KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIA"

Transkriptio

1 Lähde: Sisäasiainministeriö/Genimap KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIA Kaupunginvaltuusto Kuopion kaupunki Yrityspalvelu

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Kuopion strategia Siilinjärven strategia Maaningan strategia Karttulan strategia Kuopion seudun seutustrategia Muut strategiat ja ohjelmat KUOPION SEUDUN ELINKEINOELÄMÄN KEHITYS Elinkeinorakenne, työpaikkojen, liikevaihdon ja palkkasumman kehitys Toimialoittainen kehitys SEUDUN KUNTIEN TOTEUTTAMA ELINKEINOPOLITIIKKA Kuopion kaupungin elinkeino-organisaatiot ja resurssit Seudun muiden kuntien elinkeino-organisaatiot ja resurssit Yrityspalveluorganisaatiot ja muut alueellisen elinkeinopolitiikan toimijat MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUOPION SEUDUN ELINKEINOPOLITIIKAN TULEVA KEHITTÄMINEN Kuntien rooli alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttamisessa Elinkeinopoliittinen visio ja strategiset päämäärät KUOPION SEUDUN KILPAILUKYKYTEKIJÄT Kasvua edistävä infrastruktuuri Yritystontit Toimitilat Logistiikka, liikennejärjestelmät ja tietoliikenne Eri toimialojen ja strategisten klustereiden kehittäminen Toiminta- ja innovaatioympäristön kehittäminen Yrityshankinta Yritystoiminnan kehittäminen Kansainvälistymisen edistäminen Yritysten perustamisen edistäminen Osaavan työvoiman saatavuus Asuin- ja elinympäristö ELINKEINOPOLITIIKAN SEUDULLINEN TOIMINTAMALLI...52

3 2 1. KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Kuopion seudun kunnat Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula ovat päättäneet laatia yhteisen elinkeinostrategian. Kuntien elinkeinotoimet ovat tehneet jo vuosia tiivistä yhteistyötä elinkeinoasioissa. Yhteisellä elinkeinostrategiatyöllä ja voimavaroja yhdistämällä etsitään keinoja entistä kilpailukykyisemmän seudun kehittämiseksi. Kuopion seudun elinkeinostrategia pohjautuu kuntien päästrategioiden tavoitteisiin. Jokaisella seudun kunnalla on omat kuntastrategiansa. Elinkeinoasiat on sisällytetty päästrategiaan Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Maaningalla ja Karttulalla on erilliset elinkeinostrategiat. Lisäksi kuntien talousarvioissa on vuosittain määritelty elinkeinoelämän kehittämisen toimenpiteet ja määrärahat. Kuopion seudun elinkeinostrategiassa kuvataan elinkeinojen kehittämisen toimintaympäristöä ja verkostoja sekä yhteisiä näkemyksiä tarvittavista toimenpiteistä seutu- ja kuntatasolla. Strategiassa keskitytään kuntien vaikutuspiirissä oleviin elinkeinojen kehittämistoimiin. Kuopion seudun elinkeinostrategiaa ovat olleet laatimassa Kuopion kaupungin yrityspalvelun henkilöstö, Siilinjärven yritysasiamies Heikki Simonen ja Kuopion yrittäjät ry:n puheenjohtaja Sirpa Koponen. Strategiatyössä on huomioitu vuosien varrella yrityksiltä ja sidosryhmiltä saatuja palautteita ja kehittämisehdotuksia. Elinkeinostrategialuonnos on ollut Kuopion seudun työvaliokunnassa , jonka jälkeen käynnistettiin kuntakohtaiset keskustelut kuntien johdon kanssa. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous on käsitellyt asiaa Strategialuonnos on esitelty Kuopion seudun kilpailukykytyöryhmässä Keskusteluja on käyty marraskuussa 2006 keskeisten sidosryhmien kanssa. Kommentit on pyydetty seuraavilta henkilöiltä: -Siilinjärven kunta, kunnanjohtaja Jouni Mutanen -Karttulan kunta, kunnanjohtaja Matti Raatikainen -Maaningan kunta, vt. kunnanjohtaja Mirja Korhonen -Savon Yrittäjät ry, puheenjohtaja Seppo Karvinen ja toimitusjohtaja Eino Fagerlund -Siilinjärven Yrittäjät ry, puheenjohtaja Petteri Virranta ja hallituksen jäsen Marjaana Pitkänen -Kuopion kauppakamari, puheenjohtaja Ossi Saksman ja toimitusjohtaja Matti Niiranen -SAK, Pohjois-Savon aluejohtaja Raimo Laulainen -Finnvera Oyj, aluejohtaja Pauli Tengvall -Te-keskus, johtaja Jaakko Kekoni, osastopäällikkö Jorma Hyvärinen, kehittämispäällikkö Pekka Kärkkäinen, yritystutkija Pekka Stjerna -Kuopion työvoimatoimisto, johtaja Matti Leppänen, -Kuopion yliopisto, rehtori Matti Uusitupa

4 3 -Savonia-ammattikorkeakoulu, rehtori Veli-Matti Tolppi, kehittämispäällikkö Pauli Seppänen -Savon koulutuskuntayhtymä, johtaja Markku Rissanen ja suunnittelujohtaja Esko Luoma -Pohjois-Savon liitto, vs. maakuntajohtaja Jussi Huttunen -Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, toimitusjohtaja Hannu Janhunen -Kuopion Matkailupalvelu Oy, matkailupäällikkö Heikki Kähärä -Kuopion kaupungin maaseutupalvelut,maaseutupäällikkö Juha Nykänen 1.1 Kuopion strategia Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa Kuopion visio 2012 UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopion strategiset päämäärät Kuopion on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopion kuntatalous on tasapainossa Elinkeinopoliittiset tavoitteet Kuopion kaupungin tavoitteena on vahvistaa elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten yritysten kasvua ja kehittymistä sekä luoda kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille.

5 1.2 Siilinjärven strategia 4 Siilinjärven kunnan strategia 2015 on hyväksytty kunnanvaltuustossa joulukuussa Siilinjärven visio 2015 Siilinjärvi on kehittyvä kunta menestyvällä Kuopion seudulla. Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen asuinja yrityskunta. Kuopion menestys luo perustan jokaisen seudun kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion seudun kuntien kanssa ja on avoin uudelle yhteistyölle myös pienempien lähikuntien kanssa. Visio saavutetaan toimimalla aktiivisesti palveluprosessien ja palveluiden uudistamisessa, harjoittamalla aktiivista seutu- ja kuntayhteistyötä ja rohkeaa kasvupolitiikkaa ja kehittämällä yritystoimintaa. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi yritysten toimintaedellytysten edistäminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa Kilpailukykyä seutuyhteistyöstä: Seutuyhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona Osaavan työvoiman varmistaminen: Siilinjärvi käyttää yhteistyösuhteitaan riittävien ja oikein kohdistuvien koulutuspaikkojen järjestämiseksi sekä vastaa työntekijöiden asunto- ja palvelutarpeisiin

6 1.3 Maaningan strategia 5 Maaningan kunnan strategia 2012 on hyväksytty kunnanvaltuustossa kesäkuussa Maaningan visio 2012 Maaningan kunta on yhteistyöhaluinen, muutoksiin valmis sekä nopeasti ja joustavasti toimiva kunta. Kunnan talous on tasapainossa. Maaninka panostaa asuinkuntastrategiaan, jossa korostuu tonttipolitiikka sekä asukkaiden palvelut. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Maaningan kunnan kestävän elinkeinopolitiikan kehittäminen perustuu yritysten kunnassa pysyvyyteen sekä työvoiman saatavuuteen paikkakunnalta. Painopisteenä on teollisuuden ja matkailun kehittäminen sekä olemassa olevan yritystoiminnan kehittymisen kannustaminen 1.4 Karttulan strategia Karttulan kunnan strategia on hyväksytty kunnanhallituksessa syyskuussa Karttulan visio 2010 Karttula on Kuopion seutukuntaan kuuluva elinkeinoelämältään vireä kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen laadukkaat peruspalvelut ja luonnonkauniin asuinympäristön. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Aktiivinen elinkeinopolitiikka on yrittäjälähtöisen toiminnan tukemista ja uusien tukimuotojen käyttöön ottamista. Kunnan menestymisen ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää saada kuntaan uusia yrityksiä ja teollisia työpaikkoja, unohtamatta olemassa olevien yritysten liiketoimintojen laajentumisia ja niiden tuomia uusia työpaikkoja. Elinkeinojen vahvistaminen on osa talouden ja elinvoimaisuuden vahvistamista. Yhteistyötä elinkeinojen vahvistamiseksi tehdään Kuopion seutukunnan ja koko maakunnan kanssa.

7 1.5 Kuopion seudun seutustrategia 6 Kuopion seudun kunnat ovat laatineet vuonna 2005 seutustrategian Kuopion seutu 2012, Kuopion seudun tahto ja toimet. Seutustrategian mukaan elinkeinopoliittisessa yhteistyössä keskitytään seudullisten kärkihankkeiden toteuttamiseen ja jatketaan verkostomaista yhteistyötä kuntien elinkeinopalveluista vastaavien kesken. Seudun kehittämisstrategia on päätetty uusia vuonna Kuopion kaupunki on aktiivisesti hakenut yhteistyömuotoja myös seudun ulkopuolisten kuntien kanssa. 1.6 Muut strategiat ja ohjelmat Itä-Suomi- ja Pohjois-Savo -tasolla aluekehitystoiminnan painopisteiden muodostumista ohjaavat Itä-Suomen, maakunnan ja seutukuntien, eri alojen klusteriryhmien ja muiden asiantuntijaryhmien laatimat kehittämisohjelmat ja niiden tavoitteet sekä kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Lähes jokainen alueellisen elinkeinopolitiikan toimija on laatinut omat strategiansa ja toimenpideohjelmat, joiden toteuttamisesta ne vastaavat omilla päätöksillään. Strategioita ohjaavat kunkin organisaation taustatahot ja rahoittajat. Toimijoiden välillä on ollut hyvä keskusteluyhteys strategioiden laadintaprosesseissa ja kukin toimija on saanut osallistua tavoitekeskusteluihin. Kuopion kaupunki ja seudun kunnat ovat olleet aktiivisesti mukana linjaamassa näitä strategioita. Vuonna 2007 alkaneen rakennerahasto-ohjelman valmistelutyössä ao. strategiat ovat olleet yhteisten näkemysten lähtökohtana. Kunnat eivät voi siten pelkästään omista lähtökohdistaan tehdä strategioitaan. Kuopion seudun elinkeinostrategiassa sovelletaan muita strategioita niiltä osin, kun toimenpiteet ovat kuntien päätettävissä. Seuraavana on esimerkkejä aluekehittämiseen liittyvistä strategioista ja ohjelmista. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma Pohjois-Savon maakuntaohjelma Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Itä-suomen EU-ohjelma Osaamiskeskusohjelma Aluekeskusohjelma Kansallinen suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelma Itä-Suomen osaamisen kehittämisohjelma Itä-Suomen innovaatiostrategia Itä-Suomi -ohjelma Paras-hanke Kuopion seudun seutustrategia Kuopion kaupungin palvelustrategia Terve Kuopio ohjelman strategia

8 Kuopion kaupungin kansainvälistymisstrategia Kuopion seudun viestintästrategia Kuopion yliopiston strategia Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehittämisen strategia Savonia ammattikorkeakoulun strategia Savon koulutuskuntayhtymän strategia Pohjois-Savon aikuiskoulutuksen alueellinen toimenpideohjelma Pohjois-Savon klusteriohjelmat Pohjois-Savon ja Kuopion seudun työllisyysstrategiat 7 2. KUOPION SEUDUN ELINKEINOELÄMÄN KEHITYS 2.1 Elinkeinorakenne, työpaikkojen, liikevaihdon ja palkkasumman kehitys Kuopion seudulla on noin yritystä, joista Kuopiossa n , Siilinjärvellä n. 800, Karttulassa ja Maaningalla molemmissa on n Kuopion seudulla oli vuonna 2004 yhteensä työpaikkaa (Tilastokeskus). Työpaikoista 83 prosenttia sijaitsee Kuopiossa, 13 prosenttia Siilinjärvellä ja loput jakautuvat Maaningan ja Karttulan kesken. Kuopion seudun työpaikat vuonna 2004 Siilinjärvi 13 % Karttula 2 % Maaninka 2 % Kuopio 83 % Lähde: Tilastokeskus Kuva : Kuopion seudun työpaikat Suurten kasvukeskusten tapaan Kuopion seudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja tunnusomaista on sen palveluvaltaisuus. Tyypillinen piirre on myös yritysten suuntautuneisuus vahvasti kotimaan markkinoille. Kuopion seudun yritysten liikevaihdosta noin 10 prosenttia on viimeisten vuosien aikana kertynyt viennistä.

9 8 Talouden ja teollisuuden globalisaatio sekä yritysten omistusrakenteessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet myös Kuopion seudulla yritystoiminnan kehittymiseen ja sen muuntumiseen. Aina nämä muutokset eivät ole olleet myönteisiä yritysten etsiessä yhä kilpailukykyisempiä toimintaympäristöjä. Elinkeinorakenteen monipuolisuudella on kuitenkin vuosien varrella ollut myönteistä merkitystä Kuopion seudulle. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että seutu on säästynyt mm. toimialarakenteen rakennemuutoksista varsin vähäisin vaurioin muihin vertailuseutuihin nähden. Kuopion seudun työpaikat toimialoittain 2004 Työpaikkoja yhteensä L-Q Yhteiskunnalliset palvelut. ; X Toimiala tuntematon ; 731 A-B Maa- ja metsätalous ; 1599 C Mineraalien kaivu ; 130 D Teollisuus ; 5426 E Sähkö-, kaasuja vesihuolto ; 432 F Rakentaminen ; 3442 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. ; 7122 Lähde: Tilastokeskus J-K Rahoitustoiminta ym. ; 6977 I Kuljetus, varastointi ja tietoliik. ; 3383 Kuva : Kuopion seudun työpaikat toimialoittain vuonna 2004 Kuopion seudun työpaikkakehitys on ollut erittäin myönteinen viimeisten vuosien aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuosina keskimääräinen työpaikkakasvu seudulla on ollut noin 800 työpaikkaa / vuosi. Tämä myönteinen kehitys on jatkunut myös tämän jälkeen. Vuosina Kuopion nettotyöpaikkalisäys oli yli 1800 työpaikkaa. Kuopion suhteellinen työpaikkakehitys on ollut lähes yhtä nopeaa kuin Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seuduilla. Työpaikkojen lisääntyminen on keskittynyt Kuopion seudulla pääsääntöisesti Kuopioon.

10 9 Työpaikkamuutos (%) vertailuseuduilla vuosina Jyväskylän Tampereen Oulun Kuopion Joensuun Kotkan-Haminan Helsingin Lappeenrannan Turun Vaasan Porin Lahden 0,4 1,3 1,3 1,8 2,0 2,5 3,4 4,1 5,3 6,6 6,5 6,7 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Lähde: Tilastokeskus Kuva: Työpaikkamuutos (%) vertailuseutukunnilla vuosina Vuonna 2005 Kuopion seudulla yritysten liikevaihto oli yhteensä 4,1 miljardia euroa. Seudun yritysten liikevaihdosta 40 % kertyy kaupan toimialalta ja 22 % teollisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan Kuopion seudulla yritysten liikevaihto kasvoi vuosina koko maata hieman nopeammin. Vuonna 2005 kasvu jatkui lähellä koko maan keskimääräistä. Kaikki toimialat yhteen lukien liikevaihdon kehitys on ollut 28 prosenttia kuluneen kauden aikana. Liikevaihdolla mitattuna Kuopion seudun toimialoista ovat vuosina nopeimmin kasvaneet liike-elämän palvelut ( 47 %), kauppa (33 %) ja rakentaminen (29 %). Kuopion seudun liikevaihdon jakautuminen toimialoittain v Ravitsemistoim. 8 % Liike-elämä 7 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 2 % Teollisuus 22 % Liikenne 7 % Kauppa 40 % Rakentaminen 11 % Tietojenkäsittely 3 % Lähde: Tilastokeskus Kuva :Kuopion seudun liikevaihdon jakautuminen toimialoittain vuonna 2005

11 10 Kuopion seudun maatilatalouden kokonaistulo oli v miljoonaa euroa (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Kuopion seudulla yritysten maksaman palkkasumman kasvu on ollut jo useana vuonna nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Palkkasumma on kasvanut n. 5 % vuosittain. Palkkasumman kehitys Kuopion seudulla ja koko maassa, kaikki toimialat Kuopio 60 Koko maa Lähde: Tilastokeskus Kuopion vahva kasvu heijastuu alueen muihin kuntiin ja palvelee mm. naapurikuntien asuinkuntastrategioita. Kuopion työpaikkaomavaraisuus on prosenttia, Siilinjärven 71,5, Maaningan 70,4 ja Karttulan 62,3 prosenttia. Työssäkäyntiliikenne on lisääntynyt Kuopion seudulla viime vuosina. Kuopioon päin pendelöidään runsaasti ja vuonna 2004 Kuopion nettopendelöinti oli lähes 4000 henkilöä. Kuopiossa kävi töissä n henkilöä ympäröivistä kunnista. Kuva : Kuopion työpaikkaliikenne vuonna 2004

12 11 Työttömien määrä on vähentynyt Kuopion seudulla lamavuosien jälkeen tasaisesti. Työttömyysaste vuonna 2006 oli keskimäärin 10,9 prosenttia. Vuonna 1994 työttömyysaste oli yli 21 prosenttia. Kuopion ja vertailuseutujen työttömyysaste syyskuussa 2007 Koko maa 7,4 % Vaasan Helsingin 5,2 5,6 Turun 6,7 Tampereen 7,4 Kuopion Oulun Kotka-Haminan Lahden Lappeenrannan 9,1 9,2 9,4 9,9 9,9 Porin Jyväskylän 10,1 10,6 Joensuun 12,2 Lähde: Työministeriö 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 % 2.2 Kuopion seudun yritysten viennin kehitys Kaupunkien ja kaupunkiseutujen yritysten viennin määrä ja kehitys on riippuvainen kunkin paikkakunnan elinkeinorakenteesta. Elinkeinorakenteet ja perusyrityskanta ovat seurausta mm. vuosikymmenten kehityksestä, kuntien maantieteellisestä sijainnista sekä suurimpien yritysten omistuksellisista ja liiketoiminnallisista sijoittumisstrategioista.

13 12 Vientimääriin vaikuttaa myös merkittävästi paikkakuntien suurimpien yritysten kausittainen viennin kehitys. Suurten yritysten vienti heijastaa merkittävästi myös niiden alihankkijoiden välilliseen vientiin. Ajantasaisten ja kattavien vientitilastojen saanti on osoittautunut hankalaksi. Tilastokeskus tilastoi kunnittain pelkästään teollisuuden viennin. Tilastokeskuksen suhdannepalvelusta seudut ovat voineet ostaa ns. liiketoiminnan kausikuvaajatilastoja. Seutujen erikseen ostamat tiedot eivät ole julkisia. Tilastokeskuksen tilastoissa on kirjaamisongelmia erityisesti monitoimipaikkaisten yritysten osalta sekä välillisen viennin kirjautumattomuuden vuoksi. Tilastokeskuksen antaman selvityksen mukaan osa tilastokeskuksen tilastoista pohjautuu tietoihin, jotka kerätään suoraan yrityksiltä. Tällöin vienti kohdistuu ainoastaan toimipaikkaan, josta tuote lähtee vientiin. Tämä aiheuttaa ongelmia viennin kuvaamisessa sellaisissa yrityksissä, joissa ennen lopputuotteen vientiä tapahtuu välituotantoa useammassa toimipaikassa. Samoin vientitieto vääristyy, jos yrityksen vienti tapahtuu erillisen toimipaikan kautta, kun itse tuotanto tapahtuu aivan muualla. Tilastokeskuksen suhdannepalvelussa käytetään menetelmää, jossa maksuvalvonta-aineistosta saatu yrityksen vientitieto alueellistetaan toimipaikkatasolle toimipaikkojen ilmoittaman liikevaihdon osuudella. Menetelmä ottaa huomioon eri toimipaikkojen arvonlisäyksen lopulliseen vientituotteeseen. Em. seikoista johtuen tilastojen välillä on suuriakin eroja. Usein vientiä harjoittavilla yrityksillä on toimipaikka tai toimipaikkoja viennin logistiikan kannalta keskeisissä paikoissa, jotka läpilaskuttavat viennin. Suomessa viennistä 85 % kertyy teollisilta toimialoilta ja 14 % palvelualoilta sekä loppuosa yksittäisiltä toimialoilta. Palvelualojen vienti koostuu kaupan, liikenteen ja liikeelämän palvelualoilta.

14 Teollisuuden viennin määrä vertailukaupungeissa ja -seuduilla vuonna Kuopion kaupunki M Kuopion seutu M Joensuun kaupunki M Joensuun seutu M Jyväskylän kaupunki M Jyvässeutu M Viennin määrästä suurimpien yritysten osuus on hallitseva. Yrityskohtaisia vientitietoja ei ole käytettävissä, mutta eri lähteistä koottujen tietojen ja arvioiden perusteella suurimpia viejiä ovat Jyvässeudulla M-real Oy (kaksi paperikoneyksikköä), Metso Paper, Moventas Oy ja Alteams. Joensuun seudun suurimmat viejät ovat olleet Perlos, Kesla Oy, Assa Abloy ja John Deere. Kuopiossa suurimmat viejät ovat Karelia-Upofloor -konserni, Bella- Veneet Oy, Junttan Oy, Powerflute Oy ja Kemphos Oy. Todettakoon, että esim. Metso Paperin liikevaihto on n. 1,9 miljardia euroa, Perlos konsernin 614 miljoonaa euroa ja Powerlute Oy:n (Savon sellu ) liikevaihto 86 miljoonaa euroa. Seutujen suurimpien yritysten vienti edustanee lähes 90 % kaikkien yritysten viennistä. Tämä selittääkin valtaosin erot seutukuntien välillä. Vientiyrityksiä Kuopion kaupungin yritysrekisterikyselyn perusteella on Kuopiossa 172. Joensuusta ja Jyväskylästä vastaavaa tietoja ei ole saatavissa. Mutta Pohjois-Karjalassa on n. 150 vientiyritystä ja Keski-Suomessa n. 170.

15 Teollisuuden toimialojen (C, D, E) viennin kehitys kunnittain Lähde: Tilastokeskus Joensuu Tampere Oulu Jyväskylä Kuopio Teollisuuden toimialojen (C, D, E) viennin kehitys Kuopiossa, Joensuussa ja Jyväskylässä Jyväskylä Joensuu Kuopio 0 Lähde: Tilas tokeskus Vuonna 2006 Tilastokeskuksen suhdannepalvelun mukaan Kuopion seudun yritysten viennin kokonaismäärä oli 552,6 miljoonaa euroa vuonna Kuopion seutukunnan vienti kasvoi tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2006 kokonaisuudessaan 16,5 prosenttia, joka on yli kymmenen prosenttiyksikköä nopeampi kasvuvauhti kuin vuonna Nopeinta kasvu oli toisella vuosineljänneksellä, jolloin vienti ylitti edellisvuoden vastaavan ajanjakson viennin 20,2 prosentilla.

16 15 Eräiden teollisuuden toimialojen viennin kehitys Kuopion seudulla , Koko metalli , Kemia 21-22, Paperi ,361, Puu Lähde: Tilastokeskus Puuteollisuuden ( toimialat 20, 361) vienti on kääntynyt kasvuun vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Kolmannella vuosineljänneksellä se kasvoi 16,77 prosenttia ja neljännellä 21,42 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Paperiteollisuudessa ja kustantamisessa (21-22) kasvu oli vauhdikasta, ja vienti ylsi vuoden 2006 viimeisellä vuosineljänneksellä 46,5 prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Vuositasolla kasvu oli 23,6 prosenttia. Kemianteollisuudessa (24-26) vienti supistui vuonna ,6 prosenttia. Tammi-maaliskuussa kasvua oli vielä yli 14 prosenttia, mutta huhtikesäkuussa vienti supistui yli 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Loppuvuoden kemianteollisuuden vienti oli hienoisessa laskussa. Metalli-, konepaja-, sähkö- ja kulkuneuvoteollisuudesta koostuvan toimialaryhmän viennille (27-35) vuosi 2006 merkitsi vahvan kasvun jatkumista. Vuositasolla kasvu ylitti 27 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu ylitti 40 prosenttia. Kasvuprosentit pienenivät neljänneksittäin, ja viimeisellä neljänneksellä kasvu oli 16,68 prosenttia. Toimialaryhmän alatoimialoista metalli- ja koneteollisuus (27-29) sekä koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen (29, 34-35) valmistus jatkoivat vahvaa kasvua. Sähkötekninen ala yhdistettynä tietojenkäsittelypalveluilla (30-33, 72) kasvoi vuonna ,4 prosenttia,

17 2.3 Toimialoittainen kehitys Kauppa 16 Kuopion seudulla työskenteli kaupan alalla noin 4500 henkilöä vuonna Vähittäiskaupan palveluksessa heistä työskenteli lähes 60 prosenttia, tukkukaupassa vajaa 20 prosenttia. Työpaikkojen kehitys on ollut alalla jo useita vuosia positiivinen. Kaupan nimellinen liikevaihto kasvoi 33 prosenttia vuosina Vuonna 2005 kaupan liikevaihto oli yhteensä 1.6 miljardia euroa. Kuopion seudulla kaupan toimiala on kehittynyt voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Seudulle on saatu uusia toimijoita ja näyttää siltä, että kehitys jatkuu myönteisenä myös tulevina vuosina. Kaupan kasvun ja uusien toimijoiden tulon esteenä on jo niukkuus sopivista kauppapaikoista ja tonteista. Kaupan alan rakentaminen on keskittynyt ensisijassa Kuopioon. Teollisuus Teollisuus muodostaa seudun työpaikoista noin 10 prosenttia. Vuoden 2004 lopussa teollisuudessa oli työpaikkaa. Vuonna 2005 teollisuuden liikevaihto oli 871 miljoonaa euroa, josta n. 40 prosenttia koostui viennistä. Liikevaihdolla mitattuna teollisuuden suurimmat toimialat Kuopion seudulla ovat kemia 28 %, puu- ja paperi 28 % ja metalli 22 %. Teollisuuden toimialoista metalliteollisuus on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana Kuopion seudulla. Vuonna 2005 toimialan liikevaihto oli n. 200 miljoonaa euroa. Vuoden 2000 tilanteesta metalliteollisuuden nimellinen liikevaihto on kasvanut 53 prosenttia vuoteen Vastaavana aikana viennin nimellinen arvo on kasvanut alueella 80 prosenttia. Alalla työskenteli vuonna 2004 n henkilöä. Suurimpia metalliteollisuuden yrityksiä seudulla ovat mm. Junttan Oy, Hydroline Oy ja Samesor Oy. Puunjalostusteollisuuden liikevaihto vuonna 2005 oli 111 miljoonaa euroa, josta 37 prosenttia kertyi viennistä. Alalla työskenteli noin 1100 henkilöä vuonna Suurimpia yrityksiä ovat Fenestra Oy, Karelia-Upofloor Oy, ja Vest-Wood Suomi Oy. Elintarviketeollisuus on myös vahva toimiala Kuopion seudulla. Elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2005 oli n. 123 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 alalla työskenteli n. 850 henkilöä. Elintarviketeollisuuden merkittävimpiä yrityksiä ovat mm. Atria Oyj, VIP- Juicemaker Oy ja Apetit Kala Oy. Kemianteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2005 n. 250 miljoonaa euroa, josta viennin osuus n. 27 %. Vuonna 2004 Kuopion seudulla kemianteollisuudessa työskenteli n. 790 henkilöä. Suurin yritys on lannoitteita ja fosforihappoa valmistava Kemphos Oy Siilinjärvellä, joka työllistää alihankkijoineen n. 550 työntekijää. Kemphos Oy suunnittelee uuden fosfaattikaivoksen avaamista ja fosfaattiesiintymän hyödyntämistä pitkälle tulevaisuuteen.

18 Viime vuosina teollisuuden työpaikat ovat kuitenkin laskeneet Kuopion seudulla, mikä on ollut hyvin tyypillistä koko Suomessa. Viime vuosina teollisuuden rakenteellinen muutos on vaikuttanut vähentävästi mm. UPM Kymmenen, Fenestran, Powerflute Oy Savon Sellun ja Atrian teollisuuden työpaikkoihin seudulla. Teollisuuden työpaikkojen muutos vertailuseuduilla vuosina Joensuun Tampereen Kotkan-Haminan Kuopion Jyväskylän Lappeenrannan Vaasan Lahden Porin Oulun Turun Helsingin Lähde: Tilastokeskus Kuva :teollisuuden työpaikkojen muutos seutukunnilla vuosina Rakentaminen Rakentaminen on ollut vilkasta Kuopion seudulla viimeisten vuosien aikana. Rakennusalan nimelliskasvu oli vuosina yhteensä 29 prosenttia. Vuonna 2005 rakentamisen liikevaihto oli 454 miljoonaa euroa. Ala työllistää n työntekijää. Rakentamisen painopiste on keskittynyt Kuopioon ja Siilinjärvelle. Uusia teollisuustiloja on rakennettu viime aikoina runsaasti Kuopiossa ja osittain myös Siilinjärvellä. Toimistotilarakentaminen on keskittynyt pääsääntöisesti Kuopioon tiedelaakson alueelle. Liiketilarakentaminen on myös Kuopion seudulla ollut poikkeuksellisen vilkasta. Liiketilarakentaminen on keskittynyt seudulla Kuopion keskustaan, Leväselle ja Kolmisopen alueelle. Asuinrakentamisessa kerrostalorakentaminen on keskittynyt Kuopioon ja osittain myös Siilinjärvelle. Maaninka ja Karttula täydentävät hyvin seudun omakotitalorakentamista tonttitarjonnallaan. Majoitus- ja ravitsemustoiminta Kuopion asema matkailukaupunkina on vahva. Kuopio on yksi suositummista matkailukohteista Suomessa. Matkailun kehitys on ollut tasaista. Matkailijoiden yöpymiset Kuopiossa ovat vaihdelleet yöpymisen välillä. Kaikista yöpymistä 75 prosenttia liittyy vapaa-aikaan. Majoitus- ja ravitsemusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2005 oli noin 100 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut hitaasti ja vuosina

19 18 liikevaihdon nimellinen arvo kasvoi yhteensä 13 prosenttia. Ala työllistää noin 1100 henkilöä. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Vuonna 2005 kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 290 miljoonaa euroa. Vuosina liikevaihdon nimelliskasvu oli yhteensä 16 prosenttia. Toimialalla työskenteli yhteensä henkilöä vuonna Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut sisältävät mm. kiinteistöalan, tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuksen ja kehittämisen sekä muun liike-elämää palvelevan toiminnan. Toimialan kasvu on ollut yli 50 % 2000-luvulla. Alan liikevaihto vuonna 2005 oli noin 400 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan alalla työskenteli runsaat henkilöä vuonna Maaseudun yritystoiminta Kuopion seudun yrityksistä n. 16 % sijoittuu maaseudulle. Vuonna 2004 maaseutuyrityksiä oli 836, niissä oli henkilöstöä 1222 ja tukkuhintaindeksillä korjattu liikevaihto oli 134 miljoonaa euroa. Kaikilla näillä indikaattoreilla mitattuna maaseutuyritysten kehitys on ollut Kuopion seudulla viime vuosina positiivinen. Seudun vahvimmat klusterit Yritystoimintaa ja elinkeinorakennetta on edellä esitelty toimialoittain tilastokeskuksen luokitusten mukaisesti. Elinkeinoelämän sektoreista puhuttaessa klusterikäsitteet ja muut toimialoja eri tavoin yhdistävät käsitteet ovat yleisiä. Seuraavaksi tarkastellaan Kuopion seudun uusia kehittyviä hyvinvointi- ja informaatiosektoreita, koska ne ovat työpaikkamääriltään seudun vahvimmat klusterit. Niiden lisäksi merkittäviä klustereita ovat elintarvike, metsä ja metalli. Hyvinvointisektori Työpaikkamäärällä mitattuna hyvinvointisektori on vahva ala seudulla. Hyvinvointisektorin työpaikkamäärä seudulla vuonna 2005 oli yhteensä , kun lukuun lasketaan kuuluvaksi Kuopion seudun osaamiskeskusalat terveydenhuollon teknologia, lääkekehitys ja agrobiotekniikka, hyvinvointialan koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näistä valtaosa, runsaat työpaikkaa on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Alan opetus käsittää kaikkiaan 800 ja tutkimus 450 työpaikkaa. Osaamiskeskusaloilla seudulla toimii noin 80 yritystä ja vuonna 2005 työpaikkamäärä oli n Vuonna 2005 koko Pohjois-Savossa hyvinvointiosaamisalojen liikevaihto oli yhteensä n. 35,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa koostui kuopiolaisista yrityksistä.

20 Informaatiosektori 19 Kuopion seudun informaatiosektorilla työskenteli noin 3400 henkilöä vuonna Seudun työpaikat ovat keskittyneet pääsääntöisesti Kuopioon. ITC-työpaikoista 60 prosenttia oli sisältötuotannossa, 38 prosenttia palvelutuotannossa ja loput 2 prosenttia tavaratuotannossa. Kuopion seudun ITC-työpaikat lisääntyivät voimakkaasti 1990 luvun loppupuolella. Tämä johtuu alueella toimineiden yritysten orgaanisesta kasvusta, mutta myös suurelta osin aktiivisesta yrityshankinnasta. Alan osuus kaikista Kuopion seudun työpaikoista on 7 prosenttia. Vuosina toimialan liikevaihto kaksinkertaistui. Vuonna 2005 liikevaihtoa kertyi 102 miljoonaa euroa. 3. SEUDUN KUNTIEN TOTEUTTAMA ELINKEINOPOLITIIKKA Kuopion seudun kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisessa ja elinkeinotoimen organisoitumisessa on suuria eroja johtuen mm. kuntien koosta, käytettävissä olevista resursseista sekä erilaisista elinkeinojen kehittämisedellytyksistä. Kuopio on seudun veturi, josta hyötyvät monessa suhteessa myös seudun kunnat ja koko maakunta. Kuopion kaupunki on panostanut elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentamiseen ja yritysten kehittämiseen poikkeuksellisen mittavasti verrattuna muihin kaupunkeihin Suomessa. Myös Siilinjärvi on panostanut elinkeinojen kehittämiseen. Maaningalla ja Karttulalla on erilaiset lähtökohdat yritystoiminnan kehittymiseen ja resurssit on mitoitettu niiden mukaisesti. 3.1 Kuopion kaupungin elinkeino-organisaatiot ja resurssit Kuopion kaupungin elinkeinopolitiikan toimeenpanosta vastaavat Kuopion kaupungin yrityspalvelu ja Kuopion kaupungin konserniyhtiö Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, jonka vähemmistöosakkaana on Siilinjärven kunta. Kaupungin kokonaan omistama Kuopion Matkailupalvelu Oy on keskittynyt matkailualan strategiseen kehittämiseen ja matkailumarkkinointiin. Kuopion kaupungin yrityspalvelu Yrityspalvelun tehtävät ovat: elinkeinopolitiikan koordinointi elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen yritysten kehittämishankkeiden aktivointi yritysten investointi-, toimitila- ja kehittämishankkeiden valmistelu, rahoitus ja toimeenpano yrityshankinta

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutusten arviointi ELINKEINOT, MAATALOUS- JA LOMAHALLINTO

Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutusten arviointi ELINKEINOT, MAATALOUS- JA LOMAHALLINTO Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutusten arviointi ELINKEINOT, MAATALOUS- JA LOMAHALLINTO Työryhmän loppuraportti 3.12.2007 1 Karttulan ja Kuopion kuntaliitosselvitys elinkeinojen sekä maatalous-

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot