KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIA"

Transkriptio

1 Lähde: Sisäasiainministeriö/Genimap KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIA Kaupunginvaltuusto Kuopion kaupunki Yrityspalvelu

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Kuopion strategia Siilinjärven strategia Maaningan strategia Karttulan strategia Kuopion seudun seutustrategia Muut strategiat ja ohjelmat KUOPION SEUDUN ELINKEINOELÄMÄN KEHITYS Elinkeinorakenne, työpaikkojen, liikevaihdon ja palkkasumman kehitys Toimialoittainen kehitys SEUDUN KUNTIEN TOTEUTTAMA ELINKEINOPOLITIIKKA Kuopion kaupungin elinkeino-organisaatiot ja resurssit Seudun muiden kuntien elinkeino-organisaatiot ja resurssit Yrityspalveluorganisaatiot ja muut alueellisen elinkeinopolitiikan toimijat MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUOPION SEUDUN ELINKEINOPOLITIIKAN TULEVA KEHITTÄMINEN Kuntien rooli alueellisen elinkeinopolitiikan toteuttamisessa Elinkeinopoliittinen visio ja strategiset päämäärät KUOPION SEUDUN KILPAILUKYKYTEKIJÄT Kasvua edistävä infrastruktuuri Yritystontit Toimitilat Logistiikka, liikennejärjestelmät ja tietoliikenne Eri toimialojen ja strategisten klustereiden kehittäminen Toiminta- ja innovaatioympäristön kehittäminen Yrityshankinta Yritystoiminnan kehittäminen Kansainvälistymisen edistäminen Yritysten perustamisen edistäminen Osaavan työvoiman saatavuus Asuin- ja elinympäristö ELINKEINOPOLITIIKAN SEUDULLINEN TOIMINTAMALLI...52

3 2 1. KUOPION SEUDUN ELINKEINOSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Kuopion seudun kunnat Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula ovat päättäneet laatia yhteisen elinkeinostrategian. Kuntien elinkeinotoimet ovat tehneet jo vuosia tiivistä yhteistyötä elinkeinoasioissa. Yhteisellä elinkeinostrategiatyöllä ja voimavaroja yhdistämällä etsitään keinoja entistä kilpailukykyisemmän seudun kehittämiseksi. Kuopion seudun elinkeinostrategia pohjautuu kuntien päästrategioiden tavoitteisiin. Jokaisella seudun kunnalla on omat kuntastrategiansa. Elinkeinoasiat on sisällytetty päästrategiaan Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Maaningalla ja Karttulalla on erilliset elinkeinostrategiat. Lisäksi kuntien talousarvioissa on vuosittain määritelty elinkeinoelämän kehittämisen toimenpiteet ja määrärahat. Kuopion seudun elinkeinostrategiassa kuvataan elinkeinojen kehittämisen toimintaympäristöä ja verkostoja sekä yhteisiä näkemyksiä tarvittavista toimenpiteistä seutu- ja kuntatasolla. Strategiassa keskitytään kuntien vaikutuspiirissä oleviin elinkeinojen kehittämistoimiin. Kuopion seudun elinkeinostrategiaa ovat olleet laatimassa Kuopion kaupungin yrityspalvelun henkilöstö, Siilinjärven yritysasiamies Heikki Simonen ja Kuopion yrittäjät ry:n puheenjohtaja Sirpa Koponen. Strategiatyössä on huomioitu vuosien varrella yrityksiltä ja sidosryhmiltä saatuja palautteita ja kehittämisehdotuksia. Elinkeinostrategialuonnos on ollut Kuopion seudun työvaliokunnassa , jonka jälkeen käynnistettiin kuntakohtaiset keskustelut kuntien johdon kanssa. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous on käsitellyt asiaa Strategialuonnos on esitelty Kuopion seudun kilpailukykytyöryhmässä Keskusteluja on käyty marraskuussa 2006 keskeisten sidosryhmien kanssa. Kommentit on pyydetty seuraavilta henkilöiltä: -Siilinjärven kunta, kunnanjohtaja Jouni Mutanen -Karttulan kunta, kunnanjohtaja Matti Raatikainen -Maaningan kunta, vt. kunnanjohtaja Mirja Korhonen -Savon Yrittäjät ry, puheenjohtaja Seppo Karvinen ja toimitusjohtaja Eino Fagerlund -Siilinjärven Yrittäjät ry, puheenjohtaja Petteri Virranta ja hallituksen jäsen Marjaana Pitkänen -Kuopion kauppakamari, puheenjohtaja Ossi Saksman ja toimitusjohtaja Matti Niiranen -SAK, Pohjois-Savon aluejohtaja Raimo Laulainen -Finnvera Oyj, aluejohtaja Pauli Tengvall -Te-keskus, johtaja Jaakko Kekoni, osastopäällikkö Jorma Hyvärinen, kehittämispäällikkö Pekka Kärkkäinen, yritystutkija Pekka Stjerna -Kuopion työvoimatoimisto, johtaja Matti Leppänen, -Kuopion yliopisto, rehtori Matti Uusitupa

4 3 -Savonia-ammattikorkeakoulu, rehtori Veli-Matti Tolppi, kehittämispäällikkö Pauli Seppänen -Savon koulutuskuntayhtymä, johtaja Markku Rissanen ja suunnittelujohtaja Esko Luoma -Pohjois-Savon liitto, vs. maakuntajohtaja Jussi Huttunen -Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, toimitusjohtaja Hannu Janhunen -Kuopion Matkailupalvelu Oy, matkailupäällikkö Heikki Kähärä -Kuopion kaupungin maaseutupalvelut,maaseutupäällikkö Juha Nykänen 1.1 Kuopion strategia Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa Kuopion visio 2012 UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopion strategiset päämäärät Kuopion on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopion kuntatalous on tasapainossa Elinkeinopoliittiset tavoitteet Kuopion kaupungin tavoitteena on vahvistaa elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten yritysten kasvua ja kehittymistä sekä luoda kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille.

5 1.2 Siilinjärven strategia 4 Siilinjärven kunnan strategia 2015 on hyväksytty kunnanvaltuustossa joulukuussa Siilinjärven visio 2015 Siilinjärvi on kehittyvä kunta menestyvällä Kuopion seudulla. Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen asuinja yrityskunta. Kuopion menestys luo perustan jokaisen seudun kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion seudun kuntien kanssa ja on avoin uudelle yhteistyölle myös pienempien lähikuntien kanssa. Visio saavutetaan toimimalla aktiivisesti palveluprosessien ja palveluiden uudistamisessa, harjoittamalla aktiivista seutu- ja kuntayhteistyötä ja rohkeaa kasvupolitiikkaa ja kehittämällä yritystoimintaa. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi yritysten toimintaedellytysten edistäminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa Kilpailukykyä seutuyhteistyöstä: Seutuyhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona Osaavan työvoiman varmistaminen: Siilinjärvi käyttää yhteistyösuhteitaan riittävien ja oikein kohdistuvien koulutuspaikkojen järjestämiseksi sekä vastaa työntekijöiden asunto- ja palvelutarpeisiin

6 1.3 Maaningan strategia 5 Maaningan kunnan strategia 2012 on hyväksytty kunnanvaltuustossa kesäkuussa Maaningan visio 2012 Maaningan kunta on yhteistyöhaluinen, muutoksiin valmis sekä nopeasti ja joustavasti toimiva kunta. Kunnan talous on tasapainossa. Maaninka panostaa asuinkuntastrategiaan, jossa korostuu tonttipolitiikka sekä asukkaiden palvelut. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Maaningan kunnan kestävän elinkeinopolitiikan kehittäminen perustuu yritysten kunnassa pysyvyyteen sekä työvoiman saatavuuteen paikkakunnalta. Painopisteenä on teollisuuden ja matkailun kehittäminen sekä olemassa olevan yritystoiminnan kehittymisen kannustaminen 1.4 Karttulan strategia Karttulan kunnan strategia on hyväksytty kunnanhallituksessa syyskuussa Karttulan visio 2010 Karttula on Kuopion seutukuntaan kuuluva elinkeinoelämältään vireä kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen laadukkaat peruspalvelut ja luonnonkauniin asuinympäristön. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Aktiivinen elinkeinopolitiikka on yrittäjälähtöisen toiminnan tukemista ja uusien tukimuotojen käyttöön ottamista. Kunnan menestymisen ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää saada kuntaan uusia yrityksiä ja teollisia työpaikkoja, unohtamatta olemassa olevien yritysten liiketoimintojen laajentumisia ja niiden tuomia uusia työpaikkoja. Elinkeinojen vahvistaminen on osa talouden ja elinvoimaisuuden vahvistamista. Yhteistyötä elinkeinojen vahvistamiseksi tehdään Kuopion seutukunnan ja koko maakunnan kanssa.

7 1.5 Kuopion seudun seutustrategia 6 Kuopion seudun kunnat ovat laatineet vuonna 2005 seutustrategian Kuopion seutu 2012, Kuopion seudun tahto ja toimet. Seutustrategian mukaan elinkeinopoliittisessa yhteistyössä keskitytään seudullisten kärkihankkeiden toteuttamiseen ja jatketaan verkostomaista yhteistyötä kuntien elinkeinopalveluista vastaavien kesken. Seudun kehittämisstrategia on päätetty uusia vuonna Kuopion kaupunki on aktiivisesti hakenut yhteistyömuotoja myös seudun ulkopuolisten kuntien kanssa. 1.6 Muut strategiat ja ohjelmat Itä-Suomi- ja Pohjois-Savo -tasolla aluekehitystoiminnan painopisteiden muodostumista ohjaavat Itä-Suomen, maakunnan ja seutukuntien, eri alojen klusteriryhmien ja muiden asiantuntijaryhmien laatimat kehittämisohjelmat ja niiden tavoitteet sekä kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Lähes jokainen alueellisen elinkeinopolitiikan toimija on laatinut omat strategiansa ja toimenpideohjelmat, joiden toteuttamisesta ne vastaavat omilla päätöksillään. Strategioita ohjaavat kunkin organisaation taustatahot ja rahoittajat. Toimijoiden välillä on ollut hyvä keskusteluyhteys strategioiden laadintaprosesseissa ja kukin toimija on saanut osallistua tavoitekeskusteluihin. Kuopion kaupunki ja seudun kunnat ovat olleet aktiivisesti mukana linjaamassa näitä strategioita. Vuonna 2007 alkaneen rakennerahasto-ohjelman valmistelutyössä ao. strategiat ovat olleet yhteisten näkemysten lähtökohtana. Kunnat eivät voi siten pelkästään omista lähtökohdistaan tehdä strategioitaan. Kuopion seudun elinkeinostrategiassa sovelletaan muita strategioita niiltä osin, kun toimenpiteet ovat kuntien päätettävissä. Seuraavana on esimerkkejä aluekehittämiseen liittyvistä strategioista ja ohjelmista. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma Pohjois-Savon maakuntaohjelma Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Itä-suomen EU-ohjelma Osaamiskeskusohjelma Aluekeskusohjelma Kansallinen suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelma Itä-Suomen osaamisen kehittämisohjelma Itä-Suomen innovaatiostrategia Itä-Suomi -ohjelma Paras-hanke Kuopion seudun seutustrategia Kuopion kaupungin palvelustrategia Terve Kuopio ohjelman strategia

8 Kuopion kaupungin kansainvälistymisstrategia Kuopion seudun viestintästrategia Kuopion yliopiston strategia Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehittämisen strategia Savonia ammattikorkeakoulun strategia Savon koulutuskuntayhtymän strategia Pohjois-Savon aikuiskoulutuksen alueellinen toimenpideohjelma Pohjois-Savon klusteriohjelmat Pohjois-Savon ja Kuopion seudun työllisyysstrategiat 7 2. KUOPION SEUDUN ELINKEINOELÄMÄN KEHITYS 2.1 Elinkeinorakenne, työpaikkojen, liikevaihdon ja palkkasumman kehitys Kuopion seudulla on noin yritystä, joista Kuopiossa n , Siilinjärvellä n. 800, Karttulassa ja Maaningalla molemmissa on n Kuopion seudulla oli vuonna 2004 yhteensä työpaikkaa (Tilastokeskus). Työpaikoista 83 prosenttia sijaitsee Kuopiossa, 13 prosenttia Siilinjärvellä ja loput jakautuvat Maaningan ja Karttulan kesken. Kuopion seudun työpaikat vuonna 2004 Siilinjärvi 13 % Karttula 2 % Maaninka 2 % Kuopio 83 % Lähde: Tilastokeskus Kuva : Kuopion seudun työpaikat Suurten kasvukeskusten tapaan Kuopion seudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja tunnusomaista on sen palveluvaltaisuus. Tyypillinen piirre on myös yritysten suuntautuneisuus vahvasti kotimaan markkinoille. Kuopion seudun yritysten liikevaihdosta noin 10 prosenttia on viimeisten vuosien aikana kertynyt viennistä.

9 8 Talouden ja teollisuuden globalisaatio sekä yritysten omistusrakenteessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet myös Kuopion seudulla yritystoiminnan kehittymiseen ja sen muuntumiseen. Aina nämä muutokset eivät ole olleet myönteisiä yritysten etsiessä yhä kilpailukykyisempiä toimintaympäristöjä. Elinkeinorakenteen monipuolisuudella on kuitenkin vuosien varrella ollut myönteistä merkitystä Kuopion seudulle. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että seutu on säästynyt mm. toimialarakenteen rakennemuutoksista varsin vähäisin vaurioin muihin vertailuseutuihin nähden. Kuopion seudun työpaikat toimialoittain 2004 Työpaikkoja yhteensä L-Q Yhteiskunnalliset palvelut. ; X Toimiala tuntematon ; 731 A-B Maa- ja metsätalous ; 1599 C Mineraalien kaivu ; 130 D Teollisuus ; 5426 E Sähkö-, kaasuja vesihuolto ; 432 F Rakentaminen ; 3442 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. ; 7122 Lähde: Tilastokeskus J-K Rahoitustoiminta ym. ; 6977 I Kuljetus, varastointi ja tietoliik. ; 3383 Kuva : Kuopion seudun työpaikat toimialoittain vuonna 2004 Kuopion seudun työpaikkakehitys on ollut erittäin myönteinen viimeisten vuosien aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuosina keskimääräinen työpaikkakasvu seudulla on ollut noin 800 työpaikkaa / vuosi. Tämä myönteinen kehitys on jatkunut myös tämän jälkeen. Vuosina Kuopion nettotyöpaikkalisäys oli yli 1800 työpaikkaa. Kuopion suhteellinen työpaikkakehitys on ollut lähes yhtä nopeaa kuin Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seuduilla. Työpaikkojen lisääntyminen on keskittynyt Kuopion seudulla pääsääntöisesti Kuopioon.

10 9 Työpaikkamuutos (%) vertailuseuduilla vuosina Jyväskylän Tampereen Oulun Kuopion Joensuun Kotkan-Haminan Helsingin Lappeenrannan Turun Vaasan Porin Lahden 0,4 1,3 1,3 1,8 2,0 2,5 3,4 4,1 5,3 6,6 6,5 6,7 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 Lähde: Tilastokeskus Kuva: Työpaikkamuutos (%) vertailuseutukunnilla vuosina Vuonna 2005 Kuopion seudulla yritysten liikevaihto oli yhteensä 4,1 miljardia euroa. Seudun yritysten liikevaihdosta 40 % kertyy kaupan toimialalta ja 22 % teollisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan Kuopion seudulla yritysten liikevaihto kasvoi vuosina koko maata hieman nopeammin. Vuonna 2005 kasvu jatkui lähellä koko maan keskimääräistä. Kaikki toimialat yhteen lukien liikevaihdon kehitys on ollut 28 prosenttia kuluneen kauden aikana. Liikevaihdolla mitattuna Kuopion seudun toimialoista ovat vuosina nopeimmin kasvaneet liike-elämän palvelut ( 47 %), kauppa (33 %) ja rakentaminen (29 %). Kuopion seudun liikevaihdon jakautuminen toimialoittain v Ravitsemistoim. 8 % Liike-elämä 7 % Terveys- ja sosiaalipalvelut 2 % Teollisuus 22 % Liikenne 7 % Kauppa 40 % Rakentaminen 11 % Tietojenkäsittely 3 % Lähde: Tilastokeskus Kuva :Kuopion seudun liikevaihdon jakautuminen toimialoittain vuonna 2005

11 10 Kuopion seudun maatilatalouden kokonaistulo oli v miljoonaa euroa (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) Kuopion seudulla yritysten maksaman palkkasumman kasvu on ollut jo useana vuonna nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Palkkasumma on kasvanut n. 5 % vuosittain. Palkkasumman kehitys Kuopion seudulla ja koko maassa, kaikki toimialat Kuopio 60 Koko maa Lähde: Tilastokeskus Kuopion vahva kasvu heijastuu alueen muihin kuntiin ja palvelee mm. naapurikuntien asuinkuntastrategioita. Kuopion työpaikkaomavaraisuus on prosenttia, Siilinjärven 71,5, Maaningan 70,4 ja Karttulan 62,3 prosenttia. Työssäkäyntiliikenne on lisääntynyt Kuopion seudulla viime vuosina. Kuopioon päin pendelöidään runsaasti ja vuonna 2004 Kuopion nettopendelöinti oli lähes 4000 henkilöä. Kuopiossa kävi töissä n henkilöä ympäröivistä kunnista. Kuva : Kuopion työpaikkaliikenne vuonna 2004

12 11 Työttömien määrä on vähentynyt Kuopion seudulla lamavuosien jälkeen tasaisesti. Työttömyysaste vuonna 2006 oli keskimäärin 10,9 prosenttia. Vuonna 1994 työttömyysaste oli yli 21 prosenttia. Kuopion ja vertailuseutujen työttömyysaste syyskuussa 2007 Koko maa 7,4 % Vaasan Helsingin 5,2 5,6 Turun 6,7 Tampereen 7,4 Kuopion Oulun Kotka-Haminan Lahden Lappeenrannan 9,1 9,2 9,4 9,9 9,9 Porin Jyväskylän 10,1 10,6 Joensuun 12,2 Lähde: Työministeriö 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 % 2.2 Kuopion seudun yritysten viennin kehitys Kaupunkien ja kaupunkiseutujen yritysten viennin määrä ja kehitys on riippuvainen kunkin paikkakunnan elinkeinorakenteesta. Elinkeinorakenteet ja perusyrityskanta ovat seurausta mm. vuosikymmenten kehityksestä, kuntien maantieteellisestä sijainnista sekä suurimpien yritysten omistuksellisista ja liiketoiminnallisista sijoittumisstrategioista.

13 12 Vientimääriin vaikuttaa myös merkittävästi paikkakuntien suurimpien yritysten kausittainen viennin kehitys. Suurten yritysten vienti heijastaa merkittävästi myös niiden alihankkijoiden välilliseen vientiin. Ajantasaisten ja kattavien vientitilastojen saanti on osoittautunut hankalaksi. Tilastokeskus tilastoi kunnittain pelkästään teollisuuden viennin. Tilastokeskuksen suhdannepalvelusta seudut ovat voineet ostaa ns. liiketoiminnan kausikuvaajatilastoja. Seutujen erikseen ostamat tiedot eivät ole julkisia. Tilastokeskuksen tilastoissa on kirjaamisongelmia erityisesti monitoimipaikkaisten yritysten osalta sekä välillisen viennin kirjautumattomuuden vuoksi. Tilastokeskuksen antaman selvityksen mukaan osa tilastokeskuksen tilastoista pohjautuu tietoihin, jotka kerätään suoraan yrityksiltä. Tällöin vienti kohdistuu ainoastaan toimipaikkaan, josta tuote lähtee vientiin. Tämä aiheuttaa ongelmia viennin kuvaamisessa sellaisissa yrityksissä, joissa ennen lopputuotteen vientiä tapahtuu välituotantoa useammassa toimipaikassa. Samoin vientitieto vääristyy, jos yrityksen vienti tapahtuu erillisen toimipaikan kautta, kun itse tuotanto tapahtuu aivan muualla. Tilastokeskuksen suhdannepalvelussa käytetään menetelmää, jossa maksuvalvonta-aineistosta saatu yrityksen vientitieto alueellistetaan toimipaikkatasolle toimipaikkojen ilmoittaman liikevaihdon osuudella. Menetelmä ottaa huomioon eri toimipaikkojen arvonlisäyksen lopulliseen vientituotteeseen. Em. seikoista johtuen tilastojen välillä on suuriakin eroja. Usein vientiä harjoittavilla yrityksillä on toimipaikka tai toimipaikkoja viennin logistiikan kannalta keskeisissä paikoissa, jotka läpilaskuttavat viennin. Suomessa viennistä 85 % kertyy teollisilta toimialoilta ja 14 % palvelualoilta sekä loppuosa yksittäisiltä toimialoilta. Palvelualojen vienti koostuu kaupan, liikenteen ja liikeelämän palvelualoilta.

14 Teollisuuden viennin määrä vertailukaupungeissa ja -seuduilla vuonna Kuopion kaupunki M Kuopion seutu M Joensuun kaupunki M Joensuun seutu M Jyväskylän kaupunki M Jyvässeutu M Viennin määrästä suurimpien yritysten osuus on hallitseva. Yrityskohtaisia vientitietoja ei ole käytettävissä, mutta eri lähteistä koottujen tietojen ja arvioiden perusteella suurimpia viejiä ovat Jyvässeudulla M-real Oy (kaksi paperikoneyksikköä), Metso Paper, Moventas Oy ja Alteams. Joensuun seudun suurimmat viejät ovat olleet Perlos, Kesla Oy, Assa Abloy ja John Deere. Kuopiossa suurimmat viejät ovat Karelia-Upofloor -konserni, Bella- Veneet Oy, Junttan Oy, Powerflute Oy ja Kemphos Oy. Todettakoon, että esim. Metso Paperin liikevaihto on n. 1,9 miljardia euroa, Perlos konsernin 614 miljoonaa euroa ja Powerlute Oy:n (Savon sellu ) liikevaihto 86 miljoonaa euroa. Seutujen suurimpien yritysten vienti edustanee lähes 90 % kaikkien yritysten viennistä. Tämä selittääkin valtaosin erot seutukuntien välillä. Vientiyrityksiä Kuopion kaupungin yritysrekisterikyselyn perusteella on Kuopiossa 172. Joensuusta ja Jyväskylästä vastaavaa tietoja ei ole saatavissa. Mutta Pohjois-Karjalassa on n. 150 vientiyritystä ja Keski-Suomessa n. 170.

15 Teollisuuden toimialojen (C, D, E) viennin kehitys kunnittain Lähde: Tilastokeskus Joensuu Tampere Oulu Jyväskylä Kuopio Teollisuuden toimialojen (C, D, E) viennin kehitys Kuopiossa, Joensuussa ja Jyväskylässä Jyväskylä Joensuu Kuopio 0 Lähde: Tilas tokeskus Vuonna 2006 Tilastokeskuksen suhdannepalvelun mukaan Kuopion seudun yritysten viennin kokonaismäärä oli 552,6 miljoonaa euroa vuonna Kuopion seutukunnan vienti kasvoi tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2006 kokonaisuudessaan 16,5 prosenttia, joka on yli kymmenen prosenttiyksikköä nopeampi kasvuvauhti kuin vuonna Nopeinta kasvu oli toisella vuosineljänneksellä, jolloin vienti ylitti edellisvuoden vastaavan ajanjakson viennin 20,2 prosentilla.

16 15 Eräiden teollisuuden toimialojen viennin kehitys Kuopion seudulla , Koko metalli , Kemia 21-22, Paperi ,361, Puu Lähde: Tilastokeskus Puuteollisuuden ( toimialat 20, 361) vienti on kääntynyt kasvuun vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Kolmannella vuosineljänneksellä se kasvoi 16,77 prosenttia ja neljännellä 21,42 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Paperiteollisuudessa ja kustantamisessa (21-22) kasvu oli vauhdikasta, ja vienti ylsi vuoden 2006 viimeisellä vuosineljänneksellä 46,5 prosenttia korkeammalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Vuositasolla kasvu oli 23,6 prosenttia. Kemianteollisuudessa (24-26) vienti supistui vuonna ,6 prosenttia. Tammi-maaliskuussa kasvua oli vielä yli 14 prosenttia, mutta huhtikesäkuussa vienti supistui yli 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Loppuvuoden kemianteollisuuden vienti oli hienoisessa laskussa. Metalli-, konepaja-, sähkö- ja kulkuneuvoteollisuudesta koostuvan toimialaryhmän viennille (27-35) vuosi 2006 merkitsi vahvan kasvun jatkumista. Vuositasolla kasvu ylitti 27 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu ylitti 40 prosenttia. Kasvuprosentit pienenivät neljänneksittäin, ja viimeisellä neljänneksellä kasvu oli 16,68 prosenttia. Toimialaryhmän alatoimialoista metalli- ja koneteollisuus (27-29) sekä koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen (29, 34-35) valmistus jatkoivat vahvaa kasvua. Sähkötekninen ala yhdistettynä tietojenkäsittelypalveluilla (30-33, 72) kasvoi vuonna ,4 prosenttia,

17 2.3 Toimialoittainen kehitys Kauppa 16 Kuopion seudulla työskenteli kaupan alalla noin 4500 henkilöä vuonna Vähittäiskaupan palveluksessa heistä työskenteli lähes 60 prosenttia, tukkukaupassa vajaa 20 prosenttia. Työpaikkojen kehitys on ollut alalla jo useita vuosia positiivinen. Kaupan nimellinen liikevaihto kasvoi 33 prosenttia vuosina Vuonna 2005 kaupan liikevaihto oli yhteensä 1.6 miljardia euroa. Kuopion seudulla kaupan toimiala on kehittynyt voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Seudulle on saatu uusia toimijoita ja näyttää siltä, että kehitys jatkuu myönteisenä myös tulevina vuosina. Kaupan kasvun ja uusien toimijoiden tulon esteenä on jo niukkuus sopivista kauppapaikoista ja tonteista. Kaupan alan rakentaminen on keskittynyt ensisijassa Kuopioon. Teollisuus Teollisuus muodostaa seudun työpaikoista noin 10 prosenttia. Vuoden 2004 lopussa teollisuudessa oli työpaikkaa. Vuonna 2005 teollisuuden liikevaihto oli 871 miljoonaa euroa, josta n. 40 prosenttia koostui viennistä. Liikevaihdolla mitattuna teollisuuden suurimmat toimialat Kuopion seudulla ovat kemia 28 %, puu- ja paperi 28 % ja metalli 22 %. Teollisuuden toimialoista metalliteollisuus on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana Kuopion seudulla. Vuonna 2005 toimialan liikevaihto oli n. 200 miljoonaa euroa. Vuoden 2000 tilanteesta metalliteollisuuden nimellinen liikevaihto on kasvanut 53 prosenttia vuoteen Vastaavana aikana viennin nimellinen arvo on kasvanut alueella 80 prosenttia. Alalla työskenteli vuonna 2004 n henkilöä. Suurimpia metalliteollisuuden yrityksiä seudulla ovat mm. Junttan Oy, Hydroline Oy ja Samesor Oy. Puunjalostusteollisuuden liikevaihto vuonna 2005 oli 111 miljoonaa euroa, josta 37 prosenttia kertyi viennistä. Alalla työskenteli noin 1100 henkilöä vuonna Suurimpia yrityksiä ovat Fenestra Oy, Karelia-Upofloor Oy, ja Vest-Wood Suomi Oy. Elintarviketeollisuus on myös vahva toimiala Kuopion seudulla. Elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2005 oli n. 123 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 alalla työskenteli n. 850 henkilöä. Elintarviketeollisuuden merkittävimpiä yrityksiä ovat mm. Atria Oyj, VIP- Juicemaker Oy ja Apetit Kala Oy. Kemianteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2005 n. 250 miljoonaa euroa, josta viennin osuus n. 27 %. Vuonna 2004 Kuopion seudulla kemianteollisuudessa työskenteli n. 790 henkilöä. Suurin yritys on lannoitteita ja fosforihappoa valmistava Kemphos Oy Siilinjärvellä, joka työllistää alihankkijoineen n. 550 työntekijää. Kemphos Oy suunnittelee uuden fosfaattikaivoksen avaamista ja fosfaattiesiintymän hyödyntämistä pitkälle tulevaisuuteen.

18 Viime vuosina teollisuuden työpaikat ovat kuitenkin laskeneet Kuopion seudulla, mikä on ollut hyvin tyypillistä koko Suomessa. Viime vuosina teollisuuden rakenteellinen muutos on vaikuttanut vähentävästi mm. UPM Kymmenen, Fenestran, Powerflute Oy Savon Sellun ja Atrian teollisuuden työpaikkoihin seudulla. Teollisuuden työpaikkojen muutos vertailuseuduilla vuosina Joensuun Tampereen Kotkan-Haminan Kuopion Jyväskylän Lappeenrannan Vaasan Lahden Porin Oulun Turun Helsingin Lähde: Tilastokeskus Kuva :teollisuuden työpaikkojen muutos seutukunnilla vuosina Rakentaminen Rakentaminen on ollut vilkasta Kuopion seudulla viimeisten vuosien aikana. Rakennusalan nimelliskasvu oli vuosina yhteensä 29 prosenttia. Vuonna 2005 rakentamisen liikevaihto oli 454 miljoonaa euroa. Ala työllistää n työntekijää. Rakentamisen painopiste on keskittynyt Kuopioon ja Siilinjärvelle. Uusia teollisuustiloja on rakennettu viime aikoina runsaasti Kuopiossa ja osittain myös Siilinjärvellä. Toimistotilarakentaminen on keskittynyt pääsääntöisesti Kuopioon tiedelaakson alueelle. Liiketilarakentaminen on myös Kuopion seudulla ollut poikkeuksellisen vilkasta. Liiketilarakentaminen on keskittynyt seudulla Kuopion keskustaan, Leväselle ja Kolmisopen alueelle. Asuinrakentamisessa kerrostalorakentaminen on keskittynyt Kuopioon ja osittain myös Siilinjärvelle. Maaninka ja Karttula täydentävät hyvin seudun omakotitalorakentamista tonttitarjonnallaan. Majoitus- ja ravitsemustoiminta Kuopion asema matkailukaupunkina on vahva. Kuopio on yksi suositummista matkailukohteista Suomessa. Matkailun kehitys on ollut tasaista. Matkailijoiden yöpymiset Kuopiossa ovat vaihdelleet yöpymisen välillä. Kaikista yöpymistä 75 prosenttia liittyy vapaa-aikaan. Majoitus- ja ravitsemusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2005 oli noin 100 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut hitaasti ja vuosina

19 18 liikevaihdon nimellinen arvo kasvoi yhteensä 13 prosenttia. Ala työllistää noin 1100 henkilöä. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Vuonna 2005 kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 290 miljoonaa euroa. Vuosina liikevaihdon nimelliskasvu oli yhteensä 16 prosenttia. Toimialalla työskenteli yhteensä henkilöä vuonna Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut sisältävät mm. kiinteistöalan, tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuksen ja kehittämisen sekä muun liike-elämää palvelevan toiminnan. Toimialan kasvu on ollut yli 50 % 2000-luvulla. Alan liikevaihto vuonna 2005 oli noin 400 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan alalla työskenteli runsaat henkilöä vuonna Maaseudun yritystoiminta Kuopion seudun yrityksistä n. 16 % sijoittuu maaseudulle. Vuonna 2004 maaseutuyrityksiä oli 836, niissä oli henkilöstöä 1222 ja tukkuhintaindeksillä korjattu liikevaihto oli 134 miljoonaa euroa. Kaikilla näillä indikaattoreilla mitattuna maaseutuyritysten kehitys on ollut Kuopion seudulla viime vuosina positiivinen. Seudun vahvimmat klusterit Yritystoimintaa ja elinkeinorakennetta on edellä esitelty toimialoittain tilastokeskuksen luokitusten mukaisesti. Elinkeinoelämän sektoreista puhuttaessa klusterikäsitteet ja muut toimialoja eri tavoin yhdistävät käsitteet ovat yleisiä. Seuraavaksi tarkastellaan Kuopion seudun uusia kehittyviä hyvinvointi- ja informaatiosektoreita, koska ne ovat työpaikkamääriltään seudun vahvimmat klusterit. Niiden lisäksi merkittäviä klustereita ovat elintarvike, metsä ja metalli. Hyvinvointisektori Työpaikkamäärällä mitattuna hyvinvointisektori on vahva ala seudulla. Hyvinvointisektorin työpaikkamäärä seudulla vuonna 2005 oli yhteensä , kun lukuun lasketaan kuuluvaksi Kuopion seudun osaamiskeskusalat terveydenhuollon teknologia, lääkekehitys ja agrobiotekniikka, hyvinvointialan koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näistä valtaosa, runsaat työpaikkaa on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Alan opetus käsittää kaikkiaan 800 ja tutkimus 450 työpaikkaa. Osaamiskeskusaloilla seudulla toimii noin 80 yritystä ja vuonna 2005 työpaikkamäärä oli n Vuonna 2005 koko Pohjois-Savossa hyvinvointiosaamisalojen liikevaihto oli yhteensä n. 35,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa koostui kuopiolaisista yrityksistä.

20 Informaatiosektori 19 Kuopion seudun informaatiosektorilla työskenteli noin 3400 henkilöä vuonna Seudun työpaikat ovat keskittyneet pääsääntöisesti Kuopioon. ITC-työpaikoista 60 prosenttia oli sisältötuotannossa, 38 prosenttia palvelutuotannossa ja loput 2 prosenttia tavaratuotannossa. Kuopion seudun ITC-työpaikat lisääntyivät voimakkaasti 1990 luvun loppupuolella. Tämä johtuu alueella toimineiden yritysten orgaanisesta kasvusta, mutta myös suurelta osin aktiivisesta yrityshankinnasta. Alan osuus kaikista Kuopion seudun työpaikoista on 7 prosenttia. Vuosina toimialan liikevaihto kaksinkertaistui. Vuonna 2005 liikevaihtoa kertyi 102 miljoonaa euroa. 3. SEUDUN KUNTIEN TOTEUTTAMA ELINKEINOPOLITIIKKA Kuopion seudun kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisessa ja elinkeinotoimen organisoitumisessa on suuria eroja johtuen mm. kuntien koosta, käytettävissä olevista resursseista sekä erilaisista elinkeinojen kehittämisedellytyksistä. Kuopio on seudun veturi, josta hyötyvät monessa suhteessa myös seudun kunnat ja koko maakunta. Kuopion kaupunki on panostanut elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentamiseen ja yritysten kehittämiseen poikkeuksellisen mittavasti verrattuna muihin kaupunkeihin Suomessa. Myös Siilinjärvi on panostanut elinkeinojen kehittämiseen. Maaningalla ja Karttulalla on erilaiset lähtökohdat yritystoiminnan kehittymiseen ja resurssit on mitoitettu niiden mukaisesti. 3.1 Kuopion kaupungin elinkeino-organisaatiot ja resurssit Kuopion kaupungin elinkeinopolitiikan toimeenpanosta vastaavat Kuopion kaupungin yrityspalvelu ja Kuopion kaupungin konserniyhtiö Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, jonka vähemmistöosakkaana on Siilinjärven kunta. Kaupungin kokonaan omistama Kuopion Matkailupalvelu Oy on keskittynyt matkailualan strategiseen kehittämiseen ja matkailumarkkinointiin. Kuopion kaupungin yrityspalvelu Yrityspalvelun tehtävät ovat: elinkeinopolitiikan koordinointi elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen yritysten kehittämishankkeiden aktivointi yritysten investointi-, toimitila- ja kehittämishankkeiden valmistelu, rahoitus ja toimeenpano yrityshankinta

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutusten arviointi ELINKEINOT, MAATALOUS- JA LOMAHALLINTO

Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutusten arviointi ELINKEINOT, MAATALOUS- JA LOMAHALLINTO Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutusten arviointi ELINKEINOT, MAATALOUS- JA LOMAHALLINTO Työryhmän loppuraportti 3.12.2007 1 Karttulan ja Kuopion kuntaliitosselvitys elinkeinojen sekä maatalous-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne 31.12.2016 #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot