s. 4 s. 11 In English, p LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin In English, p KOULUT Positiivisesta palautteesta voimaa vuorovaikutustaitoihin. KAAVOITUSKATSAUS Lappeenrannan yläkaupungin maamerkkinä kohoaa uuden teatterin torni. Vasemmalla näkyvä vesitorni nousee sitä liki 18 metriä korkeammalle. s. 4 s. 11

2 PÄÄKIRJOITUS Keskikaupungista Lappeenrannan käyntikortti Kuva: Mikko Nikkinen Pari vuotta sitten alkanut rakentaminen Lappeenrannan keskikaupungilla ei hiljene vielä moneen vuoteen. Vireillä on useita mielenkiintoisia ja kaupunkikuvaamme nostattavia hankkeita. Tällä vauhdilla ja yleisilmeen muutoksella keskikaupungistamme tulee todellinen Lappeenrannan käyntikortti. Ja kyllä on jo aikakin. Mielestäni vauhdista ei voi yhtään tinkiä. Paremminkin pitää kiriä, jotta pysyisimme kilpailussa mukana. Mielenkiintoinen ja elävä keskusta on yksi tärkeimmistä kaupunkien matkailuvalteista. Nykyaikaiset modernit humanistit ja maailmankansalaiset haluavat, että matkakohteessa on paikkoja, joissa voi tavata ihmisiä, osallistua tapahtumiin, nauttia kulttuurista ja ihailla maisemia. Eksoottiset maisemat Lappeenranta on saanut luonnonlahjana, mutta kaduillamme on vielä turhan hiljaista. Keskikaupungin yleisilme, viihtyisyys ja elävyys vaikuttavat ratkaisevasti myös siihen, valitsevatko yritykset Lappeenrannan kotipaikakseen. Yritysten on ajateltava työntekijöitään, mietittävä, haluavatko parhaat osaajat jäädä tai muuttaa perheineen tänne. Lisäksi esimerkiksi sisällöntuotantoon ja suunnitteluun erikoistuneet firmat tarvitsevat toimitilojensa läheisyyteen kohtauspaikkoja, joissa voi tavata hengenheimolaisia ja joihin vie mielellään asiakkaansakin. Lappeenrannassa on jo valmiiksi kohteita, joita kelpaa näyttää. Erilaiset majoitusvaihtoehdot vahvistavat kokonaisuutta, lentokenttä lyhentää aikamatkoja ja erilaiset elämykset pitävät tänne saapuneet pidempään paikkakunnalla. Kaupungintalon ympäristöön parhaillaan nouseva niin sanottu yläkaupunki kehittyy yhdeksi lippulaivaksemme teattereineen. Citykorttelin ja Marian aukion uudistuksen sekä vanhan teatterin tontille nousevan Villmanin ansiosta Valtakadusta muodostuu vetovoimainen katuosuus. Linnoitus, satama ja Myllysaari ovat siitä vain lyhyen kävelymatkan päässä. Kun keskikaupunkia kiertävä ja sinne suuntautuva liikenne saadaan ohjattua kehäkaduille Koulukadulle, Lappeenkadulle ja Taipalsaarentielle pääsemme toden teolla kehittämään kävelypainotteista ydinkeskustaa viheralueineen. Tonteille ajon ja huoltoajon lisäksi läpiajo keskikaupungin poikki käy turhaksi, onhan meillä reilusti maanalaisia pysäköintilaitoksia. Citykorttelin pysäköintilaitoksen valmistumisen jälkeen Williparkki Oy:llä on tarjottavanaan autoilijoille kaikkiaan lähes tuhat maanalaista pysäköintipaikkaa kehäteiden ulottuvilla. Vaikka keskikaupungin kehittäminen onkin nyt hyvässä vauhdissa, vielä on monta ratkaisematonta ja keskustelua herättävää kohtaa, joille on tehtävä jotain aivan lähitulevaisuudessa. Yksi tärkeimmistä ratkaisua odottavista ja kaupunkikuvaamme suuresti vaikuttavista tekijöistä on kauppatorin paikka. Yläkaupungilla vuoroaan odottaa Kansalaistorin kunnostus. Puitteet sen ympärillä ovat kokemassa huikean muodonmuutoksen eikä torialuetta voi jättää entiselleen. Mielestäni myös torikauppiaiden kannattaa tosissaan miettiä, kävisikö kauppa paremmin yläkaupungin asiakasvirtojen keskellä. Alkanut kevätkausi 2015 on viimeinen Lappeenrannan vanhan kaupunginteatterin historiassa. Tehdään yhdessä sen viimeisistä vaiheista loistokkaat. Uskon, että vanhat ja uudet lappeenrantalaiset haluavat kevään aikana kokea vielä monta kertaa historiallisen Jukola-salin tunnelman ennen kuin se painuu muistoihimme. Samalla kun jätämme haikeat jäähyväiset vanhalle teatterillemme, voimme olla todella ylpeitä siitä, että täällä Lappeenrannassa avataan tietä tulevaisuuden teatterille, jonka näytäntökausi alkaa vuoden päästä keväällä. Toivotan kaikille lappeenrantalaisille ja asukaslehden lukijoille kulttuurin täyteistä ja mielenkiintoista vuotta Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja Asukastoiminta positiivista vaikuttamista Kevään 2015 asukasfoorumit oman asuinalueen asioihin! Eteläinen alue viikko 10 tiistai 3.3. Asukkaiden Lappeenranta -toiminta palkittiin lokakuussa 2014 Lähidemokratiapalkinnolla, jonka oikeusministeriö jakaa joka toinen vuosi. Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Haakanan mukaan Lappeenrannan kaupunki on aidosti halunnut jo vuodesta 2006 alkaen kehittää lähidemokratiaa ja asukkaita osallistavaa toimintaa. Tunnustus on osoitus siitä, että tuloksia on saatu aikaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin asukastoimintaa edelleen kehittäen. Asukkailta kysytään aiheita kevään asukastilaisuuksiin Nyt jokaisella asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä aiheita kunkin alueen kevään asukastilaisuuksissa käsitellään. Haluamme toteuttaa asukkaiden esittämiä ehdotuksia ja sillä tavoin aktivoida osallistumaan entistä enemmän avoimiin keskustelutilaisuuksiin, Pia Haakana kertoo. Tammikuussa 2015 avataan sähköinen kysely, jossa kysytään, mitä aiheita kunkin alueen asukastilaisuuksissa halutaan kuulla ja mistä keskustella. Kyselyyn voi osallistua myös paperikyselyn kautta alueen kirjastoissa ja Asiakaspalvelukeskus Winkissä. Haakana rohkaisee asukkaita osallistumaan ja keskustelemaan asioista rakentavasti ja positiivisesti. Asukastoiminta ei ole politikointia tai oman edun tavoittelua vaan kansalaisvaikuttamista parhaimmillaan. Pyrimme toteuttamaan asukkaiden ehdotuksia mahdollisuuksien ja resurssien mukaan, asukasyhteyshenkilö lupaa. Tervetuloa osallistumaan ja vaikuttamaan! Olet lämpi mästi tervetullut mukaan kevään 2015 asukas tilaisuuksiin ja ennen kaikkea tervetuloa mukaan asukastoimintaan! Joutsenon alue viikko 11 tiistai Keskustan alue viikko 12 tiistai Lauritsalan alue viikko 13 tiistai Kaukaan alue viikko 13 torstai Läntinen alue viikko 14 tiistai Pohjoinen alue viikko 15 torstai 9.4. Ylämaan alue viikko 16 tiistai Tilaisuudet alkavat klo kahvitarjoilulla ja varsinainen asukastilaisuus pidetään klo Seuraa kaupungin nettisivuja sekä kaupunkilehti Vartin ilmoituksia asukastilaisuuksista ja kyselystä lähempänä ajankohtaa. Ajankohtaista tietoa asukastoiminnasta: Palvelut Asukas- ja aluetoiminta , 7. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä: Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunki-info Lehdet ja esitteet. ISSN-L , ISSN PAINOS kpl PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu puh TUOTTAJA Mervi Palonen puh IN ENGLISH Mirka Rahman LIIKUNTAKALENTERI Aija Rautio TAPAHTUMAKALENTERI Heini Hyvärinen ULKOASU JA TAITTO Nitro ID JAKELUHÄIRIÖT puh tai ETUSIVUN KUVAT Pääkuva: Lappeenrannan kaupungin kuvaarkisto, kuvausajankohta marraskuu 2010 Alakuva/lapsia: Kaisu Lahikainen, Lappeen koulun oppilaita syyslukukaudella 2014 Alakuva/Kaavoituskatsaus: Mauri Backman, kuvausajankohta Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa

3 Palveluksessasi, Ihmistä kiinnostaa aina ihmisen kohtaaminen. Näin tiivistää asiakaspalvelun lähtökohdat markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman. Vaikka hän tietääkin sähköisten palvelujen säästävän aikaa ja askeleita, silti kasvokkain kohtaaminen sopii ihmisluonnolle parhaiten. rennon asiallisesti, kasvokkain Matkailuneuvonnan Alla Niemi (vasemmalla) ja Tuula Paakkonen, markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman (takana keskellä) sekä Asiakaspalvelukeskus Winkin tiimiläiset Riitta Pöllänen (kolmas vasemmalla), Pirkkoliisa Kanerva (toinen oikealla) ja asiakasneuvontakoordinaattori Minna Luotela. Asiakaspalvelu Kuvat: Mikko Nikkinen Vuonna 2014 alkaneessa ja tänä vuonna jatkuvassa Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelu-uudistuksessa nivotaan Asiakaspalvelukeskus Winkin palveluja ja matkailuneuvontaa toisiinsa. Winkki sijaitsee kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa, ja Matkailuinfo muuttaa toukokuun alussa Valtakadulta kauppakeskus IsoKristiinaan, Lappeen sisäänkäynnin kulmaukseen. Eli jo tulevana kesänä molemmat palvelupisteet ovat Kansalaistorin laidalla, lähes vastapäätä toisiaan. Vaikka Winkissä jatkossakin keskitytään kuntalaisille suunnattuihin palveluihin ja Matkailuinfossa matkailupalveluihin, molemmissa osataan molempia. Asiakaspalvelu-uudistus tuulettaa kau pungin asiakaspalvelun luonnetta: niin paikkakuntalaisille kuin matkailijoillekin halutaan nyt antaa entistä suurempi pala Lappeenranta-kokemusta. Palvelua ristiin; paikkakuntalaisille ja matkailijoille Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelutiimin vetäjä Mirka Rahman haluaa avata ikkunat raikkaille tuulille ja iloitsee, että on saanut rinnalleen kokeneen joukon asiakaspalvelijoita. Asiakaspalvelijoihin kuuluvat winkkiläiset, matkailuneuvojat, virastomestarit, uimahallin lippukassojen hoitajat ja liikuntalaitosten valvojat, teatterin lipunmyyjät ja kaupungin puhelinvaihteen hoitajat. Nykypäivänä ei enää voi tuottaa palveluja rajatuille asiakasryhmille. Asiakkaiden kirjo kansainvälisessä kaupungissamme on laaja. Emme voi lokeroida palvelujamme vain yhdelle ihmisryhmälle vaan kaikki menee ristiin. Kun autamme yhtä, autamme myös toista, Rahman kuvailee. Esimerkiksi hän nostaa Lappeenrannan kaupungin pyöräilykartan. Nokkelat asiakaspalvelijamme niin Winkissä kuin uimahallien kassoillakin käyttävät sitä myös turistikarttana. Joskus siihen merkitään marketin paikkaa, joskus piirretään sujuvimpia kulkureittejä. Yksi kartta, monta käyttötarkoitusta. Netti ja puhelin eivät päihitä kasvokkain annettavaa palvelua, mutta toimivat loistavasti sen tukena. Netissä ja puhelimessa tulee hoidetuksi monesti vain yksi asia, mutta kun kohtaat ihmisen kasvokkain, tulee vaihdettua ajatuksia muustakin kuin juuri siitä, mitä asiakas kysyy. Samalla hänelle voi kertoa toisistakin kaupungin palveluista, ja joku voi löytää itselleen jopa kokonaan uuden harrastuksen, Rahman hymyilee. Syntyjään lappeenrantalainen, mutta ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Amerikassa opiskellut ja maailmalla asiakaspalvelutehtävissä työskennellyt Mirka Rahman tuntee ensikohtaamisen voiman. Kaupungin nuoriin pr-lähettiläisiin kuuluva opiskelija Niina Virtanen kertoi minulle saaneensa ensivaikutelman Lappeenrannasta uimahallin lipunmyyjän välityksellä. Vieraassa kaupungissa Niinaan teki vaikutuksen, että lipunmyyjä kertoi paikkakunnan kuulumisia samalla kun myi hänelle lippua. Juuri sellaisia rennon asiallisia asiakaspalvelijoita me haluamme ollakin, itseään peruskarjalaiseksi kuvaileva Rahman määrittelee ja muistuttaa, että asiakaspalvelijoiden takana on koko kaupungin henkilökunta. Sisäinen asiakaspalvelu ja toimialojen välinen vuorovaikutus näkyvät ulospäin. Asiakaspalvelu kuuluu kaikkien kaupungin työntekijöiden ammattitaidon ytimeen. Ihmiset tulevat ihmisten luokse Asiakaspalvelua tiiminsä kanssa uudistaessaan Mirka Rahman pitää lähtökohtana, että ihmistä kiinnostaa aina ihmisen kohtaaminen. Niinpä esimerkiksi venäläiset, kiinalaiset, hollantilaiset, ranskalaiset ja kaikki muutkin ulkomaalaiset asukkaat ja opiskelijat vetävät tänne omia maanmiehiään. Varsin moni ulkomaalainen opiskelijamme hakee tietoja paikkakunnastamme ja palveluistamme juuri matkailuneuvonnasta. Täällä olevien ulkomaalaisten myötä tänne saapuu myös heidän maanmiehiään. Eli kun palvelemme hyvin niitä, jotka jo ovat täällä, Lappeenrannan maine loistavana matkakohteena leviää maailmalle. Mervi Palonen Asiakaspalvelu uudistuu Teatterin ja orkesterin lippuja voi ostaa myös kaupungintalolta, Asiakaspalvelukeskus Winkistä vuoden 2015 alkupuolelta lähtien. Vanhan teatterin lippukassa palvelee niin kauan kuin rakennuksessa on esityksiä. Viimeiset varsinaiset teatteriesitykset nähdään toukokuussa Jukola-salin historia päättyy Balettigaalaan kesäkuuta. Vuoden 2015 alussa kaupungin asiakaspalvelutiimiin liittyvä Matkailuinfo siirtyy Valtakadulta uudistuneeseen IsoKristiinaan, Lappeen sisäänkäynnin kulmaukseen, Kansalaistorin laidalle, Galleriaa vastapäätä. Uusi teatteri IsoKristiinassa avaa ovensa tammikuussa Teatterin Kaupungintalon Tila- ja tapahtumapalvelut luovat edellytykset onnistuneille tapahtumille. Tapahtumakoordinaattori Teemu Myyryläinen (vasemmalla), tapahtumateknikko Tero Mäkelä, virastomestari Toni Scharin ja vastaava virastomestari Pentti Hotti. avauduttua lippuja myydään kaupungintalon Asiakaspalvelukeskus Winkissä, Matkailuinfossa, teatterin ovella sekä ajoittain kauppakeskuksen käytävillä liikkuvasta myyntikärrystä. Uimahallin liput ja urheilutalon varaukset edelleen uimahallien ja urheilutalon palvelupisteistä. Palvelun parantamiseksi on uimahalleissa sekä urheilutalossa otettu käyttöön älykortit sekä tilojen varaamisessa sähköinen asiointi. Lappeenranta-salin tekniikkaa uusitaan sekä varausjärjestelmää kehitetään vuoden 2015 alussa. Asiakaspalvelukeskus Winkillä on kaupungintalon toimipisteensä lisäksi palvelupiste Joutsenon kirjastossa. Lauritsalan uimahallilla palvelevat Marjatta Tujula-Njie (vasemmalla) ja Päivi Pyrhönen. Uimahallin ja urheilutalon palveluista vastaava tiimi: Marianne Vuorenmaa (vasemmalla), Raili Jantunen, Anja Pohjonen, Matti Sivenius, palvelukoordinaattori Maija Seppä, Raisa Möller ja Tarja Kiiveri. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2015 3

4 koulut Positiivisesta palautteesta voimaa vuorovaikutustaitoihin Jos haluat lapsen käyttäytyvän tietyllä tavalla, opeta se hänelle. Älä oleta, että lapsi osaa sen itsestään. Tämä on yksi Lappeen päiväkotikoulun ja koulussa toteutettavan ProKoulu-hankkeen perus ajatuksia ehkä tärkein, tiivistävät prokouluohjaajat, luokanopettaja Hannele Heikkilä ja erityisopettaja Riikka Qvintus. Noona (vasemmalla), Juho, Joel ja Jutta pohtivat unelmien koulupäivän aiheita, kuten koko päiväksi liikuntaa, matikkaa tai käsitöitä. Läksytön päiväkin voisi olla hyvä idea. Hannele Heikkilä ja Riikka Qvintus kertovat, että 2012 valmistuneessa koulussa haluttiin luoda omannäköinen malli koulun hengestä ja yhteisöllisyydestä: lasta ohjataan positiivisen palautteen avulla ja häntä myös palkitaan hyvästä käytöksestä. Mukana tässä on koulun koko henkilökunta, ja ajatuksia viedään vähän kerrallaan samassa rakennusrivissä olevaan päiväkotiin. Kun aikuiset määrittelevät hyvän käyttäytymisen malleja, on tärkeää, että he käyttäytyvät samalla lailla kuin lapsilta odotetaan, Hannele Heikkilä täsmentää. Myönteistä palautetta hyvästä käytöksestä Hannele Heikkilä toteaa tutkimuksissa havaitun, että senkaltainen käyttäytyminen, johon kiinnitetään huomiota, lisääntyy. Eli jos hyvä käytös huomataan, se lisääntyy. Jos lasta kiitetään siitä, että hän auttoi kaveria, hän tekee saman myös seuraavana päivänä. Heikkilä ja Qvintus huomauttavat, että useimmiten huono tai vääränlainen käytös saa osakseen huomiota ja hyvää käytöstä pidetään itsestäänselvyytenä. Hyvään käytökseen pitäisi kuitenkin kasvattaa osoittamalla selkeästi, millaista se on. Syksyllä 2013 Lappeen koulussa haluttiin lähteä korostamaan vuorovaikutusta koko koulun kesken. Opetusväki nosti kaupungin perusopetuksen arvoista esille koulun arjessa tärkeimpiä, oppilaiden huoltajat selittivät auki niiden merkityksiä ja lapset esittivät toiveita koululle: miten täällä olisi hyvä olla, millaisessa koulussa voisi parhaiten viihtyä? Näiden ajatusten pohjalta nousivat koulun arvot, joista johdetut käyttäytymisodotukset vuosittain vaihtuvat. Viime vuonna korostimme myönteistä puhetta, ja tänä vuonna paneudumme hyvään kaveruuteen. Malleja ongelmatilanteiden ratkaisuun Hyvää kaveruutta opetellaan konkreettisten tilanteiden, valmiiden vuorosanojen, itse tehtyjen draamakohtausten, elokuvien ja sarjakuvien avulla. Heikkilä ja Qvintus kuvailevat, miten vääränlaista käytöstä yleensä selvitellään. Välitunnilla on esimerkiksi tapeltu, ja opettaja sanoo, ettei saa lyödä. Voi kuitenkin olla lapsia, joille ongelmien ainut ratkaisumalli on lyöminen. Harjoiteltavien esimerkkitilanteiden avulla lapset saavat käyttöönsä ja valittavakseen muunkinlaisia malleja. Kuvat: Kaisu Lahikainen Ennen lumen tuloa harjoittelimme ennaltaehkäisevästi, miten kannattaa toimia, kun tekisi mieli tehdä lumipallo ja heittää sillä kaveria. Lapset esittivät tilanteita pareittain ja puhuivat ajatuksensa ääneen: Ei siitä tule kuin harmia. Parempi kysyä, pääsenkö kaverin leikkiin mukaan. Jos lasta kiitetään siitä, että hän auttoi kaveria, hän tekee saman myös seuraavana päivänä. Koulussamme ovat käyttäytymishäiriöt oikeasti vähentyneet ja positiivinen toiminta lisääntynyt. Vihreät laput, promato ja jalanjäljet Hyvä ja ystävällinen käytös on käyttäytymisodotus, jota seurataan tarkkaan. Koulun jokaisella aikuisella on liikennevalolaput, joilla sanallisen palautteen lisäksi kommentoidaan lasten käytöstä. Värimerkeistä tärkein on positiivinen vihreä, ja sitä käytetään myös irtopyörylöinä, joita kaikki koulun aikuiset jakavat huomatessaan hyvää kaveruutta ja auttamista. Vihreän pyörylän lisäksi kehutaan sanallisesti. Voidaan sanoa esimerkiksi, että onnistuit hyvin, kun autoit kaveria kengännauhojen solmimisessa, Hannele Heikkilä toteaa. Jokaisen koulupäivän lopussa kussakin luokassa vihreän pyörylän saaneet lapset kertovat, mistä heitä on kiitetty, ja värittävät luokan seinällä olevan promadon yhden osan vihreäksi. Kun vihreitä värityksiä on tullut tarpeeksi, luokka saa koulun käytävän lattiaan jalanjäljen ja kun joka luokan jalanjälki on lattiassa, koko koulu saa palkinnon. Palkinto ei kuitenkaan ole mitään tavaraa vaan esimerkiksi läksytön päivä tai temppurata saliin, Heikkilä ja Qvintus selvittävät. Käyttäytymisodotuksista ja toimintaohjeista tiedotetaan huoltajille, mutta myös positiivista palautetta pyritään välittämään. Opettajien mukaan moneen kotiinkin on ilmestynyt promato. Toimivat mallit leviävät. Koulussamme ovat käyttäytymishäiriöt oikeasti vähentyneet ja positiivinen toiminta lisääntynyt. Tämän vuoden hyvä kaveri -teema on tuonut paljon hyvää tullessaan, Hannele Heikkilä ja Riikka Qvintus sanovat hymyillen. Kaisu Lahikainen Vuorovaikutustaidot korostuvat uudessa opetussuunnitelmassa Oikeanlaista käyttäytymistä merkitsevät jalanjäljet saavat oppilaat hyppelemään, joskus opettajatkin, kuten Riikka Qvintuksen (edessä) ja Hannele Heikkilän. Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa, joka tulee käyttöön 2016, vuorovaikutustaidot korostuvat. Lappeen päiväkotikoulussa niitä on painotettu koulun alusta saakka. Pääsimme heti mukaan Pro- Koulu-hankkeeseen ja olemme voineet hyödyntää esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston koulutuksellista tukea omassa työssämme. Samalla meidän toimintamme on yliopiston väitöskirjojen tutkimusmateriaalia, Hannele Heikkilä ja Riikka Qvintus kertovat. He korostavat kuitenkin, että vuorovaikutustaitojen opiskelu ei pääty hankkeen päättyessä vaan se on jo nyt tärkeä osa koulun normaalia arkea. Pro- Koulu-hankkeen kehittämistyöhön ovat sitoutuneet Lappeenrannan kouluista myös Kesämäki, Kimpinen ja Korvenkylä sekä Sammonlahden alueelta Korkea-aho, Kuusimäki, Skinnarila ja Lavola. Koulussamme on myös tukea tarvitsevia lapsia. Kun positiivisen palautteen avulla voimme tukea kaikkia lapsia, erityistukitoimia tarvitaan vähemmän. Yhteiset arvot ja niiden noudattaminen luovat yhteisöllistä hyvinvointia, mistä me kaikki tietysti hyödymme, Riikka Qvintus selvittää. 4

5 aikuislukio Oli sitten tavoitteena uusi ura tai mielenvirkistys, aikuislukiossa viihdytään. Kimpisen lukio täyttyy iltaisin motivoituneista opiskelijoista. Aikuislukiossa opiskelevat Marja-Liisa Koivunen ja Juha Jokela aloittivat opintonsa elokuussa 2012, molemmat eri syistä. Tähtäimessä biologin ura Ajatuksissa olisi kolmas ammatti, koska tulevaisuudennäkymät ovat suhteellisen epävarmat. Biologian opiskelu kiinnostaa, Juha Jokela kertoo. Tällä hetkellä Jokela työskentelee koulunkäyntiavustajana sekä koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajana. Työn ja koulun yhdistämistä hän ei koe liian haastavana, mutta harrastuksille hän toivoisi lisää aikaa. Harrastan gaelilaista jalkapalloa ja käyn Helsingissä pelaamassa sitä. Etenkin syksyisin ja keväisin joutuu välillä olemaan pois joko koulusta tai harrastuksista. Opinnot ovat kuitenkin edenneet aikataulussa ja valkolakki häämöttää. Jokela kirjoitti syksyllä äidinkielen, matematiikan ja biologian. Keväällä edessä ovat vielä englannin ja maantiedon yo-kokeet. Aiemmin en ollut kovinkaan hyvä koulunkävijä. Aikuisena opiskelu tuntuu vapaaehtoisemmalta, sitä tekee mielellään. Lempiaineeksi Jokela mainitsee arvatenkin biologian, mutta hänen mukaansa mikään aine ei ole tuntunut ikävältä. AIKUISLUKIOSTA aloitus uudelle uralle tai harrastus eläkepäiville Vaikkei esimerkiksi äidinkieli olekaan suosikkiaineeni, olen silti pitänyt siitä, Jokela kertoo. Opiskelua ilman tutkintopaineita Tänne voi tulla lukemaan vain jotain ainetta aineopiskelijana. Itsekin lähdin aluksi vain tunnustelemaan, minkälaista on. Jäätyään eläkkeelle suuhygienistin työstä Marja-Liisa Koivunen ilmoittautui opiskelemaan. Se on vienyt mukanaan. Hän kehuukin aikuislukion sopivan eläkeläisille, sillä se pitää mielen virkeänä ja toimii tehokkaana aivojumppana. Tänne voi tulla lukemaan vain jotain ainetta aineopiskelijana. Itsekin lähdin aluksi vain tunnustelemaan, minkälaista on ja kivalta vaikutti. Sitten siitä vain innostuu, ja haluaa aina vähän laajentaa repertuaaria. Koivusta kiehtoo eniten historia ja äidinkieli. Historian hän kertoo olevan hyvin mielenkiintoista ja avartavaa, kuten myös äidinkielen. Olen aina pitänyt lukemisesta. Kirjallisuuden historiaa kun luettiin, niin sieltä sai ihan valtavasti itselleen. Aikuislukio on eläkepäivien harrastus ja pitää aivot kunnossa. Tosi paljon olen tykännyt. On ollut haastavaa, mutta myös antoisaa. Vuorovaikutusta toivotaan lisää Oppitunteja aikuislukiossa on yleensä parina iltana viikossa. Erityisesti reaaliaineissa Juha Jokela ja Marja-Liisa Koivunen toivovat lisää lähiopetusta, sillä he kokevat välittömän vuorovaikutuksen oppimisen kannalta tärkeäksi. Etätehtävät Moodle-oppimisympäristössä ovat viikoittaisia, luentoja on noin joka toinen viikko. Kotitehtäviä riittää, eikä aina pysy aikataulussa, mutta opettajien oma innostus motivoi jaksamaan. Toisinaan luennot voivat kestää jopa iltayhdeksään. Meillä on ollut tosi kannustavia, mukavia ja joustavia opettajia. Se on tehnyt opiskelunkin mukavaksi, vaikka joskus on väsyttänyt, Koivunen kertoo. Keskustaan muutto kasvatti aikuislukion suosiota Syyslukukauden 2014 alussa Lauritsalan lukion aikuislinja muutti Kimpisen lukion tiloihin Pohjolankadulle. Kimpisen lukion apulaisrehtorin Olli Mielosen mukaan muuton myötä tutkinnon aloittavien määrä on kasvanut. Meillä on tällä hetkellä yhteensä 241 opiskelijaa, joista 62 on tutkintotavoitteisia eli koko aikuislukion oppimäärän suorittajia, 109 tekee kaksoistutkintoa ja loput ovat aineopiskelijoita, Mielonen kertoo. Aikuislukiolla on oma opetussuunnitelmansa, mutta opiskelijat suorittavat samat ylioppilaskokeet kuin nuoretkin. Opetusta annetaan iltaisin ja sen kokonaismäärä on pienempi. Aikuisopiskelija voi myös osallistua päivälukion kursseille. Itsenäisyyttä vaaditaan, sillä reaaliaineiden kurssit opiskellaan suurelta osin etätehtävinä Moodle-oppimisympäristössä. Kurssit pyritään rakentamaan kysynnän mukaan. Aikuislukioon on jatkuva haku ja opinnot voi aloittaa aina jakson vaihtuessa. Yhden lukuvuoden aikana on viisi noin kahden kuukauden jaksoa. Opiskelijaksi voi hakea internetistä löytyvällä lomakkeella. Lisätietoja saa myös opinto-ohjaaja Mira Kankkuselta. Jussi Perälä Into opiskeluun näkyy myös opettajien antamassa palautteessa. Vaikka aikuisopiskelijoilla on usein koulun ohella muitakin kiireitä, he ovat silti hyvin tunnollisia. Kotitehtävät hoidetaan aina huolella. Tosin välillä hieman myöhässä, Jokela tunnustaa. Jos illalla lähtee klo 21 koulusta ja seuravana aamuna töihin, ei voi olettaa, että seuraavana iltapäivänä on kaikki ehditty tehdä. Opettajat ovat joustaneet kyllä siinä, Koivunen jatkaa. Vaihtoehto monille Koivusen ja Jokelan viesti on selvä: opiskelu kannattaa. He kannustavat kaikkia rohkeasti mukaan, elämäntilanteesta riippumatta. Jokela muistuttaa, että omaa tutkintoaan voi myös tulla täydentämään aikuislukioon. Monet eläkeläiset ovat ihmeissään, mitä sitten kun työt loppuvat. Tässä on yksi vaihtoehto, Koivunen toteaa. Marjo Pajari Aikuislukion ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta Palvelut Koulutus ja opiskelu Lukiokoulutus Päivälukiot Kimpisen lukio Aikuislukio-opinnot Ilmoittautuminen Opinto-ohjaaja Mira Kankkunen puh !Marjo Pajari Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2015 5

6 lappeenrannan energia Energiaverkot vaihtaa kaukolämmön ja sähkön mittareita Lappeenrannan Energian asiakaspalvelu palvelee arkisin kello 8 16 osoitteessa Simolantie 18. Lappeenrannan Energiaverkot vaihtaa reilut 400 kaukolämmön mittaria eri puolille kaupunkia kuluvan talven ja tulevan kevään aikana. Vaihdolla mittarit saadaan etäluennan piiriin eikä asiakkaan tarvitse sen jälkeen enää erikseen ilmoittaa lukemia. Lappeenrannan Verkonrakennuksen toimitusjohtaja Jari Käyhty vahvistaa, että vaihtotyö alkaa tehostetusti Energian asiakaskohteissa jo tammikuun puolivälin paikkeilla. Asiakkaille mittareiden asennus ei aiheuta toimenpiteitä, mutta kohteissa mittareiden kytkennästä seuraa lyhyitä lämpökatkoja. Joutsenossa mittareiden vaihtoa Joutsenon alueella Energiaverkot vaihtaa alkaneen vuoden aikana sähkön vikaantuneita etäluentamittareita. Mittauspalveluinsinööri Mikko Matilainen kertoo, että uuden mittarin ansiosta asiakas saa kulutustietonsa tarkemmin esiin MinunEnergiassa, ja laskut vaihtuvat arviolaskutuksesta todennetun kulutuksen mukaiseen laskutukseen. Vikaantuneet mittarit vaihdetaan, koska niistä ei saada lukemia eikä tuntiarvoja, Matilainen täydentää syytä mittareiden vaihtoon. Vuonna 2016 suunnitelmissa on vaihtaa Joutsenon Energian aikana asennettuja, vanhalla tekniikalla varustettuja sähkömittareita. Vaihdoista sovitaan asiakkaiden kanssa etukäteen kuluvan vuoden aikana. Toivomme, että asiakkaat reagoivat yhteydenottoihimme ja saamme mittarinvaihdot tehtyä. Asiakkaat hyötyvät, koska uusi mittari liitetään sähköverkon etävalvonnan piiriin vikatilanteiden varalta, Matilainen selvittää. Sen jälkeen kun asiakas on saanut Energiasta yhteydenoton vanhan mittarin vaihdosta etäluettavaan mittariin, asiakasta pyydetään olemaan yhteydessä Lappeenrannan Energian asiakaspalveluun arkisin kello 8 16, puhelimitse numeroon tai sähköpostitse: asiakaspalvelu@lappeenrannanenergia.fi. Kirsi Nordman Kuvat: Lappeenrannan Energia Lappeenrannan Energia palvelee keskitetysti Simolantiellä Lappeenrannan Energia luopuu Valtakadun kiinteistöistään. Energian konsernipalveluiden ja muiden osastojen henkilöstö muutti Simolantielle remontoituihin tiloihin joulukuussa Asiakaspalvelu siirtyi Valtakadulta Simolantielle jo paria vuotta aiemmin. Tiloja vapautui Simolantien päärakennuksesta reilu vuosi sitten uuden huolto- ja autoterminaalin valmistuttua samalle tontille. Samassa yhteydessä vanhat hallitilat remontoitiin toimistotiloiksi ja myös päärakennuksen julkisivu uudistettiin Simolantielle päin. Energiakaupan johtaja Marko Pollarin mukaan suurin etu asiakaspalvelun kanssa saman katon alle muuttamisesta ovat sisäiset toiminnalliset hyödyt. Asiakkaiden asiat hoituvat entistä nopeammin ja sujuvammin yhteisessä toimipisteessä. Remontin ansiosta myös asiakaspalvelupistettä on jonkin verran uudistettu. Tervetuloa asioimaan Simolantielle, Marko Pollari toivottaa. Joutsenossa vaihdetaan vikaantuneita sähkön etäluentamittareita vuoden 2015 aikana. Kirsi Nordman Lappeenrannan Asuntopalvelulla nyt oma puhelinvaihde Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy otti syyskuussa 2014 käyttöön oman puhelinvaihteen. Uuden puhelinvaihteen numero on Henkilökunnan ajantasaiset yhteystiedot löytyvät Asuntopalvelun nettisivuilta osoitteesta: kohdasta Yhteystiedot Henkilökunta. Halusimme parantaa asiakaspalvelua ja olla paremmin tavoitettavissa, kertoo Lappeenrannan Asuntopalvelun palvelupäällikkö Eija Pennanen. Olemme kehittäneet asiakaspalveluamme kokonaisvaltaisesti entistä joustavammaksi ja toimivammaksi, Pennanen lisää. Asuntopalvelussa otettiin syksyn 2014 aikana käyttöön myös vuoronumerosysteemi. Sisään tullessaan asiakas ottaa vuoronumeron ja omalla vuorollaan saa palvelua vuokrauspalvelun henkilökunnalta. Uudistukseen liittyi myös asiakaspalvelutiskien uudelleen järjestely. Asuntopalvelun toimisto sijaitsee Lappeenrannan keskustassa osoitteessa Valtakatu 44. Asunnon hakeminen käy nykyään kätevästi ja joustavasti internetin kautta: asuntohakemuksen voi täyttää ja lähettää liitteineen sähköisesti. Asukasdemokratiaa valtion tukemissa vuokrataloissa Asukasdemokratian välityksellä vuokratalojen asukkaita kannustetaan mukaan entistä aktiivisempaan toimintaan. Asukasdemokratia koskee valtion tuella rakennettuja taloja. Toiminnan tarkoituksena on antaa vuokratalojen asukkaille vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa ja näin lisätä asumisviihtyvyyttä sekä edistää talojen kunnossapitoa ja hoitoa. Tavoitteena on myös luoda hyvää me-henkeä vuokrataloihin. Asukastoimintaa koordinoidaan yhteishallinnolla, jossa kahden asukasedustajan lisäksi on mukana yhtiön toimitusjohtaja ja kaksi hallituksen jäsentä. Tehtävänä on ajantasainen yhteydenpito asukkaiden ja yhtiön välillä. Yhteishallintoon nimetyn yhteyshenkilön tehtävä on muun muassa toimia vuokralaisen ja vuokranantajan välisenä tiedon välittäjänä. Pia Haakana 6

7 Lappeenrannan asuntopalvelu Lappeenrannan Asuntopalvelun tuvat täynnä Vaikka moni yritys taistelee näinä taloudellisesti vaikeina aikoina henkiinjäämisestään, Asuntopalvelulla riittää asiakkaita. Asuntojahan tarvitaan aina. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ylitalo on tyytyväinen yhtiön toimintaan. Marjo Pajari Toimitusjohtaja Seppo Ylitalo kertoo, että Asuntopalvelun asiakaspalvelupisteessä Valtakadulla tehdään kuukausittain noin sata vuokrasopimusta. Kaupungin tai kunnan vuokrataloista monelle voi tulla mielikuva hieman ränsistyneistä kerrostaloista laitakaupungin huonomaineisimmassa lähiössä. Mutta Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy huolehtii erityisesti talojen kunnosta ja asumisviihtyvyydestä, ja ainakin kysynnän perusteella imagon selkiyttämisessä on onnistuttu. Kaukana edellä mainitusta vanhanaikaisesta mielikuvasta ollaan myös astuttaessa Asuntopalvelun tiloihin Valtakatu 44:ssä. Katutason asiakaspalvelupisteissä tehdään kuukausittain noin sata vuokrasopimusta. Tilat jatkuvat toiseen ja kolmanteen kerrokseen, jossa on isännöintipalveluiden ja taloushallinnon toimistot. Täältä löytyy toimitusjohtaja Seppo Ylitalon tukikohta. asukaskunta voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään. On vakioasukkaita, jotka ovat asuneet useita vuosia samassa talossa. Toiset tulevat muualta Lappeenrantaan ensin vuokralle ja etsivät sitten omistusasunnon. Asukkaita on hieman alle 8000 eli pienehkön kunnan verran. Meillä menee taloudellisesti hyvin, ja se antaa myös johtajalle vapauksia kehittää toimintaa. Organisaatio Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy on Lappeenrannan kaupunkikonsernin ja kaupunginhallituksen alainen yhtiö. Tytäryhtiöitä ovat Lappeen Ikihonka Oy, joka vastaa palvelutalojen vuokrauksesta, Kiinteistö Oy Ahvenlampi Joutsenon alueella sekä Lappeen Rakennuttaja Oy, jonka vastuulla on yhtiön rakennuttamis- ja isännöintipalvelut. Kariniementie 8 on vuonna 1966 rakennettu ja 1996 peruskorjattu Lappeenrannan Asuntopalvelun talo, jossa on 30 vuokra-asuntoa. Keskimäärin hakijaa kuukaudessa Asuntojen käyttöaste on prosenttia, eli asunnot ovat täynnä. Asukkaita on hieman alle 8000 eli pienehkön kunnan verran, Seppo Ylitalo kertoo. Kuukausittain hakijoita on keskimäärin ja asuntoja tarjolla alle sata. Eli hakijoita on jonoksi asti. Heinäkuussa opiskelijoiden asunnontarve näkyi lähes 900 uutena hakemuksena. Keskimääräinen neliöhinta on 10,66 euroa. Vuokriin sisältyy aina vesi, sauna ja pesutuvan käyttömaksut. On selvää, että edulliset vuokrat houkuttelevat erityisesti opiskelijoita, mutta Asuntopalvelun seinien sisällä on myös paljon kansainvälisyyttä. Asukkaita on tällä hetkellä 50 eri maasta. Vaikka vuokrataso on pyritty pitämään kohtuullisena, se ei ole ainoa syy suurelle kysynnälle. Lappeenranta seutukeskuksena houkuttelee muuttamaan reuna-alueilta kaupunkiin. Ylitalon mukaan Hiljaisuus on hyvää palautetta, tiedottamista ei saa unohtaa Asukkaiden ja Asuntopalvelun yhteistyötä tukemaan on kehitetty asukasedustusja yhteishallinto. Näiden avulla pyritään tehostamaan asukkaiden ja vuokranantajan välistä viestintää. Yhteishallintotoiminnassa valitaan talotoimikuntien aktiiveista kaksi edustajaa, jotka toimivat yhteistyössä hallituksen edustajan ja toimitusjohtajan kanssa. Toiminnasta tiedotetaan vuosittain asukaskokouksissa. Asukastoiminnassa huomataan, että yhtiön tulee pitää huolta tiedottamisesta. Ristiriitoja syntyy heti, jos jätetään kertomatta asioista asukkaille, Ylitalo tietää yli kymmenen vuoden kokemuksen perusteella. Asukkaat selvästi luottavat siihen, että Asuntopalvelussa tiedetään, kuinka asiat tulee hoitaa. Perustellut vuokrantarkistukset hyväksytään yleensä mukisematta. Palautetta saamme säännöllisesti, mutta hiljaisuuskin on hyvää palautetta. Yksi Vanhan Happotien pientaloista. Idyllisillä puistotonteilla sijaitsevat talot on rakennettu vuosina ja peruskorjattu vuonna Petri Mustapää Petri Mustapää Asukkaat lienevät siis tyytyväisiä ja luottavat siihen, että asiat hoidetaan, Ylitalo toteaa. Asukasdemokratian tarkoitus on edistää vuokratalojen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi talojen kunnossapitoa ja asumismukavuutta voisi kehittää tällaisella yhteistoiminnalla. Viihtyisä asuminenhan on yhteinen tavoite. Henkilöstön osaaminen on yrityksen henkireikä Ylitalo voikin hyvillä mielin luottaa ammattitaitoonsa, onhan kokemusta alalta kertynyt jo lähes 13 vuotta. Työ on kuljettanut ympäri Suomea, kunnes hän vuonna 2007 päätyi nykyiseen tehtäväänsä. Aiemmin olen työskennellyt yksityisellä puolella pankissa ja eläkeyhtiössä, mutta tälle alalle päädyin ensin Kemijärvellä, josta olen kotoisin. Lahdessa olen asunut 25 vuotta, joten se on tavallaan kotikaupunkini, Ylitalo kertoo työurastaan. Toimitusjohtajan työ on leppoisan miehen mielestä melko yksinäistä. Hänen apunaan toimii kuitenkin ohjausryhmä, jonka tehtävä on toimia välikätenä toimitusjohtajan ja henkilöstön välillä. Toimitusjohtajan työ on henkilöstöön päin suuntautuvaa työtä, eli toiminnanohjausta ja suuntaviivojen antamista. Ohjausryhmän rooli on valvoa ja ohjata näiden toteutumista käytännössä, Ylitalo selventää. Monissa yrityksissä henkilöstön vähentäminen ja toiminnan tehostaminen on tänä päivänä välttämätöntä taloudellisista syistä, mutta Asuntopalvelulla ei ole aikomusta ryhtyä supistamaan toimintaansa. Toiminta on niin paljon henkilöstön tietotaidon varassa, että väkeä tarvitaan. Yritys teki viime vuonna varsin hyvän tuloksen ja uutta asuntorakentamista on suunnitteilla. Onhan tämä tietysti antoisaa, kun asuntokantamme on näin kysyttyä ja taloudellinen puoli on kunnossa. Meillä menee taloudellisesti hyvin, ja se antaa myös johtajalle vapauksia kehittää toimintaa. Esimerkiksi Kuusimäen entisen koulun tontille rakennamme kaksi uutta kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 72 asuntoa, Ylitalo kertoo innostuneesti uusista hankkeista. Marjo Pajari Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy numeroina 4600 vuokra-asuntoa 500 palveluasuntoa 220 kerrostaloa 10 palvelutaloa 70 rivi- ja pientaloa 70 osakehuoneistoa 30 ha asuntoalaa 7800 asukasta 700 ulkomaalaista asukasta 50 eri kansallisuutta Liikevaihto noin 32,9 m Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2015 7

8 yrittäjyys Olga Sturalo StartUpMill-valmennukset toteutetaan alan asiantuntijoiden kanssa. DI Kaija Pöysti Intosome Oy:stä auttaa oman liikeidean kirkastamisessa ja uudistamisessa. Wirma Lappeenranta Wirma Lappeenranta StartupMill kasvattaa osaamispohjaisten yritysten määrää Wirma Lappeenranta Oy, Imatran seudun kehitysyhtiö Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto käynnistivät StartupMill-palvelut keväällä Tarkoituksena on kasvattaa osaamispohjaisten yritysten määrää Lappeenrannan ja Imatran seuduilla. Aluksi julkisella hankerahoituksella kehitettävät palvelut halutaan vakiinnuttaa osaksi alueen peruspalveluita. StartupMill Lisätietoja StartupMill-palveluista ja Willi-idea-kilpailusta löydät osoitteesta StartupMill-palvelut tarjoavat erityisesti osaamispohjaisille yrityksille tukea ja apua koko liiketoiminnan ajan. Palvelut on jaettu kolmeen vaiheeseen: idean arviointipalveluun, starttipalveluun ja jalostamopalveluun. Kasvupalveluista vastaava johtaja Mikko Ojapelto Wirma Lappeenranta Oy:stä kertoo, että alkuvaiheessa olevien liikeideoiden omistajille tarjotaan arviointipalvelua, jonka tuloksena saadaan analyysi idean toteutettavuudesta sekä vinkkejä sen jatkokehittämiseen. Starttipalvelussa kehitetään yhdessä idean omistajan kanssa uutta liikeideaa yritystoimintakelpoiseksi. Starttipalvelut tarjoavat sparrausta, neuvontaa ja koulutusta yritystiimin rakentamiseen, rahoituksen varmistamiseen, ansaintalogiikan kirkastamiseen, myynnin ja markkinoinnin toteuttamiseen sekä immateriaalioikeuksien ja juridisten asioiden huomioimiseen. Starttipalvelun aikana idealle luodaan liiketoiminta- ja taloussuunnitelma sekä perusta yrityksen menestykselle ja kasvulle. Tavoitteena on, että noin kuudessa kuukaudessa liikeideasta kuoriutuu käynnistyskelpoinen yritys, Ojapelto sanoo. Yritystoiminnan jalostusvaiheessa yritys saa muun muassa neuvontaa ja koulutusta pitkäjänteiseen yrityksen kehittämiseen sekä apua yritysverkostojen luomiseen. Palvelun tavoitteena on osaamispohjaisen yrityksen kehittyminen, kasvu sekä kansainvälistyminen nopeasti ja mahdollisimman riskittömästi. Yksi elinkeinostrategian kärkitavoitteista Lappeenrannan kaupunki on asettanut osaamispohjaisten yritysten kehittämisen yhdeksi vuoteen 2028 ulottuvan elinkeinostrategiansa kärjeksi. Tätä strategista tavoitetta toteutetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden 8 kanssa. Osaamispohjaiseen yrittäjyyteen tähtäävä StartupMill-toiminta on myös nostettu yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi koko maakunnan pitkän aikajänteen kehittämissuunnitelmassa. Nykyisessä Suomen hallitusohjelmassa mainitaan osaamispohjaiset yritykset keskeisinä uuden kasvun tuojina. Niiden syntyminen onkin kriittinen menestystekijä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti, Mikko Ojapelto taustoittaa hanketta. Tutkimusten mukaan osaamispohjaisten yritysten synnyttäminen ja käynnistäminen eroaa merkittävästi niin sanotun perinteisen yritystoiminnan aloittamisesta. Kuvaavaa osaamispohjaisille yrityksille on alkuvaiheen suuri pääoman tarve varsinkin, jos kyseessä on teknologiaan pohjautuva liiketoiminta. Osaamispohjaisten yritysten tarve pitkäjänteiselle liiketoiminnan kehityksen tuelle on tunnistettu kaikkialla maailmassa. Technopolis Oyj Lappeenranta osallistuu merkittävällä panostuksella osaamispohjaisten yritysten kehittämiseen alueelle. Aktiivisen yrittäjäryhmän aloitteesta Technopolis on remontoinut matalan kynnyksen Startup- Mill-tilan, jossa yrittäjät jakavat yrittämiseen liittyviä kokemuksiaan ja auttavat toisiaan yrittämisen alkutaipaleella. Myös Wirma Lappeenrannalla on oma toimipiste näissä tiloissa. StartupMill-toiminta on pitkäjänteistä ja tulokset näkyvät merkittävissä määrin vasta vuosien kuluttua. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että maakuntamme eri toimijat ovat sitoutuneet työskentelemään yhteisen tavoitteen eteen. Ennen kaikkea opiskelijoiden ja yrittäjien innokkuus uuteen osaamispohjaiseen kasvuyrittäjyyteen on ilahduttavaa, Mikko Ojapelto kuvailee StartupMillistä saamiaan käynnistysvaiheen vaikutelmia. Hanna Huppunen, Katja Tiikasalo Willi-idea tuo liikeideoita esille StartupMill toimijat järjestivät syksyllä 2014 Willi-idea-kilpailun, jossa oli mukana kaikkiaan 39 eteläkarjalaista liikeideaa. Kilpailutöitä arvioitiin erityisesti liikeidean toteuttamiskelpoisuuden, uutuusarvon ja markkinapotentiaalin näkökulmista. Liikeideakilpailun pääpalkintona oli voittajatiimille räätälöity verkottumismatka Kalifornian Piilaaksoon, Yhdysvaltoihin. Marraskuun lopussa järjestetyssä finaalitilaisuudessa kilpailun voittajaksi nousi Moowus-sovellus, joka tarjoaa liikunnallisia haasteita käyttäjälle. Älypuhelimessa ja verkossa toimiva Moowus aktivoi, tarjoaa ideoita, ylläpitää motivaatiota ja ennen kaikkea tekee hyvinvoinnin edistämisestä hauskaa. Moowus sopii kaikentasoisille liikkujille. Se suosittelee liikunnallisia haasteita käyttäjän lähtötason ja tavoitteiden mukaan. Sovelluksen takana ovat veljekset Jere ja Jonne Heikkinen. Lue lisää ideasta osoitteesta: Willi-idea-liikeideakilpailuita on järjestetty vuodesta 2004 alkaen. Kilpailun tavoitteena on löytää uusia, korkean osaamisen ja kansallisen potentiaalin omaavia liikeideoita, joilla on mahdollisuus kehittyä yritystoiminnaksi Etelä-Karjalassa. Seuraava Willi-idea-kilpailu järjestetään vuoden 2015 syksyllä. Kaikki liikeideat toimialasta tai liikeidean vaiheesta riippumatta ovat tervetulleita mukaan kilpailuun! Jere Heikkinen Willi-ideakilpailun 2014 finaalitilaisuudessa. Katja Tiikasalo

9 ympäristönhoito Ympäristöoppi mennyt hyvin perille Viisikymmentä euroa on Veijo Utriaisesta kohtuullinen hinta ympärivuotisesta venepaikasta. Satamayhtiö on varustanut maapaikat numeroiduilla betonimurikoilla, joista vielä muutama on vapaana. Ulla Ylönen Soutuvenepaikat satamatoimistosta Kaupungin maille ilman lupaa rakennettuja puupinoja, vajoja ja komposteja on kohta vain valokuvissa. Viihtyisä ympäristö -kampanja on purrut hyvin. Soutuveneen maapaikan vuokra on Lappeenrannassa 50 euroa/vuosi. Vuokralainen saa säilyttää soutuvenettään venepaikalla ympäri vuoden. Venepaikkoja voi tiedustella ja varata satamatoimistosta: Satamatie 17, puh Pientaloasukkailla on kautta aikain ollut taipumus rakentaa tonttirajojen ulkopuolelle katoksia ja kasvihuoneita, säilyttää kaupungin puolella polttopuita ja puutarhajätettä, jopa ruostuneita auton romuja. Virallisesti kyseessä on alueen luvaton käyttöönotto, josta ympäristötoimen ja teknisen toimen Viihtyisä ympäristö -kampanjan avulla on vähitellen päästy eroon. Tonttien rajat löytyivät Ympäristötoimen kesätyöntekijät ovat vuosina tehneet pientaloalueiden väliin jäävien viheralueiden katselmuksia. He ovat kiertäneet eri puolilla kaupunkia, valokuvanneet luvattomia rakennelmia ja kehottaneet asukkaita siirtämään omaisuutensa pois kaupungin mailta. Katselmuksia on tehty lähes kaikissa kaupunginosissa, mutta erityisesti alueilla, joilla ilmavalokuvien perusteella on eniten ylilyöntejä. Tavoitteemme on ohjata villiintynyt yleisten alueitten käyttö takaisin oikeille raiteille, sanoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen. Kiinteistönomistajat ovat Räsäsen mukaan suhtautuneet siistimiskehotuksiin hyvin. Noin 90 prosenttia kehotuksista on toiminut; osin onnistuneen pohjatyön ja markkinoinnin ansiosta, hän sanoo. Rantojen luvaton käyttö kuriin Kaupungin kesätyöntekijät ovat Viihtyisä ympäristö -kampanjan aikana katsastaneet parituhatta kohdetta. Maanomistajan eli Lappeenrannan kaupungin organisoimaan kampanjaan ovat alusta alkaen osallistuneet ympäristötoimi, rakennusvalvonta, kiinteistö- ja maanmittaustoimi sekä katuisännöitsijä. Viime kesänä kampanjaan liittyi myös satamatoimi, ja katselmukset laajennettiin kaupungin omistamille rannoille. Samalla selvitettiin soutuvenepaikkojen tarve. Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun kaupungin rantojen luvattomaan käyttöön on puututtu, sanoo Räsänen. Kartoituksen tuloksena yhteensä 197 soutuvenettä määrättiin siirrettäväksi muualle. Osalle niistä ei löytynyt omistajaa, vaan ne kuljetettiin pois satamayhtiön kustannuksella. Veneitä oli oletettua enemmän, joten uusia maapaikkoja ei viime kesänä pystytty järjestämään kaikille pois siirretyille veneille, sanoo satamajohtaja Hannu Lappalainen. Ensi kesänä kuitenkin helpottaa, kun Rutolan Lapatonniemeen ja Tyysterniemelle perustetaan satoja uusia maapaikkoja. Laihianrannan uudet maapaikat ovat jo käytössä. Uudet venepaikat otetaan huomioon myös parhaillaan laadittavina olevissa asemakaavoissa muun muassa Laihianrannan ja Tyysterniemen alueilla. Paljon näkyvää pienillä kustannuksilla Viihtyisä ympäristö -kampanja sopii malliesimerkiksi ympäristötyöstä, jossa pienellä rahalla on saatu paljon näkyvää aikaan. Siivous- ja kuljetuskustannuksiin käytetään vuositasolla muutama tuhat euroa. Kesätyöntekijöiden palkkamenot olemme jakaneet eri toimijoiden kesken, kertoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen. Katselmukset jatkuvat pohjavesialueilla sijaitsevilla teollisuusalueilla. Ulla Ylönen Raimo Suomela Uudet soutuvenesatamat perustetaan Laihianrantaan, Tyysterniemeen ja Lapatonniemeen. Ne sijaitsevat Saimaan rannalla, ja niille mahtuu yhteensä satoja veneitä. Uusien maapaikkojen valmistelevat työt tehdään talvella, ja maapaikat ovat keväällä numeroituina veneilijöiden käytössä. Viistoilmakuva Laihianrannasta on kuvattu Maapaikka soutuveneelle kannattaa varata jo nyt! Venepaikat kannattaa varata jo nyt, kehottaa satamajohtaja Hannu Lappalainen. Laihianrannan maapaikat sijaitsevat Murheistenrannan ja Myllyniemen välisellä alueella. Tyysterniemen maapaikat sijaitsevat vastapäätä Voisalmen venelaituria. Lapatonniemi sijaitsee Rutolassa. Järki voitti Pontuksella asuvat Utriaiset kipaisevat jatkossakin viidessä minuutissa soutuveneelleen. Loppu hyvin, kaikki hyvin, sanovat Leena ja Veijo Utriainen. Heidän soutuveneellään on nyt pysyvä maapaikka Laihianrannan uudessa soutuvenesatamassa. Juhannuksen alla veneen keulassa roikkunut keltainen kortti sen sijaan veti Utriaiset vakaviksi. Vuosikymmeniä käytössä olleen venerannan tulevaisuus oli katkolla, kun Lappeenrannan kiinteistötoimi kehotti veneenomistajia viemään paattinsa pois. Meillä, kuten kymmenillä muillakin, oli rannan käyttöön maanomistajan suullinen lupa. Sitähän me emme tienneet, että kaupunki oli jossain välissä ostanut alueen, Veijo Utriainen kertoo. Osa veneenomistajista siirsi Laihianrannassa ja viereisessä Murheistenrannassa säilytetyt veneensä välittömästi muualle. Utriainen laittoi jäitä hattuun ja otti yhteyttä oman kylän kaupunginvaltuutettuun. Nikun Juha vei ehdotukseni tekniseen lautakuntaan, ja loppukesästä rannasta tuli virallinen venesatama, Utriainen kertoo. Olemme tyytyväisiä, kun voimme käydä kalassa, marjassa ja retkillä entiseen malliin. Rantaan kuljemme kävellen tai pyörällä, Utriainen sanoo. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2015 9

10 museot Teollisuusperinnöstä pysyvä jälki Lappeenrannan kuvastimeen Ehkä eniten olen oppinut siitä, miten monipuolista teollisuuselämä on ollut. Kaikki ne ihmiset ja johtajat, alueet ja kulttuuri. Se on kokonaisuus, elämäntapa, kiteyttää projekti tutkija Sinikka Myyrä. Etelä-Karjalan museossa on tallennettu sähköiseen tietokantaan maakunnallista teollisuusperintöä. Kaikille avoimeen tiedonhakupalvelu Finnaan aineistoja viedään kevään 2015 aikana. Heini Hyvärinen Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna: Teollisuusperintöaineistojen digitointihankkeen projektitutkija Sinikka Myyrä. Teollistuminen ja teollisuusympäristöt kuuluvat olennaisesti Lappeenrannan ympäristöön ja elinkeinokehitykseen. Rikkihappotehtaan kiisutorni Lappeenrannan Pallonlahdella ja kehruuhuone Linnoituksessa muistuttavat ohikulkijoita erilaisesta menneisyydestä. Samoin katujen nimet, tai vaikkapa Raastuvankatu 9:n muuttaminen asunnoiksi. Rakennus toimi alun perin rikkihappotehtaan pääkonttorina. Sahoista ja pienimuotoisista teollisuuslaitoksista eli manufaktuureista alkunsa saanut teollistuminen on kehittynyt monimuotoiseksi elinkeinon harjoittamiseksi, josta moni eteläkarjalainen on ansainnut elantonsa. Metsä-, kone- ja kemianteollisuuden lisäksi suuri rooli on ollut myös pienimuotoisemmalla toiminnalla, kuten kutomoilla, panimoilla sekä meijereillä. Monipuolinen ja opettavainen seikkailu Imatralta kotoisin oleva ja Jyväskylän yliopistossa taidehistoriaa sekä museologiaa opiskeleva Sinikka Myyrä on saanut viime kuukausina tehdä toivetyötään Etelä-Karjalan museossa. Kesällä 2014 alkanut teollisuusperintöaineistojen digitointihanke on ollut kuin seikkailu ja opettanut paljon uutta. Ensimmäisenä yllätti teollisuuslaitosten suuri määrä Lappeenrannan alueella. Hiljalleen työn laajuus alkoi hahmottua. Kuinka olennainen osa teollisuus onkaan ollut alueen ihmisille ja kaupunkien kehittymiselle, vaikka tehtaat itsessään saattavatkin tuntua vierailta ympäristöiltä. Harvemmin tulee ajatelleeksi, kuinka kokonaisvaltaisesti teollisuus on liittynyt asukkaiden elämään. Kiinnostavia teollisia kokonaisuuksia on kaupungissa useita: esimerkiksi Osuusmeijeri, Saimaan Huopatehdas ja Kaukas, joka on hyvä esimerkki omanlaisensa tehdasyhdyskunnan muodostumisesta. Kaukaan piiput leimaavat Lappeenrannan maisemaa, ja aikoinaan tehtaan työntekijöitä varten nousseita työväenasuntoalueita pidetään nyt arvossa. Sinikka Myyrän mukaan teollisuusperinnön digitointihankkeen avulla pyritään esittämään monipuolisesti, kuinka olennaisen osan teollisuusorganisaatiot ovat muodostaneet kaupunkien ja kuntien sekä niiden asukkaiden toimeentulossa ja elämässä. Tehdashistoriaan ei ole liittynyt ainoastaan ulkopuolisilta suljettu teollisuusalue tai tehtaan valmistamat tuotteet. Aihetta tulisikin tarkastella yhtenäisempänä ilmiönä, johon kuuluvat tehdasympäristöjen ja rakennusten lisäksi yhtä lailla laitosten omistajat sekä tehtaissa työssä käyvät ihmiset tarinoineen, asuinalueineen ja työväenkulttuureineen. Oppii tuntemaan omat juurensa samalla, kun tutkii menneisyyttä. Siitä tulee turvallinen olo. Menneisyyttä rakentamassa Teollisuusteemaan liittyen Etelä-Karjalan museolla on laajat kokoelmat, joita ei ole aikaisemmin kartoitettu systemaattisesti tämän aihealueen kannalta. Kuvamateriaalia on aika paljon metsäteollisuudesta sekä meijeriltä. Toisaalta näidenkin joukossa on sellaisia kohteita, joista ei löydy paljoa tietoa, esimerkiksi Rutolan ylivientilaitokselta. Esinepuolella hyvin edustettuina ovat olleet Chymos ja panimot. Panimoista taas ei löydy juurikaan kuvamateriaalia. Eli tällä lailla esine- ja kuvakokoelmat täydentävät toisiaan ja tuovat esille teollisuusperinnön eri puolia. Hyvin vähän löytyy materiaalia pienistä manufaktuureista ja esimerkiksi Minerva-korkkitehtaasta, joka on sijainnut Chymoksen paikalla. Kuusi kuukautta kestäneen hankkeen aikana Sinikka Myyrä on tarkistanut ja siirtänyt sähköiseen tietokantaan noin 1200 valokuvaa ja 300 esinettä. Tutkija on valikoinut keskeisimpiä kuvia siten, että ne ovat mahdollisimman informatiivisia. Työtä on pitänyt tehdä tiiviillä tahdilla ja läpikäymätöntä aineistoa on jäljellä vielä runsaasti. Seuraavaksi kiinnostaisi pureutua tarkemmin kuva-arkistossa olevan Kuvapajan laajoihin kokoelmiin. Kehittämismahdollisuuksiakin on useita. Näkökulmaa voisi syventää esimerkiksi työväenkulttuuriin. Teollisuusperintö tulee kaikkien saataville Finnaan Käytännön luettelointi- ja digitointityön lisäksi oleellisena osana projektia on aineistojen vieminen julkiseen käyttöön. Koko materiaalista poimitaan ja valmistellaan osuuksia Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnaa varten. Näin yhteiseen kulttuuriperintöön tutustumiselle ei ole estettä esimerkiksi maantieteellisen etäisyyden takia, vaan tieto tulee kaikkien kiinnostuneiden saataville. Finnassa on hakukenttä, jolla aineistoja voi hakea laajasti vaikkapa tehtaat -hakusanalla tai erilaisin rajauksin. Finnan kautta on mahdollista myös ostaa kuvia, jos ne ovat myytävänä. Kuvat: Etelä-Karjalan museo Jos haluaa etsiä pelkästään Lappeenrannasta, niin valitsee alueen kartalta tai "rajaa alue" -listalta. Näytölle tulee kuvia, joista voi tutkia haluamaansa tarkemmin. Mukana on taustatietoja: alkuperäisen aineiston sijainti, tuotteen valmistusaika, kuvaaja ja mahdollinen kuvaan liittyvä tarina. Etelä-Karjalan museon aineistoja pyritään saamaan Finnaan kevään aikana. Projektitutkija on jo kartoittanut teollisuusperintöaineistoista tiettyjä kokonaisuuksia, jotka viedään Finnaan ensimmäisenä. Kun ne ovat käytettävissä, museo tiedottaa asiasta kaupungin nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Heini Hyvärinen Teollisuusperintöaineistojen digitointihanke Projektin avulla on kartoitettu ja tuotu helpommin saataville museon teollisuusaiheisia esine- ja kuvakokoelmia. Sen lisäksi on rakennettu yhtenäisempää toimintamallia ja käytännön ohjeistusta tulevaisuuden projektityöskentelyä varten. Vuoden lopussa päättynyt, teollisuuteen keskittyvä projekti on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella, ja sitä on tehty yhteensä kuuden kuukauden ajan toukokuusta 2014 alkaen. Työntekijöitä ja huopikkaiden valmistusta Saimaan Huopatehtaalla luvulla. Tarinoita, esineitä ja vanhoja valokuvia Tehtaiden valokuvissa työtä tekevä ihminen on ollut keskeinen. Taustalla näkyy tehtaan ympäristöä koneineen ja tuotteineen. Valokuvaajalle luonnollisesti poseerattiin ja hymyiltiin iloisella asenteella. Myös tehtaan työntekijät ovat ottaneet kuvia, jolloin niiden näkökulmakin on voinut olla erilainen. Toisaalta on kuvia, työnkuvauksia, joissa esitellään itse työntekoa. Saimaan Huopatehtaalta on olemassa kuvasarjoja, dokumentointia työvaiheittain. Osa kuvista on julkaistu tehtaan juhlakirjoissa tai ne löytyvät tehtaan omista kokoelmista, esimerkiksi meijerin kuvia. Paljon on myös kuvia, joista ei ole olemassa mitään etukäteistietoa. Silloin tutkija lähtee selvittämään asiaa vaikkapa etsimällä ihmisiä, joilla on tarvittavaa tietoa. 10

11 Uuden teatterin torni on yläkaupungin maamerkki. Vasemmalla näkyvä vesitorni nousee sitä liki 18 metriä korkeammalle. Kuvausajankohta kaavoituskatsaus Mervi Palonen Mauri Backman Profiili nousee, kaupunkielämä vilkastuu Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki kertoo, että uusilla osayleiskaavoilla varaudutaan usean vuosikymmenen ylittävään ajanjaksoon. Lappeenrannan yläkaupungin profiilin nousu kaupungintalon ympäristössä muuttaa lappeenrantalaisten kaupunkielämää oleellisesti: IsoKristiinan laajennuksen myötä laaja palvelukokonaisuus sijoittuu sisätilaan, jossa voi oleskella ja viettää aikaa kaupunkielämästä nautiskellen. Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki odottaa, että myös Citykorttelin kiinteistönomistajat yhdistäisivät korttelinsa liiketilat samantyyppiseksi galleriaksi. Kaupungintalo, IsoKristiina hotelli Lappeeseen ulottuvine yhdyskäytävineen ja teattereineen, kaupungintalon viereiselle tontille rakennettava Centre ja menestystarinaksi noussut kauppakeskus Galleria muodostavat Lappeenrannan yläkaupungin ytimen. Jo luonnolliset korkeuserot nostavat alueen profiilia: Valtakatu on kuusi metriä ja Koulukatu kymmenen metriä alempana. Yläkaupungin maamerkkinä kauas Saimaalle näkyy uuden teatterin torni. Uudistuva Citykortteli puolestaan pumppaa itselleen voimaa sekä Valtakadun että Kauppakadun ihmisvirroista. Citykorttelin kautta myös kuljetaan yläkaupungilta Linnoitukseen, satamaan ja Myllysaareen. Koska Lappeenrannan keskikaupungista kehitetään kävelypainotteista ja kevyttä liikennettä suosivaa, lähitulevaisuudessa autoliikenne siirtyy keskustan kehälle: Koulukadulle, Lappeenkadulle ja Taipalsaarentielle. Läpiajoliikenteelle on tuskin tarvetta normaalia tonteille ajoa ja huoltoajoa lukuun ottamatta, koska maanalaisissa pysäköintilaitoksissa riittää tilaa myös tapahtumien aikana. Bussiliikenne ylä- vai alakaupungille? Kaupungin liikennesuunnittelijoiden pöydillä bussiliikennettä on soviteltu moniin eri paikkoihin. Kulkisivatko bussit vain nykyisellä väylällään eli Koulukadulla, joka on kymmenkunta metriä alempana kuin yläkaupungin palvelut: esimerkiksi teatteri, kaupungintalolla sijaitseva Asiakaspalvelukeskus Winkki ja tänä vuonna IsoKristiinassa avautuva Matkailuinfo? Jouhki kysyy. Entä jos bussit kulkisivat myös yläkaupungin puolella esimerkiksi Lappeenkadulla ja Kauppakadulla? Itse asiassa eniten tilaa joukkoliikenteelle olisi Oksasenkadulla. Jouhki lupaa pyöräilijöille hyvää: koska kaduista tulee kävelypainotteisia, pyöräilystäkin tulee nykyistä vapaampaa ja turvallisempaa. Mielestäni lisää pyöräkaistoja ei kannata rakentaa, koska omilla kaistoillaan vauhdilla kiitävät pyöräilijät ovat jalankulkijoille vaaraksi. Jalankulkijoiden lomassa ajellessaan pyöräilijä joutuu etenemään varoen. Olisi mielenkiintoista, jos Lappeenrantaan tulisi myös shared space -liikennealueita, joissa autoilijat varovat ja väistävät jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Kansalaistori kuntoon ja käyttöön Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki harmittelee, kun puheeksi tulee yleensä tyhjillään oleva ja muutenkin ränsistyneen oloinen Kansalaistori kaupungintalon edustalla. Nyt kun kaupungintalon ympäristöstä rakentuu komea yläkaupunki, Kansalaistorikin on syytä laittaa kuntoon pintoineen ja kalusteineen. Hän tietää, että kauppatori joutuu tulevaisuudessa nykyiseltä paikaltaan evakkoon siksi aikaa, kun sen alle rakennetaan maanalaista pysäköintilaitosta. Päätöksiä evakkopaikasta ei ole vielä tehty eikä torin lopullisesta sijainnistakaan, mutta keskustelua eri vaihtoehdoista käydään vilkkaasti. Jos tori siirrettäisiin toriparkin rakennusvaiheen ajaksi Kansalaistorille, eikö se voisi sinne jäädäkin? Jos minulta kysytään niin kyllä. Kansalaistorilla torikaupan toimintaympäristö muuttuisi niin suotuisaksi, että aukioloaikoja kannattaisi pidentää samoiksi kuin kauppakeskuksissakin ja toria voisi pyörittää kannattavasti seitsemän päivää viikossa. Jos arviot pitävät paikkansa, IsoKristiinassa käy vuosittain 5,6 miljoonaa asiakasta. Se tarkoittaa asiakasta päivässä ja 2000 asiakasta tunnissa, Jouhki laskee. Nykyisen torin paikka olisi Jouhkin mielestä sopiva liiketalolle tai hotellille. Alueen vetovoimaisuus on jo etenemässä, kun Energian tontti Snellmaninkadun varrella rakennetaan arkkitehtuurikilpailun näyttämällä mallilla ja Oksasenkadulle rakennetaan uusia asuinliiketaloja. Suuri osa kaupan uusista neliöistä sijoittuu keskikaupungin lisäksi kehän toiselle puolelle: Leiriin, Ratakadun varrelle, Reijolaan ja Harapaisiin. Vaikka ne ovatkin keskustan ulkokehällä, ne ovat silti kävelyetäisyydellä. Hengittävä ja sopivasti väljä Tämänhetkisestä ja ainakin viisi seuraavaa vuotta jatkuvasta vilkkaasta rakentamisesta huolimatta Lappeenrannan keskikaupungista tulee hengittävä ja sopivasti väljä. Erkki Jouhki muistuttaa, etteivät kaikki keskikaupungin rakentamattomat tontit ole alun perinkään tarkoitettu aukioiksi. Toivon, että Citykorttelin Marian aukiosta suunniteltaisiin aivan erityisen upea, kaupunkirakennustaiteellinen kokonaisuus. Tavoitteena on, että autoliikenne siirtyy vähitellen pois kirkon edustalta niin, että kirkko kohoaa omassa ympäristössään arvoiseensa asemaan. Rakenteilla oleva Paasikivenpuisto laajenee kirjaston aukiolle ja kulku kaupungin ytimestä Pohjolankadun ja Armilankadun kouluihin käy viheralueiden kautta. Kehitystä myös ulkokehällä Vaikka Lappeenrannan keskikaupungilla, kehän sisäpuolella, on tiivistämisen varaa, kaikille sinne mieliville kaupoille ei kuitenkaan löydy tilaa. Suuri osa kaupan uusista neliöistä sijoittuu keskikaupungin lisäksi kehän toiselle puolelle: Leiriin, Ratakadun varrelle, Reijolaan ja Harapaisiin. Vaikka ne ovatkin keskustan ulkokehällä, ne ovat silti kävelyetäisyydellä, kaupunginarkkitehti selittää. Hän arvioi, että parhaillaan Lappeenrannassa meneillään oleva yleiskaavojen laatimisprosessi on ehkä tällä hetkellä Suomen suurin kaavoitushanke: työn alla on osayleiskaavoja yhtäaikaisesti yli 200 neliökilometriä. Osayleiskaavoilla varaudutaan usean vuosikymmenen ylittävään ajanjaksoon. Mittava kaavoitustyö on Erkki Jouhkin mukaan välttämätöntä, jotta osayleiskaavat vastaisivat vaihekaavaa ja etenisivät sen kanssa rinta rinnan. Osayleiskaavoja odotetaan valtuustokäsittelyyn syksyn 2015 aikana. Niin vaihekaava kuin osayleiskaavoituskin perustuu väestöennusteisiin ja rajaliikenteen ennakoituun kasvuun. Rajaliikenteen kasvuennusteet edellyttävät kaupalle lisää neliöitä, ja kun työpaikat lisääntyvät kaupan kasvaessa, tarvitsemme myös uusia asuntoalueita. Taloudellisesti vaikeat ajat ovat jonkin verran hidastaneet kehitystä ja pidentäneet kaupan kasvun aikajännettä, mutta epäilemättä rajaliikenne joka tapauksessa moninkertaistuu nykyisestä ja ennusteiden mukainen väestönkasvu toteutuu vuosikymmenten kuluessa. Mervi Palonen Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

12 kaavoituskatsaus Raimo Suomela kaavoituskatsaus Näkymä yläkaupungilta Saimaalle. Maakuntakaava 15. Maakuntahallitus hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan ja maakuntavaltuusto Kaavaehdotus on ympäristö ministeriön vahvistettavana Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava koskee koko maakuntaa. Kaavan teemoina ovat kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Vaihekaava korvaa aluevarausten osalta Etelä-Karjalan maakuntakaavan, joka on vahvistettu Lisätietoja: Suunnittelu ja kehittäminen Maankäytön suunnittelu Vaihekaava Lappeenrannan kaupunki, kaavoituksen yhteystiedot Tekninen toimi / Kaavoitus Kaupungintalo, 3. kerros Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Lappeenranta Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Kaavoitusohjelma Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Puhelinvaihde: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Asiakaspalvelun aikavaraus on toivottavaa. Kaavoitusohjelma Yleiskaavat 1. Läntisen osa-alueen osayleiskaava Keskusta-alueen osayleiskaava Itäisen osa-alueen osayleiskaava Eteläisten alueiden osayleiskaava Korvenkylän taajaman osayleiskaava 2030 na vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merki tykseltään vähäisiä. Teknisen toimen kaavoitusosasto laati ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille Airikanpuisto 7. Satamatori 24. Korvasienenkatu 8. Linnoituksen alue 25. Hyrymäen teollisuusalue Eurositen tontti Teollisuustonttien laajennukset 9. Tyysterniemen koulun alue 10. Pallon päiväkodin alue 11. Neulasepänkatu Ainonkatu Keskussairaala-alue II-vaihe 7. Lpr:n pienvesistöjen rantaosayleis kaavoitus 15. Juvakankulma (kohteet esitetty kartalla) 1. Citykortteli 2. Koulukatu Pormestarinkortteli Paasikivenpuisto 4. Kaupunginteatterin tontti 5. Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen Lappeenrannan Energian tontti Karjalankulma 12 Kaavoituskatsaus lisäaineistoineen on julkaistu myös kaupungin verkkosivuilla Palvelut Kaavoitus Ajankohtaista kaavoituksesta. 6. Simolantien II-vaihe 6. Nuijamaantien osayleiskaava 2030 Asemakaavat ja asemakaavan muutokset Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitusohjelman Alakylän koulun tontti 16. Keskusta-alueen kerrostalokorotukset ja ullakoiden käyttö Yhdyskatu 10 Raastuvankatu 8 Ainonkatu Rakuunamäen kaavamuutokset Kruunuasunnot Muut yksittäiset kohteet 26. Vanha Viipurintien varsi 27. Eteläkadun varsi 28. Lauritsalan kirkkokortteli 29. Laihianranta 30. Vanha Myllytien varsi 31. Vaasan Oy Annukka Joutsenossa 32. Joutsenon kunnantalojen alue 33. EKOP Joutseno 34. Välitien kerrostalot KAAVOITUSOHJELMA Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki puh Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Osastosihteeri Marjo Luukkonen puh Kaavasuunnittelija Anni Hiltunen puh Kaavavalmistelija Raija Kivistö puh LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Tekninen toimi Kaavoitus / JL Kaavoitusarkkitehti Sanna Kokko puh Kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen puh Kaavavalmistelija Jouni Lahikainen puh Kaavasuunnittelija Tuula Vuorinen puh Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen puh Kaavavalmistelija Hanna-Maija Marttinen puh Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu Koulutoimelta vapautuvat alueet 19. Kuusimäen vanha alakoulu 39. Kaksoisraiteen asemakaavamuutokset 20. Kaislaranta 40. Yliopiston alue Ahosenmäki Ukonmäki 18. Huhtiniemen urheilualue Asevelikylän asuntoalueen laajennus 37. Vapaa-aikatoimelta vapautuvat alueet Asemakaava-arkkitehti Maarit Pimiä puh Tekla KH Asemakaavahankkeet/kohteet on esitetty oheisella kartalla, jossa kohteen numero osoittaa kaavahankkeen likimääräisen sijainnin. Kaavoitusohjelman kohteista on tehty tarkemmat hankekortit, jotka julkaistaan kaavoituksen nettisivuilla. Useissa edellä mainituissa hankkeissa laaditaan kiinteistönomistajan ja kaupungin välinen kaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen puh Raimo Suomela Eriasteinen kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskunnan kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoi- Lappeenranta Joutsenon keskustaajama Kaavoitusohjelma Asemakaavat ja asemakaavamuutokset 21. Mertaniemi 22. Rutolan VPK:n alue Näkymä Joutsenon keskustasta Konnunsuon ja kirkonkylän välisen maisema-alueen suuntaan. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

13 kaavoituskatsaus NÄKYMÄ AJANTASAKAAVASTA Ojala-Tuomelan II-alueelta. Kaavamääräykset kätevästi ajantasa-asemakaavasta NÄKYMÄ ILMAKUVASTA. Ilmakuvan päällä näkyy asemakaavan aluerajaukset ja kaavamerkinnät. OJALA-TUOMELA II-alueen pientalo tontit tulevat hakuun keväällä Alueella on noin 50 uutta tonttia, jotka merkitään maastoon ja niihin pääsee tutustumaan paikan päällä. Tonttien hausta löytyy lisätietoa kaupungin nettisivuilta Vapaat tontit. Asemakaava-arkkitehti Maarit Pimiä kannustaa tutustumaan Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla olevaan ajantasa-asemakaavaan ennen kuin esimerkiksi tekee lopullisen päätöksen kiinteistökaupasta.! Palvelut Kaavoitus Ajantasa-asemakaava Muun muassa tontin rakennusoikeus ja asuinkerrosten sallittu lukumäärä selviävät vähällä vaivalla ajantasaisesta nettisovelluksesta. Joissain tapauksissa niinkin pieni yksityiskohta kuin katonharjan suunta voi olla kirjoitettuna kaavamääräyksiin. Paikkatietopäällikkö Janne Villanen kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimesta kertoo, että ajantasa-asemakaavaan sisältyvä automaattipäivitys päivittää sovelluksen tiedot kerran viikossa. Vaikka ajantasa-sovellus tuntee kaavoitustilanteen osayleiskaavoista alkaen, kiinteistönomistajien ja tontin ostoa suunnittelevien kannalta oleellisia ovat juuri rakennusoikeuksiin ja muihin yksityiskohtiin kantaa ottavat asemakaavat. Maarit Pimiän mukaan asemakaavamuutoksia tulee lainvoimaiseksi muutama kuukaudessa, mutta maankäytönsuunnittelun yleisiä suuntaviivoja viitoittavat osayleiskaavat päivitetään vain noin kerran kymmenessä vuodessa tai sitäkin harvemmin. Parhaillaan tosin laaditaan koko Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavoja ja Joutsenon keskustaajaman osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna Pimiä kehottaa ajantasa-kaavan lisäksi selailemaan myös muita kaavoituksen nettisivuja. Vireillä olevat kaavat ja vapaat tontit löytää helposti omilta alasivuiltaan Palvelujen ja Kaavoituksen alta. Koko kaupungin kaavoitusta valottava kaavoituskatsaus julkaistaan vuosittain tammikuussa asukaslehdessä ja myös verkossa kaupungin kaavoituksen nettisivuilla. Kun kaavamuutoksen kuuleminen alkaa, asianosaisille ja naapureille postitetaan henkilökohtainen kirje, joka sisältää selvityksen laadittavasta asemakaavasta sekä kaavakartan muutoksista. Suurimmat kaavamuutokset esitellään yleensä asukastilaisuuksissa. Kuinkahan moni on katsellut taloaan yläilmoista käsin. Meillä Lappeenrannassa on varsin kattava ilmakuva-aineisto koko kaupungin alueelta. Janne Villanen Tietoja lähiympäristöstä Surffaillessaan ajantasa-asemakaavassa kannattaa kurkistaa oman tontin tai kiinnostavan kohteen lisäksi myös, mitä naapurustoon on suunniteltu. Janne Villanen osoittaa omakotitonttia, jonka vieressä on laajanoloinen rakentamaton maa-alue. Kaava kertoo, onko se näillä näkymin tarkoitus jättää metsiköksi, tuleeko siihen puisto tai peräti kauppakeskus. Tosin tilanne voi jonkun ajan kuluttua muuttua, koska asemakaavoja muutetaan tarpeen mukaan. Kohta Villanen vaihtaa alueen näkymäksi ilmakuvan. Kuinkahan moni on katsellut taloaan yläilmoista käsin. Meillä Lappeenrannassa on varsin kattava ilmakuva-aineisto koko kaupungin alueelta aina Ylämaata myöten. Laajat kuvaukset tehtiin viimeksi vuonna 2009, ja tuoreimmat kuvat taajama-alueilta ovat vuodelta Väljiä kaavamääräyksiä Maarit Pimiä arvioi, että Lappeenrannan asemakaavamääräykset ovat muuhun Suomeen verrattuna yleensä varsin väljiä erityisesti omakotitaloalueilla. Tiukkoja määräyksiä on vain harvakseltaan. Yleensä tontinomistajalla on paljon valinnan mahdollisuuksia rakentamisen toteuttamisen suhteen, ja samalla asuinalueella voi olla esimerkiksi erikorkuisia taloja. Jos tontti kuitenkin sijaitsee esimerkiksi rinteessä, sen kohdalle saattaa olla piirrettynä r-kirjain ja alleviivattu kakkonen, joka merkitsee sitä, että tontille on rakennettava rinteeseen suunniteltu, kaksikerroksinen talo. Valinnanvaraa jättävistä kaavamääräyksistä huolimatta Pimiä kehottaa tutustumaan asemakaavaan ennen talopaketin tilaamista. Monikerroksisia hirsilinnoja ei saa pystyttää ihan kaikille kaupunkimme tonteille. Silloin tällöin törmää kiinteistönostajiin, jotka eivät lainkaan selvitä asuinalueen tai edes havittelemansa tontin kaavoitustilannetta ennen kauppakirjojen tekemistä, asemakaava-arkkitehti ihmettelee. Lisäksi asemakaavaan liittyvillä rakentamistapaohjeilla on voitu ohjata alueen rakentamista ja toteuttamista. Maarit Pimiä ja Janne Villanen vakuuttavat, että Lappeenrannassa tietoa kaavoituksesta löytää helposti. Esimerkiksi ajantasa-nettisovellus otettiin käyttöön ensimmäisten joukossa. Nettisovelluksen tueksi yhteydenotto Asiakaspalvelukeskus Winkkiin tai suoraan kaavoitukseen on paikallaan, jos asia on monitahoinen ja edellyttää lisäselvityksiä. Neuvoja voi tarvita, jos esimerkiksi suunnittelee tontin jakoa, joka voi edellyttää asemakaavamuutosta useine käsittelyvaiheineen. Tonteilla, joilla rakennusoikeutta on valmiiksi jo riittävästi, selvitään pelkällä tonttijaolla, jonka tekee kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimi. Tonttien jakaminen on kaupungin kehityksen kannalta suotavaa, koska samallahan saamme kaupunkirakennettakin tiivistettyä, Pimiä perustelee. Mervi Palonen 14

14 Turvallisuuskyselyn vastauksia puntaroidaan yhteistyöryhmissä kaupunki tiedottaa Avoimena internetkyselynä loka marraskuussa 2013 toteutettuun Lappeenrannan turvallisuuskyselyyn vastasi 994 kaupunkilaista. Noin 90 prosenttia vastaajista pitää Lappeenrantaa hyvin turvallisena asuinkaupunkina. Eniten heitä huolestuttaa liikenneturvallisuus, ja osa vastaajista katsoo, että katuturvallisuus on heikentynyt jonkin verran. Kaupungin turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen kertoo, että opinnäytetyönä analysoituja tuloksia käydään nyt läpi yhteistyöryhmissä ja toimenpiteitä ongelmakohtien ratkaisemiseksi suunnitellaan. Vaikka keskeisin tulos olikin, että Lappeenranta koetaan hyvin turvalliseksi asuinpaikaksi, tulosten analysointivaiheessa huomiota kiinnitetään juuri ongelmakohtiin. Liikenneturvallisuusasioista saim me erittäin paljon palautetta. Pahimmat ongelmakohdat löytyivät Lepolan, Alakylän ja Harapaisten alueelta. Palaute koski kautta linjan lähinnä katuympäristöä, kuten liikennevaloja, suojateiden paikkoja, liikennemerkkejä ja katuleveyksiä. Parannusta toivottiin myös yleiseen liikennekäyttäytymiseen. Turvallisuuspäällikkö lupaa, että kaikki esille nousseet liikenteen ongelmakohdat käydään läpi kaupungin teknisessä toimessa ja arvioidaan, millaisilla toimenpiteillä vaaratilanteita voitaisiin vähentää. Paras ratkaisu ei välttämättä ole sellainen, jossa kaikille liikennemuodoille on omat kaistansa. Itse asiassa kaikki ajavat hiljempaa ja varovaisemmin, jos seassa on muunlaisiakin liikkujia. Esimerkiksi jos mopoilijat ajavat autojen seassa, autoilijat joutuvat hillitsemään kaasujalkaansa ja vaaratilanteita syntyy tavallista vähemmän. Moni vastaaja nosti esille Valtakadun ja Suonionkadun tasa-arvoisen risteyksen ja piti sitä vaarallisena. Tilastot kertovat kuitenkin, että vaikka se vaikuttaa vaaralliselta, pahoja kolareita ei ole sattunut, koska kaikki varovat kaikkia, Meuronen puntaroi. Kyselyn toteuttamisen jälkeen liikenneturvallisuutta on jo parannettu huomattavasti Lappeenrannan keskustassa. Liikenteen sujuvuutta on edistetty muun muassa Koulukadun, Snellmaninkadun ja Taipalsaarentien risteyksen liikenneympyrällä. Yhteisöllisyys edistää turvallisuutta Turvallisuuskysely nosti esille, että eri asuinalueiden turvallisuudessa on suuriakin eroja. Ongelmia oli erityisesti alueilla, joilla yhteisöllisyyden koettiin jostain syystä, esimerkiksi huumeiden ja alkoholin käytön seurauksena, häiriintyneen. Ari-Pekka Meurosen silmään pisti vastauksissa se, että katukuvaan toivottiin nykyistä enemmän poliisin valvontaa ja näkyvyyttä. Poliisi sai vastauksista vinkkejä, mihin partiotoimintaa pitäisi suunnata. Samalla esiin nostettuja alueita verrataan rikostilastoihin, Meuronen kertoo. Hän painottaa kuitenkin, ettei turvallisuus parane yksinomaan poliisipartiointia lisäämällä ja arvelee, että jo resurssipulakin tulisi tällä tiellä vastaan. Turvallisuuden kannalta oleellisinta on asuinalueiden yhteisöllisyyden lisääminen. Yhteisöllisyydellä luodaan hyvinvointia ja hyvinvoinnilla turvallisuutta. Hyvinvointia taas edistetään ennen kaikkea eri sukupolvien välisellä vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä, johon myös lapsia ja nuoria kannustetaan osallistumaan, Meuronen tiivistää ja nostaa esimerkiksi palkitut Liikkuva koulu -hankkeen ja asukastoiminnan. Sopivan kokoinen ja yhteisöllinen kaupunki Turvallisuuskyselyn vastauksista voi tulkita, että Lappeenranta on sopivan kokoinen ja yhteisöllinen kaupunki. Moni kantaa kuitenkin huolta terveyspalveluista ja perusopetuksesta, joiden pelättiin heikkenevän. Kyselyyn vastanneet eivät olleet huolissaan rasismista. Moni oli havainnut huutelua ja uhkailua, joita ei pidä vähätellä, mutta todella vakavia ongelmia ei noussut esille. Tosin vastaajat olivat aikuisia, joten esimerkiksi mahdollinen koulukiusaaminen jäi kyselyssä vähälle huomiolle. Venäläisistä matkailijoista ei turvallisuuskyselyn perusteella tunnu olevan suuremmin haittaa lappeenrantalaisille. Moni ulkopuolinen luulee, että esimerkiksi venäläiset autoilijat aiheuttavat liikenteessämme ongelmia ja rajan läheisyys lisää rikollisuutta. Poliisin tilastot eivät kuitenkaan tue näitä luuloja. Turistithan itse asiassa ajavat varovasti, koska eivät tunne liikennejärjestelyjämme paikallisten tapaan, Ari-Pekka Meuronen huomauttaa. Itse hän on vastaajien kanssa samaa mieltä: Inhimillisen kokoisessa kaupungissamme ihmiset tuntevat toisiaan ja yhteisöllisyys on luonnollista. Mervi Palonen Turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen. Mervi Palonen Mauri Backman Lappeenrannan kaupungin avustusten hakeminen muuttuu sähköiseksi vuoden 2015 alussa Kaupunki myöntää vuosittain harkinnanvaraisia avustuksia eri toimialoilla toimiville järjestöille, yhdistyksille ja ryhmille. Tukea ei myönnetä yksityishenkilöille. Vuodesta 2015 lähtien avustusten hakukäytäntö muuttuu siten, että liikunta- ja nuorisojärjestöjen, sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä kulttuuri- ja muiden järjestöjen avustushakemukset jätetään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Myöhästyneitä ja puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Avustusta haetaan sähköisellä lomakkeella, joka tallentuu automaattisesti Lappeenrannan kaupungin verkkoasiointiportaaliin. Vuoden 2016 alusta kaikkien avustusten hakeminen siirtyy sähköiseksi. Vuoden 2015 avustushakemuksen voi vielä tehdä perinteisellä hakulomakkeella, jonka voi tulostaa nettisivulta tai hakea Asiakaspalvelukeskus Winkistä, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta. Perinteinen hakemuslomake palautetaan Winkkiin. Haettavissa olevat avustukset Kulttuurilautakunnan ja avustustoimikunnan myöntämät avustukset Kulttuurilautakunta ja avustustoimikunta myöntävät harkinnanvaraisia avustuksia kulttuurin tukemiseen tai muuhun toimintaan, jota ei selkeästi voida sijoittaa jonkun kaupungin muun toimialan alaisuuteen. Yleisavustusten lisäksi myönnetään kohdeavustuksia muun muassa ohjaustoimintaan sekä esimerkiksi kertaluonteisiin tapahtumiin tai pieniin hankintoihin. Avustettavilta hankkeilta edellytetään omarahoitusosuutta. Jälkikäteen saapuneita kohdeavustuksia ei käsitellä, ja jos kohdeavustuskohteen lopulliset tulot ovat menoja suuremmat, niin maksettavasta avustuksesta vähennetään ylittävä osuus. Yksittäisten taiteilijoiden toimintaa ei avustusmäärärahojen niukkuudesta johtuen voida tukea vuodesta 2015 lähtien. Lappeenrannan kaupungin ja Lempi Tammilehdon rahaston opintostipendit eivät ole haettavina vuosina 2015 ja Lisätietoja antavat kansliasihteeri Marja Anttila, puh ja kulttuurikoordinaattori Helena Hokkanen, puh Nuoriso- ja liikuntatoimen avustukset Nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää nuoriso- ja liikuntajärjestöjen yleis- ja kohdeavustuksista sekä liikuntapaikkojen kunnossapitoavustuksista. Lisätietoja antavat nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh ja liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman, puh Lisätiedot liikuntapaikkojen kunnossa pitoavustuksista: kunnossapitopäällikkö Juha Rojo, puh Sosiaali- ja terveysjärjestöavustukset Sosiaali- ja terveystoimikunta päättää avustusten myöntämisestä maaliskuussa Yleisavustus (niin sanottu yhteistoiminta-avustus) myönnetään järjestölle, yhdistykselle ja/tai säätiölle, jolla on yhteistoimintasopimus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja/tai kaupungin kanssa tai joiden palvelut täydentävät merkittävästi Eksoten ja/tai kaupungin palveluita. Harkinnanvaraista kohdeavustusta (entinen järjestöavustus) voi hakea toimintaan, joka tukee Lappeenrannan kaupungin hyvinvointiohjelman toimenpidekokonaisuuden ikäihmiset aktiivisina toimijoina toteutumista tai toimintaan, joka tukee työllisyyttä ja/tai ehkäisee syrjäytymistä. Hakijalle on eduksi, jos toiminta Lappeenrannan kaupungin alueella täydentää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) palveluja. Toimikunta käsittelee vain hakemukset, jotka kohdentuvat edellä mainittuihin toimintoihin. Toimikunta ei myönnä avustuksia järjestöjen perustehtäviin kuten kokouksiin tai tutustumismatkoihin. Kohdeavustuksiin on käytettävissä noin euroa. Lisätietoja antaa hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh ja kansliasihteeri Marja Anttila, puh Lisätietoa antavien henkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa Avustushakemus verkossa Lappeenrannan kaupungin sähköiset asiointipalvelut ovat osoitteessa Tarkempi ohjeistus hakemuksen täyttämiseen on kaupungin pääsivulla. Sähköisen hakemuksen täyttäjällä on oltava omat henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset palveluun kirjautumista varten, ja hänen tulee hyväksyä palvelun käyttöehdot kirjautumisen yhteydessä. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

15 koulunuorisotyö Perinteinen nuorisotyö kohdentuu yleensä vain nuorisotiloilla käyviin nuoriin. Kouluilla tavoitamme koko ikäluokan. Marjo Pajari Maiju Aholaakko (vasemmalla) ja Riitta Autiomäki. Nuoriso-ohjaaja on läsnä koulussa ja vapaa-ajalla Lauritsala-talo on toiminut pitkään nuorten nuokkarina Lauritsalassa. Nuorisotyö on vähitellen siirtymässä yhä enemmän nuorisotalolta myös kouluille. Koulunuorisotyön tarkoitus on, että nuoriso-ohjaajat ovat läsnä nuorten arjessa kouluajallakin. Toki aiemmin hyväksi havaitut nuorisotyön muodot, kuten nuorisotalo- ja pienryhmätoiminta, ovat edelleen voimissaan. Koulunuorisotyöllä tarkoitetaan sitä, että nuoriso-ohjaaja kuuluu koulun henkilökuntaan ja hän viettää osan työajastaan koululla. Siellä hän parhaiten tavoittaa kaikki alueen nuoret. Nuoriso-ohjaajat Riitta Autiomäki ja Maiju Aholaakko työskentelevät vuoroin Lauritsala-talon nuorisotiloissa ja vuoroin Lauritsalan kouluilla. Perinteinen nuorisotyö kohdentuu yleensä vain nuorisotiloilla käyviin nuoriin. Kouluilla tavoitamme koko ikäluokan, Autiomäki ja Aholaakko tiivistävät. Yhteistyötä rinnakkain Voisi kuvitella, että nuoriso-ohjaajien letkeä suhtautuminen nuoriin ja koulumaailman hieman jäykempi ote voisivat aiheuttaa ristiriitoja yhteistyötilanteissa. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan Lauritsalassa. Keinot ovat erilaiset kouluilla ja nuorisotyössä, mutta meillä on aina ollut samat tavoitteet. Koulurakennus on yhteinen fyysinen ympäristömme niin nuorten kuin opettajienkin kanssa. Emme mene koululle vain kyläilemään, vaan kuulumme joukkoon. Koulun yhteysopettajat ovat vasta hiljattain aloittaneet tehtävissään, kuten me koulunuoriso-ohjaajatkin, joten tilanne on otollinen uusien käytäntöjen kehittämiselle. Vakiintuneita toimintamallejahan ei vielä ole syntynyt, Riitta Autiomäki selittää. Pontuksen ja Lauritsalan uusien koulurakennusten tilasuunnittelussa pyritään ottamaan huomioon monikäyttöisyys. Nuorisotalotoimintakin on mahdollista siirtää tulevien koulujen tiloihin. Vaikka tilojen yhdistämisellä haettaisiinkin ensisijaisesti taloudellisia säästöjä, uskon, että suunta on muutenkin oikea. Kumpaankin kouluun on suunniteltu aulatiloja, jotka koulupäivänä toimisivat yhteisopetustiloina. Etenkään Pontuksen koululla ei ole luokkia perinteiseen tapaan. Jos ne sisustetaan siten, että oppilaiden on hyvä olla tiloissa päivällä, niin miksei heidän olisi hyvä oleskella siellä myös iltaisin, Autiomäki ja Aholaakko pohtivat. Nuoret eivät vaadi mahdottomia Koulunuorisotyötä ei ole ryhdytty kehittämään valmiiden mallien pohjalta, vaan toiminnan lähtökohtana ovat Lauritsalan nuorten tarpeet; nuorten ideoita kuunnellaan. Riitta Autiomäki ja Maiju Aholaakko kertovat teettäneensä alueen koululaisille vastikään kyselyn, jossa kysyttiin koululaisilta, minkälaisia toiveita heillä on uusista tiloista ja hankinnoista. Vastaukset olivat aikuisen silmin jopa yllättävän konservatiivisia, vaikka mahdollisuudet olisivat olleet rajattomat. Toivottiin muun muassa tussitauluja. Osa toivoi pulpetteja ja perusopetusta, Aholaakko summaa. Jos luokassa on ollut tussitaulu, johon ei ole saanut piirtää, niin onhan se iso juttu, jos uudessa koulussa olisikin taulu, johon saa piirtää, Autiomäki jatkaa. Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, nuorten vastauksissa nousivat esiin toiveet kaikenlaisesta liikunnallisesta toiminnasta. Nuoriso-ohjaajille tämä ei tullut yllätyksenä, sillä nuoret todella kaipaavat lisää liikuntamahdollisuuksia ilman kovia tavoitteita ja kalliita jäsenmaksuja. Höntsäpelaamista ei ole mahdollista tehdä enää juuri missään. Nuoret valittavat usein, että ei voi harrastaa, jos ei kuulu johonkin seuraan, jonka tavoitteena on vähintäänkin Suomen mestaruus. Ja onhan se aika mahdotonta, jos sopivia tiloja ei löydy. Nuorisotoimella voisikin olla vuoroja koulujen liikuntasaleissa, Autiomäki toteaa. Marjo Pajari PÄIVÄHOITO Lapsen päivähoitoaikaa seurataan Läsnä-älypuhelinsovelluksella Lappeenrannan päivähoitopaikoissa on uudistettu toimintaa ottamalla käyttöön Päivähoidon Lifecare Läsnä-niminen sovellus. Kyseessä on älypuhelinsovellus, jolla voidaan seurata lapsen tarkkaa hoitoaikaa päiväkodissa. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkin mukaan uusi sovellus on otettu käyttöön kaupungin omissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Ostopalvelupäiväkoteihin se tulee vuoden 2015 alkupuolella. Läsnä-sovellus toimii yksinkertaisesti. Kun lapsi tuodaan päivähoitoon, hänet klikataan puhelimen sovelluksella sisään saapuneeksi ja sitten päivän päättyessä ulos kotiin lähteneeksi. Läsnäolojen kirjaaminen tapahtuu käytännössä samalla tavalla kuin kellokortti, ja siitä nähdään tarkat ajat. Näin pystytään myös määrittelemään vanhemmille laskutuksen oikeellisuus, Virkki selittää. Läsnän avulla saadaan ajantasainen tilannekuva päivähoidossa olevista lapsista ja näin on helpompi sijoittaa uusia lapsia hoitopaikkoihin ja vastaavasti henkilökuntaa ryhmiin. Läsnän käyttöönotolla varaudutaan myös suunnitteilla olevaan päivähoidon maksulain muutokseen, jonka mukaan päivähoitolaskuun tulisi vaikuttamaan käytettyjen hoitotuntien määrä kuukaudessa. Aiemmin perhepäivähoitajat ovat toimittaneet tiedot lasten läsnäoloista ja omasta työajastaan paperisena, joista ne on tallennettu järjestelmään. Nyt tältä välivaiheelta vältytään. Lasten läsnäolot sekä perhepäivähoitajan päivittäinen työaika kirjautuvat ajantasaisesti puhelimen välityksellä. Läsnään tulee valokuva jokaisesta lapsesta, joten koko henkilökunta pystyy tunnistamaan uudetkin lapset. Näin turvallisuus lisääntyy. Uusi käytäntö helpottaa henkilökunnan työtä, eikä perheiden kanssa tule epäselvyyksiä lapsen hoitoajoista, Virkki summaa. Jussi Perälä 16

16 kirjasto Rohkeasti kokeilemaan e-kirjaa Etelä-Karjalan Heili-kirjastojen e-kirjo jen tarjonta on alkanut hiljalleen tavoittaa aktiivisia lainaajia. Yksi heistä on lappeenrantalainen Anu Kaipainen, joka lainaa kirjoja ensisijaisesti sähköisenä, jos vain kyseiset teokset ovat siinä muodossa saatavilla. Kaikki vain rohkeasti kokeilemaan e-kirjoja, Anu Kaipainen kannustaa. Tämä alkoi suunnilleen noin neljä vuotta sitten, jolloin sain joululahjaksi toivomani lukulaitteen. Olin jo silloin tosi innostunut sähköisistä kirjoista, mutta kaunokirjallisuuden saanti sellaisenaan kirjastoista oli todella vähäistä. Opiskelin tuolloin toista ammattiani ja sähköisessä valikoimassa oli kuitenkin joitain hyviä oppikirjoja, Kaipainen kertoo. E-kirjat tukevat kestävää kehitystä Anu Kaipainen näkee e-kirjat kestävää kehitystä tukevina. Ne ovat todella ekologisia ja käteviä, sillä niiden tuotannossa säästyy luonnonvaroja, koska ei tarvita paperimassaa. Myös autolla kirjastoon kulkeminen vähenee. Kaipainen uskoo e-kirjojen kehittyvän koko ajan ja ehkä mahdollisesti päihittävän perinteiset kirjat joskus tulevaisuudessa. Varsinkin tulevat sukupolvet saattavat suunnata katseensa enemmän sähköisen median suuntaan. Kirjasto antaa tarvittaessa opastusta lainaamiseen. Kysynnän lisääntymisen myötä valikoimakin kasvaisi. Tarvitaan vain sopiva laite lukemiseen ja pientä tietoteknistä osaamista. Erityisen paljon Anu Kaipainen toivoisi peruskoulun sähköisten oppikirjojen yleistymistä, sillä joka vuosi oppilaalle on hankittava kalliita kirjoja, jotka sitten loppuun käytettynä heitetään pois. Sähköisessä muodossa niiden päivittäminen ja uudistaminen sujuisi paljon helpommin ja kätevämmin. Kaikki vaan rohkeasti kokeilemaan e-kirjoja, sillä kirjastoista niiden lainaaminen on yksinkertaista. Kirjasto antaa tarvittaessa opastusta lainaamiseen. Kysynnän lisääntymisen myötä valikoimakin kasvaisi. Tarvitaan vain sopiva laite lukemiseen ja pientä tietoteknistä osaamista, Kaipainen kehottaa. Kaipainen toivoisi, että hänen lempikirjailijoihinsa kuuluvan Laila Hirvisaaren kirjojakin tuotettaisiin sähköisinä. Ne ovat paksuja ja tilaa vieviä, mutta viihdyttäviä romaaneja. Yhdessä pienessä laitteessa niiden lukeminen olisi mukavampaa. Säästää hyllytilaa eikä paina laukussa Etelä-Karjalan Heili-kirjastoissa on lainattavissa kaikkiaan 370 e-kirjaa. Toistaiseksi tarjolla on etupäässä tieto kirjallisuutta, mutta sähköisesti tuotettu kotimainen kaunokirjallisuus sekä nuorten- ja lastenkirjat tekevät myös pikku hiljaa tuloaan. Lappeenrannan maakuntakirjaston palvelujohtaja Leena Priha pitää e-kirjoja tulevaisuuden kirjastopalveluina. Niiden lainaus ja palautus on helppoa ja yksinkertaista, kun oppii niksit. E-kirjaa ei tarvitse lähteä lainaamaan kirjastosta, vaan sen voi ladata kotisohvalla suoraan kotilaitteelleen. Eikä se paina laukussa, Priha hymyilee. Hän laskee, että sähköinen kirja on vain hiukan painettua kirjaa halvempi, mutta säästää sitäkin enemmän hyllytilaa. Poistamme kirjaston perinteisistä hyllyistä jatkuvasti vanhaa tai vanhentunutta aineistoa, jotta saisimme uutuudet mahtumaan joukkoon. Lainaus Heili-kirjastojen nettisivujen välityksellä E-kirjoja lainataan Heili-kirjastojen internet-sivujen etusivulla olevan Ellibs-sähköiset kirjat -linkin kautta. Linkistä kirjaudutaan palveluun kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjavalikoima on teosten nimien mukaan aakkosjärjestyksessä, ja kirjat näkyvät siellä kansikuviensa sekä kansitekstiensä kanssa. Jokaisen teoksen kohdalla on linkki, jossa lukee Lainaa. Laina-ajaksi voi valita yhden päivän tai 14 päivää. Laina-ajan päätyttyä lukemista ei voi enää jatkaa. Jos kirja on kesken, lainaus on tehtävä uudestaan. Kirjat voi toki palauttaa ennen laina-ajan päättymistäkin. Palautuslinkki löytyy kirjanluku-ohjelman tietoja -kohdasta. E-kirjojen luku vaatii Adobe Reader -ohjelman, ipadissa tulisi olla Bluefire Reader. Kirjaston internet-sivuilta E-kirjan lainaus onnistuu myös kotisohvalta osoitteesta löytyvät tarvittavat ohjeet tavallisimmille laitteille. Lappeenrannan maakuntakirjasto järjestää tiloissaan myös henkilökohtaista opastusta e-kirjojen lainaamisesta. Opastukseen voi varata ajan kirjaston tietopalvelusta. Kirjaston internet-sivuille on tehty listaukset lainatuimmista ja varatuimmista teoksista, joissa näkyvät sekä painetut että e-kirjat. Sivuttain tabletin näytöltä E-kirjojen lukemisessa suositaan tabletteja, koska yksi sivu mahtuu kokonaisuudessaan sen näyttöön. Älypuhelimessa lukemista hiertää pieni näyttö ja jatkuva sivun vierittäminen eteenpäin. Kirjan tekstiä voi halutessaan suurentaa, mikä auttaa huonosti näkeviä lukijoita. Lappeenrannan maakuntakirjastossa e-kirjoja on ollut saatavilla kymmenen vuotta. Aluksi tarjolla oli lähinnä kurssi-, ATK- ja tietokirjallisuutta eikä niitäkään montaa suomeksi. Vuoden 2014 aikana lainoja tehtiin Heili-kirjastoista yhteensä noin 600, mikä on puolet enemmän kuin aiempina vuosina. E-kirjat ovat kaikkien Heili-kimppaan kuuluvien kirjastojen yhteisiä. Yhtä hankittua kappaletta voi lukea vain yksi asiakas kerrallaan. Vaikka e-kirjat eivät ole vielä lähellekään yhtä suosittuja kuin painetut, Priha kuitenkin uskoo niiden joskus tulevaisuudessa päihittävän perinteiset kirjat myös kirjastoissa. Yhdysvalloissa on jo olemassa yksi kirjasto, jossa kaikki valikoima on sähköisessä muodossa. Jussi Perälä! Jussi Perätä Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

17 IN ENGLISH Tourist Info s Alla Niemi (left) and Tuula Paakkonen, Head of marketing and customer service Mirka Rahman (behind center) and Customer Service Winkki team Riitta Pöllänen (third on the left), Pirkkoliisa Kanerva (second on the right) and customer service coordinator Minna Luotela at your service. Friendly, Mikko Nikkinen factual, face-to- face service People are always interested in meeting other people. This is how the head of marketing and customer service Mirka Rahman sums up the basis of customer service. Although she knows that electronic services save time and steps, meeting someone face-to-face is natural for humans. The customer service reform of the City of Lappeenranta, which was initiated in 2014 and will continue in 2015, involves the move in early May of the Tourist Info in Valtakatu to the IsoKristiina shopping centre. In addition, the tourist information services will be integrated into the services offered by the customer service centre Winkki at the City Hall. From the beginning of 2015, tickets to the theatre and the concerts of the City Orchestra can also be purchased from Winkki. Besides practicalities, the ongoing reform will transform the very nature of the city s customer service: the idea is to offer both locals and tourists an even bigger piece of the Lappeenranta experience. Serving locals and tourists alike Born and bred in Lappeenranta, Mirka Rahman went to study in the US after graduating from upper secondary school, and worked in customer service in various places before returning home. Now she wants to open the doors to fresh ideas. Today, services can no longer be targeted at limited customer groups. Winkki will continue to focus on services intended for locals, and the Tourist Info on tourist services, but both of them will be able to provide both kinds. We have a wide range of customers in our international city. We cannot aim our services at a single group of people we must cater for everyone. By helping one person, we can also help someone else, Rahman explains. People come to people In reforming customer service with her team, Rahman s guiding principle has been that people are always interested in meeting other people. For example, foreign students and residents with a foreign background who have settled in Lappeenranta draw people here from their native countries. Residents with a foreign background and foreign students often visit the Tourist Info to obtain information on the city and our services. Foreigners who live here also invite their compatriots here. In other words, by providing great service for those who are already here, we can spread Lappeenranta s reputation as a superb destination." Customer service to be revamped At the beginning of 2015, the Tourist Info will become part of the city s customer service team, and on 7 May 2015, it will move from Valtakatu to the modernised IsoKristiina shopping centre. A new theatre will open its doors at IsoKristiina in January After the By providing great service for those who are already here, we can spread Lappeenranta s reputation as a superb destination. opening, tickets will be available from the customer service centre Winkki at the City Hall, from the Tourist Info, from the theatre before performances, and also from a mobile sales trolley in the corridors of the shopping centre. Tickets to the indoor swimming pools and reservations for the sports centre facilities will continue to be handled by the respective customer service points. To improve the service, the swimming pools and the sports centre have introduced smart cards and an electronic reservation system for facilities. Higher profile for a more active urban life Raising the profile of Lappeenranta s upper town in the surroundings of the City Hall will change the urban experience fundamentally. With the expansion of the IsoKristiina shopping centre, a wide range of services will be available indoors, allowing people to wander around and enjoy the urban ambience. City architect Erkki Jouhki expects that owners of the properties in the Citykortteli block will also link their business premises, in order to create a similar shopping gallery. The City Hall, IsoKristiina with its theatre and passageways extending all the way to the Hotel Lappee, the centre to be built on a plot by the City Hall, and the popular Galleria shopping centre will form the heart of the upper town. Natural altitude differences alone contribute to the area s high profile: the street of Valtakatu lies six metres and Koulukatu 10 metres below it. The upper town s landmark will be the new theatre s tower, which will be visible far away on Lake Saimaa. The revamped Citykortteli will draw strength from the crowds walking along the streets of Valtakatu and Kauppakatu. People also pass through Citykortteli on their way from the upper town to the Fortress, the harbour and Myllysaari. Since the centre of Lappeenranta is being developed in favour of pedestrians and cyclists, cars in the near future will be directed to streets around the centre: Koulukatu, Lappeenkatu and 18 Taipalsaarentie. Driving through the centre will probably not be necessary, except for service vehicles and access to properties, since the underground car parks have ample space. Buses to drive in the upper or lower town? The city s traffic planners have weighed up many alternative routes for buses. Should buses drive along their current route of Koulukatu, which is some 10 metres below the upper town s services for example, the theatre, the customer service centre Winkki at the City Hall, and the Tourist Info to be opened at IsoKristiina this year? Jouhki ponders. What if buses would also drive in the upper town, such as along the streets of Lappeenkatu and Kauppakatu? Actually, Oksasenkatu would have the most space for public transport. Jouhki has good news for cyclists: since streets will be pedestrian-oriented, cycling will also be freer and safer than today. I don t think we should build more cycle lanes, as cyclists racing in their own lanes are a danger to pedestrians. When cyclists ride among pedestrians, they are forced to slow down. It would be interesting if we could also introduce shared spaces in Lappeenranta, where cars look out for and give way to pedestrians and cyclists. Enough air and space Despite active construction, which is already under way and will continue for the next five years, the centre of Lappeenranta will preserve its feeling of air and space. Jouhki hopes that Maria Square in Citykortteli will become a magnificent example of urban architecture. The idea is gradually to move traffic away from the front of the church, so that the church will have an environment that is worthy of it. The view from The Church of Lappee towards The Water Tower. The park of Paasikivenpuisto is being extended to the library square, and access from the heart of the city to the schools in Pohjolankatu and Armilankatu will be via green spaces. Development outside the centre Although the immediate core of the city can be made more compact, there is no room for all the shops that would like to move there. Most of the new space for retail trade will be located outside the centre: along Ratakatu, as well as in Leiri, Reijola and Harapainen. These areas are a little further away, but still within walking distance, says the city architect. Raimo Suomela

18 Lappeenranta Spring Events 2015 See the full range of events at and tapahtumat.ekarjala.fi/en Changes are possible. The Lappeenranta City Orchestra SUA YLI KAIKEN, You above all City Orchestra Concert Thursday Lappeenranta Hall, City Hall at 19 Cello concerto REININ VARRELTA, By the River Rhein Thursday 5.2. Lauritsala Church at 19 Violin Concerto SAIMAA SINFONIETTA A Joint cooperation with Mikkeli City Orchestra Thursday Karelia Hall, Imatra at 19 ENKELIN KOSKETUS, Touched by an Angel Thursday 5.3. The Church of Lappee at 19 Sibelius concert BAROKKIPÄÄOMA, Baroque Concert Thursday Sammonlahti Church at 19 SAIMAA SINFONIETTA Thursday Lappeenranta Hall at 19 PÄÄSIÄISKONSERTTI, Easter Concert Wednesday 1.4. The Church of Lappee at 19 Program: C. Ph. E. Bach, Nordgren and Pergolesi ALTISTIEN AIKAA, The Time of the Exposed Concert Friday Lappeenranta Hall at 19 Program: J.S.Bach, Hoffmeister and Mozart SAIMAA SINFONIETTA A Joint cooperation with Mikkeli City Orchestra Wednesday Lappeenranta Hall at 19 Program: Rossini, Nielsen, Schubert WAPPUKONSERTTI, May Day Concert A joint cooperation with Dragoon Band Friday 1.5. Lappeenranta Hall at 14 Hungarian adventure NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI, Concert for the Young Musicians Wednesday Lappeenranta-Hall at 19 Metkuillaan Children s Metkuillaan choir concert on Tuesday at 18 in the Lappeenranta Sports Centre Urheilutalo Ticket sale: Culture and Event Center KEHRUUHUONE opens its doors at the Fortress Kehruu Club Event at Kehruuhuone Fashion by Day Vernal Carnival in the center of the city Saturday Fashion by Day is a vernal day of fashion. The event will spread through the city center and its stores and streets. On Saturday some of the stores are open till 18. Event is arranged for 7th time. More information: Lappeenrannan City Center LAKES, Exhibitions and Events at the Museums EVENTS 6.2. Museum Friday Free entrance in South Karelia Museum and South Karelia Art Museum. Opening hours: Museum Friday South Karelia Art Museum and South Karelia museum permanent exhibition. Opening hours: Friday Opening of the exhibition Five rooms in South Karelia Art Museum Shrovetide in The Fortress of Lappeenranta Sunday 1.3. Auction of the exhibition The 80 s photographies Easter event in The Fortress of Lappeenranta , ja , Easter in Wolkoff House Museum Saturday Barefoot: 10 lives in the Karelian Isthmus, opening of the exhibition Night of the Museum EXHIBITIONS South Karelia Museum Kristiinankatu 15, Tue Sun The 80 s Exhibition presents the phenomena of the 1980 s by the photographies of Sari Poijärvi. South Karelia Art Museum Kristiinankatu 8 10, Tue Sun Different Styles - Dialogues in Time and Space Exhibition of the South Karelia Art Museum s collections Five rooms Maija Helasvuo, Helinä Hukkataival, Johanna Ilvessalo, Anni Rapinoja, Anne Tompuri and Annu Vertanen Artists of the exhibition combine with many years of co-operation, open-minded, unordinary use of materials and means of expressions. South Karelia Museum and South Karelia Art Museum Barefoot: 10 Lives in the Karelian Isthmus The exhibition displays various perspectives of the Karelian Isthmus. Free entrance to the South Karelian Museum s permanent exhibition while Barefoot is being constructed. Open Tue Sun South Karelia Art Museum and the temporary exhibition s stage will be closed due to exchange. Wolkoff House Museum Kauppakatu 26 Closed Open March May Sat Sun Guided tours in Finnish every hour. Events at the Library Linnoituksen Pääsiäinen Easter event in The Fortress of Lappeenranta. 80 s. Photo: Tuomas Nokelainen FOR ADULTS Individual Events Monday Guest writer Estonian Tõnu Õnnepalu. Co-operated with Tuglas society in The Main Library s Music Hall. Tuesday Evening of Katalonian poems, poetry guest Joan Duran. Co-operated with the Finland-Spain-society. Main Library s Music Hall. Ongoing Events Language Cafe every other Tuesday at The Main Library s downstairs lounge. (13.1., 27.1., 10.2., 24.2., 10.3., ja 14.4., 28.4., 12.5.) Language Cafe. Photo: Thomas van den Werff. FOR CHILDREN Ongoing Events Times of the children s story times and the movies will be announced on the website: Program of the Lappeenranta City Theatre in Spring 2015 The Most International Theatre in Finland Fjodor Dostojevski Avtandil Varsimashvili dostojevski.fi Premiere Worldwide well-known Georgian director Avtandil Varsimashvili will direct his Dostojevski performance based on the Dostoevsky s novel Gentle Creature Lempeä luonne. Tickets: 20 Event number: Performances at the Veeran kammari: MARCH Thu Thu Wed Thu Wed APRIL Wed Thu Wed Thu Fri Sat MAY Sat Fri Konstantin Steshik Short-term Premiere Only 8 performances in Jukola-sali! At the moment Semjon Aleksandrovski is the most sensational young director in Russia. He will bring the consept originally created to Minsk Theatre Festival to Lappeenranta. Short-term will be Lappeenranta City Theatre s last production and performance in the old theatre building. Direction Semjon Aleksandrovski. Tickets: 20 Event number: Polish Pieces Introdans, Photo: Hans Gerritsen Ballet Gala Lappeenranta Ballet Gala continues its high class repertoire with its June 12 13, 2015 event at the City Theater. World famous Dutch Introdans is the main performer with two performances including a new program by famous choreographer Cayetano Soto called Maraschino Cherries. There will pearls of the classical ballet as well. Get your tickets early at the Theater or Winkki. Ticket sale and reservations Valtakatu 56 Open Tue Sat 11 15, also three hours before the shows. tel teatteri@lappeenranta.fi Customer Service Center Winkki City Hall level 1 Open Mon Fri 8 16 tel winkki@lappeenranta.fi More information about the ticket sales and benefits: Tickets are also available in the Lippupiste stores around the state, Citymarket Lappeenranta due to opening hours, R-kioski with the event number, website fi or Lippupiste phone service every day 7 22, number (1,98 /min +pvm). Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

19 liikuntaa Ohjatut liikuntaryhmät Kuntosali Ohjatut ryhmät ja kurssit Liikuntaneuvonta Vesijumppa Lasten liikuntamaat Viikolla 9 ( ) ei ohjattua toimintaa. Syksyllä alkaneet ryhmät jatkavat Liikuntatoimen syksyllä alkaneet liikuntaryhmät jatkavat toimintaansa normaalisti kevätkaudella eikä ryhmiin tarvitse ilmoittautua uudelleen (mm. kevytjumpat, tuolijumpat, kuntosaliryhmät, kiinteät vesijumpparyhmät, lihashuoltoryhmät). Lisätietoja ryhmissä olevista vapaista paikoista saa soittamalla ohjaajille tai sähköpostilla: Mirva Lappalainen erityisliikunnanohjaaja, puh Eveliina Nykänen liikunnanohjaaja, puh Kati Koivukangas liikunnanohjaaja, puh Liikuntatoimen ohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa Lappeenrannan Prismassa keskiviikkona klo Tule kysymään lisätietoja ryhmistämme ja ryhmien vapaista paikoista! Aija Rautio LIIKUNTAKURSSIT LILA 2015 JOUTSENO Aqua Zumba ke klo (5 kertaa) (5 kertaa) Paikka: Joutseno Kangasvuokko, Välskärintie 4 Ohjaus: Satu Tepponen Hinta: 35 /kurssi Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Pöllänen, puh , sirpa.pollanen@lappeenranta.fi Kuntosaliharjoittelun ABC Jos kuntosaliharjoittelu ei ole tuttua, pääsee harjoittelun alkuun helpoiten osallistumalla joko kuntosaliharjoittelun ABC-kurssille tai avoimille laiteopastustunneille. Lauritsalan uimahallin kuntosalilla ma klo kurssi kurssi Hinta 30 (5 ohjauskertaa) Ilmoittautumiset 5.1. alkaen: Kati Koivukangas, puh Lappeenrannan uimahallin kuntosalilla ti ja pe klo kurssi kurssi Hinta 45 (8 ohjauskertaa) Ilmoittautumiset 5.1. alkaen: Eveliina Nykänen, puh tai eveliina.nykanen@lappeenranta.fi Kuntosaliharjoittelun ABC-kurssit on tarkoitettu kaikenikäisille ja kuntoisille henkilöille. Kurssilla opitaan harjoittelun perusteet ja tutustutaan laitteiden käyttöön. Saat oman harjoitteluohjelman ja valmiuden jatkaa halutessasi harjoittelua itsenäisesti. Halukkaille tehdään myös kehonkoostumusmittaus. 20 Lisätietoja liikuntaryhmistä saa liikunnanohjaajilta tai Liikunta ja ulkoilu Ohjattu liikunta OHJATTUJEN LIIKUNTAPALVELUJEN HINNASTO Seniorit, erityisryhmät, työttömät 28 /kausi/ryhmä (ei koske vesijumpparyhmiä) Työikäiset 42 /kausi/ryhmä (ryhmät klo 16 jälkeen) Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 25 /kausi/ ryhmä (kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosaliryhmissä, jotka järjestetään uimahallien kuntosaleissa). Lisäksi maksetaan uimahalli- tai kuntosalimaksu. Rannekevesijumppien ohjausmaksu 2 /kerta/hlö (kts. ohjeet rannekevesijumppien alta). Lisäksi maksetaan uimahallimaksu. UUSIA ALOITTAVIA RYHMIÄ ma Lihashuolto*, LPR urheilutalo Tuolijumppa, Monari, alasali ke XL-kuntosaliryhmä*, Lauritsalan uimahalli to Cirkuit syväallas, LPR uimahalli Kiertoharjoittelu*, Lauritsalan uimahallin kuntosali XL-kiertoharjoittelu*, Kahilanniemi pe Kevytjumppa, Nuijamaan koulu *Ilmoittautumiset 5.1. alkaen: Eveliina Nykänen, puh tai eveliina.nykanen@lappeenranta.fi. Tuoli- ja kevytjumppaan ei tarvita ilmoittautumista. Eveliina Nykänen LAPPEENRANTA Kahvakuula (alkeiskurssi) ke klo (5 kertaa) Paikka: LPR urheilutalo, jumppasali, Pohjolankatu 29 Ohjaus: Mikko Kapanen Hinta: 30 /kurssi Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Pöllänen, puh , sirpa.pollanen@lappeenranta.fi Liikakilot liikkeelle ti klo (ei ohjausta vko 9) Paikka: Kahilanniemen terveysliikuntasali, Valto Käkelän katu 3D Ohjaus: Markku Timonen Hinta: 42 /työttömät 28 Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Markku Timonen, puh , manka@markkutimonen.net ChiBall ChiBall tunnilla harjoitetaan pienen pehmeän pallon avulla mm. kehonhallintaa ja tasapainoa. Harjoitteet auttavat poistamaan kehosta jännityksiä, lisäävät liikkuvuutta ja auttavat rentoutumisessa. ke klo (ei ohjausta vko 9) Paikka: Urheilutalon judosali Ohjaus: Satu Tepponen Hinta: 32 /opiskelijat ja työttömät 18 Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Pöllänen, puh , sirpa.pollanen@lappeenranta.fi Lujanlempeää joogaa Kurssi soveltuu kaikenikäisille ja -kuntoisille henkilöille, jotka haluavat tutustua joogaan ja sen saloihin. ti klo (5 kertaa) to klo (5 kertaa) Paikka: Kahilanniemen telinevoimistelutila Ohjaus: Eija Juvakka Hinta: 25 /kurssi Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Pöllänen, puh , sirpa.pollanen@lappeenranta.fi KUNTOSALIN LAITEOPASTUSVUOROT ma Lauritsalan uimahalli ti Sammonlahden palloiluhalli ke Lappeenrannan uimahalli to Sammonlahden palloiluhalli pe Lauritsalan uimahalli Kaikille avoimin laiteopastuksiin ei tarvitse ilmoittautua, ja sali on avoinna myös muille käyttäjille. Opastusvuoroilla liikunnanohjaajat opettavat laitteiden käyttöä sekä oikeita suoritustekniikoita. Opastuksiin pääsee mukaan sisäänpääsymaksun hinnalla. KAHILANNIEMEN TERVEYSLIIKUNTASALIN VAPAAT HARJOITTELUVUOROT ke pe Tule vapaalle harjoitteluvuorolle, jossa ohjaaja on paikalla opastamassa laitteiden käytössä ja antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun. Lunasta ohjaajalta Kahilakortti, jolla voit käyttää salia vapaaharjoitteluvuoroilla koko kauden. Hinta: 20 /kausi Vesijumppa RANNEKEVESIJUMPAT ma Aamuvesijumppa, keskusta Syväallasvesijumppa, keskusta Syväallasvesijumppa, keskusta Allasjumppa, Lauritsala ti Aamuvesijumppa, Lauritsala Allasjumppa, Lauritsala Cirkuit syväallas, keskusta to Aamuvesijumppa, keskusta Cirkuit syväallas, keskusta UUSI! Syväallasvesijumppa, Lauritsala Osallistu vesijumppaan silloin kun sinulle parhaiten sopii. Rannekevesijumpissa ei tarvita paikkavarausta! Lunasta uimahallin kassalta uimahallimaksun lisäksi 2 hintainen ranneke aikaisintaan 40 min ennen jumpan aloitusta ja tule jumppaamaan!!

20 Lasten liikuntamaat Joutsenohallissa ja Kourulan palloiluhallissa vuoro sunnuntaisin, Lauritsalan uimahallissa kerran kuukau dessa lauantaisin. Toiminnan ideana on perheiden yhteinen liikunnallinen toiminta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Toiminta on valvottua, mutta lapsi tarvitsee aina oman aikuisen mukaan. Hinta 2 /lapsi. HUOM! Erityistä tukea tarvitsevien lasten liikunta ryhmä aina ennen Kourulan liikuntamaata klo Lisätietoja puh Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12 su klo klo klo klo klo Joutsenohalli, Penttiläntie 17 su klo klo klo klo klo Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 la 10.1 klo klo klo klo Huom! Lapset alle 10 v. uimaan vain oman aikuisen kanssa. Hinta: uimahallimaksu Breakdance-kerho alkaa joulutauon jälkeen maanantaina klo Kimpisen koulun yläsalissa. Lisätietoja Aija Rautio! Lasten liikuntamaa nyt myös Lauritsalan uimahallissa! Tule mukaan liikkumaan! LIIKUNTANEUVONTA LAPPEENRANNASSA Onko kuntosi päässyt rapistumaan? Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten? Onko ylipainoa kertynyt jo liikaa? Onko liikuntasi vähäistä tai yksipuolista? Mistä löytyisi sinulle sopiva liikuntaryhmä? Kenelle? vuotiaille kuntalaisille, joilla on kohonnut terveysriski, esimerkiksi kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino tai joiden liikunta on vähäistä tai hyvin yksipuolista. Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu jo hyväkuntoisille aktiiviliikkujille. Missä? Lappeenrannan urheilutalolla (toimistokäytävä keila hallia vastapäätä) osoitteessa Pohjolankatu 29. Miten? Liikuntaneuvojina toimivat liikunnanohjaajat. Ajanvaraus liikuntaneuvontaan: Sirpa Pöllänen, puh tai sirpa.pollanen@lappeenranta.fi Varaa aika maksut tomaan liikuntaneuvontaan! Etsitään yhdessä juuri sinulle mielekäs tapa liikkua! LIIKUNTAPAIKKOJEN HARJOITUS - VUOROJEN HAKEMINEN 2015 Harjoitusvuorojen hakulomakkeet toimitettava Lappeenrannan kaupunki, kirjaamo, Villimiehenkatu 1, PL 11, LPR tai kirjaamo@ lappeenranta.fi. Hakemukset voivat olla vapaamuotoisia. Hakemuksista on ilmettävä vuoroa hakevan yhteisön nimi, vuoron yhteyshenkilö yhteystietoineen ja laskutusosoite sekä anottavat harjoitusajankohdat ja paikat. Tiedot eri liikuntapaikkojen hakuajoista löytyvät Liikunta ja ulkoilu Liikuntapaikkojen varaus Harjoitusvuorojen hakuajat Tiedustelut: Petri Ruotsalainen, puh tai petri.ruotsalainen@lappeenranta.fi Ossi Pulli, puh tai ossi.pulli@lappeenranta.fi Lisätietoja kaikista liikunta - toimen järjestämistä ryhmistä liikunta ja ulkoilu ohjattu liikunta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin uimahalleista, urheilutalolta sekä liikuntatoimistosta. Lappeen - rannan liikuntatoimen löydät myös Facebookista: Hyvää mieltä ja kuntoa yhteisöllisistä liikuntaryhmistä Koiran kanssa kulkiessa ovat Lauritsalan kujat ja polut tulleet tutuiksi, kertoo Ulla Storm-Savolainen. Lenkkeilyn lisäksi hän harrastaa liikuntaa kaupungin liikuntaryhmissä ja tutustuu näin samalla lappeenrantalaisiin. Ulla Storm-Savolainen muutti kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäätyään miehensä Arin kanssa Lohjalta Lappeenrantaan, miehen kotikaupunkiin. Kaupunki oli meille tuttu, ja sukulaisiakin täällä on, Storm-Savolainen kertoo. Muutto oli silti aika radikaali ratkaisu, johon vaikuttivat voimakkaasti Saimaa ja mahdollisuus veneilyyn. Vaikka ulkoilu on aina ollut mieluista, hän joutui kirjanpitäjän työssä istumaan paljon, ja selkä oireili. Pienikin väärä liike aiheutti selkävaivoja. Kun ajelimme muuton aikana Lohjan ja Lappeenrannan väliä ja kantelimme tavaroita, selkä suuttui pahemman kerran. Ulla Storm-Savolainen sai lääkäriltä kipupiikin, mutta sen lisäksi tämä tajusi passittaa hänet fysioterapeutille, joka puolestaan ohjasi vesijumppaan ja liikuntaneuvojalle. Liikuntaneuvoja Sirpa Pölläsen kanssa haimme erilaisia minulle sopivia ryhmiä, ja nyt käynkin kahtena päivänä viikossa yhteensä neljässä liikuntaryhmässä. Eikä selkävaivoja ole enää ollut, hän toteaa hyvillään. Vesijumpasta kiertoharjoitteluun ja venyttelyyn Ulla Storm-Savolainen käy Lauritsalan uimahallin kuntosalilla kiertoharjoittelussa ja vesijumpassa sekä Kahilanniemen kunto- ja terveysliikuntasalilla kiertoharjoittelu- ja venyttelyryhmässä. Hän pitää vesijumpasta, vaikka se on yllättävänkin rankkaa. Kiertoharjoittelussa siirrytään reilun minuutin välein ohjaajan kehotusten mukaan kuntosalilaitteesta toiseen. Kaikkiaan käydään läpi viitisentoista laitetta ja harjoitetaan monipuolisesti kaikkia lihaksia. Venyttely taas on rauhallista ja rentouttavaa. Liikuntaryhmät eivät tunnu vievän liikaa aikaa, ja aina lähden niihin innostuneena, nyt kun olen päässyt liikuntaharrastukseen sisälle. Erityisesti vesijumpparyhmät ovat isoja. Vähintään 30 ihmistä on mukana joka kerran, kun ryhmä kokoontuu aamulla ennen uimahallin avautumista. Muissa ryhmissä maksimi on 16 henkeä, ja yleensä lähes aina osallistujia on sen verran. Liikuntaryhmät eivät tunnu vievän liikaa aikaa, ja aina lähden niihin innostuneena, nyt kun olen päässyt liikuntaharrastukseen sisälle, Ulla Storm-Savolainen sanoo. Ohjaajat ovat niin kannustavia ja toiset ryhmäläiset myönteisiä, kuten minusta lappeenrantalaiset yleensäkin. Ryhmistä syntyy oikeita yhteisöjä. Ystäviä ja Saimaan kanavan maisemia Ulla Storm-Savolainen on löytänyt liikuntaryhmistä myös ystäviä, joiden kanssa voi tavata muutenkin. Tutustuin Helsingistä muuttaneeseen rouvaan, jonka kanssa käymme elokuvateatterissa katsomassa oopperaa ja tunnemme itsemme aivan vip-vieraiksi, kun yleisölle esitellään Lontoon ja Milanon oopperoiden esityksiä ja kerrotaan niiden taustoja, hän naurahtaa. Ulla Storm-Savolainen kävelee Siiri-koiran kanssa usein Saimaan kanavan viertä kulkevia polkuja maisemaa ja sen yksityiskohtia ihaillen. Aviomiehen kanssa hiihdetään lentokenttää ympäri. Mies kuntoilee kotonakin jumppalaitteella, mutta minua täytyy patistaa. Muuten liikkuminen helposti jää, Ulla Storm-Savolainen hymähtää. Onneksi minulla on nyt mieluisa liikkumisen lukujärjestys. Kaisu Lahikainen Kaisu Lahikainen Espanjasta kadulta pelastettu Siiri-koira on ulkoillessa hyvä seuralainen. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/