VARAUTUMISEN JA VÄESTÖNSUOJELUN SANASTO. Beredskaps- och befolkningsskyddsordlista. Preparedness and Civil Defence Vocabulary

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARAUTUMISEN JA VÄESTÖNSUOJELUN SANASTO. Beredskaps- och befolkningsskyddsordlista. Preparedness and Civil Defence Vocabulary"

Transkriptio

1 TSK 39 SANASTOKESKUS TSK TERMINOLOGICENTRALEN TSK VARAUTUMISEN JA VÄESTÖNSUOJELUN SANASTO Beredskaps- och befolkningsskyddsordlista Preparedness and Civil Defce Vocabulary Glossar für Notfallplanung und Bevölkerungsschutz Helsinki 2009

2 Sanastokeskus TSK ry Julkaisija: Kustantaja: Toimitus: Kansi: Sanastokeskus TSK ry Albertinkatu 23 A 12, Helsinki puhelin (09) faksi (09) s-posti Suom Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, Helsinki puhelin (09) faksi (09) s-posti Sirpa Suhon Ulriikka Lipasti ISBN (nid.) ISBN (CD-ROM) ISSN Savion Kirjapaino Oy Kerava 2009

3 ESIPUHE Sanastokeskus TSK aloitti vuon 2005 lopulla yhssä Suom Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) sekä varautumis ja väestönsuojelualan organisaatioin kanssa sanastohankke, jonka tavoittea on selvittää käsittein sisällöt ja antaa tarvittavat suositukset suomkielisestä ammattitermistöstä. Sanastolla pyritään parantamaan alan viestintää ja ehkäisemään väärinkäsityksiä. Sanaston tavoittea on selvtää käsitteitä, yhnmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suom käsitteille, ja sit helpottaa alalla työsktelevi tai muut s kanssa tekemisiin joutuvi työtä. Sanastoa on mahdollista käyttää hyväksi esimerkiksi alan opetustyössä ja kansainvälisissä yhteyksissä. Varautumise ja väestönsuojeluun liittyvistä aiheista on käsitelty muun muassa uhkia, erilaisia turvallisuustiloja, toimivaltuuksia, huoltovarmuutta, väestönsuojia, evakuointia, säteilyä ja sotilaallista maanpuolustusta sekä alan nimikkeitä ja organisaatioita. Varautumis ja väestönsuojelun sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot noin 240 aihealueese liittyvästä käsitteestä. Käsitteet on sanastossa pyritty kuvaamaan määritelmi ja huomautuksiin sisältyvi esimerkki avulla sit, että käsittein väliset erot tulevat selville ja toisaalta käsittein välist yhtymäkohti löytämin on mahdollista. Suomkielist termi vastineet on annettu ruotsiksi, glanniksi ja saksaksi. Varautumis ja väestönsuojelun sanastoa laativaan työryhmään ovat kuuluneet: Katja Ahola Alpo Nikula Ilkka Heinon Seppo Järvin Tarmo Kopare Seppo Nissin Elisa Pääkkön Erja Saraste Yrjö Sarkasuo Markku Ström Anne Weltner Matti Virpiaro Sirpa Suhon SPEK, puhejohtaja (5/2006 alka) SPEK, puhejohtaja (4/2006 asti) Keski-Uunmaan pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos Sisäasiainministeriö Suom Palopäällystöliitto Puolustuoimi Teknillin Tutkimuslaitos Huoltovarmuuskeskus Kymlaakson pelastuslaitos Pelastusopisto Säteilyturvakeskus Etelä-Suom lääninhallitus Sanastokeskus TSK, terminologi Sanaston laatimise tarvittavan terminologis työn ovat rahoittaneet: Jny ja Antti Wihurin rahasto Raha-automaattiyhdistys Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Suom Pelastusalan Keskusjärjestö Väestönsuojelusäätiö

4 Varautumis ja väestönsuojelun sanastosta pyyttiin kesällä 2007 lausunnot yli 80 asiantuntijataholta. Lisäksi sanastoa laadittaessa on oltu yhteyssä moniin työryhmän ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Sanaston ruotsinkielisiä vastineita ovat tarkastaneet Anrs Elanr Itä-Uunmaan pelastuslaitoksesta ja La Jolkkon Sanastokeskuksesta. Sanaston glanninkieliset vastineet on tarkastanut Antti-Jussi Salmlinna Helsingin Pelastusliitosta. Sanaston saksankielisiä vastineita on lisännyt Nadja Debjak ja vastineita ovat tarkastaneet Frans Schaper Uunmaan Pelastusliitosta ja Anu Ylisalmi Sanastokeskuksesta. Sanaston tallnus- ja julkaisutekniikasta on vastannut Sanastokeskuks IT-suunnittelija Saku Seppälä. Kiitämme rahoittajia sekä sanastotyöryhmän jäsiä ja kaikkia kanssamme yhteistyötä tehneitä asiantuntijoita arvokkaasta avusta. TOISEN PAINOKSEN ESIPUHE Varautumis ja väestönsuojelun sanaston määritelmät ja huomautukset sekä alkutekstit on käännetty ruotsiksi ja lisätty sanaston toise painokse. Myös käsitekaaviot esitetään ruotsinkielisinä. Ruotsinkielin versio palvelee paitsi ruotsinkielistä väestönosaamme myös pohjoismaista varautumisyhteistyötä. Käännökset on tehnyt Käännöstoimisto Martina. Käännöstyön on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys ja Suom Pelastusalan Keskusjärjestö. Samalla sanastoon on tehty muutamia korjauksia ja muutoksia. Sanastosta on esimerkiksi poistettu puolustustaloullin suunnittelukunta, koska se on lakkautettu, ja s tilalle on lisätty huoltovarmuusneuvosto, joka jatkaa suunnittelukunnan työtä.

5 FÖRORD I slutet av år 2005 starta Terminologictral TSK tillsammans med Räddningsbranschs Ctralorganisation i Finland (SPEK) och organisationerna inom beredskap och befolkningsskydd ett terminologiprojekt vars syfte är att klarlägga begrepps innehåll och ge behövliga rekommdationer om finska facktermerna. Med hjälp av ordlistan vill man förbättra kommunikation inom områt och förebygga missförstånd. Målet med ordlistan är att klargöra begrepp, förhetliga termer och ge tillförlitliga ekvivalter på främman språk till finska begrepp och på t viset unrlätta arbetet för m som arbetar inom områt eller annars kommer i kontakt med t. Ordlistan kan användas till exempel inom utbildning på områt och i internationella sammanhang. Av ämna inom beredskap och befolkningsskydd har behandlats bland annat hot, olika säkerhetssituationer, befogheter, försörjningsberedskap, skyddsrum, evakuering, strålning och militärt förar samt beteckningar och organisationer inom områt. I Beredskaps- och befolkningsskyddsordlistan har samlats uppgifter om cirka 240 begrepp som hör ihop med ämnesområt. Begrepp presteras som termposter och begreppsdiagram. I ordlistan har man strävat efter att beskriva begrepp med hjälp av finitioner och anmärkningar så att skillnarna mellan begrepp blir klara och att t å andra sidan blir möjligt att hitta beröringspunkter mellan begrepp. De finska termernas ekvivalter har getts på ska, gelska och tyska. Till n arbetsgrupp som utarbetat Beredskaps- och befolkningsskyddsordlistan har hört: Katja Ahola Alpo Nikula Ilkka Heinon Seppo Järvin Tarmo Kopare Seppo Nissin Elisa Pääkkön Erja Saraste Yrjö Sarkasuo Markku Ström Anne Weltner Matti Virpiaro Sirpa Suhon SPEK, ordföran (fr.o.m. 5/2006) SPEK, ordföran (till 4/2006) Mellersta Nylands räddningerk Helsingfors räddningerk Inrikesministeriet Finlands Brandbefälsförbund Förarsmakts Tekniska Forskningsanstalt Försörjningsberedskapsctral Kymmedals räddningerk Räddningsinstitutet Strålsäkerhetsctral Länsstyrels i Södra Finlands län Termologictral TSK, terminolog Det terminologiska arbete som krävts för sammanställning av ordlistan har finansierats av: Jny och Antti Wihuris fond Pningautomatföring RAY Inrikesministeriet Social- och hälsovårdsministeriet Räddningsbranschs Ctralorganisation i Finland Befolkningsskyddsstiftels

6 På sommar 2007 skicka man Beredskaps- och befolkningsskyddsordlistan på remiss till 80 expertorgan. Dessutom har man varit i kontakt med många experter utanför arbetsgrupp vid utarbetning av ordlistan. Svskspråkiga ekvivalter i ordlistan har granskats av Anrs Elanr från Räddningerket i Östra Nyland och La Jolkkon från Terminologictral. Engelska ekvivalter har granskats av Antti-Jussi Salmlinna från Helsingfors Räddningsförbund. Antalet tyska ekvivalter har utökats av Nadja Debjak och ekvivalter har granskats av Frans Schaper från Nylands Räddningsförbund och Anu Ylisalmi från Terminologictral. För lagrings- och publiceringsteknik för ordlistan har anarat Terminologictrals ITplanerare Saku Seppälä. Vi tackar finansierarna, ordlistegrupps medlemmar och alla experter som samarbetat med oss för ras värfulla hjälp. FÖRORD TILL ANDRA UPPLAGAN Definitionerna och anmärkningarna i Beredskaps- och befolkningsskyddsordlistan samt ordlistans förtexter har översatts till ska och lagts till ordlistans andra upplaga. Också begreppsdiagramm presteras på ska. D skspråkiga version tjänar förutom vår skspråkiga befolkning också t nordiska beredskapssamarbetet. Översättningarna har gjorts av Översättningsbyrå Martina. Översättningsarbetet har finansierats av Pningautomatföring RAY och Räddningsbranschs Ctralorganisation i Finland. Samtidigt har man gjort l korrigeringar och ändringar i ordlistan. Från ordlistan har man till exempel strukit n förarsekonomiska planeringskommission, eftersom n har dragits in, och ersatt n med försörjningsberedskapsråt som fortsätter planeringskommissions arbete.

7 Sisällysluettelo Esipuhe...3 Tois painoks esipuhe...4 Käsitekaavioluettelo...11 Kuvaluettelo...13 Sanaston rakne ja merkinnät...15 Sanaston erityispiirteitä Yleistä Riskihallinta ja vaarat Turvallisuustilat ja niihin vaikuttavat tekijät Turvallisuustilat ja vakavat uhkat Kriisiin liittyvät käsitteet Valmius Valmiuskäsitteet Suunnitelmat Toimivaltuut ja velvollisuut Huoltovarmuus Väestönsuojelu Väestönsuojelumuodostelmat ja -alueet Väestönsuojat Evakuointi Hoito ja suojaus Hätäilmoitus ja väestön varoittamin Säteily Sotilaallin maanpuolustus Johtamin Organisaatiot ja nimikkeet Pelastustoimi ja pelastuiranomaiset Toimikunnat ja yksiköt Organisaatiot Lähteet Saksankielin hakemisto / Deutsches Register Englanninkielin hakemisto / English inx Ruotsinkielin hakemisto / Svskt register Suomkielin hakemisto...233

8

9 Innehåll Förord...5 Förord till andra upplagan...6 Förteckning över begreppsdiagram...12 Förteckning över bilr...14 Ordlistans uppläggning och beteckningar...19 Om ordlistans innehåll Allmänna begrepp Riskhantering och faror Säkerhetssituationer och faktorer som påverkar m Säkerhetssituationer och allvarliga hot Begrepp i anslutning till kris Beredskap Beredskapsbegrepp Planer Befogheter och skyldigheter Försörjningsberedskap Befolkningsskydd Befolkningsskyddsformationer och -områn Skyddsrum Evakuering Vård och skydd Larmmedlan och varning av befolkning Strålning Militärt förar Ledning Organisationer och beteckningar Räddningäst och räddningsmyndigheter Kommittéer och heter Organisationer Källor Tyskt register / Deutsches Register Engelskt register / English inx Svskt register Finskt register / Suomkielin hakemisto...233

10

11 Käsitekaavioluettelo Käsitekaavio 1. Varautumin...30 Käsitekaavio 2. Kriittis infrastruktuurin käsitteitä...36 Käsitekaavio 3. Riskihallinta...49 Käsitekaavio 4. Turvallisuustilat...58 Käsitekaavio 5. Valmius...73 Käsitekaavio 6. Suunnitelmat...86 Käsitekaavio 7. Valmiuslainsäädäntö...91 Käsitekaavio 8. Velvollisuut poikkeusoloissa Käsitekaavio 9. Huoltovarmuus Käsitekaavio 10. Väestönsuojelun järjestämin Käsitekaavio 11. Väestönsuojat Käsitekaavio 12. Evakuointi Käsitekaavio 13. Hoito- ja suojaustoimpiteet Käsitekaavio 14. Väestöhälytin ja äänimerkit Käsitekaavio 15. Säteily Käsitekaavio 16. Puolustus Käsitekaavio 17. Pelastuiranomaiset ja väestönsuojelun johtamin Käsitekaavio 18. Poikkeusoloj hallinnointi...200

12 Förteckning över begreppsdiagram Begreppsdiagram 1. Beredskap...31 Begreppsdiagram 2. Begrepp som gäller kritisk infrastruktur...37 Begreppsdiagram 3. Riskhantering...50 Begreppsdiagram 4. Säkerhetssituationer...59 Begreppsdiagram 5. Beredskapsbegrepp...74 Begreppsdiagram 6. Planer...87 Begreppsdiagram 7. Beredskapslagstiftning...92 Begreppsdiagram 8. Skyldigheter unr undantagsförhållann Begreppsdiagram 9. Försörjningsberedskap Begreppsdiagram 10. Organisation av befolkningsskydt Begreppsdiagram 11. Skyddsrum Begreppsdiagram 12. Evakuering Begreppsdiagram 13. Vård- och skyddsåtgärr Begreppsdiagram 14. Larmanordning för varning av befolkning och ljudsignaler Begreppsdiagram 15. Strålning Begreppsdiagram 16. Förar Begreppsdiagram 17. Räddningsmyndigheter och ledning av befolkningsskydt Begreppsdiagram 18. Organisation av verksamhet unr undantagsförhållann...201

13 Kuvaluettelo Kuva 1. Väestönsuojelumateriaalia...76 Kuva 2. Pelastussuunnitelman laatimin...81 Kuva 3. Väestönsuojelun kansainvälin tunnus Kuva 4. Sisälle suojautumin Kuva 5. Väestönsuoja Kuva 6. Ovi väestönsuojaan Kuva 7. Joditabletteja Kuva 8. Väestöhälytin Kuva 9. Ylein vaaramerkki Kuva 10. Säteilymittari Kuva 11. Johtokeskus...183

14 Förteckning över bilr Bild 1. Befolkningsskyddsmateriel...76 Bild 2. Att göra upp räddningsplan...81 Bild 3. Civilförarets internationella känneteck Bild 4. Skydd inom hus Bild 5. Skyddsrum Bild 6. Dörr till skyddsrum Bild 7. Jodtabletter Bild 8. Larmanordning för varning av befolkning Bild 9. Allmän farosignal Bild 10. Strålningsmätare Bild 11. Ledningsctral...183

15 SANASTON RAKENNE JA MERKINNÄT Sanaston ryhmittely ja termi haku Sanasto on ryhmitelty aihemukaisesti jäsneltyihin lukuihin, joissa toisiinsa liittyvät käsitteet on pyritty sijoittamaan lähekkäin. Aakkoselliset hakemistot löytyvät sanaston lopusta kullakin sanaston kielellä. Hakemistoihin on poimittu suositettavi ja hylättävi termi lisäksi muita hakusanoja, jotka liittyvät läheisesti tiettyyn käsitteese. Muut hakusanat viittaavat siih käsitteese ja s numeroon, jonka yhteyssä sanaa käsitellään. Merkintöj selitykset sanasto-osuus Sanastossa käsitteille annetaan sin suomkieliset termit ja s jälke vastineet muilla sanaston kielillä. Näin jälke seuraa suomkielin määritelmä ja mahdolliset määritelmää täyntävät lisätiedot, join alla on määritelmän ja lisätietoj ruotsinkieliset käännökset. Käsitteet on numeroitu juoksevasti. Esimerkki väestönsuojaa kuvaavista tiedoista ja niin selitykset: 120 käsitte numero väestönsuoja suomkielin termi mieluummin kuin: väestösuoja mieluummin kuin = termi, jonka käyttöä ei suositella ei: pommisuoja ei = termi, jota ei pitäisi käyttää skyddsrum n; befolkningsskyddsrum n; befolknings skydd n (2) ruotsinkieliset vastineet, suositettavin simmäisä (n = ett-suku, 2 = homonyymi) civil fce shelter; > air raid shelter; > bomb shelter; > blast shelter; > fallout shelter glanninkieliset vastineet (> = vastine viittaa määriteltyä käsitettä suppeampaan käsitteese) Schutzraum m; Schutzanlage f saksankieliset vastineet (m = maskuliini, f = feminiini) suojatila, joka on raknettu antamaan suojaa voimakkaalta ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, raknussortumilta sekä asevaikutuksilta Väestönsuojaan tulee mnä vain viranomaist kehotuksesta. skyddsutrymme som är byggt för att ge skydd mot stark joniseran strålning, giftiga ämn, byggnadsras och verkningar av vap Man ska gå till skyddsrum dast på myndigheternas uppmaning. määritelmä (alkaa piellä kirjaimella, ei pistettä lopussa, kursivointi viittaa sanastossa määriteltyyn käsitteese) huomautus (lisätietoa käsitteestä, esimerkkejä, tietoa termi käytöstä yms.) määritelmän käännös huomautuks käännös

16 Kooste kaikista käsittein yhteyssä sanasto-osuussa käytetyistä merkintätavoista: lihavointi suomkielin suositettava termi (simmäisä suositettavin ja s jälke hyväksyttävät synonyymit) kursivointi määritelmässä tai huomautuksessa, viittaa tässä sanastossa määriteltyyn käsitteese (1) homonyymi; sanastossa on useita kirjoitusasultaan samanlaisia termejä, joilla on eri merkitys, esim. turvallisuussuunnitelma (1) ja turvallisuussuunnitelma (2) mieluummin kuin: hellre än: rather than: zutreffr als: termin käyttöä ei suositeta kielellisistä syistä (esim. vierasperäisyyn vuoksi) ei: inte: not: nicht: termi tarkoittaa eri asiaa kuin suositettava termi, eikä sitä pitäisi käyttää tässä merkityksessä termi on vanhtunut ruotsinkieliset vastineet (suositettavin sin) glanninkieliset vastineet (suositettavin sin) saksankieliset vastineet (suositettavin sin) /FI/ suomruotsia /SE/ ruotsinruotsia /US/ amerikanglantia /CH/ eitsinsaksaa pl termiä käytetään monikkomuotoisa f feminiini m maskuliini n neutri (ruotsissa ett-suku) < vastine viittaa määriteltyä käsitettä laajempaan käsitteese > vastine viittaa määriteltyä käsitettä suppeampaan käsitteese ~ vastine viittaa hieman määritellystä käsitteestä poikkeavaan käsitteese, mutta josta ei kuitkaan voi sanoa, että se olisi laajempi tai suppeampi kuin määritelty käsite (tietoaineistoturvallisuusta) kaarisuluissa termin perässä saatetaan antaa termin käyttöalaa kuvaava täsmnys <huoltovarmuus> kulmasuluissa käsitte numeron alla saatetaan antaa ala, jolle määritelmä on rajattu

17 Merkintöj selitykset käsitekaaviot Käsitekaaviot ja sanasto-osuus on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi. Kaaviot havainnollistavat käsittein välisiä suhteita ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia. Sanastossa esiintyy seuraavanlaisia käsitesuhteita ja terminologist käsitesuhtein vakiintuneita merkintätapoja (ks. esimerkit viereisellä sivulla): Käsitte merkitsemin kaavioon sanasto-osuusta käsitte tiedoista on poimittu kaavioon käsitte numero, simmäin suositettava termi, mahdollin homonyymin numero kaarisuluissa ja määritelmä lihavoimaton termi on kaaviossa helpottamassa kaavion tulkintaa, mutta sitä ei ole määritelty sanastossa Hierarkkin suh (puudiagrammi) vallitsee laajemman yläkäsitte (esim. turvallisuustila) ja sitä suppeamman alakäsitte (normaaliolot, poikkeusolot, häiriötila) välillä alakäsite voidaan ajatella yläkäsitte erikoistapaukseksi Koostumussuh (kampadiagrammi) alakäsitteet ovat osia yläkäsitteä olevasta kokonaisuusta kaksoiiiva: kokonaisuute tarvitaan tyypillisesti monta kyseislaista osaa esimerkiksi suojelupiiri koostuu suojelulohkoista Funktiosuh (nuoli) käsitesuh, jota ei voida luokitella hierarkkiseksi tai koostumussuhteeksi (esim. ajalliset, paikalliset, toiminnalliset, välineelliset sekä alkuperään ja syntyyn liittyvät suhteet) funktiosuhte tyyppi käy ylesä ilmi määritelmän kielellisestä muodosta esimerkiksi kriittis infrastruktuurin ja yhteiskunnan elintärkeän toiminnon välillä on funktiosuh: kriittin infrastruktuuri turvaa yhteiskunnan elintärkein toimintoj ylläpidon Moniulottein käsitejärjestelmä (puudiagrammin lihavoitu viiva) yläkäsitteestä päästään erilaisiin alakäsitevalikoimiin käyttämällä eri jaotteluperusteita yhn jaotteluperuste mukaiset (kaaviossa tietyn paksunnetun viivan alla olevat) alakäsitteet eivät voi yhdistyä uuksi käsitteeksi (esim. luonnonsäteily ei voi olla keinotekoista säteilyä) useasta eri ulottuvuusta poimittuja alakäsitteitä voidaan yhdistää uusiksi käsitteiksi (esim. ulkoin säteily voi olla luonnonsäteilyä) jaotteluperuste on merkitty lihavoidun viivan viere (esim. alkuperän ja sijainnin mukaan) Katkoviivat kuvaavat käsitesuhteita, jotka ovat käsitte ymmärtämis kannalta tärkeitä mutta määrittelyn kannalta epäolnaisia, jot suhteet eivät käy ilmi määritelmistä.

18 HIERARKKINEN SUHDE 34 turvallisuustila uhkan tasosta johtuva yhteiskunnan tila 35 normaaliolot 36 häiriötila 37 poikkeusolot turvallisuustila, jossa ei ole häiriöitä tai häiriöt ovat piiä ja jossa esiintyvät uhkat voidaan ehkäistä nalta tai tarvittaessa torjua viranomaist säännönmukaisin toimivaltuuksin ja voimavaroin turvallisuustila, jossa on häiriöitä ja jonka hallitsemin voi vaatia viranomaisilta erityisiä toimia mutta joka ei ole niin vakava kuin poikkeusolot turvallisuustila, jossa on paljon tai vakavia häiriöitä ja jonka hallitsemin ei ole mahdollista viranomaist säännönmukaisin toimivaltuuksin ja voimavaroin KOOSTUMUSSUHDE 117 suojelupiiri 116 suojelulohko suojelulohkoj muodostama alue alue pelastustoim väestönsuojelun johtamista vart muodostama alue, joka voi jakaantua suojeluyksiköihin FUNKTIOSUHDE 10 kriittin infrastruktuuri 7 yhteiskunnan elintärkeä toiminto perusrakteet ja toiminnot, joilla turvataan yhteiskunnan elintärkein toimintoj ylläpito toiminto, joka on oleellin yhteiskunnan toimivuun kannalta

19 ORDLISTANS UPPLÄGGNING OCH BETECKNINGAR Ordlistans uppställning och sökning av termer Ordlistan är systematiskt uppställd, innehållet är inlat i ämneisa kapitel och inom kapitlet har relatera begrepp placerats nära varandra. Alfabetiska register på alla språk som förekommer i ordlistan finns i slutet av ordlistan. I registr ingår rekommra och icke-rekommra termer samt vissa övriga söktermer som ligger nära något av ordlistans begrepp. Sökterms nummer i registret hänvisar till t begrepp där sökterm är nämnd. Beteckningarna i ordlistans textl I ordlistan ges först finskspråkiga termerna och därefter ekvivalterna på övriga språk. Efter termerna följer n finskspråkiga finition och evtuella tilläggsuppgifter. Därefter följer n ska översättning av finition och tilläggsuppgifterna. Begrepp har fortlöpan numrering. Ett exempel på uppgifter om skyddsrum och förklaringar till ssa: 120 begreppets nummer väestönsuoja finska termer, n mest rekommra först mieluummin kuin: väestösuoja mieluummin kuin (hellre än) = term som inte rekommras ei: pommisuoja ei (inte) = term som inte ska användas skyddsrum n; befolkningsskyddsrum n; befolkningsskydd n (2) ska ekvivalter, n mest rekommra först (n = ett-ord, 2 = homonym) civil fce shelter; > air raid shelter; > bomb shelter; > blast shelter; > fallout shelter gelska ekvivalter (> = ekvivalt hänvisar till ett snävare begrepp än t finiera begreppet) Schutzraum m; Schutzanlage f tyska ekvivalter (m = maskulinum, f = femininum) suojatila, joka on raknettu antamaan suojaa voimakkaalta ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, raknussortumilta sekä asevaikutuksilta Väestönsuojaan tulee mnä vain viranomaist kehotuksesta. skyddsutrymme som är byggt för att ge skydd mot stark joniseran strålning, giftiga ämn, byggnadsras och verkningar av vap Man ska gå till skyddsrum dast på myndigheternas uppmaning. finition (lit begynnelsebokstav, saknar punkt, kursiverad term hänvisar till begrepp finierat i ordlistan) anmärkning (tilläggsuppgifter om begreppet, exempel, uppgifter om termbruk etc.) översättning av finition översättning av anmärkning

20 Förteckning över alla beteckningar som används i ordlistans textl: fetstil rekommrad finsk term (n mest rekommra först, därefter godkända synonymer) kursivering i finition eller anmärkning, hänvisar till begrepp finierat i nna ordlista (1) homonym; termer med samma lylse m olika betylser t.ex. befolkningsskydd (1) och befolkningsskydd (2) mieluummin kuin: hellre än: rather than: zutreffr als: term rekommdaras inte p.g.a. språkliga skäl (t.ex. lån från främman språk) ei: inte: not: nicht: term betyr något annat än n rekommra term och ska därför inte användas för t finiera begreppet term är föråldrad sk ekvivalt (n mest rekommra först) gelsk ekvivalt (n mest rekommra först) tysk ekvivalt (n mest rekommra först) /FI/ finlandsska /SE/ erigeska /US/ amerikansk gelska /CH/ schweizisk tyska pl term används i pluralis f femininum m maskulinum n neutrum (ska ett-ord) < ekvivalt hänvisar till ett vidare begrepp än t finiera begreppet > ekvivalt hänvisar till ett snävare begrepp än t finiera begreppet ~ ekvivalt hänvisar till ett begrepp som avviker något från t finiera begreppet m om vilket man ändå inte kan säga att t skulle vara vidare eller snävare än t finiera begreppet (tietoaineistoturvallisuusta) terms användningsområ kan anges inom partes efter term <huoltovarmuus> ämnesområ som finition begränsar sig till kan anges inom vinkelpartes unr begreppets nummer

21 Beteckningarna i begreppsdiagramm Begreppsdiagramm och ordlistans textl är avsedda att stödja varandra. Begreppsdiagramm åskådliggör relationer mellan begrepp och gör t lättare att överblicka helheter. I begreppsdiagramm beskrivs följan begreppsrelationer ligt vertagna beteckningssätt inom terminologin (se exempl på sidan invid): Prestation av begreppet i diagrammet av information i ordlistans textl presteras begreppets nummer, n rekommra term, evtuellt homonymnummer (inom partes) och finition i diagramm termer som inte är i fetstil i diagramm är inte finiera i ordlistan, m är med i diagramm för att unrlätta tolkning av diagramm Gerisk relation (träddiagram) rår mellan bredare överordnat begrepp (t.ex. säkerhetstillstånd) och snävare unrordnat begrepp (normala förhållann, undantagsförhållann, störningssituation) t unrordna begreppet kan beskrivas som ett specialfall av t överordna begreppet Partitiv relation (kamdiagram) unrordna begrepp utgör lar av t överordna begreppets helhet dubbelt streck: i helhet ingår vanligtvis flera lar av tta slag till exempel skyddsdistrikt består av skyddsavsnitt Associativ relation (pil) begreppsrelation som inte klassificeras som gerisk eller partitiv relation (t.ex. relationer som beskriver tid, plats, funktion, medier samt ursprung och uppkomst) typ av associativ relation framgår ofta ur finitions språkliga form till exempel relation mellan kritisk infrastruktur och samhällets vitala funktion är associativ: n kritiska infrastruktur säkerställer upprätthållant av samhällets vitala funktioner Flerdimsionellt begreppssystem (träddiagrammets streck i fetstil) t överordna begreppet inlas ligt olika kriterier till olika grupper av unrordna begrepp unrordna begrepp i och samma dimsion (begrepp unr ett och samma fetstilta streck) utesluter varandra (t.ex. naturlig strålning kan inte vara artificiell strålning) unrordna begrepp i skilda dimsioner kan kombineras till nya begrepp (t.ex. extern strålning kan vara naturlig strålning) inlningskriteriet anges invid t fetstilta strecket (t.ex. ligt ursprung och position) Strecka linjer anger begreppsrelationer som är betydan m inte så västliga att relation skulle framgå ur finition.

22 GENERISK RELATION 34 säkerhetssituation samhällstillstånd som beror på nivån på hotet 35 normala förhållann 36 störningssituation 37 undantagsförhållann säkerhetssituation där t inte finns störningar eller där störningarna är små och där hot kan förebyggas eller vid behov avvärjas med myndigheternas regelrätta befogheter och resurser säkerhetssituation i vilk störningar förekommer och vars hantering kan kräva speciella åtgärr av myndigheterna m som inte är lika allvarlig som undantagsförhållann säkerhetssituation i vilk t finns många eller allvarliga störningar och som inte kan hanteras med myndigheternas regelrätta befogheter och resurser PARTITIV RELATION 117 skyddsdistrikt 116 skyddsavsnitt områ som består av skyddsavsnitt områ som t lokala räddningäst bildar för ledning av befolkningsskydt (1) och som kan inlas i skyddsheter ASSOCIATIV RELATION 10 kritisk infrastruktur 7 samhällets vitala funktion grundläggan strukturer och funktioner med vilka upprätthållant av samhällets vitala funktioner säkerställs funktion som är västlig för samhällets funktionsförmåga

23 SANASTON ERITYISPIIRTEITÄ Sanaston näkökulmasta ja rajauksesta Varautumin koskee kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, ei vain pelastustoimea tai sotilaallista maanpuolustusta. Sanaston rajaus on ollut vaativaa laajan aihepiirin ja sanaston rajallis laajuun vuoksi. Tämän vuoksi työryhmä päätti, että sanastossa keskitytään lähinnä alan peruskäsitteisiin. Sanastossa pyritään antamaan yleiskuva varautumisesta ja väestönsuojelusta, ja kultakin osa-alueelta on valittu kohryhmän tonnäköisesti tarvitsemat ylätason käsitteet. Sanaston laajaa kohryhmää ajatell määritelmät on pyritty laatimaan mahdollisimman ymmärrettäviksi myös muille kuin erikoisaloihin syvällisesti perehtyneille asiantuntijoille. Varautumis ja väestönsuojelun sanaston lähtökohtana ovat Suom olot ja suomalain lainsäädäntö. Sanaston lähteinä on käytetty monia lakeja, asetuksia sekä viranomaispäätöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita. Näistä tärkeimpiä ovat olleet Yhteiskunnan elintärkein toimintoj turvaamis strategia (2006), Tietoja Suom kokonaismaanpuolustuksesta 2006, valmiuslaki (1080/1991), ehdotus uuksi valmiuslaiksi (OMKM 2005:2), hallituks esitys eduskunnalle laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siih liittyviksi laeiksi (HE 200/2002), puolustustilalaki (1083/1991) sekä laki huoltovarmuun turvaamisesta (1390/1992). Näin asiakirjoj lisäksi on käytetty monia muita lähteitä. Väestönsuojelun kannalta tärkeitä asiakirjoja ovat myös Gev sopimukset. Ne ovat kansainvälisiä säädöksiä, jotka on tarkoitettu suojelemaan soti ja aseellist selkkaust uhreja ja lievittämään sodan kärsimyksiä. Sopimukset suojelevat hkilöitä, jotka eivät osallistu taisteluihin: haavoittuneita ja sairaita sotilaita, sotavankeja ja siviiliväestöä. Nykyisin voimassa olevat Gev sopimukset ovat vuolta 1949 ja niihin on sitoutunut noin 190 valtiota eli lähes kaikki maailman maat. Vuonna 1977 allekirjoitettiin vielä kaksi ns. lisäpöytäkirjaa, jotka koskevat muun muassa väestönsuojelua ja valtioin sisäisiä aseellisia konflikteja. Sanaston vastineista Koska sanaston lähtökohtana ovat Suom olot, erikieliset vastineet on pyritty valitsemaan niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin suomalaista määritelmää. Esimerkiksi väestönsuojelu on organisoitu eri tavoin eri maissa eikä muista maista välttämättä löydy samantapaisia organisaatioita kuin Suomesta. Ruotsinkielisiksi termeiksi on pyritty valitsemaan sekä Suomessa että Ruotsissa vakiintuneita termejä. Joissain tapauksissa on ollut tarpe ottaa mukaan alueellisia variantteja, koska Suom ja Ruotsin toisistaan poikkeavat järjestelmät ovat luoneet erilaisia termejä. Esimerkiksi yleis vaaramerkin vastinea käytetään Suomessa allmän farosignal -termiä, kun taas Ruotsissa tunnetaan sitä vastaava äänimerkki nimeltä viktigt medlan till allmänhet-signal eli VMA-signal. Englanninkielisistä termeistä on pyritty valitsemaan sisijaisiksi Isossa-Britanniassa käytettävät termit. Olnaiset erot britti- ja amerikanglannin välillä on huomioitu sanastossa. Vaikka saksan kielessä on ylesä erilliset feminiiniset muodot hkilöön viittaaville termeille (esim. Einsatzleiterin), on nämä muodot tilan säästämiseksi jätetty pois sellaisissa tapauksissa, joissa feminiinin muoto on helposti pääteltävissä maskuliinimuotoisesta termistä.

24 Sanaston laatimisajankohdasta Sanaston laatimisajankohta osoittautui haasteelliseksi, sillä monia sanaston kannalta keskeisiä lähteitä uusittiin samaan aikaan, kun sanastoa laadittiin. Kun sanaston teossa lähttiin liikkeelle, yhtä lähteä käytettiin Yhteiskunnan elintärkein toimintoj turvaamis strategiaa vuolta Välillä lähteä oli luonnos Yhteiskunnan elintärkein toimintoj turvaamis strategiaksi 2006 ja loppuvaiheessa vuon 2006 virallisesti hyväksytty versio. Vastaava tilanne oli valmiuslain (vuolta 1991) ja valmiuslakiehdotuks (vuolta 2002) kanssa. Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) tuli voimaan, kun sanaston määrittelyvaihe oli loppusuoralla. Muutkin kuin asetukset muuttuivat. Suome esimerkiksi perustettiin Kriisinhallintakeskus Pelastusopiston yhteyte vuon 2007 alussa. Sanastoa laadittaessa on pyritty ottamaan huomioon muutokset tärkeissä lähteissä ja päivittämään uusimmat tiedot myös sanastoon. Sanastossa on kuitkin pitäydytty voimassa olevaan lainsäädäntöön, sillä lakiehdotust käsittelyssä termit ja tehtävät saattavat muuttua. Siksi sanastossa on esimerkiksi poikkeusoloj terveynhuollon neuvottelukunta, joka esiintyy valmiuslaissa, eikä poikkeusoloj sosiaali- ja terveynhuollon neuvottelukunta, joka esiintyy valmiuslakiehdotuksessa.

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

sanasto sanasto Kokonaisturvallisuuden KoKonaisturvallisuuden ORDLISTA om övergripande säkerhet VoCaBULaRY of Comprehensive security

sanasto sanasto Kokonaisturvallisuuden KoKonaisturvallisuuden ORDLISTA om övergripande säkerhet VoCaBULaRY of Comprehensive security Kokonaisturvallisuuden sanasto ORDLISTA om övergripande säkerhet VOCABULARY of Comprehensive Security KoKonaisturvallisuuden sanasto ordlista om övergripande säkerhet VoCaBULaRY of Comprehensive security

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2012 Sida 1(400) KEVAS INKÖP 2012 Materialet omfattar Kevas inköp 2012. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande personalposter samt uppgifter

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 552/2010 vp kohtuullista- Liikennerikkomusrangaistusten minen Eduskunnan puhemiehelle Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 195/2003 vp Kansaneläkelaitoksen suhtautuminen veteraanien tietosuojaan Eduskunnan puhemiehelle Tietosuoja-asiat ovat olleet keskusteluissa eduskunnassa aikaisemminkin, esimerkiksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Perämeri nyt -seminaari 16.-17.10.2007 - Brändö Pekka Räinä Lapin ympäristökeskus Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 726/2010 vp Valtion virkasääntöjen noudattaminen Eduskunnan puhemiehelle Yleisradion TV 1:n A-studio-ohjelma kertoi kesäkuun alussa kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan, oikeustieteiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet Yliopiston tulevaisuuden Avoimen yliopiston menestystekijät Turku 4.10.2007 Christoffer Taxell 1 Yliopiston tulevaisuuden 2 1 Avoimen yliopiston tulevaisuuden 3 Tulevaisuuden haasteista 4 2 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 510/2013 vp peruspankkipalve- Verkkopankkitunnukset luun Eduskunnan puhemiehelle Luottolaitoslain mukaan kuluttajalla on oikeus saada peruspankkipalvelua. Pankki voi kieltäytyä tilin

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot