Elintae uudistui ja palasi tabloidiksi, anna palautetta s. 4. Palkka-alelle ei ole perusteita, eikä edes nollalinjalle s. 6-7

Transkriptio

1 NRO 1 / Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenten äänenkannattaja uusi ilme ajankohtaista työpaikalla tauolla Elintae uudistui ja palasi tabloidiksi, anna palautetta s. 4 Palkka-alelle ei ole perusteita, eikä edes nollalinjalle s. 6-7 Turussa Bayerilla työntekijät luottavat tulevaisuuteen s Jokaisessa Elintakeen numerossa on jatkossa sanaristikko s. 28

2 02 NRO 1 /2013 pääkirjoitus Mainettaan huonompi vuokratyöstä on parissakymmenessä vuodessa tullut hyväksytty tapa työllistää erityisesti nuoria, selviää tutkija Liisa Lähteenmäen helmikuussa julkaistavasta väitöskirjasta. Vielä 1980-luvulla vuokratyösuhteilla oli työsuhdekeinottelun maine. Sekä lainsäädäntö että työmarkkinajärjestöt määrittelivät, että Suomessa vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Vuokratyö oli vielä 1990-luvun alussa joillakin aloilla kokonaan kielletty. Huonosta maineestaan huolimatta vuokratyön määrä alkoi Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti 2000-luvulla. Tutkimuksen mukaan vuokratyöstä rakennettiin hyväksytty tapa työllistää käsitteellistämällä se ratkaisuksi massatyöttömyyteen. Vuokratyön katsottiin myös koskevan vain marginaalisia työntekijäryhmiä palvelualoilla, siis lähinnä naisia ja opiskelijoita, jolloin se ei uhannut miesvaltaisten työpaikkojen arkea ja toistaiseksi voimassa Tarvetta totuuden vääristelyyn on, sillä todellisuudessa vuokratyössä on paljon ongelmia, joista suurimpana on vuokratyöntekijän heikko asema, lähes olematon työsuhdeturva ja jatkuva epävarmuus toimeentulosta. karoliina öystilä Päätoimittaja olevia kokoaikaisia työsuhteita. Lähteenmäki sanoo, että vetoamalla työllistämisen ensisijaisuuteen lainsäätäjät ohittivat vuokratyösuhteiden huonon laadun ja eriarvoiset työehdot. Tänä päivänä voidaan todeta tulokset: vuokratyön vitsaus on levinnyt lähes jokaiselle alalle. Työnantajat tekevät hartiavoimin töitä luodakseen mielikuvan siitä, että vuokratyö on työntekijälle vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoava tapa työllistyä ja löytää oma, yksilöllinen tie työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelema pakko. Taloussanomat paljasti tammikuussa, että vuokratyöfirmoja edustava Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL on yrittänyt manipuloida työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tehtävää vuokratyön olosuhdeselvitystä. HPL on ohjeistanut jäsenyrityksiään vastaamaan selvitykseen liiton neuvomalla tavalla. Yrityksiä pyydetään myös huolehtimaan, että nimenomaan vuokratyöhön positiivisesti suhtautuvat vuokratyöntekijät vastaavat kyselyyn. On selvää, että HPL:n tavoitteena on saada selvityksen tulokset näyttämään vuokratyöfirmojen kannalta mahdollisimman hyviltä. Tarvetta totuuden vääristelyyn on, sillä todellisuudessa vuokratyössä on paljon ongelmia, joista suurimpana on vuokratyöntekijän heikko asema, lähes olematon työsuhdeturva ja jatkuva epävarmuus toimeentulosta. Vuokratyön ongelmat ratkaistaan yksinkertaisimmin kieltämällä vuokratyön teettäminen kokonaan. Toinen vaihtoehto on tehdä siitä yrityksille taloudellisesti kannattamaton tapa työllistää, esimerkiksi säätämällä laki, jossa työntekijälle on maksettava takuukuukausipalkka, oli työtunteja tarjota tai ei. + JUURI NÄIN! Suomalaisilla on liian lyhyt ja lammasmainen katsantokanta, jos antavat toteuttaa palkkojen ja eläkkeiden alennukset, työajan pidennykset ja muut vuodenvaihteessa esitetyt talouden pelastuskonstit. Eläkeläiset ry:n valtuuston varapuheenjohtaja Toivo Keränen Kansan Tahto EI NÄIN! Piste palkanalennuspuheille alkuvuoden puheenaihe ovat olleet palkanalennukset. Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan, että hänen palkkiotaan voisi alentaa. Tai niin kuin hän sen oli shakkimiehenä taktikoinut: jäädyttää edellistä korotusta edeltäneelle tasolle. Puhe sai koko median riehaantumaan. Kymmenissä lehdissä ja nettiuutisissa oli haastatteluja: olisitko sinä valmis alentamaan palkkaasi? Jotenkin ontolta kuulostaa puoli miljoonaa euroa vuodessa tienaavan toimitusjohtajan haastatteluvastaus, että kyllä minä voisin palkanalennukseen suostua. Jokainen meistä ymmärtää, että jos noista tuloista vähän vähennetään, jää vielä reilusti varaa vuokraan, ruokaan ja lasten uusiin talvisaappaisiin. Duunarin tuloista vähennettäessä näin ei ole. Näkyipä sellaisiakin vastauksia, että jos työntekijät alentavat palkkojaan, toimitusjohtaja voi tuplata alennuksen. Puolesta miljoonasta riittää tupla-alennukseenkin, eikä toimeentulo silti vaarannu. Työnantajien keskusjärjestö EK pitää yllä jatkuvaa vyörytystä työntekijöiden oikeuksia vastaan. Työntekijöiden vellun blogi veli-matti kuntonen Liittopuheenjohtaja oikeuksien turvaksi laaditut työehtosopimukset pitäisi romuttaa, paikallisella sopimisella työnantajan pitäisi päästä painostamaan työntekijöitä paikallisiin heikennyksiin, työajoissa pitäisi palata 70 vuotta ajassa taaksepäin ja niin edelleen. Palkanalennuskeskustelu oli osa tätä hyökkäystä. Niinistön alennuspuhe ei ollut yksittäinen presidentillinen teko, vaikka joku voisi niin luulla. Se oli shakkimiehen siirto pelissä, jota työnantajat käyvät työntekijöiden työehdoista. Vaikka Niinistö joutuikin vetämään lähetin takaisin ja sanomaan, ettei ole palkka-alen kannalla, pelitilanteeseen sopiva uhka ja julkinen keskustelu saatiin käyntiin. Myös EK joutui lopulta sanoutumaan irti palkanalennusvaatimuksesta, mutta se palasi menneeseen nollakorotuslinjapuheeseen. On jo varmasti syytä laittaa piste näille palkanalennusja nollakorotuspuheille. Eiköhän valmistauduta hyvässä järjestyksessä neuvottelemaan työnantajapuolen kanssa palkankorotuksista, jotka meille kuuluvat ja joita SEL:n ja muiden liittojen jäsenet tarvitsevat. Paloja puheenjohtajan blogista, jota voi lukea ja kommentoida osoitteessa Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa elintarvikemarkkinoiden kulutuskysynnästä päivittäistavarakaupassa ei ole julkista tietoa. Tiedon puute haittaa elintarviketeollisuudessa kilpailua ja heikentää innovointia. Tilannetta voi verrata pimeässä ajamiseen ilman valoja. Tämä koituu lopulta kuluttajankin haitaksi. Toimialapäällikkö Heli Tammivuori ETL:n kilpailuseminaari

3 kysymys asiantuntijalle vieraana Olen kuvitellut, että työajoista sovitaan työehtosopimuksissa. Mitä tämä EU:n tekeillä oleva työaikadirektiivi merkitsisi suomalaiselle duunarille? Nimim. Päättääkö EU työajoista? työajoista sovitaan edelleen työehtosopimuksissa. Työaikalailla, työaikadirektiivillä ja kansainvälisillä sopimuksilla määritellään työaikasuojelun vähimmäistaso. Suomalaiselle duunarille on tärkeää, että näillä määräyksillä ei heikennetä työaikasuojelua. Työaikasuojelu oli esillä jo, kun kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 1919 ensimmäisen yleissopimuksensa, joka koski työajan rajoittamista teollisuusyrityksissä kahdeksaksi tunniksi päivässä. EU:n voimassa oleva työaikadirektiivi on vuodelta Sen mukaan viikoittainen työaika ei saa ylittää 48 tuntia. Direktiivi ei säätele vuorokautista enimmäistyöaikaa. Direktiivi antaa EU:n jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolille laajat poikkeamismahdollisuudet. Jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti sallia 48 viikkotuntia pitemmät työajat. Suomen palkansaajakeskusjärjestöt ovat sitä mieltä, että nykyistä työaikadirektiiviä ei pidä heikentää vaan parantaa. Eurooppalainen ay-liike on samaa mieltä. Haluamme poistaa poikkeuksen, joka sallii ylipitkät työviikot. Työnantajapuoli haluaa säilyttää sen. Jotkut EU-maat, ei kuitenkaan Suomi, ovat poikkeuksen turvin ottaneet käyttöön ylipitkät työviikot. EU-tuomioistuin on käsitellyt direktiivin määritelmää työajasta ja päivystystä. EU-tuomioistuimen mukaan päivystys luetaan työajaksi. Suomessa asia koskee erityisesti lääkäreitä. Työnantajapuoli ei hyväksy linjausta ja haluaisi tämän takia muuttaa direktiivin työaikamääritelmää. Me emme halua muuttaa direktiivin määritelmää työajasta, koska se heikentäisi työaikasuojelua. EU-tuomioistuimen ratkaisujen jälkeen työministerit puivat työaikadirektiivin kehittämistä. He eivät päässeet yhteisymmärrykseen. Sen jälkeen Euroopan tason työmarkkinajärjestöt neuvottelivat asiasta. Neuvottelut kariutuivat viime vuoden lopulla. Näkemykset olivat liian kaukana toisistaan. On mahdollista, että Euroopan komissio esittää työaikadirektiivin muuttamista tänä keväänä. Direktiivin muuttaminen edellyttää yhteispäätöstä neuvoston ja parlamentin kesken. Euroopan parlamentista on tärkeää löytyä parlamentaarikkoja, jotka ymmärtävät työaikasuojelun merkityksen. katja lehto-komulainen Vastaaja on SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö. Kiljavalla puhaltavat uudet tuulet olen työssäni saanut vierailla mielenkiintoisissa paikoissa. Mieleeni on jäänyt Pohjois-Kanadassa Huron-järven rannalla sijaitseva autotyöläisten ammattiyhdistysopisto ja Oxfordin yliopistossa toimiva Ruskin College, jossa ayaktiiveilla on mahdollisuus suorittaa aina maisterintutkintoon asti erilaisia opintoja. Yhteistä molemmille paikoille oli se innostus, joka välittyi meille vieraillekin: innostus siitä, että ylipäätään on mahdollisuus opiskella ay-liikkeen omissa opistoissa. Meille on ollut kauan selvää, että tällainen mahdollisuus on, mutta harvemmin törmään sen hehkutukseen Suomessa. Totta on, että kaikessa elämässä unohdamme usein arvostaa asioita, jotka ovat liian lähellä. Tärkeiden asioiden ja ihmisten arvon tajuamme usein vasta kun menetämme ne. Jokainen varmasti muistaa, kuinka omaa ensirakkautta piti kuuluttaa ja mainostaa muille, mutta harvoin pitkään onnellisesti naimisissa olleet puhuvat onnestaan päivittäin. Koulutuksen kanssa on hieman samalla tavalla. Se, että meillä on mahdollisuus kouluttautua luottamustehtäviin, hakea tukea omaan hyvinvointiin tai parantaa ammattitaitoa opiskelun kautta, ei ole kaikkialla mahdollista. Tässä suhteessa ammattiliitot ja työnantajat ovat tehneet upeaa työtä jo vuosikymmeniä. Koulutussopimus on aivan samalla tavalla neuvottelutulos kuin työehtosopimukset muiltakin osin. Kannattaa siis hyödyntää tätä mahdollisuutta. Kiljavan opisto on vuoden alusta laajentunut yhdistyttyään Siikaranta-opiston kanssa. Nyt toimimme kahdessa paikassa ja koulutusmäärät kaksinkertaistuvat. Erityisen tärkeää on se, että Rakennusliiton jäsenistölle on jo kauan tarjottu laadukasta ammatillista koulutusta. Erilaisia ammattitutkintoja on ollut mahdollisuus suorittaa ja sitä kautta parantaa työnsaantimahdollisuuksia tai jopa palkkaluokkia. Seuraavina vuosina tullaan kehittämään tätä ammatillisen koulutuksen puolta myös muiden liittojen osalta. Tutkimme parhaillaan, millaisia tutkintoja eri aloille on mahdollista suorittaa Kiljavan opiston kautta. Kiljavan opistolle on nopeassa ajassa rekrytoitu uusia opettajia ja tulemme tarjoamaan monella rintamalla uutta ja nykyaikaista koulutusta. Yhdistymisen myötä on myös tullut paljon uutta osaamista, joka tulee näkymään tarjonnassa piakkoin. Kehittämisen henki on nyt kova ja into uuteen on vahvempi kuin koskaan. Pysykää kuulolla ja poimikaa itsellenne sopivaa tarjontaa. Me olemme löytäneet sen innostuksen, josta alussa kerroin. Tartutamme sitä mielellämme eteenpäin. ari-pekka lundén Kirjoittaja on Kiljavan opiston rehtori. Totta on, että kaikessa elämässä unohdamme usein arvostaa asioita, jotka ovat liian lähellä. Tärkeiden asioiden ja ihmisten arvon tajuamme usein vasta kun menetämme ne. gallup Miten kehität itseäsi kouluttautumalla tänä vuonna? pekka heikkilä aapo häyrinen heli lievo jani tuovinen leipuri, pääluottamusmies Fazer Leipomot, Lahti Kiljavan peruskurssit ja kuukauden kurssi on jo käyty. Nyt kiinnostusta on kursseilla opitun ja saadun tiedon ja taidon syventämiseen. elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Apetit Kala, Kuopio Olen menossa Kiljavalle luottamusmiesten startti- ja peruskurssille sekä puheenjohtaja- ja sihteeri -kurssille. Siinäpä sitä onkin näin alkuvuoteen. työtön leipuri, Tuusula 23 vuoden leipurin ura takana ja edessä kouluttautuminen uuteen ammattiin. Päätökset tulevasta urasta on tehtävä ennen yhteishakujen päättymistä. Haastetta riittää niin alan ja opiskelupaikan löytymiseen. leipuri, pääluottamusmies Leivon leipomo, Tampere Osallistun Kiljavan ay-opiston kursseille sekä liiton aluejärjestön koulutustilaisuuksiin sekä työnantajan järjestämälle ensiapukurssille.

4 04 NRO 1 /2013 lyhyesti NRO 1 / Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenten äänenkannattaja Palkka-alelle ei ole perusteita, eikä edes nollalinjalle s. 6-7 Turussa Bayerilla työntekijät luottavat tulevaisuuteen s Jokaisessa Elintakeen numerossa on jatkossa sanaristikko s. 28 uusi ilme ajankohtaista työpaikalla tauolla Elintae uudistui ja palasi tabloidiksi, anna palautetta s. 4 Elintae uudistui ja palasi tabloidiksi Ylityön enimmäismäärien räikeät yli tykset vähentyneet työsuojeluviranomaiset ovat tarkastaneet vuoden 2011 työaikakirjanpidon valtakunnallisesti työpaikalla. Ylityömäärien valvonnassa tarvittava työaikakirjanpito löytyi 90 %:lta valvotuista työpaikoista. Valvonnassa havaittu suurin ylityömäärä oli yli tuntia, samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Lain sallima ylityömäärä ylittyi jälleen pahiten kuljetusalalla. Valvonnan avulla ei ole kyetty kokonaan kitkemään laittomien ylitöiden teettämistä, mutta ylityön enimmäismäärien räikeät ylitykset ovat vähentyneet: 400 tuntia ylittäviä ylityötuntimääriä löydettiin vain muutamalta työpaikalta. sel:n länsi-suomen uudeksi aluesihteeriksi on valittu HK Ruokatalon Forssan tuotantolaitoksen pääluottamusmies Esa Vahlsten. Vahlsten aloittaa aluesihteerin tehtävässä helmikuussa. Nykyinen Länsi-Suomen aluesihteeri Erkki Rantamaa siirtyi joulukuussa SEL:n sopimuspäälliköksi. lehteen, jolloin painokustannukset jäävät noin puoleen. Tämä mahdollistaa sen, että voimme käyttää painokuluissa säästyneet rahat lehden ja liiton muun viestinnän kehittämiseen. Esimerkiksi tänä vuonna tulemme avaamaan liitolle uudet verkkosivut, Öystilä kertoo. Elintakeen ilmestymiskerrat ja sivumäärä pysyvät ennallaan. Lehti painetaan tänä vuonna uudessa painopaikassa Kaleva Oy:n rotaatiopainossa Oulussa. Olemme uudistaneet jonkin verran myös lehden sisältöä, mutta säilyttäneet vanhasta lehdestä tutut ja luetut palstat. Uutena Elintakeessa on nyt joka numerossa vierailevan kirjoittajan kolumni ja lukijoiden paljon toivoma sanaristikko. Vaikka sähköisen viestinnän merkitys kasvaa jatkuvasti, puolustaa painettu lehti edelleen paikkaansa liiton tiedotuksessa. Öystilä toivookin, että Elintakeen lukijat antaisivat palautetta lehden tekijöille. Haluamme tehdä lehteä, joka on odotettu ja luettu liiton jäsenten keskuudessa. Siksi otamme mielellämme vastaan kehitysideoita ja vinkkejä siitä, millaisista asioista lukijamme haluavat liiton lehdestä lukea. Lehti ei ole valmis, kehittämistyötä tehdään jatkuvana prosessina, Öystilä lupaa. Palautetta Elintakeesta voi antaa osoitteessa: Työaikalaki sallii vuositasolla työntekijälle 250 tuntia ylitöitä. Lisäksi paikallisesti sopimalla voidaan teettää 80 ylityötuntia lisää. Työnantajan tulee seurata ylitöiden kertymistä ja puuttua tilanteeseen, mikäli lain sallimat rajat uhkaavat ylittyä. Laillistenkin ylitöiden on todettu lisäävän tapaturmariskiä, jos viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia. Taukojen pitäminen pitkän työpäivän aikana pienentää tapaturman vaaraa. Työturvallisuuslakiin onkin esitetty muutosta, joka velvoittaisi työnantajan selvittämään myös työajoista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät. sel:n jäsenlehti Elintae on uudistunut vuoden 2013 alusta. Lehden uuden ulkoasun on suunnitellut graafikko Anna Kalso. Haimme lehteen tuoretta ja raikasta visuaalista ilmettä, joka kestää aikaa. Toivomme, että lehti on lukijoiden mielestä selkeä lukea, Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö Karoliina Öystilä kuvailee. Lukijoille tuntuvin muutos on se, että neljä viimeistä vuotta aikakauslehtenä ilmestynyt Elintae julkaistaan taas jatkossa tabloid-kokoisena sanomalehtenä. Päädyimme kustannussyistä vaihtamaan lehden formaatin ja paperin aikakauslehdestä takaisin tabloid-sanoma- Haluamme tehdä lehteä, joka on odotettu ja luettu. Työaikalaki sallii vuositasolla 250 tuntia ylitöitä. Esa Vahlsten SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeriksi Somerolainen Esa Vahlsten, 48, on toiminut viimeiset kahdeksan vuotta Forssan HK:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. Sitä ennen Vahlsten työskenteli HK:lla teurastajana ja toimi osaston luottamusmiehenä. Vahlstenilla on kokemusta myös liiton ja ammattiosaston luottamustehtävistä. Esa Vahlsten Loma-ajan palkkaan ja vuosiloman sairauskarenssiin tulossa muutoksia kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyneiden loma-ajan palkka lasketaan jatkossa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan. Sama koskee vastaavasti osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä. Lisäksi työntekijällä olisi pyynnöstä oikeus saada vuosilomaa siirrettyä sairauden vuoksi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle tammikuussa. Lomapalkan laskemisen muutos koskisi kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä, jotka ovat esimerkiksi siirtyneet osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle ennen lomaansa. Käytännössä tällaisten työntekijöiden olisi mahdollista saada loma-ajalta nykyistä suurempaa palkkaa, sillä palkkaa ei enää laskettaisi lomallelähtöhetken osa-aikatyön palkan perusteella. Jos henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomamääräytymisvuoden aikana, lomapalkka laskettaisiin jatkossa prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. Tällöin lomapalkka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista alle vuoden jatkuneissa palvelussuhteissa ja sen jälkeen 11,5 prosenttia. On myös mahdollista, että työaika ja palkka muuttuvat kuitenkin vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen loman alkamista. Näissä tapauksissa lomapalkka perustuisi lomanmääräytymisvuoden työajan mukaan määräytyvään palkkaan. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan vuoden pituista aikaa välillä Vuosiloman sairauslomakarenssi jää historiaan Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Lakiehdotuksen mukaan siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauspäivää. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan , kun uusi lomanmääräytymisvuosi alkaa. Sitä ennen ansaittujen lomien palkat lasketaan voimassa olleen lain mukaan. Muutosten taustalla ovat EU-tuomioistuimen ratkaisut. Lakimuutos valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä. Valmistelutyössä arvioitiin, että lakimuutos maksaa työnantajille korkeintaan 200 miljoonaa euroa vuodessa.

5 lyhyesti Perheleipurit jatkaa Primulan Järvenpään leipomossa perheleipurit Oy on ostanut Primula-tuotemerkin sekä Järvenpään leipomon tuotantolaitteiston. Samalla Perheleipurit on tehnyt Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Järvenpäässä sijaitsevasta vuonna 2010 valmistuneesta leipomokiinteistöstä. Perheleipureiden hallituksen puheenjohtajan Juha Salosen mukaan nyt hankitut uudet tuotantolaitteet ja toimitilat mahdollistavat uudentyyppisten tuotteiden valmistuksen ja pitkän tähtäimen kasvun. Se vahvistaa asemaamme ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla. Investointi mahdollistaa myös asiakkaidemme palvelemisen uusilla esimerkiksi myymälöiden paistopisteisiin suunnitelluilla tuotteilla. Sergei Gratshev Kaupan vaikutukset Perheleipureiden tuotannolliseen toimintaan Helsingin Herttoniemessä arvioidaan alkuvuoden aikana. Vuodesta 1908 asti pääkaupunkiseudulla toiminut Primula lopetti leivän ja valmisruokien valmistuksen, kun sen omistama Järvenpään Herkkutehdas hakeutui konkurssiin marraskuussa Perheleipurit Primula tulee valmistamaan useiden tuttujen Primula-tuotteiden lisäksi tuoreleipätuotteita ja pakasteleivonnaisia. Ensimmäiset Perheleipureiden Primula-tuotteet tulevat markkinoille syksyllä. Perheleipurit on paikallisten leipomoiden muodostama leipomoketju. Perheleipurit Oy omistaa neljä eri puolilla Suomea toimivaa leipomoa. Perheleipureita ovat Leipomo Salonen Oy Turussa, Leivon Leipomo Oy Tampereella, Moilas Oy Naarajärvellä ja Pulla-Pirtti Oy, joka toimii Oulussa, Rovaniemellä, Raahessa ja Kauhavalla. Ryhmä on vuodesta 2008 asti omistanut Helsingin Herttoniemessä sijaitsevan Perheleipurit Eho -leipomon. Perheleipurit Oy ja sen omistavat leipomot pitävät hallussaan maan leipomomarkkinoiden kolmossijaa ja työllistävät yhteensä yli 500 ammattilaista. Kukin leipomo vastaa Perheleipurit-tuotevalikoimasta omilla toiminta-alueillaan. Lisäksi jokaisella on omat alueelliset tuotteensa. Nyt solmitun kaupan vaikutukset Perheleipurit Oy:n tuotannolliseen toimintaan Helsingin Herttoniemessä arvioidaan alkuvuoden aikana ja mahdolliset toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa, Perheleipureiden tiedotteessa luvataan. Kellomäen Herkkupajan sotkuja selvitellään, yritys irtisanoi työsuojeluvaltuutetun kouvolalainen leipomo Kellomäen Herkkupaja Oy Kymen Wiener irtisanoi viime keväänä tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten kahdeksan ihmistä. Koko henkilöstöä koskeneiden yt-neuvotteluiden loppuselvityksissä on ilmaantunut useita epäselvyyksiä. Yritys päätti viime keväänä supistaa leipomotuotteiden valmistusta ja uudelleen organisoida toimintaansa vedoten siihen, että yrityksen myynti oli laskenut. Yt-neuvottelut aloitettiin helmikuussa ja niiden seurauksena usealle pitkän työuran yrityksessä tehneelle työntekijälle annettiin irtisanomisilmoitus maaliskuussa, kertoo herkkupajan entinen työsuojeluvaltuutettu Erja Huusari. Irtisanotut työntekijät ja työnantaja ovat eri mieltä yt-neuvotteluiden kulusta ja irtisanomisten laillisuudesta. Yt-neuvotteluissa työntekijöillä ei ollut vaikutusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä irtisanomisista on tehty erimielisyysmuistio kuuden henkilön osalta ja mahdollisia rikkomuksia tutkitaan. Liitto on ottanut aktiivisen roolin asioiden selvittämisessä. Tämä on ollut aikamoinen soppa, Huusari puuskahtaa. Kymmenien tuhansien palkkasaatavat Yt-neuvotteluissa myös Huusari irtisanottiin, vaikka hän toimi tuolloin yrityksen työsuojeluvaltuutettuna. Rikoslaissa ja työsuojelun valvontalaissa on määräykset siitä, että työsuojeluvaltuutettua ei voi irtisanoa. Myös työehtosopimuksessa on määräys, että työsuojeluvaltuutetun työsuhteen irtisanominen on mahdollista vain, jos työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää muutoin sopivaa työtä, toteaa SEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri Eija Rantanen. Huusarin kohdalla työsuhteen irtisanominen ei olisi ollut mahdollista, koska työ ei loppunut yrityksessä kokonaan. Asia on annettu tiedoksi myös työsuojeluviranomaisille, jotka yhteistyössä poliisin kanssa tutkivat mahdollista rikosta työsuojeluvaltuutettua kohtaan. Irtisanomisten aikaan alkoi yrityksestä löytyä myös muita ongelmia. Leipomo Kellomäen Herkkupaja Oy Kymen Wienerin työntekijöiden irtisanomiset on riitautettu ja myös palkkasaatavia selvitellään. Kävi ilmi, ettei työnantaja ollut maksanut työntekijöille heille kuuluvaa, työehtosopimuksen mukaista palkkaa tehdyiltä aamutunneilta, Rantanen kertoo. Työnantaja vaikeutti omilla toimillaan palkka-asian selvittämistä. Työnantaja rikkoi työehtosopimuksen määräystä, jossa todetaan, että erimielisyyden selvittämiseksi on luottamusmiehelle annettava kaikki tarpeellinen materiaali erimielisyyden selvittämiseksi. Työnantaja ei suostunut toimittamaan työvuoroluetteloja tai palkkalaskelmia, joiden perusteella olisi voitu laskea saatavien aamutuntien määrä. Tästä syystä laskelmat aamutunneista saatiin tehtyä vasta, kun asiakirjat saatiin työsuojeluviranomaisen kautta, Rantanen kertoo. Yhteensä maksamatta jääneitä palkkoja oli lähes satatuhatta euroa kuuden henkilön osalta. Tällä hetkellä tilanteen selvittäminen on vielä kesken, osalle palkkasaatavat on jo maksettu ja osalle ei. Neuvottelut työnantajan kanssa ovat edelleen kesken, Rantanen päättää.

6 06 NRO 1 /2013 ajankohtaista Palkka-alelle ei ole perusteita, eikä edes nollalinjalle Suomen talous on vajonnut taantumaan, eikä nopeaa työllisyyttä parantavaa kasvua ole näköpiirissä. Silti Suomen kilpailukyky on parempi kuin yleisesti väitetään. teksti markku vuorio aikean taloustilanteen voittamiseksi vuorineuvokset ja valtion virkamieseliitti vaativat palkansaajia tinkimään saavutetuista työehdoista, sosiaaliturvasta ja hyvinvointipalveluista. Palkankorotuksiinkaan ei olisi varaa (EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila) ja työaikaakin pitäisi pidentää (EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies). Tämän karvaan lääkekuurin nielemisessä ei olisi kuitenkaan mitään järkeä, sillä se ainoastaan heikentäisi työllisyyttä. Itse asiassa tasavallan viralliset talousviisaat eivät ole tarjonneet Suomen talouden pelastamiseksi mitään muuta kuin saman tuhoisan lääkekuurin annosten lisäämistä, jonka tuloksena euroalueen kriisimaat ovat romahduksen partaalla ja koko EUalue on vajonnut uudelleen taantumaan. Leikkaukset lamaannuttavat Valtion menojen leikkaukset ja veronkorotukset ovat olleet keskeisessä asemassa EU:n velkakriisin ratkaisemiseksi tehdyissä päätöksissä. Valituilla keinoilla ei ole kuitenkaan saavutettu toivottuja tuloksia, vaan niiden johdosta julkisen talouden velkataakka, työttömyys ja köyhyys ovat useimmissa EU-maissa kasvaneet kuukausi kuukaudelta uusiin ennätyslukemiin. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n lokakuussa ilmestyneen talouskatsauksen mukaan harjoitetun politiikan epäonnistuminen johtuu ennen kaikkea siitä, että julkisten menojen leikkausten talouden kehitystä lamauttavia vaikutuksia on systemaattisesti aliarvioitu. IMF:n raportista käy ilmi, että järjestön omat ja EU-komission mallilaskelmat ovat rakentuneet oletukselle, että jokainen euron leikkaus julkisissa menoissa supistaisi taloutta 50 sentillä. Todellisuudessa vyönkiristykset ovat jarruttaneet kasvua noin kaksi tai kolme kertaa ennakoitua enemmän. IMF ei enää tuputakaan rankkoja julkisen talouden sopeutuskuureja EU-maille kuten aikaisemmin, vaan varoittaa niitä talouskasvua hyydyttävistä säästöistä. Suomessa puolestaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja valtiosihteeri Raimo Sailas painostavat entistä jääräpäisemmin hallitusta lisäleikkauksiin, vaikka tarjolla on tuoretta tutkittua tietoa siitä, että euroalueen taantuma on aiheutettu Suomen ja Saksan ajamilla huonosti ajoitetuilla julkisen talouden tasapainotustoimilla. Hallitusohjelma uusiksi Sailas ja muut lisäleikkauslistojen vonkujat ovat kuitenkin oikeassa siinä, että hallitusohjelmaa pitäisi taloustilanteen dramaattisen huonontumisen johdosta tarkistaa. Sitä ei tarvitse tehdä kuitenkaan siksi, että julkisia menoja voitaisiin leikata sovittua enemmän, kuten EK ja rahaministeriön johtavat virkamiehet hokevat, vaan täysin päinvastaisesta syystä. Ylioptimististen kasvuennusteiden varaan rakennettu hallitusohjelma muotoiltiin alun perin niin nurinkurisesti, että se velvoittaa leikkaamaan menoja ja korottamaan veroja laskusuhdanteen aikana, vaikka kasvusta ja työllisyyskehityksestä huolehtiminen edellyttäisi kokonaiskysynnän vahvistamista julkisia menoja lisäämällä. Suomen talous ei ajautunutkaan uudestaan taantumaan yksinomaan kansainvälisen talouden odotettua heikomman kehityksen seurauksena, vaan pääministeri Jyrki Kataisen johtama hallitus on omalla tiukalla finanssipolitiikallaan jyrkentänyt talouden alamäkeä. Tähän mennessä hallitus on sopinut viiden miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista. IMF:n tutkimuksen mukaan Suomen julkinen talous on priimakunnossa eikä kestävyysvajekaan ole akuutti ongelma. on perusteltua olettaa, että tämän mittaluokan säästöpäätökset leikkaavat talouskasvua jopa 7-8 miljardilla eurolla. Työttömyys kasvussa Hallitusohjelman tavoitteet nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja painaa työttömyys alle 5 prosentin vaalikauden aikana ovat jäämässä haaveiksi. Työttömyys voi nousta pian yli 10 prosentin, sillä lisää sopeutustoimia on odotettavissa helmikuun lopussa hallituksen niin sanotussa puolivälin tarkastelussa, mikäli finanssipolitiikan linjauksia ei päivitetä paremmin taloustilanteen tarpeita vastaavaksi. Monien eturivin akateemisten tutkijoiden, Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n ja muun muassa Aktia-Pankin pääekonomisti Timo Tyrväisen mielestä hallituksen kannattaisi vyönkiristysten sijaan panostaa työpaikkoja luoviin ja tuotantokapasiteettia vahvistaviin tulevaisuuden investointeihin, nyt kun valtio saisi lainaa melkein ilmaiseksi. Heidän mielestään valtion velan kasvua ei taantuman aikana ole syytä pelätä, koska Suomen julkinen talous on priimakunnossa eikä kestävyysvajekaan ole akuutti ongelma. Pahinta kansantalouden pitkän ajan velanhoitokyvyn kannalta on elinkelpoisten yritysten kaatuminen ohimeneviin ongelmiin. Pahinta julkisen talouden kestävyyden kannalta on työttömyyden massiivinen nousu, sillä suhdannetyöttömyys muuttuu yllättävän nopeasti rakennetyöttömyydeksi, Tyrväinen kirjoittaa Aktia- Pankin talouskatsauksessa. Kilpailukyvyssä ei vikaa EK:n mukaan suomalaisten yritysten kilpailukyky on trendinomaisesti rapautunut

7 koko 2000-luvun ajan. Näitä väitteitä ei otettu kovin vakavasti ennen kuin valtiosihteeri Raimo Sailas aloitti marraskuussa saman sanoman kovaäänisen julistamisen. Sailaksen ja EK:n mukaan Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky on niin pahasti kuralla, ettei palkankorotuksiin ole varaa vuosikausiin. Valtamedia on toistanut tätä tarinaa varauksetta siitä huolimatta, että puolueettomien mittarien valossa Suomen kilpailukyky on huippuluokkaa. Suomessa työvoimakustannukset ovat tosin nousseet vähän nopeammin kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa, mutta hyvän tuottavuuskehityksen ansiosta yksikkökustannukset ovat pysyneet kurissa jopa Saksaan verrattuna. Yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky on nyt selvästi pitkän ajan keskiarvoa paremmalla tasolla. Tämä selviää muun muassa SAK:n tuoajankohtaista SAK:laiset luottamushenkilöt: Nollakorotuksilla ei työpaikkoja säilytetä reesta raportista Kilpailukykyinen Suomi. SAK:n ekonomistien selvitys osoittaa, että Suomen kilpailukyky on kunnossa. Kilpailukyky ei edellytä aiempaa matalampia palkankorotuksia tai poikkeamista voimassa olevasta raamisopimuksesta miltään osin. Myös EK:n ahkerasti toistama väite Ruotsin Suomea paremmasta kilpailukyvystä on silkkaa hölynpölyä. Ruotsin hintakilpailukyky parani toki tilapäisesti, kun kruunun kurssi heikkeni finanssikriisin vanavedessä noin viidenneksellä, minkä ansioista Ruotsin talous ampaisi hurjaan nousuun. Tällä hetkellä Ruotsin ylimainostetusta turbotaloudesta on puhti loppunut kokonaan. Viime kesän aikana talouskasvu pysähtyi kuin seinään ja 8 prosentin tuntumaan nousseen työttömyyden ennustetaan kasvavan tämän vuoden aikana entuudestaan. Ruotsin talouden äkkijarrutus ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä kenellekään talousasiasioista vähänkään perillä olevalle. Taloudelta loppui yksinkertaisesti kasvun eväät, kun euroalueen taantumaan ajautuminen leikkasi ruotsalaisen vientiteollisuuden kysyntää, eikä porvarihallituksella ollut poliittista tahtoa tasoittaa eurokriisin aiheuttamaa suhdannekuoppaa valtion menoja lisäämällä. Tällä kertaa Ruotsin talous ei saa enää myöskään vetoapua aliarvostetusta valuutasta, sillä parin viime vuoden aikana kruunun vaihtokurssi euroon nähden on vahvistunut rajusti. Suomen viennin hidas kasvu ei johdu menetetystä kilpailukyvystä vaan siitä, että suomalaisten vientituotteiden kysyntä on heikkoa kuristuspolitiikan lamaannuttamassa Euroopassa. Muualle suuntautunut vienti on sen sijaan Tilastokeskuksen uusimman katsauksen mukaan kasvanut tämän vuoden aikana. Koska Suomella ei ole kilpailukykyongelmaa, ostovoimaa syövä nollalinja vain syventäisi taantumaa ja merkitsisi jättiläismäistä tulonsiirtoa palkansaajilta osakkeiden omistajille. palkankorotuksista luopuminen ei vaikuta työpaikkojen selviytymiseen talouskriisistä. Tätä mieltä on valtaosa SAK:laisten ammattiliittojen luottamushenkilöistä. Peräti 77 prosenttia SAK:n kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä arvioi, että palkankorotusten suuruudella ei ole merkitystä heidän oman työpaikkansa selviämiseen talouskriisistä. Vain prosentti vastaajista uskoo, että nollaratkaisu auttaisi luomaan lisää työpaikkoja. Noin 13 prosenttia ajattelee, että nollaa hipovilla palkankorotuksilla voitaisiin säilyttää nykyiset työpaikat. Kriittisimmin nollaratkaisuun suhtautuvat teollisuuden luottamushenkilöt. Heistä jopa 84 prosenttia arvioi, että palkankorotusten suuruus ei vaikuta talouskriisistä selviytymiseen. SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi yli 1200 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua tammikuussa. Paneelissa kysytään säännöllisesti luottamushenkilöiden mielipiteitä työelämän kysymyksistä tai heidän näkemystään asioiden tilasta omilla työpaikoillaan. Ostovoimaa syövä nollalinja syventäisi taantumaa ja merkitsisi tulonsiirtoa palkansaajilta osakkeiden omistajille. Irtisanomiset kasvoivat lähes puolella Irtisanomisten määrä kasvoi viime vuonna lähes 50 prosenttia, selviää SAK:n tilastoista. Vuonna 2012 irtisanottiin yli työntekijää, kun vuonna 2011 vastaava luku oli noin määrä on toiseksi suurin vuosien välillä, jolloin SAK on kerännyt irtisanomistietoja. Enemmän irtisanottuja oli vain vuonna 2009, jolloin työnsä menetti yhteensä lähes ihmistä. Myös yhteistoimintaneuvottelujen kohteena olevien työntekijöiden määrä kasvoi viime vuonna selvästi nousten yli :een. Vastaava luku oli vuonna 2011 noin Eniten työntekijöitään irtisanoivat viime vuonna Nokia (yhteensä työntekijää), Nokia Siemens Networks (624), Tieto (545) ja Finnair (480). Kaikkiaan pörssiyhtiöiden osuus kaikista irtisanomisista oli noin 55 prosenttia. Isoja yt-neuvotteluita käytiin viime vuonna lisäksi muun muassa Metsossa (yli työntekijää yt:n piirissä), Rautaruukissa (yli 4 800) ja UPM-Kymmenessä (yli 4 500). Rautaruukin ja Metson neuvottelut koskivat lähinnä lomautuksia. Toimialoista eniten irtisanoi teknologiateollisuus. Toiseksi eniten työntekijöitä irtisanoivat metsäteollisuuden yritykset. Elintarviketeollisuudessa työnsä menetti noin 500 ihmistä. SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen arvioi, että irtisanomisten painottuminen suurille teollisuusaloille kertoo Suomessa käynnissä olevasta laajemmasta elinkeinorakenteen muutoksesta. Tuotantoaan pois Suomesta ovat siirtäneet pois esimerkiksi elektroniikkateollisuuden yritykset, mikä tuntuu selvästi alan työpaikkojen vähenemisenä. Vastaava ilmiö näyttää valitettavasti toistuvan myös telakkateollisuudessa, jossa STX ilmoitti heti vuoden alussa aloittavansa yhteensä noin henkilöä koskevat yt-neuvottelut. Irtisanottujen työntekijöiden uudelleen työllistymiseksi tarvitaan entistä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa ja työnvälitystä. Rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin on puolestaan vastattava järeillä elinkeinopoliittisilla toimilla, Tukiainen vaatii. SAK:n tilastot yt-neuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista perustuvat pörssitiedotteisiin ja muihin julkisiin lähteisiin. Tilastot löytyvät osoitteesta

8 08 NRO 1 /2013 ajankohtaista EK:n Häkämies SAK:laisten luottamusmiesten piinapenkissä Sopimusta ei jätetä -tilaisuus kokosi tammikuun kihlauksen vuosipäivänä Helsingin Työväentalolle Paasitorniin 450 SAK:laista ammattiyhdistysaktiivia ympäri Suomea. Tapahtuman viesti oli selvä: Luottamus on nyt työnantajien toimien takia hakusessa ja ilman sitä on vaikea toimia. teksti & kuva minna räsänen AK:n järjestämän Sopimusta ei jätetä -tilaisuuden taustalla oli huoli suomalaisen sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n viimeaikaiset toimet ja puheet ovat nakertaneet työmarkkinoiden luottamusta, vaikka juuri sitä tarvittaisiin nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa. Luottamus sopijaosapuolten välillä on horjunut johtuen muun muassa EK:n tavasta sanoutua irti vuosi sitten raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän koulutusoikeudesta. Yksi tilaisuuden odotetuimmista kohtaamisista olikin SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen välinen keskustelu. Työnantajien koventuneet otteet näkyvät työpaikoilla ja luottamushenkilöt kertovat, kuinka ovat kokeneet neuvottelemisen ja sopimisen vaikeutuneen. Lyly peräänkuulutti yhteisen luottamuksen merkitystä neuvotteluissa ja työehtosopimuksien tuoman niin kutsutun perälaudan tarpeellisuutta. Paikallisen tason sopimustoiminnan vaikeuksiin ei Häkämiehen puheenvuoroissa saatu selkeää vastausta. Häkämies esiintyi tilaisuudessa SAK:laisten luottamushenkilöiden edessä omassa roolissaan hyvin sovittelevasti ja puhui joustoista sekä työehdoista hyvin maltillisesti. Häkämies myönsi, että valtakunnallisia sopimuksia tarvitaan. Häkämies myös totesi, että EK:n itse esiin nostama keskustelu palkka-alesta voitaisiin nyt jo lopettaa, mutta hän muistutti kuitenkin palkkamaltin tarpeellisuudesta. Tilaisuuden osallistujat ja netin kautta tilaisuutta seuranneet osallistuivat keskusteluun tekstiviestein ja Twitter-kommentein, jotka heijastettiin seinälle kaikkien luettavaksi. Kommenttien perusteella Häkämies ei onnistunut vakuuttamaan kuulijakuntaa. Häkämieheltä toivottiin selkeämpiä kannanottoja ja vastausta muun muassa siihen, mikseivät työnantajat ole hyväksyneet raamisopimuksessa sovittua kolmen päivän koulutusoikeutta työntekijöille. Häkämies vastasi, että huonontunut talous- ja työllisyyskehitys on aiheuttanut sen, että tilanne on muuttunut raamisopimuksen solmimishetkestä, joka on vaati- nut jo sovitun asian uudelleen tarkistamista. Häkämiehen perustelu sai tilaisuuden yleisön nauramaan. Se osoitti, että EK:ta ei tällä hetkellä pidetä kovin luotettavana sopimuskumppanina. Koulutusoikeuskiistaan yritetään Häkämiehen ja Lylyn mukaan löytää ratkaisu seuraavan kahden viikon aikana. Meidän kannaltamme asia näyttäytyi niin, että viime syksynä asiaan saatiin sovinto, joka kuitenkin kaatui EK:ssa. Nyt olemme saaneet EK:lta uuden esityksen, jonka pohjalta neuvotteluita jatketaan, Lyly totesi. Lylyn mukaan EK:n uudessa esityksessä on oleellisia puutteita. Sen taso on vesitetty, koulutuspäivien määrä on pienempi ja korvaukset on puolitettu. Meidän mielestämme oleellista on myös, että työpaikalla pitäisi tehdä toimenpiteitä koulutuksen aikaansaamiseksi. Hyvä puoli on kuitenkin se, että neuvottelut ovat vihdoin lähteneet käyntiin, Lyly totesi. Tästä koulutusoikeus kiistassa on kyse sak ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat raamisopimuksen syksyllä Sopimuksessa sovittiin muun muassa, että työntekijät voivat osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista edistävään koulutukseen. Tämä tuli myös maan hallituksen raamisopimukseen liittämään osuuteen, jossa hallitus lupasi korvata työnantajille koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Koulutusoikeuden toteuttamisen yksityiskohdat jäivät raamisopimuksessa tarkemmin sopimatta ja siksi koulutusoikeudesta neuvoteltiin työmarkkinajärjestöjen välillä Matti Hetemäen työryhmässä. Työryhmä sai viime syyskuussa valmiiksi kolmea koulutuspäivää ja verovähennyksiä koskevan mietintönsä ja lakiesityksen, jonka palkansaajaliike hyväksyi neuvottelutulokseksi, mutta EK:n hallitus hylkäsi sen yksimielisesti. EK toi tammikuussa julkisuuteen työmarkkinajohtaja Lasse Laatusen esittämänä oman uuden mallinsa koulutusoikeuteen. Mallissa koulutuspäivien määrää on leikattu ja korvauksia puolitettu. EK:n esitys ei kelpaa SAK:lle, mutta SAK on edelleen valmis neuvottelemaan asiasta raamisopimuksen pohjalta. Kiistaan odotetaan ratkaisua helmikuun aikana. kuvassa - Se on sellaista pikkuovelaa säätämistä, vähän juristitouhua, kommentoi Koffin Keravan tehtaan pääluottamusmies Jukka Nissinen nykyistä neuvotteluilmapiiriä työpaikoilla. Nissisen lisäksi Sopimusta ei jätetä -tilaisuudessa kokemuksistaan kertoivat luottamusmiehet Johanna Juntunen SLSY:stä, Satu Ollikainen PAU:sta ja Esko Tattari Puuliitosta.

9 ajankohtaista Työpaikoilla väännetään kättä työehtosopimuksien kirjauksista sinebrychoffin Keravan tehtaan pääluottamusmies Jukka Nissistä oli pyydetty, yhdessä kolmen muun SAK:laisen liiton pääluottamusmiehen kanssa, kertomaan Sopimusta ei jätetä -tilaisuudessa omista kokemuksistaan työpaikan neuvottelu- ja sopimustoiminnan tilasta. EK harjoittaa ja hakee työpaikoilla vahvaa sanelemisen mallia. Se on osa koko tätä peliä, ja tähän peliin täytyy työläisten pystyä vastaamaan, Nissinen sanoi. Työpaikoilla tapahtuvat neuvottelut ovat menneet pikkuovelaksi säätämiseksi, juristitouhuksi, missä tavallisen henkilöstöedustajan täytyy osata luovia hyvin vaativissa tilanteissa. Sopimisen vaikeus on johtanut siihen, etteivät työntekijät enää luota työnantajiin, eivätkä koe työtä tämän vuoksi mielekkäänä. Usein työpaikoilla kiistellään työehtosopimuksien kirjauksista. Sopimuskulttuurin muutos on selkeästi nähtävillä. Ennen asioista on voitu sopia työnantajan edustajan kanssa suullisesti, kättä päälle lyöden ja toinen toisiinsa luottaen, nyt on toisin. Enää ei riitä isojen linjojen sopiminen, vaan nyt pienetkin pilkut ja detaljit täytyy käydä läpi sopimuspapereista suurennuslasin kanssa. Yksittäiselle henkilöstön edustajalle juristiarmeijaa vastaan taistelu on henkisesti vaativa paikka, Nissinen toteaa. Nissisen mukaan yhteiskunnallinen ilmapiiri ei ole tällä hetkellä työntekijöiden edunvalvonnalle suotuisa. Mielestäni huonolle käytökselle täytyy laittaa aina korkea hintalappu. Se kyllä johtaa kunnioittamaan tehtyjä päätöksiä. Ammattiyhdistysliikkeelle tämä vallalla oleva ahneuden ja saalistuksen ilmapiiri on haaste, johon täytyy pystyä vastaamaan. Paikallisen tason sopiminen nojautuu valtakunnallisesti tehtäviin työehtosopimuksiin ja lakeihin. Työehtosopimukset ovat perälauta, joilla turvataan minimit, eikä sitä eli tessejä saa poistaa. Taistelu tuulimyllyjä vastaan isoilla työpaikoilla on haastavaa, mutta pienissä työpaikoissa vielä vaikeampaa. On toivoton tilanne, jos työntekijä yrittää yksin työpaikalla saada asioihin parannuksia. Tästä syystä työntekijöiden järjestäytyminen ammattiliittoihin ja yleissitovat työehtosopimukset ovat tärkeitä, ne antavat jokaiselle jonkinmoiset työn tekemisen ehdot. Ja nämä ehdot saadaan puristettua valtakunnallisiksi isompien työpaikkojen ammattiyhdistysliikkeen jäsenten voimin. Tämä on se ammattiyhdistystoiminnan ydin, solidaarisuus, jossa heikoimpia ei jätetä oman onnensa nojaan, Nissinen päättää. Tammikuun kihlaus Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän merkkipaaluna pidetään tehtyä tammikuun kihlausta. Silloin työnantajapuoli tunnusti ammattiyhdistysliikkeen ja osapuolet tunnustivat järjestäytyneen työmarkkinatoiminnan osana demokraattista yhteiskuntaa. Samalla järjestöt totesivat valmiutensa ratkaista ristiriidat ensisijaisesti neuvotellen. Palkansaajajärjestöt tiivistävät yhteistyötään palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava päättivät joulukuussa, että ne tiivistävät yhteistyötään ja valmistautuvat yhdessä seuraavalle sopimuskierrokselle. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime aikojen poikkeuksellisen rajut esitykset edellyttävät palkansaajilta yhteistä tahtoa ja toimintaa, joten sopimus- ja neuvottelutavoitteet laaditaan nyt yhdessä. Yhteistyöllä ajetaan palkansaajien tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti tulevalla sopimuskierroksella. Nykyisessä taloustilanteessa on ensisijaisen tärkeää, että kansalaisten syyllistämisen sijaan EK palaisi keskustelemaan työmarkkinoiden tulevaisuudesta rakentavasti. Myös raamisopimuksen osana olleesta työntekijöiden koulutusoikeudesta on päästävä sopuun, keskusjärjestöt korostavat. Teollisuuden palkansaajat rekisteröityi Vuodesta 1993 lähtien teollisuusalojen ja teollisuuden palvelualojen liittojen yhteistyöelimenä toiminut Teollisuuden palkansaajat päätti rekisteröityä viralliseksi yhdistykseksi. Suomalaisen teollisuuden asema työmarkkinapolitiikassa ei ole niin vahva kuin sen pitäisi olla. Teollisuudessa työskentelevät palkansaajat tarvitsevat voimakkaampaa yhteistä edunvalvontaa. Kun myös työnantajien puolella on koottu rivejä, päätimme virallistaa Teollisuuden palkansaajien toiminnan, TP:n puheenjohtajana viime vuonna toiminut Pertti Porokari perustelee päätöstä. TP jakaa huolen suomaisen teollisuuden kilpailukyvystä, mutta sen parantamista ei voi sälyttää kokonaan palkansaajien kontolle heikentämällä työsuhteen etuja sekä sosiaali- ja eläketurvaa. Haluamme säilyttää ja luoda Suomeen kilpailukykyistä teollisuutta, jossa myös työntekijät voivat hyvin. Hyvä suomalainen työelämä on tärkeä osa kilpailukykyä. Kilpailukyky ei synny palkkoja laskemalla, vaan osaamisen ja työhyvinvoinnin kautta syntyvästä tuottavuudesta sekä kyvystä sopia asioista työmarkkinaosapuolten kesken, vuodenvaihteessa TP:n puheenjohtajana aloittanut Riku Aalto sanoo. TP:n liitot valmistautuvat yhdessä tämän vuoden neuvotteluihin ja asettavat niihin myös yhteisiä tavoitteita, joiden sisällöstä keskustellaan talven aikana. Teollisuuden palkansaajat TP ry:hyn liittyi jäseneksi yhteensä 11 jäsenliittoa kaikista kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä. TP:n jäsenliitot ovat Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro, Uusi Insinööriliitto UIL, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, TEAM, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen Liitto, Sähköalojen ammattiliitto, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ja Suomen Konepäällystöliitto. SEL on ollut mukana TP:n toiminnassa ja selvittää parhaillaan, miten yhteistyötä muiden teollisuusliittojen kanssa jatkossa tehdään. kuvassa SAK järjesti Sopimusta ei jätetä -tilaisuuden, koska sen mielestä työnantajien viime aikaiset toimet ja kovat otteet vaarantavat suomalaisen sopimusyhteiskunnan tulevaisuuden. Tilaisuuden jälkeen soppatykkilounaalla selliläiset Ari Honkaniemi, Kari Pilto, Henri Lindholm, Jouni Autio ja Veli- Matti Kuntonen.

10 10 NRO 1 /2013 ajankohtaista Kaupan omien merkkien valmistuksessa rikotaan ihmisoikeuksia Finnwatchin selvitys paljasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia suomalaisten kauppaketjujen omien merkkituotteiden valmistuksessa. Esimerkiksi Pirkka-, Rainbow- ja Eldorado-ananasmehujen taustalta paljastui pakkotyövoiman käyttöä. teksti karoliina öystilä kuvat mikko jaakkola ansalaisjärjestö Finnwatchin tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan Pirkka-, Rainbow- ja Eldorado-tuotteissa käytettävää ananasmehukonsentraattia Thaimaassa valmistavan Natural Fruit -tehtaan työntekijät saavat laittoman alhaista palkkaa ja joutuvat tekemään ylitöitä jopa 5-10 tuntia päivässä. Monet heistä ovat salaa maahan tuotuja paperittomia siirtolaisia. Joukossa on myös alaikäisiä lapsia. Lisäksi Thaimaan Prachuap Khiri Khanin maakunnassa sijaitsevan tehtaan johto on takavarikoinut siirtotyöntekijöiden passit ja työluvat ja estää heitä vaihtamasta työpaikkaa. On poikkeuksellista, että suoraan kansainvälisille elintarvikemarkkinoille tuottavaa yritystä epäillään näin törkeistä laittomuuksista. Tehtaan olosuhteet täyttävät monelta osin pakkotyön ja ihmiskaupan määritelmät, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo. Suomessa ananasmehukonsentraatin prosessoi mehuksi kansainväliseen Refresco-konserniin kuuluva Vip- Juicemaker Oy Kuopiossa. Mehua myyvät esimerkiksi S- ryhmä, Kesko ja Suomen Lähikauppa. Palkat eivät riitä elämiseen kauppaketjujen käyttämä kansainvälinen BSCI-vastuullisuusjärjestelmä vaatii kehittämistä. BSCIn tulisi kiinnittää riittävästi huomiota ammatillisen järjestäytymisen tukemiseen sekä elämiseen riittävään palkkaan. Thaimaassa haastatellut työntekijät eivät edes tienneet, mikä ammattiliitto on, ja he joutuivat tekemään joka päivä ylitöitä tullakseen toimeen. Finnwatch vaatii kaupan ketjuja sitoutumaan kaikin käytössään olevin keinoin tutkitun ananastehtaan työolojen parantamiseen. Ostoja laittomuuksista epäillystä tehtaasta ei tule lopettaa, vaan yritysten on ryhdyttävä toimiin työolojen parantamiseksi ja kerrottava avoimesti tilanteen kehittymisestä, Vartiala kehottaa. Halvalla on hintansa -selvitys on luettavissa osoitteessa Selvitys on julkaistu osana Finnwatchin Ihmisarvoisen työn tutkimusohjelmaa. Ohjelmaa tukevat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, Solidaarisuus, Tehy, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Ammattiliitto Pro. kuvassa Hedelmätehtaan työntekijöiden palkka jäi alle paikallisen minimipalkan ja oli vain noin 5 euroa päivässä. Paperittomat siirtolaiset saivat vähemmän palkkaa kuin työluvan saaneet siirtolaiset. Työntekijöillä ei myöskään ollut kirjallisia työsopimuksia tai oikeutta vuosilomaan. Monet työskentelivät kuutena päivänä viikossa ja tekivät 5-10 tuntia pakollisia ylitöitä päivässä. Haastateltujen mukaan on tavallista, että yliväsyneet työntekijät itkevät, nukahtelevat tai pyörtyvät kesken työn. että yliväsyneet työntekijät itkevät, nukahtelevat tai pyörtyvät kesken työn. Mehun lisäksi Finnwatch tutki kahden suomalaisille kauppaketjuille tonnikalasäilykkeitä valmistavan yhtiön, Thai Union Manufacturingin ja Unicordin, vastuullisuutta. Näissäkin tehtaissa törmättiin moniin ongelmiin. Palkat eivät riitä elämiseen, kaikilla ei ole kirjallisia työsopimuksia ja työturvallisuudessa on puutteita, Vartiala luettelee. Finnwatchin mukaan vähittäiskaupan ketjujen tulisi valvoa omien merkkiensä tuotteiden vastuullisuutta nykyistä tarkemmin tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Myös Ostoja laittomuuksista epäillystä tehtaasta ei tule lopettaa, vaan yritysten on ryhdyttävä toimiin työolojen parantamiseksi ja kerrottava avoimesti tilanteen kehittymisestä.

11 ajankohtaista S-ryhmä ja Kesko: Selvitämme asiaa ja parannamme valvontaa s-ryhmä myöntää tiedotteessaan, että pitkien tuotantoketjujen vastuullisuuden valvonnassa on paljon parannettavaa. Riskimaista ostettavien elintarvikkeiden tuotantoketjujen valvonnassa on kehitettävää, niin kaupan omien merkkien kuin brändituotteidenkin osalta, toteaa vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen SOK:sta. S-ryhmä lupaa, että Finnwatchin raportissa esiteltyjä epäkohtia ei lakaista maton alle. Olemme linjanneet olevamme mahdollisimman läpinäkyviä toimintatapojamme ja toimitusketjujamme koskien. Merkitsemme esimerkiksi kaikkiin omiin merkkeihimme pääraaka-aineiden alkuperämaat, vaikka laki ei sitä vielä vaadi. Avoin linjamme näkyy myös Finnwatchin raportissa, sillä vastasimme kysymyksiin niin kattavasti kuin omalta osaltamme pystyimme, Rankinen toteaa. Laiminlyöntien tultua ilmi S-ryhmässä ryhdyttiin toimenpiteisiin. Lähdimme selvittämään ananasmehun tilannetta yhteistyössä suomalaisen tavarantoimittajan, -Vip-Juicemakerin - kanssa saman tien kun saimme tiedon tapahtuneesta. Ilmitulleisiin väärinkäytöksiin on jo lähdetty hakemaan ratkaisuja. Tavarantoimittajalta saamamme tiedon mukaan yhteistyö thaimaalaisen raaka-ainetoimittajan, Natural Fruitin kanssa on katkolla siihen asti, että toiminnassa olevat puutteet korjataan ja jatkossa mehuraaka-ainetta Suomeen tuodaan vain tehtailta, jotka ovat BSCI-auditointiprosessissa tai heillä on osoittaa jokin muu vastaava sertifikaatti. BSCI eli Business Social Compliance Initiative on sosiaalisen laadunvalvonnan malli, joka tähtää tavarantoimittajien työolojen parantamiseen ja selkeyttää ja yhtenäistää tavarantoimittajien valvontaa. Tavoitteena on, että kaupan portaalla oltaisiin entistä paremmin selvillä myös kauempaa tulevien tuotteiden tuotanto-oloista. Erityisen haastavaa se on tuotteissa, joiden valmistus tapahtuu eri maassa kuin mistä varsinainen raaka-aine tulee. Pelkkä BSCI:n jäsenyys ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että kaikki yrityksen riskimaissa sijaitsevat tehtaat olisivat käyneet läpi BSCI-auditoinnit tai että tehtaat olisivat läpäisseet auditoinnit. BSCI-järjestelmän läpinäkyvyyttä haittaa se, ettei sen auditointitietokanta ole julkinen. Oma valvonta- ja auditointivastuumme ulottuu omissa merkeissämme ensisijaisesti tuotteen valmistusmaahan. Kauempaa tulevissa monikomponenttituotteissa usein siis käytännössä vain valmistajan toimintaan. Edellytämme seuraavan portaan noudattavan vastuullisuusvaatimuksiamme myös omissa riskimaahankinnoissaan. Tällä hetkellä emme ole kuitenkaan riittävällä tasolla varmistaneet, että näin todella tapahtuu, Rankinen myöntää. Valvontaa tiukennettava Rankisen mukaan Finnwatchin tekemät selvitystyöt antavat pontta ryhmässä jo aiemmin päätetyille kehittämistoimenpiteille. Olemme parhaillaan tekemässä tavarantoimittajillemme kyselyä, jolla selvitetään sitä, kuinka he varmistavat vastuullisuusvaatimustemme toteutumisen omissa toimitusketjuissaan. Kyselyn pohjalta teemme tarvittavat muutokset nykykäytäntöihimme. Rankinen haluaa kuitenkin muistuttaa, että kansainvälisessä hankinnassa esiin tulleita epäkohtia ei muuteta hetkessä. Suomalaiset kaupparyhmät ovat pieniä ostajia ja vaikutusvaltamme globaaleissa tuotantoketjuissa on sen mukainen. Paras vaikuttamismahdollisuus meille avautuu sosiaalisen vastuun valvontaan kehitetyn BSCI-järjestelmän kaltaisten kansainvälisten verkostojen kautta, Rankinen kiteyttää. Myös Kesko tiedotti Finnwatchin selvityksen julkistamisen jälkeen aloittaneensa jo omat selvityksensä ja toimenpiteet tutkimuksessa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi tehtailla. Ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet ovat avainasemassa tuotteiden hankinnassa, Keskon tiedotteessa luvataan. Ruokakaupan omien merkkien kulutus on kasvussa. Finnwatchin keräämien tietojen mukaan omien merkkien osuus päivittäistavarakaupasta vuonna 2011 oli Keskossa 17 prosenttia, S-ryhmässä 13 prosenttia ja Lähikaupassa 7 prosenttia. Finnwatch kansalaisjärjestö, joka tutkii yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta kehittyvissä maissa pyrkii edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun taustalla joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä, esimerkiksi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kuvassa Monet haastatelluista kalatehtaiden työntekijöistä kertoivat, että sekä TUMin ja Unicord 2:n tehtailla työskenteli vuotiaita siirtolaislapsia linjastolla, jossa kaloista poistetaan verisuonia ja ruotoja. Lapset ovat siirtolaisia, joilla on väärennetyt passit, joiden mukaan he ovat 18-vuotiaita.

12 12 NRO 1 /2013 työpaikalla Bayerilla työntekijät luottavat tulevaisuuteen Lääkejätti Bayerin Turun tuotantolaitoksen uusille työntekijöille aiheuttaa välillä hämmennystä se, että työpaikalla noudatetaan elintarviketeollisuuden työehtosopimusta ja että työntekijät järjestäytyvät Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon. teksti & kuvat minna räsänen kuvassa Moni bayerlaisista on ollut talossa töissä pitkään ja muistaa Huhtamäki-konsernin ajat. SEL:n jäsenyys on talon väelle selvä asia ja järjestäytymisaste on 90 prosentin tuntumassa. Kuvassa Thai Van Pong ja Margitha Koivusilta, jotka molemmat ovat työskennelleet talossa yli 20 vuotta. aikka teollisuuden työpaikkojen määrä on Varsinais-Suomessa laskenut, ehkäisyvalmisteita tekevällä Bayerilla menee Turussa hyvin. Viime syksynä uuden kehitysmaihin suuntautuvan yhteistyöhankkeen myötä Turkuun syntyi kymmeniä uusia työpaikkoja. Bayerin Turun tuotantolaitoksella työskentelee SEL:n työehtosopimuksella noin 300 työntekijää. Tämä oli ennen lääkeyhtiö Leiraksen tehdas, joka oli osa Huhtamäki-konsernia. Tällöin samaan kokonaisuuteen kuuluivat myös elintarvikealan yritykset Marli, Jalostaja ja Leaf. Ja kaikissa konsernin toimipaikoissa noudatettiin elintarvikealan työehtosopimuksia, kertoo Bayerin tehtaan pääluottamusmies Max Lehto. Tehtaan historiasta johtuen, vaikka yrityskauppoja on vuosien kuluessa ollut, on tuotantotyöntekijöihin noudatettava työehtosopimus talossamme edelleen SEL:n solmima. Selliläisyys koetaankin selvänä valintana talossamme. Meillä on töissä edelleen useita kymmeniä työntekijöitä, joilta löytyy yhteys liittoon jo Huhtamäki-konsernin ajoilta lähtien, Lehto toteaa. Bayerlaisilla ei ole aikomusta vaihtaa ammattiliittoaan tai työehtosopimustaan. Lääketeollisuuden työehtosopimukseen vaihtaminen maksaisi työntekijöille menetettyinä palkkoina pitkän pennin.

13 työpaikalla 1930 Makeistehtaana toimintansa aloittanut Huhtamäki-konserni laajentui muihin elintarviketuotteisiin 1946 Huhtamäki-konserni perustaa tytäryhtiön, jonka toimialana on terveyttä edistävät tuotteet 1949 Lääkeyhtiö Leiras saa alkunsa 1950-luku Leiraksen yhteistyö ulkomaisten lääkeyritysten kanssa voimistuu luvun alku Leiraksesta maailman johtava pitkävaikutteisten ehkäisytuotteiden valmistaja, Mirena hormoni-kierukka tuodaan markkinoille 2001 Mirena-ehkäisyvalmisteen Yhdysvaltojen valloitus alkaa suurilla panostuksilla 2003 Turun Scheringillä isot yt-neuvottelut, 111 ihmistä menettää työnsä Yt-neuvottelut ovat aina vaikeita ja raskaita. Olemme kuitenkin pystyneet vähentämään irtisanottavien määrää löytämällä vaihtoehtoisia keinoja, sanoo Schering Oy:n pääluottamusmies Max Lehto yhtiön tiedotteessa. Lakisääteisten irtisanomiskorvausten lisäksi Schering Oy tarjoaa irtisanottaville henkilöille ylimääräistä taloudellista tukea Bayer Ag hankkii Shering AG:n omistukseensa. Toimintoja yhdistetään ja vuonna 2011 toiminta jatkuu Bayer Oy:n nimellä Suomessa Kehitysmaiden perhesuunnitteluhankkeeseen valittiin ehkäisymenetelmäksi Bayerin Turun tuotantolaitoksessa valmistettava Jadelle-ehkäisyimplantaatti. Hanke laajentaa yrityksen toimintaa ja lisää työpaikkoja ja investointeja Suomeen. Meillä on nyt selkeästi paremmat palkkaehdot kuin lääketeollisuudessa yleisemmin käytössä olevassa työehtosopimuksessa. SEL:n työehtosopimuksesta luopuminen aiheuttaisi meille muutaman sadan euron kokoisen palkkapotin pienentymisen kuukausittain, Lehto summaa. Muutos pelotti Yrityksen historiaan on kuulunut värikkäitäkin hetkiä, jotka ovat aiheuttaneet työntekijöiden keskuudessa epäluuloja muun muassa työnantajavaihdoksia kohtaan. Viimeisin suuri myllerrys koettiin 2000-luvun alkupuolella, jolloin käytiin suuret yt-neuvottelut. Kun tieto omistajuussuhteen muutoksesta Saksaan saavutti meidät vuonna 1996, oli työpaikalla selkeästi havaittavissa pelkoa ja ennakkoluuloja uusia tuulia kohtaan. Epävarmuus tulevaisuudesta oli kaikilla mielessä, Lehto muistelee. Nuo sekavat ajat ovat nyt ohitse, ja olemme säästyneet suuremmilta yt-neuvotteluilta 2000-luvun alun jälkeen. Yritys on kehittynyt ja investoinut varsinkin viime vuosina kovaa vauhtia. Tämä on tuonut myös meille työntekijöille turvatun olon alan ammattilaisina menestyvässä yrityksessä, Lehto kertoo. Työntekijöiden kuuleminen on kasvanut vahvaksi osaksi työpaikan toimintaa viimeisten vuosien aikana. Olemme usein miettineet, että onko saksalainen työkulttuuri osaltaan edesauttanut sitä, että myös meillä työnantaja huomioi työntekijät. Saksassa tunnetusti työntekijöiden ääntä kuunnellaan johtoportaassa hyvinkin tarkkaan. Meillä tämän huomaa käytännössä siinä, että työnantaja tukee työuria ja olemme saaneet neuvoteltua monia hyviä talokohtaisia etuja vuosien varrella. Lehto toteaa, että vahva ammattiyhdistystoiminta ja liittojäsenyys ovat avaimet työpaikan ja työehtojen kehittämiseen. Ammattiliiton jäsenyys onkin Bayerin työntekijöiden keskuudessa arvossaan, selliläisten järjestäytymisaste on työpaikalla noin 90 prosentin luokkaa. Yrityksessä työkykyä ylläpidetään ja kohennetaan useilla työnantajan tarjoamilla mahdollisuuksilla, kuten liikunta- ja harrastuskerhoilla sekä muulla viriketoiminnalla, Lehto kertoo. Yrityksessä on myös oma työterveyshuolto ja vapaaehtoisen sairashoitovakuutuksen kautta erikoislääkärihoitoihin pääsyä on helpotettu. Lisäksi ennaltaehkäisevää työkyvyn ylläpitoa edesauttavat työpaikalla voimassa olevat ylimääräiset vuosittaiset vapaapäivät. Työnantaja on ymmärtänyt, että ennaltaehkäisy on tämän päivän avainsana työelämässä jaksamiseen ja työpaikalla viihtymiseen. Ongelmat eivät pääse muodostumaan pahoiksi, jos niihin puututaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, Lehto päättelee. Työelämää ja talouselämää koetelleet suuret muutokset ja kilpailukyvyn jatkuva parantaminen tuovat kuitenkin haasteita työntekijöiden edunvalvontaan. Vaikka nyt tulevaisuus näyttää valoisalta ja uuden kehitysmaiden perhesuunnitteluhankkeen varmistumisen kautta meille aukesi lukuisia uusia työpaikkoja, ei luottamusmiehen hommassa pääse pelkkiä onnistumisten henkseleitä paukuttelemaan. Viimeksi viime syksynä neuvottelimme tiiviisti omasta talokohtaisesta tuotantopalkkiolisästä ja muitakin kehittämiskohteita löytyy. Lehto toteaa, että vaikka määräaikaisten työsopimusten osuus ei Bayerilla ole merkittävä, täytyy asian suhteen olla jatkuvasti tarkkana. Lähtökohtana täytyy olla vakituista ja kokoaikaista työtä tarjoava työsopimus. Viime vuosina työnantaja on vakinaistanut henkilöä vuosittain toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin. Määräaikaisten sopimusten osuus ei missään nimessä saa kasvaa ja vaihtoehtoja määräaikaisuuksien vähentämiselle täytyy löytyä jatkossakin, Lehto napauttaa. Työnantaja on ymmärtänyt, että ennaltaehkäisy on tämän päivän avainsana työelämässä jaksamiseen ja työpaikalla viihtymiseen. Ongelmat eivät pääse muodostumaan pahoiksi, jos niihin puututaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. EWC-TOIMINTAAN LISÄÄ TEHOKKUUTTA ewc eli european works council, suomeksi eurooppalainen yritysneuvosto, on konsernin johdon ja työntekijöiden edustajien välinen yhteistyöelin. EWC-toiminnan tavoitteena on parantaa työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi konsernitason asioissa. Eurooppalainen yritysneuvosto tulee perustaa jokaiseen yritykseen tai konserniin, jolla on EU-alueella vähintään tuhat työntekijää, joista vähintään 150 työskentelee kahdessa eri maassa. Bayerin Turun työntekijöiden edustaja koko konsernin eurooppalaisessa yhteistyössä on 21 vuotta tuotantolaitoksella tuotantotyöntekijänä työskennellyt, pitkän linjan ay-konkari Esa Lehtinen. Eurooppalainen yritysneuvosto on oiva paikka kuulla laajemmassa mittakaavassa koko konsernia koskevista asioista ja tarvittaessa nostaa oman työpaikan näkemyksiä esille. EWC:n matka työntekijöiden etua palvelevaan, todelliseen työrukkaseen, on kuitenkin vielä pitkä, Lehtinen toteaa. Me suomalaiset olemme Bayerin kokonaisuudessa pieni vähemmistö ja vuosittain pidettävät kokoukset ovat enemmän muodollista vuoropuhelua työnantajan kanssa kuin todellinen vaikuttamis- tai neuvottelupaikka, Lehtinen toteaa. EWC toi paremmat eläke-edut Vuorovaikutuksella ja tiedonjakamisella eri maiden työntekijöiden välillä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Lehtisen EWC-kokouksessa kuuleman kautta saatiin tieto monissa muissa maissa työnantajan työntekijöille maksamasta ylimääräisestä eläke-etuudesta. Kuulin kokouksessa, että monissa Euroopan maissa työnantajamme maksaa ylimääräistä eläkettä työntekijöille. Tätä tietoa ei olisi varmasti kuullut muualta kuin EWC-kokouksesta. Kun asia näin selvisi, osasimme kysyä oikeita asioita myös omalta työnantajan edustajaltamme, Lehtinen kertoo. Työntekijät saivat tietoon tulleista esimerkeistä lisäpontta lähteä neuvottelemaan eläke-edusta myös Turun tehtaalla. Ylimääräistä eläkettä koskevat neuvottelut saatiinkin vuonna 2010 päätökseen työntekijänäkökulmasta katsottuna hyvin tuloksin, Lehtinen päättää.

14 14 NRO 1 /2013 työpaikalla Koulutus on selvästi lisännyt omaa ammattitaitoani ja se on ollut hyödyllistä jo nykyisissäkin työtehtävissä eri laitteiden parissa. kuvassa Kilpailukyvyn jatkuva parantaminen tuo haasteita työntekijöiden edunvalvontaan, toteavat Bayerin työsuojeluvaltuutettu Ritva Lehtonen, EWC-edustaja Esa Lehtinen ja pääluottamusmies Max Lehto. kuvassa Työnantajan järjestämä koulutus on lisännyt Ari Korhosen ja Matti Markonsaaren osaamista ja kohottanut ammatti-identiteettiä. OPISKELUSTA AMMATTITAITOA TYÖHÖN yhteistyössä yrityksien henkilöstökoulutukseen erikoistuneen AEL:n kanssa, Bayerin tarpeisiin on tehty kunnossapitoasentajan koulutus, joka suuntautuu automaatiotekniikkaan. Ensimmäiset 12 opiskelijaa valmistuvat koulutuksesta ja suorittavat tutkinnon kevään aikana. Kahden ja puolen vuoden pituinen koulutus on suoritettu näyttötutkintona työn ohessa sekä lähiopiskelupäivinä, joita on ollut välillä Helsingissä ja välillä täällä yrityksen tiloissa, nelisen kertaa vuodessa viikonloppuisin, kertoo koulutuksessa mukana oleva Ari Korhonen. Opiskeluun on kuulunut myös oman työn ohessa tehtäviä kunnossapitotöitä tehtaalla ja tehdyistä töistä on kirjoitettu yhteenvetoja ja oppimistehtäviä, hiukan kuin työssäoppimista omalla työajalla, jatkaa Matti Markonsaari. Työnantajalta eväitä opiskeluun Opiskelijat ovat saaneet työnantajalta tukea opiskeluun. Työajalla ja viikonloppuisin olleista opiskelun lähipäivistä on maksettu palkkaa ja erilaiset tutkintomaksut on kustannettu työnantajan kautta. Olen ollut todella tyytyväinen siihen, että tällainen tilaisuus on meille annettu. Itselläni ei ole kunnossapitotehtäviin aiempaa koulutusta, joten olen oppinut paljon uutta, Korhonen toteaa. Koulutus on ollut todella intensiivinen. Lyhyessä ajassa olemme käyneet läpi laajoja opintokokonaisuuksia ja uutta omaksuttavaa on tullut valtavasti. Omaa aikaakin on opiskeluun mennyt ja haasteellista se on välillä ollut. Voisi melkein sanoa, että on mennyt sekä hermot, että yöunet, mutta opiskelu on ollut sen arvoista, naurahtaa Markonsaari. Työnantaja on ilmoittanut jo opintojen alkumetreillä, että koulutuksen käyneiden ammattitaitoa tullaan hyödyntämään jatkossa talon eri työtehtävissä. Eihän se automaattisesti tarkoita lisää palkkaa tai pääsyä muihin hommiin, mutta koulutuksen avulla on mahdollisuus kehittyä itse ja ehkä tulevaisuudessa päästä myös osaltaan vaativampiin tehtäviin kiinni helpommin, Markonsaari toteaa. Molemmat miehet suosittelevat koulutusta lämpimästi. Koulutus on selvästi lisännyt omaa ammattitaitoani ja se on ollut hyödyllistä jo nykyisissäkin työtehtävissä eri laitteiden parissa. Tämä on ollut jopa niin mielenkiintoista, että tiettyjen aiheiden tiimoilta kiinnostus lisäopiskelun mahdollisuuksiin on alkanut kolkutella mielessä, Korhonen päättää.

15 työpaikalla Markku Koivumäki Olemme onnistuneet tekemään paljon ennakoivaa työsuojelutyötä, joka on ehkäissyt pahoja työtapaturmia syntymästä. Pahimmat tapaturmat sattuvatkin yleisimmin työmatkalla. Työpaineet lisäävät henkistä kuormitusta Työpaikalla tehdään paljon toistoihin perustuvaa työtä, joka altistaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksille. Istumatyöhön liittyvät ongelmat ovat myös selkeästi havaittavissa. Henkistä kuormittumistakaan ei voi unohtaa. Jatkuva paine työn onnistumisesta ja parantamisesta on raskas haaste itse kullekin kannettavaksi. Sen vuoksi työhyvinvointipuolelle pitää tulevaisuudessa satsata entistä enemmän, Lehtonen huomauttaa. Työpaikalla on henkilöstön keskuudessa menossa myös ikärakenteen muutos. Tällä hetkellä työpaikalla keski-ikä on noin 42 vuotta, siitä huolimatta meiltä puuttuu niin sanotusti keskiikäisten ryhmä. Tämä varmasti osaltaan johtuu hyvinkin pitkistä työurista. Työpaikan haasteellinen ikärakenne aiheuttaa välillä kahnausta henkilöstön välille ja tämä aiheuttaa joskus päänvaivaa niin henkilöstön edustajille kuin varmasti myös työnantajalle. Tästäkin syystä henkilöstön hyvinvointi täytyy nostaa keskiöön tulevaisuudessa entistä paremmin, Lehtonen toteaa. kuvassa Polymeerivalmisteiden tuotantoa Bayerin tehtaalla Turussa. Lääketeollisuudessa hygieniavaatimukset ovat erittäin korkeat. TYÖSUOJELUSSA EDELLÄKÄVIJÄ lääketeollisuudessa hygienia- ja ympäristövaatimukset ovat korkeat. Työsuojelunäkökulmasta tiukat määräykset helpottavat työturvallisuutta sekä ennaltaehkäisevät työympäristöstä aiheutuvia tapaturmia. Bayerin Turun tehtaalla työsuojeluvaltuutettuna toimivan Ritva Lehtosen mukaan Bayerilla monet asiat hoidetaan kuntoon jo ennen kun niistä ehtii muodostumaan haittoja. Sairauspoissaoloprosentti on laskenut viime vuosina merkittävästi ja se on nyt noin 5,4 prosenttia, kun elintarviketeollisuudessa keskiarvo on noin 7 prosenttia. Olemme onnistuneet tekemään paljon ennakoivaa työsuojelutyötä, joka on ehkäissyt pahoja työtapaturmia syntymästä. Pahimmat tapaturmat sattuvatkin yleisimmin työmatkalla. Onnistuneessa työsuojelutyössä merkittävää on vahva ja osaava työsuojeluorganisaatio, jolle annetaan työnantajan toimesta hyvät toimintaedellytykset. Jokaisella työosastolla on oma, työntekijöiden nimeämä työsuojeluasiamies ja henkilöstön välinen yhteistyö työympäristöön liittyvissä kysymyksissä toimii muutenkin äärimmäisen hyvin. Tämä on selkeästi vahvuutemme, Lehtonen painottaa. BAYER konserniin kuuluu noin 300 yritystä eri puolilta maailmaa henkilöstön määrä , Suomessa 780, joista 647 Turussa Suomessa toimii kolme liiketoimintaryhmää: terveydenhuoltoon keskittynyt Bayer HealthCare, teollisuuden raakaainetarpeita tuottava Bayer MaterialScience sekä kasvinsuojelualan toimija Bayer CropScience konserni markkinoi noin 5000 tuotetta tuotevalikoimassa Suomessa: reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan, kasvinsuojeluaineet ja torjunta-aineet sekä teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit tuottaa Suomen suurinta lääketeollisuuden vientituotetta: Mirena-ehkäisyvalmistetta Turun tuotantolaitos keskeisessä osassa suuressa kehitysmaiden perhesuunnitteluhankkeessa, jonka tavoitteena on seuraavien kuuden vuoden aikana tuoda 27 miljoonan köyhimmissä maissa asuvan naisen saataville pitkäaikaista ja luotettavaa raskauden ehkäisyä

16 16 NRO 1 /2013 lyhyesti Kansalaisaloitteeseen julkisen vesihuollon puolesta kerätään nimiä PCAS Finland lomauttaa ja irtisanoo henkilöstöä sel tukee Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaatio EPSU:n Vesi on perusoikeus -kampanjaa. Kampanjan tavoitteena on kerätä miljoona allekirjoitusta. Kampanja hyödyntää EU:n uutta kansalaisaloitemahdollisuutta. Kun aloitteeseen kerätään vuoden aikana vähintään miljoonan EU-kansalaisen allekirjoitus, EU-komissio sitoutuu ottamaan aloitteen käsittelyyn. Puhdas vesi on elämän perusedellytys. Vesi kuuluu kaikille, ei ainoastaan hyväosaisille. Haluamme pitää vesihuollon julkisena palveluna. Vesihuollon tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, kansalaisaloitekampanjan verkkosivuilla todetaan. EPSU on julkisen alan ammattiliittojen eurooppalainen kattojärjestö, johon kuuluu 270 jäsenliittoa 48 maasta. Suomessa kampanjan toteuttavat Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU:n jäsenliitot, muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Kampanja on käynnissä kaikissa 27 HKScanin yt-neuvotteluissa lähes 300 työpaikkaa uhattuna hkscan aloitti tammikuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä ovat konsernin emoyhtiön HKScan Oyj:n Suomessa toimiva henkilöstö sekä HK Ruokatalo Oy:n ja sen hankintayhtiö HK Agri Oy:n henkilöstöt. Euran tuotantolaitoksen tuotannon työntekijät sekä broilerihautomot Kokemäellä ja Mynämäellä on rajattu ytneuvotteluiden ulkopuolelle. Sen sijaan esimerkiksi Mikkelissä sijaitseva Järvi-Suomen Portti Oy:n tuotantolaitos on yt-neuvotteluiden piirissä, sillä se sulautettiin ennen vuodenvaihdetta osaksi HK Ruokataloa. Yhtiö arvioi mahdollisten henkilöstövaikutusten kohdistuvan enimmillään 295 ihmiseen, joista HK Ruokatalosta on 270. Heistä arvion mukaan noin 130 on työntekijöitä, 90 toimihenkilöitä ja 50 ylempiä HKScan tavoittelee noin 5 miljoonan euron tulosparannusta vuositasolla. EU-maassa. Allekirjoituksia kerätään sekä sähköisesti että paperilla. Keräysaikaa on lokakuun loppuun asti. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa kampanjan verkkosivuilla. vesionperusoikeus.fi toimihenkilöitä. HKScanin tiedotteen mukaan tavoitteena on, että irtisanomisten määrä jää alle puoleen arvioidusta toimenkuvamuutosten tai muiden lievempien henkilöstöratkaisujen kautta. HKScan tavoittelee noin 5 miljoonan euron tulosparannusta vuositasolla. HKScanin selliläiset pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käsittelivät yt-neuvotteluiden tilannetta tammikuussa SEL:n koolle kutsumana. Kokouksessa luottamushenkilöt päättivät, että työntekijät tekevät yhteisen esityksen yt-neuvotteluiden seurauksena mahdollisesti irtisanottavien työntekijöiden tukipaketiksi. HK Ruokatalo Oy vastaa HKScankonsernin liiketoiminnasta Suomessa. HKScan on Pohjois-Euroopan suurimpia ruokayhtiöitä. Sen kotimarkkinoihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Baltia ja Puola. HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian- ja naudanlihaa, siipikarjatuotteita, lihavalmisteita ja valmisruokia. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 2,5 miljardia euroa ja se teki liikevoittoa 39,6 miljoonaa euroa. HKScan työllistää Suomessa noin henkilöä. Koko konsernin henkilöstömäärä on noin Vesi on perusoikeus -kampanjassa kerätään miljoona allekirjoitusta EU-kansalaisaloitteseen. lääketeollisuudelle raaka-aineita Turussa valmistavan PCAS Finlandin koko henkilöstöä koskeneet yt-neuvottelut päättyivät tammikuussa irtisanomisiin ja lomautuksiin. Yrityksessä työskentelee SEL:n työehtosopimuksella noin 57 tuotantotyöntekijää. Työntekijöiden pääluottamusmies Matti Päivärinta on harmissaan yt-neuvotteluiden tuloksesta. Yt-neuvottelut alkoivat, kuten perinteisesti, tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Tämä on meille jo tuttua toimintaa, yt-neuvottelut olivat jo toiset vuoden 2012 aikana. Työnantajan mukaan myynti ei ole kehittynyt toivotunlaisesti ja tämä aiheutti tarpeen erilaisille sopeuttamistoiminnoille, Päivärinta kertoo. Yrityksessä on käynyt yt-neuvotteluita 2000-luvun alun jälkeen miltei joka vuosi. Yleensä on selvitty lomautuksilla ja toivoimme, että irtisanomisilta olisi vältytty tälläkin kertaa. Alalla on kuitenkin koko ajan vaihteluita, joten loppuvuonna tilanne olisi saattanut olla taas ihan toinen. Mielestämme lomautukset olisivat olleet riittävä toimenpide, Päivärinta toteaa. Alkuperäisissä työnantajan suunnitelmissa kaavailtiin 8-19 hengen irtisanomista. Työntekijät esittivät irtisanomisten sijaan lomautuksia. Lopulta työnantaja irtisanoi kuusi tuotannon työntekijää ja yhden varastotyöntekijän. Vuoden 2013 aikana toteutettavat lomautukset koskevat 80 henkilöä. Alusta alkaen oli selvää, että työnantaja tulee irtisanomaan ja lomauttamaan väkeä kovalla kädellä. Irtisanomisten korvaamista lomauttamisilla ei edes harkittu. Kaikki irtisanotut työskentelevät SEL:n työehtosopimuksella. Lomautukset tulevat koskemaan työntekijöiden lisäksi myös toimihenkilöitä. Jokainen työntekijä tulee lomautetuksi tämän vuoden aikana. Lomautusten kesto vaihtelee muutamista viikoista kuukausiin. Irtisanotuista työntekijöistä yksi pääsi eläkejärjestelyjen piiriin, Päivärinta sanoo. PCAS Finland on ollut aikoinaan osa Huhtamäki-konsernia ja se valmistaa nykyisinkin erilaisia lääkeraaka-aineita muun muassa lääkeyhtiö Bayerin käyttöön. Toivoimme, että irtisanomisilta olisi vältytty tälläkin kertaa.

17 lyhyesti Määräaikaisten työntekijöiden tiedonsaantiin parannuksia Työturvallisuuskeskuksen uudesta ikäohjelmaoppaasta vinkkejä työpaikalle Profood lomauttaa tänäkin vuonna työntekijöitä tilaajavastuu- ja työsopimuslakeihin tuli vuoden alusta muutoksia, jotka helpottavat määräaikaisen työntekijän mahdollisuuksia arvioida työsuhteensa perusteita. Työnantajan antamassa selvityksessä määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle on käytävä ilmi määräaikaisuuden peruste sekä määräaikaisen sopimuksen päättymisen ajankohta tai arvioitu ajankohta, jos se on sopimusta tehdessä tiedossa. Vuokratyötä tekevän selvityksessä tulisi myös ilmetä tieto määräaikaisen sopimuksen taustalla olevasta käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syy sekä kesto tai arvioitu kesto. Tämä parantaa vuokratyöntekijän mahdollisuutta arvioida työsopimuksensa määräaikaisuuden perustetta sekä tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia. Vuokratyön tilaajan on jatkossa myös pyynnöstä ilmoitettava henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy. työturvallisuuskeskus on julkaissut joulukuussa Työhyvinvointia kaikille sukupolville -oppaan, joka kertoo ikäjohtamisen perusteista ja ikäohjelmista eri yrityksissä. Alun perin idea oppaaseen tuli Työturvallisuuskeskuksen Elintarvikealojen työalatoimikunnalta. SEL:n ja ETL:n työehtosopimuksissa sovittiin vuonna 2010 paikallisten ikäohjelmien laatimisesta. Työehtosopimuksen mukaan työnantajan on neuvoteltava 50 vuotta täyttäneen työntekijän kanssa, hänen niin halutessaan, keinoista, joilla edesautetaan työntekijän työssä jaksamista ja työuran pidentämistä. Neuvotteluissa on pyrittävä löytämään osapuolten kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu, jossa mahdollisuuksien mukaan pyritään turvaamaan myös työntekijän ansiotaso. Työhyvinvointia kaikille sukupolville -oppaasta on hyötyä muun muassa työpaikkojen luottamushenkilöille yrityskohtaisten ikäohjelmien rakentamisessa ja kehittämisessä. Työhyvinvointia kaikille sukupolville Oppaan voi maksutta ladata tietokoneelle pdf-tiedostona tai tulostaa osoitteesta vihannissa sijaitseva, perunajalosteita valmistava Profood, ilmoitti marraskuun lopussa yt-neuvotteluiden alkamisesta ja työvoiman lomauttamistarpeesta taloudellisista ja tuotannollisiin syihin vedoten. Työnantaja perusteli tilannetta huonolla kilpailutilanteella sekä huonosta perunasadosta johtuvalla raaka-aineen Työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2012 keskimäärin kuukausittain eli enemmän kuin Lomautettuna oli joulukuussa henkilöä, mikä on enemmän kuin vuosi sitten. Nuorisotakuu astui voimaan vuoden alusta voimaan tulleella nuorisotakuulla tarjotaan jatkossa koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuun toteutuminen on kovan työn takana ja vaatii sekä aikaa ja satsauksia koko yhteiskunnalta. Suunnitelmat on tehty ja resurssit varattu. Nyt alkaa toteutus. Pidän merkittävänä, että työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet nuorisotakuun edistämiseen. Uskon työnantajien hyödyntävän nuorten Sanssi-korttia eli palkkatukea. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on lisähenkilöstöä varmistamassa, että nuoret saavat palveluita viipymättä. Paljon on vieläkin tehtävää, mutta tästä se alkaa, lupaa työministeri Lauri Ihalainen. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan takuu antaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden hankkia koulutus, jolla voi työllistyä ja menestyä työmarkkinoilla. Lisäksi tarjoamme uuden mahdollisuuden niille nuorille aikuisille, jotka ovat tähän saakka jääneet ilman koulutusta, Gustafsson korostaa. Vuosittain noin nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi 25 % keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin 10 % lukion. Tämä johtaa siihen, että jokaisesta ikäluokasta 15 % jää vaille toisen asteen tutkintoa. Pelkän perusasteen varassa on vuotiaista noin Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin Nuorten syrjäytymisellä on sekä inhimillinen että kansantaloudellinen ulottuvuus. Syrjäytymisen inhimillisiä kustannuksia on mahdoton määrällisesti mitata. Kansantaloudellisesti nuorten syrjäytyminen vaikuttaa merkittävästi työurien pituuteen ja työvoiman saatavuuteen. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin niukkuudella. Myös kassatilanne sekä yrityksen varastotilanne olivat työnantajan ilmoituksen mukaan heikoilla, kertoo Profoodin pääluottamusmies Veli-Matti Jussinniemi. Yt-neuvottelut saatiin päätökseen juuri ennen joulua. Tällä kertaa työnantajan vaatimien säästötoimien aikaansaamiseksi lomautetaan noin 40 tuotannon työntekijää. Yritys on joutunut turvautumaan lomautuksiin myös aiempina vuosina. Yt-neuvottelut ja lomautukset ovat meille valitettavan tuttuja toimintoja. Tämä aiheuttaa koko työyhteisöön matalan mielialan. Viime vuoden niukalla perunasadolla voi toki olla osuutta asiaan, raaka-aineet ovat olleet kortilla, mutta ainahan tällainen lopputulos on ikävä, Jussinniemi toteaa. Lomautukset toteutetaan kiertävästi tammi-kesäkuussa niin, että tehtaan tuotanto on kiinni yhden viikon kuukaudessa. Neuvotteluissa yritimme ehdottaa työnantajalle, että lomautukset olisi toteutettu pidempinä yhtäjaksoisina pätkinä, tämä olisi ollut työhuonekunnan tahto. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi, ja nyt olemme lähes joka kuukausi lomautettuna, Jussinniemi harmittelee. Profood Oy:n tunnettu tuotemerkki on Mummon, jonka nimen alla valmistetaan muun muassa Mummon muusia, uuniperunoita sekä pakasteita. Lisäksi yrityksen Mestari-tuotemerkki on suurkeittiöissä käytetty perunabrändi.

18 18 NRO 1 /2013

19 selvitetty tapaus Irtisanottu sai työsuhteensa takaisin teksti minna räsänen kuva maria björklund yönantaja voi irtisanoa työsuhteen vain asiallisista ja painavista syistä, tai taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten. Irtisanotun kannattaakin aina selvittää irtisanomisen syyt, laittomaan irtisanomiseen paras ratkaisu on työsuhteen palauttaminen. Itä-Suomessa teollisuusalan yrityksessä tuotantolinjastoa hoitanut Pekka Lehtovaara (nimi muutettu) joutui selkä- ja muiden sairauksien vuoksi jäämään pitkälle sairauslomalle. Hoitaessaan itseään kuntoon, hän kuuli uutisia työpaikalta, työnantaja oli palkannut useamman uuden ihmisen tekemään samoja töitä, mistä Lehtovaara oli jäänyt viettämään sairauslomaa. Lehtovaaran oltua sairauslomalla kahdeksan kuukautta, hän sai tylyn puhelinsoiton työnantajaltaan. Työnantaja ilmoitti Lehtovaaralle kotiin, että hänen työsuhteensa irtisanotaan terveydellisistä syistä, kertoo SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen. Lehtovaara ei jäänyt toimettomaksi, vaan marssi saman tien irtisanomistiedon saatuaan työterveyshuoltoon. Lehtovaara kävi ensin varmistamassa työterveyshuollosta itse, mikä hänen työkykynsä oli. Edistymistä parantumisessa oli jo tapahtunut ja näytti siltä, että työkyky palautuisi ennalleen. Työterveyshuolto ihmetteli myös työnantajan näkemystä, eikä yhtynyt näkemykseen, että Lehtovaara olisi menettänyt oleellisesti ja pysyvästi kykynsä hoitaa työtehtäväänsä. Lehtovaaran työpaikan pienuudesta johtuen, ei työpaikalla ollut omaa luottamusmiestä. Hän oli kuitenkin yhteydessä liittoon, ja asiaa ryhdyttiin purkamaan liiton tarjoaman tuen voimin. Tieto Lehtovaaran työkykyisyydestä ei hetkauttanut työnantajaa, he eivät olleet valmiita perumaan irtisanomista. Neuvotteluja asian tiimoilta käytiin tiiviisti ja meidän vaatimuksena oli, että irtisanominen tulee välittömästi purkaa ja työsuhde palauttaa työntekijälle, Laaksonen kertoo. Pätemättömät syyt eivät riitä irtisanomiseen Työterveyshuollosta haettiin kirjalliset selvitykset Lehtovaaran työkyvystä osoittamaan, että työsuhteen purkamiseen ei ollut perusteita. Työterveyslääkärin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella oli ilmiselvää, Tällä palstalla kerromme työpaikoilla tapahtuneista, todellisista ongelmatilanteista, joita selliläiset ovat hoitaneet. Tapaus voidaan esitellä myös nimettömänä. Jos sinulla on mielessäsi pieni tai iso ratkaistu juttu, kerro siitä meille: selry.fi ettei työnantajalla ollut lain täyttämiä kriteerejä sanoa Lehtovaaraa irti terveydellisistä syistä, Laaksonen toteaa. Kun neuvottelupöytään viimein päästiin, oli työnantaja jo muuttanut kertomustaan irtisanomiseen johtaneista syistä. Neuvotteluissa työnantajan ilmoitti, että Lehtovaara ei pysty hoitamaan työtehtäviään ja vetosi tällä kertaa ammatilliseen perusteeseen, Laaksonen kertaa tapahtumien kulkua. Laaksonen selvitti laitevalmistajalta uusien laitteiden toimintamenetelmät ja kävi ilmi, etteivät uudet ohjelmat eronneet merkittäväsi edellisistä. Lehtovaara olisi pystytty pienellä lisäkoulutuksella ohjeistamaan ja käyttämään koneita turvallisesti sekä oikein, kuten työpaikalle sairausloman aikana palkattujen uusien työntekijöiden kohdalla oli tehty. Nämä uusien laitteiden mukana tulleet muutokset eivät olleet niin suuria, että ne olisivat vaikuttaneet työntekijän ammatilliseen osaamiseen. Totesimme, että yhden tai kahden päivän koulutuksella, Lehtovaara olisi hallinnut uudet laitteet ja pystynyt toimimaan normaalisti linjastolla, Laaksonen toteaa. Uusia irtisanomisperusteita tuotiin pöytään jatkuvasti ja lopulta alkuperäiset syyt terveydellisistä perusteista eivät edes enää nousseet esille. Selvästi ilmeni, että työnantaja ei vain halunnut uskoa siihen, että Lehtovaara pitkän sairausloman jälkeen sopeutuisi työpaikalle työntekijäksi. Ilmoitin kuitenkin tiukasti, että koska alkuperäiset irtisanomisperusteet oli osoitettu perusteettomiksi, tulee Lehtovaaran työsuhde palauttaa välittömästi. Lopulta erimielisyystilanne ratkesi Lehtovaaran näkökulmasta katsoen onnellisella tavalla. Koska irtisanomisilmoitukseen oli virheellisesti kirjattu irtisanomisperusteet, ei työnantajalla lopulta ollut muuta vaihtoehtoa, kuin palauttaa työsuhde. Lehtovaara sai työnsä takaisin ja hän työskentelee edelleen yrityksessä, ja esimerkiksi uusien koneiden käytössä ei ole ollut mitään ongelmia, Laaksonen kertoo. Työsuhteen palauttaminen on mahdollista, jos työsuhde on irtisanottu laittomasti. Irtisanomistilanteessa täytyy aina muistaa, että työnantaja ei voi mielivaltaisesti potkia ihmisiä pois työpaikalta. Irtisanomisessa on noudatettava lakia. Jos näin ei toimita, tulee työntekijän aina vaatia työsuhteen palauttamista. Työsuhteen palauttaminen edesauttaa koko työyhteisön hyvinvointia. Jos virheitä tapahtuu, on irtisanotun työntekijän työsuhteen palauttaminen aina kaikkien työpaikalla toimivien ja irtisanotun henkilön kannalta oikeudenmukaisin ja paras vaihtoehto. Positiivisilla ratkaisuilla saadaan luotua työpaikalla luottamusta ja kulttuuri, jossa työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä kunnioitetaan. Tämä on koko yrityksen ja kaikkien työpaikalla työskentelevien etu, Laaksonen painottaa.

20