Keimolan valvontatornin kutsukilpailu

Transkriptio

1 Keimolan valvontatornin kutsukilpailu Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti

2 1

3 Keimolan valvontatornin kutsukilpailu 1. KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus 1.2 Osallistumisoikeus 1.3 Palkkiot 1.4 Palkintolautakunta 1.5 Kilpailun kilpailuohjelman hyväksyminen ja säännöt 1.6 Kilpailumateriaalin luovutus 1.7 Kilpailun päättymisaika 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Kilpailumateriaali 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset 2.3 Kilpailun ratkaisu, tulosten julkistaminen ja näytteillepano 2.4 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena 2.5 Kilpailuehdotusten käyttö- ja julkaisuoikeusoikeus 3. KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 Kilpailutehtävän tausta 3.2 Kilpailualue Sijainti Ympäristö ja luontosuhteet Alueen kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset tavoitteet Maanomistus 3.3 Kilpailun tavoitteet 3.4 Suunnitteluohjeet 3.5 Ehdotusten arvosteluperusteet 4. EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 4.1 Vaaditut asiakirjat 4.2 Kilpailusalaisuus 4.3 Kilpailuehdotusten sisäänjättö Toimitus: Arkkitehtitoimisto Antti Pirhonen Oy Nokkalanniementie 7B Espoo p Tämän kilpailuohjelman tekijänoikeudet omistaa Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund ry. SAFA. Kilpailuohjelman tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljennöstapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen tietoverkon välityksin on sallittu vain Suomen Arkkitehtiliiton antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu. 2

4 Keimolan valvontatornin kutsukilpailu 1. KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun järjestäjät, luonne ja tarkoitus Vantaan kaupunki järjestää Keimolan entisen moottoriradan valvontatornia ja sen ympäristöä koskevan ideakilpailun. Valvontatorni on keskeinen osa ja historiallinen maamerkki sen ympärille rakennettavaa Keimolan uutta asuinaluetta. 1.2 Osallistumisoikeus Kilpailuun on kutsuttu seuraavat suunnittelija- ja taiteilijaryhmät: 1. Osastopäällikkö Ulla-Kirsti Junttila, Sito Oy Kuvataiteilija Maaria Wirkkala, Ilona Mansikka 2. Arkkitehti, professori Vesa Honkonen, Vesa Honkonen Architects Ky Arkkitehti, kuvanveistäjä, taideprojektinvetäjä Eva Rosengren 3. Teollinen muotoilija, taiteen maisteri, Mikko Rikala, WSP Finland Oy Kuvanveistäjä Marjukka Korhonen 4. Arkkitehti, kuvanveistäjä Petteri Nisunen, Arkkitehtitoimisto Petteri Nisunen Oy 5. Arkkitehti Pentti Kareoja, ARK-house arkkitehdit Oy Kuvataiteilija Martti Aiha 1.3 Palkkiot Kullekin kutsutulle toimistolle maksetaan euroa (+ alv 23 %) kilpailuohjelman mukaisesti tehdystä ja jätetystä ehdotuksesta. Palkkiot maksetaan Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kautta. 1.4 Palkintolautakunta Palkintolautakuntaan kuuluvat järjestäjien nimeäminä: Puheenjohtaja Jukka Hako, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pentti Katainen, kiinteistöjohtaja Sanoma Oyj Anja Mäkeläinen, toimitusjohtaja Asuntosäätiö Lauri Astala, taiteilijoiden valitsema edustaja Anu Puustinen, arkkitehtien valitsema edustaja Kati Huovinmaa, vs. intendentti, Vantaan taidemuseo Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö Jukka Hagelberg, arkkitehti, tilakeskus Sihteeri Antti Pirhonen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Antti Pirhonen Oy Palkintolautakunta tulee kuulemaan seuraavia sekä tarvittaessa myös muita asiantuntijoita: Marika Bremer, maisema-arkkitehti, Kaupunkisuunnittelu Jaana Moberg, museoamanuenssi, Vantaan kaupunginmuseo Reijo Sandberg, projektinjohtaja, Vantaan kaupunki Kilpailun sihteeri ja asiantuntijat eivät osallistu päätöksentekoon. 3

5 1.5 Kilpailun kilpailuohjelman hyväksyminen ja säännöt Kilpailuohjelma liitteineen on Vantaan kaupungin, Suomen Kuvanveistäjäliiton sekä Suomen Arkkitehtiliiton hyväksymä. Kilpailussa noudatetaan ensisijaisesti tätä kilpailuohjelmaa ja soveltuvilta osin kummankin järjestävän liiton kilpailusääntöjä. 1.6 Kilpailumateriaalin luovutus Kilpailuohjelma ja linkit liiteasiakirjoihin toimitetaan kutsutuille sähköpostitse tiistaina Kilpailun päättymisaika Kilpailu päättyy maanantaina KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Kilpailumateriaali Kilpailumateriaalina on tämä kilpailuohjelma sekä seuraavat liitteet: 1. Keimolanmäki asemakaavan selostus, Marja-Vantaa-projekti (PDF) 2. Keimolanmäen asemakaava, rakentamisohje, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy (PDF) 3. Keimolanmäen lähiympäristösuunnitelma, Näkymä Oy (PDF) 4. Keimolanmäen asemakaavan taideohje, Marja-Vantaa-projekti (PDF) 5. Pohjakartta 1:500 (DWG) 6. Asemakaavan 3D malli, Tietoa Visualisointi Oy (DWG) 7. Valvontatorni 3D (DWG) 8. Keimolan tornin katselmusraportti, Ins. tsto Mikko Vahanen Oy (PDF) 9. Keimolan historiikki, Vantaan kaupunginmuseo (PDF) 10. Kuvia suunnittelualueesta (JPG) 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset Kilpailijoilla on oikeus pyytää ohjelmaa koskevia selvityksiä tai lisätietoja sähköpostitse osoitteesta: aiheeksi "Keimolan valvontatornin kutsukilpailu". Kysymysten tulee olla perillä viimeistään keskiviikkona Kysymykset ja vastaukset niihin toimitetaan kaikille kilpailijoille sähköpostitse viimeistään maanantaina Kilpailun ratkaisu, tulosten julkistaminen ja näytteillepano Kilpailu pyritään ratkaisemaan kesäkuussa Kilpailun ratkettua kilpailun tulos annetaan välittömästi tiedoksi ehdotusten tekijöille ja tiedotustilaisuudessa tiedotusvälineille. Kilpailun ratkettua kaikki ehdotukset asetetaan näytteille Vantaalla. Palkintolautakunnan arvostelupöytäkirja toimitetaan kaikille kilpailuun osallistuneille työryhmille. 2.4 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena Kilpailun jälkeen käynnistetään välittömästi neuvottelut valvontatornin toteutussuunnittelusta voittaneen ehdotuksen tekijäryhmän kanssa. 2.5 Kilpailuehdotusten käyttö- ja julkaisuoikeus Kilpailun järjestäjillä on omistusoikeus kilpailuehdotuksiin tekijänoikeuden jäädessä ehdotuksien tekijöille. Arkkitehtiliitolla ja Kuvanveistäjäliitolla on oikeus julkaista kuvia kilpailuehdotuksista omissa julkaisuissaan ja verkkosivuilaan. 4

6 3. KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 Kilpailutehtävän tausta Keimolanmäen asemakaava-alueelle rakennetaan asuntoja noin 2 500:lle ihmiselle lähipalveluineen ja alueen eteläosaan toimisto- ja työpaikka-alue. Yhteensä kerrosalaa alueelle tulee noin ka-m². Kaavan aivan eteläosassa Hämeenlinnanväylän alittavalle Tikkurilantielle (entiselle Riipiläntielle) kaavoitetaan uusi yhdystie. Suunniteltavan alueen arkkitehtuurille ja ympäristörakentamisen laadulle asetetaan korkeat vaatimukset esteettömyys, turvallisuus, ekologisen rakentamisen ratkaisut, joukkoliikenteen sujuvuus sekä ympäristötaiteen toteutuminen huomioon ottaen. Kilpailualue sijaitsee Marja-Vantaan osayleiskaavan länsiosassa, entisen Keimolan moottoriurheilun keskuksen alueella. Entinen ajorata on tänä päivänä huonossa kunnossa, sen pinta on rapautunut ja kasvillisuus on levinnyt rata-alueille. Varikkorakennelma ja katsomo on purettu ja ajoratojen välissä kasvaa tiheää metsää. Mikroautorata on osin säilynyt, osin se on laajentunut epämääräiseksi varastoalueeksi, jonka siivoaminen on aloitettu. 3.2 Kilpailualue Sijainti Kilpailualue sijaitsee Keimolanmäellä, Hämeenlinnanväylän länsi-puolella, noin kolmen kilometrin päässä Kehä III:sta pohjoiseen. Keimolanmäen asuntoalue, joka tulee olemaan osa uutta Marja-Vantaan kaupunkikokonaisuutta, tukeutuu alkuvaiheessa osittain Kivistön keskustan palveluihin. Keimolanmäkeen tulee oma päiväkoti-koulu sekä tloja kaupallisille palveluille. Alueella toimi vuosina Keimolan moottoristadion. Keimola oli aikanaan maan johtava moottoriurheilukeskus, jossa harjoitettiin auto- ja moottoripyöräkilpailujen ohella koulutus- ja viihdetoimintaa (Vantaan moderni rakennuskulttuuri ). Pääkilparadan vieressä oli mikroautorata sekä polkuautorata 'Lasten Keimola'. Alueen suunnittelijoita olivat kilpa-autoilijat Curt Lincoln, Fred Keitel ja arkkitehdit Dag Englund sekä Risto Skogström. Inventoinnissa Vantaan moderni rakennuskulttuuri Keimolan moottoristadion on arvotettu ylimpään eli A1-luokkaan, jonka kohteet on suositeltu suojeltaviksi. Kipailualue ympäristöineen Maa-alueen omisti pitkään Wihuri-yhtymä, joka myi sen Sanoma Oy:lle toiminnan hiipuessa. Stadion on nykyään jokseenkin umpeen metsittynyt, ainoita maa-merkkejä ovat pääradan ja Lasten Keimolan valvontatornit. Stadionin pääsuora ja varikkosuora sijaitsevat alueella, joka Uudenmaan tiepiirin suunnitelman mukaisesti on muuttumassa liikennealueeksi. 5

7 Museoviranomaisten kannalta olennaista on säilyttää muistumia Keimolan moottoristadionin merkityksestä autoistumisen kulttuuri-ilmiönä ja asemasta Suomen autourheilun historiassa. Kilpailualue ja sitä ympäröivä tarkastelualue Ympäristö ja luontosuhteet Suunnittelualue sijaitsee karulla, metsäisellä moreeniselänteellä. Moottoriradan alue on täyttömaata. Idässä alue rajautuu Hämeenlinnan väylään ja lännessä Isosuohon. Alueen länsireunalla sijaitsevan täyttömäen reuna laskee jyrkästi Isosuolle. Moottoriurheilun loputtua 1978, ylätasanne on alkanut metsittyä. Moottoriradan linjaus näkyy mutkittelevana käytävänä noin 20-vuotiaan metsän sisällä. Metsään on jäänyt aukkoja entiselle varikkoalueelle, kahvilarakennuksen eteen sekä sisääntulotien molemmille sivuille. Metsässä erottuvat selvästi toisistaan koivu- ja mäntyvaltaiset alueet. Ylätasanteen länsireunassa on pitkä kapea niitty. Keimolan moottoristadion Alueella toimi vuosina Keimolan moottoristadion. Keimola oli aikanaan maan johtava moottoriurheilukeskus, jossa harjoitettiin auto- ja moottoripyöräkilpailujen ohella koulutus- ja viihdetoimintaa. (Vantaan moderni rakennuskulttuuri ). Pääkilparadan vieressä oli mikroautorata sekä polkuautorata 'Lasten Keimola'. Alueen suunnittelijoita olivat kilpa-autoilijat Curt Lincoln, Fred Keitel ja arkkitehdit Dag Englund sekä Risto Skogström. Inventoinnissa Vantaan moderni rakennuskulttuuri Keimolan moottoristadion on arvotettu ylimpään eli A1- luokkaan, jonka kohteet on suositeltu suojeltaviksi. Keimoalanmäen asemakaavassa valvontatornin suojelukysymykset on ratkaistu. Keimolan moottoriradalla oli pituutta yhteensä 3300 m, johon sisältyi noin kilometrin pituinen pääsuora. Radan leveys oli kapeimmillaan 9 m ja leveimmillään maalialueella 15 m. Rataa kierrettiin myötäpäivään, lähtö- ja maalialue sijaitsi pääsuoran puolessa välissä. Radan eri osilla oli omat nimensä: etelä-kaarre, varikkosuora ja -kaarre, VW -kaarre, Currenkurva, BP -kaarre ja saunalenkki. Istumakatsomoita oli maalialueen tuntumassa, VW- ja BP -kaarteessa sekä saunalenkin jälkeen. Nimensä kaarteet ja katsomot saivat usein juuri sponsoreiden mainosten mukaan Torni Moottoristadionin näkyvin rakennelma oli 16 m korkea valvontatorni varikkoalueen tuntumassa. Tornin on suunnitellut arkkitehti Dag Englund, se oli kolmikerroksinen ja lisäksi sen kattoa käytettiin myös katsomona. Valvontatornista kisoja seurasivat kuuluttajat, toimitsijat ja VIP-vieraat. Tarvittaessa kilpailut voitiin keskeyttää tornista käsin sytyttämällä rataalueella sijainneet varoitusvalot. 6

8 Tornin kantavana rakenteena on keskellä sijaitseva betonilieriö, jonka sisällä kulkevat kierreportaat eri kerroksiin. Ulkoseinät koostuivat puisesta kehikosta ja lasipinnoista muodostaen samalla ylöspäin levenevän kartion. Tornista näkyi kauas rata-alueelle ja toisaalta se toimi myös maamerkkinä alueella liikuttaessa luvun alussa varikon lähelle valmistui lasten liikennerata "Pikku-Keimola", johon rakennettiin vastaavanlainen valvontatorni minikoossa. Alueen viimeiset vuosikymmenet Autourheilukilpailujen yleisömäärät eivät täyttäneet odotuksia ja toimintakenttää alettiin laajentaa. Rataa vuokrattiin mm. ajoharjoitteluun, autotesteihin ja alueelle rakennettiin mikroautorata. Stadionin alueella järjestettiin myös juhannusjuhlia ja rock-festivaaleja. Suurissa tapahtumissa ongelmaksi muodostuivat kuitenkin liikenneyhteydet, paikoitus- ja muut liikennejärjestelyt. Toiminta alkoi hiipua ja portit sulkeutuivat lopullisesti Suurin osa rata-alueesta jäi käyttämättömäksi ja ilman hoitoa, kasvillisuus alkoi vallata alaa. Vuonna 2004 alueella oleva rengasvarasto paloi. Myös valvontatorni kärsi palosta ja puurakenteet tuhoutuivat. Tornin betonirungon pinta alkoi täyttyä graffiteista. Pääsy kierreportaisiin estettiin valamalla oviaukko umpeen betonilla Alueen kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset tavoitteet Alueen keskeinen toiminnallinen tavoite on esteetön asuin- ja työpaikka-alue, josta on hyvät yhteydet erityisesti tulevalle Kehäradan asemalle Kivistöön ja ympäröiville virkistysalueille. Palveluiden sijoittuminen keskeisesti alueelle parantaa niiden tavoitettavuutta. Visuaalisesti tavoitteena on värikäs, omaleimainen asuinalue, joka kertoo historiallisesta menneisyydestään. Tavoitteena on säilyttää alueen merkittävä menneisyys elävänä osana kaupunkirakennetta: entisen moottoriradan ratalinjaus hyödynnetään katuna ja mikroautorata Pikku-Keimola koulu-päiväkotirakennuksen piha-alueena. Vanhoja moottorirataa reunustavia betonivalleja tulisi säilyttää tai rekonstruoida esimerkiksi koulun ja päiväkotien katualuetta rajaajavana ja merkitsevänä matalana muuriaiheena. Keskusaukiolla säilytetään maamerkkinä moottoriurheilun historiasta muistuttava entinen VIP-torni, joka muutetaan maanomistajan ja kaupungin yhteistyöhankkeena taideteokseksi. Polkuautoradan minitorni siirretään Keimolanmäen koulu-päiväkotitontin etelänurkkaan. Korttelirakenteen tulee olla kaupunkimainen: yksinkertaiset, lämminsävyiset rakennukset sijoittuvat katua vasten niin, että muodostuu selkeitä katutiloja ja suojaisia pihoja. Asuntorakentamisessa lähdetään ennakkoluulottomasti etsimään uudentyyppisiä asuntoratkaisuja, jotka luovat monipuolista kaupunkitilaa. Keskeinen teema alueen suunnittelulle on ekologiset ratkaisut niin liikenne kuin rakentamisratkaisuissa sekä monipuolinen värien ja taiteen käyttö rakennusten arkkitehtuurissa sekä rakennetussa ympäristössä. Tärkeimmiksi laatukriteereiksi nousivat - omaleimaisuus ja paikan henki: Keimolan moottoriradan historian huomioiminen - ratkaisun innovatiivisuus: Käärmetalo, Loft -asunnot, City-villat, jne. - kestävää kehitystä tukevat rakennustekniset ratkaisut. Myös asuntojen elinkaari, muuntojoustavuus ja monipuolinen jakauma sekä pysäköintiratkaisun toiminnallisuus, yhteydet asuntoihin ja pihoille arvioitiin erityisesti laatuun liittyväksi ominaisuudeksi. Ulkoalueissa ulkotilojen innovatiivisuus, katetut julkiset ja yksityiset ulkotilat sekä pihatilojen suojaisuus tuulilta ja aurinkoisuus olivat vahvasti esillä. Valvontatornin asema tulevassa kaupunkirakenteessa on erityisen merkityksellinen osana rakennettavaa Lincolninaukiota. Torni on myös Keimolanmäen näkyvä maamerkki aluetta Keimolantieltä ja aikanaan tulevaa Klaukkalan rataa pitkin lähestyttäessä. Moottoritielle torni näkyy säilytettäväksi ajatellun puuston vuoksi vain vähän jos lainkaan. 7

9 Keimolanmäen asemakaavan havainnekuvat 8

10 3.2.4 Maanomistus Kilpailualueen maanomistaja on Sanoma Oy. Asemakaavan tultua lainvoimaiseksi katu-, tori- ja puistoalueet siirtyvät kaupungin omistukseen Kilpailun tavoitteet Kilpailun tavoitteena on luoda moottoriradan valvontatornista uuden Keimolanmäen asuntoalueen ja laajemiin koko Marja-Vantaan - identiteettiä ja erikoista historiaa esiin tuova symboli. Ehdotuksen toivotaan liittyvän ja hyväksikäyttävän luontevasti alueen syntyvää kaupunkirakennetta. 3.4 Suunnitteluohjeet Keimolanmäen asemakaavasuunnitteluun liittyen on laadittu taideohje joka täydentää alueen rakentamisohjetta ja lähiympäristösuunnitelmaa. Sen keskeinen tavoite on edistää suunnittelijoiden ja taiteilijoiden innovatiivista yhteistyötä alueella. Valvontatornin ja Lincolnin aukion muodostama korkeatasoinen ympäristötaiteellinen kokonaisuus on keskeinen osa ohjeen tavoitteita. Asemakaava edellyttää taiteen sisällyttämistä rakennussuunnitteluun. Kohde on Vantaan rakennusperinnön kannalta merkittävä. Vantaan modernin rakennuskulttuurin inventoinnissa valvontatorni kuuluu merkittävimpiin kohteisiin. Asemakaavassa valvontatornilla on merkintä sr, suojeltava rakennus. Valvontatorni tulee kunnostaa sen alkuperäistä luonnetta ja arkkitehtuuria kunnioittaen, ja sen merkittävää roolia maisemassa ja kaupunkikuvassa tulee vaalia. Parhaimmillaan valotaideteos on yhdistelmä uutta ja vanhaa siten, että tornin alkuperäinen arkkitehtuuri ja muoto on edelleen nähtävissä. Valvontatorni sijaitsee +96 m:n ja +100 m:n lentoestekorhueskäyrän välissä arviolta +99 m:n kohdalla. Valvontatornin mitkään rakenteet eivät saa ylittää + 99 m merenpinnasta. Liitteenä jaettava taideohje antaa näkemyksiä ja tavoitteita alueelle mutta ei ole kilpailijoita sitova. Valvontatornin kunnostukseen taideteokseksi on varattu noin euroa. Valvontatornin ja Lincolnin aukio 9

11 3.5 Ehdotusten arvosteluperusteet Palkintolautakunta tulee työssään painottamaan seuraavia seikkoja: Ehdotuksen kokonaisvaltainen asema kaupunkirakenteessa ja puhuttelevuus Kyky viestiä paikan historiallista merkitystä Toimivuus kokoavana ja mieleenpainuvana kaupunkitilana Ehdotuksen teknistaloudellinen toteutuskelpoisuus ja ylläpitotoimien kohtuullisuus Arvostelu tulee painottamaan ratkaisun yleistä laatua. Kokonaisratkaisun toimivuutta pidetään tärkeämpänä kuin yksityiskohtien virheettömyyttä. 4. EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 4.1 Vaaditut asiakirjat Piirustukset kiinnitetään 594 mm x 840 mm kokoisille jäykille alustoille. Alustojen enimmäismäärä on neljä. Piirustusten tulee olla julkaisukelpoisia ja käsittelyn kestäviä. Mikäli piirustuksien koko edellyttää, esitetään pyydetyt piirustukset kahdella vierekkäisellä alustalla. 1. Asemapiirros, alueleikkaukset 1:500 Valvontatornin ympäristön järjestelyt, ehdotuksen suhde ja vaikutus ympäröivien rakennusten suunnitteluun. 2. Perspektiivikuvat ja muu materiaali Kilpailijan tulee esittää perspektiivikuva tornista ympäristöineen katsottuna pitkin Lincolninaukiota koilliseen päivä- ja yövalaistuksessa. Toinen perspektiivikuva tullee laatia Keimolantieltä kohti tornia ympäristöineen sekin päivä- ja yövalaistuksessa. Lisäksi kilpailija voi kuvata ehdotustaan muin selventävin piirustuksin ja kuvin alustojen enimmäismäärän rajoissa. 3. Selostus Ehdotukseen on liitettävä lyhyt koneella kirjoitettu selostus A4-koossa, josta on käytävä ilmi ratkaisun arkkitehti- ja rakennesuunnittelun pääperiaatteet sekä kuvaus toteuttamiskelpoisuudesta annetun taloudellisen raamin sisällä. 4. Pienennökset ja PDF-dokumentit Ehdotuksen kanssa on jätettävä CD joka sisältää selostuksen, kilpailuplanssit 1:1 ja niiden pienennökset A3 koossa (resoluutio 300 dpi). PDF-tiedostoista on poistettava tekijän henkilöllisyyteen liittyvät tunnisteet. 4.2 Kilpailusalaisuus Kilpailuehdotuksen jokainen asiakirja on varustettava kilpailijan valitsemalla nimimerkillä. Ehdotuksen mukana on jätettävä suljettu, näkymätön, nimimerkillä varustettu kirjekuori, joka sisältää ehdotuksen nimimerkin, tekijän nimen ja yhteystiedot. Lisäksi on ilmoitettava kenellä on ehdotuksen tekijänoikeus ja ketkä ovat toimineet avustajina. Jos tekijät ilmoittavat yrityksen nimen, tullaan yrityksen nimi julkaisemaan tekijän nimen yhteydessä. 10

12 4.2 Kilpailuehdotusten sisäänjättö Kilpailu päättyy maanantaina Kilpailuehdotukset on toimitettava klo mennessä osoitteeseen: Vantaan kaupunki / Marja-Vantaa-projekti Kielotie 13, Vantaa tai jätettävä todistettavasti postin tai muun kuljetuslaitoksen toimitettavaksi saman päivän aikana osoitteeseen: Vantaan kaupunki / Marja-Vantaa-projekti Kielotie 13, Vantaa Kilpailijan on varmistettava, että lähetyksen päällä on postin tai muun kuljetuslaitoksen merkintä sisäänjättöhetkestä. Lähetyksen päälle merkintä "Keimolan valvontatorni". Palkintolautakunta 11