perheyrit ys 1/2013 Perheyritysten liitto ry

Transkriptio

1 perheyrit ys 1/2013 Perheyritysten liitto ry Hankenin uusi tutkimuskeskus keskittyy perheyrityksiin SIVU 44 Talviakatemiassa perehdytään jatkuvuuteen SIVU 12 Berner Oy sai työelämäpalkinnon SIVU 30 1

2 Perheyritys 1/ A-lehdet on juureva ja mukana muutoksessa. 44 Hankenin uusi yrittäjyyden tutkimuskeskus tutkii perheyrityksiä / Hankens centrum för entreprenörskap forskar i familjeföretag 12 Talviakatemiassa tehtiin ennätys. 46 Perintö: Johanna Ikäheimo. JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie Perhe & yritys: Eke-yhtiöiden ja Teknopowerin sisarukset kertovat yhteistyöstä. Simo Valtti: Oma pää - oma pääoma. VAKIOT: 4 18 Pääkirjoitus Lyhyesti TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Juuso Enala, Hanna Ojanpää ja Kira Schroeder OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi TAITTO Emma Hyökyvaara Henkilökuva: George Berner on kohtuullisen itsepäinen. Työpaikka: Antell kiilasi kärkeen Great place to Work -tutkimuksessa. A-lehdet täyttää 80 vuotta Puheenjohtajan huomio Tulossa ja uudet jäsenet Asiantuntijakirjoitukset Kannen kuva Petri Uutela PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura 38 Sydän kädessä: Anders ja Urho Blom. ISSN-TUNNUS Matti Vanhanen tarjoaa kaksi ratkaisua yhteen vaatimukseen. YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK Teknopowerissa tehtiin sukupolvenvaihdos. Peter ja George Berner ovat ystäviä, sukulaisia ja kollegoita. Arja Partanen viihtyy Antellin palveluksessa. 2 3

3 Pääkirjoitus Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten yhteistyö-, valmennus- ja edunvalvontajärjestö. Liitto edistää perheyritysten jatkuvuutta ja kasvollista omistajuutta. PERHEYRITYS TAPAHTUMA2013 Ylpeinä ilman taakkaa Pitkin hallituskautta työelämän pidentämiseen ja kohentamiseen liittyvät vaatimukset ovat voimistuneet. Siksi onkin iloista hahmotella vuoden ensimmäisen Perheyritys-lehden teemaksi Hyvä työelämä ja kertoa perheyritysten tuloksellisista ponnistuksista teemaan liittyen. Berner Oy (s. 28) palkittiin Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä myöntämällä työelämäpalkinnolla. Erityistä kiitosta sai yhtiön rakentama senioriohjelma, jonka tuloksena keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on yrityksessä noussut 64,5 vuoteen. Oulussa pääkonttoriaan pitävä Antell (s. 34) pärjäsi puolestaan hienosti Great Place to Work kilpailussa lunastaen omassa sarjassaan neljännen sijan. Arvokasta on myös se, että molemmat edellä mainituista yrityksistä ovat toimineet 130 vuotta. Jotta yritys pääsee tuohon ikään, sen on täytynyt selättää monta hankalaa suhdannetta ja osata luovia muuttuvassa toimintaympäristössä. Juhlavuottaan niin ikään viettää Apu-Lehti (s. 6), joka 80-vuotiaana vaikuttaa Antellin ja Bernerin rinnalla vielä melkoisen nuorekkaalta. Lehti palaa juhlavuoden kunniaksi juurilleen varsin yhteiskuntavastuullisella tavalla. Perheyritysten liiton Next Generation toiminta elää mielenkiintoista vaihetta. Osallistujia eri tilaisuuksissa on koko ajan enemmän ja verkosto vaikuttaa tiivistyvän hurjaa vauhtia. Reportaasi (s. 12) nuorille suunnatusta vuoden päätapahtumasta Talviakatemiasta henkii tunteita, toivoa ja tulevaisuutta. Ajat ovat muuttuneet, aivan kuten niiden pitääkin. Lehteen haastateltu EKEyhtiöiden Riitta Ekengren tiivistää (s. 20) saman ajatuksen seuraavasti: Yleinen yrittäjäilmapiiri on muuttunut meidän lapsuudestamme. Enää ei tarvitse kantaa porvarin taakkaa niskassaan. Seuraavat sukupolvet saavat olla aidosti ylpeitä perimästään. Toivon, että huomaat Perheyritys-lehden uudistuneen. Sivuja on parikymmentä enemmän ja sisältöä on jäntevöitetty. Sähköinen versio on luettavissa verkkosivuillamme ja Facebookissa. Otamme mielellämme vastaan palautetta, jonka avulla pyrimme lehteä jatkuvasti kehittämään. Sehän on se tapa, jolla perheyrityksetkin pysyvät menossa mukana. PÄÄOMA + TYÖ = TYÖLLISTÄVÄ PÄÄOMA klo Finlandia-talo Perheyrittäjät ja muut perheyrityksistä kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita suosittuun Perheyritystapahtumaan. Innostavan ohjelman lisäksi tilaisuudessa jaetaan kymmenes perheyrityspalkinto, joka Perheyritysten liiton perustajan mukaan kantaa nyt nimeä Peter Fazer -palkinto. Teemana tänä vuonna on Pääoma + työ = työllistävä pääoma. Yrityksillä ja yritysten omalla pääomalla on yhteys työllisyyteen. Pääoman ja työn välisen liiton rakennusaineita puheenvuoroissaan kasaavat: Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma Kirjailija Kalle Isokallio Toimitusjohtaja Anne Kangas, Hoitokoti Päiväkumpu Toimitusjohtaja Jyrki Mäki, Atoy Oy Viestintäjohtaja Stefanie Brandt, Ab Otto Brandt Oy Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen, Aalto-yliopisto Puheenjohtaja Pekka Laitinen, Perheyritysten liitto Pääoman ja työn liitosta debatoivat Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Päivän juontajana toimii kirjailija, toimituspäällikkö Karo Hämäläinen. Osallistumismaksu: Jäseniltä 375 euroa + alv. 24 % ja ulkopuolisilta 525 euroa + alv. 24 %. Hinta sisältää ohjelman, lounaan ja kahvitarjoilun. EVELIINA TALVITIE eveliina.talvitie@perheyritys.fi Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumiset mennessä Yhteistyössä: 4

4 A-mmattitaitoa, tunnejälkiä ja sitoutumista Teksti: Juuso Enala Kuvat: Vesa Laitinen ja A-lehtien arkisto 80 vuotta perheyrittäjyyttä on kunnioitettava saavutus. Erityisesti alalla, jossa kaikki tuntuu muuttuneen muutamassa vuodessa. Olli-Pekka Lyytikäisellä, Anne Lyytikäinen-Palmrothilla ja Yrjö 6 Lyytikäisellä on kaikilla oma tapansa kuvata tulevaisuutta. 7

5 Anna apu työttömälle Apulehti palaa juurilleen Yrityksille heitetään haaste tarjota nuorille työtä tai harjoittelupaikkoja. Apu tekee juhlavuoden aikana aihetta käsitteleviä juttuja. Hanke toteutetaan valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa. Työpajayhdistys etsii yrityksille sopivia harjoittelijoita ja työllistettäviä nuoria ja hoitaa käytännön järjestelyt. Perheyritysten liitto on mukana kampanjassa ja haastaa jäsenyrityksiään tarjoamaan työpajanuorille harjoittelu- tai työpaikkoja. Jos yritykselläsi on mahdollisuus työllistää työpajanuori, ota yhteyttä Työpajayhdistykseen joko sähköpostitse tai puhelimitse Lisätietoja: A-lehdet sai alkunsa 80 vuotta sitten, kun alunperin Rööperistä lähtenyt orpopoika Yrjö Lyytikäinen perusti Apu-lehden, jota saivat myydä vain työttömät. Juha Nummisen kirjoittamassa Avun historiikissa todetaan, että tietenkin voi sanoa, että Yrjö Lyytikäinen vaurastui olosuhteissa, joissa vallitsi ankara työttömyys. Siihen kannattaa lisätä, että Lyytikäinen olisi vuorenvarmasti vaurastunut, vaikka maassa ei olisi ollut ainoatakaan työtöntä. Hänen luonteellaan ei pystynyt eikä taidoillaan tarvinnut langeta keinotteluun ihmisten hädällä. Kireimpänä talvena työttömiä oli yhden kuukauden aikana yli Avun ensimmäisenä ilmestymisvuonna työttömiä oli vielä yli henkilöä. Voisiko Avun tarinan toistaa vuonna 2013, jolloin työttömien määrä on monikertainen? -Kaikki menestyneet brändit perustuvat uutuusarvoon. Apu innovoi aikanaan täysin uudenlaisen jakelu- ja lanseerausratkaisun. Nykyisessä mediaympäristössä paluu juurille ei ole enää mahdollinen, sanoo A-lehtien hallituksen puheenjohtaja Olli- Pekka Lyytikäinen. Omatunto ja laatu Apu-lehdessä mietittiin idean herättämistä henkiin, kun lehti täytti 60 ja 70 vuotta. Byrokratia kuitenkin nitisti hyvän ajatuksen. -Emme silti ole unohtaneet juuriamme. Sosiaalinen omatuntomme on yhtä vahva kuin alkuvuosina. Juhlavuoden ajan yhtiö tekee yhteistyötä valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa, Lyytikäinen jatkaa. Alkujaan Apu menestyi, koska onnistui luomaan vastapainoa 1930-luvulle ominaiselle poliittiselle propagandalle. Lehti tarjosi ripauksen viihdettä ja romantiikkaa kurjuuden keskelle. Mikä on Avun tehtävä nyt ja tulevaisuudessa? -Median olemassaolon oikeutus voi olla vain laadukas sisältö. Jos sisältö ei tyydytä, kukaan ei maksa tuotteesta, arvioi julkaisujohtaja Anne Lyytikäinen-Palmroth. Julkaisujohtajan määritelmän mukaan Apu-lehti on 80-vuotiaanakin moderni viikkolehti, joka tarjoaa ajankohtaisia tarinoita, ajanvietettä, mutta ennen kaikkea laadukasta journalismia. -Apu on vahvasti yhteiskunnallinen lehti. Apu on pienen ihmisen puolella, Lyytikäinen-Palmroth tiivistää. Ei mikään elävä museo Joku saattaa epäillä, että vanhalla sukuyhtiöllä on vaikeuksia pitää yllä kannattavaa liiketoimintaa. Että se muuttuu vähitellen jonkinlaiseksi eläväksi museoksi. A-lehtien hallituksen puheenjohtajalla, julkaisujohtajalla ja erikoistoimittajalla on yhteinen visio, mutta kolme tapaa kuvata se. Anne: A-lehdissä on 500 työntekijää. Meitä Lyytikäisiä on tässä haastattelussa kolme. A-lehtien sielu on sen sitoutuneissa ihmisissä. Emme katsele peruutuspeiliin. Tunnemme historian, mutta meitä kiinnostaa tulevaisuus. Ostimme Forman lehdet vuosi sitten. Kauppa oli hyvä ja voimme ostaa uusiakin lehtiä ja kehittää niiden konsepteja lukijoita ja mainostajia paremmin palveleviksi. Yrjö: Apu on tulevaisuudessakin konsernimme lippulaiva, mutta sen rinnalla on suuri määrä Suomen johtavia erikoislehtiä. Dialogin kautta olemme johtava suomalainen asiakaslehtien tuottaja. Meillä on toimintaa myös Virossa. Liiketoimintamme saa sisällöntuotannon ja kustannustoiminnan rinnalle uusia tukijalkoja. Olli-Pekka: Olemme vahvoja sisällöntuottajia 10 vuoden päästäkin, jakelemme sisältöä aina ajanmukaisilla jakelualus- 8 9

6 Apu välitti yksinoikeudella Lasse Virénin ja Päivi Kajanderin häät vuonna Toimittaja Markku Laitinen haastattelee Jasser Arafatia Ramallahissa vuonna Lähetystöneuvos Heikki Brotherus ja valokuvaaja Seppo Saves kävivät Uuden Guinean viidakossa Valokuvaaja Joonas Brandt todisti Lordin euroviisuvoiton Ateenassa toukokuussa Apu-lehti 80-vuotta toilla. Uskon, että printillä on jatkossakin vahva asema. Olemme merkittävä kustantaja, Suomen suurin asiakaslehtien tekijä ja laajennamme toimintaamme asiakkaiden mukana lähialueille. Vahvojen brändiemme verkkosivustot tarjoavat jatkossa asiakkaillemme myyvän kauppapaikan. Duudson-toimittajan tunnejälki Huomiohakuisuus leimaa monella tapaa nykypäivää niin ikään puhutaan huomiotaloudesta ja -journalismista. Apu oli huomiojournalismille jo 1950-luvulla Matti Jämsän kaltaisten toimittajapersoonallisuuksien kautta melkoinen suunnannäyttäjä. Jämsää ei Lyytikäinen-Palmrothin mielestä voi määritellä juorutoimittajaksi. Sen sijaan kyseessä on esimerkki todellisesta journalistista. - Jämsä ei edustanut nykyajan paparazzi- ja juorukulttuuria. Hän oli oman aikansa Duudson, jonka journalismi todella oli journalismia. Se ei ollut salakuvia, ilkeilyä tai juoruilua. Aikakauslehtien tähtitoimittajien jutut jättävät lukijoihin tunnejäljen. Ne tuovat päivänpolttaviin aiheisiin mielenkiintoisia näkökulmia, Lyytikäinen-Palmroth kiteyttää. Hänen mukaansa hyvän toimittajan tunnistaa ammattitaidosta, näkökulmasta, värikkäästä kielestä ja luotettavuudesta. Toimittajiksi Lyytikäinen-Palmroth laskee myös kuvaajat. Kuvan ja sanan suhde on hänen mielestään parhaimmillaan maaginen. Toimittajan roolin pohtiminen nostattaa Lyytikäinen-Palmrothissa pintaan suuria tunteita. Silmiin nousee erityinen hehku, kun hän puhuu laadukkaan journalismin tärkeydestä. -Pidän sopulimaisuutena sitä, että median silmissä aikakauslehdet ovat OUT, ja sähköinen maailma on IN. Kansa on aina lukenut Suomessa paljon suhteessa populaatioon. Se on osa maamme sivistystä ja kilpailukykyä. Tosi-TV -buumi on nostanut julkkiksen nuorten toiveammatiksi. Juontaja ei ole toimittaja. Hyvä toimittaja on miltei yhtä harvoin hyvä juontaja. Trendi nopea ihminen hidas Jo 1970-luvulla keskusteltiin siitä, onko yleisaikakauslehtien väistyttävä erikoislehtien tieltä. -Puutaheinää! Ensin radion piti kuolla, sitten tv:n. Trendit muuttuvat nopeasti, mutta ihmiset verrattain hitaasti, Yrjö Lyytikäinen sivaltaa. Perustaja Yrjö Lyytikäisen poika Olli Lyytikäinen totesi Apulehden täytettyä 40 vuotta vuonna 1973: Suomalaisen aikakauslehdistön pahin epäkohta on yksilön oikeusturvan puute. Yksityiselämä on liian helposti loukattavissa. Nyt 40 vuotta myöhemmin erikoistoimittaja Yrjö Lyytikäinen arvioi perinteisen aikakausmedian haasteeksi sen, että media itse ei näe edustamaansa lajityyppiä mediaseksikkäänä. -Joskus tuntuu, että media on fasinoituneempi tekniikasta kuin sisällöstä. Monesti ilmoittajille tarjotaan medioita, joita tarjoaja itse seuraa. Samalla kuitenkin unohtuu, keiden ostovoima Suomessa on paras: 50+ -kohderyhmä matkustaa, ostaa - ja lukee. Avun kaltaisen perhe- ja yleisaikakauslehden konsepti ja rakenne ovat pysyneet melko samoina viimeiset vuotta. A-lehdet on toiminut 80 vuotta ja Avun osuus on yhä 30 % liikevaihdosta, kannattavuus hyvä ja lukijat säilyneet poikkeuksellisen uskollisina. -Volyymi on laskenut kolmasosan huippuun verrattuna, mutta silti lehdellä on lähes lukijaa joka viikko. Se on merkittävä luku verrattuna vaikka television huippusarjoihin. Avun löytö Anne Pohtamo, Miss Universum 1975, ja playboy Jacques de la Fontaine. Näin kaikki alkoi Apu syntyi, kun Kustannusosakeyhtiö Teoksen toimitusjohtajana työskennellyt Yrjö Lyytikäinen ryhtyi itselliseksi yrittäjäksi ja perusti vuonna 1933 Apu-lehden yhdessä vaimonsa Aune Lyytikäisen kanssa. Vuonna 1929 puhjennut yleismaailmallinen lama oli levittänyt suurtyöttömyyden myös maatalousvaltaiseen, hitaasti teollistuvaan Suomeen. Apu perustettiin työttömien auttamiseksi. Lehden irtonumero maksoi kaksi markkaa, mistä työtön myyjä sai 1,25 markkaa perheensä elättämiseen. Lehteä saivat myydä vain työttömät. Lehden tunnuslause oli: Osta Apu, anna apu työttömälle. sittemmin perheyrityksen tie on vienyt pitkälle Omistajat Olli-Pekka Lyytikäinen, Anne Lyytikäinen-Palmroth ja Yrjö Lyytikäinen Suomen 3. suurin aikakauslehtitalo Lähes 500 työntekijää Liikevaihto 72 miljoonaa vuonna 2012 Konsernin muodostavat A-lehdet Oy, Image Kustannus Oy, A-kustannus Oy ja asiakasmedioiden tuottamiseen erikoistunut Dialogi Oy A-lehdet Oy:n brändejä ovat Apu, ApuKrypto, ApuRistikot, Avotakka, Demi, Eeva, Kauneus & Terveys, Maku, Meidän Mökki, Meidän talo, Soundi, Tuulilasi, Urheilulehti, ViherPiha ja Voi hyvin sekä verkkojulkaisu Lily.fi Yrityskaupan myötä A-lehdet-konserniin huhtikuussa 2012 ostettu A-kustannus Oy (entinen Forma Publishing Group Oy) julkaisee Kotivinkkiä, Trendiä ja Unelmien Talo&Koti-lehteä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Image, Matkailulehti Mondo sekä Mondon matkaoppaat

7 Tunteiden ja tarinoiden viikonloppu Teksti: Petri Tuomela Kuvat: Petri Uutela ja Mikko Pellinen Talviakatemia keräsi ennätysmäärän Nextejä Suomen Lappiin. Pyhälle kokoontui liki 70 nuorta, jotka yhteinen kokemus ja tausta hitsasivat yhteen

8 Markus Isosaari MSK Group Oy 27 vuotta, 3. sukupolvi Lapsuuden toiveammatti jäteauton kuljettaja KTM Paula Keino Market-Visio Oy 23 vuotta, 2. sukupolvi Lapsuuden toiveammatti Sisustussuunnitelija Koulutus Elintarviketieteiden YO Anne Jussila Lehtonen Yhtiöt Oy 28 vuotta, 3. sukupolvi Lapsuuden toiveammatti: opettaja, sairaanhoitaja, lääkäri, tanssija, asianajaja, jne. yrittäjämerkonomi, nyt johtamisen opinnot Lapin yliopistossa meneillään Asmo Votkin Lihatukku Veijo Votkin Oy 32 vuotta, 2. sukupolvi Lapsuuden toiveammatti: Pienestä pitäen on lomat mennyt töissä, joten tämä perheyritys on ollut luonnollinen ratkaisu. Merkantti (koulun mielestä 1 opintoviikko vajaa, mutta todellisuudessa on 13 viikkoa yli...) Vielä vuosi sitten ensikertalaisena ihmettelin, miten ihmiset ryntäilivät halailemaan toisiaan heti perille päästyään. Enää ei tarvinnut ihmetellä. Tuntui mahtavalta nähdä jälleen ihmiset, joiden kanssa oli ystävystynyt edellisessä Talviakatemiassa. Talviakatemia herätti minussa kiinnostuksen perheyrittäjyyteen ja omaan perheyritykseen. Pääsin muutaman päivän aikamatkalle muiden perheyritysten historiaan ja kuulin yritysten seuraajapolven kokemuksia. Vuoden mittaan hehkutin Talviakatemian erinomaisuutta tutuille perheyrittäjille ja kosiskelin heitä lähtemään mukaan. Nyt edessä oli totuuden hetki. Istuin alas Anne Jussilan, Asmo Votkinin, Markus Isosaaren ja Paula Keinon kanssa ja laitoin nauhurin pyörimään. Ihmiset on avoimia ja kaikesta voidaan puhua ääneen, myös epäonnistumisista. Mikä on Next toiminnan ja Talviakatemian pihvi? Anne: Seminaarit toimivat hyvinä puheenavaajina. Niissä tuli esiin paljon asioita, joita tulee mietittyä itsekseen. Tässä porukassa niistä pääsee puhumaan avoimesti. Paula: Ilmapiiri on avoin ja luottamuksellinen. Tunteet tulevat esiin voimakkaasti. En tuntenut muita entuudestaan, mutta kertaakaan ei tullut hetkeä, että olisi ollut yksin. Minut otettiin heti siipien alle ja kaikkien kanssa riitti juteltavaa. Markus: Vaatisi helposti vuosien tai jopa kymmenien vuosien syklin, että pystyisi rakentamaan tämmöisen verkoston, joka täällä rakentuu yhdessä viikonlopussa. Mille luottamus rakentuu? Markus: Viime vuonna olin ensimmäistä kertaa mukana ja seurasin vanhoja kävijöitä. Huomasin, miten nopeasti ihmiset pystyvät heittäytymään. Sen jälkeen oli itsekin helppo heittäytyä. On erittäin tärkeää, että mukana on kokeneempia persoonia, jotka tuovat tälle toiminnalle jatkuvuutta. Asmo: Tuntuu, että porukka on Täällä näkee intohimon, palon ja poltteen, joka voi olla omaan yritykseen. tuntenut toisensa koko ikänsä. Paula: Ihmiset on avoimia ja kaikesta voidaan puhua ääneen, myös epäonnistumisista. Porukkaan on helppo tulla. Vaikka yritysten koko ja toimiala vaihtelevat, olemme kaikki samassa tilanteessa ja voimme luottaa toisiimme. Voisi kai sanoa että ollaan yhtä perhettä, jolla on yhteinen tausta ja kokemukset. Markus: Täällä voi kertoa oman suvun yrityksen tarinaa muille ja olla vilpittömän onnellinen siitä, mitä suku ja perhe ovat saaneet aikaan. Mikä teitä yhdistää? Paula: Mietin tullessani tänne, kuulunko porukkaan. En edes tiedä, tuleeko minusta koskaan uutta toimitusjohtajaa. Täällä ollessa kuitenkin huomasin, että täällä on monta muuta, jotka on samassa tilanteessa. Asmo: Täällä on ihmisillä yhteinen tausta. Ainoa ero on liikevaihdon nollien ja henkilöstön määrässä. Mitä jäi käteen? Paula: Perjantain seminaarin jälkeen olin täynnä virtaa ja päätin kirjoittaa isälle kirjeen ja kertoa hänelle tästä kokemuksesta. No se kirje jäi kirjoittamatta, mutta huomenna varaan ajan isän neukkarista ja kerron mitä reissu on antanut. Markus: Viikonloppun aikana huomaa perheyritysten todellisen arvon. Täällä näkee ihmisten intohimon, palon ja poltteen, joka voi olla omaan yritykseen. Anne: Talviakatemiasta saa uutta virtaa

9 Talviakatemia on osa PL:n Next Generation - toimintaa Perheyritysten liiton toiminnan keskeisenä päämääränä on nuoren polven innostaminen ja valmentaminen perheyrittäjyyteen. Suotuisan toimintaympäristön lisäksi perheyritysten jatkuvuuden edistämiseen tarvitaan kyvykkäitä jatkajia. Heidän on oltava valmiita kantamaan vastuuta perheyrityksen toiminnan jatkumisesta ja kehittämisestä - joko omistajina, operatiivisissa tehtävissä tai perheen jäsenenä. Tämän valmiuden eväiksi liitto tarjoaa erilaisia tilaisuuksia ja valmennusohjelmia. Talviakatemia on Next-toiminnan päätapahtuma, jossa jatkajapolven edustajat pääsevät keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä vuonna akatemian osallistujien ikäjakauma oli vuotta ja keski-ikä 27 vuotta. Kokeneemmat Nextit tuovat porukkaan jatkuvuutta ja luovat omalla kokemuksellaan ja heittäytymisellään ilmapiirin, johon kenen tahansa on helppo tulla mukaan. Monet nuoremmat Nextit miettivät ja hakevat yhä omaa rooliaan perheyrityksessä. Keskustelut muiden Nextien kanssa saattavat herättää kipinän perheyrittäjyyteen ja helpottaa keskustelun avaamista myös omassa perheyrityksessä. Talviakatemian seminaaripäivä pitää sisällään asiantuntijoiden ja perheyritysten Nextien puheenvuoroja. Esitykset toimivat pohjana ryhmätöille. Tänä vuonna ryhmätöissä käsiteltiin hallitustyöskentelyä, perheyrityksen käytäntöjä sekä sukupolvenvaihdosta. Keskustelunavaajina ja puhujina toimivat Next -työryhmän puheenjohtaja Vera Backström (Antti Ahlström Perilliset Oy) Pekka Suominen (Raute Oyj) sekä Toni Hukkanen (V. Hukkanen Oy ). Puheenvuorot sisälsivät käytännönläheisiä vinkkejä jatkuvuuden turvaamiseen, hyvään hallintoon ja perheenjäsenten työskentelemiseen yhdessä sekä johtamiseen. Talviakatemian ja muiden Next -tapahtumien lisäksi Perheyritysten liitto tarjoaa jäsenilleen valmennusohjelmia, jotka valmistavat jatkajapolvea perheyrittäjyyteen. Valmennusta on tarjolla strategiseen johtamiseen, hallitustyöskentelyyn, perheneuvostojen toimintaan, sukupolvenvaihdoksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Valmennukset on räätälöity perheyritysten erityispiirteet huomioiden. CapMan Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta. Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista? Finnvera voi rahoittaa yritysten omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme tai katso 16

10 Lyhyesti Tulevaisuuden vaikuttajat on valittu Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen sukupolvenvaihdoshuojennuksesta Eurobarometri 2012: Suomessa työntekijät suosivat perheyrityksiä työnantajina Uusi Lastensairaala hankkeen varainhankinta alkoi Kyselytutkimus: Joka kolmas perheyritys on vaihtamassa sukupolvea Arkadia valmennusohjelma käynnistyi PL tekee yhteistyötä Liikesivistysrahaston ja yliopistojen kanssa Perheyritysten liiton uusi Next Generationille suunnattu Tulevaisuuden vaikuttaja- valmennusohjelma on tarkoitettu edunvalvonnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nexteille. Valmennusohjelman tavoitteena on luoda osallistujille käsitys suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteosta ja siihen vaikuttamisesta. Lisäksi valmennusohjelma antaa valmiudet toimia tulevaisuudessa vaikuttajana PL:n ja muiden järjestöjen luottamustehtävissä. Valmennusohjelmaan valittiin 12 osallistujaa. Ohjelman valmennukset järjestetään keväällä ja syksyllä Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen (KHO 2013:11) siitä, myönnetäänkö sukupolvenvaihdoshuojennus lahjaverosta, jos useat lahjansaajat saavat yhteisomistukseen vähintään 10 % yrityksen osakkeista. Päätös oli myönteinen eli huojennuksen voi saada, vaikka esimerkiksi kaksi lasta saa yhteislahjana 10 % yrityksen osakkeista. Lisäksi jokaisen lahjansaajan on jatkettava yritystoimintaa esimerkiksi hallituksen jäsenenä. Uusi päätös helpottaa sukupolvenvaihdosten toteuttamista perheyrityksissä, joissa omistus on niin hajautunut, että perinnön tai lahjan saaja ei voi yksin saada vähintään 10 %:n omistusosuutta yrityksessä. Samalla ratkaisu kuitenkin osoittaa sen, kuinka paljon erilaisia tulkinnanvaraisuuksia ja rajoituksia perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyy. Nämä ongelmat olisivat vältettävissä siirtymällä ns. Ruotsin malliin, jossa perintö- ja lahjavero on korvattu myyntivoittoverolla. Euroopan Komission toteuttama 2012 Flash Eurobarometer on Entrepreneurship sisältää ensimmäistä kertaa perheyrityksiä käsitteleviä kysymyksiä. Barometri on selvittänyt vuosikymmenen ajan yrittäjyyden kehittymistä EU-maissa. Tuore katsaus Entrepreneurship in the EU and Beyond sisältää 27 EU-maan lisäksi EEA/EFTA maat (Norja, Islanti ja Sveitsi) sekä nyt myös esimerkiksi Brasilian, Israelin, Intian ja Venäjän. Maakohtainen tulos osoittaa, että Suomessa valtaosa työntekijöistä suosii perheyritystä työnantajana. Perheyrityksessä ilmoitti haluavansa työskennellä 47 prosenttia vastaajista, kun vastaavasti listattua yhtiötä piti parempana vain 42 prosenttia. Barometrin mukaan yleisimmät perusteet perheyhtiön suosimiselle olivat paremmat työolosuhteet ja yhtiön sitoutuminen paikalliseen yhteisöön. Saksassa, Itävallassa, Kreikassa, Ranskassa, Belgiassa ja Luxemburgissa perheyhtiötä työnantajana suosi yli 50 prosenttia vastaajista. Kaikkien selvitykseen sisältyneiden maiden vastaajista 48 prosenttia kertoi haluavansa työnantajakseen muun kuin perheyrityksen. 41 prosenttia kertoi mieluiten työskentelevänsä juuri perheyrityksessä. Prosentit ovat osuuksia siitä osasta vastaajia, jotka yrittäjyyden sijaan haluavat työskennellä toisen palveluksessa. Selvitystä varten haastateltiin yli vastaajaa. Koko raportti on luettavissa liiton verkkosivuilta: www. perheyritystenliitto.fi Uusi Lastensairaala hankkeen tukiyhdistys on aloittanut varainhankinnan uuden valtakunnallisen lastensairaalan rakennuttamiseksi. Tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa lahjoituksina yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Lahjoituksien avulla Helsinkiin nousee uusi, lasten erikoissairaanhoitoon keskittynyt huippuyksikkö vuoteen 2017 mennessä. Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Anne Berner. Lisätietoa: info@uusilastensairaala2017.fi Yli kolmannes yrityksistä aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan viiden vuoden aikana, selviää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Perheyritysten liitto PL:n toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Asia on ajankohtainen noin yritykselle, mikä tarkoittaa sukupolvenvaihdosta vuosittain. Aikomukset ovat entisestään lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. Yrityskoon kasvaessa todennäköisyys sukupolvenvaihdokselle lisääntyy. Sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtaisimpia teollisuudessa (44 %) ja keskisuurissa yrityksissä (38 %). Sukupolvenvaihdosta suunnittelevista perheyrittäjistä noin 69 prosenttia piti perintö- ja lahjaverotusta merkittävimpänä esteenä sukupolvenvaihdokselle. Perheyrittäjät ovatkin tyytymättömiä erityisesti Suomen hallituksen päätöksiin kiristää perintö- ja lahjaverotusta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että perheyrittäjät antavat hallitukselle muita yrityksiä heikomman arvosanan yrittäjyyden edistämisessä. Perheyritysten liitto on yhteiskumppanina Arkadiavalmennusohjelmassa, joka avattiin maaliskuun alussa Finlandia-talolla. Valmennusohjelma on suunnattu yhteiskunnallisten asioiden ja elinkeinoelämän parissa toimiville nuorille sekä tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolle asettumistaan harkitseville, uuden polven vaikuttajille. Lisätietoa: PL ja Liikesivistysrahasto järjestävät yhdessä eri yliopistojen kanssa sidosryhmäseminaareja. Turun kauppakorkeakoulussa tarkastellaan tieteellisen tutkimustyön ja elinkeinoelämän rajapintoja sekä tutkimustyön resurssointia uudessa yliopistoympäristössä. Jyväskylän yliopistossa keskustellaan kasvusta, kansainvälistymisestä ja sukupolvenvaihdoksista. Syksyllä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa järjestetyn seminaarin teemana oli perheyrittäjyys Etelä-Karjalan mahdollisuutena. Sekä Turussa että Jyväskylässä puhujina ovat PL:n toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto. Lisäksi seminaareissa on yrittäjien ja tutkijoiden puheenvuoroja. Lisätietoja:

11 Sopivasti samanlaisia Teksti: Hanna Ojanpää KuvaT: Vesa-Matti Väärä (Kotro ja Arvonen) ja Hannele Tilen (Ekengrenit) Kun työkaveri tai pomo on oma sisar, pelisäännöiltä ja tavoitteilta vaaditaan erityistä kirkkautta. On myös osattava valita lapsista se, joka sopii parhaiten vastuun kantajaksi. Nina Arvonen (38) KTM, OTM Toimitusjohtaja Perhe: Yrittäjämies, 6-vuotias tytär ja 3-vuotias poika Jaana Kotro (46) Yo-merkonomi Hallituksen jäsen, johdon assistentti Perhe: Yrittäjämies, 20-vuotias tytär, 17-vuotias poika 20 21

12 Teknopower Oy Perustettu 2005 Tytäryritykset: Teknoware Oy Lahti, Mica Elektro Oy, Helsinki sekä Centaurea Oy, Seinäjoki Perheyrityksen historia juontaa vuoteen 1983, jolloin Rauno Mattila osti Trafotek-nimisen yrityksen Mitä siitä mahtaa tulla, kun seitsemän vuotta nuorempi sisko on lähin esimies? Entä kun isä on omalla työllään luonut menestyvän yrityksen ja luovuttaa sen sitten tyttärilleen? Teknopowerin tapauksessa siitä syntyy tulosta, yhteistyön iloa ja paljon keskustelua. Siskoista vanhempi, Jaana Kotro, on hallituksen jäsen sekä johdon assistentti emoyhtiö Teknopower Oy:ssä ja tytäryhtiöissä hallituksen sihteerinä. Pikkusisko, Nina Arvonen, on emoyhtiön toimitusjohtaja ja toimii tytäryhtiöissä hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä. Varsinainen käänne yrityksen tarinassa tapahtui vuoden 2011 lopussa, kun sisarusten isä, Rauno Mattila, lahjoitti omat osakkeensa tyttärilleen. Sukupolvenvaihdosta oli suunniteltu pitkään ja itse toteutuskin kesti kaikkiaan pari vuotta. - Ensimmäinen vaihe oli Trafotekkonsernin pääomistuksen siirtyminen pääomasijoittaja Interalle; toinen Ellego Powertecin jakautuminen pois Teknopower-konsernista. Näiden toimenpiteiden jälkeen Teknopower keskittyi puhtaasti valaistukseen, Nina täsmentää. Näin jälkikäteen sisaret toteavat kaiken mennen loistavasti. - Meillä ei koettu suurta luopumisen tai vastaanottamisen tuskaa sen jälkeen, kun pelisäännöt oli tehty. Yhteisen kasvun paikka Sisarusten aikana konserni on kasvanut kolmen yritysoston verran. Työnjako on joissakin asioissa selkeä. Ninalla on juristina esimerkiksi yrityskaupoissa ollut merkittävämpi rooli. Jaanan vastuulla ovat HR-asiat sekä juoksevat, emoyhtiön operatiiviset tehtävät. Monet asiat tehdään silti yhdessä. - Sisaruuden heikkous ja samalla voima on se, että sisaren kanssa pystyy estottomasti ilmaisemaan mielipiteensä. Joskus tämä saattaa tarkoittaa sellaista äänen korottamista, mitä normaalissa työyhteisössä ei kuule. Mutta toisaalta mitään ei jää hampaankoloon, Nina pohtii. Jaana vahvistaa Ninan ajatukset. Jaana Kotro ja Nina Arvonen ovat olleet vuosien aikana monissa eri tehtävissä konsernin eri yksiköissä. - Siskon kanssa on mukava tehdä töitä, ilmapiiri on avointa ja luottamus sataprosenttista. Myös palautetta annetaan, puolin ja toisin. Vaikka pikkusisko onkin esimieheni, ei se ole aiheuttanut ongelmia. Pääasia on kuitenkin se, että työt tulevat tehtyä! Osa suurempaa kuvaa Jaana toteaa, että yrittäjänä hän kantaa vastuuta työntekijöistään ja vastaa tekemisestään myös yhteiskunnalle. Nina näkee vastuun myös suhteessa edeltävään sukupolveen, siihen mitä he ovat luoneet ja saaneet aikaan. - Meillä on velvollisuus hoitaa yritystä niin, että se toimii ja tuottaa tulevaisuudessakin. Lainassa lapsiltamme -sanonta osuu mielestäni oikeaan, juuri siitä on pitkäjänteisesti ajatellen kysymys. Sisarukset korostavat perheyrityksien merkitystä työllistäjinä. - Yhteiskunnan pitäisi nähdä perheyritysten jatkuvuus ja työllistävyys tärkeänä ja kannustaa perheyhtiöitä myös verotuksellisesti. Pelkkä omistajuus ei vielä ole tae jatkuvuudelle. Tarvitaan myös yhteiskunnallisia kannustimia, Jaana tietää. Yleinen ilmapiiri yrittäjyydelle on Ninan mielestä myös selkeästi parantunut. - Perheyrityksillä itsellään tuntuu olevan hyvä pöhinä ja mielellään sitä itsekin profiloituu perheyrittäjäksi. Perheyri- tyksiin liitettävä pitkäjänteisyys on positiivinen asia näinä kvartaalitalouden hulluina vuosina. Olen ehdottomasti samaa mieltä Jaanan kanssa siitä, että yrittäjiä tulisi kannustaa sekä parantaa mahdollisuuksia sukupolvenvaihdoksiin. Tämä toteutuisi esimerkiksi siten, että lahja- ja perintövero korvattaisiin myyntivoittoverolla. Oman yrityksen tulevaisuus on vielä auki, mutta kumpikin toivoo, että nuoret kouluttautuisivat huolella. - Se on tärkeää, samoin oman alan löytyminen. Ovet perheyritykseen ovat aina auki, mutta vasta osaamisen kautta, Jaana miettii. Myös Nina pitää tärkeänä, että koulut ja kokemukset tulisi hankkia ensin - kun sen aika tulee. - Omat lapseni ovat vielä niin pieniä, että toistaiseksi ammattitoiveet ovat suuntautuneet prinsessa/ ritari -linjalle. Myös serkukset ovat läheisiä toisilleen; Nina ja Jaana ovat perheineen paljon tekemissä vapaa-ajalla, lomatkin he viettävät pääsääntöisesti yhdessä. - Ja kun miehemmekin ovat yrittäjiä, niin puhe kääntyy väistämättä välillä työasioiden puolelle, kumpikin myöntää. - Yrittäjän työ on elämäntapa. Työ ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat ja niistä jaksaa keskustella vaikka töissä ei olekaan, Nina vielä selventää. EKE-Yhtiöt Emoyhtiö EKE-Finance Oy Tytäryhtiöt EKE-Rakennus Oy, EKE-Elektoniikka Oy, OOO EKE-Engineering, IBE Estonia Ou, SIA EKE Latvia, OOO Transway Severo-Zapad (60 %, omistaa Pulkovo Skybisneskeskuksen Pietarissa). EKE Buildning Technology Systems- liiketoimintayksikkö EKE-Finane Oy:ssä Perustettu 1961 (Insinööritoimisto Bertel Ekengren Ky) Sibelius-monumentti, junavaunua Venäjälle ja junien älyjärjestelmiä ympäri maailmaa, Messukeskus, kokonaisia kyliä Neuvostoliittoon ja viimeisimpänä Sundsbergin asuinalue Kirkkonummella. Listaa voisi jatkaa ja vielä silloinkin vain pieni osa EKEn historiasta päätyisi paperille. - Konserniin on kertynyt vuosien varrella monta toimialaa, mikä tarkoittaa myös paljon hallittavaa, Riitta Ekengren myöntää. - Mutta jos menemme ajassa taaksepäin, niin isän vauhtiaikoina meillä markkinoitiin vielä sukkulalentoja kuuhun ja tehtiin robotteja autotehtaille. Isä, Bertel Ekengren, perusti insinööritoimistonsa vuonna Äiti hoiti talouspuolta ja sunnuntaiaamuisin isä piti viikkokatsauksen yrityksen asioista. Riitta Ekengren (52) Luonnontieteiden YO ja kauppatieteiden YO Toimitusjohtaja EKE-Finance Oy Perhe: 19- ja 20 -vuotiaat lapset 22 23