikan kannalta keskeisissä paikoissa, jotka läpilaskuttavat viennin. Suomessa viennistä 85 % kertyy teollisilta toimialoilta ja 14 % palvelualoilta sekä loppuosa yksittäisiltä toimialoilta. Palvelualojen vienti koostuu kaupan, liikenteen ja liikeelämän palvelualoilta.

14 Teollisuuden viennin määrä vertailukaupungeissa ja -seuduilla vuonna Kuopion kaupunki M Kuopion seutu M Joensuun kaupunki M Joensuun seutu M Jyväskylän kaupunki M Jyvässeutu M Viennin määrästä suurimpien yritysten osuus on hallitseva. Yrityskohtaisia vientitietoja ei ole käytettävissä, mutta eri lähteistä koottujen tietojen ja arvioiden perusteella suurimpia viejiä ovat Jyvässeudulla M-real Oy (kaksi paperikoneyksikköä), Metso Paper, Moventas Oy ja Alteams. Joensuun seudun suurimmat viejät ovat olleet Perlos, Kesla Oy, Assa Abloy ja John Deere. Kuopiossa suurimmat viejät ovat Karelia-Upofloor -konserni, Bella- Veneet Oy, Junttan Oy, Powerflute Oy ja Kemphos Oy. Todettakoon, että esim. Metso Paperin liikevaihto on n. 1,9 miljardia euroa, Perlos konsernin 614 miljoonaa euroa ja Powerlute Oy:n (Savon sellu ) liikevaihto 86 miljoonaa euroa. Seutujen suurimpien yritysten vienti edustanee lähes 90 % kaikkien yritysten viennistä. Tämä selittääkin valtaosin erot seutukuntien välillä. Vientiyrityksiä Kuopion kaupungin yritysrekisterikyselyn perusteella on Kuopiossa 172. Joensuusta ja Jyväskylästä vastaavaa tietoja ei ole saatavissa. Mutta Pohjois-Karjalassa on n. 150 vientiyritystä ja Keski-Suomessa n. 170.

15 Teollisuuden toimialojen (C, D, E) viennin kehitys kunnittain Lähde: Tilastokeskus Joensuu Tampere Oulu Jyväskylä Kuopio Teollisuuden toimialojen (C, D, E) viennin kehitys Kuopiossa, Joensuussa ja Jyväskylässä Jyväskylä Joensuu Kuopio 0 Lähde: Tilas tokeskus Vuonna 2006 Tilastokeskuksen suhdannepalvelun mukaan Kuopion seudun yritysten viennin kokonaismäärä oli 552,6 miljoonaa euroa vuonna Kuopion seutukunnan vienti kasvoi tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2006 kokonaisuudessaan 16,5 prosenttia, joka on yli kymmenen prosenttiyksikköä nopeampi kasvuvauhti kuin vuonna Nopeinta kasvu oli toisella vuosineljänneksellä, jolloin vienti ylitti edellisvuoden vastaavan ajanjakson viennin 20,2 prosentilla.

16 15 Eräiden teollisuuden toimialojen viennin kehitys Kuopion seudulla , Koko metalli , Kemia 21-22, Paperi ,361, Puu Lähde: Tilastokeskus Puuteollisuuden ( toimialat 20, 361) vienti on kääntynyt kasvuun vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Kolmannella vuosineljänneksellä se kasvoi 16,77 prosenttia ja neljännellä 21,42 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Paperiteollisuudessa ja kustantamisessa (21-22) kasvu oli vauhdikasta, ja vienti ylsi vuoden 2006 viimeisellä vuosineljänneksellä 46,5 prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Vuositasolla kasvu oli 23,6 prosenttia. Kemianteollisuudessa (24-26) vienti supistui vuonna ,6 prosenttia. Tammi-maaliskuussa kasvua oli vielä yli 14 prosenttia, mutta huhtikesäkuussa vienti supistui yli 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Loppuvuoden kemianteollisuuden vienti oli hienoisessa laskussa. Metalli-, konepaja-, sähkö- ja kulkuneuvoteollisuudesta koostuvan toimialaryhmän viennille (27-35) vuosi 2006 merkitsi vahvan kasvun jatkumista. Vuositasolla kasvu ylitti 27 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu ylitti 40 prosenttia. Kasvuprosentit pienenivät neljänneksittäin, ja viimeisellä neljänneksellä kasvu oli 16,68 prosenttia. Toimialaryhmän alatoimialoista metalli- ja koneteollisuus (27-29) sekä koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen (29, 34-35) valmistus jatkoivat vahvaa kasvua. Sähkötekninen ala yhdistettynä tietojenkäsittelypalveluilla (30-33, 72) kasvoi vuonna ,4 prosenttia,

17 2.3 Toimialoittainen kehitys Kauppa 16 Kuopion seudulla työskenteli kaupan alalla noin 4500 henkilöä vuonna Vähittäiskaupan palveluksessa heistä työskenteli lähes 60 prosenttia, tukkukaupassa vajaa 20 prosenttia. Työpaikkojen kehitys on ollut alalla jo useita vuosia positiivinen. Kaupan nimellinen liikevaihto kasvoi 33 prosenttia vuosina Vuonna 2005 kaupan liikevaihto oli yhteensä 1.6 miljardia euroa. Kuopion seudulla kaupan toimiala on kehittynyt voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Seudulle on saatu uusia toimijoita ja näyttää siltä, että kehitys jatkuu myönteisenä myös tulevina vuosina. Kaupan kasvun ja uusien toimijoiden tulon esteenä on jo niukkuus sopivista kauppapaikoista ja tonteista. Kaupan alan rakentaminen on keskittynyt ensisijassa Kuopioon. Teollisuus Teollisuus muodostaa seudun työpaikoista noin 10 prosenttia. Vuoden 2004 lopussa teollisuudessa oli työpaikkaa. Vuonna 2005 teollisuuden liikevaihto oli 871 miljoonaa euroa, josta n. 40 prosenttia koostui viennistä. Liikevaihdolla mitattuna teollisuuden suurimmat toimialat Kuopion seudulla ovat kemia 28 %, puu- ja paperi 28 % ja metalli 22 %. Teollisuuden toimialoista metalliteollisuus on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana Kuopion seudulla. Vuonna 2005 toimialan liikevaihto oli n. 200 miljoonaa euroa. Vuoden 2000 tilanteesta metalliteollisuuden nimellinen liikevaihto on kasvanut 53 prosenttia vuoteen Vastaavana aikana viennin nimellinen arvo on kasvanut alueella 80 prosenttia. Alalla työskenteli vuonna 2004 n henkilöä. Suurimpia metalliteollisuuden yrityksiä seudulla ovat mm. Junttan Oy, Hydroline Oy ja Samesor Oy. Puunjalostusteollisuuden liikevaihto vuonna 2005 oli 111 miljoonaa euroa, josta 37 prosenttia kertyi viennistä. Alalla työskenteli noin 1100 henkilöä vuonna Suurimpia yrityksiä ovat Fenestra Oy, Karelia-Upofloor Oy, ja Vest-Wood Suomi Oy. Elintarviketeollisuus on myös vahva toimiala Kuopion seudulla. Elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2005 oli n. 123 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 alalla työskenteli n. 850 henkilöä. Elintarviketeollisuuden merkittävimpiä yrityksiä ovat mm. Atria Oyj, VIP- Juicemaker Oy ja Apetit Kala Oy. Kemianteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2005 n. 250 miljoonaa euroa, josta viennin osuus n. 27 %. Vuonna 2004 Kuopion seudulla kemianteollisuudessa työskenteli n. 790 henkilöä. Suurin yritys on lannoitteita ja fosforihappoa valmistava Kemphos Oy Siilinjärvellä, joka työllistää alihankkijoineen n. 550 työntekijää. Kemphos Oy suunnittelee uuden fosfaattikaivoksen avaamista ja fosfaattiesiintymän hyödyntämistä pitkälle tulevaisuuteen.

18 Viime vuosina teollisuuden työpaikat ovat kuitenkin laskeneet Kuopion seudulla, mikä on ollut hyvin tyypillistä koko Suomessa. Viime vuosina teollisuuden rakenteellinen muutos on vaikuttanut vähentävästi mm. UPM Kymmenen, Fenestran, Powerflute Oy Savon Sellun ja Atrian teollisuuden työpaikkoihin seudulla. Teollisuuden työpaikkojen muutos vertailuseuduilla vuosina Joensuun Tampereen Kotkan-Haminan Kuopion Jyväskylän Lappeenrannan Vaasan Lahden Porin Oulun Turun Helsingin Lähde: Tilastokeskus Kuva :teollisuuden työpaikkojen muutos seutukunnilla vuosina Rakentaminen Rakentaminen on ollut vilkasta Kuopion seudulla viimeisten vuosien aikana. Rakennusalan nimelliskasvu oli vuosina yhteensä 29 prosenttia. Vuonna 2005 rakentamisen liikevaihto oli 454 miljoonaa euroa. Ala työllistää n työntekijää. Rakentamisen painopiste on keskittynyt Kuopioon ja Siilinjärvelle. Uusia teollisuustiloja on rakennettu viime aikoina runsaasti Kuopiossa ja osittain myös Siilinjärvellä. Toimistotilarakentaminen on keskittynyt pääsääntöisesti Kuopioon tiedelaakson alueelle. Liiketilarakentaminen on myös Kuopion seudulla ollut poikkeuksellisen vilkasta. Liiketilarakentaminen on keskittynyt seudulla Kuopion keskustaan, Leväselle ja Kolmisopen alueelle. Asuinrakentamisessa kerrostalorakentaminen on keskittynyt Kuopioon ja osittain myös Siilinjärvelle. Maaninka ja Karttula täydentävät hyvin seudun omakotitalorakentamista tonttitarjonnallaan. Majoitus- ja ravitsemustoiminta Kuopion asema matkailukaupunkina on vahva. Kuopio on yksi suositummista matkailukohteista Suomessa. Matkailun kehitys on ollut tasaista. Matkailijoiden yöpymiset Kuopiossa ovat vaihdelleet yöpymisen välillä. Kaikista yöpymistä 75 prosenttia liittyy vapaa-aikaan. Majoitus- ja ravitsemusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2005 oli noin 100 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut hitaasti ja vuosina

19 18 liikevaihdon nimellinen arvo kasvoi yhteensä 13 prosenttia. Ala työllistää noin 1100 henkilöä. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Vuonna 2005 kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 290 miljoonaa euroa. Vuosina liikevaihdon nimelliskasvu oli yhteensä 16 prosenttia. Toimialalla työskenteli yhteensä henkilöä vuonna Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut sisältävät mm. kiinteistöalan, tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuksen ja kehittämisen sekä muun liike-elämää palvelevan toiminnan. Toimialan kasvu on ollut yli 50 % 2000-luvulla. Alan liikevaihto vuonna 2005 oli noin 400 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan alalla työskenteli runsaat henkilöä vuonna Maaseudun yritystoiminta Kuopion seudun yrityksistä n. 16 % sijoittuu maaseudulle. Vuonna 2004 maaseutuyrityksiä oli 836, niissä oli henkilöstöä 1222 ja tukkuhintaindeksillä korjattu liikevaihto oli 134 miljoonaa euroa. Kaikilla näillä indikaattoreilla mitattuna maaseutuyritysten kehitys on ollut Kuopion seudulla viime vuosina positiivinen. Seudun vahvimmat klusterit Yritystoimintaa ja elinkeinorakennetta on edellä esitelty toimialoittain tilastokeskuksen luokitusten mukaisesti. Elinkeinoelämän sektoreista puhuttaessa klusterikäsitteet ja muut toimialoja eri tavoin yhdistävät käsitteet ovat yleisiä. Seuraavaksi tarkastellaan Kuopion seudun uusia kehittyviä hyvinvointi- ja informaatiosektoreita, koska ne ovat työpaikkamääriltään seudun vahvimmat klusterit. Niiden lisäksi merkittäviä klustereita ovat elintarvike, metsä ja metalli. Hyvinvointisektori Työpaikkamäärällä mitattuna hyvinvointisektori on vahva ala seudulla. Hyvinvointisektorin työpaikkamäärä seudulla vuonna 2005 oli yhteensä , kun lukuun lasketaan kuuluvaksi Kuopion seudun osaamiskeskusalat terveydenhuollon teknologia, lääkekehitys ja agrobiotekniikka, hyvinvointialan koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näistä valtaosa, runsaat työpaikkaa on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Alan opetus käsittää kaikkiaan 800 ja tutkimus 450 työpaikkaa. Osaamiskeskusaloilla seudulla toimii noin 80 yritystä ja vuonna 2005 työpaikkamäärä oli n Vuonna 2005 koko Pohjois-Savossa hyvinvointiosaamisalojen liikevaihto oli yhteensä n. 35,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa koostui kuopiolaisista yrityksistä.

20 Informaatiosektori 19 Kuopion seudun informaatiosektorilla työskenteli noin 3400 henkilöä vuonna Seudun työpaikat ovat keskittyneet pääsääntöisesti Kuopioon. ITC-työpaikoista 60 prosenttia oli sisältötuotannossa, 38 prosenttia palvelutuotannossa ja loput 2 prosenttia tavaratuotannossa. Kuopion seudun ITC-työpaikat lisääntyivät voimakkaasti 1990 luvun loppupuolella. Tämä johtuu alueella toimineiden yritysten orgaanisesta kasvusta, mutta myös suurelta osin aktiivisesta yrityshankinnasta. Alan osuus kaikista Kuopion seudun työpaikoista on 7 prosenttia. Vuosina toimialan liikevaihto kaksinkertaistui. Vuonna 2005 liikevaihtoa kertyi 102 miljoonaa euroa. 3. SEUDUN KUNTIEN TOTEUTTAMA ELINKEINOPOLITIIKKA Kuopion seudun kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisessa ja elinkeinotoimen organisoitumisessa on suuria eroja johtuen mm. kuntien koosta, käytettävissä olevista resursseista sekä erilaisista elinkeinojen kehittämisedellytyksistä. Kuopio on seudun veturi, josta hyötyvät monessa suhteessa myös seudun kunnat ja koko maakunta. Kuopion kaupunki on panostanut elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentamiseen ja yritysten kehittämiseen poikkeuksellisen mittavasti verrattuna muihin kaupunkeihin Suomessa. Myös Siilinjärvi on panostanut elinkeinojen kehittämiseen. Maaningalla ja Karttulalla on erilaiset lähtökohdat yritystoiminnan kehittymiseen ja resurssit on mitoitettu niiden mukaisesti. 3.1 Kuopion kaupungin elinkeino-organisaatiot ja resurssit Kuopion kaupungin elinkeinopolitiikan toimeenpanosta vastaavat Kuopion kaupungin yrityspalvelu ja Kuopion kaupungin konserniyhtiö Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, jonka vähemmistöosakkaana on Siilinjärven kunta. Kaupungin kokonaan omistama Kuopion Matkailupalvelu Oy on keskittynyt matkailualan strategiseen kehittämiseen ja matkailumarkkinointiin. Kuopion kaupungin yrityspalvelu Yrityspalvelun tehtävät ovat: elinkeinopolitiikan koordinointi elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen yritysten kehittämishankkeiden aktivointi yritysten investointi-, toimitila- ja kehittämishankkeiden valmistelu, rahoitus ja toimeenpano yrityshankinta