Rönsy 1/2013. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti. 1/2013: Sivistyksen uudelleenarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rönsy 1/2013. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti. 1/2013: Sivistyksen uudelleenarviointi"

Transkriptio

1 Rönsy 1/2013 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti 1/2013: Sivistyksen uudelleenarviointi 1

2 2 Rönsy 1/2013 Sivistyksen Rönsy... Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33A (2. krs), Helsinki Painopaikka: Alma Manu Oy ISSN: Päätoimittaja: Janica Rantanen Toimitussihteeri: Milja Henttonen Taitto: Janica Rantanen Rönsyn ohjausryhmä: Puheenjohtaja Mertsi Murmann, Sarianna Mankki, Minna Manninen, Simo Raittila, Petra Kosonen Kirjoittajat ja kuvittajat: Veli-Matti Partanen, Maria Ohisalo, Arsi Alenius, Anna Koppanen, Petra Kosonen, Sarianna Mankki, Otto Lehto, Simo Raittila, Turkka Louekari, Mertsi Murmann, Vesa Kuosmanen, Taru Anttonen, Risto Karinkanta, Eve Tervahartiala, Mikko Kauppinen,Touko Niinimäki, Niina Ratilainen, Tuomas Lilleberg, Minna Manninen Kansi: Vesa Kuosmanen Sisältö: Opiskelijoiden toimeentulo 4 Miehet väliinputoajina 5 Mustan hiilen vähentämisestä apu ilmastonmuutokseen 9 Ruoantuotannon armoilla 9 Koulujen uskonnontunneilla ei opeteta, että voit valita toisin 11 Sivistys ulos instituutioista: Maisteriksi netissä 12 Minne menet koulutus? 15 Nuorisotakuun todellisuus 16 Omalla äänellä ei kuitenkaan ole väliä 16 Komerot-hanke: Muutakin kuin lukuja tilastoissa 17 Vakiopalstat: NokkaPokka 7 Sukupuoli Biologiaa vai performanssia? Pakina 8 Onko sivistys voittamassa? Essee 14 Moderni yleissivistys Kulttuurinurkka 17 Teatteriarvio: Riehakas ja repivä naiseuden ylistys Jäsenjärjestöt esittäytyvät 18 Helsinki ja Lappi Toimistolta 19 Oodi oppimiselle Puheenjohtajilta Veli-Matti Partanen & Maria Ohisalo Periaatteellisia vääntöjä ViNOn juhlavuonna Liittomuotoisen ViNOn kymmenes vuosi on lähtenyt vauhdilla käyntiin. ViNO on muun muassa vastustanut EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja, vaatinut muutoksia tekijänoikeuslakiin, peräänkuuluttanut hallitukselta nopeita ja rohkeita toimia sosiaali- ja terveysuudistuksessa, vaatinut saamelaisille oikeutta ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin kautta sekä tuominnut Jyväskylän ja Oulun väkivallanteot. Viimeksi mainitut tapahtumat osoittavat, että Suomessa on vielä paljon tehtävää yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja vapauden toteutumiseksi. Nämä ovatkin ViNOn toiminnan keskeisiä arvoja. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan päästäksemme tarvitsemme myös uskoa luonnon itseisarvoon, hyvinvoinnin puolustamista, tasa-arvoa, vaikuttavampaa demokratiaa ja vapautta, mutta myös vastuuta. Tämä kevät on ViNOlle tavallistakin tärkeämpää arvokeskustelun aikaa, sillä uusi periaateohjelmamme on tarkoitus hyväksyä kevään liittokokouksessa. Ohjelmaluonnoksen alku kuulostaa lupaavalta: Ensisijainen tavoitteemme on maapallo, jolla ihmiskunta elää ja kehittyy sopusoinnussa muun luonnon kanssa. Ihmisyys ei kuitenkaan ole vain taakka maapallon kannettavana, vaan näemme ihmisyyteen kuuluvan paljon kauniita asioita, kuten rakkautta, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Haluamme yhteiskunnan, joka on kestävä niin luonnon kuin ihmisoikeuksienkin näkökulmasta. Nyt on kaikkien meidän vinolaisten aika pohtia, mitä ovat ne keskeiset arvot ja periaatteet, joiden vuoksi politiikkaa teemme. Periaateohjelma on tärkein toimintaamme ohjaava asiakirja, sen sisällön täytyy siis nauttia laajaa kannatusta ja tuntua omalta. Tässä onkin oiva paikka vaikuttaa politiikkamme suuntaan. Kevään aikana suuria periaatteellisia keskusteluja käy myös maamme hallitus, joka on kohta istunut puolet kaudestaan. Monia hallitusohjelmaan kirjattuja asioita, ilmastolaki yhtenä tärkeimmistä, on vielä toteuttamatta ja edessä on myös ikäviä leikkauspäätöksiä. Toisaalta kyse ei ole vain periaatteellisista väännöistä vaan suurista tulevaisuuteen vaikuttavista päätöksistä: jätämmekö jälkeemme ympäristökatastrofin ja velkaa vai monimuotoisen ja hyvinvoivan maapallon? puheenjohtajat@vino.fi

3 Rönsy 1/ /2013 Pääkirjoitus Janica Rantanen Lehdistön- ja sananvapaus sivistyksen mittarina Sivistystä koko elämä Mikko Kauppisen kuvareportaasi s Arsi Alenius Suomessa on Toimittajat ilman rajoja -järjestön tammikuisen listauksen mukaan kolmatta kertaa putkeen maailman vapain lehdistö. Aikaisemmin ykkössija on jaettu monen maan kesken; tänä vuonna Suomi nauttii siitä yksin. Erityiseksi ylpeyden aiheeksi Suomen kohdalla nousevat tiedon läpinäkyvyys ja journalistinen riippumattomuus. Sananvapautta käytetään usein sivistyksen mittarina. Edellisten tulosten valossa Suomea voidaan pitää sivistyksen mallimaana, mutta kuinka kauan? Uhkakuvana näen tilastojen tuijottamisen aiheuttaman lamaannuksen. Kun pitää itseään parhaana, eteenpäin pyrkiminen ja saavutetun vapauden todeksi eläminen unohtuvat helposti. Näin on käynyt Suomessa mm. sukupuolten tasa-arvon ja teknologisen kehityksen kanssa. Kun kerran nimetään jonkin asian suhteen mallimaaksi, on helppo jäädä laakereilleen makaamaan ja huomata pian muiden maiden kirivän ohi. Kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan. Helmikuussa Julkisen sanan neuvosto JSN määritti lehdistölle uuden vapauden: Tästä lähtien lehtijutuissa saa siteerata yksityisiä Facebookpäivityksiä, jos ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tai muuten uutisarvoisia. Myös Rönsy tarttuu tähän mahdollisuuteen pian aloittavassa verkkolehdessään. Vapauden rajoja voisi toki venytellä vaikka kriittisellä tutkivalla journalismilla, mutta sen sijaan saimme lukea Suomen vapaimmaksi mediaksi tituleeratun Ylioppilaslehden 100-vuotisjuhlanumerosta, kuinka lehden päätoimittaja ja toimitussihteeri kakkasivat housuihinsa bussimatkalla Helsingistä Turkuun. Herääkin kysymys, onko kriittiselle journalismille enää tilausta. Maailmassa on kirjoitettavaa ja tutkittavaa loputtomasti, mutta valtakunnan ykköspuheenaiheeksi pääsee helpommin kertomalla kakasta, vaikka samaan aikaan valmistaudutaan esimerkiksi maamme hallituksen puolivälitarkasteluun. Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Hakalan mukaan lehdistön- ja sananvapautta kokeillaan kaikkein kovimmin niissä asioissa, jotka tuntuvat kaikkein vastenmielisimmiltä. Onko kakka tästä hyvä esimerkki? Ehkä ei, mutta ainakin jutun saama mediahuomio havainnollisti, mikä mediaa ja lukijoita kiinnostaa. Tämän lehden päätoimittaja ja toimitussihteeri asuvat kumpikin Turussa, joten bussimatkoja Helsingistä Turkuun kertyy vuodessa melkoinen määrä. Tähän mennessä emme ole kertaakaan kakanneet housuihimme, vaan olemme yrittäneet keksiä muita keinoja sykähdyttää, herättää keskustelua ja kokeilla rajoja. Tässä numerossa teemme sen arvioimalla uudestaan sivistystä. Tervetuloa perehtymään sivistyksen ihmeelliseen maailmaan!

4 4 Rönsy 1/2013 Opiskelijoiden toimeentulo: lainaa ja lukukausimaksuja vai perustuloa ja maksutonta koulutusta? Poliitikon muisti saattaa olla lyhyt, mutta opiskelijan muisti on pitkä. Eduskuntavaalien alla tehtyjen lupausten lunastamisen aika on tullut, mutta hallituksen puolivälitarkasteluun tultaessa suunta näyttääkin olevan toiveiden vastainen: opintorahapohjainen tuki ja maksuton korkeakoulutus ovat uhattuina. Riittääkö indeksiin sitominen mihinkään? Entä onko perustulo ratkaisu opiskelijoiden ikuiseen vääntöön toimeentulosta? Sosiaalipolitiikan asiantuntijat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Tiina Parkkinen, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Laura Euro ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Olga Haapa-aho vastaavat. Parkkinen, Euro ja Haapa-aho ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että opintotuen kehittämisessä tasokorotus, huoltajakorotus ja indeksiin sitominen ovat tällä hetkellä tärkeimpiä tavoitteita. Kaikki kolme ylioppilaskuntaa ovat perustulon puolella, ja rintama on vahva myös lukukausimaksuja ja lainapainotteisuutta vastaan. Vaikka vuonna 2014 opintotuki onkin tarkoitus vihdoin sitoa indeksiin, sen reaalitaso on tippunut jatkuvasti. Sen kehitys on jäänyt jälkeen sekä palkkataso- että elinkustannusindeksistä. Inflaatio on käytännössä jo syönyt vuonna 2007 tehdyn 15 prosentin tasokorotuksen. Siksi indeksiin sitominen ei enää riitä yksinään, vaan tarvitaan myös uusi tasokorotus. Lisäksi opintotuen yhteensovitettavuutta muiden etuuksien, kuten sairauspäivärahan, kanssa tulisi kehittää. Tämänhetkinen tilanne, jossa sairauslomalla olevilla ei ole oikeutta opiskella lainkaan, on sietämätön esim. mielenterveyspotilaiden kannalta, muistuttaa Haapa-aho. KANSANEDUSTAJIEN LAKIA- LOITE (LA 91/2012 vp), joka on kerännyt 117 allekirjoitusta eduskunnassa, vaatii maksullista koulutusta ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille, jotta Suomen kansainvälistä arvostusta nauttiva koulutusjärjestelmä voidaan kehittää vientituotteeksi. Lukukausimaksukeskustelu on vaarallisilla vesillä. Päätöksiä pyritään kiirehtimään, vaikka kokeilujen tämänhetkiset tulokset eivät tue maksujen käyttöönottoa. Koulutuksen tulee ehdottomasti pysyä maksuttomana tulevaisuudessakin myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, Parkkinen linjaa. Aalto-yliopistossa käynnissä oleva lukukausimaksukokeilu viittaa siihen, että maksullisuus karkottaa kansainvälisiä opiskelijoita, joiden osaamista tarvitaan, lisää Euro. OPINTOLAINAN MÄÄRÄ SUH- TEESSA OPINTOTUKEEN UH- KAA NOUSTA. 14. helmikuuta Helsingin Sanomat uutisoi, miten työurien pidentämiseen tähtäävä opintotukiuudistus hiertää hallituspuolueiden välejä. Kiistan ytimenä on se, minkälaisin keinoin opiskelijoita tulisi kannustaa valmistumaan nopeammin. Keskustelussa on esitetty opintorahan ja opintolainan Allekirjoita kansalaisaloite perustulosta 1) Liity Suomen perustuloverkoston jäseneksi! Aktivoidu perustulokampanjassa! Kampanjan toteuttamiseksi verkostomme tarvitsee uusia jäseniä! Ilmoita yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero ja mahd. ammatti) osoitteeseen Jäsenmaksu vuodelle 2013 on 10 (henkilö- ja yhdistysjäsenet). Opiskelijoille nyt kampanjatarjouksena jäsenmaksu vain 5 jos liityt mennessä! 2) Tule mukaan kampanjaan! Haluatko kerätä nimiä kansalaisaloitteeseen, osallistua tapahtumien järjestämiseen tai jakaa kampanjamateriaalia? Ilmottaudu mukaan kampanjaan ja liity sähköpostilistallemme osoitteessa perustulo.org/mukaan 3) Seuraa ja levitä kampanjainfoa netissä! Liity Facebook ryhmään ja eventtiin ja kutsu ystäväsi mukaan! Lataa kampanjan mainosbanneri nettisivullesi osoitteesta Lisätietoa, allekirjoituslomakkeita ja muuta materiaalia löydät sivuiltamme perustulo.org

5 Rönsy 1/ Mitä on sukupuoli biologiaa vai performanssia? Mustan hiilen vähentämisestä apu ilmastolle Millaista on koulutus vuonna 2050? Komerot-hanke kurkistaa syrjäytyneiden elämään Queer-aktivisti Sade Kondelinin mukaan sukupuolia on vähintään Luku perustuu arvioon, jossa on laskettu sukupuolen muodostavien osatekijöiden (esim. anatominen, hormonaalinen ja juridinen) ilmeneminen miehillä, naisilla ja sille välille asettuvilla. Kondelinin kanssa sukupuolta määrittelee tietokirjailija Osmo Tammisalo. s. 7 Vähentämällä mustan hiilen päästöjä voidaan saavuttaa nopeita vähennyksiä maapallon säteilypakotteeseen, jolloin arktisella alueella voi olla joitain vuosia lisää elinaikaa. Toimittajamme Risto Karinkanta arvioi mustan hiilen käyttöä työssä ilmastonmuutosta vastaan. Yhden kortin ihme ei ole paras ratkaisu. s. 9 Professori Alf Rehn ja tulevaisuudentutkija Anita Rubin visioivat tulevaisuuden koulutusta. En suostu laatimaan mitään listoja siitä, millaisia taitoja tulevaisuuden työelämä vaatii. Yhtä hyvin voisi kysyä, miten työelämää pitäisi kehittää, jotta se vastaisi koulutksen tarpeita, toteaa Rubin. s. 15 Useampi kuin joka kymmenes vuotiasta ei ole opiskelemassa, töissä tai harjoittelussa. Me halusimme tuoda yhdeksi keskustelun osapuoleksi syrjäytyneet nuoret itse, subjekteina objektien sijaan, Komerot-hankkeen valokuvaaja Lilja Tamminen kertoo Rönsyn haastattelussa. s. 17 suhteiden muuttamista niin, että opintojen loppuvaiheessa opintolainan suhteellinen määrä kasvaisi. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ovat asettuneet vastustamaan tätä suuntaa. Sekä maksuttomuus että opintotuen rahapainotteisuus ovat erittäin keskeisiä koulutuksen tasaarvoa ylläpitäviä voimia, Parkkinen huomauttaa. Lainapainotteisuuden lisääntyessä yhä harvemmat uskaltaisivat hakeutua korkeakoulutukseen, mikä vähentäisi sosiaalista liikkuvuutta eikä edes pidentäisi työuria, ennustaa Haapa-aho. PERUSTULO ON PITKÄN AI- KAVÄLIN RATKAISU opiskelijoiden toimeentulon varmistamiseksi kaikkien kolmen asiantuntijan mielestä. Se yksinkertaistaa byrokratiaa säilyttäen kuitenkin sosiaaliturvan perusmerkityksen turvaverkkona. Olisi hyvä, jos opiskelija voisi suunnata energiansa opiskeluun eikä lomakkeiden täyttämiseen. Kannattamaamme perustulomalliin kuuluu niukat elinkustannukset kattavan perusosan lisäksi tarveharkintaisia osia sekä opintolaina tai muu sosiaalinen mikrolaina, jonka avulla voi täydentää toimeentuloaan, Euro esittelee AYYn linjoja. - Köyhyys on myös monen opiskelijan arkea! Toimeentulon epävarmuus ja riippuvuus opinnoissa pärjäämisestä vievät voimavaroja ja altistavat pahoinvoinnin kierteelle. HYYssä pidetään tärkeänä tehdä rohkeita avauksia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Perustulokeskustelu on nykypäivää perustulo toivottavasti jo lähitulevaisuutta, summaa Parkkinen. Perustulon taakse on asettunut jo kuusi ylioppilaskuntaa: AYY, HYY, JYY, Tamy, TYY ja Taideyliopiston ylioppilaskunta. Myös ViNO on asettunut tukemaan perustulosta tehtyä kansalaisaloitetta. Perustulokampanjan lisäksi opiskelijat ovat järjestäytyneet sosiaalisessa mediassa Näpit irti opintotuesta -kampanjaan, jonka avulla on tarkoitus luoda painetta hallitukselle. Opiskelijat ovat pettyneitä vuosi sitten opintotuen uudistamista varten perustetun työryhmän avauksiin, jotka heikentäisivät opiskelijoiden toimeentuloa entisestään. Teksti: Kuva: Otto Lehto & Janica Rantanen Janica Rantanen Opiskelija-aktiiveja Helsingin Uudella ylioppilastalolla: Toivo Laitinen (vas.), Otto Lehto ja Jaakko Rissanen. Oikealla HYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Tiina Parkkinen.

6 6 Rönsy 1/2013 Miehet väliinputoajina koulu- ja työelämässä Poikien ja miesten vaikeudet oppimisessa ja työmaailmassa ovat yhteiskunnallinen aikapommi. Asiantuntijat toivovat puuttumista miesten 2000-luvulla kohtaamiin ongelmiin. Miehet ovat äärimmäinen sukupuoli. He muodostavat taloudellisen eliitin enemmistön, mutta ovat samalla yliedustettuja heikko-osaisimpien keskuudessa. Miesten kohtuuton osuus yhteiskunnan väliinputoajista on jäänyt julkisessa keskustelussa menestyjien varjoon, arvioi SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Bergholm korostaa, ettei mitään ihmisryhmää tule leimata, sillä suurin osa miehistä pärjää ihan hyvin. Ongelmia jo koulussa Suomen koululaitos rakentuu tiukalle ikäjärjestelmälle. Hitaasti kypsyvillä pojilla ei ole sosiaalisia edellytyksiä luokkaympäristöön. Se voi ilmetä häiriökäyttäytymisenä. Moni poika ei pääse oppimisen myönteiseen kierteeseen, sanoo dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta. Hyvinvointitutkija näkee kipupisteet juuri varhaiskasvatuksessa. Koulujärjestelmä on rakennettu lasten keskimääräisen kehityksen mukaan. Osa nuorista putoaa kelkasta pois. Vian katsotaan olevan yksilön pääkopassa, vaikka kyse olisi järjestelmästä. Rimpelä toivoo, että opetuksessa huomioitaisiin yksilölliset tarpeet. Hän ehdottaa myös oppivelvollisuusiän nostamista 20:een. Naiset sopeutuneet paremmin työelämän muutoksiin Aiemmin töitä riitti, vaikkei loistanut koulussa. Nyt niin sanotut miehiset työt vähenevät, mutta naisvaltaisten alojen työpaikat lisääntyvät. Monelle miehelle alanvaihto heikommin palkattuun ammattiin on vaikeaa, kertoo SAK:n Bergholm. Naisvaltaisten alojen palkan korottaminen helpottaisi tilannetta. Nykyään yhtä suuri osa miehistä ja naisista on töissä. Miesten työllisyysaste on kuitenkin rapautunut jo kauan. Samalla naisten työllisyys parantuu. Naiset ovat sopeutuneet rakennemuutokseen paremmin: he kouluttautuvat ja hakeutuvat tarvittaessa miesvaltaisille aloille. Nyt meidän miesten tulisi miettiä, miten sopeutua maailman muutoksiin, Bergholm sanoo. Tasa-arvokeskustelu liukuu helposti sukupuolten sodaksi. Bergholm moittii vastakkainasettelua. Miesten ongelmat heijastuvat laajalti yhteiskuntaan. Heidän hyvinvointinsa on naistenkin etu. Ratkaisuna työryhmä Näkökulma: SAK esitti tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäelle miespoliittisen komitean perustamista luvulla naisten epätasa-arvoa tutkinut komitea nosti keskusteluun useita ehdotuksia naisten aseman parantamiseksi. Komitean sijasta Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo perustaa työryhmän. Työryhmä järjestää esimerkiksi teemakeskusteluja ja kehittää vuorovaikutusta ministeriöiden ja miesjärjestöjen välillä, kertoo valtiosihteeri Jarmo Lindén. Mertsi Murmann SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan miesten hyvinvointi on naistenkin etu. TIESITKÖ? Miesten osuus korkeakouluopiskelijoista on 45 %. Miesten osuus vangeista on 93 %. Miesten riski joutua työttömäksi on lähes kaikilla toimialoilla suurempi kuin naisilla. Miesten osuus asunnottomista on 80 %. Lähteet: Ara.fi, Rikosseuraamus, Tilastokeskus, OKM N aisten työelämässä kohtaaman lasikaton olemassaoloa perustellaan hyväksyttäväksi usein naisten lasilattialla, joka estää heitä tipahtamasta yhteiskunnan huono-osaisimpien joukkoon. Itse en näe syytä syrjintään sii-nä, että jossain muussa tilanteessa yhteiskunnan trampoliini ottaa vastaan. Syrjimisen ja syrjäytymisen välinen ero tuntuu olevan veteen piirretty viiva, minkä vuoksi liian usein naisten syrjinnästä kieltäydytään keskustelemasta, koska miehetkin syrjäytyvät - ja toisin päin. Huoli pojista koulumaailmassa on osittain aiheellinen, mutta toisaalta on myös osoitettu, kuinka pojat saavat kouluissa osakseen positiivista erityiskohtelua. Tytöt ovat etulyöntiasemassa koulumaailmassa, mutta heiltä myös odotetaan enemmän samojen arvosanojen eteen. Akateemisessa maailmassa en olisi huolissani miesten aliedustuksesta. Yliopistojen sukupuolittumista kuvataan usein sukupuolisaksien metaforalla, joka havainnollistaa osuvasti, kuinka opintojaan aloittavista naisia on suurin osa, mutta mitä pidemmälle akateemisia rappusia noustaan, sitä vähemmän naisia on mukana. Korkeakoulutus ei myöskään takaa naisille koulutusta vastaavia töitä. Esimerkiksi Helsingin yliopistosta väittelleistä 59 % oli naisia vuonna 2005, mutta professoreista naisia oli vain 25,2 %. Työelämässä on edelleen naisten ja miesten aloja. Naisen euro on edelleen eri selvitysten mukaan senttiä. Naisille kertyy myös enemmän työttömyysvuosia. Vääristymää perustellaan vuoroin yksilöiden ominaisuuksilla, vuoroin naisten korkeammalla eliniällä, joka taas johtaa useampiin eläkevuosiin. Mikään näistä epäkohdista ei oikeuta miesten syrjäytymistä. Eikä mikään miesten syrjäytyminen oikeuta naisten syrjimistä. Sen sijaan, että pohditaan, kumpia syrjitään enemmän, voitaisiin yhteisymmärryksessä tunnustaa, että sukupuolista syrjityin ei ole mies eikä nainen vaan sukupuolivähemmistön edustaja. Janica Rantanen

7 Rönsy 1/ Nokkapokka Tällä palstalla väitellään ajankohtaisista kysymyksistä Sukupuoli biologiaa vai performanssia? Sukupuolentutkimusta on tehty Suomessa naistutkimuksen nimellä vuosikymmeniä ja opetettu yli 20 vuotta. Vuodesta 2005 sukupuolentutkimuksesta on voinut väitellä tohtoriksi. Biologit syyttävät sukupuolentutkimusta epätieteelliseksi ja liian poliittiseksi. Sukupuolentutkijoille objektiivista tiedettä ei ole olemassakaan. Heille kaikki tiede on näkökulmasidonnaista. Mitä on sukupuoli ja sukupuolten välinen tasa-arvo? Tietokirjailija Osmo Tammisalo vastaa biologian näkökulmasta ja queer-aktivisti Sade Kondelin sukupuolentutkimuksen opiskelijana. Kuinka sukupuoli muotoutuu? Osmo: Biologiassa sukupuolen määritelmä on selkeä. Se, jolla on isommat sukusolut, on naaras; se, jolla on pienemmät, on koiras. Määritelmä on oivallinen, koska se kattaa kaikki suvullisesti lisääntyvät lajit. Se ei myöskään ole ristiriidassa sen kanssa, että toisinaan joku kokee syntyneensä väärään sukupuoleen. Sukupuolikromosomit, sukuelinten rakenne, hormonitasot, identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen eivät kuitenkaan vaihtele yksilöiden välillä satunnaisesti vaan ne esiintyvät systemaattisesti tietynlaisina ryppäinä, kaikissa kulttuureissa ja kaikilla lajeilla. Sade: Tämänhetkisen ymmärrykseni perusteella sukupuoli rakentuu ruumiillisten yksilöiden uudelleen tuottamista kulttuurisista sukupuolen käsityksistä ja sukupuoliutopioista. Käsitykset sukupuolesta ohjaavat sukupuolen tekemistä ja yksilölliset sukupuolen performanssit ohjaavat käsityksiä sukupuolesta. Miten sukupuolet eroavat toisistaan? Osmo: Selkeimmillään sukupuolten väliset erot ovat fyysisissä ominaisuuksissa. Jos otetaan satunnainen ryhmä miehiä ja naisia, nainen on harvoin ryhmän paras kuulantyöntäjä. Henkisissä ominaisuuksissa taas on eniten päällekkäisyyttä. Yllätyksettömästi keskimääräiset erot ovat suurimpia lisääntymiseen liittyvissä piirteissä. Sade: Naisten ja miesten välinen ero on biologisesti ja neuropsykologisesti suurin piirtein yhtä merkittävä kuin punatukkaisten ja ei-punatukkaisten välinen biologinen ja neuropsykologinen ero. Sukupuolia on yhtä monta kuin ihmisiäkin, vai kuinka..? Osmo: En keksi syitä, miksi sukupuoli kannattaisi määritellä samaksi kuin yksilö. Ihmisten toki pitäisi suhtautua toisiinsa yksilöinä, ei ryhmän edustajana, mutta lennokkaat määritelmät eivät tässä auta. Sade: Sukupuolen luokittelua ja määrittelyä käsittelevän esseeni mukaan sukupuolia on vähintään Luku perustuu siihen, että voidaan nimetä erilaisia osatekijöitä, joista nykyisen käsityksemme mukainen sukupuoli muodostuu. Näitä ovat esimerkiksi anatominen, hormonaalinen ja juridinen sukupuoli sekä sukupuolen ulkoinen ilmaisu. Jos ajatellaan, että jokaisella näistä ominaisuuksista on mahdolliset arvot mies, nainen ja siltä väliltä ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, on mahdollisia sukupuolia valtava määrä. Sukupuolen tutkimus on politiikkaa, ei tiedettä. Osmo: Sukupuolentutkimus on siinä määrin tieteellistä kuin siinä pyritään empiirisen aineiston perusteella kumoamaan teoreettisia lähtöoletuksia. Poliittista ala on siinä määrin kuin sen teorioita ja tuloksia ohjaa pyrkimys vaikuttaa maailman asioihin. Näillä perustein suuri osa takavuosien naistutkimuksesta ei saa puhtaita papereita. On kiusallista, että naistutkimuksen oletettiin edistävän naisten oikeuksia, kun se samanaikaisesti ohjasi nuoria ja lahjakkaita naisia tyhjänpäiväiseen sanaleikittelyyn. Koska ala tällä tavoin marginalisoi naisia ja sukupuolinäkökulmaa entisestään, ja 2000-lukujen naistutkijat lakkauttaisivat alan itse, jos he olisivat johdonmukaisia. Sade: Kaikki tutkimus on joka tapauksessa poliittista. Sukupuolentutkimuksellinen ja feministinen tieteenkritiikki tuottaa arvokasta analyysia siitä, millä eri tavoin tieteellistä kieltä on syytä tulkita. Mitä sukupuolten tasa-arvo on? Osmo: Samasta työpanoksesta sama palkka on eräs tasa-arvon määritelmä. Se on myös helppo toteuttaa. Lisäksi kannatan tasaarvoisia mahdollisuuksia kaikille, vaikka sellaisenaan vaatimus onkin epätarkka: Riittääkö, että lähtötilanne on kaikille sama vai pitääkö kaikilla kirjaimellisesti ja kaikissa elämänvaiheissa olla samanlainen mahdollisuus menestymiseen? Missä määrin valtiolla on oikeus puuttua yksilöiden päätöksiin? Tasa-arvon ja vapauden välillä on aina ristiriitaa. Sade: Tasa-arvo ylipäätään on epätyydyttävä tavoite. Tasa-arvopolitiikassa on aina kyse pyrkimyksen, ei todellisen ja saavutettavan tavoitteen nimeämisestä. Ajatus siitä, että kaikki marginaaliryhmät voitaisiin ulkopuolelta käsin tunnistaa, nimetä ja rajata, on naurettava. Teksti: Kuvat: Petra Kosonen Janica Rantanen ja 2000-lukujen naistutkijat lakkauttaisivat alan itse, jos he olisivat johdonmukaisia. Osmo Tammisalo Naisten ja miesten välinen ero on biologisesti ja neuropsykologisesti suurin piirtein yhtä merkittävä kuin punatukkaisten ja eipunatukkaisten välinen biologinen ja neuropsykologinen ero. Sade Kondelin

8 8 Rönsy 1/2013 Yhteishaku KETÄ KIINNOSTAA minkälaisessa ympäristössä elämme? Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on Etelä-Suomen johtava luonnonvara- ja ympäristöalan kouluttaja. HAMKissa opiskelet kestävän kehityksen asiantuntijaksi joko päiväopiskeluna tai työn ohessa. YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJA (AMK) Kestävän kehityksen koulutusohjelma, Forssa Opinnot tähtäävät laaja-alaiseen ympäristöalan, -lainsäädännön ja -hallinnon osaamiseen. Opinnoissa voit valita esim. ympäristöviestintää, materiaalivirtojen hallintaa, kehitysyhteistyöopintoja. Osuuskunta Team Kestävän kautta tarjoutuu mahdollisuus oppia yrittäjyyttä ja solmia kontakteja työelämään jo opiskeluaikana. Osuuskunta on opiskelijoiden perustama ja omistama. Lisätiedot: puh. (03) puh. (03) hamk.fi/kestavakehitys facebook.com/hamkkestavakehitys Gerald Häfner, Sven Giegold ja Rolf Büchi FYEGin talvileiri tuo mukanaan huippuluokan puhujia Mitä tapahtuu, kun reilut 50 vihreää nuorta eri puolilta Eurooppaa laitetaan viikoksi yhteen tilaan keskustelemaan eurokriisistä ja EU:n demokratiasta? Se selviää maaliskuussa, kun Euroopan vihreiden nuorten FYEGin (Federation of Young European Greens) talvileiri pyörähtää käyntiin Vihdissä. Leiri järjestetään maaliskuuta Leirikeskus Enä-Sepässä, joskin leirin aikana vieraillaan myös Helsingissä. Talvileiri on FYEGin vuoden suurin tapahtuma ja käsitteenä jo legenda. Nyt talvileiri järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Leirin teemana on Youth Voices for Strong European Democracy. Demokratiateema näkyy ohjelmassa muun muassa EU:n demokratiavajeen ja eurokriisin vaikutusten pohtimisena sekä EU:n tulevaisuuden visiointina. Viikon kestävään leiriin mahtuu niin asiantuntijaluentoja, keskusteluja kuin rentoa yhdessäoloakin. Leirillä ovat kouluttamassa muun muassa saksalaiset MEPit Gerald Häfner ja Sven Giegold. Osana leiriä järjestetään myös avoin seminaari, jossa on puhujana tutkija ja demokratia-aktivisti Rolf Büchi. Ohjelmasta ei unohdeta myöskään tutustumista talviseen metsäluontoon. Leiri tarjoaa sille osallistuville vinolaisille erinomaisen tilaisuuden tutustua eurooppalaisiin kollegoihinsa ilman että tarvitsee matkustaa tuhansia kilometrejä. Pakina Simo Raittila Onko sivistys voittamassa? Älykkäällä ihmisellä on hyvät aivot. Hänet on varustettu hyvin kohtaamaan uusia asioita ja muistamaan vanhoja. Viisas hänestä tulee vasta kokemuksen myötä. Viisas on kirjanoppinut tai jonkin muun taidon tietäjä. Jokainen viisas lienee viisas vain omalla maallaan. Silti, kun elät, viisastut. - Älykkäät sähköverkot ja kaupungit pelastavat vielä maailmaan. - Viisailta kaivataan vastauksia ihmiskuntaa uhkaaviin ongelmiin. - On fiksua kierrättää, ostaa käytettynä ja kuluttaa kohtuudella. Suomalaisen sananlaskun mukaan hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Viisaus ei aina löydy sananlaskuista. Viisauden eteen on hikoiltava tai pian ihmiskunta hikoilee. Platon teki aikanaan eron viisaan ja filosofin välille. Viisautta on Platonin mukaan vain harvoilla (ja Jumalalla). Filosofi, viisauden rakastaja, tavoittelee viisautta, koska hänellä ei sitä ole. Olemme kaikki filosofeja paitsi itsestään liikaa luulevat tyhmät. Viisauden rakastelu on vaarallinen laji. Tieto on ankara rakastaja, joka kahlitsee jalkasi totuuden lyhtypylvääseen. Sen pitäisi ruoskia eteenpäin, mutta liian usein se lamaannuttaa. Minä teen eron filosofin ja fiksun välille. Fiksuus ei yleensä tarkoita mitään. Puhekielellä voimme sanoa jonkun vaikuttavan fiksulta. Tämän mielikuvan synnyttämiseen riittää kuitenkin älyllinen nopeus, ketteryys ja harkittu kuori. Fiksu on näyttelijä. Fiksu on älykäs, joka viisaasti feikkaa. Fiksu ei ole niin tyhmä, että tunnustaisi tyhmyytensä. Siksi fiksu pärjää eikä ajaudu umpikujiin, vaan porskuttaa eteenpäin hämärässään. Fiksu myös pukeutuu fiksusti ja siten sopeutuu fiksuun joukkoon. Saman kolikon kahtena puolena sekä filosofi että fiksu rakentavat älykkyytensä päälle. Toinen kieltää viisauden. Toinen ei välitä siitä. Ovat kuin kyräileviä sisaruksia. Apinasta sen sijaan ei saa ihmistä, vaikka sen pukisi. Filosofi ja fiksu tappelivat. Kun katsot ympärillesi, kumpi on voittamassa? Teksti: Kuva: Taru Anttonen Vesa Kuosmanen

9 Rönsy 1/ Mustan hiilen vähentämisestä apu ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen Yhden kortin ihmeellä voidaan saavuttaa nopeita tuloksia kertaluonteisesti. Jäätikön tilanne syyskuussa Keltainen linja kuvaa vuoden 1979 tilannetta. Ilmastonmuutoksen olemassaoloa kritisoidaan joskus sillä, että paikalliset kokemukset eivät tue globaalia muutosta. Kuitenkin eräs alue, jossa muutos on tapahtunut systemaattisesti ja jatkuvasti pahenevana on arktinen alue, joka koki viime kesänä uuden minimitasonsa. Muutoksen vaikutukset ovat dramaattisia, erityisesti alueen biosfäärille, sillä pohjoisen eliöstön sopeutuminen on vaikeaa pohjoisemmaksi kun ei pääse Ṗaras ja perimmäisin keino hillitä ilmastonmuutosta on vähentää kasvihuonepäästöjen määrää. Tähän tavoitteeseen tulee päästä, mutta arktiselta alueelta on loppumassa aika. Juoksevaan tiimalasiin tulisi löytää jostain lisää hiekkaa, jotta poliittiset päättäjät saavat päätöksiä tehtyä. Eräs mahdollinen vaihtoehto on löytynyt uusista ilmakehätutkimuksista: pienhiukkaspäästöjen kontrollointi. Viime aikoina huomion kohteeksi on päässyt musta hiili eli tuttavallisemmin noki. Nämä hiukkaset ovat erikoisia siinä mielessä, että ne imevät itseensä helposti säteilyä, lämmittävät ilmakehää ja sulattavat lumikenttiä. Uusien arvioiden mukaan mustan hiilen vaikutukset ovat hyvin merkittäviä. Erityisesti hiilidioksidin vähentämisessä ongelmana on, että se on hyvin pysyvää kaasua eikä poistu nopeasti ilmakehästä. Vaikka sen päästöt lopetettaisiin huomenna, pysyisivät vaikutukset voimassa vielä vuosikymmeniä. Pienhiukkaset taasen poistuvat nopeasti, jopa päivissä, esimerkiksi sateen huuhtelemina. Tämä merkitsee sitä, että vähennysten vaikutukset ovat hyvin nopeasti nähtävissä. Tekemällä suhteessa halpoja ratkaisuja ja vähentämällä mustan hiilen päästöjä voidaan saavuttaa nopeita vähennyksiä maapallon säteilypakotteeseen, jolloin arktisella alueella voi olla joitain vuosia lisää elinaikaa. Poliittisessa mielessä tähän liittyy kuitenkin haaste: Miten vakuuttaa päättäjät siitä, että myös hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää, jos pitkäjänteisiä tuloksia halutaan saavuttaa? Tämä voi olla vaikeaa, mikäli tällaisella yhden kortin ihmeellä voidaan saavuttaa nopeita tuloksia kertaluonteisesti. Toivokaamme viisautta päättäjiltä, jotta ongelmaa ei tulkita ratkaistuksi olemme vain ostaneet itsellemme lisää aikaa. Teksti: Kuva: Risto Karinkanta NASA/Gobbard space flight center scientific visualization studio Ruoantuotannon armoilla Halvalla on hintansa. Kotimaisten kauppaketjujen käyttämien edullisten tuotemerkkien alhainen hinta perustuu ihmisoikeusloukkauksiin. Tällä hetkellä vastuun eettisyydestä kantaa kuluttaja. Yrityksien kansainvälisiä vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi tammikuussa raportin, joka käsittelee arkaa aihetta ruoantuotannon epäeettisyyden osalta. Halvalla on hintansa Kaupan omien merkkien tuotteiden vastuullisuus -raportti selvitti kotimaisten kauppaketjujen käyttämien edullisten tuotemerkkien alkuperää ja niiden valmistukseen liittyviä ihmisoikeuksia loukkaavia prosesseja. Kansalaisjärjestön julkaisun mukaan Rainbow-, Pirkka- ja Eldorado-tuotteissa käytettyä ananasmehutiivistettä ulkomailla valmistava Natural Fruit -tehdas kohtelee työntekijöitään täysin ala-arvoisin työehdoin. Työntekijät pakotetaan Thaimaassa sijaitsevassa tehtaassa muun muassa päivittäisiin 5 10 tunnin ylitöihin, ja heille maksettava palkka on laittoman alhaista. Myös tehtaan työntekijöiden passeja ja työlupia on johdon toimesta takavarikoitu. Näin ollen työntekijät eivät pysty vaihtamaan työpaikkaa maan sisällä. Raskauttavien syytteiden jatkoksi tehtaalla käytetään lapsityövoimaa sekä väkivaltaa työntekijöitä kohtaan. Myös kahdesta tarkastelun kohteena olleesta thaimaalaisesta tonnikalatehtaasta löytyi räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, kuten ylityöpakkoa pidätyksiä palkoista. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala korostaa, että avain tilanteen parantamiseen löytyy yhteistyön tiivistämisen, paremman valvonnan ja tuotantoketjun työolojen ehostamisen kautta, ei tehtaiden kanssa tehtävän yhteistyön lopettamisen uhalla. S-ryhmä on sopinut välittäjäyrityksensä kanssa, että Natural Fruits -tehdasta ei käytetä ennen kuin siellä analyoidaan vastuullisuusasioita. Myös tuotantoketjun alihankkijoiden tarkastuskäytäntöjä edistetään ja tehostetaan. Hankalassa välikädessä tehtaiden työntekijöiden lisäksi ovat kotimaiset kuluttajat. Raportin nimen mukaisesti halvalla on hintansa, ja näin ollen ruoantuotannon prosessiketjun epäeettisyys kaatuu aivan liian usein pienituloisen kuluttajan harteille kannettavaksi. Teksti: Kuva: Touko Niinimäki Turkka Louekari

10 10 Rönsy 1/2013 Sivistystä koko elämä Oppiminen ja itsensä kehittäminen on elämän mittainen matka. Kuvaajamme tapasi viisi erilaista oppijaa alakoululaisesta senioriin. Mikko Kauppinen Frans Duldin, 20, aloitti ympäristöpolitiikan opinnot Tampereen yliopistossa viime vuonna. Biologiasta ja luonnosta kiinnostunut Frans tuli yliopistoon Meri-Porin ympäristölukion kautta. Fransin mielestä parasta yliopistossa on tekemisen vapaus ja laaja sivuainevalikoima. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi opiskeleva Ippe Petäjäsalo käy koulun ohella töissä nuorisotalolla Tuusulassa. Valmistuttuaan hän haluaisi jatkaa opiskelua yhteisöpedagogiksi.

11 Rönsy 1/ Kaikki käyttöön. Liisa Jokinen, 76, opiskelee Tuusulan kansalaisopiston kurssilla, jolla luodaan vanhoista vaatteista uutta. Liisan mielestä kansalaisopiston tarjonta on äärettömän hyvää. Kuvassa valmistuvat pitkät housut omaan käyttöön. Jatko-opiskelija Julia Jansson, 28, on tullut etsimään kirjoja Helsingin yliopiston kirjastoon. Julia on opiskellut aiemmin valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja nyt hän opiskelee oikeustiedettä. Kuuden vuoden yhteistyö. Yhdeksänvuotias Milja käy puheterapiassa kerran viikossa. Milja syntyi kuurona, mutta kuulee nyt kolmevuotiaana saadun sisäkorvaistutteen ansiosta.

12 12 Rönsy 1/2013 Koulujen uskonnontunneilla ei opeteta, että voit valita toisin On yllättävää ajatella pakanauskontoihin kuuluvien käyneen kristillisillä uskonnontunneilla. Vaikka uskova ymmärtää toista, ei uskontojen tasa-arvo vielä toteudu. Minea Fahlenius, 37, on taksinkuljettaja, kahden lapsen äiti ja uuspakana. Esi-isien henkiä kunnioittava polyteisti viettää juhlapyhiäkin lähinnä esikristillisen perinteen mukaan. Eklektinen diskordianistinen wicca, määrittelee itsensä puolestaan uskontotieteilijä Essi Mäkelä, 26. Hänen uskonsa ytimessä on luovan kaaoksen ja järjestyksen tasapaino sekä kyseenalaistava ajattelu. Molemmat toteuttavat uskontoaan elämässään. Esimerkiksi Minean lasten nimenantoseremoniat olivat pakanallisia. Sekä Minea että Essi ovat myös aikanaan käyneet istumassa koulun uskonnontunnit. Essi oli yläasteella ateisti, mutta löysi wiccan ennen lukiota. Lukiossa Suomen uskontojen kurssilla hän piti kaverinsa kanssa esitelmän wiccasta, mikä korvasi vierailutunnin. Yläasteen tunneilla käsitellään muka muita uskontoja. Luetellaan jumalia ja sit sä mietit, että siel on apinanpääjumala ja norsunpääjumala. Oot silleen w-t-f, vitun hullut, Essi naurahtaa. Uskonnot lasivitriineissä Minean lapsille Jeesus on ollut käsitteenä kaukainen. Kun hän vei lapset käymään kirkoissa, krusifiksit järkyttivät. Lapsiin väkivaltakuvasto vielä tehoaa: Ne oli niistä silleen äiti, kauhean näköinen setä roikkuu tuolla. Onhan se vähän radikaali ilmestys. Uskonnot esitetään koulussa vieraannuttavasti, Minean mielestä kuin lasivitriiniin säilöttyinä. Moni ei ajattele, että uskonto voi olla jotain elävää ja henkinen koti löytyä jonkun vieraan uskon parista. Koulun uskonnollinen ohjelma on myös ongelma. Elämänkatsomustiedossa olevat lapset saatetaan joulukonsertin aikaan laittaa läksyntekoon toisten juhliessa. Mineaa mietitytti myös vanhemman lapsen halu katsomaan Luciaa, joka martyroitui, ettei joudu pakanan kanssa naimisiin. Hän päästi lapsen silti. Mun näkemys eroaa monen uskonnottoman näkemyksestä siinä, että musta ihmisellä pitää olla näkemyksellinen tausta. Uskontoa on helpompi lähestyä niin, että sulla on näkemyksellinen pohja ja tarvittaessa kyky ajatella itsenäisesti ja muuttaa mielipidettä. Pääviesti on yhä, että Jeesus pelastaa Suomalaisten pakanoiden yhteistyöjärjestö Pakanaverkko ry otti vuonna 2011 kantaa kaikkia maailmanuskoperinteitä opettavan uskontotiedon puolesta. Essin ja Mineankin mielestä käytännössä tunnustuksellisesta oman uskonnon opetuksesta pitäisi luopua. Kouluissa evankelis-luterilainen opetus kertoo muista uskonnoista vain ohimennen. Pääviesti on yhä, että Jeesus pelastaa. Oman uskonnon opetuskaan ei toteudu tasa-arvoisesti: Eihän yhteiskunnalla riitä resurssit siihen, että joka hiipparille pistetään opetusta pystyyn, Minea arvioi. Siksi valtion tukemaa tunnustuksellista opetusta ei pitäisi olla. Ateistin näkökulmasta ne on samaa paskaa eri paketissa. Lentävä spagettihirviö, Allah tai Kali, Minea tiivistää. Uskovaiset tuntuvat ymmärtävän toisiaan yllättävän hyvin. Minean lestadiolaiset sukulaisetkin tulivat lasten nimenantojuhliin. Silti Essistä uskonnolliset instituutiot ovat usein pahasta. Mutta se yksilöllinen usko. Jos siitä saa jotain, se on hyvä. Teksti: Kuvat: Simo Raittila Eve Tervahartiala

13 Rönsy 1/ Sivistys ulos instituutioista: Maisteriksi netissä Ihminen ei tarvitse oppiakseen juuri muuta kuin rutkasti motivaatiota ja nettiyhteyden O matoiminen opiskelu niin sanottujen MOOCien (Massive Open Online Course) eli verkossa käytävien massakurssien avulla on kasvussa. Kieliä on voinut opiskella verkossa pitkään, mutta nyt maailman parhaat yliopistot lataavat luentojaan kaikkien katsottavaksi nettiin ilmaiseksi. Nykyisin järjestetään myös avoimia kursseja, joilla keskustellaan verkossa muiden kurssilaisten kanssa, pidetään kokeita ja saadaan todistukset kurssin päätteeksi. Näistä palveluista tunnetuimpia ovat Coursera, Khan Academy ja edx, jotka tarjoavat esimerkiksi Harvardin, MIT:n ja Stanfordin yliopistojen kursseja. Nettikurssit lisäävät tasa-arvoa Yhä useammalla on mahdollisuus kouluttautumiseen varallisuudesta tai asuinpaikasta huolimatta. Huippuyliopistojen luennot ja materiaalit ovat nettiyhteyden päässä, eikä niistä enää tarvitse maksaa maltaita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa maksut voivat olla jopa dollaria lukukaudessa. Amerikkalaisnuorilla, jotka ovat ottaneet velkaa rahoittaakseen opiskelunsa, on maksettavanaan keskimäärin dollaria valmistumisen jälkeen. Tässä vaiheessa monet tulevat siihen tulokseen, että virallinen yliopistokoulutus ei kannata, varsinkin kun saman voi saada netistä ilmaiseksi. Nettiopiskelun aikakausi vasta alussa Verkossa on paljon tietoa, mutta suurinta osaa siitä ei ole järjestetty loogisesti eteneviksi tutkintopaketeiksi. Verkosta ei myöskään saa palautetta opettajilta tai professoreilta, ja yksinkertaisia konetarkistettavia kokeita lukuun ottamatta oman oppimisen testaaminen on hankalaa. Jos kurssilla on opiskelijaa, kukaan ei tarkasta kaikkien esseitä saati keskustele opiskelijan kanssa opiskeluja ja uraa koskevista kysymyksistä. Myös suhteet omaan ammattikuntaan, oppialaan ja työelämään voivat jäädä heikoiksi. Monet pelkäävät, että verkossa yksin opiskelevien sosiaaliset taidot eivät kehity. Tämä voi pitää paikkansa joidenkin osalta, mutta ei ole mikään suuri ongelma. Useimmat nettiakatemiat kannustavat oppijoita keskustelemaan kurssien omilla keskustelupalstoilla, tekemään yhteistyötä ja jopa tapaamaan kasvokkain. Esimerkiksi Coursera käyttää Meetup-palvelua, josta voi tarkistaa, onko lähistöllä kurssitovereita ja sopia esimerkiksi opintopiirejä. Yksi iso ongelma verkkokursseissa on edelleen: useimmat työnantajat eivät tunnusta verkosta saatua osaamista, vaan vaativat tutkintotodistuksia virallisilta instituutioilta. seen, ja siihen voi ehkä käyttää jopa työaikaa. Verkon massakurssit ovat kuitenkin toistaiseksi vielä suhteel- Sarianna Mankki Esimerkiksi Berkeleyn yliopiston suosituimmat kurssit ovat katsottavissa Youtubessa. Uuden ajan tavaratalo, josta löydät monipuolisen valikoiman ekologisesti tuotettuja kodintarvikkeita, sisustustuotteita ja lahjatavaroita. Tutustumisen arvoinen paikka! Vielä riittää petrattavaa Verkkokurssit sopivat parhaiten oman osaamisen täydentämiseen, eivät välttämättä kokonaisen tutkinnon opiskeluun. Työntekijä voi esimerkiksi sopia työnantajan kanssa opettelevansa jonkin asian itsek- Eurooppa kuuluu kaikille Talouskriisi on leikannut etenkin nuorien työpaikkoja ja toimeentuloa Euroopassa. Erot rikkaiden ja köyhien välillä kasvavat myös maiden välillä ja niiden sisällä. Yhä syvemmät hyvinvointierot uhkaavat jopa turvallisuuttamme, jos yhteiskuntarauha järkkyy. Satsaamalla vihreään talouteen ja tulevaisuuden kasvualojen työpaikkoihin rakennamme yhteistä Eurooppaa, joka kuuluu kaikille. Tule mukaan! Tarja lisen kehittymättömiä. Kaikki niihin sisältyvät mahdollisuudet eivät varmasti ole tulleet vielä esiin. rauhanaktiivi, Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä Iran-valtuuskunnan puheenjohtaja Pidetään yhteyttä acronberg rjacronberg

14 14 Rönsy 1/2013 Essee Minna Manninen Moderni yleissivistys Yleissivistyksellä (saks. Allgemeinbildung) tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista, määritellään Wikipediassa. Mistä nykyihmisten yleissivistys sitten muodostuu? Ehkä on parasta lähteä liikkeelle koulusta. Erityisesti lukio suorastaan markkinoi itseään yleissivistävänä oppilaitoksena. Ajat kuitenkin muuttuvat, eikä nykyisin ole juurikaan merkitystä sillä, tietääkö monta historiallista vuosilukua, eläinlajin latinankielistä nimeä tai kemian kaavaa ulkoa varsinkaan, kun harva meistä niitä jokapäiväisessä arjessaan tarvitsee. Turhista nippelitiedoista on hyötyä, jos tavoitteena on voittaa Trivial pursuit -tietovisa. Käytännön elämässä kuitenkin esimerkiksi Internet tuo tiedon mukanaan kaikkialle ja kirjastoon tarpomisen sijaan moni klikkaa vain Wikipedian auki. Siksi kouluissa tulisi ottaa yhä enemmän huomioon uudenlaisia taitoja: medialukutaitoa, tiedonhankintaa ja teknisiä taitoja. Ylioppilaskirjoitusten muuttuminen vähitellen sähköiseen muotoon on tästä näkökulmasta oikeansuuntaista kehitystä, mutta koulumaailma tuntuu silti olevan liian monta askelta kehitystä jäljessä. Yleissivistys kuuluu kaikille. Suomalaiset ovat etuoikeutettuja koulutuksen ollessa melko laadukasta ja maksutonta. Siitä, että koulutus säilyy kaikkien saavutettavissa olevana ja myös kansainvälisesti arvostettuna, tulee huolehtia jatkossakin. Työelämän vaatimukset ovat kuitenkin melko ristiriitaiset. Toisaalta olisi hyvä olla syvää osaamista kapeasta erikoisalasta, toisaalta esimerkiksi alanvaihdokset ovat yleistyneet, jolloin myös uuteen tilanteeseen sopeutuminen ja laaja-alainen osaaminen ovat paikallaan. Kuitenkin tulee muistaa, että sivistys ei ole synonyymi menestykselle. Kieliä ja kulttuuria Vaikka yleissivistys ei edellytäkään pikkutarkkaa kirjaviisautta, kielellä ja siten myös kirjallisella sisällöllä on kuitenkin merkitystä. Hyvät kielelliset valmiudet ja viestintätaidot helpottavat sivistyneen vaikutelman jättämistä. Kansainvälistyneessä maailmassa vieraiden kielten osaaminen on hyväksi, ja muiden kulttuurien erityispiirteiden huomioon ottaminen on sekin positiivista. Kulttuurikin lienee jossain määrin osa yleissivistystä. Kaikki tietänevät, kuka on maalannut Mona Lisan, ja kyllä Kalevalan ja muiden kotimaisten kirjallisuusklassikoiden tankkaus koulussa on yhä perusteltua. Modernin sivistyskulttuurin piirissä pitäisi kuitenkin olla tilaa mahdollisimman laaja-alaiselle skaalalle erilaisia kulttuurimuotoja, myös valtavirran ulkopuolelta. Hyvät tavat kaunistavat Vaikka koulutus ja kulttuuri nousevatkin ensimmäisenä mieleen sivistystä pohditaessa, on sivistys laajempi kokonaisuus. Filosofi Eero Ojanen nostaa esiin sydämen sivistyksen (Sivistyksen filosofia, 2008). Sen mukaisesti sivistys on ensisijaisesti asenne, tapa suhtautua maailmaan ja elämään, eikä mikään tietty opittu kokonaisuus tai käyttäytymismalli. Tässä ollaan mielestäni olennaisimman yleissivistyksen äärellä. Sivistys on omaehtoista, ja kiinnittämällä huomiota omaan asenteeseensa ja käytökseensä, voi itseään helposti sivistää. Kuten tietoja ja taitoja, voi myös hyviä tapoja oppia. Yleissivistyksen vastakohta onkin suppea omaan lokeroonsa juuttuminen siten, ettei edes yritä ymmärtää maailmaa, muita ihmisiä tai yhteiskuntaa. Uskon, että ahdasmielisyys saavuttaa vähemmän kuin avarakatseisuus ja hyväksyntä enemmän kuin ennakkoluulot. Toisaalta, vaikka yrittäisikin ymmärtää maailmaa ja toisia parhaansa mukaan, sivistykseen kuuluu, ettei ole liian sinisilmäinen. Tietty kriittisyys esimerksiksi mediaa kohtaan tulisi opettaa koulussa, samoin uskallus kyseenalaistaa, luoda uutta ja kokeilla itse ulkoa opettelun sijaan. Kuten filosofi Ojanen sanoo, sivistyksen perusasiat ovat yksinkertaisia. Moderni yleissivistys ei vaadi mahdottomia tietoja, taitoja tai tekoja. Filosofiassa sivistys nähdään ihmiseksi tulemisena. Jokaisella onkin itse mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten itseään kehittää ja millaiseksi ihmiseksi tulee, jotta pärjäisi nykymaailmassa.

15 Rönsy 1/ Minne menet koulutus? Ei työelämää varten pidä kouluttaa. Alf Rehn Nykyisin jo kahdesta opintopäivästä vuodessa nousee älytön häly. Anita Rubin Ennakointi on päivän koulutuspoliittinen hokema, mutta uusia avauksia koulutusjärjestelmän kehittämiseksi kuulee harvoin. Rönsy raottaa konservatiivisen koulutuspolitiikan verhoa ja kysyy, miltä tulevaisuuden koulutusjärjestelmä Suomessa voisi näyttää. Turun yliopiston tulevaisuudentutkija Anita Rubin sekä Åbo Akademin professori ja kansainvälistä tunnustusta saanut ajattelija Alf Rehn vastaavat. Suomen nykyisen koulutusjärjestelmän hyvät ja huonot puolet? Alf: Suomalainen koulutus on hyvää. Ei siksi, että se pärjää Pisamittauksissa, vaan koska koulutus on monimuotoista, maksutonta ja täynnä mahdollisuuksia. Elämme kuitenkin muutoksen aikaa, jolloin tulisi miettiä, olemmeko oikeasti niin hyviä kuin kuvittelemme? Toisella asteella haaste on uskomattoman suuret erot. Käsityöaloilla ja tekniikassa on paljon hyvää osaamista. Samalla kulttuurialan taso etsii muotoaan, kun media ja kulttuuri elävät suurta muutosta. Anita: Suomalainen hyvinvointivaltio on luonut suhteellisen tasaarvoisen kansan ja peruskoulun, jossa koululaisten oppimistulokset eivät ole riippuvaisia sosiaalisesta luokasta, kuten monessa muussa maassa. Tämä on kuitenkin muuttumassa, kun hyvinvointivaltiota puretaan eriarvoisuus lisääntyy ja kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu kouluviihtyvyyttä, oppimisen iloa ja koululaisten mielenterveyttä, suomalaislapset pärjäävät huonosti. Pelkään, että suuressa PI- SA-hybriksessämme unohdamme, ettei kaikki ole hyvin suomalaisessa koulussa. Miten Suomen koulutusjärjestelmän rakenteita tulisi kehittää? Alf: Yliopistoissa on paljon ristivetoa. Osa haluaa pysyä klassisessa idealismissa ja humanistiajattelussa. Toiset kannattavat tehostetumpaa ja nopeampaa muotoa. Tulisi miettiä tarkkaan, miksi yliopistoja on: yhteiskunnallisen aseman vuoksi, tiettyjen tutkintojen antamisen takia vai kokonaisvaltaisen merkityksellisyyden luomiseksi? Koska emme voi tietää, mitä tulevaisuudenvaatimukset ovat, tulisi huippuosaamisen ja tuotantoprosessin sijaan keskittyä tulevaisuusajattelun luomiseen. Anita: Kannatan niin keinotekoiset oppiainerajat kuin oppimisen institutionaaliset rajat rikkovaa oppimista. Olen ollut mukana Otavan Opistossa kehitetyssä ilmiöpohjaisessa oppimisessa, jolla tarkoitetaan oppiainerajoja rikkovaa ja tutkivaa otetta oppimiseen. Lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, poikkeuksena perinteisestä oppiainejakoisesta koulukulttuurista, jossa opeteltavat asiat on usein hajotettu pieniksi ja irrallisiksi palasiksi. Ilmiöpohjaisuus avaa isompaa ikkunaa maailmaan ja sen ymmärtämiseen. Vaikka säilytettäisiin nykyiset eri koulutuksen ja oppimisen tasot ja oppilaitokset, niin sisällöllisesti yhteistyötä pitäisi tehdä rajoja rikkoen. Työelämän ovat vallanneet projektit ja pätkätyöt. Onko elinikäinen oppiminen oikea suunta? Alf: Kaiken koulutuksen pitäisi itsessään tähdätä riittävyyteen eikä siihen, että tarvitsee kuitenkin uutta osaamista. Koulutuksen pitäisi antaa pohja tulevaan: kouluttaa opiskelijoita itsenäisiksi tiedonhankkijoiksi. Tämän kautta elinikäinen oppiminen on luontevaa ja itsestä lähtevää. Elinikäistä oppimista ei tulisi institutionalisoida. Korkeakoulutuksen pitää antaa alusta oppimiselle erikoistumisen ja knoppitiedon sijaan. Anita: Elinikäinen oppiminen on luonnollista ei ihminen lakkaa oppimasta uutta koulusta päästyään tai ammattiin valmistuttuaan mutta se ei saa lisätä paineita jo nyt raskaaseen työelämään. Oppimisen pitäisi olla luonnollinen osa työelämää ja lisätä onnellisuutta. Muutos edellyttää myös työnantajilta erilaista suhtautumista työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Nykyisin jo kahdesta opintopäivästä vuodessa nousee älytön häly. Miten koulutusta pitäisi kehittää, jotta se vastaisi tulevaisuudessa työelämän tarpeisiin? Alf: Ei työelämää varten pidä kouluttaa. Jos opintojen alusta valmistumiseen kestää viisi vuotta, on kaikki työelämää varten koulutettu jo vanhentunutta. On ylimielistä kuvitella että korkeakoulut pystyisivät reagoimaan työelämän tarpeisiin, ne ovat aivan liian hitaita osumaan kokoajan liikkuvaan maaliin. Kun minä aloitin opinnot, uskottiin Japanin hallitsevan pian maailmaa globaaleilla markkinoilla. Jos koulutus olisi ollut pelkästään työelämää varten tehtyä, puhuisin nyt japania monen muun kanssa. Anita: Yhtä hyvin voisi kysyä, miten työelämää pitäisi kehittää, jotta se vastaisi koulutuksen tarpeita. En suostu laatimaan mitään listoja siitä, millaisia taitoja tulevaisuudessa ihmisiltä edellytetään, jotta työelämässä pärjäisi. Se on reaktiivinen tapa suhtautua osaamiseen ja elämään. Sen sijaan haluan puhua proaktiivisuudesta. Ihmisen tulee ottaa elämänsä omiin käsiinsä, ei pyrkiä muuttamaan itseään tulevaisuudelle sopivaksi. Millaista haluaisit suomalaisen koulutuksen olevan vuonna 2050? Alf: Haluaisin, että paljon puhuttu tekninen muutos toteutuisi, että teknologia muuttaisi opetusta oikeasti. Usein ostetaan teknologiaa ja toivotaan parasta, laitetaan koulukirjat ipadiin. Ihmisiä pitäisi opettaa nuoresta lähtien teknologian hyödyntämiseen ja hallintaan. Anita: Taiteellista luovuutta ja humanistisia aineita tulisi arvostaa enemmän tässä maassa, jossa teknologista, luonnontieteellistä ja matemaattista osaamista on jo vuosikaudet korostettu humanistisen osaamisen kustannuksella. Suomistrategioissa painotetaan luovuutta maan tärkeimpänä osaamisen alueena ja tulevaisuuden edellytyksenä, mutta luovuutta edistävää oppimisen osa-aluetta ei kuitenkaan tueta tarpeeksi. Tässä on selvä ristiriita. Teksti: Kuvat: Niina Ratilainen Tuukka Koski Janica Rantanen

16 16 Rönsy 1/2013 Nuorisotakuun todellisuus Hartaasti odotettu nuorten yhteiskuntatakuu on ollut voimassa vuoden alusta. Maan hallituksen kärkihankkeen mukaan alle 30-vuotiaille tulee tarjota koulutus- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Mitä nuorisotakuulle kuuluu nyt? Omalla äänellä ei kuitenkaan ole väliä Irlantilaiset nuoret ovat tuskastuneita maansa politiikkaan. Pauliina Koljonen toimii Keski-Suomessa etsivän nuorisotyön yhteyshenkilönä Äänekosken kaupungin nuorisopalveluissa. Koljonen näkee nuorisotakuun tavoitteet ja toteutumisen joka päivä työssään. Haaveet nuorisotakuun välittömästä onnistumisesta on syytä haudata, sillä takuun toteuttaminen takeltelee. Kun nuorisotakuusta alettiin puhua, ajattelin sen kuulostavan liian hyvältä ollakseen totta. Takuun tavoitteet ovat todella hyviä, mutta siitä puuttuu konkretiaa, kuten kenen vastuulla toimet ovat. Kunnan vastuita ei ole määritelty, eikä kenellekään ole asetettu velvoitteita, ainoastaan suosituksia, kritisoi Koljonen. Lempilapselta leikataan Nuorisotakuu on työ- ja elinkeinoministeriön lempilapsi ja Kataisen hallituksen kärkihanke. Nuorisotakuulla tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä, eli samaa kuin etsivässä nuorisotyössä. Hankkeen toteuttamista on kritisoitu siitä, että hallituksen takin eri taskut tekevät toimia toisiaan vastaan. Samalla kun nuorille halutaan koulutuspaikkoja, on toisen asteen koulutusta leikattu rajusti. TE-keskuksia on keskitetty suuriin keskuskaupunkeihin samalla kun nuoria tulisi kohdata henkilökohtaisesti ja keskustella koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksista. Koljonen näkeekin nuorisotakuussa ristiriitoja. Toisen asteen koulutuspaikkoja on mitoitettu uudelleen perusasteelta valmistuvalle ikäluokalle. Kuitenkin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat käyneet peruskoulunsa jo aiemmin. Ammattikoulussa on korkea keskeyttämisprosentti, ja suuri määrä lukiosta valmistuneista ei jatka opintoja korkeakoulussa, vaikka lukiotutkinnolla on heikot työllistymismahdollisuudet. Monet nuoret putoavat väliin, jos koulutuspaikat mitoitetaan vain valmistuville ikäluokille, vakuuttaa Koljonen nuorta vailla tutkintoa Suurin nuorisotakuun toteuttamisessa on aika. Nuorisotakuun tavoitteet lyötiin l u k k o o n h a l l i t u s - ohjelmassa 2012 ja sen piti olla voi- ongelma massa puoli vuotta myöhemmin. Tavoite on aika kunnianhimoinen, kun työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2012 perusopetuksen päättävistä nuorista noin 1700 ei hakenut peruskoulun jälkeen yhteishaussa toisen asteen koulutuspaikkaa, ja yhteishaussa hakeneista valitsematta jäi 5,5 % nuorta on ollut vailla toisen asteen tutkintoa. Kunnissa olisi tarvittu enemmän aikaa valmistautumiseen. Alkuvuosi on siksi mennyt lievässä paniikissa. Jatko huolestuttaa, sillä kaikilla meillä on kovat toiveet nuorisotakuusta. Tarvitsemme vastuutusta, suunnitelmia ja yhteistyötä entistä enemmän, punnitsee Koljonen. Niina Ratilainen Mikä Nuorisotakuu? Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Tultuani Irlantiin vaihtoopiskelijaksi aloin ihmetellä paikallisten karsasta suhtautumista politiikkaan. Epäilin syyksi Irlannin parlamentin hankalaa hallintorakennetta, siellä vallitsevia käytäntöjä ja erityisesti finanssikriisiä. Selkeyttääkseni ajatuksia haastattelin corkilaista oikeustieteen opiskelijaa, Amina Flynnia, 21, joka on kiinnostunut politiikasta, mutta ei kuulu mihinkään puolueeseen. Tällä hetkellä ei ole edes väliä, ketä kansallisissa vaaleissa äänestää, sillä valtapuolueet ovat hyvin samanlaisia ja joutuvat kaikki tiukan talouskurin myötä harrastamaan samanlaista politiikkaa, Flynn lataa. Kun omalla äänellä ei ole väliä toteutettavan politiikan kannalta, nuoret ovat jopa apaattisia politiikkaa kohtaan, vaikka juuri heidän pitäisi tulevaisuuden kannalta olla eniten äänessä, Flynn jatkaa. Opiskelijat kuitenkin protestoivat a n k a r a s t i esimerkiksi n o u s s e i t a l u k u k a u - s i m a k s u j a vastaan. Sillä ei kuitenkaan ole ollut merkitystä, summaa Flynn. Nepotismia ja miesvaltaa Irlannin keskushallinto on kaksikamarinen ja sisältää erikseen hallituksen. Monet pitävät järjestelmää monimutkaisena ja yläkamarin tarkoitusta epäselvänä. Keskushallinnossa on liikaa edustajia, mikä tekee siitä raskaan ja hitaan. Irlannin hallinnossa nepotismi on valitettavan yleistä. Hallinto on miesvaltainen ja päättäjät suosivat samaa sukupuolta. Lisäksi naisen poliittinen ura on hankalampi lasten hoidon takia, Flynn selvittää järjestelmän huonoja puolia. Celtic Tiger Irlannille euroon liittyminen vuonna 1999 laukaisi hetkeksi Euroopan kovimman talouskasvun. Maa oli ennen Euroopan köyhimpiä, mutta luottoluokituksen parantuessa euron myötä sijoittajat säntäsivät Irlantiin ja pääomaa virtasi maan taloudelle. Samalla Irlanti otti paljon lainaa. Maa sai talouskasvunsa ansiosta jopa lempinimen Celtic Tiger. Vuonna 2008 suunta muuttui. Finanssikriisi horjutti Irlantia pahasti. Pankit eivät enää saaneet lainaa ohjauskoron nousun myötä, ja sijoittajien usko Irlannin lainan takaisinmaksukykyyn heikkeni. Monet julkiset infrastruktuurin kehitysprojektit tyssäsivät, ja maa joutui tiukan finanssipolitiikan kouriin. Julkisia menoja leikattiin kovalla kädellä, mikä aiheutti työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Alhaisen korkotason aikaansaama asuntokupla puhkesi, ja paljon asuntoja jäi tyhjilleen. Sen sijaan, että kansalaiset olisivat aktivoituneet poliittisesti vaikeana aikana, he passivoituivat entisestään. Irlantilaiset ovat kuitenkin tulleet pikkuhiljaa tietoisemmiksi politiikasta ja alkaneet protestoida. Nyt näyttää siltä, että irlantilaiset ovat motivoituneita selviämään laman kourista, vaati mitä vaati. Tuomas Lilleberg Vinolainen aktiivi, joka opisklee Irlannin Corkissa

17 Rönsy 1/ Muutakin kuin lukuja tilastoissa Komerot-hanke kurkistaa syrjäytyneiden nuorten todellisuuteen Tilastot kertovat karuja asioita: vuotiaista useampi kuin joka kymmenes ei ole opiskelemassa, töissä tai harjoittelussa. Moni näistä nuorista putoaa täysin yhteiskunnan avun ulkopuolelle eikä itse kykene hankkimaan tarvitsemaansa tukea. Valokuvaaja Lilja Tammisen ja tuottaja Jalmari Eskelisen Komerot-hanke pyrkii valottamaan, keitä nämä nuoret ovat ja millaiset syyt johtavat syrjäytymiseen. He menivät kymmenen nuoren luokse ja kuuntelivat heidän tarinansa. Syrjäytyneistä nuorista puhuttiin kyllä paljon, mutta keskustelun sävy oli, että nuoret olivat vain lukuja tilastoissa, ja muut kertoivat, mitä heidän pitäisi tehdä. Me halusimme tuoda yhdeksi keskustelun osapuoleksi syrjäytyneet nuoret itse, subjekteina objektien sijaan, Tamminen kertoo. TULOKSEKSI SAATIIN HAAS- TATTELUJA JA VALOKUVA- NÄYTTELY, joka oli esillä galleria Luckanissa, Helsingissä. Kuvat ovat tunnelmaltaan synkkiä. Niissä on ahtaan ja likaisen näköisiä asuntoja ja hahmoja, joiden kasvoja ei näytetä. Näyttelyvihkossa nuoret kertovat tarinoitaan: monella on esimerkiksi mielenterveysongelmia ja taloudellisia vaikeuksia. Heidän tilanteensa vaikuttavat toivottomilta. Löysimme nuoret sosiaalisen median avulla. Aloitimme haastattelut kevyesti. Halusimme pitää tilanteen nuoren kannalta rauhallisena ja luottamuksellisena. Monet nuoret kertoivat meille kuitenkin sellaisiakin vaikeita asioita, joista he eivät aiemmin olleet puhuneet kenellekään, Eskelinen sanoo. HANKE ON SAANUT PALJON HUOMIOTA MEDIASSA. Olemme onnistuneet täyttämään julkisessa keskustelussa olleen aukon, Tamminen sanoo. Materiaalia syntyi paljon, eikä kaikki mahtunut näyttelyyn. Komerot-hanke jatkuukin seuraavaksi valokuvakirjalla, johon tulee laajemmin nuorten tarinoita ja kuvia. Kirjan painokustannukset kerätään Mesenaatti.me -joukkorahoituspalvelun kautta. Olemme yksi Suomen ensimmäisistä pilottihankkeista. Joukkorahoitus mahdollistaa vaihtoehtoisten hankkeiden etenemisen. Rahoitukseen voi osallistua esimerkiksi tilaamalla tulevan kirjan, jolloin kyse on enemmänkin ennakkoostosta, kuin lahjoituksesta. Mikäli rahoitusta saadaan kerättyä vielä enemmän, on tavoitteena saada näyttely kiertämään muuallekin Suomeen. Pyrimme jatkamaan tärkeän asian parissa työskentelyä ja olemme saaneet yhteydenottoja monilta eri tahoilta mahdollisen yhteistyön merkeissä. Tämä hanke ei jää tähän, Tamminen toteaa. Minna Manninen Emilia käy ulkona vain pari kertaa kuukaudessa hakemassa viinaa ja dyykkaamassa ruokaa. Lilja Tammisen kuva Komerot-näyttelystä Helsingin galleria Luckanista. Kulttuurinurkka Anna Koppanen Riehakas ja repivä naiseuden ylistys Huorasatu Ryhmäteatterissa Käsikirjoitus: Laura Gustafsson Ohjaus: Sakari Hokkanen Rooleissa: Satu Silvo, Minna Suuronen, Robin Svartström, Heidi Kirves, Arttu Kurttila, Aija Pahkala (TeaK), Alina Tomnikov (TeaK) Ryhmäteatterin Huorasatu lähtee liikkeelle ongelmista: lavalle kärrätään Aristoteles penis esillä. Vasta kun hänet on ammuttu, puhuvat naiset, joiden tulisi hävetä. Ääneen pääsevät prostituoidut, raiskattu, thaihieroja ja epävarma nuori. Vaikka aiheet ovat hurjia, kerronta on railakasta ja satiirista. Näytelmä naurattaa, mutta samalla ujuttaa teemat ihon alle. Huorasatu pohjautuu Laura Gustafssonin vuonna 2011 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Ryhmäteatterin tulkinta on epätasainen. Kaksijakoisen rakenteen ensimmäisen puoliajan aikana tunnettujen ja tunnistettujen naisten ongelmien esiinmarssi on toki kattava, mutta onnistuu yllättämään vain räikeydellään. Toinen puoliaika on ensimmäistä raikkaampi. Läsnä on myyttinen ja jumalallinen naiseus sekä ruumiillinen ilottelu, jota Kreikan mytologiasta lainatut hahmot tuovat lavalle. Toisella puoliajalla antiikin rakkauden jumalatar Afrodite tekee matkan sukupuolittuneeseen nyky-suomeen. Aikaskaalan laajuus tuo esille, mistä naisen roolit ovat peräisin. Afroditen hahmo onnistuu naiiveilla kysymyksillään paljastamaan rakenteita, jotka otetaan nyky- Suomessa itsestään selvinä. Satu Silvo näyttelee Afroditen roolin vahvasti. Aiheiden puolesta näytelmällä olisi mahdollisuus sortua saarnaamiseen, mutta vauhti on niin kovaa, että myötätunto jää marginaaliin. Myöskään kovin syvälle ei päästä. Erityisesti ekofeministiset teemat metsänhoidon ja lihantuotannon sukupuolittuneisuudesta mainitaan vain puolihuolimattomasti, vaikka ne olisivat näytelmän kiinnostavinta ainesta. Näytelmä hyödyntää myös videokuvaa taitavasti. Useissa kohtauksissa lavalla pyörii kuvaaja, jonka materiaali heijastetaan näytöille. Tämä tuo esiin naisen objektina ja toisaalta korostaa puheohjelmiin sijoittuvien kohtausten mediakritiikkiä, kun samaan aikaan katsoja näkee sekä kulissit että yksiulotteiseksi pelkistetyn puheohjelmavieraan. Huorasatu on tervettä tuuletusta, jonka toivoisi osuvan niiden kohdalle, joita vielä hävettää.

18 18 Rönsy 3/2012 ViNOn jäsenjärjestöt Aaltovihreät (Aalto-yliopisto) vihreat.ayy.fi (myös Facebookissa) Puheenjohtaja: EsViNO - Espoon vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: sampsa.pietila@vino.fi Helsingin Vihreät Nuoret - Nuhevi Puheenjohtaja: pilvi.nummelin@vino.fi Toiminnanjohtaja: heidi.hiltunen@ vihreat.fi HYY:n Vihreät - De Gröna vid HUS Puheenjohtaja: toivo.laitinen@helsinki.fi Joensuun vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: vera.kauppinen@vino.fi Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat - Jyvioni twitter.com/jyvioni Puheenjohtajat Marjo Suvanto ja Anni Turunen: puheenjohtajat@jyvioni.org Kanta-Hämeen vihreät nuoret ja opiskelijat Kantis Toimii alueella: Forssa, Riihimäki, Hämeenlinna Puheenjohtaja: suvi.lehtinen@vino.fi Keski-Uudenmaan vihreät nuoret - Kurvi Puheenjohtaja: mikko.vesterinen@vino. fi Kuopion vihreät nuoret ja opiskelijat - KuViO Puheenjohtaja: helena.rovamo@vino.fi Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijat Toimii pääasiassa Kotkassa Puheenjohtaja: reima.kuukka@vino.fi Lahden Vihreät Nuoret - ViNOLa Puheenjohtaja: elli.latva-hakuni@vino.fi Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: eveliina.paksuniemi@ vino.fi (Vara)puheenjohtaja: miikka.keranen@ vino.fi Nokian vihreät nuoret Yhteyshenkilö: antti.sarjanen@vino.fi Oulun vihreät nuoret - OVN Puheenjohtaja: mirja.mustapirtti@vino.fi Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: klaus.unkuri@vino.fi Tampereen vihreät nuoret - Virnu Puheenjohtaja: olga.haapa-aho@vino.fi Turun vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: amro.el-khatib@turunvino.fi Puheenjohtaja: laura.kuusisto@turunvino.fi Järjestösihteeri Vaula Metso: jarjestosihteeri@turunvino.fi Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat - Vasa gröna unga och studerande Puheenjohtaja: sanna.eilola@vino.fi Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: minni.rasanen@vino.fi Jäsenjärjestöt esittäytyvät: vuorossa Helsinki ja Lappi Huhtikuussa 10-vuotisjuhliaan viettävän Nuhevin aktiiveja vapaa-ajan vietossa kunnallisvaalien aikaan. Iloiset ehdokkaat sateenkaarivarjon alla! Eveliina Paksuniemi, Jasmin Mäki, Miikka Keränen ja Mari Tuominen. Sateenkaaripäivä oli LaViNOn kuntavaalitempaus, jossa tuotiin esille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiaa. Hallituksen kyselytunti: 1. Mikä on parasta järjestössänne? 2. Tämän vuoden haasteet? 3. Terveiset muille järjestöille? Nuhevi Helsingin vihreät nuoret, puheenjohtaja Pilvi Nummelin 1. Parasta järjestössämme ovat aktiiviset ihmiset ja säännöllinen, hyvin pyörivä toiminta. Helsingissä on myös helppo käydä tapahtumissa yhdessä ja tavata poliitikkoja. 2. Pitkäaikainen ihana toiminnanjohtajamme Heidi Hiltunen siirtyy vanhempainvapaalle keväällä, ja työntekijän vaihtuminen tuo järjestölle uusia haasteita. Haluaisimme myös tänä vuonna järjestää jonkin isomman poliittisen tempauksen, kun on vaaliton vuosi. 3. Pääkaupunkiseudun yhteistyö on ollu toimivaa ja olisi kiva käydä vierailuilla muissa järjestöissä. Työn iloa ja aurinkoa kevääseen! LaViNO Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat, puheenjohtaja Miikka Keränen 1. Parasta järjestössämme on se, että voimme aloittaa puhtaalta pöydältä. Lapissa vihreitä nuoria ja opiskelijoita ei vielä juuri tunneta, joten voimme astella lappilaisen nuorisopolitiikan keskiöön ilman suurempia ennakkoasenteita. Hallituksessa on innostuneita yksilöitä, jotka etenevät määrätietoisesti kohti yhteisiä tavoitteita! 2. Vahvuutemme on myös heikkoutemme. Kaikki on opeteltava alusta alkaen, jäseniä on vähän ja etäisyydet ovat pitkät. Osa hallituslaisistakin joutuu tekemään töitä etänä, mikä vaikeuttaa hieman käytännön asioita. Kaikesta kuitenkin selvitään! 3. Muistakaa pitää paljon mölyä itsestänne! Vaaliton vuosi päällä, nyt saa ja pitää olla astetta räväkämpi! Mertsi Murmann

19 Rönsy 1/ Toimistolta Milja Henttonen Tervetuloa mukaan ViNOn valtakunnallisiin tapahtumiin: maaliskuuta, pääkaupunkiseudulla Euroopan vihreiden nuorten (FYEG) Winter Camp. Talvileirin teemana on Youth Voices for Strong European Democracy 6. maaliskuuta, Helsingissä (Eurooppasali, Malminkatu 16) Seminaari From crises to crises - How is EU s democracy? maaliskuuta, Turussa ViNOn kuntafoorumin grand opening. Kuntataloutta, sote-uudistusta, kunnan moninaiset tehtävät, kunnan organisaatio for dummies. Kuntafoorumiin ovat tervetulleita kaikki kunnallisissa luottamustoimissa vaikuttavat vinolaiset, etusijalla kuitenkin uudet valtuutetut. 6. huhtikuuta, Helsingissä Poliittisten opiskelijajärjestöjen yhteispoliittinen seminaari. Järjestelyvastuussa on tällä kertaa Perussuomalaiset nuoret. Oodi oppimiselle Vuodenvaihde on useimmissa järjestöissä muutoksen aikaa: hallitukset vaihtuvat ja uudet toimijat ottavat ohjat, vallan ja vastuun käsiinsä. Näin myös täällä ViNOn toimistolla. Uuden hallituksen lisäksi helmikuun alussa toimiston ovesta astelin sisään myös minä, upouusi järjestökoordinaattorin sijainen, kun edeltäjäni siirtyi puoluetoimistolla muutaman oven päähän toisiin tehtäviin. Taustani on opiskelijajärjestöistä ViNOn ulkopuolelta, viimeisimpänä Suomen ylioppilaskuntien liitosta. Koulutuspolitiikka onkin yksi lempilapsistani, joten ymmärtänette riemuni, kun vuoden ensimmäisen Rönsyn teemaksi valikoitui sivistys. Suomalainen koulutusjärjestelmä on elänyt vahvaa murroksen vaihetta koko 2000-luvun, ja tänäkin keväänä ollaan taas jännän äärellä: Opintotuen rakenteellisesta kehittämisestä tehdään päätöksiä, ja ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut nousivat julkiseen keskusteluun heti alkuvuodesta kansanedustajien lakialoitteen muodossa. Lisäksi käynnissä on kattava lukiouudistus, ammattikorkeakoulukenttää tarkastellaan uudelleen lakimuutosten yhteydessä ja uusi nuorisotakuu asettaa paineita erityisesti ammattikouluille. Kaikki nämä asiat asettavat reunaehtoja myös sivistykselle, opetukselle ja oppimiselle. Nuorisotakuun avulla halutaan puuttua nuorten syrjäytymiseen. Nyt, kun otetaan ensimmäisiä askelia nuorisotakuun todellisen toteuttamisen tiellä, on entistä tärkeämpää pysähtyä miettimään, mitä todella halutaan tehdä. Ongelmat valitettavasti periytyvät, pahoinvointi on ylisukupolvista. Yksi selkeimmistä syrjäytymisriskiä pienentävistä tekijöistä on toisen asteen koulutuksen läpäisy. Vaikka ensisysäys nuorisotakuuseen on tullut eduskunnalta, toteuttamisvastuu ja keinot ovat kuitenkin pääasiassa kunnissa. Ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata, mutta myös sosiaalipalveluihin, etsivään nuorisotyöhön, päihdehuoltoon, nuorten psykiatriaan ja työpajatoimintaan, jotta ne, jotka ovat jo pudonneet, saadaan takaisin elämänsyrjään kiinni. Ja tähän tarttukaa tekin, nuoret vihreät kuntavaikuttajat, sillä teillä on vallan lisäksi myös vastuu. Kaikki oppiminen ei kuitenkaan tapahdu koulun penkillä. Järjestötoiminta opettaa kuntavaikuttamisesta, poliittisista prosesseista, yhteiskunnasta, esiintymisestä, lobbaamisesta, viestinnästä, lainsäädännöstä, tapahtuman järjestämisestä ja ryhmätyöskentelystä, mutta ennen kaikkea se antaa teille tilaisuuden oppia itsestänne. Yhdistystoiminta kasvattaa erityisesti sosiaalista älykkyyttä, joka on mielestäni sivistyksen yksi keskeisimmistä tukipilareista. Innostukaa, innostakaa! Haastakaa itseänne, tehkää virheitä ja oppikaa niistä! Uskaltakaa! jarjestokoordinaattori@vino.fi 7. huhtikuuta, Helsingissä Opiskelijabrunssi vihreille edustajistotoimijoille. Käsittelyssä ainakin opintotuki, opiskelijaterveydenhuolto ja lukukausimaksukokeilu huhtikuuta, Jyväskylässä ViNOn kevätliittokokous. Vinolaiset kokoontuvat hyväksymään ViNOn periaateohjelman, käynnistämään uuden poliittisen kampanjan ja nimeämään ehdokkaat puolueen luottamustoimiin. 24. toukokuuta, Espoossa ViNOn puoluekokouskoulutus. Valmistautumista puoluekokouksen henkilövalintoihin, aloitteisiin ja poliittiseen keskusteluun toukokuuta, Espoossa Vihreiden puoluekokous. Kiihkeää poliittista keskustelua ja puolueen puheenjohtajiston, puoluesihteerin sekä puoluehallituksen ja -valtuuskunnan valinta kesäkuuta, pääkaupunkiseudulla ViNOn kesäleiri. Kesän paras viikko pitää sisällään poliittista vääntöä, telttailua, väkivaltaleikkejä ja rentoa yhdessäoloa iltanuotiolla ja auringossa laiturilla kesäkuuta ViNOn hallituksen, ohjausryhmien ja työryhmäpuheenjohtajien kesäkokous Seuraa kalenteria: Oletko kyllästynyt leikkimään puolueetonta maailman vääryyksien edessä? Tervetuloa vihreisiin nuoriin! Avoimuus Demokratia Luonnon itseisarvo Maksuton koulutus Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen Liity jäseneksi jo tänään: Tulevaisuus on vinossa Pääsihteeri Minttu Massinen, puh Järjestö- ja koulutuskoordinaattori Milja Henttonen, puh , Toimisto toimisto@vino.fi

20 20 Rönsy 3/2012 PERJANTAINA 5.7. HURTS (UK) EDITORS (UK) KNIFE PARTY (AUS) AT THE GATES (SWE) BAND OF HORSES (USA) GRAVEYARD (SWE) JESSIE WARE (UK) MICHAEL MONROE KARRI KOIRA PÄÄ KII RICO TUBBS SAMULI PUTRO STAM1NA XYSMA LAUANTAINA 6.7. HIM CRYSTAL CASTLES (CAN) ICONA POP (SWE) KERKKO KOSKINEN KOLLEKTIIVI PMMP CMX DISCO ENSEMBLE JÄTKÄJÄTKÄT KAIJA KOO KIVESVETO GO GO NOTKEA ROTTA FEAT. SMC LÄHIÖROTAT PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT RUGER HAUER VON HERTZEN BROTHERS SUNNUNTAINA 7.7. PET SHOP BOYS (UK) THE SOUNDS (SWE) J. KARJALAINEN ISMO ALANKO HALOO HELSINKI! SATELLITE STORIES SIN COS TAN TEFLON BROTHERS Ohjelmaan on luvassa täydennyksiä, tuoreimmat uutiset löydät nettisivuiltamme. LIPUT NYT MYYNNISSÄ: 3 päivää alk. 122,5 2 päivää alk. 107,5 / 1 päivä alk. 77,5 VIP-liput alk. 191,5 Saaristomerilipulla (+3 ) tuet Suojelurahaston arvokasta työtä. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Rahankeräyslupa nro: 2020/2012/3159 MATKUSTA HALPABUSSEILLA EDULLISESTI! Jokaiselle vuorolle ensimmäinen paikka 3 euroa! Helsingistä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Lahteen, Heinolaan, Mikkeliin ja Kuopioon Tampere Pori Turku Tampere Jyväskylä Jyväskylä Oulu Facebook sivumme tykkääjä saa 6000 euron lahjakortin!

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

OPIN POLUT JA PIENTAREET

OPIN POLUT JA PIENTAREET 1 NUORISOBAROMETRI : OPIN POLUT JA PIENTAREET Koulu on tärkeä opintojen paikka, mutta muiden oppimisympäristöjen merkitys kasvaa. Etenkin vaikuttamisen keinoja ja talousosaamista omaksutaan heikosti sekä

Lisätiedot

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen?

Mitä peruskoulun jälkeen? Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352. Q1 Olen Answered: 2,264 Skipped: 0 Mies Nainen Mies Nainen 15.55% 352 84.45% 1,912 Total 2,264 1 / 47 Q2 Ikäni on Answered: 2,264 Skipped: 0 15 17 vuotta 18 20 vuotta 21 25 vuotta 26 30 vuotta yli 31 vuotta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Turvallisesti netissä

Turvallisesti netissä Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA

Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miksi kehittää yhdessä? Miten kehittää yhdessä? Mitä tähän mennessä on opittu?

Miksi kehittää yhdessä? Miten kehittää yhdessä? Mitä tähän mennessä on opittu? Miksi kehittää yhdessä? Miten kehittää yhdessä? Mitä tähän mennessä on opittu? Miksi kehittää yhdessä? Miksi? Laajempi ja tarkempi käsitys asiakkaan tarpeista ja toimijoiden mahdollisuuksista Käytössä

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu

Lisätiedot

varhaiskasvatukseen ja kouluihin

varhaiskasvatukseen ja kouluihin Pikaopas Vaikuttavuutta verkkokoulutuksella varhaiskasvatukseen ja kouluihin Määrittele Opiskele Sovella Juurruta Vaikuta Vuorovaikutteinen verkkokurssi työyhteisön yhteiseen opiskeluun Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Köyhyyden monet kasvot

Köyhyyden monet kasvot Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on

Lisätiedot

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma

Lisätiedot