LINKKI NUORTEN TALOUS- OSAAMISEEN. nuorisofoorumi 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINKKI NUORTEN TALOUS- OSAAMISEEN. nuorisofoorumi 2011"

Transkriptio

1 LINKKI NUORTEN TALOUS- OSAAMISEEN nuorisofoorumi 2011

2 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN

3 Tykkää taloudesta! Linkki nuorten talousosaamiseen Nuorisofoorumi 2011 Kari Väisänen Valtteri Aine Tomi Alakoski Jukka Gustafsson Kristina Kaihari Piia-Noora Kauppi Tuomas Kurttila Kari Kuusisto Anna-Riitta Lehtinen Erkki Liikanen Anu Raijas Helsingissä 2011 Katja Laurén (toim.) Graafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design Oy Kuvat istockphoto Kustantaja TAT-ryhmä / Taloudellinen tiedotustoimisto ry Kirjapaino Graafiset Palvelut Oy ISBN

4 Sisällys Talousasioita on viestittävä nuorten kielellä Kari Väisänen...8 Nyt on lukiolaisten vuoro Valtteri Aine Kaksi euroa onhan sekin jo jotain Tomi Alakoski...12 Koulujärjestelmä nuorten talousosaamisen antajana Jukka Gustafsson Talouskasvatus lähtee arjen tilanteista Kristina Kaihari Innostus lisää ymmärrystä myös talousasioissa Piia-Noora Kauppi Vippaa vitonen Tuomas Kurttila...20 Katso peilin taakse miltä näytät rekisterinpitäjän silmin? Kari Kuusisto Taloudessa piilee karikkoja nuorille Erkki Liikanen...24 Oma talous hallintaan missä ja miten? Anu Raijas ja Anna-Riitta Lehtinen...26

5 Näkökulmia nuorten talousosaamiseen

6 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 11 Talousasioita on viestittävä nuorten kielellä Mitä talousosaaminen oikeastaan on? Jos se on nuorten osalta pääosin oman, arkipäiväisen talouden hallintaa, niin asiat ovat suhteellisen hyvin hoidossa. Paljon paremmin kuin talouden suurkuva, joka välittää tietoja euron ja valtioiden velkakriiseistä. Aika ja maailma muuttuvat, mutta nuorten rahankäyttö on pysynyt varsin samanlaisena. Kotona ollessaan nuori saa tietyn määrän viikko- tai käyttörahaa, joko työpanosta vastaan, tai ilman suurempia ponnisteluja. Vaikka kotien perusvarallisuus on kasvanut, niin harvaa nuorta hemmotellaan ylisuurilla käyttörahoilla. Ennen ei tosin ollut pikavippifirmoja, joiden tarjouksiin nuoret tarttuvat siinä missä aikuisetkin. Totta lienee sekin, että velkakierteessä elävien nuorten määrä on suhteellisen vähäinen. Jokainen kadotettu sielu on kuitenkin liikaa. Talousosaamisesta puhuttaessa asiat on nähtävä rahayksiköitä ja yksittäisiä esimerkkejä laajemmin. Nuoret elävät unelmissaan, esikuviensa ja esillä olevien esimerkkien kautta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, miten viestimme nuorille taloudesta. Jos nuori seuraa talouden isosta kuvasta käytävää mediallista keskustelua, siellä vilahtelevat usein sellaiset sanat kuin kasvu, voitto, osinko tai suurtulot. Noilla sanoilla ei ole mitään tekemistä nuorten arjen, eikä ehkä unelmienkaan kanssa. Useat, esimerkiksi Taloudellisen tiedotustoimiston nuorten arvotutkimukset osoittavat, että nuoret ovat varsin arvosidonnaisia, usein jopa vanhempiaan konservatiivisempia niin ajatuksissaan kuin käytöksessään. Vaikka perheillä onkin edelleen ensisijainen kasvatusvastuu lapsista ja nuorista, niin kaikkeen edelliseen liittyen koulujen tietoa ja oikeaa asennekasvatusta välittävä rooli on ensiarvoisen tärkeä. Nuorten talousosaamisen kehittäminen on eräs osa koko tulevan elämän hallintaa. Ei ole mitään syytä epäillä, ettei kouluihin välittyisi oikeanlaista tietoa taloudesta, aina raha-asioiden hoitamisesta, talouden käsitteisiin ja kansantalouden peruskäsitteisiin. Ongelma on lähinnä siinä, että tieto on usein pirstaleista ja sellaisessa muodossa, ettei se puhuttele nuoria heidän kielellään. Tai opettajat kokevat tarjotun materiaalin epäsopivaksi opetuskäyttöön. On toivottavaa, että eri tahojen orastava yhteistyö jatkuu ja kehittyy nimenomaan nuorten parhaaksi. Se ei ole tärkeää, mikä taho saa viestinsä läpi, vaan se, miten nuorten talousosaaminen kehittyy ja millaisen maailmankuvan he talouden kautta muodostavat. Kovin kaukainen ei ole sekään ajatus, että tarjottavien palveluiden tarpeellisuutta ja kehittämisajatuksia kannattaisi kysyä asiakkailta, tässä tapauksessa nuorilta. Kari Väisänen toimitusjohtaja Taloudellinen tiedotustoimisto

7 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 13 Nyt on lukiolaisten vuoro Elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Kun pörssiasiantuntijat ja valtionpäämiehet eivät tiedä mitä taloudessa tapahtuu tulevien vuosien aikana, ei samaa voi olettaa nuoriltakaan. Nuorten taloudellinen tilanne tosin on vähemmän riippuvainen suhdanteista, erityisesti lukiolaisten kohdalla. Lukiolaisten taloudellisesta tilanteesta yleisesti mainittavia asioita ovat opintotuen ongelmat, työnteko ja pikavippien yleistyminen. Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen sitominen indeksiin vuodesta 2014 alkaen. Tuon vuoden jälkeen ei enää inflaatio pääse järsimään opiskelijoiden ostovoimaa. Vuoteen 2014 mennessä inflaatio ehtii kuitenkin vaikuttaa ostovoiman pienenemiseen rajusti. Tavoite opintotuen sitomisesta indeksiin on saavutettu, mutta nyt on aika vaatia korotuksia, erityisesti lukiolaisen opintotukeen. Lukiolaisen opintotukea alentavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, asumismuoto ja vanhempien tulot. Alle 18-vuotiaan opiskelijan opintotuki on lähinnä huono vitsi, jota perustellaan vanhempien elatusvelvollisuudella. Vanhempien tulot vaikuttavat täysi-ikäisen lukiolaisen opintotukeen siten, että vanhempien yhteenlaskettujen tulojen ylittäessä euroa, ei opiskelija voi saada lainkaan opintotukea. Korkeimmillaankin opintotuki on 248 euroa kuukaudessa, joka vastaavasti korkea-asteen opiskelijalla on 298 euroa. Opintotuen absurdit ehdot ovat ajaneet nuoria aikuisia jopa avioliittoihin ja rekisteröityihin parisuhteisiin, sillä naimisiin mentyään ei vanhempien tuloilla ole enää väliä. Se siitä instituutiosta. Tilastokeskuksen mukaan noin kolmasosa täysi-ikäisistä lukiolaisista tekee töitä opiskelujensa ohella. Työtä tekemällä voi kartuttaa kokemusta ja nostaa osakkeitaan tulevilla työmarkkinoilla. Pahimmillaan työnteko tapahtuu kuitenkin pelkästään lukio-opiskelujen rahoittamiseksi ja saattaa heikentää opintomenestystä tai viivästyttää valmistumista. Lukioaikana opiskelijan tulisi keskittyä opiskeluun, sillä aikaa työnteolle löytyy jatko-opintojen ohessa ja myöhemmin työelämässä. Opintotuen tulee mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ilman, että nuori on pakotettu itse hankkimaan lisätuloja. Pikalainojen eli pikavippien ilmaantuminen markkinoille 2000-luvun aikana on mahdollistanut lainan saamisen, vaikka lainanottajalla ei mainittavaa vakuutta olisikaan. Samaan aikaan nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Vuosien aikana nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet 80 % aiemmasta. Kun nuori ei voi saada muuta lainaa, on tekstiviestillä tilattava pikavippi liiankin houkutteleva vaihtoehto. Hetken hätään otettu laina saattaa pilata tulevaisuudensuunnitelmat, kun luottotietojen mentyä asunnon ja työpaikan hakeminen vaikeutuu. Aikana, jolloin kukaan ei tiedä mitä taloudessa tapahtuu, on lukiolaisen tehtävä taloudellisesti järkeviä valintoja. Valintoja, joista muut voivat ottaa esimerkkiä. Omasta taloudesta huolehtiminen ja turha riskinotto ovat avaimia vakaammalle tielle. Tämä pätee myös valtiontalouksissa. Lukiolaisten on huolehdittava itsestään ja vaadittava itselleen oikeuksia, erityisesti paremman opintotuen muodossa. Nyt on lukiolaisten vuoro! Valtteri Aine puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto

8 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 15 Kaksi euroa onhan sekin jo jotain Olin eräänä päivänä poikani kanssa kaupassa. Ostoksille oli tullut myös kaksi alakouluikäistä poikaa. Maksoimme ostoksemme samaan aikaan. Pojat olivat ostaneet viikonlopun kunniaksi hieman karkkia. Me täydensimme sunnuntailounastamme porkkanoilla ja herneillä. Kaupasta ulos tullessaan poikien keskustelu kääntyi karkkien hintoihin ja rahan arvoon. Toinen pojista uteli toiselta, paljonko hänelle jäi rahaa ostosten jälkeen. Rahaa oli jäänyt kaksi euroa, johon toinen totesi, että onhan sekin jo jotain. Pojan kommentti huvitti minua aluksi, koska itselleni tuollainen rahamäärä samanikäisenä olisi ollut monta viikkorahaa yhteensä. Toisaalta voi olla iloinen pojan puolesta. Hänelle oli selkeästi muodostunut jonkinlainen käsitys rahan arvosta ja mitä ilmeisimmin se myös häntä kiinnosti. Suomessa on käyty paljon keskustelua nuorten puutteellisista taloustaidoista. Moni aikuisuuden kynnyksellä oleva nuori turvautuu tekstiviesteillä lainattuun rahaan. Eurot ovat bittejä, ja rahan arvo realisoituu vasta, kun ulosottomies on ovella. Näistä pikavipeistä seuranneet luottovaikeudet ovat valitettavasti arkipäivää liian monelle nuorelle. Nykynuoret kohtaavat aikuisina mitä todennäköisimmin myös paljon enemmän talousriskejä kuin vanhempansa, mm. säästämisessä, terveysmenoissa ja eläkesuunnittelussa. Talousasiat eivät ole helppoja, mutta niiden ymmärtäminen on keskeisiä kansalaistaitoja tulevaisuudessa. Nuorena ei tule ajateltua monia myöhemmin omaan elämään ja elintasoon merkittävästi vaikuttavia asioita. Esimerkiksi tämän päivän nuorten pitäisi vakavasti miettiä, miten he vanhoina varmistavat omat eläkkeensä. Nykyinen järjestelmä sitä tuskin heille takaa. Talousosaamisen suhteen nuoria ei kannata liikaa yleistää. Suurin osa suomalaisista nuorista hallitsee talouden perustaidot varsin hyvin. Moni nuori kantaa kuitenkin huolta siitä, ettei koulussa valmenneta riittävästi talouden hoitamiseen käytännössä. Asioita käydään koulussa läpi jollain tapaa teoriassa, myös internetistä on tietoa tarjolla, mutta tämä ei kuitenkaan riitä. Talousosaaminen vaatii paljon muutakin kuin numeroiden tai käsitteiden ymmärtämistä. Esimerkiksi lähes jokainen joutuu kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa ottamaan lainaa. Lainan hakeminen on helppo opettaa, mutta nuoren tulee myös ymmärtää, miten laina maksetaan takaisin. Talousasioita on tärkeää opettaa käytännössä, jolloin konkreettisesti ymmärretään myös se, mihin esimerkiksi lainan ottamisessa sitoutuu. Suomi on niittänyt jo vuosia menestystä OECD:n 15-vuotiaiden osaamista kartoittavassa Pisa-vertailussa (Programme for International Student Assessment). Nuoremme ovat olleet maailman kärkeä niin lukemisessa kuin matemaattisissa taidoissa. Suomi ei kuitenkaan ole osallistunut Pisa-vertailun taloustaitoja mittaavaan osioon, joten emme tiedä suomalaisten nuorten taloustaitojen tasoa kansainvälisesti vertailtuna. Ilman vertailukelpoista aineistoa korjaavia toimenpiteitä on vaikea tehdä. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että Suomi osallistuu myös taloustaitoja mittaavaan Pisa-vertailuun. Lapset ja nuoret oppivat varmasti talouden taitoja, kunhan heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Usein riittää, kun rahan käytöstä keskustellaan kotona ja lapsille annetaan mahdollisuus harjoitella käytännössä rahan käyttöä. Tämä ei välttämättä vielä riitä, mutta onhan sekin jo jotain. Tomi Alakoski asiantuntija, nuorisoviestintä Taloudellinen tiedotustoimisto

9 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 17 Koulujärjestelmä nuorten talousosaamisen antajana Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Vanhassa sananlaskussa piilee viisaus, sillä tämän päivän nuorista kasvaa huomisen aikuisia. Jos aikuisuuden eväät ovat puutteelliset, voi elämä muodostua kovin kivikkoiseksi ja haastavaksi. Millaista kasvatuksellista ideaalityyppiä koulujärjestelmämme tavoittelee? Mitkä ovat koulutuksen tavoitteet ja keinot, jotta aikuisuuden eväät olisivat riittävät? Koska perusopetus kohtaa koko ikäluokan ja on pohja kaikelle sen jälkeiselle koulutukselle ja elämälle, on sen koulutuspoliittinen rooli keskeinen. Yläasteella myllertävä murrosikä tuo omat haasteensa oppimiselle. Toisen asteen koulutus suuntaa opiskelijoitaan jatko-opintoihin ja työelämään ja syventää perusopetuksen antamia tietoja ja taitoja. Perusopetuksen tavoitteena on perusopetuslain mukaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Toisen asteen koulutukselliset tavoitteet on kirjattu vastaavalla tavoin lainsäädännössä. Taloustiedon opetus on järjestetty ensisijaisesti yhteiskunnallisen opetuksen yhteydessä. Lisäksi sitä on integroitu sisälle muihinkin opintoihin. Näin oppilaille ja opiskelijoille on pyritty antamaan tiedolliset ja taidolliset valmiudet oman elämänsä hallintaan ja tulevaisuutensa rakentamiseen. Taloudellisella osaamisella on tässä tärkeä asema. Tulee kyetä arvioimaan käytössä olevien taloudellisten voimavarojen riittävyys ja hyödynnettävyys. Asioita joutuu myös arvottamaan, harvalla rahat riittävät kaiken aikaa kaikkeen. Taloudelliset ongelmat ilmentävät usein elämänhallinnan käsistä karkaamista. Toisaalta taloudelliset vaikeudet voivat yllättää esimerkiksi ahkeran yrittäjänkin. Samoin työttömyys voi yllättää, terveys voi pettää, kaikkea ei voi aina ennakoida. Laadukkaan koulutuksen ohella tarvitaan erilaisia turvaverkkoja, jotka auttavat selviytymään näistä elämänhaasteista. Talousosaamisen vahvistamiseen Hallitusohjelmassa koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa yrittäjyyskasvatusta pyritään vahvistamaan kaikilla kouluasteilla. Etenkin lukiossa työelämäyhteydet ovat olleet vähäisiä. Työelämäyhteyksien ja -tietoisuuden vahvistaminen parantaa opiskelijoiden jatko-opintovalintoja ja elämässä tarvittavia valmiuksia, joihin sisältyy keskeisesti valmius oman henkilökohtaisen talouden hoitamiseen. Hallitusohjelmassa on päätetty perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisesta vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää asiasta keväällä Tämän jälkeen uudistetaan opetussuunnitelmat. Käytännössä se, miten opetus organisoidaan ja millaisia opetusmenetelmiä käytetään, on koulutuksen järjestäjän ja opettajan päätettävissä. Vastaava tuntijako- ja opetussuunnitelmaprosessi käynnistyvät myös lukiossa heti perusopetuksen jälkeen. Ammatillisessa koulutuksessa jatketaan tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän valmiuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Näillä koulutuksen rakenteellisilla ja ennen kaikkea sisällöllisillä muutoksilla pyritään lisäämään nuorten talousosaamista. Jukka Gustafsson opetusministeri

10 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 19 Talouskasvatus lähtee arjen tilanteista Oman talouden hallinta on yksi tärkeimpiä kansalaistaitoja. Talous- ja kuluttajaosaaminen korostuvat nykyisessä kulutusyhteiskunnassa. Markkinoille tulvii uusia tuotteita ja yhä useammat markkinointikampanjat on suunnattu nuorille. Klikaten on helppo ostaa. Lapset ja nuoret tekevät yhä enemmän osto- ja kulutuspäätöksiä. Lapsen näkökulmasta seinästä saa rahaa aina kun sitä tarvitsee. Rahan arvon ja merkityksen hahmottaminen ja ymmärtäminen on hämärtynyt maksukorttien ja sähköisten palvelujen aikana. Kodit ja koulut ovat vaativien haasteiden edessä: monipuolisia talous- ja kuluttajataitoja on opittava yhä aikaisemmin. Taloustietoa on opetettu kouluissa pitkään osana yhteiskuntaoppia. Taloustiedon opetuksen roolia on vahvistettu sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Valtioneuvoston edellisen tuntijakopäätöksen mukaisesti perusopetuksen yhteiskuntaoppiin lisättiin yksi, erityisesti taloustiedon opetukseen tarkoitettu oppitunti. Lukion yhteiskuntaoppiin tuli kaikille lukiolaisille pakollinen taloustiedon kurssi. Tematiikkaa käsitellään lisäksi muun muassa matematiikan ja kotitalouden opetuksessa sekä aihekokonaisuuksien yhteydessä. Koulujen talouskasvatuksen lähtökohtana on varustaa lapset ja nuoret sellaisilla asenteilla, tiedoilla ja taidoilla, jotka vahvistavat oma-aloitteisuutta, oman talouden ja elämän hallinnan taitoja sekä kestävää kulutuskäyttäytymistä. Tavoitteena on, että nuori saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen, oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti sekä ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä. Erityisen tärkeää on se, että nuori saa jatkuvasti ajankohtaisia tietoja ja taitoja jokapäiväisten taloudellisten valintojen ja päätösten tekemiseen sekä kykenee tarkastelemaan taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta. Monipuoliset toiminnalliset työtavat, inspiroivat oppimateriaalit, median tiivis seuraaminen ja yhteistyö talousalan toimijoiden kanssa motivoivat nuoria. Talouskasvatuksen tulee lähteä nuorta lähellä olevista arkielämän tilanteista. Kuinka rahaa ansaitaan, kulutetaan, säästetään, sijoitetaan ja varaudutaan riskeihin? Oman budjetin suunnittelu ja järkevien kulutustarpeiden pohtiminen ovat hyvä lähtökohta. Hyvä talousosaaminen ennaltaehkäisee ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen riskiä. Koulut voivat organisoida talous- ja kuluttajakasvatukseen liittyviä projekteja, teemaviikkoja, toimintapäiviä ja kilpailuja yhteistyössä kotien, yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Monet peruskoulut ja lukiot tarjoavat syventäviä ja soveltavia talous- ja yrittäjyyskursseja. Peruskoulujen TET-jaksot avaavat nuorille luontevan mahdollisuuden tutustua työelämään ja yritysten toimintaan. Nuoret saavat samalla virikkeitä ja näkökulmia myös omaa tulevaa työuraansa varten. Talous- ja kuluttaja-alan tahot tuottavat monipuolista pedagogista verkkoaineistoa opetuksen tueksi. Erilaiset kilpailut, muun muassa Taloustietokilpailu ja Talousguru innostavat ja kannustavat nuoria. Yritys Hyvä -kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja oman yrityksen perustamista kohtaan sekä antaa eväitä yrittäjämäiseen toimintaan. Nuori Yrittäjyys -projektissa nuoret kokeilevat vuoden ajan oman todellisen yrityksen pyörittämistä. Nopeasti muuttuva talouselämä edellyttää myös opettajien talousosaamisen jatkuvaa päivittämistä. OpeTET tarjoaa opettajille oivallisen mahdollisuuden avartaa tietouttansa nykypäivän työelämästä ja yritystoiminnasta. Opetushallitus on yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston, Finanssialan keskusliiton, Pörssisäätiön, Suomen Pankin ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa järjestänyt suosittuja Talous tutuksi -täydennyskoulutuksia jo vuosien ajan. Opettajille on tarjottu ajankohtaista tietoa taloudesta, yrittäjyydestä ja sijoittamisesta sekä tuoreita ideoita opetukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva taloudenhallinnan neuvottelukunta pyrkii omalta osaltaan edistämään taloudenhallintaa koskevaa tietämystä ja kasvatusta sekä tukemaan ja edistämään viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä taloudenhallinnan kehittämiseksi ja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu koulutuksen työelämäyhteyksien, sekä työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla. Nuorten talousosaamista tulee vahvistaa entisestään koulun alaluokilta lähtien. Sen edistämiseen tulee löytää tehokkaita ja vaikuttavia keinoja yhteistyössä kotien ja muiden toimijoiden kanssa. Kristina Kaihari opetusneuvos Opetushallitus

11 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 21 Innostus lisää ymmärrystä myös talousasioissa Finanssiosaaminen ja oman talouden hallinta ovat kansalaisen perustaitoja. Oman elämän kuntoon saaminen erityisesti taloudellisten asioiden osalta edesauttaa myös muiden tavoitteiden toteutumista elämässä. Finanssiosaamista, eli tietoa rahoitus-, vakuutus- ja pääomamarkkinoiden perusasioista tarvitaan jokaisessa elämänvaiheessa. Nuoret tarvitsevat sitä ennen kaikkea sen vuoksi, että heillä elämä on vasta edessä. Arjessa nuoria kohtaavat isot taloudelliset kysymykset, joiden ratkomiseen ja järkevään hoitamiseen tarvitaan osaamista, tietoa ja taitoa. Taitava talousosaaja pärjää ja ymmärtää talouden ja rahoituksen periaatteet, osaa sopeuttaa menot tuloihinsa, suunnitella säästämisensä, välttää ylivelkaantumisensa ja näin vaikuttaa omalta osaltaan myös koko talouden vakauteen. Mikä on nuorisomme talousosaamisen taso? Eri toimijat, yritykset ja tutkimuslaitokset tuottavat tietoa nuorten talousosaamisesta. Tulokset puhuvat karua kieltään, olemme kaukana kiitettävästä. On selvää, että suomalaisten nuorten taloustaidot eivät vastaa kaikilta osin nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Retoriikka hallitaan, mutta syvempi ymmärtäminen ja soveltaminen omaan elämään ei olekaan enää yhtä yksinkertaista. Talousasiat koetaan usein vaikeina ja teoreettisina, eikä niitä jakseta seurata. Huolestuttavia ovat myös yhteiskunnalliset ilmiöt, lisääntyvät maksuhäiriöt sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kasvava joukko. Nuoret opiskelevat taloustaitojaan hyvin toisenlaisessa yhteiskunnassa kuin itse aikoinamme. Taloudenpidon malleja haetaan ja saadaan edelleen omilta vanhemmilta ja oppeja koulusta. Maailma on monimutkaistunut entisestään, palvelutarjonta monipuolistunut ja informaatiotulva vaikuttaa loputtomalta. Tiedotusvälineiden merkitys on tässäkin asiassa kasvanut entisestään. Internetin ja sosiaalisen median maailma on nuorille keskeisempi kuin koskaan aikaisemmin. Olemmeko pysyneet kehityksen vauhdissa? Monet toimijat, viranomaiset ja järjestöt tekevät työtä finanssiosaamisen parantamiseksi. Nuorille suunnattuja talousosaamisen aineistoja on runsaasti tarjolla, mutta niiden lähteille ei läheskään aina löydetä. Miten saamme aineistot nuoria puhuttelevaan muotoon, jotta kiinnostus oman talouden hoitamiseen herää ja ymmärrys talousasioiden merkityksestä omassa elämässä lisääntyy? Talousasioiden vieminen nuorten arkeen on tärkeää. Syiden ja yhteyksien ymmärtäminen, ensin omassa elämässä ja lähiympäristössä, auttaa ymmärtämään ja hahmottamaan niiden yhteyttä myös muuhun maailmaan laajemmin. Voimme tiivistää toimijoina myös yhteistyötä ja koordinointia eri tahojen välillä. Koulujärjestelmää kehitettäessä on myös varmistettava, että talousosaaminen on vahvasti ja konkreettisesti mukana opetussuunnitelmissa ja niissä oppiaineissa, joihin talous- ja rahoitusasiat luontevasti sopivat. Talousopetuksen määrää olisi myös lisättävä ja se olisi aloitettava nykyistä aikaisemmin. Meiltä puuttuvat yhteiset mittarit talousosaamisen mittaamiseen ja seurantaan. Harmittavasti emme ole mukana vuonna 2012 ensimmäistä kertaa toteutettavassa OECD:n Pisa-selvityksen talousosaamista mittaavassa osiossa, emmekä näin ollen pääse vertaamaan osaamistamme kansainvälisesti. Mittaamiseen on tulossa työkaluja Kuluttajatutkimuskeskuksen koordinoiman ToKaTa-hankkeen myötä, jossa finanssiala on mukana. Hankkeessa tullaan kehittämään taloudellista osaamista mittaava tuote tai palvelu, joka palvelee yhteiskunnan kaikkia toimijoita, ennen kaikkea myös nuoria itseäänkin. Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja Finanssialan Keskusliitto

12 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 23 Vippaa vitonen Suomalaiset eivät ole holtittomia rahankäyttäjiä. Tiedämme, että otsa hiessä on leipä ansaittava. Tämä perintö on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja siirtyy edelleen. Suomen Lukiolaisten Liiton ja Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimus vahvistaa tätä. Kuvaavaa on, että vuotiaista vastaajista maksuhäiriömerkintää pitää vakavana asiana 98 prosenttia vastaajista. Lasten ja nuorten maailma on kuitenkin muuttunut. Kuluttajuuden, kaupallisuuden ja kybermaailman yhtälö on tullut voimallisesti lasten ja nuorten elämään. Ihminen on yhä nuorempana yhä kiinnostavampi markkinointitoimien kohde. Tuotemerkit ovat vahvoja vaikuttajia lasten ja nuorten ryhmäytymisessä sekä niin sanotun kuluttajakansalaisuuden syntymisessä. Tälle kulttuurille tarvitaan vastavoimaa. Elämä ja ihmisyys eivät voi typistyä tuotemerkiksi. Kuluttamisen kulttuuri on ottanut liian vahvan otteen meistä. Sunnuntaina toivoisin useamman tekevän jotain muuta kuin ostoksia jättimyymälästä. Tuommeko tämän päivän lapsille ja nuorille ymmärrettäväksi elämäntapamme aiheuttamaa painetta ympäristön sietokyvylle ja suoraan meille ihmisille? Meidän aikuisten on määritettävä tässä yhtälössä oma paikkamme. Olemmeko osa ongelmaa vai osa ratkaisua? Surullista on havaita, että muun muassa opettajien ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet viime vuosina. Talousosaamisen vahvistaminen ei siis ole vain prosenttilaskua, korkojen ymmärtämistä ja sijoitusmarkkinoiden seurantaa. Tämän päivän talouskasvatus on aina arvokasvatusta. Se on puhetta ja ymmärryksen luomista hyvästä elämästä. Näin arvot ja arki paketoidaan yhteen. Tätä aikamme talouskasvatus lapsille ja nuorille pitäisi olla. Uusinta uutta ei aina tarvitse ja kavereita ei valita paidan värin mukaan. Moni nuori kokee tietonsa oman talouden hallintaan liittyvistä asioista puutteellisiksi. Väite pitää varmasti paikkansa, mutta samalla se kertoo terveestä kriittisyydestä omia valmiuksia kohtaan. Sen perustalle on hyvä rakentaa. Aikamme tarvitsee kasvatuskumppanuutta. Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen täytyy olla ohi. Lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistamisessa vanhemmat tarvitsevat tukea. Laadukas lapsuus- ja nuorisotutkimus on suuri voimavara, kuten myös yhteistyö vastuullisten kaupallisten toimijoiden kanssa. Kaikki kaupalliset toimijat eivät ole vastuullisia. Tosiasia on, että aikamme ihmiselle luodaan lisääntyvässä määrin tarpeita, joita meillä ei muutoin luontaisesti olisi. Samalla kehittyvät rahoituskanavat. Vitosen vippaaminen käy nykyisellään helposti ja kasvottomasti. Se jättää kohteensa haavoittuvaksi. Kun aikaisemmin vitosen vippaamiselle oli jonkinlaista sosiaalista kontrollia oman kaveripiirin tai vanhempien suunnalta, nyt nuori voi velkaantua salakavalasti ja nopeasti. Talouskasvatuksen, joka aloitetaan varhain, tarve on suurempi kuin koskaan ennen. Nuoret luottavat tulevaisuuteensa. Onneksi. Nuorten valoisuuden varassa lepäävät yhteiskunnan synkimmätkin päivät. Nuoruuden into, vapaus kyynisyydestä ja löytöretkeilijän halu vievät ihmis- ja yhteiskuntaa eteenpäin. Tämä palo näkyy nuorten vastauksista oman taloudellisen tulevaisuuden suhteen. Huominen on valoa täynnä. Suurempaa on nuorten huoli Suomen taloudellisesta tilanteesta. Lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistaminen on sekä taloustietojen ja käytännön taloustaitojen että yhteiskunnallisen lukutaidon ja kestävien arvojen vahvistamista. Nuorten on tarpeen tietää näistä ilman, että niistä muistutetaan perintätoimiston suunnalta. Lapsuudesta kaikki alkaa. Tuomas Kurttila toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

13 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 25 Katso peilin taakse miltä näytät rekisterinpitäjän silmin? Oletko ajatellut, missä kaikissa rekistereissä tietojasi on? Tiesitkö, että lähes kaikki yhteiskunnan ylläpitämät rekisterit ovat julkisia, ja että kaikki tiedot ovat rekisteröityjen itsensä saatavilla? Ajatteletko koskaan osallistuessasi arvontaan tai kyselyyn, että samalla tulet luovuttaneeksi henkilötietosi suoramarkkinointiin tai jopa eteenpäin myytäviksi? Kannattaako kotiosoite ilmoittaa joka paikkaan? Mistä jää paitsi, jos hakee itselleen osoitteenluovutuskiellon? Kun asuu vielä kotona tai opiskelee, on olo kuin herran kukkarossa. Ei ole vielä oikeutettu luottokorttiin, vuokrasopimus tulee ehkä julkisyhteisön kautta, opintolainatakaus valtiolta ja kännykkäliittymäkin voi olla vielä äiskän nimissä. Kun julkisuus ei paina, eikä ole mitään salattavaa, voi mennä ja pörrätä miten tahtoo. On kiva laitella kuvia ja tilannepäivityksiä Facebookiin tai IRC-Galleriaan. Mutta, onko itseisarvoista elää jatkuvasti kuin viimeistä päivää, vai varautua vielä vähintään sataan vuoteen? Totuus löytyy jostain siltä väliltä, mutta ei varovaisuudestakaan haittaa ole. Kun haluaa työ- ja yksityiselämässä eteenpäin, niin kelpoisuus perustuu yhä enemmän erilaisiin rekisteröityihin ja arkistoituihin tietoihin. Siellä on hyviä juttuja, kuten erilaisia kurssi-, työ- ja koulutodistuksia, mutta saattaa olla myös ikävämpiä tahroja, muistoja railakkaasta nuoruudesta. Mikäli haluaa töihin luottamusbisnekseen, taustojen on parempi olla moitteettomat. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä tarkistetaan luottotiedot, turvallisuus- ja tietoliikennealoilla laaja turvallisuusselvitys on pääsääntönä. Useimmiten huumausaine-, liikennejuopumus-, seksuaali- tai väkivaltataustalla saa heittää hanskat tiskiin. Terveydenhoitoalalla ja nuorison kanssa toimivilta vaaditaan myös omat selvityksensä. Lisäksi on huomiotava open source intelligence, eli tiedustelu julkisista lähteistä. Googlettamistahan ei saisi rekrytoinnissa tehdä, mutta lähtökohtana pitäisin, että joku tekee niin kuitenkin, ellei nyt, niin vähän myöhemmin. Kun on kerran laittanut tietoja nettiin, ei niitä saa ikinä pois. Sosiaalisessa mediassa alustan tarjoaja on tietojen omistaja, joka luultavimmin yrittää ansaita niillä. Tämän kaiken tiedon päällä operoi aggressiivinen skandaalijulkisuus. Mikäli onnistut saavuttamaan yleistä huomiota, ovat taustasi kaikkien riepoteltavissa. Esimerkiksi BB-tyypit eivät pysty talossa ollessaan oikaisemaan edes tiedotusvälineiden virheellisiä tietoja, koska he eivät saa mitään tietoa ulkomaailmasta. Eräät julkkikset ovat esittäneet huoletonta, vaikka ulosottorekisteriä on kertynyt sivukaupalla. Tosiasiassa heidän luottotietonsa ovat palaneet käräjäoikeuden päätöksellä, eivätkä he saa omaa kännykkäliittymää ilman panttimaksuja, eivät pysty vuokraamaan asuntoa omiin nimiinsä, eivät nostamaan pankista (opinto)lainaa, avaamaan uusia tilejä, hakemaan luottokortteja. Lisäksi ongelmia tulee työelämässä ja viranomaisissa, ties missä. Aina joutuu selittämään, että kaikki on ihan hyvin. Velkaongelmat pitää ratkaista ajoissa, eikä liian myöhään. Vastuu on viime kädessä kuitenkin itsellä, vaikka apuakin on saatavilla. Kunnatkin tarjoavat velkaneuvontaa, mutta on hyvä tiedostaa, ettei velkaneuvoja maksa laskuja, vaan auttaa niiden hoitamisessa. Jos on elänyt perusteellisesti yli varojensa, saa varautua hyvin pitkään vaatimattomaan ulosotossa kituutteluun. Kari Kuusisto toiminnanjohtaja Suomen Pienlainayhdistys

14 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 27 Taloudessa piilee karikkoja nuorille Nuoren elämä on täynnä talouteen liittyviä päätöksiä. Omaan asuntoon muuttaminen, opintojen aloittaminen ja niiden rahoittaminen, työpaikan hankkiminen ja perheen perustaminen edellyttävät kaikki talouteen kytkeytyviä ratkaisuja. Myös täysi-ikäisyys tuo omat velvoitteensa. Nuorena on tehtävä lyhyessä ajassa ja ehkä lyhyenkin harkinnan jälkeen päätöksiä, joilla saattaa olla vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Huonojen taloudellisten valintojen välttämiseksi on tärkeää, että nuorille tarjotaan välineitä ymmärtää valintojensa seuraukset. Nuorten taloustietojen ja -taitojen kehittämisessä on kodilla, koululla ja kavereiden esimerkillä iso rooli. Myös media eri muodoissaan muovaa sitä kuvaa, jonka nuori omaksuu normaaliksi tavaksi huolehtia omasta taloudestaan. Suomessa myös monet muut toimijat ovat ottaneet roolia talousasioiden tuntemuksen edistäjänä. Pankit, valvontaviranomaiset ja monet järjestöt ovat esimerkkejä näistä. Mukaan ovat ilmoittautuneet myös keskuspankit. Keskuspankit ympäri maailman ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta nuorten talousosaamista kohtaan. Tähän finanssikriisillä on epäilemättä ollut iso vaikutus. Keskuspankkien tehtävänä on taloudellisen vakauden rakentaminen. Tehtävän onnistumisen kannalta on tärkeää, että nuorista kasvaa kuluttajia, jotka tuntevat omaan talouteensa liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Tehdessään näiden tietojen perusteella harkittuja talouteen liittyviä päätöksiä he ovat omalta osaltaan luomassa kestävää talouskasvua. Vakaa makrotalous edellyttää hyviä mikropäätöksiä. Suomen Pankki on aktiivisesti edistämässä nuorten talousosaamista. Pankki on ollut useita vuosia mukana järjestämässä lukiolaisten Talousguru-kipailua yhdessä Finanssialan Keskusliiton ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa. Lisäksi Suomen Pankki tarjoaa opettajille talousopetuksen tueksi verkko-oppimateriaalia niin keskuspankkien toimintaan, keskeisten talouskäsitteiden tuntemukseen kuin oman talouden hallintaan liittyen. Pankin vierailukeskuksena toimiva rahamuseo Helsingissä tutustuttaa opiskelijaryhmät Suomen Pankin rooliin osana eurojärjestelmää. Rahamuseossa järjestetään myös ajankohtaisiin talousaiheisiin liittyviä yleisöluentoja ja keskustelutilaisuuksia. Myös Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on pitänyt esillä taloudenlukutaidon tärkeyttä ja Euroopassa monilla keskuspankeilla on nuorille suunnattuja talouteen liittyviä oppimateriaaleja. Lokakuun alussa käynnistyi myös euroalueen eri maissa opiskelijoille järjestettävä keskuspankkipolitiikkaan keskittyvä kilpailu, Generation uro Students Award. Suomen Pankki järjestää kilpailun Suomessa. Taloudellinen ympäristö on tämän päivän nuorille hyvin erilainen kuin se oli aikaisemmin. Jos aiemmille ikäluokille jo setelien hakeminen pankkiautomaateista oli iso muutos, niin tänä päivänä ei tarvitse kävellä edes lähimmälle automaatille saadakseen rahaa. Raha tulee tekstiviestillä lyhytaikaisena luottona ja raha liikkuu verkossa syöttäessäsi luottokortin numeron nettikaupan sivuille. Vaikka rahaa ei tarvitse enää nähdä sitä lainatessa ja käyttäessä, rahaan ja talouden hallintaan liittyvät perusasiat eivät ole muuttuneet. Ei ole ihme, että rahankäytön hallinta aiheuttaa kasvavissa määrin osalle nuorista ongelmia. Erkki Liikanen pääjohtaja Suomen Pankki

15 NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN 29 Oma talous hallintaan missä ja miten? Talousosaaminen on erilaisten tietojen ja taitojen suunnitelmallista ja vastuullista hyödyntämistä arjen pienissä ja suurissa valinnoissa, eikä ainoastaan ongelmatilanteissa. Talousasioiden osaaminen on kaikille keskeinen kansalaistaito, sillä hyvä taloustaito on jopa hyvinvointiin keskeisesti vaikuttava inhimillinen ominaisuus. Verrattuna aikuisiin, nuoret ovat monella tavoin erityisasemassa oman talouden hoitamiseen siirryttäessä ja vastuuseen opeteltaessa. Nuoret tekevät oman elämäntilanteensa ja niukkojen tulojen puitteissa taloudellisia valintoja, jotka ovat ratkaisevia tulevaisuudenkin kannalta. Ilman riittävän laajoja perustietoja ja -taitoja talouden hoidosta on hankala selvitä yhä monimutkaistuvassa taloudellisessa ympäristössä. Paineita nuorten talousosaamiselle tulee nuorten elämänvaiheesta, opiskelusta, kulutuksesta ja mediasta. Vaikka nuoret ovat vanhempiaan ja usein myös opettajiaan taitavampia hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa, saattaa heiltä usein puuttua valmiuksia tehdä talouteensa nähden oikeita valintoja. Kodit ovat koulujen ohella tärkeä paikka talousasioiden oppimisessa ja esimerkin antamisessa. Kodin ja koulun lisäksi nuoret tarvitsevat tietoa myös muualta, sillä osa nuorista on jo työelämässä. Meillä Suomessa ei ole olemassa kuten esimerkiksi Iso-Britanniassa kansallista toimenpideohjelmaa nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseen. Nuorille on tarjolla eri toimijoilta ja eri kanavissa monenlaista materiaalia talousasioista. Materiaalia tuottavat opetusala, viranomaiset, järjestöt ja finanssialan yritykset kirjoina, esitteinä ja peleinä, niin perinteisesti painettuna kuin verkossa. Ongelmana kuitenkin on, että käsitys nuorten tarvitsemasta materiaalista vaihtelee, koska nuoren arki- ja talousosaamisen laaja-alainen ymmärtäminen näyttäisivät materiaalin tuottajille olevan tuntematonta aluetta. Nuorille suunnattujen materiaalien antama informaatio on osin päällekkäistä, mutta toisaalta ne myös tukevat toisiaan. Erityisesti verkkomateriaaleissa soisi olevan enemmän vuorovaikutteisuutta. Haasteellista on myös informaation löytäminen. Monien tutkimusten mukaan taloustaitojen edistäminen onnistuu parhaiten, kun niin tiedon jakaminen kuin muutkin toimet nivelletään osaksi nuorten jokapäiväistä elämää. Lapsille ja nuorille suunnatun materiaalin tulee olla iän mukaisesti kohdennettua. Materiaalin tulee olla konkreettista, käytännönläheistä sekä nuorten kiinnostavaksi ja hyödylliseksi kokemaa. Materiaalin tuottaminen ei siis ole helppo tehtävä jatkuvasti kehittyvässä teknologia- ja mediaympäristössä, taloudellisista muutoksista puhumattakaan. Oppikirjoja ei tehdä vuosittain, mutta verkkomateriaalia voidaan päivittää useammin. Tiedonvälityksessä ei voi olla korostamatta opettajien roolia hajanaisen materiaalin kokoamisessa ja taloudenhallinnan kokonaisuuden hahmottamisessa nuorille. Koska tänä päivänä päivittäinen taloudenhoito ja rahan käsittely tapahtuu useimmiten sähköisesti, tulisi tämän näkyä nuorille tarjottavissa opetus- ja valistusmateriaalissa. Tämä koskee kaikenikäisiä: talousosaaminen on mitä suurimmassa määrin elinikäistä oppimista. Anu Raijas, tutkimuspäällikkö Anna-Riitta Lehtinen, tutkija Kuluttajatutkimuskeskus

16 31 Tykkää taloudesta! Tutkimus nuorista ja taloudesta Nuorisofoorumi 2011 Mikael Thuneberg Paula Koivukangas Maria Vesanen T-Media Oy

17 Sisällys Johdanto...32 Tutkimuksen toteutus Mistä nuoret saavat rahaa? Miten nuoret käyttävät rahaa?...35 Enemmistöllä nuorista ei ole lainaa Pikavippejä otetaan yleensä todelliseen tarpeeseen...42 Nuoret pitävät maksuhäiriömerkintää vakavana asiana...45 Nuoret pitävät taloudellisten taitojen opetusta puutteellisena Nuoret keskustelevat rahasta vanhempien ja seurustelukumppaneiden kanssa...50 Nuoret uskovat pärjäävänsä taloudellisesti hyvin tulevaisuudessa Talouteen liittyviä mielipiteitä...53 Päätelmät...55

18 TUTKIMUS NUORISTA JA TALOUDESTA 35 Johdanto Mikä on nuorten taloudellisen tietämyksen taso, miten he hoitavat omaa talouttaan, ja miten he suhtautuvat taloudelliseen tulevaisuuteensa? Näitä kysymyksiä pyrimme tässä tutkimuksessa selvittämään. Velkakriisistä johtuvat jatkuva taloudellinen epävarmuus ja kielteiset talousuutiset tavoittavat myös nuoret, ja on kiinnostavaa nähdä, miten ne heijastuvat nuorten käsityksiin ja talouden hallintaan. Eräs tutkimuksen havainnoista on, että isolla osalla nuorista on melko pessimistinen näkemys Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta, mutta omaan pärjäämiseen luotetaan paljon enemmän. Jokainen uskoo itse olevansa erityistapaus, joka kyllä pärjää vaikka muilla menisi huonosti. Vaikka on varsin epätodennäköistä, että enemmistö suomalaisista voisi todellisuudessa pärjätä taloudellisesti hyvin tilanteessa, jossa koko yhteiskunnan tilanne on heikko, on silti ilahduttavaa nähdä nuorten optimistinen suhtautuminen omaan tulevaisuuteensa. Talouden kehitys pohjautuu paljolti psykologiaan: positiiviset tulevaisuudenodotukset tukevat taloudellista toimintaa ja nostavat taloutta kasvuun. Uskomuksilla on itseään toteuttava vaikutus, eikä siksi ole lainkaan yhdentekevää, millaisia käsityksiä nuorilla tulevaisuudestaan on. Eräs tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista on perhetaustan merkitys nuorten taloudelliseen tilanteeseen, toimintaan ja käsityksiin. Lähes kaikissa tutkituissa kysymyksissä vanhempien taloudellinen menestys nousi keskeisimmäksi vastauksia erottelevaksi tekijäksi. Hyvin toimeentulevien vanhempien lapsilla on säästöjä, heillä ei ole opintolainaa, he keskustelevat muita useammin taloudesta ja rahankäytöstä vanhempiensa kanssa, he luottavat pärjäävänsä taloudellisesti, ja he luottavat myös Suomen taloudelliseen menestykseen selvästi muita enemmän. Vanhempien tilanne heijastuu heidän lapsiinsa sekä konkreettisesti vanhemmilta saadun taloudellisen tuen muodossa että asennetasolla. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on heikko, on nuorten vaikeampi nähdä omaakaan taloudellista tulevaisuuttaan erityisen hyvänä, ja myös näkökulma koko maan taloudelliseen tulevaisuuteen on hyvin erilainen kuin hyvin toimeentulevien lasten vanhemmilla. Tässä tutkimuksessa käsittelemme ensin konkreettisia nuorten elämän taloudellisia kysymyksiä: mistä nuoret saavat rahaa, paljonko he sitä käyttävät, onko heillä lainaa, ja paljonko he laittavat rahaa säästöön. Perehdymme hieman myös nuorten käsityksiin pikavipeistä sekä maksuhäiriömerkinnöistä. Tämän jälkeen annamme nuorten kertoa mielipi- teensä siitä, miten hyvin rahankäyttöä ja muita talouteen liittyviä aiheita käsitellään peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä aikavälillä Osallistujat kutsuttiin tutkimukseen sähköpostilla T-Median tutkimusrekisteristä, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenrekisteristä sekä ammattiin opiskelevia edustavan Suomen Opiskelija-Allianssin (OSKU ry) jäsenrekisteristä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 5103 nuorta, jotka ovat iältään vuotiaita. Tuloksiin ajettiin tilastollinen painotus, jolla vastaajien maantieteellinen jakauma asetettiin vastaamaan suomalaisten nuorten todellista maantieteellistä jakaumaa. Sukupuolille asetettiin yhtä suuret painoarvot. Koko otosta käsittelevissä tuloksissa ovat edustettuina seuraavat neljä vastaajaryhmää, kukin yhden neljänneksen painoarvolla: lukiolaiset, ammattiopiskelijat, kolmannen asteen opiskelijat sekä työelämässä olevat alle 31-vuotiaat. Monissa kohdin näitä ryhmiä on kuitenkin käsitelty erikseen. Tykkää taloudesta! -tutkimuksen on toteuttanut Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen Lukiolaisten Liiton tilauksesta T-Media Oy. Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lukiolaisten ajatuksia työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta. Mistä nuoret saavat rahaa? Kysyimme nuorilta, mistä heidän käytössään olevat rahat ovat peräisin. Nuoret saivat valita useamman eri rahanlähteen. Tulokset on esitetty kuvaajassa 1, jossa ne on lisäksi jaoteltu sen mukaan, asuuko nuori vanhempiensa luona vai omillaan. Nuorten rahanlähteet vaihtelevat luonnollisesti paljon riippuen siitä, onko nuori opiskelija vai päätoimisesti töissä. Kaiken kaikkiaan yleisin rahanlähde nuorille on palkka, jota kertoo saavansa päätoimisesti työelämässä olevien ohella noin 70 % kolmannen asteen opiskelijoista. Lukiolaisista ja ammattiopiskelijoista selvästi harvempi, noin 40 %, ilmoittaa kuukausittaisten tulojensa muodostuvan palkasta. Kuitenkin kaikille opiskeleville nuorille aiemmat säästöt ovat tärkeä rahanlähde, ja usein nämä koostuvat nimenomaan aiemmin saadusta palkkatulosta: monet säästävät kesätyörahojaan ja käyttävät niitä lukukausien aikana. Näin

19 TUTKIMUS NUORISTA JA TALOUDESTA 37 tekevät erityisesti lukiolaiset, joista selvästi yli puolet ilmoittaa rahoittavansa kuukausittaista kulutustaan aiemmista säästöistä. Vanhempien rooli nuorten elämän rahoittajana on hyvin tärkeä etenkin vanhempiensa luona asuville nuorille, joista 74 % ilmoittaa saavansa kuukausittain rahaa vanhemmiltaan. Myös omillaan asuvista nuorista joka viides saa vanhemmiltaan säännöllisesti rahaa. Vanhempien tulotasolla on kuitenkin merkittävä yhteys siihen, kuinka paljon he antavat taloudellista tukea (ks. kuvaaja 2): kun hyvin toimeentulevista vanhemmista lähes kaikki antavat jatkuvaa taloudellista tukea kotona asuville lapsilleen, heikosti toimeentulevista näin tekee alle puolet. Sama ilmiö toistuu omillaan asuvien opiskelijoiden keskuudessa: hyvin toimeentulevista vanhemmista 40 % auttaa taloudellisesti tässä tilanteessa olevia lapsiaan, heikosti toimeentulevista vanhemmista näin tekee 17 %. KUVAAJA 1. VANHEMMILTA SAATU TALOUDELLINEN TUKI VS. VANHEMPIEN TALOUDELLINEN ASEMA. Vanhemmilta kuukausittain taloudellista tukea saaneiden osuus. KUVAAJA 1. RAHANLÄHTEET VS. ASUMINEN VANHEMPIEN LUONA. Mistä kuukausittain käytössäsi olevat rahat tulevat? Voit valita useamman vaihtoehdon.

20 TUTKIMUS NUORISTA JA TALOUDESTA 39 Miten nuoret käyttävät rahaa? Nuorten rahankäyttö kasvaa voimakkaasti iän myötä. Kun alle 20-vuotiaista nuorista yli 90 % käyttää keskimäärin alle 500 euroa kuukaudessa, vuotiaista alle 500 euroa käyttävien osuus on puolet, ja yli 25-vuotiaista vain alle neljännes. Kuvaajassa 3 on esitetty vaihtelu pääasiallisen toiminnan mukaan: selvästi vähiten rahaa käyttävät lukiolaiset, jotka ovat myös keskimäärin nuorimpia. Kolmannen asteen opiskelijoista jo puolet käyttää yli 500 euroa kuukaudessa, ja päätoimisesti työssä olevista lähes kaikki. Kysyttäessä säästämisestä kolmannes nuorista vastaa, ettei laita lainkaan rahaa kuukausittain säästöön. Merkittävä syy tähän on tietenkin tulojen vähäisyys säästämisen sijaan monet opiskelevat nuoret kuluttavat kesätöistä kertyneitä säästöjään lukukausien aikana. Nekin nuoret, jotka laittavat rahaa säästöön, säästävät yleensä melko pieniä määriä: vain joka neljäs kertoo, että kuukausittain jää säästöön yli 100 euroa. Säästäminen lisääntyy tulojen ja iän kasvaessa, mutta silti vuotiaistakin joka neljäs ei jätä lainkaan rahaa säästöön. KUVAAJA 4. SÄÄSTÄMINEN. KUVAAJA 3. RAHANKÄYTTÖ VS. TOIMINTO. Paljonko laitat kuukausittain rahaa säästöön? Paljonko käytät keskimäärin kuukausittain rahaa? Kysyimme nuorilta myös, paljonko heillä tällä hetkellä on säästöjä. Koska kysely toteutettiin pian kesälomien jälkeen, näyttää siltä, että nuorilla on melko paljon säästöjä: yli puolet ilmoittaa, että heillä on tallessa yli 1000 euroa. Todennäköisesti nuorten säästöt ovat kuitenkin suurimmillaan juuri tässä vaiheessa vuotta, koska monet ovat ansainneet rahaa kesätöillä. Säästöjen määrällä on selvä yhteys vanhempien tulotasoon: hyvin toimeentulevien vanhempien lapsista säästöjä on lähes 90 prosentilla, heikosti toimeentulevien vanhempien lapsista vain 65 prosentilla (ks. kuvaaja 6). Vanhempien taloudellisella tuella näyttäisi siis olevan paljon vaikutusta siihen, millaiset mahdollisuudet nuorella on säästää rahaa tulevaisuuden varalle.

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä

Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä Eri toimijoiden roolit nuorten talousosaamisen edistämisessä Nuorten talousosaamisen seminaari 12.3.2013 Liisa Peura-Kapanen Esityksen sisältö Mitä nuorten taloustaidoista tiedetään? Miten eri toimijat

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?

Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki

Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki Aineistoja taloustiedon opetukseen Iina Lario Suomen Pankki Tutut talouskilpailut jatkuvat Talousguru-kilpailu lukiolaisille 15.1.2014 (ilmoittautuminen 18.12. mennessä HYOLin sivuilla) Finalisteille tarjolla

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Nuoret ja johtaminen 2010

Nuoret ja johtaminen 2010 Taloudellinen tiedotustoimisto & T-Media Nuoret ja johtaminen 2010 Laajan tutkimusraportin tiivistelmä Tietoa tutkimuksesta Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköposti-informoituna sähköisenä lomakekyselynä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014

Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014 Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014 Professori Olli-Pekka Ruuskanen Vakuutustiede Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Taloudellinen lukutaito

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa?

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa? OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa? Talous tutuksi Helsinki 10.9.2015 Kristina Kaihari opetusneuvos MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma

Lisätiedot