Omatoiminen ryhmärakentaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omatoiminen ryhmärakentaminen"

Transkriptio

1 Omatoiminen ryhmärakentaminen Terttu Nupponen Tiivistelmä Artikkeli kartoittaa omatoimista ja ryhmärakentamista ja rakennuttamista Suomessa sekä saksalaisia Baugemeinschafteja. Tarkasteltavina on ensinnäkin suomalaisia kaupunkimaisia ryhmärakennuttamisen hankkeita ja tapauksia uusien asukkaiden hartiapankkityöstä Asuntosäästäjät ry:n rakennustyömailla Keski-Vuosaaressa luvulla ryhmärakennuttamishankkeisiin, Loppukiri-taloon, Arabianrannan uus-loft-taloon ja Tampereen Vaski-koteihin. Toisena aiheena ovat Baugemeinschaftit ja muiden asuinyhteisöjen ryhmärakennuttamiskäytännöt Saksassa etenkin Hampurin kokemusten pohjalta. Artikkeli pohjustaa jatkotutkimusta yhteistoiminnallisuudesta suomalaisessa asuntorakentamisessa. Abstract This article covers the voluntary, non-profit self help and group building communities and practices in Finland and in Germany. First theme are the urban Finnish group building projects from the 50s and 60s, the saver s movement organisation Asuntosäästäjät ry. in current eastern Helsinki in the Middle Vuosaari, the house of senior citizen of Loppukiri, the new-loft Tila house in Arabianranta in Helsinki and the house of senior citizen in the Vaski homes in Tampere. Second theme are the group building communities of German Baugemeinschaft and the group building practices of other housing communities in Germany, especially on the basis of the experiences in housing communities in Hamburg. This article outlines the basis for the follow-up research on the collaborativeness in the Finnish residential construction. II Urbaanin asumisen potentiaali 173

2 Johdanto 1 Omatoimisella rakentamisella on historiallisesti vahva sija suomalaisessa asumisessa. Jälleenrakennusvuosien huutavassa asuntopulassa valmistui tyyppitaloja perheiden omin ja talkoovoimin, hartiapankkityön varassa. Nämä yhdenperheentalot olivat uusi hyvän rakentamisen ja asumisen standardi, jonka piti kohottaa yleistä asumistasoa ja tukea tervettä perhe-elämää. Omatoimisuus on edelleenkin yhden perheen pientalorakentamisessa tyypillisintä, vaikkakaan ei valtavirta. Toisilta kodin rakentaminen onnistuu omin käsin perustuksista alkaen, toisilta taas uuden asunnon tapetoiminen, mutta joissakin elämänvaiheissa säännöllinen siivoaminenkin voi olla liian suuri ponnistus. Asukkaat ovat tietoisia siitä, kuinka moninaista asiantuntemusta nykyinen rakentaminen vaatii. Suurin osa uusista pientaloista on kuitenkin valmistaloja, talopakettien osuus oli Suomessa vuonna 2005 valmistuneista omakotitaloista 70 prosenttia. Vähemmistö näistä, noin 15 prosenttia, oli rakennusyhtiöiden talopaketteja luvun alussa kerros- ja rivitaloasuntoja valmistui 60 prosenttia enemmän kuin omakotiasuntoja. Nyt suhde on toisin päin; pientaloasuntoja valmistui vuonna 2006 yli 50 prosenttia enemmän kuin kerrostaloasuntoja. (Tuisku 2006, HS , Koskela 2005c, Tilastokeskus 2007a, taulu 204) Asunto-osakeyhtiömuoto hallitsee pientalojen rinnalla tämä kansainvälisesti erityinen tapa järjestää asuminen. Kaikkiaankin suomalaiset haluavat järjestää asumisensa omistusasumisen pohjalta. Näin on senkin jälkeen, kun asuntomarkkinoilla syntyi 1990-luvulla uusi hallintamuoto, asumisoikeusasunnot. Ensimmäinen laki asumisoikeusasunnoista säädettiin vuonna 1990 ja laki asumisoikeusyhdistyksistä vuonna (http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tarkennettu_haku/ hakutulos/index.jsp?q=arjen%20asuminen&topicid=141&dofinlexse archbytopic=true&filters=suomifi-lait.) 1 Kiitän työssä auttaneita haastateltuja Risto Boxbergia, Peter Fredrikssonia, Tuomas Kivelää, Salla Korpelaa, Sirkka Minkkistä, Reijo Pesosta, Esa Sirosta ja Ulpu Tiuria, asumisen sosiologi, dosentti Hannu Ruonavaaraa, graduaan lainannutta Hanna Galtatia sekä Tilastokeskuksen aktuaareja Paula Salmista, Riitta Soinista, Krister Takista ja Arja Tiihosta. Esitystapa ja päätelmät ovat kirjoittajan vastuulla. 174 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

3 Vaihtoehtoja asunnon hankkijoilla on vain vähän varsinkin kerrostalohuoneistojen osalta. Huoneistoja on tarjolla muutama tyyppi, muuntelumahdollisuuksia ei oikein löydy varsinkaan vuokra-asunnoissa, ja valinnanvapaus koskee yleensä vain erilaisia pintamateriaaleja. Asiakkaiden osallistumiskäytäntöjä on vain harvoilla rakennusyrityksillä. Erilaistaminen on rakennusyritysten lisäpalvelu, ei asunnon suunnittelun lähtökohta. Hinnoissa ei useinkaan näe niitä säästöjä, joita on saatu aikaan maksimoidulla tehokkuusajattelulla. Yhtä vähän valinnanvaraa on asuinympäristöissä. (Väliniemi, Rask & Timonen 2008, 3, 30 38) Valinnanvapaus on vähäinen asuntomarkkinoilla myös sen vuoksi, että asuntojen suunnittelua ja rakentamista ohjaavat stereotypiat kuluttajan asiantuntemattomuudesta ja huonosta vaikuttamishalusta, myytti kuluttajien suunnittelukompetenssin puutteesta, kuten tutkijat sanovat niin myös käsitys, ettei tulevien asukkaiden tarpeita voi ennakoida. (Rask, Timonen & Väliniemi 2008, ) Asunto-osakeyhtiöitä rakennutetaan yleensä ammattirakennuttajilla tai perustajaurakoitsijoilla. Useimmat rakennuttajat ovat puhtaita liikeyrityksiä. Ainakin Helsinki rakennuttaa vuokra-asuntoja varsin runsaasti ja sen lisäksi jossakin määrin myös omistusasuntoja. Rakennusliikkeet pyrkivät markkinoimaan ja myymään asuntoja jo ennen niiden valmistumista. Nykyisillä asuntomarkkinoilla asukkaalla on ensi sijassa asuntotuotteiden kuluttajan rooli ulkoapäin paljolti säädellyn ja rajoitetun toimijan asema. (Vrt. Kivelä 2007, Hietanen 2006.) Omatoimisuuteen kohdistetaan nyt kuitenkin toiveita. Kun kysyntään ja huoneistoratkaisujen tarjontaan pohjautuva asuntojen tuotantotapa etääntyy yhä selvemmin asukkaiden tarpeista ja maksukyvystä, parempaan tarjontaan on suuri tarve. Halutaan laadukkaampia ja edullisempia asuntoja. Muidenkin kuin omakotirakentajien olisi saatava mahdollisuus ideoida ja suunnitella asuntoja ja asunto alueita varhaisessa vaiheessa, toimia niiden rakennuttajina ja viimeistelijöinä. (Väliniemi, Rask & Timonen 2008, 30 32; Rask, Väliniemi, Timonen 2008.) Uudenlaisilla, asukkaita mukaan vetävillä rakentamisprojekteilla onkin nyt kysyntää. Vuonna 2006 oli Arabianrannan pilotti-uusloftin 39 asuntoon hakijaa, riisutun asuntomallin taloon. Se on hyvä esimerkki siitä, miten monin tavoin etsittiin edullisia ratkaisuja etenkin Helsingin II Urbaanin asumisen potentiaali 175

4 keskusta-asumiseen ja mahdollisuuksia nykyistä suurempaan yksilöllisyyteen asuntorakentamisessa. (Hietanen 2006,16.) Asuntoministeri Vapaavuoren mukaan pääkaupunkiseudun asuntopoliittisiin ongelmiin voidaan ja on syytä vastata määrätietoisella kaavoitus- ja tonttipolitiikalla sekä entistä isommilla rakennushankkeilla. Hänen mukaansa omaehtoinen tai hartiapankkirakentaminen voisi purkaa pääkaupunkiseudun kapasiteettiongelmia. (YM 2007) Sekä valtion että Helsingin kaupungin virkamiehet toivovat omatoimisen ryhmärakentamisen tuovan helpotusta varsinkin ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisessä. Helsingin kaupungin tonttiosasto pitääkin omatoimisen rakentamisen tuoreita hankkeita hyvänä kehityksenä. Uusimman asunto-ohjelmansa mukaan Helsingin kaupunki luovuttaa tontteja ja kiinteistöjä omatoimisen rakentamisen tarpeisiin ja kerrostalorakentamiseenkin. Rakennuksia voidaan luovuttaa niiden muuttamiseksi asunnoiksi. Neuvontaa vahvistetaan omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen lisäämiseksi. Asukkaiden omatoimisuuden edistäminen on Helsingin ajankohtainen pyrkimys sen kehittäessä kaupunkipientaloja. (Helsingin kaupunki 2008, 5, 29) 1960 luvulla Helsinki lopetti tonttien luovuttamisen yhteisöille, kun kävi ilmi, että tontin hankkijat käyttivät sitä liiketoimintaan eivätkä omaan tarpeeseen rakentamiseen (Kivelä 2007, 1). Omatoimisessa ryhmärakentamisessa on yleensä kyse ryhmän hoitamasta rakennuttamisesta. Sen nousu entistä selvemmän kiinnostuksen kohteeksi johtuu samantapaisista syistä sekä Suomessa että muualla Euroopassa ainakin väestörakenteen voimakkaasta vanhenemisesta. Omatoimisen asuntorakentamisen tukeminen kannattaa kunnalle. Hampurissa on huomattu, ettei omatoimisen rakennuttajaryhmien (ns. Baugemeinschaftien) ansiosta kaupungin asuntotoimen tarvitse huolehtia asuntojen markkinoimisesta. Asukkaiden vaihtuvuus on asunnoissa äärimmäisen pientä. Lisäksi asukkaat pitävät hyvää huolta rakennuksesta ja sen ympäristöstä, silloin kun projektiin osallistuminen on heillä keskeinen identiteetin muodostaja. Neljäs etu on se, että hallinto tulee todella halvaksi, sillä asukkaat ja yhdistys ratkovat ristiriitojaan itse; omatoiminen ryhmä huolehtii myös joistakin hallintotehtävistä. (Erikson 2007, 24.) 176 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

5 Artikkelin tehtävät Artikkeli on osa esitutkimusta, joka koskee omatoimisuutta ja yhteistoiminnallisuutta kerrostalorakentamisessa. 2 Tarkastelen tässä artikkelissa yhteiskuntatieteellis-historiallisesta näkökulmasta suomalaisia ja ulkomaisia omatoimisen tai ryhmärakentamisen tai rakennuttamisen aiempia muotoja ja nykyisiä tapauksia. Kartoitan ensi sijassa niiden moninaisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä kaupunkioloissa ja etenkin kerrostaloissa muun muassa hartiapankkirakentamisen entisiä ja nykyisiä muotoja, tulevien asukkaiden yhteistyön paikkaa rakentamisprosessissa sekä muuta kerrostaloasuntojen ym. kaupunkitalojen ryhmärakentamista Suomessa. Mielenkiinto on tässä artikkelissa nimenomaan urbaaneihin ympäristöihin liittyvässä rakentamisessa ja rakennuttamisessa, sillä kyse on urbaanin asumisen uusia konsepteja kehittelevän URBA-hankkeen artikkelista 3. Tarkastelun kohteena on yhteistoiminnallinen, voittoa tavoittelematon omatoimisuus asuntorakentamisessa, ilmenee se sitten tulevien asukkaiden suoranaisena omana työnä rakennustyömaalla tai rakennuttajan roolissa. Keskeisiä asioita ovat tulevien asukkaiden aloitteellisuus ja yhteistoiminta asuintalon tai talojen hankkimisessa. Lyytikkä ja Kuusinen esittelevät selvityksessään Suomalainen asuinyhteisö (2001) viittä luvuilla valmistunutta talohanketta yksityiskohtaisesti, tilaratkaisuja myöten 4. Ne kaikki olivat liikkeelle lähtiessään selvästi asukaslähtöisiä. Tässä artikkelissa ote ryhmärakennuttamiseen on laveampi. Käsitän omatoimisuuden suhteelliseksi ilmiöksi. Omatoimisuuden aste vaihtelee sen mukaan, millaisia ovat rakentamisen kustannukset, laatu ja asukkaiden tarpeiden toteutus. Jokin rakentajaryhmä voi olla enemmässä tai vähemmässä määrin omatoiminen, 2 Aloitin esitutkimuksen URBA-hankkeessa Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa kevättalvella Näin ollen kartoituksen ulkopuolelle jää esim. Kangasalan Yhteiskylä, mikä muodostuu omakotitaloista. (http://www.yhteiskyla.net) 4 Vieläkin toimivat Tuulenkylä (1985) ja Vastatuuli (1991), osuuskunta Kotipehku Tampereella (1992) (http://4g.rihmasto.fi/asuinyhteisot), Olkahisten Hiidenkivi Tampereella (1994) sekä asumisoikeusasuntoyhteisö Puolivälinkankaan Hiidenkiuas Oulussa (1993). Internetissä on suomalaisten asuinyhteisöjen luettelo osoitteessa fi/asuinyhteisot. II Urbaanin asumisen potentiaali 177

6 niin että ryhmä osallistuu kaikkiin talon valmistumisprosessin vaiheisiin tai sitten vain tiettyyn niistä. Lainakäytäntöjen seurauksena myös asunnon omistajuus on suhteellinen asia Suomessa. Kuten tunnettua, monet asuvat pikemminkin pankin kuin omassa asunnossa. Kyse on omatoimisuuden suhteellisuudesta myös rakennuttamisprosessissa. Joissakin hankkeissa rakennuttajayhtiön asema on vahvempi, toisissa taas asukkailla on rakennuttamisessa selvempi sija. Artikkelin painopiste on 1980-luvun jälkeisessä ajassa, mutta mukana on talohankkeita aiemmiltakin ajoilta. Kohteina ovat yhtäältä Suomesta erityisesti lukujen pioneeriorganisaatio Asuntosäästäjät ry pääkaupunkiseudulta, toisaalta nykypäivien Loppukiri ja Koti kaupungissa yhdistys Helsingistä ja omistuspohjainen Asunto-oy Tampereen Vaskikodit. Toiseksi esittelen ryhmä rakentamisen saksalaista, Baugemeinschaftmallia. Sitä koskeva aineisto tuo URBA-hankkeelle tärkeää tietoa omatoimisen ja ryhmärakentamisen käytännöllisistä toimintakonsepteista Saksassa ennen muuta paikallisista yhteistyömenettelyistä kaupunkien asunto- ja rakennusviranomaisten sekä omatoimisesti virinneiden rakennushankkeiden välillä. Jatkotutkimuksen tehtävä on kartoittaa muita omatoimisen ryhmärakentamisen kansainvälisiä käytäntöjä. Suomalaiset ovat vanhastaan ottaneet Ruotsista vaikutteita, Loppukiri etenkin tukholmalaisesta kollektiivitalosta Färdknäppenistä. Internetsivuista päätellen Ruotsissa toimii monenmuotoisia asuinyhteisöjä ja kollektiivitaloja, monet niistä kaupunkikerrostaloissa (ks. fardknappen.se ). Niin ikään Hollanti on tämänkin aihepiirin suhteen antoisa kartoitettava. Kattavaa tutkimusta ei ole Suomessa tehty omatoimisen ryhmärakentamisen yleisyydestä, muodoista tai tekijöistä. Niin ollen ei ole oikopolkua, joka veisi suoraan vertaamaan omatoimisen ryhmärakentamisen vaihtoehtoisia konseptien paremmuuksia taikka laatimaan skenaarioita aihepiiristä. Omatoimisuus on esitystä kokoava perspektiivi, ja sen yksityiskohtaiset merkitykset ja kontekstit selviävät asiayhteyksistä. Omatoiminen rakentaminen on tässä yleiskäsite, joka kattaa yhtäältä yhden perheen tai 178 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

7 asukasryhmän, toisaalta asukkaiden oman työskentelyn rakentajina että rakennuttajina. Se kuuluu puolestaan käyttäjälähtöisen rakentamisen käsitteen alaisuuteen. 5 En analysoi artikkelissa toimintamallin elementtejä yksityiskohtaisesti perustutkimuksen puuttumisen tähden, mutta olen laatinut alustavan konseptikuvauksen tämä julkaisun konsepteja käsittelevään osioon. Käsittelen tässä artikkelissa Saksan Baugemeinschafteja, mutta kuten sanottu, jatkotutkimuksen tärkeä tehtävä on analysoida aihepiiriä myös uuden kansainvälisen aineiston pohjalta. Kansainvälisessä tutkimuksessa on 1970-luvulta lähtien pohdittu kriittisestikin muun muassa oletuksia omatoimisuuden hyväätekevistä vaikutuksista muun muassa siitä, että omatoiminen rakentaminen kohottaa asukkaiden elintasoa ja voi pysäyttää köyhyyden kierteitä myös kansantalouksien tasolla. (Vrt. Ward 1982.) Teksti pohjustaa myöhemmin alkavaa tutkimustani yhteistoiminnallisuudesta suomalaisessa asuntorakentamisessa. Siinä käsittelen tästä artikkelista pois jääviä teemoja: muun muassa omatoimisen rakentamisen intressiryhmiä, maapolitiikkaa, arkkitehtonisia ratkaisuja, omatoimiseen rakentamiseen liittyviä ristiriitoja sekä omatoimisuuden tulevaisuutta. Tämän johdantoluvun jälkeiset kuusi lukua käsittelevät kukin eri teemoja seuraavaan tapaan: Toisessa luvussa pohdin omatoimisen rakentamisen käsitettä ja ilmiöitä sekä sen sukulaisilmiöitä rakentamisessa sekä niitä yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka liittyvät mielenkiintoon omatoimista rakennuttamista kohtaan. Kolmannessa luvussa kuvaan varhaista suomalaista asukasliikettä ja omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen pioneeriorganisaatiota, Asuntosäästäjät ry:tä. 5 Käyttäjälähtöisiin ajankohtaisiin hankkeisiin kuuluu esim. Vihdin ekokylähanke. Siinä on omistusmuodoksi kaavailtu osuuskuntaa. Toinen käyttäjälähtöinen tapaus on Suurpelto III -hanke Espoossa. Kyseessä on pientalojen ryhmärakentamishanke, jossa kehitellään laaja-alaista kumppanuuskaavoitusmallia. Kolmantena on syytä mainita Vaahteramäki ry:n Strömsin hanke Malmilla. Siinä on kyse uudis- ja korjausrakentamisprojektista, jossa etsitään nykyajan vaatimuksia vastaavaa, työn, asunnon ja vapaa-ajan yhdistävää omatoimista konseptia (Fredriksson ) II Urbaanin asumisen potentiaali 179

8 Neljännessä luvussa kartoitan omatoimisen rakentamisen suomalaisia nykypäivän hankkeita: helsinkiläisiä Uus-loftia ja Loppukiriä Arabianrannasta sekä Tampereen Vaskikotia. Viidennessä luvussa tarkastelen saksalaista ryhmärakentamisen muotoa, Baugemeinschaftia. Erittelen sen keskeisiä elementtejä ja työskentelyehtoja yhtenä tärkeänä omatoimisen ja yhteistoiminnallisen rakennuttamisen muotona. Kuudennessa luvussa pohdin muutamaa keskeistä omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen liittyvää kysymystä ja jatkotutkimuksen tarpeita. Rakentajia ja huolenpitäjiä Kun Suomeen rakennettiin ensimmäisiä asunto-osakeyhtiötaloja toista sataa vuotta sitten, asukkaat rakennuttivat talon itse. He voivat osallistua henkilökohtaisesti sen pystyttämiseen. Ammattiosastojen jäsenten tai muuten tuttujen ammattilaisten omin voimin saattoi syntyä työväenasuntoyhtiöitä. Asunto-osakemuoto irtautui tulevista asukkaista 1920-luvulta lähtien, ja osakeasunnoista tuli yhä ilmeisemmin kauppatavaraa. Sijoittajista kehkeytyi gryndereitä, jotka ensin rakensivat talon ja myivät sitten sen osakkeet asuntoa tarvitseville. Mukana oli selvää keinottelua, ja asukkaita alkoi kiinnostaa ennen muuta osakkeiden myyntihinta. (Ruonavaara 2005, 223) Vaikka asuntoyhtiöistä tuli Suomessa suosittu asumisen järjestämisen muoto. Alkuvaiheessa asunto-osakeyhtiötaloja syntyi melko vähän. 6 Toinen vallitseva asunnon hallintamuoto on ollut ja on Suomessa vuokrasuhde. (Vrt. Nurmi 1998, 13, Ruonavaara 2005, ) Vuosina syntyi 299 asunto-osuuskuntaa. Asukkaita niissä oli yhteensä Niiden rahoitus loppui vähitellen 1970-luvulla, ja osuuskunnat muutettiin asunto-osakeyhtiömuotoon. (Ruonavaara 2005, 6 Työväestö ryhtyi omatoimisesti hakemaan varmuutta asumiseensa. Ensimmäinen työväen oma asuntoyhtiö oli nimeltään Taimi. Se nousi 1897 Ruoholahdenkadun varteen. Valtiovalta näki työväen asunto-osakeyhtiöt kannustamisen arvoisiksi. Niille ryhdyttiin tsaarin armollisella julistuksella myöntämään halpakorkoisia valtion lainoja. Näin alkoi sata vuotta sitten perinne, joka jatkuu valtion arava- ja korkotukilainoituksena. Työväen asuntoyhtiö puolestaan pohjusti nykyistä suomalaista asunto-osakeyhtiömallia. Alun pitäen asunto-osakeyhtiöt olivat juridisesti osakeyhtiöitä vuoden 1895 osakeyhtiölain pohjalta, mutta v säädettiin erityinen asunto-osakeyhtiölaki asuintaloja varten. (Nurmi 1998, 13.) 180 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

9 229) 7 Asunto-oikeusasuminen käynnistyi 1990-luvun alussa. ASO-asuntojen määrä on nyt , runsas prosentti koko asuntokannasta. Pieni osa ASO-asunnoista on asumisoikeusyhdistysten omistamia. Asumisoikeusyhdistys on erilliseen lakiin perustuva taloudellinen yhdistys (Laki asumisoikeusyhdistyksistä /107). (Fredriksson ) Omatoimisen ja ryhmärakentamisen turvin valmistunutta asuntotuotantoa ei tilastoida. Sen mittasuhteet ovat kuitenkin karkeasti pääteltävissä niistä tilastosarjoista, jotka koskevat muuten kuin liiketaloudellisesti tuotettuja asuntoja. Tällaisia kerrostaloasuntoja valmistuu vuosittain marginaalinen määrä, eikä nykyinen omatoimisuuden sosiaalinen tilaus ole laaja. Vuonna 2006 asukkaiden aloitteesta rakennettujen, voittoa tuottamattomien kerrostaloasuntojen osuus kaikista uusista tai korjatuista kerrostaloasunnoista (N=11945) oli 5,6 prosenttia. Omatoimisesti rakennettuja, uusia tai korjattuja, oli samaan aikaan kaikista uusista pientaloasunnoista (N = ) 71,9 prosenttia. (Tilastokeskus 2007a, taulu 204.) Rakennuslehden haastattelemien Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksen asiantuntijoiden mukaan kellot ympäri rehkivästä hartiapankkirakentajasta on tullut rakennuttaja, joka valvoo ja ohjaa taloprojektia. Uusista omakotitaloista on 60 prosenttia talotehtaiden pakettitaloja. Useimmat pientalot eivät nykyään valmistu paikalla, vaan monesti talotehtaissa. Teolliset talopaketit kilpailevat juuri edullisuutensa puolesta omaehtoisen työn kanssa. Ammattilaisten käyttäminen on melko varma valinta, sillä omin käsin uhkaa syntyä virheitä eikä taloa sitten saa myytyä. Vastuukysymykset saattavat muutenkin askarruttaa yksityisiä rakentajia. (Pakkanen 2008.) Mikä on omatoimista ryhmärakennuttamista? Kaikkia uusia menettelyjä, joilla esimerkiksi rakennusliikkeet lisäävät asukkaiden osallistumista, ei voi pitää omatoimisen ryhmärakennuttamisen virittäjinä. Ensi sijassa niissä on kyse pyrkimyksestä tehostaa markkinointia saada sen piiriin uusia kuluttajaryhmiä. Omatoimisuus ei myöskään sovellu yksiselitteiseksi liiketoimintakonseptiksi. Käyttäjä luvun lopulla valtion asuntokomitea päätteli, että asunto-osakeyhtiöt täyttivät samat tarpeet kuin osuuskuntatalot. Komitea suositti valtionavun lopettamista. Useimmat asunto-osuuskunnat muuttuivat asunto-osakeyhtiöiksi. (Ruonavaara 2005, 229.) II Urbaanin asumisen potentiaali 181

10 lähtöisyyden rationaliteetti on saanut sijaa rakennusliikkeiden markkinoinnissa. Ylipäätään omatoimisuutta voi pitää käyttäjälähtöisyyden alalajina. (Fredriksson ) Pientalojen ryhmärakentamisesta on kokemusta etenkin pääkaupunkiseudulta, mutta kerrostalojen omatoiminen ryhmärakennuttaminen ei ole toimintakäytäntönä kiteytynyt yleisesti tunnistettavaksi konseptikokonaisuudeksi. Ryhmärakentamisen termi ei kerro tarkasti sitä, mihin sillä pyritään ensi sijassa vaikuttamaan eikä siitä, millaisista huoneistoista taikka yhteistyömuodoista, asunto- tai yhteistoimintakonsepteista siinä on kysymys. Yleensä kyse on nimenomaan rakennuttamisyhteistyöstä, harvassa tapauksessa hartiapankista siitä, että yhteistyön osalliset rakentavat asuntojaan aivan omin käsin. Ryhmärakentamisessa samalle alueelle rakentavat perheet, pariskunnat tai yksin elävät ihmiset organisoituvat taloa tai taloja itselleen hankkivaksi yhteisöksi, hankkivat rakentamistyölle yhteisen ammattimaisen rakennuttajan tai yhteisesti ammattiväkeä joillekin työvaiheille. Kyseessä on vain harvoin omakohtainen työskentely rakennustyömaalla. Yleensä on kyse siitä, että asukkaat omaksuvat rakennuttajan tehtävät. Omatoimisen rakentamisen toimintamalli ei ole monestikaan niin selvästi ja yhteisesti tunnistettavissa, että asunnon tarvitsija voisi vaivatta valita omatoimiseen ryhmään liittymisen niin kuin hän voi aloittaa vuokra-asunnon etsimisen tai lähteä ostamaan rakennusyhtiöiden markkinoimia asuntoja. Kenenkään tehtävä ei ole rekisteröidä näitä hankkeita tai tiedottaa niistä. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan omatoimisella rakentamisella tarkoitetaan kotitalouksien itse toteuttamia rakennushankkeita, joita ovat muun muassa omakotitalojen, kesämökkien, maatalousrakennusten ja muiden talousrakennusten uudis- ja korjausrakentaminen ilman maksettua työvoimaa. Vertaa ammattimainen rakentaminen. (http://www.stat.fi/meta/kas/ omatoiminen_rak.html) Varsinainen omatoiminen ryhmärakennuttaminen on kyseessä silloin, kun talon rakentajat ovat sen tulevia asukkaita, asukkaat hankkeen aloitteentekijöitä. Silloin hankkeessa ei ole sellaisia merkittäviä välikäsiä, jotka määrittelisivät ratkaisevalla ja tule 182 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

11 vien asukkaiden päätösvaltaa rajoittavalla tavalla, keitä uuteen taloon muuttaa ja millainen talosta tulee. Tulevat asukkaat liittyvät yhteen ryhmäksi, joka palkkaa asiantuntijat: arkkitehdin, urakoijan, vastaavan mestarin ja pääsuunnittelijan. Toimintamalli perustuu olennaisissa suhteissa asukkaiden keskinäiseen yhteistyöhön ja muuhun kanssakäymisen vastavuoroisuuteen, jonka tavoitteena on saada valmiiksi asuintalo. Asukkaiden osallistuminen tapahtuu joko kokonaisvaltaisen vastuun kantajina kaikissa rakennuttajan tehtävissä ja vaiheissa taikka joissakin yksittäisissä vaiheissa, harvemmin varsinaisissa rakennustehtävissä. Liiketoimintalähtöisessä rakentamisessa tulevat asukkaat pääsevät vaikuttamaan yleensä vain jälkikäteen, sellaisen palautteen antajina, joka koskee virheitä ja laatutasoa. Viime vuosina on saanut entistä selvemmin sijaa julkis-yksityinen yhteistyö rakentamisessa ja suunnittelussa. (Väliniemi, Timonen & Roiha 2008, 18 19, 36 38; Mäntysalo & Puustinen 2008 tässä teoksessa.) Rakentajayhteistyö etenee keskenään ehkä ennestäänkin tuttujen varassa ja osallisten itse määrittelemän vuorovaikutusjärjestelmän pohjalta sellaisen, jonka tavoitteena on edullisen asunnon hankkiminen yhteistyöhön osallistuville. Osallistujia voivat yhdistää ihanteet, toiveet ja konkreettiset tarpeet taikka samanlaiset hankaluudet esimerkiksi se, että uutta asuntoa suunnittelevilla on vaikeuksia löytää omalle työmaalle ammattiväkeä. Ryhmärakentamista voi tapahtua myös muuten ja muiden tarpeisiin kuin juuri tulevien asukkaiden toimin niin kuin monesti tapahtuu monesti yhteistoiminnallisessa, voittoon pyrkimättömässä asuntorakentamisessa. Se on yleistäkin vanhusten ja vammaisten asuntojen rakentamisessa ja yleensä sosiaalisessa asuntotuotannossa, jossa rakennuttaja on kunta tai sosiaali- tai terveysalan säätiö tai yhdistys. Huolenpitäjiä Omatoimisen rakentamisen aseman hienoinen vahvistuminen näkyy kyselyssä, jonka Helsingin kaupungin tietokeskus teki viime vuonna rakennus- ja asuntoalan keskeisille 131 asiantuntijalle. Yleensä vastaajat suhtautuivat tonttien luovutukseen omatoimiseen rakentamiseen II Urbaanin asumisen potentiaali 183

12 melko myönteisesti. Puolet vastaajista ei luovuttaisi niitä nimenomaan kerrostalotuotantoon. Omakotitalot sopivat vastaajien mielestä tähän parhaiten. (Helsingin kaupunki 2007, 31, ) Viranomaisten suhtautuminen omatoimiseen rakentamiseen on vaihdellut ajan myötä. Satakunta vuotta sitten virisi moninaisia ristiriitoja villien rakentajien ja kaupunkien viranomaisten välille, kuten esikaupunkiongelma, modernin Suomen lähiökysymyksen varhainen edeltäjä ja Latinalaisen Amerikan sekä Yhdysvaltojen slummien serkku. Maaseudun tilatonta väestöä hakeutui työhön muun muassa Viipurin, Turun tai Porin tehdaslaitoksiin ja rakensi omin päin talonsa, hökkelinsä, halvalle maalle kaupunkien hallinnollisten rajojen ulkopuolelle. Suomessa kaupungistuminen eteni näin säätelemättömän esikaupunkiasutuksen muodossa. Toinen tilattoman väen toimeentulon vaihtoehto, Amerikan siirtolaisuus, voimistui yhä enemmän 1900-luvun alusta lähtien. (Nupponen 2000, 85; Perälä 1984; Innamaa 1968; Ward 1982.) Jälleenrakennuksen Suomessa valtio kantoi huolta kansalaisten asumisen tasosta, sillä kyvykästä ja tervettä työvoimaa tarvittiin sotakorvaustuotantoon ja yleensäkin kansantalouden jaloilleen saamisessa. Valtionviranomaiset, poliitikot ja asiantuntijat kannustivat kansalaisia vaihtelevin tavoin lainoin ja neuvonnan avulla, arava-järjestelmällä parempaan asumiseen ja moninaiseen omaan apuun. Asuntopoliittisin toimin tavoiteltiin sodan jälkeen kansantalouden menestystä ja edullista väestökehitystä. Niin syntyivät luvuilla asukkaiden voimin syrjäseutujen asutustilat ja asutuskylät, kaupunkien karjalaisten kylät, lapsilaumojen kansoittamat aseveli- ja tyyppitaloalueet ja maantienvarsikylät, niin myös rintamamieskaupunginosat tai työläisyhdyskunnat, joita suuret työnantajat saattoivat tukea tontin- ja tarvikeluovutuksin. Omakotiasuminen vakiintui kansalliseksi hyvän elämän normiksi. Väestön asumistaso koheni jälleenrakennusvuosina ja hyvinvointivaltiokaudella omistusasumisen yleistymisen myötä. Näihin kehityskulkuihin pohjautuva polkuriippuvuus näkyy nykyisen nuoren polven asumisihanteissa niitä hallitsee omakotiasuminen. Aravajärjestelmä ei ole kuitenkaan ollut enää pitkään aikaan tarjonnut vaihtoehtoja asumisessa. Nykyisessä tarpeessa rakentaa uusia, lupaavampia yhteistyömalleja asuntorakentamiseen tuntuvat suomalaisen yhtenäiskulttuurin ha 184 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

13 joamisen jäljet. Murros alkoi 1970-luvun lopulla ja näkyy yhteiskunnallisen organisoitumistapojen muutoksina. Kaupalliset rakentajat markkinoivat asuntotuotantoaan yksilöllisillä ratkaisuilla ja korkealla laadulla. Asuntojen laadusta ja asukkaiden maksukyvystä kantavat huolta yhteisen hyvän nimissä kuitenkin ensi sijassa rakennusalan ammattilaiset insinöörit ja arkkitehdit, perinteisesti vahvat suomalaiset professioryhmät sekä osin ympäristöviranomaiset. Helsingin kaupunki ammattiväkineen näyttää kuuluvan nyt samaan joukkoon. Kunnallispoliittisia jakolinjoja ei ole syntynyt tältä pohjalta. Tämä kaikki sopii suomalaisen asuntopolitiikan perinteeseen. Meillä asuntopolitiikka ei ole ollut koskaan yhtä vahvan puoluepoliittisen kiinnostuksen kohde kuin Ruotsissa siellä se on ollut sitä nimenomaan sosialidemokraattien vaikutuksesta. (Ruonavaara 2005, 230.) 1900-luvun alun ensimmäisissä asunto-osakeyhtiöhankkeissa Suomessa pyrkivät samoihin ammattiryhmiin kuuluvat asunnon tarvitsijat liittymällä yhteiseen talonrakentamishankkeeseen järjestämään asumisensa edullisella tavalla ja turvaamaan toimeentuloaan pitkällä tähtäyksellä. Tämä oman avun periaate vallitsi silloin vielä selvemmin nousevassa kansalaisliikkeessä, osuustoiminnassa. Nykyisissä asuntopoliittisissa diskursseissa jää kuitenkin taka-alalle asukkaiden tarve huolehtia toimeentulostaan järkevillä asumisratkaisuilla. Toisaalta asuntojen laatu on ajankohtainen aihe julkisessa keskustelussa. Kriittiset tutkijat kysyivät jo aikaa sitten, mitä julkisten viranomaisten kiinnostus vahvistaa omatoimisen asuntorakentamisen osuutta oikein ilmentää. Ovatko nämä valmiita ajamaan omia etujaan siirtämällä taloudellista vastuuta asunnon tarvitsijoille? (Ward 1982, 275.) Rakentamalla vaikuttamista Vahvoja asuntopoliittisia organisaatioita olivat 1900-luvun alussa Käpylän puutarhakaupungin perustaneet Helsingin Kansanasunnot Oy, Suomen Asuntoreformiyhdistys ja Tapiolan rakentanut ja monen vanhemman, kansallista integraatiota ajaneen järjestön perustama Asuntosäätiö. Samaan ryhmään kuuluu henkilöjäsenyyteen perustunut Asuntosäästäjät ry., joka rakensi Vuosaarta luvuilla. Se on tärkeä tuntea erityisesti sen vuoksi, että yhdistyksen vetäjä Martti Ilveskorpi II Urbaanin asumisen potentiaali 185

14 kehitti erityisen hartiapankkirakentamismenettelyn yhdistyksen rakennustoimintaan. (Nurmi 1998, Galtat 1997, Hankonen 1994.) 1900-luvun alun asuntoreformeja ajaneet yhdistykset toimivat sujuvasti yhteistyössä valtionviranomaisten ja rakennusliikkeiden kanssa. Niiden vaikuttajat olivat asuntopolitiikan uudistamisesta kiinnostuneita asiantuntijoita. Asunto-olojen kehittämistyö mutkistui ja yksityisten asuntoosakeyhtiöiden asukkaiden asema heikkeni 1930-luvulla, kun liiketaloudelliset hyötynäkökohdat saivat 1920-luvulta lähtien yhä paremman jalansijan asuntomarkkinoilla luvun alussa loppui ensin Helsingin kaupungin oma asuntotuotanto. Pula-ajan myötä monet työttömät asunto-osakeyhtiöhuoneiston omistajat joutuivat luopumaan asunnoistaan, toiset aivan ilmaiseksi. (Ruonavaara 2005, 223.) Vanhimmat omarakentajaryhmät, usein yhdistyksiä, ottivat lainaa rakentamista tai talon ostamista varten. Siihen oli mahdollisuuksia, sillä jäsenet olivat yleensä suhteellisen hyvin toimeentulevia. Yhteenliittymällä rakentajakumppanit ovat ajaneet taloudellisia etujaan luvun alussa ja vielä 1950-luvulla sotavuosien tuomana murroskautena oli tärkeää voittaa asuntopula, perinteinen asuntokysymys. Lisäksi työväen asuntoyhtiöt ja monet myöhemmät opettajain talot, akateemiset asunto-osakeyhtiöt, rautatieläisten asuntoyhtiöt ja muut rakentajayhteisöt vahvistivat rakentajaryhmän sisäistä kiinteyttä laajemmassakin mielessä kuin vain asumisen järjestymisen ansiosta. Nykypäivänä ihmisiä vetävät yhteen paitsi toive asua entistä mukavammin, yksilöllisemmin tai edullisemmin, myös entistä symbolisemmat tarpeet, tarve jakaa arkea, välttää yksinäisyyttä ja halu toimia muiden kanssa ryhmässä, huolehtia toisista ihmisistä ja auttaa muita sekä saada itse hoivaa ja apua moninainen yhteisöllisyys, joka saa esimerkiksi tietoammattilaisen hakeutumaan kaltaistensa kanssa samaan taloon. Omatoimista rakennuttamista ja asukkaiden omaa suunnittelua kehiteltiin luvuilla Kirkkonummen Vasikkahaan yhteisöllisen rakentamisen ja itsesuunnittelun hankkeessa. Työ jatkui Säästökylä-hankkeessa, jossa syntyi Helsinkiin 21 taloa Puistolan Heikinlaaksoon. Asiaa koskeviin keskeisiin käsitteisiin kuuluivat vuorovaikutteinen suunnittelu ja itsesuunnittelu. (Kukkonen 1977.) 186 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

15 Jyväskylän Kuokkalaan on syntynyt kaksi itsesuunnittelun ja omatoimisen kerrostalorakennuttamisen yhteisöä: Tuulenkylä vuonna 1985 (28 asuntoa) ja Vastatuuli vuonna 1991 (23 asuntoa). (Lyytikkä & Kuusinen 2001) Niiden lähistölle suunniteltiin kolmatta asuinyhteisöä 1990-luvulla, ekologiseen ja yhteisölliseen elämäntapaan pohjautuvaa vuokra, omistus- ja asumisoikeusasuntojen talokokonaisuutta. Osallistuin tämän asuinyhteisön asukkaiksi aikovien kokouksiin silloin myös itse Jyväskylässä suunnittelun alkuvaiheessa. Toteutus kaatui taloudellisiin ongelmiin. Sen sijaan vuonna 1995 Kuokkalaan syntyi 23 asunnon kaupunkienemmistöinen Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n omistama vuokratalo Kaunisto, jonka oli tarkoitus perustua yhteisöllisiin käytäntöihin. Tällä hetkellä yhteisöllisyydestä on jäljellä vain käytäntö, että talonmiesvuorot kiertävät asukkailla. Talon pihalle rakennettiin saunan ja yhteistilan käsittävä rakennus. (Sironen ) Hankkeen suunnittelussa avusti jyväskyläläinen konsultti Reijo Pesonen, lukujen Keski-Suomen YH-rakennuttajien toimitusjohtaja. Hän veti 1990-luvulla hankkeita asukasvaikuttamisen käytäntöjen kehittämiseksi ja teki muutenkin yhteistyötä asukasvaikuttamisen asioissa Jyväskylän kaupungin ja ympäristöministeriön kanssa. (Pesonen , ) 1980-luvun lopussa ilmestyneen kartoituksen perusteella on pääteltävissä, että Suomessa toimi silloin kolmisenkymmentä asuntoyhteisöä tai rakentajaryhmää. Osassa tehtiin tuottavaa työtä, jotkin olivat maaseutuyhteisöjä, yksi oli kalastajayhteisö ja muutama työyhteisöjä. Suoranaisia rakentajayhteistyöhön perustuvia asuntoyhteisöjä on erotettavissa kartoituksesta vain Tuulenkylä. Asuinyhteisöjen kehittämistä ajoivat etenkin vuosikymmenen kuluessa vahvistuneen uuden feministisen liikkeen jäsenet. Naisten Rakentavan Asumisen Yhdistys ry. syntyi helmikuussa 1982 yli 50 naisen voimin. Yhdistys pyrkii kehittämään sellaisten toimivien lähiyhteisöjen ja arkielämän areenoita, jotka helpottavat naisten, lasten ja ikääntyvien kansalaisten arkielämässä selviytymistä. Pyrkimyksenä on yhdistää asuminen, hoivatyö, palkka- ja muu työ sekä virkistys lähiympäristössä. Tämä edellyttää uusien asumismuotojen ja ympäristöjen suunnittelemista sekä suunnittelumenetelmien ja päätöksentekotapojen kehittämistä. (Naisten rakentavan asumisen yhdistys 1989, II Urbaanin asumisen potentiaali 187

16 Uusia voimia Toisin kuin Ruotsissa asuntopolitiikka oli meillä ensimmäisessä tasavallassa, luvuilla, etupäässä epäpoliittisten vaikuttajien, ennen muuta professionellien arkkitehtien ja valtion virkamiesten, käsissä. Heitä pidettiin ennen kaikkea asuntokysymysten asiantuntijoina ja kansallisten kehittämistarpeiden ratkojina. Sodan jälkeen karjalaisten siirtolaisten asuttaminen ja yleisen huutavan asuntopulan poistaminen synnyttivät kiistakysymyksiä, joihin poliittiset puolueet osallistuivat mitä vahvimmin. Reformit esimerkiksi aravalainajärjestelmän synty liittyivät silloin ensi sijassa toisen tasavallan yhteiskunnallisiin ohjelmiin, joilla yritettiin rakentaa konsensusta eturyhmien välille ja huolehtia suomalaisen yhteiskunnan kiinteydestä kuten oli määrä vaikuttaa myös monin muiden uusien sosiaalipoliittisten toimien avulla jälleenrakennusvuosina. Valtion huolena oli kansalaisten asuminen järjestäminen jälleenrakennusvuosina ennen kaikkea siirtolaisen osalta. Se tapahtui lyhyessä ajassa erityisen asutussuunnitelman pohjalta ja sitä toteuttaneen asutushallintojärjestelmän avulla ympäri Suomea. (Härkönen 1984; Nupponen 2000, ) Nyt on nähtävissä uudenlaista asuntorakentamisen politisoitumista. Asuntomarkkinoille on tullut uusia toimijoita, jotka kyseenalaistavat markkinalähtöisyyden kaikenkattavuuden asumisessa kehittelevät keinoja, joilla tuotanto- ja asumiskustannukset saataisiin alenemaan. Kuitenkaan nyt ei synny sellaisia asukkaiden taloudellisia intressejä ja muita etuja ajamaan keskittyviä ryhmittymiä kuin sotien jälkeen vuonna 1946 perustettu Vuokralaisten keskusliitto (Tonttila 1996). Toinen asukkaiden etujärjestö on kaupunkien tai vahvan eturyhmäpolitiikan aikakaudella vuonna 1976 syntynyt Asukasliitto. Se ajaa valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvien ja omakotiasukkaiden etuja (http:// Nykyiset uudistajaryhmät eivät ole asumisen kentällä puoluepoliittisia toimijoita. Ne ovat moninaisuudessaan kuitenkin usein ympäristöpoliittisia. Monet niistä liittyvät kiinteästi asukas- tai rakennussuojeluliikkeiden toimintaan. Latinalaisessa Amerikassa suurten kaupunkien varattomat maanvaltaajat ja omatoimiset rakentajaryhmät ovat olleet vahva poliittinen voima (Ward 1982). Talonvaltaajaryhmät ovat toimineet Suo 188 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

17 messa 1970-luvulta saakka. Helsinkiläisestä Oranssi ry:stä on tullut kaupungin kanssa yhteistyötä tekevä kehittäjäryhmä vuonna 1990 talonvaltaajana ja nuorten asunnottomien puolestapuhujana aloittanut, nyt nuorison asuntotuottajaksi muuttunut yhdistys. (Yhteisöllisen asumisen arkea.) Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä muualla Euroopassa. Saksassa merkittävä osa omatoimisista rakentajaryhmistä, Baugemeinschafteista, ja muista asukaslähtöisistä asumisen kehittämishankkeista on virinnyt samantapaiselta pohjalta kuin ekologisesti ja/tai sosiaalisesti vaihtoehtoista elämäntapaa ja yhteisöllisiä ratkaisuja ajaneet urbaanit liikkeet sekä paikalliset ympäristöjärjestöt ja ryhmät. Asumiseen liittyvät taloudelliset intressit kietoutuvat ekologisten tai sosiaalisen elämäntavan kehittämispyrkimyksiin. (Cohousing projects in Berlin 2008/Wohnprojekte in Berlin.) Asumisen kentällä on Suomessa myös varsinaisten tuottajien joukossa liikettä, vaikkakaan ei täysin uudenlaista toimintaa. Vakiintuneiden rakennuttajien, liikeyritysten ja asuntopoliittisten vaikuttajaorganisaatioiden rinnalle nousee uusia aatteellisia ja yleishyödyllisiä yhdistyksiä ajamaan heikossa asemassa olevien asioita. Näitä on esimerkiksi Setlementtiliikkeen rakennuttaja- ja vuokratalo yhtiö S-asunnot Oy, jonka ensimmäinen talo valmistui vuonna 2003 Malmille. Nyt valmiita asuntoja on 400 Helsingissä, ja jonossa on 700 asunnonhakijaa. Tavoitteena on rakentaa Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä vuokra-asuntoa vuodessa ennen muuta pätkätyöntekijöille, vähävaraisille, yksinhuoltajaperheille. Toimintamahdollisuudet riippuvat paljolti siitä, myöntävätkö kaupungit rakentamiseen tontteja. (Salmela ) Säästäjien rakentamisliike Asuntosäästäjät ry. oli aikanaan tärkeä vaikuttaja etenkin pääkaupunkiseudun asuntorakentamisessa yksin laajan jäsenpohjan ja laajan asuntotuotantonsa ansiostakin. Liike oli asuntopoliittisesti hyvin tietoinen, pitkälle organisoitunut liike ja kaudella pääkaupunkiseudun neljänneksi suurin rakennuttaja. Asuntosäästäjät ry. rakensi suuren osan nykyisestä Keski-Vuosaaresta ja työskenteli 1950-luvun lopusta lähtien aina 1990-luvun alkuun saakka pääkaupunkiseudulla. (Galtat II Urbaanin asumisen potentiaali 189

18 1997) Yhdistyksen tavoitteena oli rakentaa lähinnä Helsingin seudulla edullisia asunto-osaketaloja. Useimmiten siihen liittyivät keskituloiset ihmiset, jotka eivät päässeet arava-järjestelmän piiriin. Asuntosäästäjät ry:n jäseniä oli parhaimmillaan vuonna 1969 kaikkiaan henkeä. Toiminnan supistuminen 1970-luvun lopulla liittyi kiinteästi ajankohtaisiin jännitteisiin ja jo pitempään asuntopolitiikan kentällä vaikuttaneisiin voimasuhteiden muutoksiin. (Hankonen 1994, 373, Salastie & Varjola-Galtat 1999, 9.) Vuosaaren rakentajat Useimmat omakustannusten mukaiseen hintaan pyrkien rakennetut yhdistyksen asunto-osakeyhtiömuotoiset rivitalo- tai kerrostaloasunnot valmistuivat nykyiseen Keski-Vuosaareen, mutta myös esimerkiksi Maunulaan, Myllypuroon ja Tapanilaan (Säästö-Tapanila). Vuosaaren kehitykselle yhdistyksen, myöhemmän Vuosaari seuran ja yhdistyksen rakennustoimiston ARAS:n toiminta oli ratkaisevan tärkeää. Koska yhdistyksen vetäjä Martti Ilveskorpi oli 1950-luvun alkupuolella Helsingin maalaiskunnan kunnallispoliitikkoja, hän saattoi seurata hyvin kaavoitusta ja maakauppoja. (Salastie & Varjola-Galtat 1999, 8) Vuosaaressa syntyi vuonna 1964 suunnitelmia oman kauppalan tai kunnan perustamisesta. (Galtat 1997, 53) Alue liitettiin Helsingin maalaiskunnasta Helsinkiin (Salastie & Varjola-Galtat 1999, 10) Maalaiskunnalta alue ei olisi saanut vastaavaa kehittämispanosta kuin nyt kansalaisten yhteenliittymäitä. (Salastie & Varjola-Galtat 1999, 10, Hankonen 1994, ) Kun liitoksen jälkeen ei alueelle saatu palveluja eivätkä suhteet kaupunkiin parantuneet, Vuosaaren asunto-osakeyhtiöt perustivat Ilveskorven aloitteesta Vuosaari-Säätiön ajamaan alueen etuja. Se perusti alueelle isännöitsijätoimiston, Vuosaaren oppikouluyhdistyksen se taas perusti ja rakennutti oman oppikoulun. Säätiö palkkasi muun muassa oman poliisin, rakensi urheilukentän ja kunnosti tieyhteyksiä. Sen rakentama Vuosaaren silta vihittiin (Galtat 1997, 52.) Kokonaisvaltaisen otteen puolesta Asuntosäästäjät ry:n työ Vuosaaressa muistuttaa luvuilla virinnyttä ja tunnettua metsäteollisuusyhdyskuntien kehitystyötä. Yhden suuren työnantajan hallitsemilla puunjalostuspaikkakunnilla kuten esimerkiksi Varkaudessa, Mäntässä, 190 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

19 Valkeakoskella tai Kuusankoskella vallitsi niin sanottu yhtiöyhteisöllisyys. Se tarkoitti työnantajan vahvoja, toisiinsa kietoutuneita huolenpidon ja valvonnan muotoja sellaisia jotka koskivat koko yhtiön omistamaa asuinyhdyskuntaa ja myös niitä työntekijöiden ja toimihenkilöiden perheenjäseniä, jotka eivät olleet yhtiön palveluksessa luvulta lähtien työnantajat alkoivat tukea henkilökuntansa asumista. Ne muun muassa myönsivät yhä useammin tontteja työntekijöiden perheille talon rakentamista varten ja tukivat rakentamista tarvikkein ja suunnittelupalveluin. Suomalaisia yhdenperheentalostandardeja kehiteltiin näin myös metsäteollisuuden vaikutuspiirissä. Monet näistä työnantajajohtoisista yksityisistä palveluista perustuivat sellaisiin toimintakonsepteihin, jotka ovat nyt tuttuja kunnallisista hyvinvointipalveluista. Näin hyvinvointia tuottavat työnantajan toimet kietoutuivat kiinteällä tavalla työvoiman aukottoman kontrollin tarpeeseen. (Nupponen 2000, , Kettunen 1986.) Asuntomarkkinoiden vaihtoehto Yhdistys selvisi lähes täysin ilman julkista rahoitusta. Säästäminen keskitettiin Kansallis-Osake-Pankkiin, ja oma suunnittelutoimisto ja Asuntosäästäjien rakennustoimisto ARAS huolehtivat rakennuskohteiden suunnittelusta, tonttien hankkimisesta ja rakentamisen valvonnasta. Toiminnan rahoitus perustui korvauksiin, joita perittiin rakentamisen aikana asunto-osakeyhtiöiltä. (Salastie & Varjola-Galtat 1999, 9.) Yhdistyksellä oli omaan asuntoon tähdänneitä projekteja opiskelijoille, nuorille asuntosäästäjille ja eri viranhaltijaryhmille. Yhdistys rakennutti myös vanhustentaloja ja asunto-osakeyhtiöitä yli 55-vuotiaille ja eläkeläisille. Joulukuussa 1963 oli yhdistyksellä 11 erityyppisten väestöryhmien säästäjälinjaa. (Galtat 1997, 25) Muita asuntosäästännän tärkeitä organisoijia olivat samaan aikaan maassa Asuntosäätiö, HAKA ja SATO. Säästötavoite oli yleensä puolet omarahoitusosuudesta ja laina-ajat lyhyitä kolmesta viiteen tai kymmeneen vuoteen. Vuonna 1962 oli rahalaitosten säästöohjelmiin sitoutuneita ilmoittautunut yli säästäjää. Gryndausta harjoittaneiden rakennusliikkeiden toiminta oli 1960-luvulta lähtien riippuvaista rahalaitoksista. Niillä taas oli vähintäänkin välillistä valtaa kysymykseen, mitä rakennettaisiin ja minne. Yleishyödyllisistä rakentajista, tärkeistä kuntien kumppaneista, II Urbaanin asumisen potentiaali 191

20 tuli myös puoliyleishyödyllisten asuntomarkkinoiden tärkeitä vaikuttajia, jotka toimivat samoin ehdoin kuin yksityiset rakentajat. (Juntto 1990, 254.) Yksityisten säästämisasteen nouseminen oli ajankohtainen kansallinen ja valtiollinen tavoite ja tapahtuisi kansantalouden ja pääomanmuodostuksen hyväksi, teollistumiseen perustuvan taloudellisen kasvun tueksi. (Hankonen 1994, 101.) Asuntosäästäjät ry:n vuoden 1965 tuotanto asuntoa merkitsi 40 prosenttia koko Helsingin alueelle ja seitsemän prosenttia koko maahan valmistuneista asunnoista. Rakennettujen asuntojen määrästä on vaihtelevia tietoja, toimintakertomuksen mukaan niitä valmistui yhteensä noin 8 000, näistä 600 hartiapankkimenetelmällä. Asuntosäästäjä lehden mukaan asuntoja valmistui kuitenkin vuosina (Galtat 1997, 26) Rakennettujen talojen hinta-laatusuhdetta pidettiin yleensä hyvänä, teknisiä uudistuksia sovellettiin, pihoista ja ympäristöistä huolehdittiin myös. Tänä päivänä monella taloista on arvoa laadukkaina suomalaisen kerrostalofunktionalismin sovelluksina. (Salastie & Varjola- Galtat 1999, 16.) Yhdistys, itse asiassa nimenomaan toimitusjohtaja Martti Ilveskorpi, kehitti kerros- ja rivitalorakentamisen kustannusten säästämiseen tähdänneen osallistumismenettelyn, niin sanotun hartiapankkirakentamisen. Näin rakennettiin yleensä rivitaloja. Asukkaat voivat saada asuntonsa tavallista halvemmalla osallistumalla talon rakentamiseen omalla työpanoksella tai palkkaamalla ammattirakentajan tekemään työn puolestaan. Omalla työllä saattoi korvata yleensä noin 30 prosenttia asunnon rakennuskustannuksista, enimmillään 50 prosenttia. Rakennusalan ammattilaisten osuus oli hartiapankkikohteissa vain noin 25 prosenttia. Niissä oli määritelty omalle työlle asuntokohtaiset viikkotuntimäärät, yleensä noin tuntia ja tuntia kuukaudessa. Rakentamisen laatua valvomaan palkattiin ulkopuolinen rakennusmestari. (Galtat 1997, 38.) 8 8 Hartiapankkirakentaminen edellytti käytännössä työnjohtajien johtamien erilaisten ammattiryhmien muodostamista työmaalle. Ominaista oli töiden tekeminen sarjassa, mutta samalla paljolti käsityönä. Jonkinlainen rakentamiskokemus ja hankkeeseen käytettävissä olevan vapaa-ajan määrä edistivät mukaan pääsemistä. Rakennusalan ammattilaisten osuus hartiapankkikohteissa olikin noin 25 %. Jokaiselle taloyhtiölle oli määrätty viikossa tehtävät minimituntimäärät. Ne olivat yhtiöstä riippuen yleensä tuntia viikossa ja tuntia kuukaudessa. Kokonaistuntimäärät nousivat yleensä korkeiksi, esimerkiksi Vuosaaren hartiakohteissa ne olivat tuntia. Hartiapankkitöissä oli 192 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys Puupäivä 11.11.2010 www.omatoimi.fi Oma tausta Yleishyödyllisten rakennuttajayhtiöiden toimitusjohtajana

Lisätiedot

Ryhmärakennuttaminen kohti. www.hel.fi/kv. 7.12.2010 Maria Mannisto

Ryhmärakennuttaminen kohti. www.hel.fi/kv. 7.12.2010 Maria Mannisto Ryhmärakennuttaminen kohti parempia koteja? Tonttiasiamies www.hel.fi/kv Maanomistajan näkökulma Rakennuttajakonsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen Riddarsby Helsingin pilotti 20 omakotitaloa, jotka valmistuivat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Käsitteitä Kolmas ikä: tarkoitetaan 55 85 vuotiaita - Eläkeiän lähestymisen ja varsinaisen vanhuuden (85 ikävuotta)

Lisätiedot

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö

Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille. Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus. Sisältö Tulevaisuuden asumiskonsepteista ratkaisuja kaupunkiseuduille Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskus Turussa 9.3.2009 1 Sisältö Asumiskonseptien pohdinta Suomessa URBA-hankkeen asumiskonseptit Asumiskonseptien

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima?

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima? Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima? Kehittyvä kerrostalo-seminaari 17.3.2011 Ville Mensio, projektipäällikkö Uudenmaan asumisen osaamiskeskus Osaamiskeskukset elintarvike hyvinvointi Innovatiiviset julkiset

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy

Rakennustutkimus RTS Oy Rakennustutkimus RTS Oy HELMIKUU 2012 / ASTA-MESSUT KÄDETTÖMYYS KASVAA PIENRAKENTAMISESSA Viime vuonna omakotirakentamista aloitettiin 11 700 asuntoa. Tästä tuottajamuotoisen rakentamisen osuus oli 1 700

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta 1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit

Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit Ryhmärakentamisen tekijät, näkijät ja hyvät mallit Terttu Nupponen Tiivistelmä URBA:n ryhmärakentamisen vapaaehtoisesti syntynyt työryhmä tarkasteli konseptin yleistymismahdollisuuksia ensi sijassa sen

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko maassa v. 2030 lähes 25 % väestöstä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010 Yhteisöllinen senioritalo Loppukiri - sijainti Kirjasto Loppukirin kohdalla, Hämeentiellä Kauppakeskus ja apteekki vajaankilometrin päässä (kartan alalaitaan päin) Raitiovaunut kaupunkiin n. 100 metrin

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) Kiinteistölautakunta To/21 01.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) Kiinteistölautakunta To/21 01.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (5) 629 Rakentamisen aloittamisen määräajan jatkaminen e-house Oy:n Alppikylän kohteissa (tontit 41299/7 ja 41300/1) Pöydälle pantu asia 17.11.2011 HEL 2011-007619

Lisätiedot

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1 Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä VVO Rakennuttaja Oy 1 Conflicts in Housing Development and Building, customers and residents interests Outline for the presentation briefly

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti SATO StudioKoti 1 Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa 2 500 /kk Räätälöidyt sisustusratkaisut Hyvin varustellut yhteiset tilat Ison asunnon toiminnallisuus Mistä ajatus

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Alppikylä Laukkukuja 6

Alppikylä Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012 Suvelan Onni kehittämishanke Anne Savolainen 24.9.2012 Kiinteistöt kartalla HOAS: Kirstin harju 1 & Kirsinh arju3 2 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3 Espoonkruunun kiinteistöjen tiedot Kirstinharju

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit. URBA-työseminaari 3.2.2009

ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit. URBA-työseminaari 3.2.2009 ASUTTAISIINKO TOISIN? Uudet urbaanit asumisen konseptit URBA-työseminaari 3.2.2009 Urba KUUSI ASUMISEN KONSEPTIA Esiteltävät konseptit ovat esimerkkejä uudenlaisista asumisen, asuntosuunnittelun, asuntotuotannon

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Osaako asukasryhmä rakennuttaa?

Osaako asukasryhmä rakennuttaa? Osaako asukasryhmä rakennuttaa? Yhteisöllisyyttä asumiseen Tampere 14.5.2012 Juha Sarakorpi Saraco D&M Oy Ryhmärakennuttajat ry 1 Mitä rakennuttaminen on Rakennuttaminen on rakennushankkeen johtamista

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot