KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2008"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 126 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2008 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2008 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2009

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISBN ISBN (sähköinen) Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Kehittämisrahaston rahoituksella - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Maakuntavaltuusto asetti vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa tavoitteeksi, että maakuntaohjelman toteuttamiseksi kohdennetaan vähintään 40 prosenttia Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoituksesta valittujen klustereiden kehittämiseen. Valittuja klustereita ovat - uudistuvat koneet ja laitteet - bioenergiasta elinvoimaa - kehittyvä asuminen Valittujen klustereiden valmistelu- ja käynnistyshankkeisiin kohdennettiin 7 % rahoituksesta. Koulutusliiketoiminnan, hyvinvointialan ja luovien alojenkehittämiseksi sekä kärkiklustereita sivuaville osaamis- ja innovaatiohankkeille kohdennettiin yli 0,4 milj. euroa, joka on 45 % varoista. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2008 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 48 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 19. maaliskuuta 2009 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto 1

4 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2008 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna Rahaston hallinto 3 3. Rahaston talous 4 LIITTEET Rahaston säännöt Vuonna 2008 rahoitetut kehittämishankkeet Vuonna 2008 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset 2

5 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2008 Keski-Suomen liittoon saapui noin 48 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna Liitto rahoitti 42 kehittämishanketta myöntäen näille yhteensä euron avustuksen. Keskimääräinen avustus oli kooltaan euroa. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuonna 2008 rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen, yrityshankkeet Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet Osaamisen vahvistaminen Muut kehittämishankkeet Yhteensä Suurin yritystoimintaa edistävä rahoituspäätös ( euroa) kohdistui Laajavuoden ja Peurungan matkailukeskusten kehittämissuunnitelmien yritys- ja sijoittajamarkkinoinnin toteuttamiseen. Luovan toiminnan liiketoimintalähtöisen siemenrahahankkeen kautta tuettiin 17 alan yrittäjää. Keski-Suomen liiton hallinnoimalle Interreg hankkeelle Baltic Climate myönnettiin euron avustus. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeille myönnetyt avustukset olivat keskimäärin Suurin avustus kohdistui Jyväskylän konserttisalin suunnitteluun. Osaamista vahvistavista hankkeista suurin rahoituspäätös kohdistui EDU- ja hyvinvointiklusterin liiketoiminnan sovellutukset sekä osaavan työvoiman saatavuus hankekokonaisuuteen. Sitä rahoitettiin eurolla. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä 2025 projektille myönnettiin euron avustus. 2. Rahaston hallinto Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma. 3

6 Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti. Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan euroa ja on haettu korkeintaan euroa. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. 3. Rahaston talous Keski-Suomen kunnat kartuttivat kehittämisrahastoa eurolla vuonna Rahamäärä oli 25 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuonna 2008 myönnetyt nettoavustukset (= myönnetyt, joista on vähennetty palautuneet) olivat euroa. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2008 osoitti ylijäämää euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2008 lopussa oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski- Suomen liiton toimintakertomuksessa. 4

7 Kehittämisrahaston säännöt LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätettävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selville vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän maksamiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perustuvan selvityksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle. 5

8 MYÖNNETYT AVUSTUKSET KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTOSTA VUONNA 2008 MYÖNTÄ- MISPV HAKIJANIMI HANKENIMI KUSTARVIO MYÖNNETTY YHTEENSÄ EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN ÄÄNESEUDUN KEHITYS OY ESISUUNNITELMAN LAATIMINEN 'KYLÄT - KASVUALUEEN TAUSTALLA' -HANKKEEN KÄYNNISTÄMI- SEKSI , , KESKI-SUOMEN LIITTO/LUOVA TOIMIALA LUOVAN TOIMINNAN LIIKETOIMINTALÄHTÖINEN SIEMENRAHOITUS , BENET OY ENERGIATOIMISTON PERUSTOIMINTA , , KESKI-SUOMEN LIITTO SAARIJÄRVEN-VIITASAAREN SEUTUKUNNAN OHJELMAPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT OHJELMAKAUDELLA , 1. VAIHE , , JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY Y4 TRAINING CAMP KV -HANKEVALMISTELU , , KEHITTÄMISYHTIÖ KEULINK OY FAST SERVICE NETWORK -PROJEKTIN ESIVALMISTELU , , KEHITTÄMISYHTIÖ KEULINK OY KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN , , KESKI-SUOMEN LIITTO LUOVAN ALAN KANSAINVÄLISTYMINEN JA KEHITTÄMISSTRATEGIAN JATKOTOIMET 8 500,00 LAAJAVUOREN JA PEURUNGAN MATKAILUKESKUSTEN KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN YRITYS- JA JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY SIJOITTAJAMARKKINOINNIN TOTEUTTAMINEN , , JOUTSAN KUNTA JOUTSENLAMMEN MATKAILUKESKUKSEN MASTER PLAN , , JÄMSEK OY JÄMSÄ-JYVÄSKYLÄ-ÄÄNEKOSKI -KEHITYSKÄYTÄVÄHANKKEEN JÄMSÄN SEUTUOSIO , , KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNALLISTEN LUOVIEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN -HANKKEEN VALMISTE- LUUN 9 500, , PRIZZTECH OY UUSIUTUVAN ENERGIAN TEKNOLOGIAYRITYKSET - VERKOSTOT JA KETJUT , , JYVÄSKYLÄ INNOVATION OY BIOMASSAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ , ,00 POHJOISEN PERIFERIAN OHJELMAN ALUEELLISEN KONTAKTIPISTEEN TOIMINTAKULUT KAUDELLA LAPIN LIITTO , , KESKI-SUOMEN LIITTO BALTIC CLIMATE , , ,00 KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU BIG BOOM'08 -BÄNDIKILPAILU 8 600, , PETÄJÄVEDEN KUNTA OMAKOTITALONÄYTTELYN KEHITTÄMISHANKE , ,00 MUSIIKIN, KULTTUURIN JA TAITEEN EDISTÄMISYHDISTYS RY ATHENIS FINLANDIAE -TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN VUOSINA 2008 JA , , JYVÄSKYLÄN REUMAYHDISTYS RY KESKI-SUOMEN TULE-HYVINVOINTI -ESISELVITYSHANKE 4 000, , WANHAN JAZZIN YSTÄVÄT RY NORDIC FAIR -TAPAHTUMAAN OSALLISTUMINEN JA KESKISUOMALAISEN KULTTUURIN ESITTELY TORONTOSSA KANADASSA , , ILMAVOIMIEN VIESTIKILTA RY ILMAVOIMIEN VIESTITOIMIALAN HISTORIA , , JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KONSERTTISALIN SUUNNITTELU , , KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS KESKI-SUOMEN VESIHUOLLON STRATEGISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN JA VESIOSUUSKUNTI- EN LAATUJÄRJESTELMÄN LAATIMINEN , , SUOMEN LASTEN PARLAMENTTI YHDISTYS RY SUOMEN LASTEN PARLAMENTIN VALTAKUNNALLINEN TÄYSISTUNTO JYVÄSKYLÄSSÄ , KESKI-SUOMEN METSOPARLAMENTTI METSOTEEVEESTÄ DVD , , KULTTUURIOSUUSKUNTA MIELLEYHTYMÄ ENNAKKOVALMISTELUT JA KÄSIKIRJOITUSTEN LAATIMINEN "TAIVAAN HELMI" (BREWSTER 372) JA "MASIINAMIEHET" (BLENHEIM 200) TV-DOKUMENTTEIHIN , ,00 LASTENMUSIIKKIORKESTERI LOISKIKSEN JA PENTTI RASINKANKAAN KONSERTTIMATKA VIROON , , LOISKIS RY WITAS OY VIITASAAREN KEKSINTÖJEN VIIKKO , ,00 SUSTAINABLE HUNTIG TOURISM - BUSINESS OPPORTUNITY IN THE NORTHERN EUROPE (NPPHunt) , , HELSINGINYLIOPISTO, RURALIA-INSTITUUTTI JYVÄSKYLÄN KONSERTTISALIN HANKETUKIYHDISTYS RY KONSERTTISALIHANKKEESTA TULEVAISUUDEN SÄVELKESKUKSEKSI -HANKE , ,00 6

9 KYYJÄRVEN MEDIAMYLLÄRIT RY KESKI-SUOMI EUROOPAN KARTALLE -PROJEKTI , , ,00 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN KESKI-SUOMEN LIITTO EDU- JA HYVINVONTIKLUSTERIN LIIKETOIMINNAN SOVELLUTUKSET SEKÄ OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS , , JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY ILMAILUN KOULUTUSKESKITTYMÄ -ESISELVITYSHANKE , , OY UNISERVICES LTD SUOMALAINEN KOULUTUSOSAAMINEN KANSAINVÄLISEKSI LIIKETOIMINNAKSI , , HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU KANSALAISYHTEISKUNNAN TEORIA, TUTKIMUS JA KÄYTÄNTÖ -SEMINAARI , ,00 VERKOSTOMAISESTI TOIMIVAN OSAAMISKESKUKSEN VERKKOSIVUSTON MALINNUS JA JATKO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS KEHITYS (OSMA II) , , JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AGORA CENTER KESKI-SUOMEN INNOVAATIOMARKKINAPAIKKA , , ,00 MUUT JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU HANKESUUNNITELMAN LAATIMINEN SUOJELTUA PIHAPIIRIÄ JA 1800-LUVUN RAKENNUKSIA VAR- TEN , , JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ (JYSELI) PROJEKTI , , JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTI , , JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, YHDYSKUNTATOIMI JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI 20X0:N RAHOITUSOSUUS , , ,00 YHTEENSÄ ,00 7

10 Vuonna 2008 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset LIITE 3 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\RahastoLIITE päättyneet hankkeet.doc myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET Keski-Suomen liitto: KESKI-SUOMEN PERUSTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE, 1-OHJELMA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen , , Keski-Suomen liitto: KESKI-SUOMEN PERUSTEOLLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE, 2-OHJELMA, myönnetty yhteensä euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomessa on toteutettu vuodesta 1997 lähtien toimialatyöpohjaista kehittämistä. Toimialatyöstä teetettiin arviointi keväällä Arviointi suositteli, että toimialakohtaista kehittämistä jatketaan neljällä toimialalla: metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, graafinen ja viestintä sekä elektroniikkateollisuus. Kullekin toimialalle laadittiin kehittämissuunnitelmat vuosille Työtä jatketaan toimialapäällikkövetoisesti. Isäntäorganisaatioina toimivat seuraavat tahot JAO, Jykes Oy ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy. Isäntäorganisaatioiden panostus on 30 prosenttia kunkin toimialan kustannuksista. Toimialoille on perustettu yritysvetoiset strategiaryhmät sekä hankevetäjistä ja kehittämisorganisaatioiden edustajista koostuvat kehittäjäryhmät. Hankkeen tavoitteena oli uudistaa ja kehittää Keski-Suomen perusteollisuutta yritysvetoisesti synnyttämällä uusia kehittämishankkeita, verkottamalla yrityksiä keskenään. Ulkopuolisen arvioinnin perusteella työtä jatkettiin uudistettuna myös toisen EUohjelmakauden ajan eli vuodet Pitkäjänteisenä laaja-alaisena kehittämishankkeena toimialatyö on noudattanut hyvin EU-hanketoiminnan perusperiaatteita. Hankekokonaisuus Keski-Suomen perusteollisuuden kehittäminen , eli PerusTA 1- ja PerusTA 2 hankkeet, onnistuivat kokonaisuutena hyvin. Hankkeet varmistivat perusteollisuuden uudistumista ja perustoimialojen kilpailukykyä Keski-Suomessa. Yrityslähtöinen kehittäminen ja kehittäjien verkostomainen yhteistyö ovat juurtuneet maakuntaan luonteenomaiseksi toiminnaksi. Toimialapäälliköiden sijoittamista eri organisaatioihin pidettiin onnistuneena ratkaisuna, sillä sen seurauksena organisaatiot sitoutuivat vahvasti kehittämistoimintaan. Toimialatyö on myös auttanut yrityksiä huomaamaan osaamisen vahvistamisen merkityksen. Graafisella ja viestintäalalla yritysten, kehittämisorganisaatioiden sekä kehittämishankkeiden välinen yhteistyö oli esimerkillistä, jopa klusterinomaista, vaikkakaan toimialan kehitys ei ollut toivotun suuruista. Puutuotealalla vienti saatiin reippaaseen kasvuun ja pieniin yrityksiin kehittämishinkua. Metallialalla kasvu on perustunut globaalien toimijoiden kilpailukyvyn paranemiseen ja alan kehitys oli voimakasta. Elektroniikkateollisuuden merkitys Keski-Suomessa vähentyi suurten yritysten teollisen toiminnan hiipumisen myötä. Vuonna 2005 maakuntamme teollisuudessa työskenteli yhteensä työntekijää. Määrä kasvoi kymmenessä vuodessa 13,3 prosenttia. Eniten työpaikkoja tuli lisää metallituotteiden valmistukseen, liki 90 prosenttia. Teollisuustyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on hieman laskenut ja se on noin 20 prosenttia. Teollisuudella, varsikin 8

11 vientiteollisuudella, on edelleen merkittävä rooli Keski-Suomen elinkeinorakenteessa. Vuosina Keski-Suomen neljällä perustoimialalla on ollut yli 900 kehittämisja yrityshanketta. Rahoitusta ne ovat saaneet seuraavasti: Metalliteollisuus: julkinen tuki (EU+valtio) 33 miljoonaa euroa, yritysrahoitus 108 miljoonaa euroa Puutuoteteollisuus: julkinen tuki 13 miljoonaa euroa, yksityinen rahoitus 30 miljoonaa euroa Graafinen ja viestintäala: julkinen tuki 5 miljoonaa euroa, yksityinen rahoitus 8 miljoonaa euroa Elektroniikkateollisuus: julkinen tuki 7 miljoonaa euroa, yksityinen rahoitus 12 miljoonaa euroa Toimialojen kehittämishankkeisiin Keski-Suomessa on siis suunnattu yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. Toimialatyöhön eli hankkeiden ohjaukseen on käytetty 1,5 miljoonaa euroa vuosina Osa toimialojen kehittämishankkeista oli pieniä, seudullisia ja sirpaleisia ja niiden suunnitteluun olisi tarvittu maakunnallisempaa otetta ja tiiviimpää yhteistyötä rahoittajien kanssa. Uudessa klustereihin perustuvassa elinkeinojen kehittämismallissa pyritäänkin laajempiin maakunnallisiin kokonaisuuksiin. Kehittämistoiminnan perusluonteeseen kuuluu tarve uudistaa kehittämismenetelmiä ja -näkökulmia. Toimialamallia olisi ehkä kaivannut uudistamista jo hieman aiemmin, sillä loppuvuosina toimialatyön lisäarvo alkoi hiipua. Toimialatyön johtamiseen ja kehittämiseen ei parin viimeisen vuoden aikana ollut riittävästi resursseja. Tämä vähensi toimialatiimin yhteistyötä ja näivetti sen kehitystä. Vuoden 2006 lopulla aloitettiin Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategian uudistaminen ja valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen. Uudistamisprosessin aikana analysoitiin toimialatyön saavutukset ja globaalit kehittämishaasteet. Laajan selvitystyön perusteella elinkeinojen kehittämisessä päädyttiin klusterimalliin, jonka pohjana on ollut yritysvetoinen toimialatyö. Elinkeinojen kehittäminen jatkuu Keski-Suomessa yritysvetoisena kolmessa klusterissa, jotka ovat Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen VTT Prosessit: NEW BIOENERGY BUSINESS DURING EMISSION TRADING, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Asian ensimmäinen vaihe käynnistyi 2004, jolloin VTT Prosessit yhdessä partnereittensa kanssa jätti rahoitushakemuksen EU:n Itämeren maiden ohjelmaan (Interreg IIIB Baltic Sea Region). Tuolloin liitto oli antanut yhteensä euron osarahoitussitoumuksen vuosille Hanke, jonka kokonaissummaksi on vahvistettu euroa, sai myönteisen rahoituspäätöksen mainitusta ohjelmasta. Summasta EU:n osuus oli yhteensä euroa. Suomalaisten osuus hankkeesta oli %. Hankkeesta, New Bioenergy Business During Emission Trading (Uutta bioenergialiiketoimintaa päästöoikeuskaupan vallitessa), käytetään lyhennystä ET-BIOENERGY. Se perustuu EU:n aloittamaan päästöoikeuksien kaupan aloittamiseen vuonna Silloiset muutamien kuukausien kokemukset päästöoikeuksien kaupasta osoittavat ao. sopimuksella, jonka Suomi oli ratifioinut, olevan huomattavan suuret vaikutukset suomalaiseen energianhinnan muodostukseen sekä mm. turpeen kilpailukyvyn olennaiseen heikentymiseen. 9

12 Hankkeeseen onnistuttiin saamaan yhteensä 30 muuta partneria Suomesta, Saksasta, Virosta ja Puolasta. Kansainvälisessä EU-arvioinnissa hanketta pidettiin erityisen ajankohtaisena. Hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisuja, joissa sekä energiaa myyvät (vievät) että ostavat (tuovat) osapuolet voivat hyötyä taloudellisesti. Tarkastelu sopeutettiin mainittujen maiden kansallisiin säädöksiin. Hankkeen tuloksena saataisiin suuntaviivoja alueellisille investointiohjelmille. Samassa yhteydessä selvitettiin sosio-ekonomiset vaikutukset (mm. vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen), jotka voisivat olettamuksen mukaan olla huomattavat. Ne voisivat kiihdyttää mm. polttoaineen tuotantoa, liikennettä, koneiden ja laitteiden valmistusta ja ylläpitoa, uusien energialaitosten rakentamista sekä (bio-)energiatuotantoa ja -käyttöä. Vaikutukset ulottuisivat myös metsätalouteen ja maatalouteen. Hankkeen tuloksena saatiin suuntaviivoja alueellisille energia-alan investointiohjelmille. Samassa yhteydessä selvitettiin yleispiirteisesti sosio-ekonomisia vaikutuksia (mm. vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen), jotka voivat olettamuksen mukaan olla huomattavat. Tulosten yleispiirteinen taso oli pettymys Keski-Suomen maakunnan näkökulmasta. Päästöoikeudet voivat kiihdyttää mm. polttoaineen tuotantoa, liikennettä, koneiden ja laitteiden valmistusta ja ylläpitoa, uusien energialaitosten rakentamista sekä (bio-)energiatuotantoa ja -käyttöä. Vaikutukset tulevat ulottumaan myös metsä- ja maatalouden kannattavuuteen; numeerisia arviointeja ei hankkeessa kyetty tuottamaan. Tavoitteena oli, että tuloksia käytettäisiin paikallisissa ja alueellisissa viranomaisissa, aluesuunnittelussa sekä maaseutualueiden kehittämisessä. Esimerkkilaskelmat jäivät kohtuuttoman teoreettiselle tasolle, jotta tuloksia voisi suoraan käyttää investointihankkeita suunnitteleva elinkeinoelämä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. C02 tradingjärjestelmä on lisännyt kiinteiden biopolttoaineiden kilpailukykyä ja mahdollistanut muutoin jalostuskelvottomalle puuainekselle positiivisen markkinahinnan (Suomi ja Ruotsi). Kannattavuuslaskelmat oli tehty kolmeen erityyppiseen laitokseen (aluelämpö 5 MW; pieni GHP 3, MW; sekä suuri CHP MW). Keski-Suomen maakunnan näkökulmasta hankkeen tulokset ovat yleispiirteisiä ja suuntaa-antavia, mutta odotukset hankkeen tuloksista olivat epärealistisen korkeita Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy: OHJELMAPALVELU POHJOISESSA KESKI- SUOMESSA, myönnetty euroa ja euroa, yhteyshenkilöt Mikko Yrjönen ja Hannu Korhonen Seudun strateginen kehittäminen, toimijoiden yhteistyön vahvistaminen, kuntarahoituksen koordinointi sekä Euroopan Unionin rakennerahastojen voimavarojen täysimääräinen hyödyntäminen olivat tärkeitä asioita Ohjelmatyö Pohjoisessa Keski-Suomessa hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen käsittämät vuodet olivat EU:n vanhan ohjelmakauden viimeinen ja uuden ohjelmakauden ensimmäinen vuosi. Tämän vuoksi toimintaa kuvasi vanhan ohjelmakauden viimeisten toimenpiteiden suunnittelu sekä uuden ohjelman valmistelu. Todellisuudessa käytettävissä olivat yksinomaan vanhan ohjelmakauden resurssit, sillä uusi ohjelmakausi pääsi käyntiin pahasti myöhässä, mm. tietojärjestelmävaikeuksien vuoksi. 10

13 Hanke kokosi seudun toimijat yhteen. Hankkeella oli useita tavoitteita: edunvalvonta EU-asioissa, tavoite 1 -ohjelman toimenpiteiden yhteensovittaminen, ohjelman toteuttajaverkoston vahvistaminen sekä ohjelman toteutuksen strategianmukaisuudesta huolehtiminen. Tehtäväalueet olivat mittavat, mutta niistä selvittiin hyvin. Hankkeella vaikutettiin merkittävästi uuden ohjelmakauden valmisteluun. Alueen säilymisestä korkean tuki-intensiteetin alueena ja poikkeuksellisten erillisratkaisujen (esim. Kyyjärven jätevedenpuhdistamo) sisältymisestä Länsi-Suomen toimenpideohjelmaasiakirjaan voidaan laskea, ainakin osin, myös hankkeen hyödyksi. Tavoite 1-ohjelman toimenpiteiden yhteensovittaminen edellytti seutuohjelman päivittämistä. Ohjelman strategianmukaisuuden seuraaminen vaatii sekä maakuntaohjelman että tavoiteohjelman painotusten ottamista huomioon seudun hankkeissa. Alueen ulkopuolelta saatu EU:n ja valtion kehittämisrahoitus velvoitti seudulta omaa rahoitusosuutta hankkeisiin. Seudun uusi hankkeiden hallintomalli mahdollisti kuntarahoituksen saannin joustavasti merkittäviin hankkeisiin. Merkittävä ansio hankkeelle oli myös seudun liittyminen mukaan koko maakunnan kattavaan klusteriperusteiseen kehittämiseen. Seudun kärkihankkeet tukeutuivat metallialaan, rakennustuoteteollisuuteen ja bioenergian toimialaan. Samalla kehittämistyön edellytyksiä selvitettiin matkailun ja hyvinvointialan yritysten ja organisaatioiden kanssa. Ohjelmapäällikön tehtäväalue oli erittäin laaja, joka edellytti osallistumista monien toimielinten ja työryhmien kokouksiin. Ohjelmapäälliköllä oli merkittäviä valmisteluvastuita seudun hankkeiden edistäjänä. Ohjelmapäällikön työn tukena toimi seudun elinkeinotyöryhmä. Työryhmän rakentumisesta hankkeiden tilaajayksiköksi saatiin joitakin viitteitä Keski-Suomen liitto: FOORUMI LUOVAN TOIMIALAN PERUSTA, 1-OHJELMA, myönnetty euroa, valvoja Pirjo Peräaho , Keski-Suomen liitto: FOORUMI LUOVAN TOIMIALAN PERUSTA, 2-OHJELMA, myönnetty euroa ja euroa, valvoja Pirjo Peräaho Luova foorumi hankkeen tarkoituksen on ollut luovien toimialojen edellytysten kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen sekä toimijoiden verkottuminen. Hanketta toteutettiin Keski-Suomessa sekä tavoite 1- että tavoite 2-alueella. Hanke kuului luovan toimialan kehittämiskokonaisuuteen, jossa vastuutahona on ollut Keski-Suomen liiton rinnalla Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Keskisuomalaisen luovan osaamisen ja taidon esittelypaikkana on edeltävän hankkeen aikana avattu portaali Portaalia kehitettiin ja monipuolistettiin jatkohankkeen aikana. Taiteilijoiden, alan yrittäjien, kouluttajien ja kehittäjien keskinäistä verkottumista on edistetty erilaisilla foorumeilla, joissa on työstetty yhteisiä teemoja ja toimenpiteitä. Alan osaamista on syvennetty monilla teematilaisuuksilla. Teemoina ovat olleet esim. viestintä, näyttelyrakentaminen ja sponsorointi. Yritysten kehittämiseksi Keski-Suomen liitto on ottanut käyttöön ns. luovan alan siemenrahoituksen. Viidellä hakukierroksella avustusta on myönnetty euroa 66 alan toimijalle. Hanke onnistui melko hyvin. Se on ollut laaja ja monialainen. Verkottumisen ja toimijoiden yhteen kokoamisen tavoitteet on saavutettu. Toisaalta moninaisuuden varjopuolena on aika ajoin ollut toimenpiteiden pintapuolisuus. Luovan alan kehittäminen jatkuu Keski-Suomen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n johdolla. Tulevaisuudessa painopisteinä ovat alan yrityspalveluiden kehittäminen ja kansainvälistyminen. 11

14 Keski-suomen liitto: HV JA EDU KLUSTEREIDEN KEHITTÄMINEN, 1-OHJELMA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hilkka Laine Keski-suomen liitto: HV JA EDU KLUSTEREIDEN KEHITTÄMINEN, 2-OHJELMA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Hankkeen tavoitteena oli käynnistää EDU- ja HV (hyvinvointi) -klustereiden toiminta seutukunnassa. Pyrkimyksenä oli kaupallistaa ja viedä keskisuomalaista opetusalan ja koulutusalojen korkeaa osaamista. HV-klusterissa tavoitteena oli alan verkoston tiivistäminen, innovaatioiden ja markkinamahdollisuuksien kasvattaminen. Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti ja tavoitteet saavutettiin. Sillä luotiin selkeitä suuntaviivoja ja toimintamalleja klusterien jatkokehittämiseen ja pohjaa pitkäjänteiselle ohjelmakauden mittaiselle klusterityöskentelylle. Hankkeen ohjausryhmä antoi hyviä sisältöesityksiä hankevetäjille. Positiivista oli myös yritysten mukana olo kärkiohjelman valmistelutyössä. Suoranaisia yrityshankkeita ei hankkeen toteutusvaiheessa heti pystytty rakentamaan. Yrityspoolin kehittämishanke kuitenkin syntyi heti kärkiohjelman valmistumisen jälkeen. Samoin EduCluster Finlandin toiminta pääsi alkumetreille. Hankkeen viestintää olisi voinut vielä tehostaa ja systematisoida niin hanketoimijoiden kuin asiakkaiden suuntaan. Hanke oli tarpeellinen ja onnistunut Jykes Oy: ASU HYVIN JYVÄSKYLÄN SEUDULLA, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Petäjäveden Halkokankaalla järjestetään kesällä 2009 uudenlainen asumisnäyttely yhdistettynä yritysten kehittämiseen. Näyttelyssä esitellään asumisen, palvelujen ja teollisuuden uusia innovaatioita, joilla vauhditetaan alueen yritysten kehittymistä, tunnettuutta ja työllisyyden kehitystä. Näyttelyn neljä kriittistä menestystekijää ovat; oma koti maaseutumaisesti, kestävä kehitys, kohtuuhintaisuus ja nettinäyttely. Projektin tavoitteet sisältyvät kahteen vaiheen mukaiseen toimintakokonaisuuteen. Ensimmäinen vaihe toteutettiin vuoden 2007 kesän ja vuoden lopun välisenä aikana. Ensimmäisen vaiheen päätehtävät olivat: vision mukaisten toimintojen käynnistäminen, yhteistyökumppanien etsintä, näyttelyn markkinoinnin käynnistäminen, näyttelynkestävän kehityksen pelisääntöjen rakentamisen aloittaminen, nettinäyttelyn rakentamisen käynnistys sekä projektin vaihe II hankesuunnitelman laadinta ja rahoitushakemukset vuosille 2008 ja Hankkeen avulla oli tarkoitus käynnistää Jyväskylän seudulle uuden innovatiivisen, siirrettävissä olevan omakotitalonäyttelyn rakentaminen ja haettiin toteutukselle rahoitus. Omakotitalonäyttely Pettäjävedellä hankkeen ensimmäinen vaihe onnistui kohtuullisesti. Hankkeen aikana on tuotettu näyttävä markkinointimateriaali sekä painettuna että nettiversiona. Tonttien myyntitilanne olisi voinut olla parempi. Vuoden vaihteessa 2007/2008 alueelta oli varattu kymmenkunta tonttia, joista kaksi oli myyty. Tavoitteena oli 15 tontin myynti. Jatkorahoitus ei onnistunut TE-keskuksen maaseutuosaston kautta. Keski-Suomen liitto joutui suunnitelmista poiketen rahoittamaan myös toisen vaiheen. Petäjäveden kunta vastaa varsinaisesta näyttelyvaiheen rahoittamisesta Jyväskylän kaupunki: JYVÄSKYLÄN LAAJAVUOREN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 (MASTER PLAN), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli arvioida nykyisiä liiketoimintoja ja kehittää uusia liiketoimintakonsepteja Jyväskylän Laajavuoren alueella sekä valmistautua niitä tukeviin infrastruktuuri- ja maankäyttöratkaisuihin. Hankkeen tavoitteena oli myös tehdä perusteellinen 12

15 toimintaympäristön analyysi. Hankkeen tuloksena syntyisi Laajavuoren alueen kehittämissuunnitelma vuoteen 2015 (Master Plan), jonka tavoitteena on edistää alueen kehittymistä dynaamisena virkistyspalvelu- ja matkailukeskittymänä. Laajavuoren Master Plan hankkeen avulla luotiin alueen kehittämissuunnitelma, jonka toteutuksella Laajavuoresta tulee ympärivuotinen matkailukeskus. Restel on jo päättänyt omista investoinneistaan mm. Laajavuoren hotellin kunnostus, keilahallin ja kylpylän rakentaminen. Suunnitelmassa on esitetty paikat golfkentälle ja lomakylälle, joiden toteuttajiksi haetaan ulkopuolisia investointeja. Hanke tukee Keski-Suomen matkailustrategiaa, jonka mukaan Keski-Suomeen kehittyy 3-5 kansainvälisesti vetovoimaista matkailukohdetta. Hanke onnistui hyvin ja saavutti tavoitteensa. Jatkossa on tarkoitus palkata Laajavuoren ja Peurungan yhteinen myyntihenkilö, joka etsii uusia sijoittajia matkailukeskuksiin Keski-Suomen liitto: EU:N ITÄMEREN OHJELMAN HANKEVALMISTELU, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitto toteutti esivalmisteluhankkeen , jonka tavoite oli valmistella 3-5 vuotta kestävän hankkeen hankehakemus Itämeren ohjelmaan ja jättää se ohjelman avautuessa vuoden vaihteessa 2007/2008. Hakemus voitaisiin jättää myös muihin sopiviin EU:n ohjelmiin. Esivalmisteluun samoin kuin varsinaiseen EU -hankkeeseen voisivat osallistua kaikki Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytävän kunnat. Hankkeen tausta-ajatus perustui vyöhyketeemaan, jolla vahvistettaisiin monikeskuksista ja tasapainoista aluerakennetta. Hankkeen kohdealue oli kehitysvyöhyke Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seutukuntien vaikutusalueilla. Kehitysvyöhyketeema toimi otsikkona alueelliselle yhteistyölle. Hankehakemuksen nimeämisvaiheessa hankkeen yläotsikkoa sovitettiin tarkemmin Itämeren ohjelman painotusten mukaan hankehakemuksen läpisaamiseksi. Esivalmisteluhankkeessa Keski-Suomen liitto kokosi ja kiteytti kuntien kehittämistarpeet, etsi yhdessä kuntien kanssa kansainväliset partnerit, varautui tarvittaessa toimimaan partnerina tai Lead Partnerina hankkeessa, neuvotteli hankkeeseen kansallisen rahoituksen (ministeriöt) ja työsti hankehakemuksen Itämeren ohjelmaa vastaavaksi. Valmisteluhankkeen tuloksena syntyi hankehakemus. Se hyväksyttiin ja 3-vuotinen BalticClimate hanke käynnistyi syksyllä Finncao Oy: METSÄTEOLLISUUDEN JA YHDYSKUNTIEN YHTEISTYÖMAHDOLLI- SUUDET METSÄVAROJEN HANKINNASSA JA TEOLLISTEN TUOTTEIDEN KÄY- TÖSSÄ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Finncao Oy haki Keski-Suomen liitolta osarahoitusta kuitusaven ja lentotuhkan hyötykäyttöä kartoittavaan esiselvitykseen. Perusolettamuksena oli, että paperi- ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää kuitusavea ja lentotuhkaa voitiin käyttää maarakentamisessa. Samalla korvattaisiin muita luonnonmateriaaleja, kuten soraa ja hiekkaa. Kehittämistyön tavoitteena oli vaikuttaa metsäteollisuuden kilpailukykyyn, kuntien ja muiden yhteisöjen investointi- ja ympäristötehokkuuteen sekä maaseudun elinvoimaisuuteen. Hanke oli esillä myös POSKI-projektin (=kiviaineksia, pohjavettä ja suojelua käsittävä 2. vaihemaakuntakaava) ohjausryhmässä, jossa yhteydessä hankkeen toteuttamista pidettiin erittäin perusteltuna, ja se liittyi myös osaksi ko. projektia. 13

16 Hankkeen yhteydessä suoritettiin toiminta-alueen kunnille kysely, jolla kartoitettiin materiaalin käyttökohteita. Keskeisiä käyttökohteita selvitettävänä olevalle materiaalille löytyi runsaasti: esimerkiksi kaatopaikkojen maisemoinnit, soratie- ja rataverkoston kunnostukset sekä liikuntapaikkarakentaminen. Selvityksessä ilmeni myös materiaalin käyttöön liittyviä haasteita sekä massojen käyttöä rajoittavia tekijöitä, joita olivat mm. pitkät kuljetusmatkat ja -kustannukset, luonnonmateriaalien edelleen kohtalainen saatavuus, materiaalien ja niiden ominaisuuksien tuntemattomuus sekä massojen esikäsittelyyn ja tuotteistamiseen liittyvät kysymykset. Merkittävä asia oli myös se, että materiaali luokitellaan jätteeksi, jolloin sen käyttö vaikeutuu pohjavesialueilla. Hanke toteutui suunnitelmien mukaisesti ja tuotti yksityiskohtaisen selvityksen materiaalin hyödynnettävyydestä. Hankkeessa tunnistettiin useita toimenpiteitä, joita asian jatkoedistäminen edellyttäisi Benet Oy: KESKI-SUOMEN ENERGIATOIMISTON PERUSTOIMINNAN RAHOITUS, myönnetty euroa, yhteyshenkilöt Hannu Korhonen ja Martti Ahokas Hankkeen kuvaus, tavoite: Keski-Suomen liitto on osallistunut Keski-Suomen Energiatoimiston resursointiin vuosina EU:n SAVE-ohjelman kautta sekä myöhemmin vuosina 2002 ja 2003 liiton omilla kehittämisvaroilla Biohousing hankkeen tavoitteena oli kehittää omakoti- ja pientaloissa bioenergiaratkaisuja nykyaikaisiksi lämmitysvaihtoehdoiksi. Tavoitteena oli koota yhteen tuotteita, palveluja, osaamista, rakentamista, asentamista, huoltoa, käyttöä sekä neuvontaa. Hankkeen aikana on järjestetty koulutusta, tuotettu opasmateriaalia sekä tehty markkinointitoimenpiteitä bioenergiaratkaisujen edistämiseksi. Tämän hankkeen lisäksi on ollut lukuisia muita hankkeita, joilla on pyritty edistämään bioenergiaratkaisuja ja varsikin pellettilämmitystä omakotitaloissa. Omakotitalojen pellettilämmityksen yleistyminen on ollut Suomessa hyvin hidasta. Muut lämmitysmuodot kuten kaukolämpö, ilmalämpöpumput, maalämpö sekä aurinkolämpö ovat lisänneet suositaan käyttäjäystävällisyyden ansiosta. Pellettijärjestelmiä ei ole pystytty muokkaamaan asiakasystävällisiksi, helposti ostettaviksi sekä huolettaviksi kokonaisuuksiksi. Uusista omakotitaloista noin 8 % valitsee bioenergiapohjaisen lämmitystavan ja vanhoista öljylämmitteisistä omakotitaloista n 200 vaihtaa vuosittain pellettilämmitykseen. Tämän markkinan arvo on noin euroa vuodessa. Hanke toteutettiin projektisuunnitelman mukaisesti. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa, josta Keski-Suomen liiton osuus oli euroa. Euroopan Unionin rahoituksen osuus oli 65,19 %. Hanke onnistui kohtuullisesti Ääneseudun kehitys Oy: KYLÄT KASVUALUEEN TAUSTALLA, myönnetty euroa, palautunut 23,33 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Kylät kasvualueen taustalla esiselvitys hyödynsi uusia välineitä kylien menetelmällisessä kehittämisessä. Vuorovaikutus kyläläisten, kunnan virkamiesten ja kehittämisyhtiön edustajien kesken toi päivänvaloon runsaasti kehittämisideoita. Uuden Äänekosken Konginkankaan ja Sumiaisten sekä Laukaan Äijälän osalta kartoitettiin erillisissä seminaareissa kylien haasteita. Keskeisimpinä kehittämishaasteina ilmenivät palveluiden saavutettavuus, uusien asukkaiden saanti alueelle, oikea tonttitarjonta sekä ympärivuotisen toimeentulo- ja toimintamahdollisuuksien kehittäminen. Yhteisesti koettiin, että moni-ilmeinen luonto tarjosi sekä toimeentulomahdollisuuksia että sisältöä vapaa-aikaan. 14

17 Ohjausryhmän arvion mukaan hanke toteutui suunnitellusti, innovatiivisen kylien kehittämismallin osalta jopa erinomaisesti. Hankkeessa tavoiteltiin myös osallistumista usean EU-maan yhteiseen hankekonsortioon, mutta tämä ei toteutunut. Hanke oli erittäin ajankohtainen valtakunnallisen Koheesio- ja kilpailukyky ohjelman ( KOKO) merkittävimmän valmisteluvaiheen sijoituttua samaan aikaan. On ennakoitavissa, että esiselvityksen tuloksia voidaan käyttää KOKO-ohjelman soveltamisessa Keski-Suomessa. Keski-Suomen liitto katsoo ohjausryhmän arvioinnin osuvaksi Kehittämisyhtiö Keulink Oy: FAST SERVICE NETWORK PROJEKTIN ESISELVI- TYS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Projektin tavoitteena oli valmistella Tekesille hakemus Sandvik Mining & Construction toimittajaverkoston varaosapalveluiden kehittämiseksi. Tarpeena oli kalliiden erikoiskomponenttien tai kokoonpanoa edellyttävien varaosien toimittaminen nopeasti päämiehelle ja asiakkaille. Keulink Oy haki alun perin avustusta Keski-Suomen liitolta kehittämishankkeen toteuttamiseen, mutta luonteeltaan hanke sopii paremmin Tekesin rahoitettavaksi. Kehittämistyöhön on sitoutunut neljä metallialan yritystä Keuruun seudulta. Rahoitushakemus on jätetty Tekesin tuotantokonseptit ohjelmaan. Valmisteluvaiheena hanke onnistui hyvin. Varsinaiset tulokset ovat saavutettavissa kehittämisvaiheen myötä Keski-Suomen liitto: LUOVAN ALAN KANSAIN VÄLISTYMINEN JA KEHITTÄMIS- STRATEGIAN JATKOTOIMET, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Hanke oli osa pitkäjänteistä luovan alan kehittämistä. Tavoitteena oli jatkaa luovan alan kansainvälistymistä ja valmistautua haetun Creative Regions -hankkeen (Interreg IVCohjelma) toteuttamiseen. Hankkeen toteuttamisaikana ilmeni, että suunniteltu Interreghanke ei saa rahoitusta ensimmäisellä hakukierroksella. Tämän vuoksi toiminta suuntautui enemmän maakunnan omien klusteriverkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kansainvälisyyttä hankkeessa edusti aloitettu kulttuuriyhteistyö Swietokrzyskien alueen kanssa. Hankkeessa jatkettiin niiden toimenpiteiden eteenpäin vientiä, jotka määriteltiin laajalla yhteistyöllä laaditussa Future Keski-Suomen luovan alan kehittämisen suuntaviivoja raportissa. Kehittämistyön tukena toimi ns. Luomus-tiimi, jossa olivat edustettuina Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Jykes, Jyväskylän kaupunki), luovan alan yrittäjä & kehittäjä sekä Keski-Suomen liitto. Luomus-tiimi määritteli tärkeimmäksi tehtäväkseen luovan alan kehittämisstrategian juurruttamisen uuden Jyväskylän strategiaan. Näkökulmina korostuivat elinkeinot, kulttuuri ja aluekehittäminen. Vetovoiman tukemisessa tunnistettiin julkisen ja yritysten roolit. Hankkeessa selvitettiin edellytyksiä ja toimintamallia keskisuomalaista luovaa toimialaa kehittävän ja koordinoivan yhdistyksen mahdollista perustamista varten. Samoin selvitettiin yhteistyötapoja ja synergiaetuja yhteisen klusterin synnyttämiseksi luovien alojen, matkailun, EDUn ja hyvinvointialan kesken. Hanke toteutui suunnitellusti. Luovan alan edelleen kehittämiseksi maakunnassa on vireillä kaksi kehittämishanketta. 15

18 KULTTUURI JA VETOVOIMAHANKKEET Mediatuotanto Amigos: PÄIJÄNNE SINFONIA JA ESITTELYAINEISTO, myönnetty euroa, palautunut 409,05 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Mediatuotanto Amigos Oy on tuottanut Päijännesinfonian, joka on eeppinen kertomus suuren järvialtaan vuodenaikojen vaihtelusta, luonnon moni-ilmeisyydestä ja ihmisistä. Elokuva painottuu musiikkiin ja laadukkaaseen kuvalliseen ilmaisuun. Kuvakerronnan taustalla soivat orkesterimusiikki, sekakuorot, mieskuoro ja tanssilavojen valssimusiikki. Elokuva on yhtäältä dokumentti ja toisaalta juonellinen kertomus Päijänteestä. Tuotanto käsittää varsinaisen Päijännesinfonian sekä mm. matkailun edistämisen tarpeisiin tuotetut erilliset lyhytelokuvat. Hankkeen tuotantokausi oli pitkä, johtuen suurelta osin kuvauksiin tarvittavasta vuodenaikojen vaihtelusta. Hankkeen lopputulos oli tavoitteen mukaisesti korkeatasoinen elokuva. Tuotantoa voidaan hyödyntää maakunnan esittelyyn tarkoitetuissa tilaisuuksissa ja erityisesti matkailun edistämisen tilaisuuksissa. Tavoitteeksi asetusta aikataulusta jouduttiin joustamaan, jolloin tuotantoa ei voitu hyödyntää suunnitellusti joissakin tilaisuuksissa. Myöskään kaikki tuotantoon alun alkaen kiinnostuksensa ilmaisseet eivät olleet rahoituksellisesti mukana. Edellä olevasta huolimatta tuotanto saatiin toteutettua asianmukaisesti ja lopputulos on mediassa esiintynyttä kriitikkoa lainaten laatuisa dokumenttirunoelma Jyväskylän kaupunki (AKK Sports Oy): RALLIN MAAILMANMESTARUUSOSAKIL- PAILUJEN JÄRJESTÄMINEN , myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Maakuntahallitus teki kokouksessaan päätöksen osallistua Kansainvälisen Autourheiluliiton (FIA) Suomelle vuosittain myönnettävän ralliautoilun MM-sarjan osakilpailun järjestelykuluihin euroa/vuosi. Keski-Suomen liitto on saanut summalla rallitapahtuman pääyhteistyökumppani (Official Sponsors) statuksen, jonka myötä sai mainostilaa kilpailun lähtö- ja maalilavasta sekä linkin tapahtuman virallisista internetsivuilta. Lisäksi liitto on saanut oman osansa pääsylippuja asiakastilaisuuteen Killerille. Tuki on käytetty rallin järjestelykuihin ja sopimus toteutui suunnitellulla tavalla. Ralli on pohjoismaiden suurin vuosittain järjestettävä urheilutapahtuma, jota myös muut paikkakunnat ovat havitelleet itselleen. Suurten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseksi yhä useammin vaaditaan yhä suurempia summia isäntäpaikkakunnilta. Keski-Suomen liitto on ollut tukemassa omalta osaltaan rallin maailmanmestaruusosakilpailun säilymistä Jyväskylässä. Rallin vaikutuksista on valmistunut tutkimus syksyllä Rallin taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Yleisö käytti rahaa tapahtuman aikana 15,6 miljoona euroa. Lisäksi rallin medianäkyvyys ja imagoarvo ovat erittäin suuret. Alueen asukkaiden (89 % tutkimukseen osallistuneista) mielestä tapahtumalla on myönteinen vaikutus Keski-Suomen imagoon. Vastaajista 44 % arvioi tapahtumasta olevan myös haittaa, kuten liikenneruuhkat sekä ympäristö- ja meluhaitat. Kaikesta huolimatta Neste Oil Rallista on tullut yksi maailman parhaiten järjestetyistä rallista, jonka säilymistä Keski-Suomessa on kannattanut tukea Jyväskylä Seura ry: LYHYTELOKUVAPRODUKTIOON OSALLISTUMINEN, myönnetty euroa, palautunut 1.199,60 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen 16

19 Jyväskylä Seura ry:n toteuttaman hankkeen tavoitteena oli tuottaa aineistoa Jyväskylästä, sen lähiympäristöstä ja osin maakunnastakin hyödynnettäväksi esim. alue- ja messuesittelyissä, yritys- ja liikelahjoina sekä koulutusmateriaalina. Esittelyaineisto käsitti kaksi DVD-lyhytelokuvaa (Jyväskylä uuden aallon kaupunki ja Jyväskylä innovaattorina) sekä PowerPoint-CD-esityksen (Keski-Suomi tuottaa). Sisällöllisesti aineisto ajanmukaisti kuvausta maakuntakeskuksen toiminnasta vuonna 2007 (edellinen oli vuodelta 1960) ja lisäsi paikallishistorian tuntemusta. Mittavan hankkeen toteutumista tukevien toimijoiden joukko oli laaja. Merkittävimmin hanketta edistivät rahallisesti Jyväskylän kaupunki ja Jykes Oy sekä useat keskisuomalaisyritykset. Keski-Suomen liitto osallistui hankkeeseen 6 %:n osuudella. Hanke toteutui suunnitellusti. Keski-Suomen liitto on vastaanottanut esittelyaineiston kokonaisuudessaan. Materiaalit on toimitettu myös kaksin kappalein kaikille Uuden Jyväskylän kouluille oppimateriaalina hyödynnettäväksi Visiokolmio Oy: KUHALA JA MUSTA JUHANNUS ELOKUVAPRODUKTIO, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liiton avustus kohdentui kirjailija Markku Ropposen tuotannon filmatisoinnin alkuvaiheeseen. Yksityisetsivä Otto Kuhala on filmikankaalle saataessa uusi tuttavuus, mutta seikkaillut jo useammassakin romaanissa. Kuhala-kirjojen tapahtumat ja aiheet sijoittuvat pääasiallisesti Jyväskylään ja keskisuomalaiseen maisemaan. Hankkeella myötävaikutettiin dekkarin pohjalta laadittavan käsikirjoituksen aikaansaamiseen, tarvittavien yhteyksien rakentamiseen elokuvan tuottamiseksi sekä myös hankkeen nettisivuston avautumiseen (sis. kuvitteellisen myyntitrailerin elokuvasta). Elokuvan päähenkilö on valittu, ja tuotantoa on esitelty mm. YLE/Draamalle. Käsikirjoitusversioita kirjoitettiin hankkeen aikana kolme. Elokuvan tuottaminen on iso hanke. Yli miljoonan euron produktiolle etsitään parhaillaan kansainvälistä tuottajaa. Neuvottelut ovat käynnissä. Kansainvälistä ulottuvuutta vahventaa se, että Kuhala-sarjaa käännetään saksaksi. Liiton rahoituksen merkitys korostuu hankkeen näkyvyydessä. Hanke on liikkeellä ja siten on mahdollista koota toimijoita produktioon. Hankkeen etenemistä voidaan seurata yhtiön kotisivuilla (www.visiokolmio.fi). Hanke toteutui tavoitteisiin nähden osittain. Käsikirjoituksen laadinnan lisäksi tavoitteena oli, että hankkeen aikana saataisiin varsinainen elokuvan tuotanto organisoitua ja siten varmistettua. Tässä ei vielä hankkeen päättymisen mennessä onnistuttu Sisä-Suomen tanssin aluekeskus/keski-suomi: TANSSIN ALUEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Hankkeen tavoitteena oli nostaa esille nimenomaan keskisuomalaisia tanssin ammattilaisia ja tehdä heitä laajemmin tunnetuiksi. Tavoitteena oli myös tanssin monimuotoisuuden ja tanssin eri lajien näkyminen ohjelmistossa. Painotettiin yhteistyötä sekä eri kohderyhmille suunnattuja esitystuotantoja. Ohjelmistoa laajennettiin erilaisille asiakasryhmille. Koulutustehtävän osalta säännöllistä tanssitreenausta ja yksittäisiä tiiviskursseja toimivammaksi ratkaisuksi osoittautui koulutustuen myöntäminen tanssin ammattilaisille. Tukea myönnettiin hakemusta vastaan erilaisille tanssialan kursseille. Muille kohderyhmille järjestettiin koulutusta tanssityöpajoilla ja kesäkursseilla, esimerkiksi kaksi kontakti-improvisaatiokurssia Petäjävedellä, Äänekosken Elokurssit, kolmen päivän jazz- 17

20 tanssikurssi sekä buton alkeis- ja jatkokurssi Hankasalmelle. Opettajina oli ammattilaisia Keski-Suomesta ja muualta Suomesta, kaukaisimmat opettajat tulivat Pietarista. Hanke saavutti ison osan tavoitteistaan. Kuitenkin kehittämishaasteina korostuivat edelleen koko toimintamallin rahoituspohjan pitävyyden turvaaminen, markkinoinnin strategian uudistaminen, jotta toiminnalle saadaan luotua laajempi asiakaspiiri sekä tanssin ammattilaisten saamien palkkioiden ajanmukaistaminen sellaisiksi, että ne sisältävät paremmin koko tuotannonkuluja. Tanssin Aluekeskustoiminta työllisti myös muita ammattiryhmiä kuten valo- ja äänisuunnittelijoita sekä teknikoita, pukusuunnittelijoita ja puvustajia, muusikoita, kuvataiteilijoita, tuottajia, graafikoita sekä valokuvaajia. Tuottajan palkkaaminen toimintaa organisoimaan ja koordinoimaan oli yksi onnistuneista päätavoitteista. Esitystoiminta alueella lisääntyi yli puolella vuodesta Tiedotus saatiin toimivaksi osittain uudistuneiden internet-sivujen ja osittain tuottajan ansiosta. Kuluvan vuoden yksi tavoitteista oli myös yritysasiakkaiden yhä laajempi tavoittaminen. Tavoite jouduttiin kuitenkin vakinaisten henkilöstöresurssien vähäisyyden vuoksi siirtämään vuodelle Keski-Suomen liitto päätti osallistua Tanssin aluekeskuksen rahoitukseen pienellä osuudella vuonna Elokuvaosuuskunta Siperia: UNELMIEN KYLÄ DOKUMENTTIELOKUVA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Elokuvaosuuskunta Siperia sai Keski-Suomen liitolta osarahoituksen Unelmien kylä dokumentin tuotantoon. Elokuva käsitteli Tuohiniittyjen perheen elämää Keuruun Ekokylässä vuoden ajan. Kyseessä oli varsin mittava tuotanto, ja hankkeeseen osallistuivat rahoitusosuuksin mm. Yleisradio, Suomen elokuvasäätiö, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK sekä Maa- ja metsätalousministeriö. Ekoyhteisössä asuvan Tuohiniittyjen perheen tavoitteena oli elää ekologisesti ja pyrkiä omavaraisuuteen niin ruuan kuin energiankin suhteen. Perheen isä luomuviljeli peltoja, korjausrakensi kotia sekä pyrki myös eduskuntaan. Yhteisön ja perheen näkemykset sekä tarpeet eivät kuitenkaan kohdanneet ja kaikkien tekemättömien töiden yhteensovittaminen osoittautui mahdottomaksi. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa taiteellisesti ja sisällöllisesti korkeatasoinen elokuva, tutkia vaihtoehtoista elämäntapaa maaseudulla sekä käsitellä unelman ja realismin yhteentörmäystä. Hankkeen tuloksena valmistui suunnitellusti 52 minuutin dokumenttielokuva, jonka ensiesitys TV1:ssä oli Katsojapalautteen perusteella elokuvaan voidaan olla tyytyväisiä. Elokuvaa tarjotaan jatkossa festivaaleille kotimaassa ja ulkomailla. Elokuvan kotisivut löytyvät osoitteesta: Suomen Käsityön museo: KESKISUOMALAISEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS- NÄYTTELYTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Kyseessä oli käsi- ja taideteollisuuden laadullinen kehittäminen pitkään jatkuneen toimialatyön yrityslähtöisen kehittämisen jatkeeksi. Alan sisäistä tuotekehitystä kaavailtiin tehostettavaksi säännöllisellä ja jurytetulla näyttelytoiminnalla. Vastaava näyttelyformaatti oli käytössä mm. Oulussa ja Hämeessä. Toimintaa oltiin suunnittelemassa siten, että näyttelyt toteutuisivat joka toinen vuosi suunnattuna alan toimijoille ja myös päättäjille sekä medialle. 18

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös.

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös. 1/5 Hakuehto Käyttäjä pvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös Järjestys luettelo Arvo Mirja Hiltula Viranhaltija/päätöstyyppi, pykälänumero Viranhaltijan päätöstyypit

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto

Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Ohjelma. 17.00 Hallitusohjelman linjauksia yritysten kehittämiseksi Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Ohjelma. 17.00 Hallitusohjelman linjauksia yritysten kehittämiseksi Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Ohjelma 16:15 Mitä maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) odottaa ja toivoo yritysten kehittämisen johtoryhmältä? Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kauko Lehtonen 16.30 Yrityskyselyn tulokset ja ehdotuksia

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy

MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy MITÄ KUULUU MATKAILU? JuhlaHelmi, Porvoo, 14.5. Anne Wetterstrand / Topi Haapanen Kehitysyhtiö Posintra Oy ILLAN OHJELMA Kahvia ja piirakkaa 17.00 Vetovoimaa! -kokemuksia Kohti Uutta? Yhteistä keskustelua

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot