Palveleva kiinteistöliiketoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveleva kiinteistöliiketoiminta"

Transkriptio

1 Palveleva kiinteistöliiketoiminta Rembrand Teknologiaohjelmaraportti 16/2004 Loppuraportti

2 Palveleva kiinteistöliiketoiminta Rembrand Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 16/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Erikoispaino Oy, Helsinki 2004

4 Esipuhe Rembrand-teknologiaohjelma oli käynnistyessään 1999 Tekesin ensimmäinen palveluliiketoiminnan teknologiaohjelma, joka pyrki täysin uudenlaiseen irtiottoon palvelu- ja toimintatapainnovaatioiden suuntaan. Ohjelman käynnistymistä edelsi laaja ja monipuolinen valmisteluprosessi. Ohjelman visio oli Asiakaslähtöinen kiinteistöliiketoiminta yhdistää tilaan liittyvät toiminnot sen käyttäjälle lisäarvoa tuottavaksi palvelutuotteeksi. Ohjelman painopistealueiksi valittiin palvelukonseptit, kiinteistöliiketoiminta, uudet työ- ja asuinympäristöt, markkinoiden toimivuus sekä elinkaariyhteistyö. Näiden lisäksi ohjelmalla oli vuotuisia teemoja, joiden ympärille pyrittiin aktivoimaan kriittisen massan omaavia tutkimus- ja kehityshankekokonaisuuksia. Ohjelman kuluessa on määrätietoisesti haluttu hakea vaikutteita kansainvälisesti edelläkävijämarkkinoilta. Katse on ollut kohti tulevaisuutta, joka konkretisoitui ohjelman viimeisen vuoden aikana laadittuun tulevaisuuden ennakointiin eli foresight: Kohti liiketoimintavetoista Suomea, joka tarjoaa yrityksille ja muille toimijoille työkaluja ja välineitä tulevaisuuden hahmottamiseksi ja haltuun ottamiseksi uusien ja haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien käynnistämiseksi myös ohjelman päätyttyä. Rembrand ohjelman tavoitteita tukivat useat alalla samaan aikaan vaikuttavat prosessit, joista voidaan mainita esimerkiksi Visio työ, Kiito-tohtorinkoulutusohjelman käynnistäminen, sekä alan nopea kansainvälistyminen ja ammattimaistuminen. Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn voimakas panos jäsentensä kehitystoiminnan aktivoinnissa ja suuntaamisessa oli merkittävä tekijä ohjelman tavoitteiden onnistumisen kannalta. Rembrandin aikana kiinteistö- ja rakennusklusteri yhdistyivät toimivaksi kokonaisuudeksi, jolla on yhteinen asiakas ja yhteinen intressi palvella tätä asiakasta mahdollisimman hyvin. Jatkossa on nähtävissä, että tämä klusteroitumisprosessi jatkuu ja kiihtyy. Kiinteistöalan tulee verkottua muiden alojen kanssa voidakseen tarjota asiakkaalle tämän toivomia palvelukokonaisuuksia joustavasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kiinteistöjen järjestelmät integroituvat langattoman ja internet-pohjaisen tietoliikenteen avulla. Tämän jälkeen seuraava askel on todennäköisesti kiinteistöjen järjestelmien integroituminen asiakasyritysten tietojärjestelmiin ja siten asiakkaille tuotettavat uudet palvelut. Tulevaisuuden menestyjät kykenevät jo nyt katsomaan yli perinteisten toimiala- ja klusterirajojen ja sopeuttamaan toimintojaan vastaavasti sekä solmimaan palveluverkostoonsa ylivoimaista kilpailukykyä tuottavia osapuolia. Teknologiaperustaisten palvelujen ja kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehittämiselle ei näy loppua se on kilpailykyvyn avain.

5 Lopuksi haluamme kiittää ohjelman johtoryhmää, joka työskenteli sitoutuneesti ja tulevaisuuteen katsoen. Erityinen kiitos puheenjohtajalle Asko Salmiselle erinomaisesta sitoutumisesta ohjelman tavoitteisiin. Johtoryhmän muodostivat aakkosjärjestyksessä Jorma Heinonen, Juha Hetemäki, Kai Keituri, Kaisa Leiwo (edeltäjä Kaj Hedvall), Anja Mäkeläinen, Mikko Peltokorpi, Juhani Reen, Asko Salminen, Tiina Tanninen-Ahonen (edeltäjä Marja Kallio), Tommi Tuominen, Sointu Rajakallio ja Tapani Väljä. Helsingissä elokuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus, Tekes

6 Tiivistelmä Rembrand-ohjelma käynnistettiin vuonna 1999, kun Suomen kiinteistö- ja rakennusala eli voimakasta murroskautta ja uusklusteroitumisen vaihetta. Siirtyminen avoimeen kansainväliseen markkinatalouteen oli johtanut myös kiinteistö- ja rakennusklusterissa yhteiskunnallisen otteen vähittäiseen löystymiseen, ja ala oli parhaillaan muokkautumassa aidoksi, läpinäkyväksi ja tavanomaiseksi liiketoimintasektoriksi. Kiinteistöjen omistaminen ja käyttö sekä palvelutarjonta olivat eriytymässä toisistaan, mikä vaikutti alan organisaatioiden rakenteisiin ja toimintoihin. Rembrand-ohjelma muodostui yhteensä 132 kehitysprojektista, joista 97 oli yritysten omia kehitysprojekteja ja 35 tutkimuslaitosvetoisia projekteja, joissa yritykset pääsääntöisesti olivat mukana osallistujina. Ohjelman kokonaiskustannukset olivat 25,7 miljoonaa euroa, josta Tekesin tuen osuus oli 12,05 miljoonaa euroa. Loppu rahoitus tuli projekteihin osallistuvilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Yksityiskohtaiset hankekuvaukset löytyvät vuosittain ilmestyneistä Projektikatsauksista. Suomalaisen kiinteistöliiketoiminnan nopea kehitys Rembrandin aikana on ollut vahvasti sidoksissa talouden yleisiin ja kansainvälisiin trendeihin, vahvimmin ehkä kiinteistösijoitustoiminnan kansainvälistymiseen ja ammattimaistumiseen. Vahvoja globaaleja muutostrendejä olivat ja ovat keskittyminen ydintoimintoihin, ulkoistaminen, verkottuminen ja läpinäkyvyyden lisääminen erityisesti suhteessa muihin sijoituskohteisiin. Näitä asioita pyrittiin kehittämään myös Rembrand ohjelman parissa, ja varsinkin kolmen ensin mainitun teeman ympärille onnistuttiin luomaan merkittäviä hankekokonaisuuksia nimenomaan palveluyritysten ja tutkimuslaitosten toimesta. Rembrandin aikana palvelujen merkitys yritysten välisessä vaihdannassa lisääntyi ja korostui sekä maassamme että myös kansainvälisesti, ja palveluista alkoi muodostua oma tutkimuskohteensa ja -kokonaisuutensa. Rembrand-ohjelmassa kehitettiin palvelukonsepteja erityisesti kiinteistöalan osaamisintensiivisiin asiantuntijapalveluihin. Tavoitteena oli luoda monistettavaa ja tuotteistettua palveluliiketoimintaa, joka on kansainvälisesti kilpailukykyistä. Ohjelman ajoituksesta johtui pitkälti, että useat konseptit rakentuivat internetin, sähköisen kaupankäynnin ja uusien tietojärjestelmäratkaisujen varaan. Erityisesti ohjelman loppuvaiheessa palvelukonseptien kehitys keskittyi uusien työympäristöjen ja niiden edellyttämien kokonaisuuksien kehittämiseen. Rembrand-ohjelman aikana toimitilapalveluihin liittyvä akateeminen tutkimus lisääntyi ja yritysten ja tutkimuslaitosten verkottuminen ja yhteistyö tällä alueella laajeni ja monipuolistui. Toimijoiden roolit olivat erityisesti ohjelman loppuvaiheessa jo selkiytyneet, ja tutkimuksellinen huomio siirtyi enenevässä määrin toimijoiden välisiin rajapintoihin sekä vastuiden määrittelyihin. Kiinteistösijoittamisessa perinteisten instrumenttien rinnalle on nousemassa epäsuorat kiinteistösijoitukset, joita Suomessakin on sekä käytössä että valmisteilla ja odottamassa tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia. Uudenlaisten sijoitusmuotojen lisääntyminen tulee avaamaan kysyntää myös uudenlaisille asiantuntijapalveluille ja tutkimukselle, joiden kehittäminen Rembrandin parissa oli melko vähäistä. Lähivuosien keskeisiä kehitystrendejä ovat managementalan uudelleenmuotoutumisen jatkuminen, sijoitustoiminnan kiihtyvä kansainvälistyminen, osaavan asiakkaan korostuminen sekä uusien sijoitusmuotojen lisääntyminen. Nähtävissä oleva muutoksen kiihtyminen edellyttää yrityksiltä jatkuvaa tulevaisuuden ennakointia ja omien skenaarioiden päivittämistä. Rembrand-ohjelman puitteissa laaditut tulevaisuuden skenaariot auttavat omalta osaltaan toivon mukaan klusterin toimijoita omien tulevaisuuden polkujensa luomisessa.

7 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet Rembrand-esiselvitys pyrki hahmottamaan rakennemuutoksesta syntyvää liiketoimintaa Rembrand-ohjelma palveluliiketoiminnan tienraivaajana Hankkeet suuntasivat Rembrand-ohjelmaa kohti tavoitteita Projektien määrä ja kokonaiskustannukset Rembrand-ohjelmassa Rembrand-ohjelman tavoitteiden näkyminen hankkeissa Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen Palveluosaamisella parempia työ-, toiminta- ja asuinympäristöjä Kiinteistöalasta palvelusektori Tuotteista palveluja Palveluista tuotteita Rembrand-ohjelma uuden tutkimustoiminnan käynnistäjänä Toimitilapalveluista kasvava tutkimusalue Palveluliiketoiminnan tutkimus Palvelujen rooli yritysten liiketoiminnassa Kiinteistöalan palvelut Kiinteistöalan palveluliiketoiminnan tutkimuksen näkökulmat Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion Rembrand-hankkeet Kiinteistöalan palveluliiketoiminnan tutkimus tulevaisuudessa Kiinteistöliiketoiminnan kehitys Suomessa ja kansainvälisesti Kansainvälistyminen ja toimintamallien muutos kiinteistöliiketoiminnan muutosvoimina Uusia toimintamalleja Institutionaaliset sijoittajat passiivisesta omistamisesta tehokkaaseen rintamaan Kiinteistösijoitusyhtiöt panostaneet asiakaslähtöiseen liiketoimintaan Käyttäjien kiinteistöt lisäarvoa tuottavaksi resurssiksi Isännöinnistä managementpalveluksi ja suuryrityksiksi Liiketoimintamallien tulevaisuus vain muutos on pysyvää Käyttöomaisuuskiinteistöjen omistus- ja hallintamallit tarve uusille palveluille? Tausta ja tavoitteet Keskeiset tulokset Yksityinen sektori Julkinen sektori Yhteenveto...39

8 7 Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden skenaariot Tausta ja tavoitteet Prosessin toteutus Tulokset Kuka ja missä me olemme? Mitkä ovat mahdolliset maailmat? Lopuksi...52 Kirjallisuutta...53 Liite 1 Lukua 6 varten haastatellut henkilöt...54 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....55

9 1 Ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Rembrand-esiselvitys pyrki hahmottamaan rakennemuutoksesta syntyvää liiketoimintaa Tekesin hallitus teki päätöksen käynnistää Rembrand-teknologiaohjelma edistämään kiinteistö- ja rakennusalan liiketoiminnan ja teknologian kehittymistä. Päätöstä edelsi alalla puolentoista vuoden ajan tehty laajapohjainen esiselvitys- ja valmistelutyö. Tässä esiselvityksessä pyrittiin hahmottamaan kiinteistö- ja rakennusklusterin rakennetta ja volyymia sekä hakemaan keskeisimpiä kehitysaukkoja ohjelman painopistealueita silmällä pitäen. Esiselvitystä koordinoitiin Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIssa, jossa työhön osallistuivat Jyrki Laurikainen, Petri Murtomaa, Heikki Sätilä sekä Kaj Hedvall, josta tuli myös ohjelman ensimmäinen ohjelmapäällikkö. Käytännön selvitystyötä tehtiin RAKLIn lisäksi Kiinteistötalouden Instituutti KTI:ssa, Rakennuttajapalaute Rapalissa, Suomen Kiinteistöliitossa sekä VTT:ssa. KTI:n selvityksessä määriteltiin alan keskeiset kehityssuunnat ja tulevaisuuden haasteet markkinoiden toimivuuden näkökulmasta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Rapal selvitti klusterin mahdollisia uusia liiketoiminta-alueita sekä kehitystarpeita erityisesti palveluaukkojen osalta toimitilojen näkökulmasta. Kiinteistöliitto selvitti tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia ja teknologiatarpeita asumisen näkökulmasta. VTT pyrki jäsentämään koko klusterin osaamisen, prosessien ja teknologioiden yhteiset päälinjat sekä kehitystarpeet. Esiselvitystyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat: Asko Salminen (Tapiola-yhtiöt, pj), Ari Ahonen (Tekes), Aulis Kohvakka (ABB Current), Ukko Laurila (Suomen Kiinteistöliitto), Olavi Louko (Helsingin kaupungin kiinteistövirasto), Kari Sädeaho (Suvelan Kiinteistöpalvelu) sekä Juhani Reen (Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI). Lisäksi hankkeeseen osallistui joukko alan toimijoita: ABB Current Oy, Engelyhtymä Oy, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kesko Oy, Merita Kiinteistöt Oy, Nokia Oy, Pohjola-yhtiöt, Suomen Kuntaliitto, Tapiola-yhtiöt sekä Valtion kiinteistölaitos. Kokonaisuuteen liittyi mm. kokouksia ja seminaareja, koti- ja ulkomaisia selvityksiä ja haastatteluja sekä kirjallisuustutkimuksia. Päätöshetkellä kiinteistö- ja rakennusala oli murrosvaiheessa. Suomi oli vuosikymmenen alussa siirtynyt avoimeen kansainväliseen markkinatalouteen, mutta kiinteistö- ja rakennusala oli niitä sektoreita, jossa vahva yhteiskunnallinen ote oli säilynyt pitkään tästä avautumisesta huolimatta. Säätely oli kuitenkin vuosikymmenen lopulla alkanut hellittää, ja voimakkaat muutospaineet muokkasivat alaa kohti aitoa ja tavanomaista liiketoimintasektoria. Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat hahmottivat parhaillaan rooliansa muun taloudellisen toiminnan palvelufunktiona ja lisäarvoa tuottavana tekijänä. Kiinteistöklusteria suunnattiin palvelemaan asiakasyritysten ydintoimintaa, ja tilan käyttäjä nostettiin esiin koko klusterin yhteiseksi asiakkaaksi. Kiinteistöjen omistaminen ja käyttö sekä niihin liittyvä palvelutarjonta olivat näkökulmina alkaneet eriytyä toisistaan, ja jatkossa tuo eriytyminen alkoi näkyä myös organisaatioissa. Asiakkaat odottivat ydinbisnekselleen strategista tukea kustannustehokkaasti ja sijoittajat puolestaan kilpailukykyistä tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Kiinteistöklusterin käsite muodostui yhteisen asiakkaan ympärille: aiemmin erillisinä hahmotetut kiinteistö- ja rakennusala muodostavat yhteistä asiakasta palvelevan yhtenäisen ja tehokkaasti toimivat klusterin. Kiinteistöklusterille laadittiin VTT:n toimesta (VTT 1998) seuraava määritelmä: Kiinteistöklusteri palvelee asiakkaitaan niiden tarvitseman rakennetun ympäristön tuottamisessa, kehittämisessä ja ylläpidossa. Kiinteistöklusterin 1

10 keskeisiä tuotteita ovat toimivat tilat ja ympäristöt, jotka edistävät asiakkaiden liiketoimintaa ja hyvinvointia. Rembrandin lanseeraama klusterifilosofia toimi käynnistäjänä myös kiinteistö- ja rakennusalan Visio yhteistyölle. Tässä laajamittaisessa yhteisessä ponnistuksessa klusteri pyrkii yhdessä rakentamaan avaimia tulevaisuuden menestykselle. Keinoiksi on mainittu yhteinen tahto, aidon innovaatioympäristön aikaansaaminen, teknologiaohjelmat sekä muut toimenpiteet osaamisen lisäämiseksi. Klusteri otti esiselvitysvaiheessa ensimmäisiä askeleitaan kansainvälistymisen tiellä. Rakennusteollisuutta oli jo siirtynyt ulkomaiseen omistukseen, mutta sijoitustoiminnassa ja palvelutuotannossa kansainvälistyminen oli vasta käynnistynyt. Ympäristötietoisuus oli niin ikään nousemassa ja kestävän kehityksen vaatimukset tulivat myös kiinteistöklusteriin. Tietotekniikan kehityksen odotettiin muokkaavan ihmisten asumis- ja työtapoja ja nostavan kiinteistöihin liittyviä palveluja uudella tavalla esille. Nämä kaikki kehityssuunnat pyrittiin huomioimaan kehitystoiminnan painopistealueissa, joiksi esiselvitysvaiheessa määriteltiin: Kiinteistöliiketoiminnan strategiat Uudet palvelu- ja tuotekonseptit Koordinoitu tutkimus, kehitys, koulutus ja viestintä Elinkaarijohtamisen työkalut. Rembrand-ohjelman keskeisenä tavoitteena oli siis korostaa kiinteistöliiketoiminnan palveluluonnetta ja siihen liittyviä elementtejä kuten innovaatioita, teknologian hyväksikäyttöä ja soveltamista liiketoiminnassa sekä tuotteiden ja palveluiden informaatiosisältöä. Tämän kautta pyrittiin lisäämään kiinteistöklusterin toiminnan kannattavuutta ja tehokkuutta sekä kykyä tarjota kilpailukykyinen toimintaympäristö niin yrityksille kuin asukkaillekin. Maamme kiinteistöklusterista haluttiin tehdä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kehittyvä kokonaisuus, jolla on yhteinen asiakas ja yhteiset päämäärät. RAKLI Ensimmäinen palvelualan teknologiaohjelma, joka tuottaa innovaatioita ja uutta teknologiaa lisää tietoa tuotteisiin ja palveluihin toiminnan kannattavuutta ja tehokkuutta sitoutuneelle pääomalle laadukkaan, terveen ja kestävän liiketoiminta-, palvelu- ja elinympäristön ja kansainvälisesti kilpailukykyisen kehittyvän kiinteistöklusterin Kuva 1.1. Rembrand-teknologiaohjelman keskeiset tavoitteet (esiselvitys ). 2

11 1.2 Rembrand-ohjelma palveluliiketoiminnan tienraivaajana Rembrand-ohjelma käynnistettiin kiinteistöalan murroksessa edistämään alan palveluluonteen ja asiakaslähtöisyyden löytymistä ja konkretisoitumista. Tämä palveluliiketoiminnan korostuminen edellytti Tekesin teknologiakäsitteen merkittävää laajentamista: palvelujen teknologiasisällön hahmottaminen oli ohjelman alkuvaiheen keskeisiä haasteita. Rembrand-ohjelman lopullisiksi painopistealueiksi ja pysyviksi kehittämistavoitteiksi valittiin: Palvelukonseptit: Verkottuneet palvelutuotekonseptit ovat kilpailukykyisiä vaihtoehtoja kansainväliselle palvelutarjonnalle. Kiinteistöliiketoiminta: Kiinteistöklusterin pääomat ja tietorakenteet ovat tehokkaassa käyttäjän toimintaa tukevassa käytössä. Uudet työ- ja asuinympäristöt: Kiinteistön ominaisuudet ymmärretään keskeisenä käyttäjän ydintoimintaan vaikuttavana tekijänä. Markkinoiden toimivuus: Kiinteistö- ja kiinteistöpalvelumarkkinat sekä kiinteistöihin liittyvät toiminnot ovat läpinäkyvyydeltään kansainvälistä huipputasoa. Elinkaariyhteistyö: Elinkaariyhteistyömallit ovat häivyttäneet perinteiset toimialarajat. T&k ja koulutus: Kiinteistöklusterissa on integroitu koulutus, tutkimus ja kehitys sekä nopea teknologiadiffuusio. Rembrandin väliarvioinnin yhteydessä vuonna 2002 arvioitiin myös painopistealueiden ajankohtaisuutta ja päädyttiin säilyttämään ne ennallaan samoin kuin ohjelman missio ja visio. Painopistealueiden todettiin olevan edelleen ajankohtaisia ja toimivia, ja ohjelman strateginen suuntaaminen päätettiin tehdä viimeisen vuositeeman kautta. Pysyvien painopistealueiden lisäksi ohjelmaan valittiin vuosittain erityiset teemat, joiden ympärille pyrittiin aktivoimaan riittävän massan omaavia tutkimus- ja tuotekehityshankekokonaisuuksia. Nämä teemat olivat varsinkin alkuvaiheessa alalle uusia ja innovatiivisia ja toivat mukanaan uudenlaisia käsitteitä ja konsepteja. Ensimmäisen vuoden 1999 teemana oli brandit, jolla nostettiin Kuva 1.2. Rembrand-teknologiaohjelman painopistealueet. 3

12 tuotteistaminen ja brandiajattelu alan toimijoiden tietoisuuteen. Ohjelman teemana vuonna 2000 oli Palvelukonseptit, jolla pyrittiin rohkaisemaan yrityksiä hakemaan uudenlaisia toimintakokonaisuuksia ja integroimaan palveluja kiinteämmin osaksi tarjoamaa. Palvelut jaettiin kolmeen ryhmään: Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, tuotteisiin tai tuotantoon integroidut palvelut sekä uuden teknologian mahdollistamat palvelut. Kaikissa näissä ryhmissä myös teknologioilla oli merkitys, se voi toimia mm. palvelujen mahdollistajana tai olennaisena osana kokonaispalvelua. Toisinaan myös palvelu voi toimia teknologian edistäjänä tai kehittäjänä ja jopa asiakkaalle välttämättömänä osana teknologian hyödyntämisprosessia. Vuoden 2001 teemana oli Asiakkuus kiinteistöliiketoiminnan palvelukonsepteissa. Tällä haluttiin korostaa asiakkuusosaamisen merkitystä ja asiakaslähtöisyyden viemistä organisaatioihin ja niiden palveluprosesseihin. Asiakkuuden ympärille muodostuikin tutkimuskokonaisuus, jossa selvitettiin mm. asiakastarpeita ja palveluiden organisointia näiden tarpeiden ympärille sekä asiakaslähtöisten palveluosaamiseen perustuvien strategioiden määrittelyä. Vuoden 2002 teemaksi valittiin Workplace-palveluilla lisäarvoa työympäristöihin. Tällä haluttiin korostaa palveluiden merkitystä tilan käyttäjille työympäristöön kokonaisuutena sisältyy monenlaisia palveluelementtejä, jotka yhdessä toimivan tilaratkaisun kanssa edesauttavat käyttäjän ydinliiketoimintaa. Asiakas haluaa usein palvelukokonaisuuden, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee työn tekemistä. Työympäristöasioiden kehitys edistyikin nopeasti vuosina ja Rembrandissakin oli useita tähän teemaan liittyviä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. Viimeisen vuoden 2003 teemavalinnalla Asiakkaalle kilpailuetua verkottumalla haluttiin nostaa esiin asiakkaan hyvinvoinnin merkitys ja korostaa nimenomaan verkottumista välineenä vastata asiakkaan kehittyviin ja muuttuviin tarpeisiin. Kumppanuusajattelu perustuu kannattavaan liiketoimintaan, jossa sekä asiakas että kaikki palveluverkoston osapuolet hyötyvät kumppanuudesta. Verkosto-osaamista kehitettiin Rembrand-ohjelmassa sekä tutkimus- että tuotekehityshankkeissa, jotka osin jatkuvat vielä tätä kirjoitettaessa. Kaisa Leiwo Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys r.y. 4

13 2 Hankkeet suuntasivat Rembrand-ohjelmaa kohti tavoitteita Tässä luvussa tarkastellaan Rembrand-ohjelman hankkeita yleisellä tasolla. Yksityiskohtaiset hanketiedot löytyvät kolmesta erikseen painetusta hankekatsauksesta: Rembrand projektikatsaus , Rembrand projektikatsaus 2001 sekä Rembrand projektikatsaus Nämä katsaukset on saatavissa myös ohjelman www-sivuilla. Rembrand on Tekesin ensimmäinen palvelualan kehittämiseen tähtäävä teknologiaohjelma, jossa tavoitteena on nimenomaan ollut tehdä parasta palvelua tarjoavasta kiinteistöklusterista tilan käyttäjän menestystekijä. Kehityshankkeet eivät ole korostuneen teknologiapainotteisia, vaan pikemminkin hankkeita, jotka mahdollistavat välillisesti teknologian kehittymisen tai joissa hyödynnetään innovatiivisella tavalla olemassa olevaa teknologiaa. Rembrandissa kehityshankkeiden sisällön arvioinnissa ovat painottuneet teknologiasisällön rinnalla innovatiivisuus, osaamisen kehittyminen, tuotteistamismahdollisuudet sekä kansainvälisille markkinoille tähtääminen. 2.1 Projektien määrä ja kokonaiskustannukset Rembrand-ohjelmassa Rembrand-ohjelma muodostui yhteensä 132 kehitysprojektista, joista 97 oli yritysten omia kehitysprojekteja ja 35 tutkimuslaitosvetoisia projekteja, joissa pääsääntöisesti on myös yrityksiä osallistujina. Hakemusten ja päätettyjen hankkeiden määrä oli korkein ohjelman ensimmäisinä vuosina. Ohjelman puolenvälin jälkeen varsinkin yritysten Yritysten projektit Tutkimusprojektit Yhteensä Kuva 2.1. Rembrand-ohjelman projektit vuosittain kumulatiivisesti (lkm): yritysten projektit ja tutkimuslaitosvetoiset projektit. 5

14 Yritysten tuki Laina Tutkimuslaitosten tuki Kuva 2.2. Rembrand-ohjelmassa jaettu tuki vuosittain (euroa). aktiivisuudessa oli pieni notkahdus, mutta viimeisenä vuonna mielenkiintoa taas löytyi ja hakemusten määrä nousi selvästi. Rembrand-ohjelman kokonaiskustannukset olivat 25,7 miljoonaa euroa, josta Tekesin tuen osuus oli 12,05 miljoonaa euroa. Loppu rahoitus tuli projektien osallistujilta itseltään. Tekesin tuesta yritysten tukea oli noin 6,3 miljoonaa euroa, tutkimuslaitosten tukea 3,9 miljoonaa euroa ja lainaa 1,8 miljoonaa euroa. Myös tukirahan jakoa vuosittain tarkasteltaessa näkyy notkahdus erityisesti yritysten hakemuksissa ja projekteissa ohjelman puolivälin jälkeen. Viimeisenä vuonna tuen kokonaismäärä oli kuitenkin taas lähes huippuvuoden 2000 tasolla. 2.2 Rembrand-ohjelman tavoitteiden näkyminen hankkeissa Rembrand-ohjelmalle asetettiin alkuvaiheessa kuusi pysyvää painopistealuetta ja kehittämistavoitetta. Rembrand-ohjelman vuositeemoilla, seminaareilla, workshopeilla ja muilla aktiviteeteilla pyrittiin suuntaamaan hankkeita siten, että kaikkiin painopistealueisiin saataisiin kehitystoimintaa. Monet hankkeista voidaan sijoittaa useamman kuin yhden painopistealueen alle, mutta niillekin on pääsäätöisesti määritettävissä keskeinen kehitystavoite johon suurin osa ko. hankkeen kehittämisresursseista kohdentuu. Karkeasti tarkastellen suurin osa hankkeista voidaan sijoittaa eri painopistealueisiin seuraavasti: 1. Palvelukonseptit (noin 40 hanketta) 2. Kiinteistöliiketoiminta (noin 30 hanketta) 3. Markkinoiden toimivuus (noin 20 hanketta) 4. Elinkaariyhteistyö (noin 10 hanketta) 5. Uudet työ- ja asuinympäristöt (noin 10 hanketta) 6. T&k ja koulutus (integroitu useaan hankkeeseen, mutta ei itsenäinen kehitystavoite). Nämä luvut on tarkoituksella esitetty arvioina, koska luokittelusta on mahdotonta tehdä tyhjentävää. Osaa hankkeista ei ole myöskään sijoitettu suoraa mihinkään yksittäiseen painopistealueeseen. Joistakin hankkeista voi olla enemmän kuin yksi rinnakkaista tai peräkkäistä päätöstä, jolloin hanke näkyy tässä kuitenkin vain kerran, 6

15 Palvelukonseptien kehittämiseen liittyvät hankkeet keskittyivät ohjelman alkuvaiheessa mm. palvelujen tuotteistamisen, konseptoinnin ja toimintamallien tarkasteluun ja edistämiseen. Tällaisia hankkeita olivat mm. Fatmanin Info kiinteistöpalvelujärjestelmän tuotteistaminen, JP-Talotekniikan ympäristöpalvelujen tuotteistaminen sekä Ruissalo Säätiön VARA-palveluasumisen kansainvälinen konseptointi. Ohjelman edetessä hankkeiden painopiste siirtyi suuremmassa määrin palvelujen organisoinnin, sisällön ja laadun kehittämiseen, esimerkkeinä TKK Rakentamistalouden laboratorion Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen, YIT Rakennuksen Alueellisen kiinteistö- ja palveluliiketoiminnan kehittäminen sekä Asuntopalvelu Markku Kulomäen Kiinteistönhallinnan franchising-palveluliiketoimintamalli. Ohjelman loppuvaiheessa tämän painopistealueen hankkeet liittyivät mm. uudenlaisten liiketoimintamallien kuten verkostoitumisen ja partnershipin sekä innovaatioiden kehittämiseen. Tällaisia hankkeita ovat mm. Nokian, Aren ja Engelin Kiinteistöpalvelujen verkostoyhteistyö, KTI Kiinteistötiedon Kiinteistöalan partnership-suhteen evaluointikriteeristö sekä TKK TAI Tutkimuslaitoksen Kiinteistöliiketoiminnan palveluinnovaatioiden kehittäminen. Kiinteistöliiketoiminta-painopistealueen hankkeissa on koko ohjelman ajan kehitetty mm. kiinteistöliiketoiminnan strategioita ja johtamista sekä päätöksentekoa. Hankkeiden teemoissa ei ole yhtä selkeää ajan myötä tapahtuvaa muuttumista nähtävissä kuin palvelukonsepteihin liittyvissä hankkeissa. Kiinteistöjohtamista on tarkasteltu mm. johtamisjärjestelmien ja mittareiden näkökulmasta, ulkoistamisen näkökulmasta sekä johtamisen lisäarvon näkökulmasta. Esimerkkejä hankkeista ovat Wärtsilän Toimitilajohtamisella lisäarvoa liiketoimintaan, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan Kiinteistöjohtamisen tehostaminen vaihtoehtona ulkoistaminen sekä Tallberg Toimitilajohdon Toimitilajohdon tehokkuuden mittaristo, tavoitteet ja palkitsevuus. Strategista ajattelua on kehitetty mm. yksittäisissä yrityksissä (Tapiola- yhtiöiden kiinteistöyksikön toimintastrategian suunnittelu) sekä koko alan näkökulmasta (KTI Kiinteistötalouden instituutti: Kiinteistöalan strategioiden kehittäminen). Päätöksenteon tueksi on ohjelmassa kehitetty mm. Balanced Scorecard -järjestelmiä (HUS-Kiinteistöt), kiinteistönhallinnan tukijärjestelmiä (Kiinteistö-Fennia) sekä toimitilavalinnan järjestelmiä (RAKLI ry). Markkinoiden toimivuus -painopistealueen hankkeissa on mm. kehitetty informaation saatavuutta ja vertailtavuutta, sopimusten ja tietojärjestelmien sisältöjä sekä tarkasteltu rajattujen markkinoiden toimijoita ja toimintaa. Nämä hankkeet ovat osaltaan edistäneet myös palvelumarkkinoiden sekä liiketoiminnan kehittymistä ja liittyvät usein myös näihin painopistealueisiin tiedon saatavuus ja läpinäkyvyys ovat edellytyksiä esimerkiksi kansainvälisten toimijoiden houkuttelemiseksi maahamme. Esimerkkejä hankkeista ovat Spondan Kiinteistökauppojen Due Diligence -konsepti, Suomen Kiinteistoliiton PAVE Kiinteistöpalvelujen vertailtavuuden parantaminen, Komartekin Datasoft Dime Myytyjen asuntojen hintaseurantapalvelu sekä KTI Kiinteistötalouden instituutin Kiinteistöjohdon markkinainformaation kehittäminen. Elinkaariyhteistyöhön selkeästi liittyviä hankkeita oli ohjelmassa kohtalaisen vähän, tosin elinkaariasiat olivat sisällä myös useissa muihin painopistealueisiin luokitelluissa hankkeissa. Varsinaisesti elinkaariyhteistyötä kehitettiin mm. Insinööritoimisto Mikko Vahasen hankkeessa Teknisen elinkaarenhallinnan palvelujen ostotapamalli, Komartek Kiinteistönpito elinkaaritalouden hallinta sekä Projektikonsulttien Kiinteistön elinkaaren rakennuttamis-, kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kokonaisratkaisu. Nämä hankkeet olivat pääasiassa yritysten tuotekehityshankkeita. Uudet työ- ja asuinympäristöt alkoivat painopistealueena nousta esiin vasta ohjelman viimeisinä vuosina, varmasti osin workplace-vuositeeman ansiosta. Hankkeita oli kokonaismäärältään kohtuullisen vähän, mutta myös nämä teemat samoin kuin elinkaariasiat ovat sisällä useissa muihin painopistealueisiin luokitelluissa hankkeissa. Asumiseen liittyviä hankkeita on ohjelmassa ollut kokonaisuudessaan melko niukasti, ja myös tässä teemassa painopiste on ollut työympäristöön liittyvissä kehittämishankkeissa. Esimerkkejä näistä hankkeista ovat VVO Asuntojen Asumisen arki ja unelmat, TKK TAI:n Innovaatio ja tila sekä Taideteollisen korkeakoulun Masscustomization in built environment. 7

16 2.3 Ohjelman tavoitteiden saavuttaminen Rembrand-ohjelman varsinainen evaluointi tapahtuu Gaia Groupin toimesta yhdessä kolmen muun alansa rakenteita muuttaneen ohjelman kanssa (iwell -hyvinvointiklusteriohjelma, Uusi Teollinen Tuotantotapa UTT ja Puuenergia-ohjelma). Tästä evaluoinnista laaditaan erillinen raportti kevään 2004 aikana. Ohjelman koordinoinnin tarpeita varten tehtiin syksyllä 2003 suppea internet-pohjainen kysely Rembrandin VIP-sähköpostilistalaisille. Kyselyyn vastasi välisenä aikana yhteensä 140 henkilöä. Vastaajista noin 36 % edusti palveluntuottajia, 18 % tutkimuslaitoksia ja 16 % sijoittajia. Muita vastaajaryhmiä olivat rakennusyritykset, järjestöt ja käyttäjäyritykset. Vastaajat pitivät ohjelman tavoitteita melko selkeinä ja varsin ajankohtaisina. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä Ohjelman tavoitteet ovat selkeät sekä Ohjelman tavoitteet ovat ajankohtaiset. Selkeyden osalta vastausten keskiarvoksi tuli 3,8 ja ajankohtaisuuden osalta 4,2, eli väittämien kanssa oltiin pääosin samaa mieltä. Rembrand-ohjelma on vastaajien mielestä näkynyt melko hyvin rakennus- ja kiinteistöalalla, mutta selvästi heikommin alan ulkopuolella. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä Ohjelma on näkynyt hyvin kiinteistö- ja rakennusalalla sekä Ohjelma on näkynyt hyvin kiinteistö- ja rakennusalan ulkopuolella. Kiinteistö- ja rakennusalaa koskeva väittämä sai vastausten keskiarvon 3,9, eli väittämän kanssa oltiin pitkälti samaa mieltä, mutta näkyminen alan ulkopuolella vain arvon 2,7 eli joukossa oli runsaasti väittämän kanssa lähes eri mieltä olevia vastaajia. Rembrand-ohjelma on vastaajien mielestä edistänyt kohtuullisesti kiinteistö- ja rakennusalan kehitystä ja imagoa yleisellä tasolla. Vastaajia pyrittiin arvioimaan väittämiä Ohjelma on edistänyt kiinteistö- ja rakennusalan kehitystä sekä Ohjelma on edistänyt kiinteistö- ja rakennusalan imagoa. Kehitystä koskevan väittämän osalta vastausten keskiarvo on 3,9 ja imagoa koskevan osalta 3,8, eli väittämien kanssa oltiin pääasiassa samaa mieltä. Kyselyn toisessa osiossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon Rembrand-ohjelma on edistänyt kiinteistö- ja rakennusalan: liiketoimintamallien kehitystä kansainvälistymistä palveluiden kehittymistä osaamisen kehittymistä elinkaariyhteistyötä verkostoitumista asiakaslähtöisyyttä informaation laatua markkinoiden läpinäkyvyyttä työympäristöjen kehittymistä sekä integroitumista muihin markkinoihin. Vastausvaihtoehdot olivat: 5 = Merkittävästi, 4 = Jonkin verran, 3 = En osaa sanoa, 2 = Vähän, 1 = Ei lainkaan. Ohjelman arvioitiin edistäneen parhaiten alan verkostoitumista, asiakaslähtöisyyttä sekä palveluiden ja liiketoimintamallien kehittymistä. Heikommin ohjelma oli vaikuttanut markkinoiden läpinäkyvyyteen ja integroitumiseen muihin markkinoihin, alan kansainvälistymiseen, informaation laadun parantumiseen sekä työympäristöjen kehittymiseen. Kaisa Leiwo Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys r.y. 8

17 Verkostoitumista Asiakaslähtöisyyttä Palveluiden kehittymistä Liiketoimintamallien kehitystä Osaamisen kehittymistä Elinkaariyhteistyötä Työympäristöjen kehittymistä Informaation laatua Kansainvälistymistä Markkinoiden läpinäkyvyyttä Integroitumista muihin markkinoihin 2,5 2,7 2,9 3,1 3,3 3,5 3,7 3,9 4,1 Kuva 2.3. Arvio siitä, kuinka ohjelma on edistänyt kiinteistö- ja rakennusalan kehittymistä ja toimintatapoja eri osa-alueilla. 9

18 3 Palveluosaamisella parempia työ-, toiminta- ja asuinympäristöjä 3.1 Kiinteistöalasta palvelusektori Kiinteistöistä palvelutuotteita oli otsikkona lehdistötiedotteessa, joka julkaistiin ohjelmasta vuonna Uskaliaan otsikon taustalla oli näkemys siitä, että kiinteistö- ja rakennusala ei jälkiteollisessa Euroopassa kasvaisi merkittävästi muuten kuin palveluprosessien osalta. Alan palvelusektorin kasvun esteenä oli taas ollut tuotteistettujen palvelu- ja liiketoimintakonseptien puute, joka oli estänyt kysyntää ja tarjontaa kohtaamasta. Ohjelman ajurina oli tietoisuus siitä, että muuttuvia työ- ja asuinympäristöihin liittyviä tarpeita ei pystyttäisi tyydyttämään perinteisellä tuotannolla, vaan ratkaisuna olisi olemassa olevan kiinteistökannan täydentäminen palvelutarjonnalla. Yhdeksänkymmentäluvun loppupuoliskolla elettiin tilanteessa, jossa kiinteistö- ja rakennusalan kansainvälinen toiminta oli laman seurauksena kuihtunut lähes täydellisesti. Lamaa seuranneen nousun aikana ainoastaan talotekniikkasektori onnistui merkittävästi kasvattamaan kansainvälistä toimintaansa. Yhdeksänkymmentäluvun viimeisinä vuosina Rembrand-ohjelmaa valmisteltiin tilanteessa, jossa kiinteistöala oli nopeasti liiketoiminnallistumassa ja tavoitteena oli luoda yhtenäisesti toimiva asiakasorientoitunut, kansainvälinen kiinteistö- ja rakennusklusteri. Klusterin muodostamiseen kuului keskeisenä osana palveluosaamisen lisääminen koko arvoverkossa, tavoitteena yhtenäinen palvelutarjonta työ-, toiminta- ja asuinympäristöjen käyttäjille. 3.2 Tuotteista palveluja Ohjelman valmisteluvaiheessa, eräänä esikuvana toimi kansainvälisen projektiliiketoiminnan teknologiaohjelma (GPB), jossa oli vahva näkemys kansainvälisen palveluliiketoiminnan merkityksen kasvusta. Vallitseva ajatus oli, että palvelutarjonnan lisääntyminen tulisi tapahtumaan lisäämällä palvelukomponentteja alan perustuotteisiin. Muiden alojen post-sales -palvelut, kuten kunnossapidon palvelut olivat esimerkkeinä tästä kehityksestä. Rakennusliikkeiden toimenkuvan laajentuminen nk. elinkaaripalveluihin onkin osittain toteutunut. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, liikevaihdot ovat kuitenkin jääneet odotettua vaatimattomammaksi. Onnistuneena esimerkkinä tämänkaltaisista hankkeista on JHC-Areenan konseptointi kansainvälisille markkinoille. Ohjelman aikana vahvistui näkemys siitä, että palveluliiketoiminnan kehittäminen edellyttäisi alan koko palvelukentän muuttumista. Perinteisten alan palvelujen kehittymisen esteenä oli yrityskentän hajanaisuus ja palvelutarjonnan reaktiivinen luonne sekä osto-osaamisen puute klusterissa. Useat tavoitetutkimushankkeet keskittyivät verkostomaisen toiminnan pelisääntöjen ja sopimuskulttuurin tutkimiseen. Esimerkkeinä TKK rakentamistalouden hankkeet sekä eräät VTT:n hankkeet. Ohjelman alkuvaiheessa tutkittiin myös palvelujen kysyntää. Esimerkkeinä VTT:n ikääntyvien ihmisten palvelutarpeita kodissa tutkiva hanke sekä VVO:n Asumisen arki ja unelma -hanke. Alkuvaiheessa käynnistettiin myös yritysten yhteisprojekteja, joilla edistettiin alan yritysten muutosta. Esimerkkinä Kiinteistötalouden instituutin koordinoima hanke, jossa osallistuvat yritykset muokkasivat strategioitaan. Useat tähän hankkeeseen osallistuneet yritykset tekivät ohjelman aikana merkittäviä muutoksia toimenkuvaansa esimerkiksi toimintojensa ulkoistamisen osalta. Ohjelman käynnistymisvaiheen aikana tapahtui myös kansainvälisten management -yritysten globaalia konsolidointia. Ohjelmasta rahoitettiin lisäksi tämän keskeisen palvelukentän kansainvälistä kehitystä/evoluutiota tms. tutkivaa hanketta. 11

19 3.3 Palveluista tuotteita Jotta alan palvelutarjontaa saataisiin kehittymään oli liiketoimintamallit saatava monistettavaan muotoon. Palveluihin oli saatava enemmän tuotteen ominaisuuksia. Ohjelman useat hankkeet kuuluvat kategoriaan, jossa alan palvelutuottajat konseptoivat palvelujaan. Ennakkoluulottomina hankkeina on pidettävä mm. franchising-mallin soveltuvuutta alan palveluliiketoimintaan tutkivia projekteja. Palvelukonsepteja kehitettiin myös peruspalveluihin, mutta ennen kaikkea nk. osaamisintensiivisiin asiantuntijapalveluihin. Ohjelman esiselvitysvaiheen yhtenä tutkimustuloksena oli, että alalta puuttuvat johdon palveluja tarjoavat yritykset. Useat yritysprojektit tähtäsivät korkeatasoisten asiantuntijapalvelukonseptien kehittämiseen. Esimerkkeinä Workplace - ja CREM -palvelukonsepteja kehittävät projektit. Ohjelman aikana myös kansainväliset asiantuntijapalveluyritykset etabloituvat Suomeen. Ne ovat pääsääntöisesti löytäneet paikalliset kumppaninsa Rembrand-ohjelmaan osallistuneista yrityksistä. Workplace eli työympäristön kehittäminen oli ohjelman vuositeemana sen loppupuolella. Tämän aiheen ympärille käynnistettiin, ehkä ohjelman kunnianhimoisimmat tavoitetutkimushankkeet. Esimerkkeinä Innovaatio ja tila -hanke sekä Mass.Be-massakustomointia rakennetussa ympäristössä tutkiva hanke. Moni asiantuntijayritysten palvelukonseptointihanke tähtäsi myös workplace-mallien kehittämiseen. Ohjelma ajoittui kuumimman Internet-huuman aikoihin. Aikaansa seuraten myös Rembrand-ohjelmassa useat palvelukonseptit rakentuivat sähköisen kaupankäynnin nopean kasvun varaan. Vaikka varsinaisia epäonnistumisia ei ollut montaa, niin alkuperäiset odotukset verkkopalvelujen kasvusta eivät toteutuneet odotetusti näissäkään hankkeissa. Useat tietojärjestelmiin nojaavat verkostomaista toimintaa tulevan ASP-konseptit ovat kuitenkin olleet menestyksekkäitä. Esimerkkeinä kiinteistöhallinnan FIMX-verkko ja teknisen etävalvonnan Remcon-projekti. Kaikki hankkeet eivät toimineet ennakoidulla tavalla. Esimerkkinä on elinkaariklinikka, jonka tarkoituksena oli luoda toimintaedellytykset eritysasiantuntijapalveluille, perinteisessä palveluketjussa. Tarkoituksena oli tukea esimerkiksi suunnittelupalvelujen osaamista avustamalla erityisosaamisen hankintaa konsulttikentässä. Ajatuksena oli palveluverkostojen rakentaminen mm. tutkimuksen ja konsulttikentän välille. Tuloksena oli kuitenkin, että klinikan palveluja käyttivät pääasiallisesti kiinteistönomistajat suoraan, eikä välillisesti suunnittelutoimistojen kautta. Osaamisen siirto palveluketjussa ei siis toteutunut odotetusti vaikka elinkaariklinikan palveluja muutoin osattiin hyödyntää ja klinikkatoimintaa kysyttiin runsaasti vielä sen päättymisen jälkeenkin. Palveluosaamisen merkitys yleisesti liiketoiminnan menestykselle kirkastui ohjelman aikana. Tekesissä tehtiin aktiivisesti työtä palveluinnovaatioiden ja palveluliiketoiminnan kuvaamiseksi ja määrittelemiseksi. Siten ohjelman palveluosaamiseen tähtäävät osiot olivat mukana laajentamassa Tekesin toimenkuvaa. Työ- ja kotiympäristöt ovat kiinteistö- ja rakennusklusterin lopputuotteita. Palvelujen kasvavaa merkitystä näissä tuotteista ei kyseenalaisteta ohjelman päättyessä. Hyvät asiat ja käytännöt muuttuvat nopeasti osaksi arkea. Näin kävi myös tässä asiassa Rembrand-ohjelman viisivuotiskauden aikana. Kaj Hedvall Senaatti-Kiinteistöt 12

20 4 Rembrand-ohjelma uuden tutkimustoiminnan käynnistäjänä Toimitilapalveluista kasvava tutkimusalue 4.1 Palveluliiketoiminnan tutkimus Kiinnostus palveluja ja palvelun laatua koskevaa tutkimustoimintaa kohtaan alkoi kasvaa 1970-luvun lopulla. Ensimmäiset tutkimukset käsittelivät kuluttajapalveluja ja niissä aihepiiriä lähestyttiin markkinoinnin näkökulmasta luvulla julkaistiin useita malleja, joissa kuvattiin muun muassa koettua palvelun laatua, sen ulottuvuuksia ja laatuattribuutteja. Tuolloin luotiin useita keskeisiä teoriaviitekehyksiä, jotka muodostavat perustan tänäkin päivänä tehtävälle palveluliiketoimintaa koskevalle tutkimukselle. Uraa uurtavaa työtä tekivät muun muassa Leonard L. Berry, Christian Grönroos, Richard Normann, A. Parasuraman ja Valarie A. Zeithaml. Trendin taustalla vaikutti länsimaisessa yhteiskunnassa tapahtunut asteittainen siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. Kuluttajien varallisuuden ja vapaa-ajan lisääntyminen kasvatti muun muassa vapaa-ajan palveluihin kohdistunutta kysyntää. Kuluttajapalvelujen markkinoiden kasvu mahdollisti uusien liiketoimintamallien kehittämisen ja loi kasvavan tarpeen tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Vastaavanlainen muutos on havaittavissa liike-elämän palveluissa luvulla laajemmassa mittakaavassa käynnistynyt ja 1990-luvulla kiihtynyt toimintojen ulkoistaminen on luonut jatkuvasti kasvavat markkinat liike-elämän palveluja tarjoaville yrityksille. Sekä palveluntuottajat että tilaajat ovat aivan uudenlaisen tilanteen edessä, sillä tavarakaupan ja kuluttajapalvelujen puolella luodut mallit eivät sellaisenaan toimi tilaajan ja tuottajan välisessä vaihdannassa liike-elämän palveluissa. Liike-elämän palveluihin keskittyvän tutkimustoiminnan voidaan katsoa käynnistyneen 1990-luvun alkupuoliskolla. Tutkimusalueena liike-elämän palvelut on täten varsin nuori. Toteutetut tutkimukset ovat keskittyneet ensisijaisesti muun muassa konsultointiin ja informaatioteknologiaan liittyviin palveluihin ja esimerkiksi toimitilajohtamista ja toimitilapalveluja koskeva tutkimustoiminta on ollut vähäistä, joskin jatkuvassa kasvussa olevaa 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Verrattuna kuluttajapalveluihin liike-elämän palveluihin liittyvässä tutkimustoiminnassa yhtenä merkittävänä erona on se, että toimintaa voidaan kehittää sekä tilaaja- että tuottajanäkökulmasta. Tilaajan toimintoja kehitettäessä aihetta lähestytään hankinnan näkökulmasta ja vastaavasti palveluntuottajan toimintojen kehittäminen perustuu markkinoinnin näkökulmiin. Toisin kuin yleensä kuluttajamarkkinoilla, yritysmarkkinoilla vaihdantaan osallistuu useita eri henkilöitä sekä tuottaja- että tilaajapuolelta. Tällöin henkilökohtaisten mieltymysten ja mielipiteiden merkitys päätöksiä tehtäessä pienenee ja vastaavasti vaihdantaan liittyvien kohtaamisten hallinta monimutkaistuu. Lisäksi yritysten väliset liikesuhteet ovat yleensä pidempikestoisempia kuin vaihdantasuhteet kuluttajamarkkinoilla. Tuottajan vaihtaminen on työläämpää ja riskialttiimpaa, koska vaihdanta on usein säännöllistä ja hankintamäärät ovat suuria tai vaihdannan kohde on yksilöllisesti räätälöity. Yritysten välisessä vaihdannassa korostuukin liikesuhteiden ja verkostojen hallinta. Liikesuhteiden ja verkostojen hallintaan keskittyvä tutkimustoiminta aloitti kasvunsa samanaikaisesti kuluttajapalveluihin liittyvän tutkimustoiminnan kanssa 1980-luvulla ja muodostaa tänä päivänä toisen keskeisen kivijalan liike-elämän palveluihin liittyvälle tutkimustoiminnalle. Liikesuhteisiin ja verkostoihin liittyvää tutkimusta on vienyt eteenpäin muun muassa IMP Group, jonka perustivat aihepiiriin perehtyneet tutkijat 1970-luvun puolivälissä. 13

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja #

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja # Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin 2014-16 Kehitystyöpaja #8 15.11.2016 IPT-hankkeen päättyminen ja IPT2 Antti Piirainen, Vison IPT-hankkeen missio Vaikutukset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN

KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN KARI I. LEVÄINEN KIINTEISTÖ- JA TOIMITILAJOHTAMINEN Copyright 2013 Kari I. Leväinen ja Gaudeamus Helsinki University Press Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Leena Kilpi KL: 36.111, 66.4, K UDK: 332

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot