Palveleva kiinteistöliiketoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveleva kiinteistöliiketoiminta"

Transkriptio

1 Palveleva kiinteistöliiketoiminta Rembrand Teknologiaohjelmaraportti 16/2004 Loppuraportti

2 Palveleva kiinteistöliiketoiminta Rembrand Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 16/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Erikoispaino Oy, Helsinki 2004

4 Esipuhe Rembrand-teknologiaohjelma oli käynnistyessään 1999 Tekesin ensimmäinen palveluliiketoiminnan teknologiaohjelma, joka pyrki täysin uudenlaiseen irtiottoon palvelu- ja toimintatapainnovaatioiden suuntaan. Ohjelman käynnistymistä edelsi laaja ja monipuolinen valmisteluprosessi. Ohjelman visio oli Asiakaslähtöinen kiinteistöliiketoiminta yhdistää tilaan liittyvät toiminnot sen käyttäjälle lisäarvoa tuottavaksi palvelutuotteeksi. Ohjelman painopistealueiksi valittiin palvelukonseptit, kiinteistöliiketoiminta, uudet työ- ja asuinympäristöt, markkinoiden toimivuus sekä elinkaariyhteistyö. Näiden lisäksi ohjelmalla oli vuotuisia teemoja, joiden ympärille pyrittiin aktivoimaan kriittisen massan omaavia tutkimus- ja kehityshankekokonaisuuksia. Ohjelman kuluessa on määrätietoisesti haluttu hakea vaikutteita kansainvälisesti edelläkävijämarkkinoilta. Katse on ollut kohti tulevaisuutta, joka konkretisoitui ohjelman viimeisen vuoden aikana laadittuun tulevaisuuden ennakointiin eli foresight: Kohti liiketoimintavetoista Suomea, joka tarjoaa yrityksille ja muille toimijoille työkaluja ja välineitä tulevaisuuden hahmottamiseksi ja haltuun ottamiseksi uusien ja haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien käynnistämiseksi myös ohjelman päätyttyä. Rembrand ohjelman tavoitteita tukivat useat alalla samaan aikaan vaikuttavat prosessit, joista voidaan mainita esimerkiksi Visio työ, Kiito-tohtorinkoulutusohjelman käynnistäminen, sekä alan nopea kansainvälistyminen ja ammattimaistuminen. Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn voimakas panos jäsentensä kehitystoiminnan aktivoinnissa ja suuntaamisessa oli merkittävä tekijä ohjelman tavoitteiden onnistumisen kannalta. Rembrandin aikana kiinteistö- ja rakennusklusteri yhdistyivät toimivaksi kokonaisuudeksi, jolla on yhteinen asiakas ja yhteinen intressi palvella tätä asiakasta mahdollisimman hyvin. Jatkossa on nähtävissä, että tämä klusteroitumisprosessi jatkuu ja kiihtyy. Kiinteistöalan tulee verkottua muiden alojen kanssa voidakseen tarjota asiakkaalle tämän toivomia palvelukokonaisuuksia joustavasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kiinteistöjen järjestelmät integroituvat langattoman ja internet-pohjaisen tietoliikenteen avulla. Tämän jälkeen seuraava askel on todennäköisesti kiinteistöjen järjestelmien integroituminen asiakasyritysten tietojärjestelmiin ja siten asiakkaille tuotettavat uudet palvelut. Tulevaisuuden menestyjät kykenevät jo nyt katsomaan yli perinteisten toimiala- ja klusterirajojen ja sopeuttamaan toimintojaan vastaavasti sekä solmimaan palveluverkostoonsa ylivoimaista kilpailukykyä tuottavia osapuolia. Teknologiaperustaisten palvelujen ja kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehittämiselle ei näy loppua se on kilpailykyvyn avain.

5 Lopuksi haluamme kiittää ohjelman johtoryhmää, joka työskenteli sitoutuneesti ja tulevaisuuteen katsoen. Erityinen kiitos puheenjohtajalle Asko Salmiselle erinomaisesta sitoutumisesta ohjelman tavoitteisiin. Johtoryhmän muodostivat aakkosjärjestyksessä Jorma Heinonen, Juha Hetemäki, Kai Keituri, Kaisa Leiwo (edeltäjä Kaj Hedvall), Anja Mäkeläinen, Mikko Peltokorpi, Juhani Reen, Asko Salminen, Tiina Tanninen-Ahonen (edeltäjä Marja Kallio), Tommi Tuominen, Sointu Rajakallio ja Tapani Väljä. Helsingissä elokuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus, Tekes

6 Tiivistelmä Rembrand-ohjelma käynnistettiin vuonna 1999, kun Suomen kiinteistö- ja rakennusala eli voimakasta murroskautta ja uusklusteroitumisen vaihetta. Siirtyminen avoimeen kansainväliseen markkinatalouteen oli johtanut myös kiinteistö- ja rakennusklusterissa yhteiskunnallisen otteen vähittäiseen löystymiseen, ja ala oli parhaillaan muokkautumassa aidoksi, läpinäkyväksi ja tavanomaiseksi liiketoimintasektoriksi. Kiinteistöjen omistaminen ja käyttö sekä palvelutarjonta olivat eriytymässä toisistaan, mikä vaikutti alan organisaatioiden rakenteisiin ja toimintoihin. Rembrand-ohjelma muodostui yhteensä 132 kehitysprojektista, joista 97 oli yritysten omia kehitysprojekteja ja 35 tutkimuslaitosvetoisia projekteja, joissa yritykset pääsääntöisesti olivat mukana osallistujina. Ohjelman kokonaiskustannukset olivat 25,7 miljoonaa euroa, josta Tekesin tuen osuus oli 12,05 miljoonaa euroa. Loppu rahoitus tuli projekteihin osallistuvilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Yksityiskohtaiset hankekuvaukset löytyvät vuosittain ilmestyneistä Projektikatsauksista. Suomalaisen kiinteistöliiketoiminnan nopea kehitys Rembrandin aikana on ollut vahvasti sidoksissa talouden yleisiin ja kansainvälisiin trendeihin, vahvimmin ehkä kiinteistösijoitustoiminnan kansainvälistymiseen ja ammattimaistumiseen. Vahvoja globaaleja muutostrendejä olivat ja ovat keskittyminen ydintoimintoihin, ulkoistaminen, verkottuminen ja läpinäkyvyyden lisääminen erityisesti suhteessa muihin sijoituskohteisiin. Näitä asioita pyrittiin kehittämään myös Rembrand ohjelman parissa, ja varsinkin kolmen ensin mainitun teeman ympärille onnistuttiin luomaan merkittäviä hankekokonaisuuksia nimenomaan palveluyritysten ja tutkimuslaitosten toimesta. Rembrandin aikana palvelujen merkitys yritysten välisessä vaihdannassa lisääntyi ja korostui sekä maassamme että myös kansainvälisesti, ja palveluista alkoi muodostua oma tutkimuskohteensa ja -kokonaisuutensa. Rembrand-ohjelmassa kehitettiin palvelukonsepteja erityisesti kiinteistöalan osaamisintensiivisiin asiantuntijapalveluihin. Tavoitteena oli luoda monistettavaa ja tuotteistettua palveluliiketoimintaa, joka on kansainvälisesti kilpailukykyistä. Ohjelman ajoituksesta johtui pitkälti, että useat konseptit rakentuivat internetin, sähköisen kaupankäynnin ja uusien tietojärjestelmäratkaisujen varaan. Erityisesti ohjelman loppuvaiheessa palvelukonseptien kehitys keskittyi uusien työympäristöjen ja niiden edellyttämien kokonaisuuksien kehittämiseen. Rembrand-ohjelman aikana toimitilapalveluihin liittyvä akateeminen tutkimus lisääntyi ja yritysten ja tutkimuslaitosten verkottuminen ja yhteistyö tällä alueella laajeni ja monipuolistui. Toimijoiden roolit olivat erityisesti ohjelman loppuvaiheessa jo selkiytyneet, ja tutkimuksellinen huomio siirtyi enenevässä määrin toimijoiden välisiin rajapintoihin sekä vastuiden määrittelyihin. Kiinteistösijoittamisessa perinteisten instrumenttien rinnalle on nousemassa epäsuorat kiinteistösijoitukset, joita Suomessakin on sekä käytössä että valmisteilla ja odottamassa tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia. Uudenlaisten sijoitusmuotojen lisääntyminen tulee avaamaan kysyntää myös uudenlaisille asiantuntijapalveluille ja tutkimukselle, joiden kehittäminen Rembrandin parissa oli melko vähäistä. Lähivuosien keskeisiä kehitystrendejä ovat managementalan uudelleenmuotoutumisen jatkuminen, sijoitustoiminnan kiihtyvä kansainvälistyminen, osaavan asiakkaan korostuminen sekä uusien sijoitusmuotojen lisääntyminen. Nähtävissä oleva muutoksen kiihtyminen edellyttää yrityksiltä jatkuvaa tulevaisuuden ennakointia ja omien skenaarioiden päivittämistä. Rembrand-ohjelman puitteissa laaditut tulevaisuuden skenaariot auttavat omalta osaltaan toivon mukaan klusterin toimijoita omien tulevaisuuden polkujensa luomisessa.

7 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet Rembrand-esiselvitys pyrki hahmottamaan rakennemuutoksesta syntyvää liiketoimintaa Rembrand-ohjelma palveluliiketoiminnan tienraivaajana Hankkeet suuntasivat Rembrand-ohjelmaa kohti tavoitteita Projektien määrä ja kokonaiskustannukset Rembrand-ohjelmassa Rembrand-ohjelman tavoitteiden näkyminen hankkeissa Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen Palveluosaamisella parempia työ-, toiminta- ja asuinympäristöjä Kiinteistöalasta palvelusektori Tuotteista palveluja Palveluista tuotteita Rembrand-ohjelma uuden tutkimustoiminnan käynnistäjänä Toimitilapalveluista kasvava tutkimusalue Palveluliiketoiminnan tutkimus Palvelujen rooli yritysten liiketoiminnassa Kiinteistöalan palvelut Kiinteistöalan palveluliiketoiminnan tutkimuksen näkökulmat Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion Rembrand-hankkeet Kiinteistöalan palveluliiketoiminnan tutkimus tulevaisuudessa Kiinteistöliiketoiminnan kehitys Suomessa ja kansainvälisesti Kansainvälistyminen ja toimintamallien muutos kiinteistöliiketoiminnan muutosvoimina Uusia toimintamalleja Institutionaaliset sijoittajat passiivisesta omistamisesta tehokkaaseen rintamaan Kiinteistösijoitusyhtiöt panostaneet asiakaslähtöiseen liiketoimintaan Käyttäjien kiinteistöt lisäarvoa tuottavaksi resurssiksi Isännöinnistä managementpalveluksi ja suuryrityksiksi Liiketoimintamallien tulevaisuus vain muutos on pysyvää Käyttöomaisuuskiinteistöjen omistus- ja hallintamallit tarve uusille palveluille? Tausta ja tavoitteet Keskeiset tulokset Yksityinen sektori Julkinen sektori Yhteenveto...39

8 7 Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden skenaariot Tausta ja tavoitteet Prosessin toteutus Tulokset Kuka ja missä me olemme? Mitkä ovat mahdolliset maailmat? Lopuksi...52 Kirjallisuutta...53 Liite 1 Lukua 6 varten haastatellut henkilöt...54 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....55

9 1 Ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Rembrand-esiselvitys pyrki hahmottamaan rakennemuutoksesta syntyvää liiketoimintaa Tekesin hallitus teki päätöksen käynnistää Rembrand-teknologiaohjelma edistämään kiinteistö- ja rakennusalan liiketoiminnan ja teknologian kehittymistä. Päätöstä edelsi alalla puolentoista vuoden ajan tehty laajapohjainen esiselvitys- ja valmistelutyö. Tässä esiselvityksessä pyrittiin hahmottamaan kiinteistö- ja rakennusklusterin rakennetta ja volyymia sekä hakemaan keskeisimpiä kehitysaukkoja ohjelman painopistealueita silmällä pitäen. Esiselvitystä koordinoitiin Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIssa, jossa työhön osallistuivat Jyrki Laurikainen, Petri Murtomaa, Heikki Sätilä sekä Kaj Hedvall, josta tuli myös ohjelman ensimmäinen ohjelmapäällikkö. Käytännön selvitystyötä tehtiin RAKLIn lisäksi Kiinteistötalouden Instituutti KTI:ssa, Rakennuttajapalaute Rapalissa, Suomen Kiinteistöliitossa sekä VTT:ssa. KTI:n selvityksessä määriteltiin alan keskeiset kehityssuunnat ja tulevaisuuden haasteet markkinoiden toimivuuden näkökulmasta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Rapal selvitti klusterin mahdollisia uusia liiketoiminta-alueita sekä kehitystarpeita erityisesti palveluaukkojen osalta toimitilojen näkökulmasta. Kiinteistöliitto selvitti tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia ja teknologiatarpeita asumisen näkökulmasta. VTT pyrki jäsentämään koko klusterin osaamisen, prosessien ja teknologioiden yhteiset päälinjat sekä kehitystarpeet. Esiselvitystyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat: Asko Salminen (Tapiola-yhtiöt, pj), Ari Ahonen (Tekes), Aulis Kohvakka (ABB Current), Ukko Laurila (Suomen Kiinteistöliitto), Olavi Louko (Helsingin kaupungin kiinteistövirasto), Kari Sädeaho (Suvelan Kiinteistöpalvelu) sekä Juhani Reen (Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI). Lisäksi hankkeeseen osallistui joukko alan toimijoita: ABB Current Oy, Engelyhtymä Oy, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kesko Oy, Merita Kiinteistöt Oy, Nokia Oy, Pohjola-yhtiöt, Suomen Kuntaliitto, Tapiola-yhtiöt sekä Valtion kiinteistölaitos. Kokonaisuuteen liittyi mm. kokouksia ja seminaareja, koti- ja ulkomaisia selvityksiä ja haastatteluja sekä kirjallisuustutkimuksia. Päätöshetkellä kiinteistö- ja rakennusala oli murrosvaiheessa. Suomi oli vuosikymmenen alussa siirtynyt avoimeen kansainväliseen markkinatalouteen, mutta kiinteistö- ja rakennusala oli niitä sektoreita, jossa vahva yhteiskunnallinen ote oli säilynyt pitkään tästä avautumisesta huolimatta. Säätely oli kuitenkin vuosikymmenen lopulla alkanut hellittää, ja voimakkaat muutospaineet muokkasivat alaa kohti aitoa ja tavanomaista liiketoimintasektoria. Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat hahmottivat parhaillaan rooliansa muun taloudellisen toiminnan palvelufunktiona ja lisäarvoa tuottavana tekijänä. Kiinteistöklusteria suunnattiin palvelemaan asiakasyritysten ydintoimintaa, ja tilan käyttäjä nostettiin esiin koko klusterin yhteiseksi asiakkaaksi. Kiinteistöjen omistaminen ja käyttö sekä niihin liittyvä palvelutarjonta olivat näkökulmina alkaneet eriytyä toisistaan, ja jatkossa tuo eriytyminen alkoi näkyä myös organisaatioissa. Asiakkaat odottivat ydinbisnekselleen strategista tukea kustannustehokkaasti ja sijoittajat puolestaan kilpailukykyistä tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Kiinteistöklusterin käsite muodostui yhteisen asiakkaan ympärille: aiemmin erillisinä hahmotetut kiinteistö- ja rakennusala muodostavat yhteistä asiakasta palvelevan yhtenäisen ja tehokkaasti toimivat klusterin. Kiinteistöklusterille laadittiin VTT:n toimesta (VTT 1998) seuraava määritelmä: Kiinteistöklusteri palvelee asiakkaitaan niiden tarvitseman rakennetun ympäristön tuottamisessa, kehittämisessä ja ylläpidossa. Kiinteistöklusterin 1

10 keskeisiä tuotteita ovat toimivat tilat ja ympäristöt, jotka edistävät asiakkaiden liiketoimintaa ja hyvinvointia. Rembrandin lanseeraama klusterifilosofia toimi käynnistäjänä myös kiinteistö- ja rakennusalan Visio yhteistyölle. Tässä laajamittaisessa yhteisessä ponnistuksessa klusteri pyrkii yhdessä rakentamaan avaimia tulevaisuuden menestykselle. Keinoiksi on mainittu yhteinen tahto, aidon innovaatioympäristön aikaansaaminen, teknologiaohjelmat sekä muut toimenpiteet osaamisen lisäämiseksi. Klusteri otti esiselvitysvaiheessa ensimmäisiä askeleitaan kansainvälistymisen tiellä. Rakennusteollisuutta oli jo siirtynyt ulkomaiseen omistukseen, mutta sijoitustoiminnassa ja palvelutuotannossa kansainvälistyminen oli vasta käynnistynyt. Ympäristötietoisuus oli niin ikään nousemassa ja kestävän kehityksen vaatimukset tulivat myös kiinteistöklusteriin. Tietotekniikan kehityksen odotettiin muokkaavan ihmisten asumis- ja työtapoja ja nostavan kiinteistöihin liittyviä palveluja uudella tavalla esille. Nämä kaikki kehityssuunnat pyrittiin huomioimaan kehitystoiminnan painopistealueissa, joiksi esiselvitysvaiheessa määriteltiin: Kiinteistöliiketoiminnan strategiat Uudet palvelu- ja tuotekonseptit Koordinoitu tutkimus, kehitys, koulutus ja viestintä Elinkaarijohtamisen työkalut. Rembrand-ohjelman keskeisenä tavoitteena oli siis korostaa kiinteistöliiketoiminnan palveluluonnetta ja siihen liittyviä elementtejä kuten innovaatioita, teknologian hyväksikäyttöä ja soveltamista liiketoiminnassa sekä tuotteiden ja palveluiden informaatiosisältöä. Tämän kautta pyrittiin lisäämään kiinteistöklusterin toiminnan kannattavuutta ja tehokkuutta sekä kykyä tarjota kilpailukykyinen toimintaympäristö niin yrityksille kuin asukkaillekin. Maamme kiinteistöklusterista haluttiin tehdä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kehittyvä kokonaisuus, jolla on yhteinen asiakas ja yhteiset päämäärät. RAKLI Ensimmäinen palvelualan teknologiaohjelma, joka tuottaa innovaatioita ja uutta teknologiaa lisää tietoa tuotteisiin ja palveluihin toiminnan kannattavuutta ja tehokkuutta sitoutuneelle pääomalle laadukkaan, terveen ja kestävän liiketoiminta-, palvelu- ja elinympäristön ja kansainvälisesti kilpailukykyisen kehittyvän kiinteistöklusterin Kuva 1.1. Rembrand-teknologiaohjelman keskeiset tavoitteet (esiselvitys ). 2

11 1.2 Rembrand-ohjelma palveluliiketoiminnan tienraivaajana Rembrand-ohjelma käynnistettiin kiinteistöalan murroksessa edistämään alan palveluluonteen ja asiakaslähtöisyyden löytymistä ja konkretisoitumista. Tämä palveluliiketoiminnan korostuminen edellytti Tekesin teknologiakäsitteen merkittävää laajentamista: palvelujen teknologiasisällön hahmottaminen oli ohjelman alkuvaiheen keskeisiä haasteita. Rembrand-ohjelman lopullisiksi painopistealueiksi ja pysyviksi kehittämistavoitteiksi valittiin: Palvelukonseptit: Verkottuneet palvelutuotekonseptit ovat kilpailukykyisiä vaihtoehtoja kansainväliselle palvelutarjonnalle. Kiinteistöliiketoiminta: Kiinteistöklusterin pääomat ja tietorakenteet ovat tehokkaassa käyttäjän toimintaa tukevassa käytössä. Uudet työ- ja asuinympäristöt: Kiinteistön ominaisuudet ymmärretään keskeisenä käyttäjän ydintoimintaan vaikuttavana tekijänä. Markkinoiden toimivuus: Kiinteistö- ja kiinteistöpalvelumarkkinat sekä kiinteistöihin liittyvät toiminnot ovat läpinäkyvyydeltään kansainvälistä huipputasoa. Elinkaariyhteistyö: Elinkaariyhteistyömallit ovat häivyttäneet perinteiset toimialarajat. T&k ja koulutus: Kiinteistöklusterissa on integroitu koulutus, tutkimus ja kehitys sekä nopea teknologiadiffuusio. Rembrandin väliarvioinnin yhteydessä vuonna 2002 arvioitiin myös painopistealueiden ajankohtaisuutta ja päädyttiin säilyttämään ne ennallaan samoin kuin ohjelman missio ja visio. Painopistealueiden todettiin olevan edelleen ajankohtaisia ja toimivia, ja ohjelman strateginen suuntaaminen päätettiin tehdä viimeisen vuositeeman kautta. Pysyvien painopistealueiden lisäksi ohjelmaan valittiin vuosittain erityiset teemat, joiden ympärille pyrittiin aktivoimaan riittävän massan omaavia tutkimus- ja tuotekehityshankekokonaisuuksia. Nämä teemat olivat varsinkin alkuvaiheessa alalle uusia ja innovatiivisia ja toivat mukanaan uudenlaisia käsitteitä ja konsepteja. Ensimmäisen vuoden 1999 teemana oli brandit, jolla nostettiin Kuva 1.2. Rembrand-teknologiaohjelman painopistealueet. 3

12 tuotteistaminen ja brandiajattelu alan toimijoiden tietoisuuteen. Ohjelman teemana vuonna 2000 oli Palvelukonseptit, jolla pyrittiin rohkaisemaan yrityksiä hakemaan uudenlaisia toimintakokonaisuuksia ja integroimaan palveluja kiinteämmin osaksi tarjoamaa. Palvelut jaettiin kolmeen ryhmään: Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, tuotteisiin tai tuotantoon integroidut palvelut sekä uuden teknologian mahdollistamat palvelut. Kaikissa näissä ryhmissä myös teknologioilla oli merkitys, se voi toimia mm. palvelujen mahdollistajana tai olennaisena osana kokonaispalvelua. Toisinaan myös palvelu voi toimia teknologian edistäjänä tai kehittäjänä ja jopa asiakkaalle välttämättömänä osana teknologian hyödyntämisprosessia. Vuoden 2001 teemana oli Asiakkuus kiinteistöliiketoiminnan palvelukonsepteissa. Tällä haluttiin korostaa asiakkuusosaamisen merkitystä ja asiakaslähtöisyyden viemistä organisaatioihin ja niiden palveluprosesseihin. Asiakkuuden ympärille muodostuikin tutkimuskokonaisuus, jossa selvitettiin mm. asiakastarpeita ja palveluiden organisointia näiden tarpeiden ympärille sekä asiakaslähtöisten palveluosaamiseen perustuvien strategioiden määrittelyä. Vuoden 2002 teemaksi valittiin Workplace-palveluilla lisäarvoa työympäristöihin. Tällä haluttiin korostaa palveluiden merkitystä tilan käyttäjille työympäristöön kokonaisuutena sisältyy monenlaisia palveluelementtejä, jotka yhdessä toimivan tilaratkaisun kanssa edesauttavat käyttäjän ydinliiketoimintaa. Asiakas haluaa usein palvelukokonaisuuden, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee työn tekemistä. Työympäristöasioiden kehitys edistyikin nopeasti vuosina ja Rembrandissakin oli useita tähän teemaan liittyviä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. Viimeisen vuoden 2003 teemavalinnalla Asiakkaalle kilpailuetua verkottumalla haluttiin nostaa esiin asiakkaan hyvinvoinnin merkitys ja korostaa nimenomaan verkottumista välineenä vastata asiakkaan kehittyviin ja muuttuviin tarpeisiin. Kumppanuusajattelu perustuu kannattavaan liiketoimintaan, jossa sekä asiakas että kaikki palveluverkoston osapuolet hyötyvät kumppanuudesta. Verkosto-osaamista kehitettiin Rembrand-ohjelmassa sekä tutkimus- että tuotekehityshankkeissa, jotka osin jatkuvat vielä tätä kirjoitettaessa. Kaisa Leiwo Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys r.y. 4

13 2 Hankkeet suuntasivat Rembrand-ohjelmaa kohti tavoitteita Tässä luvussa tarkastellaan Rembrand-ohjelman hankkeita yleisellä tasolla. Yksityiskohtaiset hanketiedot löytyvät kolmesta erikseen painetusta hankekatsauksesta: Rembrand projektikatsaus , Rembrand projektikatsaus 2001 sekä Rembrand projektikatsaus Nämä katsaukset on saatavissa myös ohjelman www-sivuilla. Rembrand on Tekesin ensimmäinen palvelualan kehittämiseen tähtäävä teknologiaohjelma, jossa tavoitteena on nimenomaan ollut tehdä parasta palvelua tarjoavasta kiinteistöklusterista tilan käyttäjän menestystekijä. Kehityshankkeet eivät ole korostuneen teknologiapainotteisia, vaan pikemminkin hankkeita, jotka mahdollistavat välillisesti teknologian kehittymisen tai joissa hyödynnetään innovatiivisella tavalla olemassa olevaa teknologiaa. Rembrandissa kehityshankkeiden sisällön arvioinnissa ovat painottuneet teknologiasisällön rinnalla innovatiivisuus, osaamisen kehittyminen, tuotteistamismahdollisuudet sekä kansainvälisille markkinoille tähtääminen. 2.1 Projektien määrä ja kokonaiskustannukset Rembrand-ohjelmassa Rembrand-ohjelma muodostui yhteensä 132 kehitysprojektista, joista 97 oli yritysten omia kehitysprojekteja ja 35 tutkimuslaitosvetoisia projekteja, joissa pääsääntöisesti on myös yrityksiä osallistujina. Hakemusten ja päätettyjen hankkeiden määrä oli korkein ohjelman ensimmäisinä vuosina. Ohjelman puolenvälin jälkeen varsinkin yritysten Yritysten projektit Tutkimusprojektit Yhteensä Kuva 2.1. Rembrand-ohjelman projektit vuosittain kumulatiivisesti (lkm): yritysten projektit ja tutkimuslaitosvetoiset projektit. 5

14 Yritysten tuki Laina Tutkimuslaitosten tuki Kuva 2.2. Rembrand-ohjelmassa jaettu tuki vuosittain (euroa). aktiivisuudessa oli pieni notkahdus, mutta viimeisenä vuonna mielenkiintoa taas löytyi ja hakemusten määrä nousi selvästi. Rembrand-ohjelman kokonaiskustannukset olivat 25,7 miljoonaa euroa, josta Tekesin tuen osuus oli 12,05 miljoonaa euroa. Loppu rahoitus tuli projektien osallistujilta itseltään. Tekesin tuesta yritysten tukea oli noin 6,3 miljoonaa euroa, tutkimuslaitosten tukea 3,9 miljoonaa euroa ja lainaa 1,8 miljoonaa euroa. Myös tukirahan jakoa vuosittain tarkasteltaessa näkyy notkahdus erityisesti yritysten hakemuksissa ja projekteissa ohjelman puolivälin jälkeen. Viimeisenä vuonna tuen kokonaismäärä oli kuitenkin taas lähes huippuvuoden 2000 tasolla. 2.2 Rembrand-ohjelman tavoitteiden näkyminen hankkeissa Rembrand-ohjelmalle asetettiin alkuvaiheessa kuusi pysyvää painopistealuetta ja kehittämistavoitetta. Rembrand-ohjelman vuositeemoilla, seminaareilla, workshopeilla ja muilla aktiviteeteilla pyrittiin suuntaamaan hankkeita siten, että kaikkiin painopistealueisiin saataisiin kehitystoimintaa. Monet hankkeista voidaan sijoittaa useamman kuin yhden painopistealueen alle, mutta niillekin on pääsäätöisesti määritettävissä keskeinen kehitystavoite johon suurin osa ko. hankkeen kehittämisresursseista kohdentuu. Karkeasti tarkastellen suurin osa hankkeista voidaan sijoittaa eri painopistealueisiin seuraavasti: 1. Palvelukonseptit (noin 40 hanketta) 2. Kiinteistöliiketoiminta (noin 30 hanketta) 3. Markkinoiden toimivuus (noin 20 hanketta) 4. Elinkaariyhteistyö (noin 10 hanketta) 5. Uudet työ- ja asuinympäristöt (noin 10 hanketta) 6. T&k ja koulutus (integroitu useaan hankkeeseen, mutta ei itsenäinen kehitystavoite). Nämä luvut on tarkoituksella esitetty arvioina, koska luokittelusta on mahdotonta tehdä tyhjentävää. Osaa hankkeista ei ole myöskään sijoitettu suoraa mihinkään yksittäiseen painopistealueeseen. Joistakin hankkeista voi olla enemmän kuin yksi rinnakkaista tai peräkkäistä päätöstä, jolloin hanke näkyy tässä kuitenkin vain kerran, 6

15 Palvelukonseptien kehittämiseen liittyvät hankkeet keskittyivät ohjelman alkuvaiheessa mm. palvelujen tuotteistamisen, konseptoinnin ja toimintamallien tarkasteluun ja edistämiseen. Tällaisia hankkeita olivat mm. Fatmanin Info kiinteistöpalvelujärjestelmän tuotteistaminen, JP-Talotekniikan ympäristöpalvelujen tuotteistaminen sekä Ruissalo Säätiön VARA-palveluasumisen kansainvälinen konseptointi. Ohjelman edetessä hankkeiden painopiste siirtyi suuremmassa määrin palvelujen organisoinnin, sisällön ja laadun kehittämiseen, esimerkkeinä TKK Rakentamistalouden laboratorion Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen, YIT Rakennuksen Alueellisen kiinteistö- ja palveluliiketoiminnan kehittäminen sekä Asuntopalvelu Markku Kulomäen Kiinteistönhallinnan franchising-palveluliiketoimintamalli. Ohjelman loppuvaiheessa tämän painopistealueen hankkeet liittyivät mm. uudenlaisten liiketoimintamallien kuten verkostoitumisen ja partnershipin sekä innovaatioiden kehittämiseen. Tällaisia hankkeita ovat mm. Nokian, Aren ja Engelin Kiinteistöpalvelujen verkostoyhteistyö, KTI Kiinteistötiedon Kiinteistöalan partnership-suhteen evaluointikriteeristö sekä TKK TAI Tutkimuslaitoksen Kiinteistöliiketoiminnan palveluinnovaatioiden kehittäminen. Kiinteistöliiketoiminta-painopistealueen hankkeissa on koko ohjelman ajan kehitetty mm. kiinteistöliiketoiminnan strategioita ja johtamista sekä päätöksentekoa. Hankkeiden teemoissa ei ole yhtä selkeää ajan myötä tapahtuvaa muuttumista nähtävissä kuin palvelukonsepteihin liittyvissä hankkeissa. Kiinteistöjohtamista on tarkasteltu mm. johtamisjärjestelmien ja mittareiden näkökulmasta, ulkoistamisen näkökulmasta sekä johtamisen lisäarvon näkökulmasta. Esimerkkejä hankkeista ovat Wärtsilän Toimitilajohtamisella lisäarvoa liiketoimintaan, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan Kiinteistöjohtamisen tehostaminen vaihtoehtona ulkoistaminen sekä Tallberg Toimitilajohdon Toimitilajohdon tehokkuuden mittaristo, tavoitteet ja palkitsevuus. Strategista ajattelua on kehitetty mm. yksittäisissä yrityksissä (Tapiola- yhtiöiden kiinteistöyksikön toimintastrategian suunnittelu) sekä koko alan näkökulmasta (KTI Kiinteistötalouden instituutti: Kiinteistöalan strategioiden kehittäminen). Päätöksenteon tueksi on ohjelmassa kehitetty mm. Balanced Scorecard -järjestelmiä (HUS-Kiinteistöt), kiinteistönhallinnan tukijärjestelmiä (Kiinteistö-Fennia) sekä toimitilavalinnan järjestelmiä (RAKLI ry). Markkinoiden toimivuus -painopistealueen hankkeissa on mm. kehitetty informaation saatavuutta ja vertailtavuutta, sopimusten ja tietojärjestelmien sisältöjä sekä tarkasteltu rajattujen markkinoiden toimijoita ja toimintaa. Nämä hankkeet ovat osaltaan edistäneet myös palvelumarkkinoiden sekä liiketoiminnan kehittymistä ja liittyvät usein myös näihin painopistealueisiin tiedon saatavuus ja läpinäkyvyys ovat edellytyksiä esimerkiksi kansainvälisten toimijoiden houkuttelemiseksi maahamme. Esimerkkejä hankkeista ovat Spondan Kiinteistökauppojen Due Diligence -konsepti, Suomen Kiinteistoliiton PAVE Kiinteistöpalvelujen vertailtavuuden parantaminen, Komartekin Datasoft Dime Myytyjen asuntojen hintaseurantapalvelu sekä KTI Kiinteistötalouden instituutin Kiinteistöjohdon markkinainformaation kehittäminen. Elinkaariyhteistyöhön selkeästi liittyviä hankkeita oli ohjelmassa kohtalaisen vähän, tosin elinkaariasiat olivat sisällä myös useissa muihin painopistealueisiin luokitelluissa hankkeissa. Varsinaisesti elinkaariyhteistyötä kehitettiin mm. Insinööritoimisto Mikko Vahasen hankkeessa Teknisen elinkaarenhallinnan palvelujen ostotapamalli, Komartek Kiinteistönpito elinkaaritalouden hallinta sekä Projektikonsulttien Kiinteistön elinkaaren rakennuttamis-, kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kokonaisratkaisu. Nämä hankkeet olivat pääasiassa yritysten tuotekehityshankkeita. Uudet työ- ja asuinympäristöt alkoivat painopistealueena nousta esiin vasta ohjelman viimeisinä vuosina, varmasti osin workplace-vuositeeman ansiosta. Hankkeita oli kokonaismäärältään kohtuullisen vähän, mutta myös nämä teemat samoin kuin elinkaariasiat ovat sisällä useissa muihin painopistealueisiin luokitelluissa hankkeissa. Asumiseen liittyviä hankkeita on ohjelmassa ollut kokonaisuudessaan melko niukasti, ja myös tässä teemassa painopiste on ollut työympäristöön liittyvissä kehittämishankkeissa. Esimerkkejä näistä hankkeista ovat VVO Asuntojen Asumisen arki ja unelmat, TKK TAI:n Innovaatio ja tila sekä Taideteollisen korkeakoulun Masscustomization in built environment. 7

16 2.3 Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen Rembrand-ohjelman varsinainen evaluointi tapahtuu Gaia Groupin toimesta yhdessä kolmen muun alansa rakenteita muuttaneen ohjelman kanssa (iwell -hyvinvointiklusteriohjelma, Uusi Teollinen Tuotantotapa UTT ja Puuenergia-ohjelma). Tästä evaluoinnista laaditaan erillinen raportti kevään 2004 aikana. Ohjelman koordinoinnin tarpeita varten tehtiin syksyllä 2003 suppea internet-pohjainen kysely Rembrandin VIP-sähköpostilistalaisille. Kyselyyn vastasi välisenä aikana yhteensä 140 henkilöä. Vastaajista noin 36 % edusti palveluntuottajia, 18 % tutkimuslaitoksia ja 16 % sijoittajia. Muita vastaajaryhmiä olivat rakennusyritykset, järjestöt ja käyttäjäyritykset. Vastaajat pitivät ohjelman tavoitteita melko selkeinä ja varsin ajankohtaisina. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä Ohjelman tavoitteet ovat selkeät sekä Ohjelman tavoitteet ovat ajankohtaiset. Selkeyden osalta vastausten keskiarvoksi tuli 3,8 ja ajankohtaisuuden osalta 4,2, eli väittämien kanssa oltiin pääosin samaa mieltä. Rembrand-ohjelma on vastaajien mielestä näkynyt melko hyvin rakennus- ja kiinteistöalalla, mutta selvästi heikommin alan ulkopuolella. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä Ohjelma on näkynyt hyvin kiinteistö- ja rakennusalalla sekä Ohjelma on näkynyt hyvin kiinteistö- ja rakennusalan ulkopuolella. Kiinteistö- ja rakennusalaa koskeva väittämä sai vastausten keskiarvon 3,9, eli väittämän kanssa oltiin pitkälti samaa mieltä, mutta näkyminen alan ulkopuolella vain arvon 2,7 eli joukossa oli runsaasti väittämän kanssa lähes eri mieltä olevia vastaajia. Rembrand-ohjelma on vastaajien mielestä edistänyt kohtuullisesti kiinteistö- ja rakennusalan kehitystä ja imagoa yleisellä tasolla. Vastaajia pyrittiin arvioimaan väittämiä Ohjelma on edistänyt kiinteistö- ja rakennusalan kehitystä sekä Ohjelma on edistänyt kiinteistö- ja rakennusalan imagoa. Kehitystä koskevan väittämän osalta vastausten keskiarvo on 3,9 ja imagoa koskevan osalta 3,8, eli väittämien kanssa oltiin pääasiassa samaa mieltä. Kyselyn toisessa osiossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon Rembrand-ohjelma on edistänyt kiinteistö- ja rakennusalan: liiketoimintamallien kehitystä kansainvälistymistä palveluiden kehittymistä osaamisen kehittymistä elinkaariyhteistyötä verkostoitumista asiakaslähtöisyyttä informaation laatua markkinoiden läpinäkyvyyttä työympäristöjen kehittymistä sekä integroitumista muihin markkinoihin. Vastausvaihtoehdot olivat: 5 = Merkittävästi, 4 = Jonkin verran, 3 = En osaa sanoa, 2 = Vähän, 1 = Ei lainkaan. Ohjelman arvioitiin edistäneen parhaiten alan verkostoitumista, asiakaslähtöisyyttä sekä palveluiden ja liiketoimintamallien kehittymistä. Heikommin ohjelma oli vaikuttanut markkinoiden läpinäkyvyyteen ja integroitumiseen muihin markkinoihin, alan kansainvälistymiseen, informaation laadun parantumiseen sekä työympäristöjen kehittymiseen. Kaisa Leiwo Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys r.y. 8

17 Verkostoitumista Asiakaslähtöisyyttä Palveluiden kehittymistä Liiketoimintamallien kehitystä Osaamisen kehittymistä Elinkaariyhteistyötä Työympäristöjen kehittymistä Informaation laatua Kansainvälistymistä Markkinoiden läpinäkyvyyttä Integroitumista muihin markkinoihin 2,5 2,7 2,9 3,1 3,3 3,5 3,7 3,9 4,1 Kuva 2.3. Arvio siitä, kuinka ohjelma on edistänyt kiinteistö- ja rakennusalan kehittymistä ja toimintatapoja eri osa-alueilla. 9

18 3 Palveluosaamisella parempia työ-, toiminta- ja asuinympäristöjä 3.1 Kiinteistöalasta palvelusektori Kiinteistöistä palvelutuotteita oli otsikkona lehdistötiedotteessa, joka julkaistiin ohjelmasta vuonna Uskaliaan otsikon taustalla oli näkemys siitä, että kiinteistö- ja rakennusala ei jälkiteollisessa Euroopassa kasvaisi merkittävästi muuten kuin palveluprosessien osalta. Alan palvelusektorin kasvun esteenä oli taas ollut tuotteistettujen palvelu- ja liiketoimintakonseptien puute, joka oli estänyt kysyntää ja tarjontaa kohtaamasta. Ohjelman ajurina oli tietoisuus siitä, että muuttuvia työ- ja asuinympäristöihin liittyviä tarpeita ei pystyttäisi tyydyttämään perinteisellä tuotannolla, vaan ratkaisuna olisi olemassa olevan kiinteistökannan täydentäminen palvelutarjonnalla. Yhdeksänkymmentäluvun loppupuoliskolla elettiin tilanteessa, jossa kiinteistö- ja rakennusalan kansainvälinen toiminta oli laman seurauksena kuihtunut lähes täydellisesti. Lamaa seuranneen nousun aikana ainoastaan talotekniikkasektori onnistui merkittävästi kasvattamaan kansainvälistä toimintaansa. Yhdeksänkymmentäluvun viimeisinä vuosina Rembrand-ohjelmaa valmisteltiin tilanteessa, jossa kiinteistöala oli nopeasti liiketoiminnallistumassa ja tavoitteena oli luoda yhtenäisesti toimiva asiakasorientoitunut, kansainvälinen kiinteistö- ja rakennusklusteri. Klusterin muodostamiseen kuului keskeisenä osana palveluosaamisen lisääminen koko arvoverkossa, tavoitteena yhtenäinen palvelutarjonta työ-, toiminta- ja asuinympäristöjen käyttäjille. 3.2 Tuotteista palveluja Ohjelman valmisteluvaiheessa, eräänä esikuvana toimi kansainvälisen projektiliiketoiminnan teknologiaohjelma (GPB), jossa oli vahva näkemys kansainvälisen palveluliiketoiminnan merkityksen kasvusta. Vallitseva ajatus oli, että palvelutarjonnan lisääntyminen tulisi tapahtumaan lisäämällä palvelukomponentteja alan perustuotteisiin. Muiden alojen post-sales -palvelut, kuten kunnossapidon palvelut olivat esimerkkeinä tästä kehityksestä. Rakennusliikkeiden toimenkuvan laajentuminen nk. elinkaaripalveluihin onkin osittain toteutunut. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, liikevaihdot ovat kuitenkin jääneet odotettua vaatimattomammaksi. Onnistuneena esimerkkinä tämänkaltaisista hankkeista on JHC-Areenan konseptointi kansainvälisille markkinoille. Ohjelman aikana vahvistui näkemys siitä, että palveluliiketoiminnan kehittäminen edellyttäisi alan koko palvelukentän muuttumista. Perinteisten alan palvelujen kehittymisen esteenä oli yrityskentän hajanaisuus ja palvelutarjonnan reaktiivinen luonne sekä osto-osaamisen puute klusterissa. Useat tavoitetutkimushankkeet keskittyivät verkostomaisen toiminnan pelisääntöjen ja sopimuskulttuurin tutkimiseen. Esimerkkeinä TKK rakentamistalouden hankkeet sekä eräät VTT:n hankkeet. Ohjelman alkuvaiheessa tutkittiin myös palvelujen kysyntää. Esimerkkeinä VTT:n ikääntyvien ihmisten palvelutarpeita kodissa tutkiva hanke sekä VVO:n Asumisen arki ja unelma -hanke. Alkuvaiheessa käynnistettiin myös yritysten yhteisprojekteja, joilla edistettiin alan yritysten muutosta. Esimerkkinä Kiinteistötalouden instituutin koordinoima hanke, jossa osallistuvat yritykset muokkasivat strategioitaan. Useat tähän hankkeeseen osallistuneet yritykset tekivät ohjelman aikana merkittäviä muutoksia toimenkuvaansa esimerkiksi toimintojensa ulkoistamisen osalta. Ohjelman käynnistymisvaiheen aikana tapahtui myös kansainvälisten management -yritysten globaalia konsolidointia. Ohjelmasta rahoitettiin lisäksi tämän keskeisen palvelukentän kansainvälistä kehitystä/evoluutiota tms. tutkivaa hanketta. 11

19 3.3 Palveluista tuotteita Jotta alan palvelutarjontaa saataisiin kehittymään oli liiketoimintamallit saatava monistettavaan muotoon. Palveluihin oli saatava enemmän tuotteen ominaisuuksia. Ohjelman useat hankkeet kuuluvat kategoriaan, jossa alan palvelutuottajat konseptoivat palvelujaan. Ennakkoluulottomina hankkeina on pidettävä mm. franchising-mallin soveltuvuutta alan palveluliiketoimintaan tutkivia projekteja. Palvelukonsepteja kehitettiin myös peruspalveluihin, mutta ennen kaikkea nk. osaamisintensiivisiin asiantuntijapalveluihin. Ohjelman esiselvitysvaiheen yhtenä tutkimustuloksena oli, että alalta puuttuvat johdon palveluja tarjoavat yritykset. Useat yritysprojektit tähtäsivät korkeatasoisten asiantuntijapalvelukonseptien kehittämiseen. Esimerkkeinä Workplace - ja CREM -palvelukonsepteja kehittävät projektit. Ohjelman aikana myös kansainväliset asiantuntijapalveluyritykset etabloituvat Suomeen. Ne ovat pääsääntöisesti löytäneet paikalliset kumppaninsa Rembrand-ohjelmaan osallistuneista yrityksistä. Workplace eli työympäristön kehittäminen oli ohjelman vuositeemana sen loppupuolella. Tämän aiheen ympärille käynnistettiin, ehkä ohjelman kunnianhimoisimmat tavoitetutkimushankkeet. Esimerkkeinä Innovaatio ja tila -hanke sekä Mass.Be-massakustomointia rakennetussa ympäristössä tutkiva hanke. Moni asiantuntijayritysten palvelukonseptointihanke tähtäsi myös workplace-mallien kehittämiseen. Ohjelma ajoittui kuumimman Internet-huuman aikoihin. Aikaansa seuraten myös Rembrand-ohjelmassa useat palvelukonseptit rakentuivat sähköisen kaupankäynnin nopean kasvun varaan. Vaikka varsinaisia epäonnistumisia ei ollut montaa, niin alkuperäiset odotukset verkkopalvelujen kasvusta eivät toteutuneet odotetusti näissäkään hankkeissa. Useat tietojärjestelmiin nojaavat verkostomaista toimintaa tulevan ASP-konseptit ovat kuitenkin olleet menestyksekkäitä. Esimerkkeinä kiinteistöhallinnan FIMX-verkko ja teknisen etävalvonnan Remcon-projekti. Kaikki hankkeet eivät toimineet ennakoidulla tavalla. Esimerkkinä on elinkaariklinikka, jonka tarkoituksena oli luoda toimintaedellytykset eritysasiantuntijapalveluille, perinteisessä palveluketjussa. Tarkoituksena oli tukea esimerkiksi suunnittelupalvelujen osaamista avustamalla erityisosaamisen hankintaa konsulttikentässä. Ajatuksena oli palveluverkostojen rakentaminen mm. tutkimuksen ja konsulttikentän välille. Tuloksena oli kuitenkin, että klinikan palveluja käyttivät pääasiallisesti kiinteistönomistajat suoraan, eikä välillisesti suunnittelutoimistojen kautta. Osaamisen siirto palveluketjussa ei siis toteutunut odotetusti vaikka elinkaariklinikan palveluja muutoin osattiin hyödyntää ja klinikkatoimintaa kysyttiin runsaasti vielä sen päättymisen jälkeenkin. Palveluosaamisen merkitys yleisesti liiketoiminnan menestykselle kirkastui ohjelman aikana. Tekesissä tehtiin aktiivisesti työtä palveluinnovaatioiden ja palveluliiketoiminnan kuvaamiseksi ja määrittelemiseksi. Siten ohjelman palveluosaamiseen tähtäävät osiot olivat mukana laajentamassa Tekesin toimenkuvaa. Työ- ja kotiympäristöt ovat kiinteistö- ja rakennusklusterin lopputuotteita. Palvelujen kasvavaa merkitystä näissä tuotteista ei kyseenalaisteta ohjelman päättyessä. Hyvät asiat ja käytännöt muuttuvat nopeasti osaksi arkea. Näin kävi myös tässä asiassa Rembrand-ohjelman viisivuotiskauden aikana. Kaj Hedvall Senaatti-Kiinteistöt 12

20 4 Rembrand-ohjelma uuden tutkimustoiminnan käynnistäjänä Toimitilapalveluista kasvava tutkimusalue 4.1 Palveluliiketoiminnan tutkimus Kiinnostus palveluja ja palvelun laatua koskevaa tutkimustoimintaa kohtaan alkoi kasvaa 1970-luvun lopulla. Ensimmäiset tutkimukset käsittelivät kuluttajapalveluja ja niissä aihepiiriä lähestyttiin markkinoinnin näkökulmasta luvulla julkaistiin useita malleja, joissa kuvattiin muun muassa koettua palvelun laatua, sen ulottuvuuksia ja laatuattribuutteja. Tuolloin luotiin useita keskeisiä teoriaviitekehyksiä, jotka muodostavat perustan tänäkin päivänä tehtävälle palveluliiketoimintaa koskevalle tutkimukselle. Uraa uurtavaa työtä tekivät muun muassa Leonard L. Berry, Christian Grönroos, Richard Normann, A. Parasuraman ja Valarie A. Zeithaml. Trendin taustalla vaikutti länsimaisessa yhteiskunnassa tapahtunut asteittainen siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. Kuluttajien varallisuuden ja vapaa-ajan lisääntyminen kasvatti muun muassa vapaa-ajan palveluihin kohdistunutta kysyntää. Kuluttajapalvelujen markkinoiden kasvu mahdollisti uusien liiketoimintamallien kehittämisen ja loi kasvavan tarpeen tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Vastaavanlainen muutos on havaittavissa liike-elämän palveluissa luvulla laajemmassa mittakaavassa käynnistynyt ja 1990-luvulla kiihtynyt toimintojen ulkoistaminen on luonut jatkuvasti kasvavat markkinat liike-elämän palveluja tarjoaville yrityksille. Sekä palveluntuottajat että tilaajat ovat aivan uudenlaisen tilanteen edessä, sillä tavarakaupan ja kuluttajapalvelujen puolella luodut mallit eivät sellaisenaan toimi tilaajan ja tuottajan välisessä vaihdannassa liike-elämän palveluissa. Liike-elämän palveluihin keskittyvän tutkimustoiminnan voidaan katsoa käynnistyneen 1990-luvun alkupuoliskolla. Tutkimusalueena liike-elämän palvelut on täten varsin nuori. Toteutetut tutkimukset ovat keskittyneet ensisijaisesti muun muassa konsultointiin ja informaatioteknologiaan liittyviin palveluihin ja esimerkiksi toimitilajohtamista ja toimitilapalveluja koskeva tutkimustoiminta on ollut vähäistä, joskin jatkuvassa kasvussa olevaa 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Verrattuna kuluttajapalveluihin liike-elämän palveluihin liittyvässä tutkimustoiminnassa yhtenä merkittävänä erona on se, että toimintaa voidaan kehittää sekä tilaaja- että tuottajanäkökulmasta. Tilaajan toimintoja kehitettäessä aihetta lähestytään hankinnan näkökulmasta ja vastaavasti palveluntuottajan toimintojen kehittäminen perustuu markkinoinnin näkökulmiin. Toisin kuin yleensä kuluttajamarkkinoilla, yritysmarkkinoilla vaihdantaan osallistuu useita eri henkilöitä sekä tuottaja- että tilaajapuolelta. Tällöin henkilökohtaisten mieltymysten ja mielipiteiden merkitys päätöksiä tehtäessä pienenee ja vastaavasti vaihdantaan liittyvien kohtaamisten hallinta monimutkaistuu. Lisäksi yritysten väliset liikesuhteet ovat yleensä pidempikestoisempia kuin vaihdantasuhteet kuluttajamarkkinoilla. Tuottajan vaihtaminen on työläämpää ja riskialttiimpaa, koska vaihdanta on usein säännöllistä ja hankintamäärät ovat suuria tai vaihdannan kohde on yksilöllisesti räätälöity. Yritysten välisessä vaihdannassa korostuukin liikesuhteiden ja verkostojen hallinta. Liikesuhteiden ja verkostojen hallintaan keskittyvä tutkimustoiminta aloitti kasvunsa samanaikaisesti kuluttajapalveluihin liittyvän tutkimustoiminnan kanssa 1980-luvulla ja muodostaa tänä päivänä toisen keskeisen kivijalan liike-elämän palveluihin liittyvälle tutkimustoiminnalle. Liikesuhteisiin ja verkostoihin liittyvää tutkimusta on vienyt eteenpäin muun muassa IMP Group, jonka perustivat aihepiiriin perehtyneet tutkijat 1970-luvun puolivälissä. 13

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTEISTAMISSEMINAARI 19.5.2009 Tuotteistaminen Myös ei-kaupallisissa

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Osmo Hiltunen, KJ-Kiinteistöjohto Oy Coresma 6.2.2008 7.2.2008 KJ-Kiinteistöjohto Oy 2 Täyden palvelun kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yritys Yksityinen ja riippumaton

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.

VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4. VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot