alo-jukola 2006 Loppuraportti Laajennettu versio (www) (versio )

Transkriptio

1

2

3 58. Jukolan ja 29. Venlojen viesti alo-jukola 2006 Laajennettu versio (www) (versio )

4 JULKAISIJA Salo-Jukola 2006 Järjestelytoimikunta, TOIMITUS Risto Kivinen KUVAT, KARTAT JA PIIRROKSET Pekka Stenholm, Ilkka Saarimäki, Risto Kivinen, Mika Honkanen, Tommi Itkonen, Tuomas Määttä, Ari-Pekka Luoma, Risto Riihiaho ja Jukka Salo sekä muita Salo-Jukolan talkoolaisia (valokuvat) KUSTANTAJA JA PAINOPAIKKA Salo-Jukola 2006, Maigrafi Oy, Salo 2

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. HYVÄN TUULEN JUKOLA ORGANISAATIO JA YHTEYSTIEDOT KARTOITUS JA RADAT KENTTÄTOIMINNOT KILPAILUTOIMINNOT HUOLTOTOIMINNOT LIIKENNE- JA OPASTUSTOIMINNOT MARKKINOINTIVIESTINTÄ RAVINTOLATOIMINNOT TALOUS JA TOIMISTO TIETOJÄRJESTELMÄT...96 LIITTEET Liite 1: Ruuan todellinen menekki Liite 2: Ravintolahinnasto Liite 3: Hygieniaohje ravintolan talkoolaisille Liite 4: Ravintolan työvuorolistat Liite 5: Pohjakassat ja vaihtorahat Liite 6: Painotuotteiden painomäärät Liite 7: TP-verkon järjestelmäkuva Liite 8: Verkkokaapelointikuva Liite 9: Internet-palvelinkuva Liite 10: Tulospalvelun teltat Liite 11: Online-rastien sijoittelu ja kaapelointi Liite 12: Salo-Jukola 2006 www-käyttötilastot Liite 13: Joukkuemateriaalin jako-ohje Liite 14: Kilpailukeskuskartta, tarkka Liite 15: Kilpailukeskuskartta, laaja Liite 16: Salo-Jukola paikoituskartta Liite 17: Lääkintähuollon liitteet Liite 18: Kaikki rastit kartta Liite 19: Keskuksen sähkösuunnitelma 3

6 1. Hyvän tuulen Jukola 2006 Näin otsikoi Suunnistaja-lehti Salo-Jukolaa koskevan kisaraporttinsa. Otsikko kuvaa hyvin tunnelmaa kisapaikalla; toimitsijat olivat hyväntuulisia, yleisö viihtyi erinomaisessa kilpailukeskuksessa, kutsuvieraat ihastuivat tapahtumaan ja kauppiailla kauppa kävi. Kilpailun osanottajat tulevat varmasti muistamaan haastavat radat, tätä Jukolaa ei voitettu juoksukilpailuna vaan suunnistuskilpailuna. Lisäksi loistava sää suosi järjestelyjä, joten kaikki olivat tyytyväisiä. Miten tähän tultiin? Onnistuneen projektin taustalla on hyvä suunnittelu. Salo-Jukolan järjestelyjen lähtökohdiksi asetettiin Kilpailun valmistelujen osalta kurinalainen aikataulu, joka toteutetaan etuajassa rahoituksen hankinnan etupainotteisuus Aikataulujen toteuttamisella etuajassa ja rahoituksen kuntoon saamisella jo ennen tarvetta aikaansaatiin rauhallinen ja levollinen organisaatio, joka pystyi ilman paineita keskittymään kilpailun järjestämiseen. Kilpailutapahtuman osalta suunnistukselliset radat tiivis kilpailukeskus, jossa kilpailun seuraaminen on helppoa hyvät palvelut yleisölle, medialle ja kilpailijoille suunnistuksen tunnettavuuden lisääminen Salon seudulla Keskeinen asia on onnistunut kilpailukeskus, jossa kilpailun seuraaminen on helppoa ja kaikki palvelut ovat käden ulottuvilla. Keskus tulee olla kooltaan myös varsin tiivis, jotta suurkilpailun tunnelma saadaan hyväksi. Erityisesti on varottava eri toimintojen hajauttamista liian kauaksi toisistaan. Neljän vuoden projektin ajoitus ja miehitys Jukolan viesti myönnetään järjestäjälle noin 3,5 vuotta ennen tapahtumaa. Valmistelut alkavat välittömästi. Jukolan johtoryhmä pyrkii ohjaamaan järjestäjää siihen, että heti käynnistetään tarpeettoman raskas järjestelytoimikunta, joka turhautuu nopeasti työn puutteeseen ja tyhjänpäiväisiin kokouksiin, joista jonkun täytyy keksimällä kirjoitella pöytäkirjoja johtoryhmän iloksi. Sopiva menettely on se, että kilpailun myöntämistä seuraavana keväänä laitetaan kartta työn alle ja sitä työtä valvomaan ratamestarit, jotka samalla alkavat hahmotella ratoja. Samaan aikaan yksi - kaksi muuta henkilöä voi aloittaa rahoituksen hankkimisen. Parin ensimmäisen vuoden työt tulevat erinomaisesti hoidettua tällä noin 3 4 hengen organisaatiolla. Lisäksi voidaan muutaman kerran vuodessa pitää laajemman 6 8 hengen ryhmän kokous, jotta Jukolan lähestyminen pysyy kirkkaana mielessä. Nämä henkilöt tulevat itse kilpailussa muodostamaan järjestelyorganisaation rungon. Vasta noin vuotta ennen kilpailua käynnistetään laajemman järjestelytoimikunnan työskentely (Salossa 15 henkilöä), jolloin on miehitetty kaikki keskeiset toiminnot. Kunkin vastuualueen vetäjä alkaa sitten miehittää omaa organisaatiotaan. Kokousrytmiksi sopii tässä vaiheessa kerran kuussa ja kilpailua edeltävät pari kuukautta kaksi kertaa kuussa. Järjestelytoimikunta Kilpailunjohtajan tärkein tehtävä on nimetä oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin ja antaa heille vastuuta. Asioiden eteneminen tarkastellaan järjestelytoimikunnan kokouksissa jokaisen osalta erikseen siten, että kokouksissa kukin raportoi oman vastuualueensa järjestelyjen etenemisen. Koko projektin ajan on muistettava, että kaikki tekevät vapaaehtoista talkootyötä ja siksi porukan motivointi ei voi olla kasarmeilla opittua tyyliä eikä edes yritystoiminnan johtamisen 4

7 tyyppistä. Kullekin henkilölle asetetaan tehtävät hänen henkilökohtaisen tilanteensa huomioiden ja poikkeamiin ja viiveisiin on varauduttava ja niiden yli on päästävä rauhallisesti. Erityisen tärkeää on, että toimintaa johdetaan siten, että aikataulut saavutetaan etuajassa, jolloin henki pysyy hyvänä ja yritteliäisyys pysyy vahvana. Talkoolaisten hankintaan panostettava Tärkein seikka järjestelyissä on talkoolaisten hankinta. Me aloitimme sen tehostetummin runsas vuosi ennen kilpailua. Hankinta eteni hitaasti mutta aikaisempien järjestäjien kokemusten perusteella odottelimme rauhassa kevättä, jolloin perinteisesti ovat massat lähteneet liikkeelle. Kaksi kuukautta ennen kilpailua koossa oli vain runsaat puolet tarvittavasta määrästä, jolloin laitoimme paikalliseen lehteen ilmoitussarjan, jossa kerroimme tarvitsevamme lisää talkoolaisia. Kolmessa viikossa ilmoittautui 500 uutta talkoolaista ja kilpailuun mennessä tuli lisää niin paljon, että kaikkia ei enää sijoitettu ja joissakin toiminnoissa oli talkoolaisia jo liikaa. Talkoolaisten hankintaa tukee hyvä julkisuus, joka luo mielenkiintoa tapahtumalle ja luo siten haluja osallistua tapahtumaan talkoolaisena. Hyvä tiedottaminen tukee siten talkoolaisten hankintaa. Jukolan viesti pystytään järjestämään noin talkoolaisella. Meillä oli talkoolaisia noin On muistettava, että monet talkoolaiset eivät halua tulla paikalle pelkästään yhtä työvuoroa varten, vaan haluavat tehdä usean työvuoron, jotkut haluavat olla paikalla koko viikonlopun. Rahoituksen hankinta Jukolan viestissä rahoituksen hankinta on kokonaan paikallisissa käsissä. Tämä edellyttää organisaatioon henkilöitä, joilla on hyvät suhteet paikalliseen yrityselämään ja kuntiin. Rahoituksen hankinta tulee aloittaa heti kilpailun myöntämisen jälkeen. On muistettava, että tämä vaatii pitkäjännitteistä työtä. Pisin neuvottelu meillä vei aikaa 8 kuukautta, mutta päätyi lopulta sopimukseen. Jukolan viestin kaikki kulut ovat 100%:sti paikallisen järjestäjän vastuulla. Muutamat kuluerät (tv-tuotanto/screeni, laadukkaat kartat, tietotekniikka, kilpailukeskus rakenteineen) ovat paisuneet jo niin suuriksi, että kilpailua ei pystytä enää järjestämään voitollisesti pelkästään osanottomaksuilla ja ravintolatuotoilla. Tuloksellisuus edellyttää merkittävää sponsoreiden määrää. Salossa saimme alueen hyvin mukaan hankkeeseen, mistä johtuen meillä oli yli 30 paikallista sponsoria. Jukolan viestin kehittämisen kannalta on oleellista valtakunnallisten sponsoreiden hankinta. Tällä taataan pitkäjännitteiden työ Jukolan viestin eteen ja mahdollistetaan jatkuvuus sponsoroinnissa esim. usean vuoden sopimuksilla. Tällä hetkellä jokainen järjestäjä aloittaa lähes 0-tilanteesta. Toisin sanoen Jukola-markkinointia hoidetaan hyvin amatöörimäisesti vaihtelevin tuloksin eri paikkakunnilla. Jotta Jukolan viestin kehittämiseen ja markkinointiin saadaan ammattimaisempi ote, tulee siihen liittyvää työtä ryhtyä tekemään Suunnistusliiton toimesta. Kaukametsäläisten osalta en näe olevan edellytyksiä tämän tyyppiselle työlle. Tiedottaminen tärkeää Jukolan viestin tiedottaminen tulee hoitaa kolmelle eri kohderyhmälle: talkoolaiset sponsorit media Tiedottaminen talkoolaisille tulee aloittaa heti, kun talkoolaisia aletaan rekisteröidä. Talkoolaisia motivoi se kun he saavat koko ajan tietoja järjestelyjen etenemisestä. Kun sponsorisopimus on yrityksen kanssa allekirjoitettu, ei asiaa saa jättää siihen. Allekirjoituksen jälkeen yritys rekisteröidään yhteystietoineen yhteistyö-kumppani tietokantaan ja aloitetaan säännöllinen tiedottaminen järjestelyjen etenemisestä. Myöhemmin kilpailun lähestyessä annetaan yrityksille tarkempia ohjeita sovittujen asioiden toteuttamisesta ja aikatauluista. 5

8 Media ottaa mielellään vastaan valmiita juttuja ja juttuehdotuksia. Näitä tekemällä varmistetaan tapahtuman hyvä näkyvyys mediassa. Erityisen tärkeää on myös henkilökohtainen yhteydenpito lehtimiehiin esim. säännöllisten kahvihetkien merkeissä. Yhteenveto Järjestimme onnistuneen Jukolan viestin, jossa kirjasimme uudet ennätysluvut osanottajissa ja yleisössä, otimme käyttöön uutta tekniikkaa (GPSseuranta) ja hoidimme järjestelyt niin, että meillä oli valmius aloittaa kilpailu jo päiviä ennen tapahtumaa. Loistava sää kruunasi kaiken. Ne kymmenet tuhannet ihmiset, jotka tulivat kilpailua seuraamaan, saivat kokea tapahtuman mahtavuuden ja aidon Jukola-tunnelman. Annoimme hyvän kuvan suunnistuksesta suurelle yleisölle. Silmiin pistävää oli se siisteys, joka alueella oli heti kilpailun jälkeen tämä voi olla totta vain suunnistustapahtumassa. Päätän yhteenvetoni suoraan lainaukseen Suunnistaja-lehden kisaraportista: Salossa suunnistettu Jukolan viesti jää ennätyssuuren osallistujajoukon mieliin onnistuneena tapahtumana. Hyvien järjestelyjen, hienon ja haastavan maaston, jännittävän loppuratkaisun, iloisten toimitsijoiden sekä aurinkoisen viikonlopun kruunaaman hyvän tuulen koki yli kilpailijaa. Menestystä ja ikimuistoisia hetkiä tuleville Jukolajärjestäjille! Salo-Jukolan 2006 kilpailunjohtaja Raimo Honkanen Lokakuussa 2006 Raimo Honkanen kilpailunjohtaja 6

9 2. Organisaatio ja yhteystiedot Salo-Jukola 2006, toiminnot ja vastuualueet Tehtävä/ Nimi Puhelin Sähköposti vastuualue koti GSM Kilpailunjohtaja Raimo Honkanen Pääsihteeri Risto Kivinen Kilpailunjohtajan apulainen Hannu Pyy Kartoitus ja radat Päärtm./Jukola Rtm./Venlat Ilkka Saarimäki Matti Mäkinen Kilpailutoiminnot Timo Grönholm Kenttätoiminnot Kilpailukeskus Timo Tammi Tommi Itkonen Liikennetoiminnot Jukka Salo Huoltotoiminnot Markku Malin markku.malin@hella.com Markkinointi Ohjelmatoiminnot Vip Jari Laakkio Ari Paganus Elina Kivelä Jarmo Reiman jari.laakkio@caudillo.fi ari.paganus@tecnomen.com elina.kivela@halikko.fi jarmo.reiman@pohjois-satakunta.mhy.fi Ravintola Riitta Tamminen riitta.tamminen@halikko.salonseutu.fi Talous ja toimisto Talous, johto Pääsihteeri Toimistosihteeri Toimistopäällikkö Kirjanpitäjä Tilintarkastaja Raimo Honkanen Risto Kivinen Liisa Nuppola Hannu Pyy Marjut Eriksson KHT Anne Malin raimo.honkanen@ebaana.net risto.kivinen@angelniemenankkuri.com nuppoli@luukku.com hannu.pyy@vtt.fi - - Tietojärjestelmät Ari-Pekka Luoma Mika Honkanen ari-pekka.luoma@nokia.com mika.honkanen@hp.com Viestintä ja tiedotus Lehdistö Jari Kuusisto Tapio Turunen jari.kuusisto@salo.fi tapio.turunen@salo.fi Valvojat Tehtävä/ Nimi Puhelin Sähköposti vastuualue koti GSM Valvoja Arvo Kantola arvo.kantola@jukola.com Ratavalvoja Risto Nuuros risto.nuuros@maanmittauslaitos.fi Karttavalvoja Jorma Ake mapake@netti.fi 7

10 3. Kartoitus ja radat Yleistä 2006 Kartoitus ja radat vastasi kilpailualueesta, kilpailussa käytettävistä kartoista, kilpailun ratamestarityöstä, harjoituspaketeista ja mallisuunnistuksesta. Organisaatio Vastuualue Vastuuhenkilö Postiosoite Puhelin Sähköposti Ratamestari, Jukola Ilkka Saarimäki Eteläkatu Turku Ratamestari, Venlat Matti Mäkinen Leikintie Halikko matti.makinen@angelniemenankkuri.com Rastien valvonta/ Juomapaikat Karttojen järjestely, pussitus, varakartat Heikki Paganus Jalontie Kuusjoki Ari Lindblom Raivonkatu Salo hessu.paganus@kuusjoki.salonseutu.fi ari.lindblom@pp.inet.fi Viestinnän yhteyshenkilö Vesa Mäkinen YO-kylä 17 A Turku Emit, itkumuuri Erkko Pyy Rakuunatie 60 B Turku Media- ja VIP Jarmo Reiman Seitonkatu Salo Kartoittaja Jussi Silvennoinen Ukonkuja Lehmo Ratavalvoja Risto Nuuros Kiskontie Suomusjärvi vmmaki@utu.fi erkko.pyy@utu.fi jarmo.reiman@salo.salonseutu.fi jussi.silvennoinen@pp1.inet.fi risto.nuuros@maanmittauslaitos.fi Vastuuhenkilöiden tehtäväkuvaukset Pääratamestari, Jukola Ilkka Saarimäki kartta- ja rataryhmän puheenjohtaja kartta- ja rata-asioiden yleisjohto kartan valmistuksen valvonta karttojen ulkoasun suunnittelu ja toteutus Jukola-ratojen suunnittelu yhteistyön sovittaminen eri ryhmien välillä kartta- ja rataryhmän tiedottaminen kartta- ja ratapainatustarjousten pyynti ja käsittely yhteistyössä markkinoinnin kanssa Ocad-ratapiirrot karttojen ja ratojen painatuksen valvonta leimasimien hankinta, leimasinten käytön suunnittelu, leimasinten testaus rastien varustamisen ja purkamisen organisointi yhteistyö tulospalvelun kanssa karttojen numerointi Rastipukkien rakentamisen organisointi Ratamestari, Venlat Matti Mäkinen kartta- ja rataryhmän varapuheenjohtaja 8

11 maanomistajaluvat yhdyshenkilönä toiminen maanomistajien suuntaan kartan valmistuksen valvonta Venla-ratojen suunnittelu hajontataulukot karttojen ja ratojen painatuksen valvonta koejuoksujen johtaminen km-aikojen arviointi, viestien aikataulujen laadinta mallisuunnistuksen suunnittelu ja toteutus harjoituspaketit (rastit, radat ja myynti, yhteyshenkilö) rastirallin kartta ja rata Rastien valvonta, juomapaikat Heikki Paganus Ratamestarin apulainen, karttojen järjestely, pussitus, varakartat Ari Lindblom karttojen pussitus ja saumaaminen karttojen lajittelu ja pussitus joukkuepusseihin varakarttahuolto kilpailun aikana palautuskarttojen niputus karttojen kuljetus kilpailukeskukseen Ratamestarin apulainen, viestintä Vesa Mäkinen ratamestariryhmän asiantuntija TV-tuotannon toteutuksessa Emit, itkumuuri Erkko Pyy itkumuurin hoitaminen kilpailun aikana Media- ja kutsuvierasrasti Jarmo Reiman kutsuvierastoiminnot yleisörastilla (raportti Markkinointiviestinnän osiossa) Kilpailualue ja kartta Ilkka Saarimäki ja Matti Mäkinen Kilpailualueen koko oli noin 9 km 2, Kilpailualueella oli 43 metsäpalstaa, joilla oli 24 kpl maanomistajia. Suurimmat maanomistajat olivat Salon kaupunki ja Joensuun kartano. Maanomistajien kanssa tehtiin kirjallinen sopimus maankäyttöluvan muodossa. Valtaosa luvista saatiin keväällä 2001, jolloin voitiin hakea Jukolan viestin järjestämistä vuodelle 2005 ja uudestaan vuonna 2002 vuodelle Pari lupaa allekirjoitettiin syksyllä 2004 ja viimeinen tammikuussa Näiltäkin maanomistajilta oli jo aikaisemmin saatu suullinen lupa. Yksi maanomistaja ei antanut metsäänsä suunnistajien käyttöön. Muutama maanomistaja halusi lupaan ehdon, että metsänhoitoyhdistys tarkastaa ja arvioi mahdolliset vahingot kilpailun jälkeen. Muitten maanomistajien kanssa sovittiin em. asiasta suullisesti. Metsänomistajille esitettiin toivomus hakkuista pidättäytymisestä ennen Jukolaa. Tämä toteutuikin hyvin, sillä viimeisen kolmen vuoden aikana maastossa tehtiin vain yksi hakkuu, sekin jo talvella Kilpailualueella ei ollut yhtään Natura-aluetta. Kilpailumaaston ilmakuvaus tehtiin keväällä 2003 ja stereotyö (Pertti Korhonen) syksyllä Maanmittaustekniikka Silvennoinen (Jussi Silvennoinen) teki kartan maastotyön vuonna Kartan digitointi valmistui tammikuussa Karttavalvoja Jorma Ake ja Jukolan viestin valvoja Arvo Kantola suorittivat kartoitustyön katselmuksen Kartta todettiin erittäin hyväksi. 9

12 Kilpailualue julistettiin kilpailu- ja harjoittelukieltoon Suunnistaja-lehdessä 2/2003 (ilmestyi ). Jussi Silvennoinen päivitti maastossa tapahtuneet muutokset sekä korjasi ratamestarien havaitsemat puutteet kesäkuussa Viimeiset karttakorjaukset tehtiin mennessä. Ilkka Saarimäki vastasi kartan layoutin suunnittelusta sekä sen toteutuksesta. Alusta asti tavoite oli saada myös Jukola-radat mahtumaan A3-kokoiselle kartalle aikaisempien vuosien A2-kokojen sijasta. Kilpailussa käytettävät kartat painettiin maaliskuussa Palautuskartat painettiin toukokuussa, koska tällöin markkinointi sai lisäaikaa yhteistyösopimusten tekemiseen. Kilpailukartasta painettiin erilaisia versioita seuraavasti: Maalu/Venlat, kilpailukartta, A4S, kpl Maalu/Jukola, kilpailukartta, A3, kpl Maalu, palautuskartta, A2, kpl Mallisuunnistuskarttoja, Tammenmäki, A4, painettiin kpl. Muut harjoituskartat tulostettiin lukuun ottamatta Lakianummea, jonne painettiin harjoituksia Esi-Jukolan (Halikko-viesti lokakuussa 2005) ratapainon yhteydessä 2000 kpl. Ratasuunnittelu Ilkka Saarimäki ja Matti Mäkinen Radoissa toteutui lopulta kolmas versio. Aivan ensimmäisessä suunnitelmissa muutama osuus kummassakin viestissä kävi varvaamassa keskuksessa. Varvauksista luovuttiin, kun TV:n mukaantulo varmistui. Samalla Jukolan radat saatiin ulotettua kauemmaksi Lammenjärven eteläpuolen vaativiin maastoihin. Tämän mukainen alustava rata- ja hajontasuunnitelma eli versio 2 valmistui vanhoilla kartoilla vuonna Silloin ei kuitenkaan vielä tiedetty, että eräältä maanomistajalta ei lupaa tulla saamaan ja suunnitelmat menivät uusiksi. Lopullisten ratojen alustavat suunnitelmat valmistuivat tammikuussa 2005, jolloin ne esiteltiin Jukolan valvoja Arvo Kantolalle ja ratavalvoja Risto Nuurokselle. Radat saivat muuten hyväksynnän, mutta Venlojen kolmatta ja Jukolan kuudetta osuutta lyhennettiin muutamia satoja metrejä. Myös viimeisten 10

13 rastien määrä pudotettiin neljästä kolmeen, jotta mahdollisuus virheleimauksiin pienenisi. Venlojen 1-2 osuuksille tehtiin pari rastimuutosta kesän 2005 koejuoksujen jälkeen, kun niissä ilmeni, että eri hajonnan suunnistajien reitinvalinta kulki toisen hajonnan kautta. Joulukuussa 2005 tehtiin vielä hienosäätöä toiseksi viimeisten rastien suhteen. Halusimme joka osuudelle oman rastin, rastit erilaisiin pisteisiin ja osan rasteista näkyviin yleisölle. Ratasuunnittelussa pyrittiin tasapuolisuuteen niin hajontojen kuin valoisuusolosuhteidenkin osalta. Suunnittelussa otettiin huomioon maaston arat alueet ja kasvisto kilpailumaastosta tehdyn luontoselvityksen mukaisesti. Kokonaan kielletyiksi alueiksi jäi kolme lehtoaluetta. Herkkien jäkälämäkien osalta päädyttiin paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa neuvoteltaessa kompromissiin: osa mäistä kierrettiin kokonaan, osaa reitit saivat sivuta, kunhan pidättäydyttiin sijoittamasta rasteja aivan mäen huipulle. Linnuston osalta maastossa ei ollut arkoja alueita. Koska kilpailumaasto pienentyi alun perin suunnitellusta alueesta, jäi kilpailukartan reunoille ja ulkopuolelle maaston reunaan useita isoja eläinten suoja-alueita. Tämän lisäksi maaston keskelle jätettiin n. 7 ja 14 ha:n eläinten suoja-alueet, joista jälkimmäinen oli maanomistajan meiltä kieltämä alue. Edellä mainituista seikoista johtuen paikallinen hirviseurue ei katsonut tarpeelliseksi riistanajoa ennen kilpailua. TV-rastit suunniteltiin ilman TV-tuotannon näkemystä (kuva yllä). Myöhemmin TV-tuotanto hyväksyi paikat, kaksi TV-rastia tosin lisättiin. TV-yhtiö vaihtui myöhemmin. Lopullinen päätös vaihdoksesta tuli niin myöhään, että kartat ja radat oli jo painettu. TV-rastit suunniteltiin niin, että eri osuudet tulivat niille apurastien kautta selvästi eri suunnista. Kärjen kiinnisaaminen TV:hen ja keskuksen videotaululle kilpailun aikana varmistettiin sillä, että ensimmäisen kameran/kameramiehen takana oli huippuseurat ja suunnistajat tunteva suunnistaja varoittajana. Merkittävin muutos aiempien vuosien Jukolan ratoihin oli, että osuudet 4-7 hajotettiin keskenään aikaisemman osuuksien 4-5 ja 6-7 parien sijasta. Myös Venloilla käytettiin osuuksilla 1 4 tätä 4- osuuden Vännes-hajontasysteemiä. Ratavaihtoehtoja Venlojen osuuksille 1-4 ja Jukolan osuuksille 4 7 tuli 16 kpl / osuus. Jukolan osuuksilla 1 3 käytettiin kerrottua 3-osuuden Vänneshajontasysteemiä, jolloin ratavaihtoehtoja tuli 9 kpl/osuus. Venloilla oli siis 64 ja Jukolassa 91 erilaista rataa. 11

14 Hajontakaaviot tehtiin alusta alkaen uudestaan. Pääperiaate oli, että vierekkäisillä / lähekkäisillä numeroilla oli joka osuudella mahdollisimman erilainen hajonta ja että saman radan jollakin osuudella juosseilla oli muilla osuuksilla mahdollisimman erilainen hajonta. Ja tietenkin se, että joukkueet jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti eri hajontarasteille ja hajonnoille. Jukolan osuuksilla 1 3 käytetty Vännes toi mukanaan vain 36 erilaista vaihtoehtoa juosta 3 osuutta. Kerrottuna käytettynä se kuitenkin tehosi yllättävänkin hyvin. Venlojen osuuksilla 1 4 ja Jukolan osuuksilla 4 7 käytetty 4-osuuden Vännes antaisi jopa 576 erilaista vaihtoehtoa. Käytimme näistä vain 48, jotta edellä mainitut ehdot täyttyisivät mahdollisimman hyvin. Muokkasimme taulukot myös niin, että joka sadannella joukkueella (esim 1, 201, 301 jne.) oli sama rata joka osuudella lähinnä varakarttasysteemin helpottamiseksi. Tästä johtuen Jukolan 1 3 osuuksilla painettiin yhtä rataa vähän enemmän kuin muita (1 x 180 / 8 x 165). Vastaavasti Venlojen 1 4 ja Jukolan 4 7 osuuksilla painettiin neljää rataa muita enemmän (4 x 70 / 12 x 60 ja 4 x 105 / 12 x 90). Venloilla täysin sama rata lähdöstä maaliin oli n. 27 joukkueella ja Jukolassa n. 14 joukkueella. Hajontojen määrä oli moninkertainen aikaisempiin vuosien Jukoloihin verrattuna. Rastipisteiden valinnassa otettiin huomioon rastien toimivuus ja rastipukkien rakentamismahdollisuus. Periaate oli, että Venloilla ja Jukolassa on omat rastit muutamia pakollisia rasteja lukuun ottamatta. Rastien kokonaismäärä oli 151; Venloilla 49 rastia ja Jukolassa 109 rastia, yhteisiä rasteja oli 7. Yhteisiä rastivälejä oli vain yksi ( ), joka oli lyhyt väli lähestymisrastilta online-rastille. Tavoitteena oli myös, että Venla-radat menevät mahdollisimman paljon ristiin Jukola-ratojen kanssa. Tässä yhteispelissä onnistuimme varsin hyvin, sillä suurten Jukola-porukoitten virheet esim. 1 3 osuuksilla (mm K 1 ja ) ovat johtuneet ainakin osaksi Venlojen tekemistä poluista. Rasti 142 on varmaan Jukolan historian eniten haettu rasti. Rastivälin pituus oli vain 340 m, mutta 2 3 minuutin häviöllä rastivälin parhaalle nosti sijoitustaan vielä reilusti olipa melkein missä kohtaa tahansa 1-osuuden tuloksissa. Myös eri osuuksien reittien sopivat ristiin menot ovat aiheuttaneet virheitä. Koejuoksut Matti Mäkinen Koejuoksujen tarkoituksena oli määritellä suunnistajien vauhti ja sen myötä osuuksien ihanneajat sekä kilpailun aikataulu esimerkiksi TV:tä varten. Samoin testattiin hajontoja ja niiden tasapuolisuutta sekä haettiin optimireittejä eri väleille. Ankkurin edustusryhmä suoritti koejuoksut tulostekartoilla kesä-syyskuussa Ne aloitettiin heti viime vuoden Jukolan jälkeen ja niitä jatkettiin lähes viikoittain syyskuun puolenväliin. Yhteensä tapahtumia oli 14, osallistujamäärän vaihdellessa välillä Osanottajille ei suoraan kerrottu, mitä osuuksia milloinkin suunniteltiin. Kerrallaan juostiin 1-5 km:n pätkiä yhteislähdöllä, välillä sama osuus useampaankin kertaan. Yleensä ensimmäisellä kerralla jokaisella oli vapaa reitinvalintaoikeus, toisella kerralla reitit määrättiin. Kartat reittipiirroksineen kerättiin pois heti tapahtuman jälkeen. 12

15 Kilometrivauhtien arviointi Jukolan osuuksilla oli haastava, mutta mielenkiintoinen tehtävä. Jukola-maastossa juostuissa edellisissä kilpailuissa 1999 ja 2001 yksikään nainen ei päässyt alle / km, miesten parhaat juoksivat kummassakin kilpailussa 7.10 / km. Koejuoksuissa kmajat vaihtelivat miehillä välillä Reitinvalintaväleillä hyvinkin suuret kierrot osoittautuivat yllättäen nopeimmiksi varsinkin, jos nousua tuli vähemmän ja nousun sai juosta kovalla pohjalla polulla / tiellä. Koejuoksujen km-ajoista vähensimme sek, jonka verran arvioimme porukkajuoksun ja maastoon syntyvien polkujen nopeuttavan etenemistä. Näin päädyimme Venloissa voittoaikaan 2.59 eli 7.20 / km ja Jukolassa 7.42 eli 6.12 / km. Venloissa voittoaika oli eli arvio alitettiin 6.48 minuutilla. Suurin syy alitukseen oli voittajajoukkue Ulricehamns OK:n ylivoimaisuus: osuudet 2-4 sujuivat maajoukkuesuunnistajilta lähes virheittä ja 1-osuudellakin virheitä tuli vain 2 3 minuuttia. Jukolassa voittoaika oli eli aika-arvio ylitettiin minuutilla eli 30 s/km. Suurin syy reiluun ylitykseen olivat suuret virheet, joita tänä vuonna tehtiin todella paljon. Viime aikojen Jukoloissa kärkijoukkueet ovat kulkeneet lähes virheittä ja erot ovat tulleet lähinnä sujuvuudessa. Voittajajoukkue Vehkalahden Veikot teki varmasti vähiten virheitä, mutta heilläkin virhesumma oli noin 15 minuuttia. Lisäksi kilpailun jälkeinen käynti maastossa ja reittihärvelin piirrokset paljastivat, että optimireittejä oli juostu todella vähän. Isot polut erikoisissa paikoissa kertoivat karua kieltä siitä, miten suunnistus on jätetty vähemmälle ja vain seurattu uraa. Mutta eikö se ole ratamestarin hyvyyttä, että saa suunnistajien polut syntymään vääriin paikkoihin. Silloin tarjoutuu taitavalle suunnistajalle mahdollisuus ohittaa. Kilometriaikojen arviointi ja aikataulun laadinta on vaikeaa, koska niin moni asia vaikuttaa. Nyt Venloissa yksi huippujoukkue juoksi lähes virheettömän juoksun ja laskettu aika alitettiin. Jukolassa kaikki huippujoukkueet tekivät poikkeuksellisen paljon virheitä ja aika ylitettiin. Ennakkokaavailuissa laskimme käyvän juuri päinvastoin. Totuuden nimissä on sanottava, että Jukolan aika oli arvioitu liian kovaksi. Rastit ja rastirakenteet Ilkka Saarimäki Ratamestarin prikat tehtiin itse (kuva). Ne varustettiin Salo-Jukola logolla ja laminoitiin, jotta ne kestäisivät kilpailuun asti. Ratasuunnittelu jatkui vuoden 2005 loppuun asti. Rastipisteet merkittiin maastoon kesä-heinäkuun vaihteessa Valvoja tarkasti rastipisteet heinäkuun alkupuolella. Pukit rakennettiin lähes kaikki loka-marraskuussa Pukkien rakentamisesta vastasi 5 hengen ryhmä. Pukit rakennettiin molemmin puolin juostaviksi. Pukkien rakentamisessa hyödynnettiin pääasiassa maastosta löytyvää roskapuuta. Rastipukkien rakentamista varten tehtiin suunnitelma, jossa määriteltiin pukkien tarve/rasti. Pukkisuunnitelmaan vaikutti myös Sippu-Jukolasta saadut leimasinlaudat. (Tosin 1.5 m leimasinlautoja ei lupauksista huolimatta kiertävästä materiaalista löydetty). Pukkeja rakennettiin yhteensä 225 kpl. (1.0 m 112 kpl, 1.5 m 47 kpl, m 47 kpl, m 13 kpl ja yli 4.0 m 6 kpl). Lippusalko pystytettiin erilleen pukista ratamestarin prikan osoittamaan paikkaan. Lippusalon korkeudeksi määriteltiin 0.8 m. Lippusalkoa tehtäessä oli tiedossa, että sen päähän tulee yörasteille heijastin. Rastien purku aloitettiin kilpailun jälkeisenä maanantaina, viimeiset rastit haettiin pois maastosta aamupäivällä keskiviikkona, jonka jälkeen iltapäivällä purettiin Emitit pois laudoista. Vuokratut Emitit pakattiin laatikoihin, jotka saatiin postiin vielä keskiviikkona. 13

16 Ratojen piirtäminen Ilkka Saarimäki Radat suunniteltiin ja piirrettiin Ocad 8 -ohjelmalla. Onneksi aikaisessa vaiheessa jo huomattiin, että Ocad 9 ei tehtävään sovellu. Suuri ratatiedosto voi korruptoitua käyttökelvottomaksi sitä jonkin aikaa Ocad9:llä käsiteltäessä. Varmistuskopioita kannattaa ottaa säännöllisesti! Rastiympyröiden ja rastinumeroiden kokoa sovitettiin ohjearvoista pikkuisen, jotta ratapiirroksista saatiin selkeitä. (rastiympyrän halkaisija 7 mm, Rastinumeron ja koodin koko 4.5 mm ja rastiväliviivan ja rastiympyrän viivan paksuus 0.25). Ratasuunnittelua tehtiin mahdollisimman pitkään Venloilla neljällä ja Jukolassa seitsemällä radalla. Tässä vaiheessa kannattaa päättää rastiympyröiden koko ja numeroiden korkeus sekä asemoida ne oikeisiin paikkoihin kartoilla. Tällä tavalla säästää huomattavasti työtä ratojen viimeistelyssä, koska hajonnat kannattaa tehdä kopioimalla em. neljää ja seitsemää rataa eri hajontojen pohjiksi. Kun hajonnat on kaikki tehty, ympyrät ja rastiväliviivat tarpeellisilta osin katkottu, niin radat viedään tiedostoiksi toiminnolla Vie ratakohtaiset kartat. Huom. rastiympyrän katkaisua ei tarvitse tehdä kuin kerran, mutta rastiväliviivat pitää katkoa jokaisesta hajonnasta erikseen. Eri hajonnoilla sama rastiväliviiva pitää katkaista täsmälleen samalla tavalla kuin myös rastinumero pitää sijoittaa samaan paikkaan. Kannattaa tehdä katkoista ja numeron paikoista mallitiedosto ja lukea se taustakuvaksi, jolloin työ nopeutuu ja lopputulos on hyvä. Osuuksien Ju1-6 ja Ve1-3 karttoihin ei piirretä maalia. Maalin paikalla on vaihtoleimausrasti. Piirtoteknisesti asian pystyy hoitamaan Ocadin symbolimäärittelyllä: Ei käytetä ratasuunnittelussa. Salo-Jukolassa Venlat ja Jukola juostiin eri kartoilla. Siitä syystä ennen kuin tehtiin painotiedostot, niin tallennettiin yhteinen ratatiedosto sekä Jukola- että Venla-tiedostoksi ja editoitiin rastimääritteille oikea paikka sekä kilpailun nimi: Jukola tai Venlat, laitettiin kilpailukohtaiset juomapaikat ja kielletyt alueet paikoilleen. Kun radat on viety ratakohtaisiksi kartoiksi, pitää jokainen hajonta avata Ocadilla ja kirjoittaa määritelaatikkoon hajontakoodin paikalle osuustunnus, esim. 1. osuus. (Ocad ei tätä automaattisesti osaa hoitaa). Sitten tehdään eps-tiedosto painoa varten. Karttaan tulevassa hajontataulukon teossa hyödynnettiin Ocadin Vie radat toimintoa. Kun syntyvää tiedostoa muokkaa Excelillä, transponoi solut ja liittää koodit leikepöydän kautta Ocadiin, saa lähes valmiin koodipohjan Ocadiin. Riviväliä ja tekstin kokoa säätämällä saa hajontataulukon mahtumaan sille varattuun tilaan. Ympyrät ja yhdysviivat pitää lisätä lopuksi sekä kirjoittaa esim. putkipätkämerkinnät. Karttojen painaminen Ilkka Saarimäki Karttojen painosta pyydettiin tarjoukset ER-Painosta sekä Turun Offsetpainosta. Tarjoukset olivat suuruudeltaan hyvin samanlaiset. Painopaikaksi valittiin Turun Offsetpaino. Valintaan vaikuttivat mm. aikaisemmat erittäin hyvät kokemukset painotyön laadusta sekä logistiset seikat. Kartat ja radat painettiin viikolla 12. Ratapaino aloitettiin ke 22.3 klo 8 ja se valmistui samana päivänä Työ onnistui erittäin hyvin. Ratamestarit olivat koko ajan molemmat tai ainakin toinen paikalla. Jukolassa varauduttiin 1500 joukkueeseen ja Venloilla 1000 joukkueeseen. Ensimmäisille osuuksille painettiin trombi-kartat. 14

17 Jukola-kartat leikattiin samana päivänä kokoon A3. Venla-kartat leikattiin seuraavana päivänä tässä vaiheessa myös kokoon A3, vaikka niiden lopulliseksi kooksi tuli A4S. Tämä siksi, että voitiin varmistua, että numeroiden tulostusohjelma toimii samalla tavalla molemmissa kartoissa. Ilkka Saarimäki kuljetti kartat välittömästi leikkausten jälkeen omalla autolla omakotitalonsa kellariin numerointia varten. Painossa olevat makkelikartat tuhottiin. Palautuskartat painettiin Kartan koko oli A2. Painomäärä oli kpl. Lisäksi painettiin 250 kiinteistörajakarttaa sekä 250 karttaa ilman rata- ja rajapainosta (ns. tyhjäkartta). Kiinteistörajatiedot hankittiin dxfformaatissa Varsinais-Suomen Maanmittaustoimistosta. Rajojen sovittaminen kartan päälle vaati parin illan työn. Kuvassa Turun Offsetpainon hallituksen puheenjohtaja Jouko Tammi palautuskarttapinojen vieressä. Karttojen numerointi Ilkka Saarimäki Karttojen numeroinnissa käytettiin Nikkari- Jukolassa kehitettyä ohjelmaa. Käyttöohjeita ei ollut, mutta muutaman minuutin yrityksen jälkeen ohjelma lähti toimimaan. Koska kartan koko oli A3, voitiin numerot tulostaa suoraan karttoihin aikaisempien vuosien tarrojen sijasta. Työssä oli käytössä Lexmarkin tehokas mv-lasertulostin, joka toimi erittäin hyvin. Kaikkien karttojen (n kpl) numerointiin meni aikaa 15 tuntia. Työ vaati erityistä tarkkuutta, jotta ohjelmasta valittu hajontakoodi ja syöttölaitteeseen laitettu hajontanippu vastasivat toisiaan. Numeroinnin suoritti Ilkka Saarimäki. (Kuvassa numerointi käynnissä). Tämän jälkeen Venla-kartat vietiin uudestaan Turun Offsetpainoon leikattavaksi kokoon A4S. Numeroinnin ja leikkauksen jälkeen kartat kuljetettiin Salon keskuskeittiön alakerrassa olevaan väestösuojaan. Väestösuoja toimi sekä pussitustilana että karttojen varastointitilana kilpailuun asti. Karttojen pussitus, järjestely kuljetus yms. Ari Lindblom Karttojen pussitus aloitettiin ryhmittäin 5-9 henkilöä kerralla, eri päivillä eri ryhmät. Parhaaksi todettiin aamupäivät, tehokasta aikaa kerralla noin 3 tuntia, jonka porukka jaksaa vielä tehokkaasti ja tarkasti keskittyä tehtävään. Kahvitauko oli paikallaan. Kaikkiaan tehtävään osallistui 20 eri henkilöä. Aikaa kului kaikkiaan 372 tuntia. Tehtävä saatiin hoidetuksi 8.5 mennessä. Ratavalvoja tarkasti pussituksen 150 kärkipään joukkueen osalta Yhtään virhettä ei löytynyt. Palautuskarttojen niputtaminen (4 ja 7 kpl) toteutettiin yhdeksän henkilön voimin. Aikaa kului 2,5 tuntia. 15

18 Pussitusta teki yleensä 2 henkilöä, jotka tarkistivat osuuden kartat hajontojen mukaan ja että kirjapainon ja joukkueen numeron hajonta olivat samat. Seuraava henkilö poisti ilmat pussista ikkunalastalla. Sitten karttapussit suljettiin kuumasaumaamalla. Oli paikallaan huolellisuus, liika nopeus oli pahaksi, oikean rytmin löysi helposti. Muutama sata karttaa jouduttiin käsittelemään uudelleen, tässäkin on hyvä käyttää samaa henkilöä, silloin työ sujuu parhaiten. Lajittelussa poikettiin hyvästä ohjeesta. Käytettiin seuraavaa: käytössä oli noin hedelmälaatikkoa joihin tehtiin karkea jako jne. -numeroiset omaan laatikkoon. Päivän päättyessä saatiin yleensä kyseinen osuus laatikkoon numerojärjestykseen, joukkue numero 1 päällimmäisenä. Näin jatkettiin kaikkien osuuksien kanssa, lopulta kaikki osuudet laatikoissa, joissa oli numero 1 päällimmäisenä. Venlojen kartat tehtiin viimeisenä, koska osuuksia oli vain neljä sekä karttojen määrä pienempi, näin riitti talkooporukalla intoa loppuun asti. Joukkuepusseihin pakkaaminen Ykkösosuuden kartat siirrettiin sivuun odottamaan kuljettamista lähtöön. Seuraava työnjako toimi loistavasti: kaksi henkilöä jakoi pussittajille numeron mukaan joukkuepussin ja siihen tulevat kartat. Taittaminen ja pussiin asettamisesta on syytä kaikille näyttää, kuinka se tapahtuu, että karttaa nostettaessa takaa tulee osuus 2 jne., vieläpä numerot oikeinpäin. Tämän jälkeen pussi suljettiin Jukolan karttojen osalta läpällä, koska samaan pussin etummaiseen lokeroon tulivat Venlojen kartat 900 joukkueen osalta. Jukolan kartta oli A3- kokoa, joka oli helppo taittaa ensin pituussuuntaan ja sitten esitaitto puolesta välistä. Venlojen kartan koko A4S oli tarkempaa. Pituustaitto oli ok, mutta poikittain ei sopinutkaan puolesta välistä, muuten joukkueen numero ei olisi tullut kokonaan näkymiin sitä nostettaessa karttatelineellä. Karttojen varastoinnissa hyviksi todettiin niin banaani- kuin omenalaatikotkin, niihin kartat sopivat hyvin. Ainoastaan palautuskartan A2 koko tuotti päänvaivaa, koska sen kokoisia muovilaatikoita ei löytynyt, joissa niiden kuljetus olisi ollut helpointa. Kaikkiaan kannattaa kartat jakaa laatikoihin esim. 200 kpl eriin ja lappu päälle, mitä numeroita laatikko sisältää. Se helpottaa niin toimintaa lähdössä kuin karttatelineellä. Karttojen käsittelytila/varastointilana meillä toiminut väestösuoja (noin 80 neliötä) oli sopiva. Pöytätilaa täytyy olla riittävästi, meillä noin 20 metriä. Karttojen kuljetus tehtiin seuraavasti: Vaihdon kartat perjantaina klo 18.00, lähdön kartat lauantaina noin Palautuskartat haettiin varastolta sunnuntaina klo Näin niiden varastointi kilpailukeskuksessa ei ollut tarpeellista ja samalla estettiin mahdollinen liian aikainen esilletulo. Palautuskartat olisi siirretty jo lauantaina, mutta niille ei kilpailukeskuksesta löytynyt riittävän turvallista varastotilaa. Varakartat Ilkka Saarimäki ja Ari Lindblom Varakartoista laadittiin erillinen ohje. Varakarttoja varattiin Jukolan osuuksille 2-3 kolme kpl/hajonta ja Jukolan 4-7 osuuksille kuin myös Venlojen 2-4 osuuksille kaksi/hajonta. Ensimmäisille osuuksille ei varakarttoja tehty. Karttoihin kiinnitettiin iso hajontakoodia osoittava tarra kartan löytämistä helpottamaan. 16

19 Varakarttapiste rakennettiin seuratelttaan, johon tehtiin 8 laudasta teline. Siinä oli oma tasku jokaista hajontaa varten. Telineeseen kiinnitettiin A3 karttapusseja, joihin varakartat sijoitettiin järjestykseen: ensin Venlojen kartat ja sitten aikanaan Jukolan varakartat. Kartat olivat hyvässä järjestyksessä ja helposti otettavissa. Varakarttapisteeseen vietiin kaiken varalta vielä kaikki painetut ratakartat. Varakarttatelineellä päivysti 1-3 henkilöä kilpailun ajan. Venloissa ei tarvittu yhtään varakarttaa. Jukolassa 1 kpl yhteislähdössä olleelle joukkueelle, tämänkin kartta löytyi karttapussin pohjalta. Päästiin lähes 0 tulokseen, siitä kiitos karttatelineellä olleiden tarkkaavaisuuden! Emitit ja rastilautojen kokoaminen Ilkka Saarimäki Rasteista ylläpidettiin koko ratasuunnitteluprosessin ajan Excel-taulukkoa, johon kerättiin kaikki rasteja, rastipukkeja ja leimasimia koskeva tieto. Rasteja oli yhteensä 151 ja niillä oli 567 leimasinta. Leimasimia oli Suunnistajan kaupasta/suunnistusliitolta, Varsinais-Suomen alueelta, Hiidenkiertäjiltä, Riihimäen Suunnistajilta, Karjaan Uralta sekä järjestäviltä seuroilta. Kaikilla rasteilla oli yhtä Jukolan 7. osuuden online-rastia lukuun ottamatta kolme leimasinta. Ensimmäisillä rasteilla oli 6 leimasinta. Leimasinten määrä oli riittävä. Online-leimasimia oli käytössä 58 kpl. Koska Emit-kaluston hyytymistä kilpailun aikana pelättiin, niin kaikki leimasimet pakkastestattiin. Testauksessa noin 700 leimasimesta oli joko täysin mykkiä tai 99-koodia näyttäviä lähes 100 kpl. Kaikki nämä poistettiin käytöstä kokonaan. Vanhimmat näytölliset Emit-kortit osoittautuivat luetettaviksi testivälineiksi. Leimasimet ruuvattiin leimasinlautoihin Salon keskuskeittiön väestösuojassa. Homma toimi 4 hengen ryhmällä hyvin. Leimasinlaudat oli tehty valmiiksi jo aikaisemmin keväällä. Koska rasteja oli enemmän kuin vapaana olevia leimasinnumeroita, jouduttiin maastoon sijoittamaan jonkin verran samoja leimasinnumeroita eri rasteille. Tästä ei kuitenkaan aiheudu mitään ongelmia, kun on selkeä kaavio käytössä olevista Emit-koodeista. Vinkki: Emit koodit kannattaa kirjoittaa hajontakaavioon, josta näkee nopeasti mitä Emit-koodia voi milläkin rastilla käyttää. Leimasinten kiinnityksen jälkeen testattiin vielä kukin leimasin ja dokumentoitiin rastille menevät leimasimet. Leimasinlaudat niputettiin muutaman rastin käsittäviin nippuihin ja laudat säkitettiin verkkosäkkeihin. 17

20 Rastien varustaminen Ilkka Saarimäki ja Matti Mäkinen (50 x 50 cm) rastilippu. Venlojen ratamestari Matti Mäkinen kävi kesäkuun alussa viemässä rasteille rastiliput sekä Jukolan 1-5 osuuksien rasteille heijastimet. Heijastimet tehtiin omana työnä (Ari Lindblom) 50 mm:n vesijohtoputkesta. Noin 7,5 cm:n pituisen palan ympäri kiinnitettiin 2,5 cm:ä korkea heijastintarra ja siihen porattiin 2 reikää. Heijastimet kiinnitettiin ruuvilla lippusalkoon 80 cm:n korkeuteen. Rastilipun sai kätevästi kiinnitettyä paikalleen heijastimen toisesta reiästä. K-paikalla ja kolmelle yleisön nähtävissä olleelle toiseksi viimeisille rasteille vietiin normaalia suurempi Leimasinlautasäkit vietiin rasteille ja pääratamestari Ilkka Saarimäki kävi asentamassa jokaisen rastin (online rasteja lukuun ottamatta) leimasinlaudat paikoilleen. Rastit vietiin maastoon Petri Paukkunen vastasi Onlineleimasinten asennuksesta. Kaapeloinnin suoritti Puolustusvoimat. Rastien varustaminen kahdessa vaiheessa oli hyvä ratkaisu: molemmilla ratamestareilla oli tarkka kuva kaikista rasteista. Ensimmäisessä vaiheessa tuli esiin mm lisäpukin rakentamistarve kahdelle rastille ja toisessa vaiheessa Emitkapuloitten ruuvien irtoaminen, vaikka ne oli tarkistettu jo lautakiinnitysten yhteydessä. Toiminta kilpailun aikana Ilkka Saarimäki ja Jussi Paganus Kilpailuviikolla ei järjestetty erityisiä tarkastusjuoksuja. Kilpailun aikana Venlojen käyttämät rastit oli jaettu kolmeen ja Jukolan rastit kuuteen valvonta-alueeseen. Kullakin valvonta-alueella oli 2 hyväkuntoista suunnistajaa. Valvontaa varten oli tehty erillinen toimintaohje. Valvonnan periaate oli, että noin tunnin välein käytiin tarkastamassa rastin rakenteet sekä leimasinten toimivuus. Kutakin tarkastuskierrosta varten oli tehty oma ratakartta, joka osoitti valvontakierroksen reitin. Kilpailun aikana kolme rastia lähetti 99-koodia. Leimasimet poistettiin, koska kaikille näille rasteille jäi vielä vähintään 3 leimasinta. Itkumuuri Erkko Pyy Itkumuuri oli sijoitettu telttaan, joka sijaitsi isomman sisäänluenta / leimantarkastusteltan kyljessä melko lähellä vaihtoaluetta. Itkumuurin käytössä oli kaksi tuloslaskennan verkossa olevaa tietokonetta sekä yksi verkkotulostin. Järjestelmä oli konfiguroitu siten, että hylkäysesityksistä tuli automaattisesti tuloste. Käytössä oli myös kaksi pukkikarttaa, kaikkien hajontojen kartat, hajontojen Emit-piikkikuviot sekä lista, josta näki, mikä hajonta kullakin juoksijalla oli ollut. Itkumuuriteltta sijaitsi kaukana maalista, mistä johtuen hieman ennen viimeisen osuuden maaliintuloa toinen itkumuurin tietokoneista, sekä viimeisen osuuden itkumuurimateriaali vietiin yhteen maalikonttiin, jossa oli jo valmiina tulostin toista itkumuuripistettä varten. Vaihdon sulkeuduttua ja viimeisten juoksijoiden kuljettua 18