Lausunnon antajat: Lausunnon antavat BirdLife Suomi ry ja sen jäsenyhdistys Päijät- Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry (jatkossa PHLY).
|
|
- Martti Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry Osoite: c/o Arto Puikkonen, Kivakatu 10 as Lahti Puheenjohtaja: Jorma Rautama phly@phly.fi BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A Helsinki toimisto@birdlife.fi Vastaanottaja: Päijät-Hämeen liitto PL Lahti toimisto@paijat-hame.fi Tiedoksi: Ympäristöministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnoksesta Lausunnon antajat: Lausunnon antavat BirdLife Suomi ry ja sen jäsenyhdistys Päijät- Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry (jatkossa PHLY). PHLY ry on valtakunnallisen BirdLife Suomen jäsenyhdistys ja edustaa toimialueellaan parasta linnustotietämystä. Yhdistyksellä on hallinnassaan maakunnan laajin linnustotietoarkisto. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta, luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä kestävää kehitystä. Yhdistyksen toimialue on Päijät- Hämeen maakunta sekä Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat. Sen kotipaikka on Lahti. BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on yli jäsentä ja tukijaa.
2 Sisällys Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso... 2 Tuulivoima-alueet... 2 Muut merkittävät maankäytön muutoskohteet... 6 Luonnonympäristö... 7 Virkistys... 8 Turvetuotanto... 9 Maaseutu... 9 Hennan lentokenttä... 9 Lopuksi PHLY ry ja BirdLife Suomi ry kiittävät lausuntopyynnöstä. Liitto pyysi kannanottoja muutospainealueista ja erityisesti keskeisistä periaatekysymyksistä. Yhdistykset ovat tutustuneet Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnoksen karttaan ja selostukseen sekä aineistoihin pääasiassa linnustonsuojelun näkökulmasta ja lausuvat aihepiireistä ja alueista, jotka eniten koskettavat lintuja. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso Kaavamerkintöjen ja -määräysten on oltava riittävän seikkaperäisiä, jotta ne toimivat aidosti alempien kaavatasojen ohjaajina. Vaikka maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, tulee kaavamääräysten olla siinä määrin selkeitä, että ne määrittelevät sen, mitä kullakin alueella pitäisi tehdä ja mitä ei saisi tehdä. Kaavassa tulisi yksityiskohtaisemmin ja nykyistä korostetummin ottaa huomioon kaavalta edellytettävät ekologisen kestävyyden ja luontoarvojen säilymisen tavoitteet. Pidämme tärkeänä, että kaava-aineiston osana julkaistaan myös tehdyt selvitykset, jotka osaltaan voivat ohjata toimintaa myös kaavan ns. valkoisilla alueilla. Tuulivoima-alueet Maakuntakaavassa osoitettavien tuulivoima-alueiden vähimmäiskoko Yhdistysten mielestä kaikki teollinen tuulivoima tulisi osoittaa maakuntakaavassa. Yksittäinenkin tuulivoimala voi olla niin suuri hanke, että sen ohjaus tulisi hoitaa maakuntakaavalla. Päijät-Hämeen maakunta ei ole valtakunnallisesti tuulioloiltaan merkittävää tuulivoimatuotantoaluetta, jolloin tuulivoimala-alueiden yksikkömäärät jäävät selvästi pienemmiksi kuin esim. rannikoilla. Maakuntaan muodostuu siis todennäköisesti yksikkömäärältään melko pieniä tuulivoimatuotantoalueita. Lisäksi varsinkin maakunnan eteläinen puolisko on tiuhaan asuttua ja tämä luo tuulivoima-alueiden suunnittelutarvetta jo maakuntatasolla. Jotta maakuntakaavan ohjausvaikutus säilyisi, on loogista asettaa kaikki teollinen tuulivoimatuotanto maakuntakaavalla osoitettavaksi. Tuulivoimalle soveltumattomat alueet Tuulivoimamaakuntakaavojen tulisi perustua siihen, että ensin selvitetään alueet, joille tuulivoimaa ei voida ympäristövaikutusten vuoksi rakentaa. Jäljelle jäävistä alueista osoitetaan sen jälkeen teknillistaloudellisin perustein potentiaaliset tuulivoiman tuotantoalueet. Tuulivoiman tuotantoon osoitettavien alueiden on oltava myös riittävän
3 suuria, jotta niiden sisällä on mahdollista selvittää useita vaihtoehtoja, joista voidaan valita ympäristövaikutuksiltaan vähäisin. Yhdistykset esittävät että tulevaan maakuntakaavakarttaan lisätään merkintä alueista, jotka eivät sovellu tuulivoimatuotannolle. BirdLife Suomen laatiman ohjeistuksen mukaisia tuulivoimatuotantoon soveltumattomia alueita Päijät-Hämeessä ovat: - kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) - kansallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti tärkeät kosteikko-, vesi-, lokki- ja kahlaajalintujen vakituiset pesimä- levähdys- ja ruokailualueet (tulevat MAALI-alueet) - luonnonsuojelualueet mukaan lukien Natura alueet - erittäin tai äärimmäisen uhanalaisten lintulajien pesimä- ja levähdyspaikat - suurikokoisten uhanalaisten petolintujen pesien lähiympäristöt - suurikokoisten lintujen muuton pullonkaula-alueet - suurikokoisten lintujen ruokailu-, lepäily- ja yöpymispaikkojen väliset vakiintuneet lentoreitit - suurikokoisten lintujen vakituiset kaartelupaikat, erityisesti avokallioalueet - luonnontilaiset suot ja metsät Suoja- eli puskurivyöhykkeet Tuulivoimaloiden lintuihin kohdistuvat häiriövaikutukset ulottuvat satojen metrien tai jopa kilometrien päähän. Tämän häiriövaikutuksen vuoksi ei riitä, että yksin edellä mainitut tuulivoimalle kielletyt alueet jätetään tuulivoimasuunnittelun ulkopuolelle. Häiriöiden minimoiseksi tuulivoima-alueiden ympärille tarvitaan suojavyöhykkeitä. BirdLife Suomen mukaan lintuja koskevien suojavyöhykkeiden tulee olla: - avomerellä vähintään 2 kilometriä (voidaan soveltaa myös suurjärvillä) - sisämaassa ja rannikolla metriä alueen linnuston luonteesta riippuen - vähintään 500 metriä äärimmäisen uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten lajien pesimäpaikoista - vähintään 2 kilometriä suurikokoisten uhanalaisten petolintujen pesimäpaikoista BirdLife Suomen mukaan tuulivoimaloita voidaan linnuston suojelun näkökulmasta rakentaa esimerkiksi seuraaville alueille, mikäli edellä esitetyt ehdot täyttyvät: - rakennettuun ympäristöön - teollisuusalueille - talousmetsiin - maatalousympäristöön - käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille - valtateiden varteen PHLY on toimittanut liitolle MAALI-hankkeen osaraportin, jossa otetaan kantaa tällä hetkellä tiedossa oleviin ongelma-alueisiin. Esitetyt tuulivoima-alueet, jotka tulisi poistaa maakuntakaavasta Tuulivoimaloiden sijoituspaikojen valinnassa on otettu linnustollisia arvoja huomioon erityisesti lintudirektiivin perusteella suojeltujen Natura alueiden osalta (esimerkiksi Hollolan lintuvedet). Tärkeimpien muuttolintureittien sekä kaakkurin pesimäalueiden osalta
4 sijoituspaikkojen valinta ei ole yhtä onnistunut. PA5 (Kellosalmi - Kaurate - Arrakoski) Yhdistykset eivät ei kannata PA5 tuulivoima-alueen osoittamista maakuntakaavaan ja esittävät seuraavaan lintutietoon perustuen alueen poistamista: Kaakkuri: Vuoden 2010 kaakkuri-projektivuotena Arrakosken - Kauratteen seutu oli maakunnan merkittävimpiä kaakkurikeskittymiä. Tämän valtakunnallisesti silmälläpidettävän lajin merkittävin kalastusalue on Varpusenlinnanselkä (säännöllisesti lintua), joka sijaitsee PA5:n koillispuolella. Karttarajauksen PA5 sisään jäävät seuraavat kaakkurilammet: Kellosalmen Teräväinen, Kellosalmen Koukkujärvi ja Kauratteen Vähä-Koukkujärvi. Näiden lisäksi lähialueella on seuraavat kaakkurilammet: Kauratteen Kalajärvi, Arrakosken Pahajärvi, Arrakosken Valkeajärvi, Arrakosken Rimmi, Arrakosken Ylinen Pirttijärvi ja Arrakosken Kalliojärvi. On selvää, että PA5:n läpi on runsasta kaakkuriliikennettä läpi pesimäkauden. Vesilintumuutto: Vuodesta 2006 lähtien Päijänteen Varpusenlinnanselällä on seurattu lintujen muuttoa kohtuullisen järjestelmällisesti heinäkuusta lokakuulle. Seuraavilla vesilintulajeilla on havaittu merkittävää muuttoa alueella: haapana, tavi, jouhisorsa, lapasotka, pilkkasiipi, mustalintu ja alli. Varpusenlinnanselällä on havaittavissa selvästi ainakin kolme eri muuttoreittiä: länteen Harmoistenlahtea pitkin, etelä-lounaaseen Vähä- Kellosalmeen ja etelä-lounaaseen Siilinsaaren ja Virmailan välistä. Tyypillisesti vesilinnut tulevat Varpusenlinnanselälle koillisesta Tehinselältä tai idästä Sysmän suunnasta. Kun parvet tulevat matalalla vedenpinnassa ja manner tulee vastaan, ne kiertävät usein selkää ja laskeutuvat veteen. Tällöin useat eri parvet yhdistyvät yhdeksi suureksi parveksi, joka lopulta nousee ja tekee muutaman kierroksen korkeutta ottaen ja lähtee lounaaseen Vähä- Kellosalmesta. Muutospainealue PA5 sijaitsee juuri tällä suunnalla. Hanhimuutto seuraa myös näitä reittejä, mutta ei ole yhtä säännöllisesti samalla tavoin toistuvaa kuin pienempien vesilintujen muutto. Kahlaajamuutto: Seuraavilla kahlaajalajeilla on havaittu merkittävää muuttoa alueella: meriharakka, tylli, tundrakurmitsa, suo-, kuovi-, iso- ja pulmussirri, punakuiri, pikkukuovi ja isokuovi. Myös kahlaajat käyttävät edellä mainittuja kolmea eri reittiä. Kahlaajaparvet tulevat yleensä veden pinnassa lähelle mannerta ja nousevat siitä joskus aivan puunlatvoja hipoen kohti lounasta ja PA5-aluetta. Kurkimuutto: Vuonna 2011 yli 9000 kurkea muutti kapealla sektorilla, kohtalaisen matalalla, Kauratteen ja Kellosalmen yli etelään. Sopivilla tuulilla kurkimuutto ohjautuu kulkemaan Päijänteen länsireunaa pitkin. Petolintumuutto: Parhaina petolintupäivinä ei alueella ole seurattu muuttoa, mutta tiedossa olevien havaintojen perusteella voidaan sanoa, että Päijänteen länsireunaa seuraa petolintujen tärkeä muuttoreitti, joka tulee Kuhmoisista Keulaimen kautta Vähäsaloon ja siitä etelään. Lokit: Harmoistenlahdella ja Varpusenlinnanselällä pesii useita pareja uhanalaisia selkälokkeja. Niiden liikkeitä ei ole selvitetty pesimäaikana. Pikku- ja naurulokeilla on merkittävää muuttoa lounaaseen Varpusenlinnanselällä.
5 PA6 (Virmaila) Yhdistykset eivät kannata PA6 tuulivoima-alueen osoittamista maakuntakaavaan ja esittävät seuraavaan lintutietoon perustuen alueen poistamista: Kaakkuri: Nuottajärvellä, joka on aivan PA6:n rajalla, on havaittu muutamana vuotena kaakkuripari. Varpusenlinnanselältä nousee usein kaakkuri kohti Virmailan keskiosia hyvin matalalla lentäen. Vesilntu- ja hanhimuutto: Tehinselän eteläreunalla, Linnasaaressa, on seurattu lintujenmuuttoa syksyisin muutamina pidennettyinä viikonloppuina. Tyypillisesti Virmaila jakaa matalalla lentävää vesilintumuuttoa länsi-lounaaseen Varpusenlinnanselälle tai kaakkoon Virmailanselälle. Kuitenkin korkealla menevän vesilintumuuton on nähty ylittävän Virmailan keskiosan. Alliparvet kerääntyvät Tehinselälle isoiksi parviksi ja illalla auringon laskun jälkeen on nähty parvien nousevan ilmaan ja muutaman kierroksen jälkeen suuntaavat etelä-lounaaseen suoraan Virmailan saaren yli (PA6). Hanhimuutto ylittää usein Virmailan saaren. Petolintumuutto: Petoreitti kulkee Tehinselän länsireunaa kulkevan saariryhmien päältä Kuhmoisten Lehtiset - Padasjoen Lehtiset - Virmailan keskiosa. AS4 (Härkämäki-Pyssymäki) Yhdistykset eivät kannata AS4 tuulivoima-alueen osoittamista maakuntakaavassa ja suosittelevat sen poistamista: Alue sijaitsee Hillilän peltoalueen eteläpuolella. Hillilän pelloille kerääntyy keväisin hanhia, erityisesti metsä- ja kanadanhanhia. Pienempinä parvina alueella ruokailee mm. laulujoutsenia ja kurkia. Syksyiset hanhimäärät vaihtelevat vuodesta toiseen; ruokailevia hanhia on enimmillään havaittu useita satoja. Hillilän peltoalue ja AS4:n potentiaalinen tuulivoima-alue sijaitsevat Pulkkilanharjulta lounaaseen suuntautuvan muuttoreitin varrella. Pulkkilanharjua pitkin muuttaa syksyisin erittäin runsaasti pikkulintuja ja myös petolintuja, jotka aristelevat laajojen vesistöjen ylittämistä. AS5 (Sokeinmaa) Yhdistykset eivät kannata AS5 tuulivoima-alueen osoittamista maakuntakaavassa ja suosittelevat sen poistamista: Myös Asikkalan kirkonkylän tienoo sijoittuu Pulkkilanharjun muuttoreitin varrelle. Lisäksi alueen yli kulkee Padasjoen Vähä-Äiniönlahden kautta pohjoisesta ohjautuva vesilintujen syysmuuttoreitti. Asikkalan kirkonkylän pelloille kerääntyy keväisin melko runsaasti hanhia ja kurkia. Kurkien syksyinen, Päijänteen länsirantaa seuraava muuttoreitti kulkee myös kirkonkylän yli. SY6 ja AS6 (Karilanmaa) Yhdistyksien näkemyksen mukaan alue soveltuu huonosti tuulivoimatuotantoalueeksi ja se tulisi poistaa kohteena tai liiton tulisi selvittää tarkemmin alueen eri osien merkitys lintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena pullonkaula-alueena. MAALI-hankkeen väliraportissa kohdetta luonnehditaan tärkeäksi muuttoväyläksi:
6 Päijänteen itärannan keskeisellä muuttoreitillä sijaitseva alue. Alueen kautta muuttaa samoja lintuja kuin Vesijärven itärannalla (ks. Joenkulma). Petolintujen muutto on syksyisin vilkasta. Lisäksi alueelta on tiedossa yksi kaakkurilampi. Sysmän puolella aluetta on myös Natura2000 -verkostoon kuuluvat kohteet. Esitetyt tuulivoima-alueet, joista tarvitaan lisätietoa ja -selvityksiä Kaikilta selvitysalueilta on hankittava lisätietoja, ennen kuin niiden voidaan osoittaa soveltuvan tuulivoimatuotantoalueiksi. PHLY:n havaintoarkistosta mahdollisesti löytyvää linnustotietoa voidaan myydä tai luovuttaa liitolle tietyin ehdoin. Tässä vaiheessa yhdistykset mainitsevat muutaman esimerkin: SY8 (Vintturi) Muuttoreiteistä ei ole riittävästi tietoa. Alueella esiintyy myös kaakkuri ja lajin ruokailulentoreitit olisi syytä kartoittaa. SY7 (Järvenpää) Alue sijaitsee Päijänteen rannan tuntumassa. Todennäköisesti alueen kautta muuttaa runsaammin lintuja kuin keskimäärin maakunnassa. Alueen tuntumassa on kaakkurireviiri. HÄ1 ja HÄ2 (Huhtamo ja Harjunpäällys) Pääjärven alue kerännee muuttolintuja seuramaan vesistöä. Karttatarkastelun perusteella alue on osittaista jatketta Päijännettä ja Vesijärveä noudattavalle lintujen päämuuttoreitille. Kaavaillut alueet saattavat yhdessä Kanta-Hämeen tuulivoima-alueiden kanssa muodostaa linnuille haitallisen kokonaisuuden. Alueiden jatkosuunnittelussa on tehtävä tiivistä yhteistyötä Hämeen liiton ja Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Alueilla pesii ainakin yksi kaakkuripari, joka tulee huomioida alueen suunnittelussa. Yhdistykset pyytävät liittoa paneutumaan tuulivoima-alueiden luontoselvityksiin jo nyt, jotta hankekohtaisilta konflikteilta vältyttäisiin jatkosuunnitteluvaiheessa. PHLY tarjoaa asiassa yhteistyötä ja ehdottaa neuvottelupalaveria. Muut merkittävät maankäytön muutoskohteet Tuulivoima-alueiden osalta on jo viitattu aikaisemmin tiettyihin alueisiin (kts. yllä). Yhdistykset haluavat paikkatietoaineiston muutosalueista, jotta ne voivat tarvittaessa tarkastella alueiden linnustoarvoja. Yleisesti yhdistykset toteavat että muutospainealueilla on syytä aina tarkastella myös luonto- ja ympäristöarvoja jo maakuntakaavan tasolla. PHLY:llä saattaa olla näiltä alueilta linnustoaineistoa, jota voidaan myydä tai luovuttaa liitolle tietyin edellytyksin. Tämän lisäksi yhdistykset kommentoivat seuraavia kohteita: HO15 (Messilä-Pyhäniemi-kirkonkylä) Alueen yhteensovittamistarpeisiin tulee lisätä linnusto- ja luontoarvot. Kohteeseen kuuluu osia Hollolan lintuvesien IBA-alueesta (Kutajärvi ja Laasonpohja), maakunnan toisesta
7 kansainvälisesti tärkeästä linnustoalueesta, joka on myös Natura 2000 alue. Lisäksi alueella on merkitystä myös maakunnallisesti tärkeänä linnustoalueena. Alueilla on mm. tehostettava laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamista. NA2 (erämaa- ja ulkoilumaasto) Maakuntakaavan RA-aluetta on syytä pienentää laaditun tuoreen luontoselvityksen perusteella ja tuleva SL-alue tulee merkitä kaavaan. OR10 (Artjärvi) Alueella on kiireellinen tarve turvata kansainvälisesti tärkeän IBA-alueen linnustoarvot, mikä tulee kirjata selostukseen. Yhdistykset pitävät alueen kosteikkojen S-merkintöjä oikeina (S1, S2 ja S3), mutta kaavakarttaan tulee lisätä myös IBA-alueeseen kuuluva Pyhäjärven itäosa sekä Suursuon ja Sihvolantanhuoiden tulvapeltokokonaisuudet. PHLY ja BirdLife inventoivat alueen vesistöjen pesimälinnuston vuonna Tältä osin tulokset valmistuvat ensi vuonna. Vuonna 2013 on tarkoitus inventoida IBA-alueen peltoalueet. IBA-alueiden paikkatietorajaukset ovat ladattavissa BirdLife Suomen verkkosivuilta. Luonnonympäristö Luontoarvojen säilyttäminen maakuntakaavassa Tärkeiden luontoalueiden osoittaminen parantaa niiden mahdollisuuksia tulla huomioiduksi alemmilla kaavatasoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 kohdan 4 mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ja edelleen 28 kohdan 6 mukaan on kaavan laadinnassa kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. Maakuntaliitto on jo sitoutunut vastuullisen maakunnan kriteereillä siihen että eliölajien uhanalaisuus vähenee, toisin sanoen vähintään suotuisan suojelun tasoon. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdistysten mielestä sitä että maakunnan alueella on ensin suoritettava eliölajien uhanalaisuustarkastelu, jotta uhanalaisuuden muutoksia voidaan seurata. Tarkastelua varten liitto tarvitsee seuranta-aineistoa, jota PHLY voi tarjota lintujen osalta. PHLY:n aineistot eivät kuitenkaan yksin riitä kattavaan kaikkien lajiryhmien tarkasteluun, joten liiton on myös hankittava aineistoja itse ja yhteistyössä esim. ELY-keskuksen kanssa. Tarkastelun tulosten perusteella voidaan osoittaa tarve tiettyjen lajien tai lajiryhmien seurantasuunnitelmille ja lisäsuojelualueiden osoittamiseksi maakuntakaavatasolla tai muuten varmistaa kaavamerkinnöin ja -määräyksin maakunnallisesti uhanalaisille väheneville lajeille riittävä määrä sopivia elinympäristöjä ja alueita. Luo-merkinnän käyttö luontoarvojen osoittamisessa Olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden kohteiden osoittaminen luo-merkinnällä on ehdottomasti suositeltavaa sekä VAT:den ja masu09:n linjausten mukaista. Ensisijaisesti kohteet tulisi kuitenkin merkitä SL- ja S- merkinnöin mikäli ne on todettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi. Luo - merkintöihin tulee liittää tarkka kaavamääräys, joka turvaa ne alueen erityispiirteet ja luontoarvot, joihin kaavamerkintä perustuu. Alempien kaavatasojen tärkeimpienkohteiden luo -merkintöjä voidaan osaltaan hyödyntää
8 maakuntakaavassa. PHLY tulee osoittamaan MAALI-hankkeessaan maakunnallisesti tärkeimmät linnustoalueet. Tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2014, mutta aineistoa pyritään saamaan valmiiksi aikaisemminkin maakuntaliiton käyttöön. Ekologisen verkoston huomiointi maankäytössä Ekologinen verkosto tulisi viedä kaavaan merkintöinä, jotka osoittavat merkittävimmät ekologiset ydinalueet ja niiden väliset yhteydet. Merkinnän tulee turvata alueiden säilyminen eläinten liikkumiselle ja leviämiselle suotuisana. Ydinalueiden väliset yhteyskäytävät eivät saa jäädä liian kapeiksi, jotta vältytään siltä ettei esim. yksittäisen metsäkuvion päätehakkuu, vielä katkaise käytävää. Yhdistykset ilmaisevat myös halunsa kommentoida päivityksessä olevaa maakunnan ekologisen verkoston selvitystä, jotta yhdistysten asiantuntemus voidaan hyödyntää. Esitykset maakuntakaavaan merkittäviksi alueiksi Hollolan lintuvesien kansainvälisesti tärkeän IBA-alueen osalta kaavan tulee merkitä mukaan myös ne osa-alueet, jotka eivät ole mukana SL- tai Natura-rajauksissa (Vehkosaari-Niemelä ja Kutajoen ranta-alueita). IBA-alueiden paikkatietorajaukset ovat ladattavissa BirdLife Suomen verkkosivuilta. Kansallisesti tärkeiden linnustoalueiden (FINIBA) osalta kaavaan tulee lisätä Hartolan Pikku-Leppälahti, Lahden Herrasmanni-Alasenjärvi, Heinolan Hurraslampi ja Nastolan Arrajoki. FINIBA-alueiden paikkatietorajaukset ovat ladattavissa BirdLife Suomen verkkosivuilta. Hollolan Soltinjärven luonnonsuojelualue tulisi merkitä kaavaan. Järven itäpäätä ympäröivä luonnonsuojelualue ja koko muu järvi reunustavine rantametsineen on todettu edustavaksi luontokohteeksi sekä lähiluonto- ja opetuskohteena erinomaiseksi. Soltinjärven alue on inventoitu Päijät-Hämeen luonnon monimuotoisuuden seurantahankkeen (LUMOS) yhteydessä 2006 (Hämeen ympäristökeskus). Yhdistykset esittävät myös että liitto hankkii käyttöönsä METSO-inventointien tulokset, joita on teetetty ainakin Lahden, Nastolan, Hollolan sekä Heinolan ja Asikkalan alueilla. Laajimmat ja edustavimmat METSO-kohteet on syytä huomioda myös maakuntakaavassa. PHLY tulee myöhemmin esittämään maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden sijainnit ja valintaperusteet, kun MAALI-hankkeen tulokset valmistuvat alkuvuonna Lisäksi yhdistykset pyytävät kommentoitavakseen POSKI-hankkeen loppuraportin, kun se valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Virkistys Virkistysalueita tulee kaavoittaa pääasiassa tarpeen, ei maanomistussuhteiden mukaan. Virkistysalueita on osoitettava samalla, kun osoitetaan uusia asuinalueita. Nykyisellään maakunnan virkistysalueet painottuvat väestöön nähden vinoutuneesti maakunnan pohjoisosiin, mikä lisää tarpeetonta matkustamista eikä mahdollista tasapuolista virkistäytymismahdollisuutta maakunnan eri osissa. Maakunnan eteläosissa on tarve lisätä virkistysalueita, eikä poistaa niitä kuten Hollolan Herralassa esitetään (HO10). Herralan taajama tarvitsee virkistysalueen, joka on syytä osoittaa maakuntakaavassa. Sen merkitys
9 on myös taajaman tarvetta laajempi vähäjärvisellä seudulla ja voi vielä korostuakin suunnitellun Hennan taajaman toteutumisen myötä. Hahmajärven virkistysalueen vetovoimaa kasvattaa siihen liittyvä uimaranta, jota käyttävät myös Orimattilan kylien asukkaat. On huomattava myös Hahmajärven virkistysalueen luontoarvot (ks. Hollolan, Lahden ja Nastolan kunnanmaiden Metso-inventointi 2011). Maakunnan eteläosien virkistysaluetarvetta tulisi tarkastella laajasti ja lisätä alueita ainakin Orimattilaan (OR8 ja OR10) ja muihin keskuksiin, joissa niitä ei ole. Samassa yhteydessä voitaisiin tutkia mahdollisuuksia virkistysalueita yhdistävien vaellus- ja retkeilyreittien perustamiseen. Lintu- ja luontoharrastus on yksi virkistäytymisen muoto, jota kaavan tulee edistää sekä virkistysalueverkostolla että varmistamalla tärkeimpien lintualueiden säilyminen. Maakuntakaavan luonnoksessa taajamatoimintoja tarkoittavat A-merkinnät ovat edellisen maakuntakaavan tapaan laajoja ja ne kattavat monia yleiskaavoissa virkistys-, ulkoilu- ja retkeilyalueiksi osoitettuja alueita. Esimerkiksi Lahden Alasenjärven rantaympäristö on maakuntakaavan luonnoksessa merkitty kokonaan A-alueeksi ottamatta huomioon rantojen ja rannanläheisten virkistysalueiden olemassaoloa. Näillä virkistysalueilla on monin paikoin merkittäviä luontoarvoja ja niitä käyttävät retkeilyyn ja ulkoiluun myös muut kuin lähialueiden asukkaat. Niiden merkitys on suuri myös asuinympäristön terveellisyydelle ja viihtyisyydelle. Virkistysalueista merkittävimmät tulisi osoittaa tarkemmin karttarajauksin maakuntakaavassa. Hiljaiset luonnonrauha-alueet voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa siten, ettei niille tai niiden kuuloalueelle sallita melua tuottavaa toimintaa (esim. moottorikelkkareitit ja kalliomurskaamot). Turvetuotanto Maakunnassa on erittäin vähän soita ja maakunnan suolinnusto on pitkällä aikavälillä taantunut. PHLY tulee myöhemmin osoittamaan linnustoltaan maakunnallisesti tärkeät suoalueet MAALI-hankkeen tuloksissa. Yhdistykset eivät toivo turvetuotantoalueiden lisäyksiä, vaan pitävät nykyisten kohteiden osoittamista riittävänä. Maaseutu Maakuntakaavan tausta-aineistoihin tulisi liittää suurten laajojen metsäalueiden (metsämantereiden) tarkastelu. Tämän perusteella kaavalla osoitettaisiin yhtenäiset metsäalueet, joiden säilymistä edistettäisiin kaavamääräyksin. Metsämantereet ovat tärkeä osa toimivaa ekologista verkostoa. Hennan lentokenttä Mikäli lentokenttäasian valmistelua jatketaan maakuntakaavatyössä, tulee alueelta laatia riittävän laajat luonto- ja linnustoselvitykset. Lentokentän kaavavarausta ei voida tehdä sillä ajatuksella, että riittävät selvitykset tehdään myöhemmin. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan tulee perustuu riittäviin selvityksiin. Hankkeen vaikutukset tulee siis arvioida etukäteen. Jotta arvion voisi suhteuttaa, tulisi tarkastelussa olla mukana myös vaihtoehtoisia sijoitusalueita.
10 Lopuksi PHLY ry ja BirdLife Suomi ry katsovat, että kaavaluonnoksessa on edelleen puutteita muun muassa maakunnan ekologisen verkoston ja IBA- sekä FINIBA-alueiden huomioimisessa. Lisäksi tarvitaan paljon luontotietoa kaikilta tuulivoima-alueilta ja muutospainealueilta. Kaavaluonnoksen kyselevä ja perusteluita antamaan innostava tyyli ansaitsee kiitoksen. Yhdistykset pyytävät liitolta kirjallista vastinetta esittämiinsä kohtiin. Lahdessa 30. päivänä syyskuuta Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry puheenjohtaja Jorma Rautama BirdLife Suomi ry toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa Viiteet IBA-alueiden paikkatietoaineistot [ FINIBA-alueiden paikkatietoaineitot [ BirdLife Suomen tuulivoimakanta [
Lausunnon antajat: Lausunnon antavat BirdLife Suomi ry ja sen jäsenyhdistys Päijät- Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry (jatkossa PHLY).
Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Tapani Saimovaara Päijänteentie 12 A 1 17200 Vääksy www.phly.fi phly@phly.fi BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki toimisto@birdlife.fi Vastaanottaja:
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista
LisätiedotLinnut ja maakuntakaava
Linnut ja maakuntakaava Jussi Mäkinen BirdLifen MAALI-seminaari 12.2.12 Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavaa Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä ---
LisätiedotPäijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry
Hartolan kunta Tekninen toimisto PL 16 19601 Hartola Hartolassa, 13.3.2015 Mielipide Jääsjärven rantayleiskaavaluonnoksesta Mielipiteen antajat: Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry. Päijät-Hämeen lintutieteellinen
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
LisätiedotLinnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotAsia: Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (lausuntopyyntö 24.4.2012 Drno 58/2011)
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Aili Jukarainen Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi BirdLife Suomi
LisätiedotLiperin tuulivoimalat
Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotSATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotLausunnon antajat: Lausunnon antavat BirdLife Suomi ry ja sen jäsenyhdistys Päijät- Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry (jatkossa PHLY).
Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Tapani Saimovaara Päijänteentie 12 A 1 17200 Vääksy www.phly.fi phly@phly.fi BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki toimisto@birdlife.fi Vastaanottaja:
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotPäijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. c/o Tapani Saimovaara Päijänteentie 12 A Vääksy
Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. c/o Tapani Saimovaara Päijänteentie 12 A 1 17200 Vääksy phly@phly.fi www.phly.fi Asikkalan kunnan kaavoitus Asia: Muistutus Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotKaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO
SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti
LisätiedotSatakunnan vaihemaakuntakaava 2, Tausta-aineisto
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Tausta-aineisto Tuulivoimatuotanto Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Sami Suominen, Visa Vehmanen TUULIVOIMA VAIHEMAAKUNTAKAAVASSA 2 Vaihemaakuntakaava 2 täydentää
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
LisätiedotLOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET
LOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 2015 Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet MAALI-hankkeen loppuraportti Lounais-Hämeen Lintuharrastajat
LisätiedotBuumi ei ole ohitse! Se on alussa Lienee tavallisin kansalaisyhteydenoton aihe yhdistykseen
TUULIVOIMA Buumi ei ole ohitse! Se on alussa Lienee tavallisin kansalaisyhteydenoton aihe yhdistykseen mun takapihalle rakennetaan tuulivoimalaa, mitä voin tehdä Valtio ei ole vieläkään valmis Ohjeistus,
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
Lisätiedotkysymyksistä ennen varsinaisen kaavaehdotuskartan laadintaa.
C~ HÄMEENKOSKEN KUNTA Kunnanhallitus 1.10.2012 168 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN 2014 LUONNOSAINEISTOISTA Maakuntahallitus päätti 12.6.2012 asettaa maakuntakaavan luonnosaineiston julkisesti nähtäville
LisätiedotOlli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI
2.3.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 1 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset
LisätiedotKaavamerkinnät ja -määräykset
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotPäähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi Vastaanottaja:
Lisätiedot2
1 2 3 4 Liitetaulukko 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 LIITETAULUKKO Tuulivoima-alueittaiset arviot voimalarakentamisen vaikutuksista linnustoon ja luonnonympäristöön Pohjois-Savossa Vaikutukset kohdistuvat
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotK O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E
K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E ASIA: Valitus Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksestä 20.3.2013 8 kohdalla (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen) sekä Ympäristöministeriön
LisätiedotArvio Päijät-Hämeen potentiaalisten tuulivoimala-alueiden linnustovaikutuksista MAALI-hankkeen osaraportti
Arvio Päijät-Hämeen potentiaalisten tuulivoimala-alueiden linnustovaikutuksista MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 9.8.2012 1. JOHDANTO Uudenmaan, Itä-Uudenmaan,
LisätiedotMäntyharju Ote pöytäkirjasta 5/ (5) Kunnanhallitus Tekninen lautakunta, 18, Kunnanhallitus, 56,
Mäntyharju Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (5) Tekninen lautakunta, 18, 16.06.2015 Kunnanhallitus, 56, 22.06.2015 56 Lausuntopyyntö Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta MjuDno-2015-275 Tekninen lautakunta,
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto
LisätiedotAsia: Lausunto yleiskaavaehdotuksesta (Lahden yleiskaava 2025, Y-202)
Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Osoite: c/o Tapani Saimovaara Päijänteentie 12 A 1, 17200 Vääksy phly@phly.fi Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala diaari.teky@lahti.fi Asia: Lausunto
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset
Tuulivoiman linnustovaikutukset Mitä tiedetään, mitä ei? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Tietoa kertyy koko ajan Tuulivoiman linnustovaikutuksia tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen Tieto koskee pääosin
LisätiedotTuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap
Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat
LisätiedotH E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:
H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen
LisätiedotVALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU
VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotEtelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)
Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotVoimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys
Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 1. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 1. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI
POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
LisätiedotIlmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava
Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet
LisätiedotMuistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012)
BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Jukka
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotVastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa
H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Vastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa VIITE: Vastaselityspyyntö 28.3.2019 (00445/19/4103). VALITTAJA: Helsingin
LisätiedotLIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO
HOLLOLAN KUNNAN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA 1. Vastauksenaan kaavaluonnoksessa eitettyihin periaatekysymyksiin Hollolan kunta toteaa seuraavaa: MITOITUSVÄKI Mitä väkimäärää tulisi käyttää maakuntakaavan
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2018
KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kuortaneen kunnassa vuonna 2017 toteutuneet ja vuonna 2018 vireillä olevat kaava-asiat: Maakuntakaavat Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotKaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotAjankohtaisia suojeluasioita. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi
Ajankohtaisia suojeluasioita Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi Vuoden lintu Selkälokki 2013 Tavoitteena toistaa 2003 tehty työ Kannan koko, kannan muutokset, poikastuotto Koordinaattorina Martti Hario Vuonna
LisätiedotHelsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry
H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Östersundom-toimikunnan päätöksestä 11.12.2018 :n 4 kohdalla (Östersundomin yhteisen yleiskaavan hyväksyminen). Päätöksestä kuulutettu
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotPERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET
PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET Kohdekuvaukset 19.10.2017 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Perämeren rannikkoalue... 4 2 Tarkasteltavat alueet... 4 3 Kohdekuvaukset...
LisätiedotMaisemat maakuntakaavoituksessa
Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:
LisätiedotTuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.
Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa
LisätiedotRaportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista 2014
Raportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista 2014 14.3.2014 Juha Juuti Ote raportista koskien Ruokolahden Eräjärvi Kemppilä alueen lintusoista, 28.11.2016 Juha Juuti Kemppilän
LisätiedotIIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
LisätiedotLausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (lausuntopyyntö 1.12.2015, Dnro 176/2013)
Lausunnonantajat: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI suojelusihteeri@tringa.fi Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry c/o Juha Tuomaala Loviisantie 253 07800
LisätiedotHollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015
Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi
LisätiedotMRL:n toimivuusarviointi 2011-2013
Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotPohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.
4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys
Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka
LisätiedotLintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite
Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...
Lisätiedot