Latvian ja Liettuan opintomatka Matkaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Latvian ja Liettuan opintomatka 10.2. - 13.2.2014. Matkaraportti"

Transkriptio

1 MaitoTaito hanke Latvian ja Liettuan opintomatka Matkaraportti Matkaraportin kokosivat Sanna Hämäläinen ja Anna Liimatainen

2 Sivu 2 / 24 Opintomatkan ohjelma Maanantai Maitoa Liettuan tapaan Tutustuminen Liettuan maatalouden neuvontaorganisaatioon, Lithuanian Agricultural Advisory Service (LAAS) pääkonttori ja perehtyminen Liettuan maidontuotantoon Maatalouden neuvontaorganisaation esittelyluento Vierailu Dotnuva koetila, peltoa n ha, 600 eläintä (300 lypsävää), n. 80 lihakarjaa, pienteurastamo ja pienmeijeri tilalla Tiistai Lehmät ja arjen johtaminen keskeistä LAAS:n Kaunasin toimiston ja Liettuan maidontuotannon esittely, Aleksandras Stulginskis University:n opetustila Tilavierailu maitotilalla: Romualdas Starevicius:n tila, peltoa n. 110 ha, 60 eläintä Ricardas Maldutisin kasvinviljelytila n. 400 ha Keskiviikko Miten tehdään tulevaisuus? Tutustuminen kookkaaseen maitotilaan Robeznieki 400 lehmää Tilavierailu: maitotila J.Gierkena zs, 500 lehmää, biokaasulaitos, kuivatun polttopuun myynti Lounaan yhteydessä yritysesittely Ltd. Ramkalni, tilalla luomumarjantuotantoa, jatkojalostusta ja suoramarkkinointia Latvian neuvontaorganisaation toiminnan esittely Siguldan toimistolla Farm Piladzi taimitarha, marjantuotanto ja tilaviini Torstai Miten kehittäminen ja kuluttajien luottamus varmistetaan ja tehdään Matkalla Latvian neuvontaorganisaation (LTD Latvian Rural Advisory and Training Centre) ja maatalouden esittely, neuvontajärjestön asiantuntija Viljaosuuskunta Latraps:n esittely ja laitoskierros Vierailu Latvija Piens- meijeriosuuskunnassa, vientijuustojen tuotanto Tutustuminen Riian elintarvikkeiden kauppaan, kauppatapoihin sekä elintarvikkeiden tarjontaan, dokumentointitehtävä

3 Sivu 3 / 24 Opintomatkan ennakkopäivä Ennakkopäivä järjestettiin sähköisesti webex-ohjelman avulla. Matkalaisilla oli mahdollista tulla myös Iisalmen ja Mikkelin toimistolle yhteiseen webex-koulutukseen. Latvian ja Liettuan yhteyshenkilömme ProAgria KL:n Jussi Juholan johdolla käytiin läpi opintomatkan ohjelma ja yleisiä asioita. Paula Moisanen kertasi ETT:n ohjeistuksen tautisuojauksesta ja Anna Liimatainen esitteli Latvian ja Liettuan maataloutta sekä maitten historiaa lyhyesti. Ryhmätyönä pohdittiin ennakko-odotuksia opintomatkasta, mitä erityisesti halutaan nähdä / tietää? - kotieläintuontato lehmiä! Jalostusasiat, ruokinta, miten ruokitaan, ostavatko eläimiä Suomesta - Miten tarkkaan noudatetaan EU-säädöksiä? - Miten viljelijöitä arvostetaan? - Millainen riski Suomen maidontuotannolle tulevaisuudessa? - Venäjän markkinat, miten vaikuttaa Suomeen? - Kiintiöjärjestelmä? - Lihantuotanto, miten naudan osalta? - Mitä maidosta tehdään? - Minkämaalainen tuote on paras, miten paikallisuus? - Olosuhdevaatimukset - Kaupungit kiinnostaa ja millaista maaseutua? - Maan palkkataso, viljelijän keski-ikä, kouluttautuminen? - Kotimaisuuden arvostus, onko luomua, miten suhtaudutaan? - Onko sukutiloja, omistajanvaihdokset? - Pellon ostohinta, vuokrapellon hinta, pärjääkö tilat taloudellisesti? - Investointituet, eläinrekisteri, tuotosseuranta - Kuka omistaa suuret tilat? Opintomatkan vierailukohteissa osallistujat vastasivat 2-3 hengen pienryhminä muistiinkirjauksista.

4 Sivu 4 / 24 Maanantai Lithuanian Agricultural Advisory Service (LAAS) pääkonttori - Jokaisessa kaupungissa on oma Laas:n toimisto (yhteensä 46 kpl). Työntekijöitä Viljelijöille järjestetään koulutusta, asiakkaita % asiakkaiden kanssa tehdään yhteistyötä vuosien ajan. Vuosittain uusia asiakkaita tulee 10 15% - Järjestöllä on oma lehti - Pellon hinta Liettuassa /ha - Pellon vuokra keskimäärin 100 /ha - Maata on tarjottava ensin naapureille ennen kuin sen voi myydä muille viljelijöille - Toukokuussa lakimuutos, jolloin peltoa voi myydä myös ulkomaalaisille - Keskimääräinen peltopinta-ala on 18 ha, peltoa maassa yht. 2,8 milj.ha - 50 % maan maidosta menee vientiin ja tavoite on lisätä kotieläintuotantoa - Tuottajat eivät omista meijereitä eli yksityinen meijeri - Maidosta maksetaan 30snt/litra, tuottajat ovat tyytyväisiä maidon hintaan. Dotnuva koetila - 30 emolehmää hankittu 1v sitten velalla Sveitsistä - 36 poikinut, 4 myyty takaisin Sveitsiin -> parempi hinta, 13 lit/kg -> 3-4 / kg, 3 rasvaluokka - ranskalainen rotu (Aubrac), englantilaiset rodut (Shorthorn ja Galloway) -> risteytysrotu -> nopeasti lihaa n. 1v kg - vasikat 8kk emojen kanssa -> vieroitetaan - rehu: vilja, nurmi, maissi - nupoja syntyessään - Rodut ab + jersey, (astutus?) sama sonni 3v ajan - kuivikkeena olki, karsinoiden tyhjennys 1 x kk, joka toinen päivä olkea - 2 kertaa poikineita, ensimmäisellä poikimisella yli puolelle apua, toisella joka neljännelle apua - Pienteurastamo -> jauhettua lihaa, palvattua lihaa.

5 Sivu 5 / 24 - lihat käsitellään tilalla, teurastus kaupungissa Meijeri: jogurtti, rahka, maito, kerma Järjestävät kuljetuksen tuotteille kauppoihin 100 lehmää loppukasvattamo lehmävasikat + hieho-osasto ei heidän tilalla 2 henkeä karjanhoidossa, 3 muissa osastoissa Tiistai Liettuan neuvontaorganisaatio (LAAS): Kaunasin toimisto Toimistolla työskentelee 9 työntekijää. Työntekijöillä on pitkä työkokemus neuvonta-alalta, pohjakoulutuksensa korkeakoulutus ja koulutusta myös työn ohessa. Tällä hetkellä työskennellään viime vuoden verotuksen parissa. Laas:n toimisto sijaitsee samassa rakennuksessa maatalousyliopiston kanssa kaupungin keskustan ulkopuolella. Samassa rakennuksessa toimii myös vakuutusyhtiö. Asiakkaiden on helppo tulla toimistolle. Asiakkaita toimistolla on n Suurimman osan kanssa työtä tehdään vuodesta toiseen, ja osa asiakkaista ostaa palveluja tarvittaessa. Asiakkaat tunnetaan oikein hyvin ja heitä muistetaan mm. heidän syntymäpäivinään. Neuvontapalveluja tarjotaan mm. kirjanpidossa, eläinten ruokinnassa ja teknologiassa.

6 Sivu 6 / 24 Tulevaisuudessa asiakkaiden määrä vähenee, sillä tilojen määrä Liettuassa laskee. Viljelijöiden määrä oli vielä vuonna mutta vuonna 2013 määrä oli laskenut :een. Tämän hetkinen tilakoko on n. 18ha. 80 % tiloista on alle 30ha ja yli 100 ha tiloja on n. 500 kpl. Koska tilat ovat pieniä, kannattavan talouden muodostaminen kestää pitkään. Neuvostoliiton aikana Liettuassa oli paljon 50 naudan tiloja. Koska itsenäisyyden alussa tilat pilkottiin, tilakoot pienenivät ja viljelijöillä oli yleensä n. 2-3 lehmää. Nämä viljelijät myyvät useimmiten tilansa, vain harva alkaa kasvattaa tilakokoa. Viljelijät myös vanhenevat ja koska nuoria ei kiinnosta jatkaa viljelyä, joutuvat luopuvat viljelijät myymään tai vuokraamaan maansa toisille viljelijöille. Liettuan hallitus yrittääkin miettiä, miten nuoret saadaan jatkamaan tiloilla. Yksi suunnitelmista on parantaa nuorten mahdollisuuksia opiskella yliopistossa maatalousalaa. Tulevaisuudessa tilakoko tulee kasvamaan, kun luopuvien viljelijät myyvät maansa ja eläimensä naapuritiloille. Liettualaiset viljelijät saavat EU-tukea keskimäärin 130 /ha (457 litiä/ha). Viljelijät eivät ole tyytyväisiä tukeen. He haluaisivat saada tukea vähintään 90 % EU:n keskimääräisestä tukitasosta. Liettuassa viljellään eniten syysviljaa, myös rypsi ja sokerijuurikas ovat suosittuja viljelykasveja. Liettuassa on vielä 2 omaa sokeritehdasta. Viljanviljelytiloilla hyvä tulos on 1000 litiä/ha. Parhaat tilat yltävät 1500 litiin hehtaarilta. Vain 500 tilalla on yli 100 ha peltoa. Luomuviljelyalaa Liettuassa on vähemmän kuin Suomessa. Lehmiä Liettuassa on n Tilakoon kasvaessa tilat alkavat käyttää uutta teknologiaa ja ne muuttuvat tehokkaammiksi. Lehmien keskituotos on tuotosseurantatiloilla n l/lehmä. 50 % Liettuassa tuotetusta maidosta viedään ulkomaille, pääasiassa Venäjälle. Sen takia vientitilannetta on vaikea ennakoida. Muita vientimaita on Latvia, Puola ja Saksa. Maitoa viedään juustona, voina ja maitojauheena. Maidontuottajat eivät omista itse meijereitä, siksi tehtaanomistajat voivat tehdä omia vaatimuksiaan tuotettavan maidon suhteen. He suosivat myös suuria tiloja. Hinta voikin olla isoilla tiloilla 30 40% parempi mitä pienillä tiloilla. Tämä on myös yksi syy pienten tilojen lopettamiseen. Viljelijät ja tehtaanomistajat eivät ole hyvissä väleissä keskenään. Viljelijät tekevät yhteistyötä puolalaisten, latvialaisten ja virolaisten kanssa saadakseen parempaa hintaa maidostaan. He ovat myös alkaneet rakentaa omaa osuuskuntapohjaista tehdasta Kaunasin alueelle. He toivovat että tehdas auttaa säätämään maidon hintaa korkeammaksi. Maidon hinta muodostuu valkuais- ja rasvapitoisuuksista sekä maidon laadusta. Laadun valvonta on tiukkaa, paras laatu maidon bakteereille on kpl/ml ja soluille kpl/ml. Keskimääräinen bakteerimäärä maidossa on kpl/ml. Jos maidon vastaanotto keskeytetään tilalta, maidon myyntiä on vaikea aloittaa uudelleen. Tilalle tulee komission tarkastus, jossa tarkastellaan maidon laadun lisäksi myös eläinten terveyttä. Jos tilanne todetaan hyväksi, kielto maidon myynnistä jatkuu vielä 2 pv, jonka jälkeen maito tutkitaan vielä kertaalleen. Jos tulos on hyvä, voidaan maitoa jälleen myydä. Jos maidon myynti joudutaan keskeyttämään, tiloille tulee suuret tappiot. Maidon laadun heikkeneminen johtuu yleensä vieraista työntekijöistä, joilla ei ole motivaatiota tuottaa laadukasta maitoa. Maidon tuottajia arvostetaankin Liettuassa, koska he tekevät tiloilla kovaa työtä. Myös naudanlihan tilanne on sama kuin maidolla. Nautoja viedään ulkomaille lihan lisäksi myös elävinä eläiminä. Tuottajille on edullisempaa myydä pieni vasikka kuin kasvattaa se teuraskypsäksi. Vuonna 2012 myytiin n vasikkaa ulkomaille.

7 Sivu 7 / 24 Sikatiloja ei ole kehitetty Liettuassa, koska niitä on erittäin vähän. Eniten sikatiloja on tanskalaisten omistuksessa. Sektori on tällä hetkellä kriisissä, sillä maassa on todettu afrikkalaista sikaruttoa ja vienti ulkomaille on siksi kielletty. Tauti tuli Liettuaan villisikojen mukana. Liettuassa ei ole virallisesti ulkomaalaisten omistamia tiloja. Ennen EU:n liittymistä ulkomaalaiset eivät voineet omistaa Liettuasta maata. Ulkomaalaisia osuuskuntia on kuitenkin voitu perustaa niin, että osuuskuntien pääoma tulee ulkomailta ja omistus on Liettuassa. Kielto ulkomaalaisomistuksesta loppuu kuitenkin tänä vuonna. Viljelijät eivät ole tyytyväisiä kiellon loppumiseen, sillä he pelkäävät että ulkomaalaiset ostavat jatkossa viljelykäytössä olevat maat. Aleksandras Sulkingskiks yliopistollinen tila - Tila koostuu kolmesta eri osasta: 1. tekninen osa 2. naudat 3. vilja Tekninen osa: - 400ha - rehut tehdään itse, omat koneet - 7 traktoria, 1 puimuri, 2 niittokonetta + muut koneet - osa pelloista pieniä => pienet koneet tn rehua, 1500 tn viljaa, vehnäsato 6500 kg/ha, ohra 4500 kg/ha - siemenvilja 300 tn => myyntiin osa - maissi 42 tn/ha - Osakeyhtiö, EU-tukea + muuta rahoitusta - tukea n % investoinnista - käytännön harjoittelupaikka opiskelijoille - myös mv lapset harjoittelevat täällä - väitöskirjan tekoa myös (10 ha luomussa)

8 Sivu 8 / 24 Naudat: - Maito haetaan tilalta joka päivä - Johtajapariskunta hoitaa naudat - Liikevaihto litiä/vuosi lehmää, keskituotos litraa/lehmä, parhaat lypsävät litraa - Karjaa yhteensä 402 eläintä - Velkaa ei ole, tuotto vuonna Maidon hinta 22 snt/litra - Navetassa 2 lypsäjää ja 2 ruokkijaa - Joka sektorilla oma kirjanpito - Yksityinen eläinlääkäri tekee keinosiemennyksen - Lypsyasema: Delaval tandem 2x4 - Laidunta navetan takana 40ha, lisäksi annetaan muuta rehua - Lehmillä transponder -tunnistus->yksilöllinen ruokinta tuotoksen mukaan - 35kg/vrk, 300g väkirehua/litra - Lypsy 2 krt vuorokaudessa - valkuainen 3,4 %, rasva 4,5 % - Lehmät liettualaista rotua => holstein- sonnit - Utaretulehduksen hoito => voide=> kuumeen alennus (antibiootti) => ruokavalio - Hyvät lehmät hoidetaan, huono maito pastöroidaan ja annetaan vasikoille - Utare pestään suihkeella, kuivataan paperilla - Lypsyaikana käytössä solutesti, tulppaus, dippimuki - Joka päivä otetaan näyte koko maidosta => laboratorioon. Myös hoidon jälkeen otetaan näyte. Kerran kuukaudessa otetaan kaikilta näyte. - 1 krt/ 3kk tautiseuranta kaikilta

9 Sivu 9 / 24 - Aluset puhdistetaan kerran päivässä - lehmät ulkoilevat n. 1,5h päivässä - vasikat eri navetassa kuin lehmät => vasikat ovat synnyttyään muutaman tunnin emän kanssa, sitten se siirretään eri navettaan - Raakamaitoa saa myydä kaupungissa - ei todettu tarttuvia tauteja - Uuden navetan rakennus suunnitteilla Romualdas starevicius, maitotila - Viljely aloitettu tyhjästä vuonna 1988, jolloin saatu 20ha - Koneet vanhoja, eläimet olleet kalliita ostaa - navetta on suunniteltu itse, toisenlainen teknologia - lapset (3) auttavat töissä. Poika dosentti, tyttö ell, toinen poika opiskelee kirjanpitoa - yrittäjät ennen kaupunkilaisia, isäntä insinööri ja emäntä opettaja - 5 vuotta mennyt jo hyvin tilalla, tila kehittyy ja lapset auttavat - 50 lehmää, jää rahaa käteen - haluaisivat itse jäädä eläkkeelle, lapset osaavat työt, ei mahdollista laajentaa ha peltoa, omaa 60 ha, loput vuokrattu - vuokra riippuu pellon koosta ja sijainnista, /ha, vuokra-aika 5 vuotta - pellon hinta litiä/ha - vaikea ostaa, koska alueella toimii osuuskunta (3 000 ha), se ostaa kaiken saatavilla olevan - osuuskunta myy varaosia ja sijoittaa rahat maahan - ell kävi viime vuonna 2 krt

10 toivotaan ministereiltä tukea maanviljelijöille - viljelyssä ruista, vehnää ja nurmea, ostavat rehua - maidon hinta 26 snt/litra, korkein hinta koko aikana - viime kesänä maksettu poikkeuksellisesti paremmin - saavat lehmästä litraa, siksi kaksi tankkia - navetassa sosiaalitilat, valmistunut x3 lypsyasema - siemennysongelmia, laktaatiokausi venyy - navetta maksanut vähän yli miljoona litiä, tukea pankkilaina - vakuutena tila, korko 5-10 % - päitset jotta saadaan kiinni, pysyvät rauhallisena - charolais -risteytyksiä 3 kpl, liettualaisia muut - naudan hinta litiä/lehmä - EU-tukea tulee tilalle - pyrkivät pitämään 60 lehmää tuotannossa, sonnivasikat myydään 2-4 viikon ikäisenä Sivu 10 / 24

11 Sivu 11 / 24 - sonnivasikasta 5,5 litiä/ elopaino-kg, on ollut aika jolloin sai peräti 9 litiä/elopaino- kg => hinnan alennukseen syy sinikielitauti, vienti vasikat Israeliin - lietelanta + kuivalanta - laina pitää olla maksettu 2015, laina jaettu kolmeen osaan, lainaa ollut jo osittain ennen rakentamista snt (litiä) tuotantokustannus - koneisiin ei saa rahallista tukea - pellot niittyjä? - lehmät laiduntaa toukokuusta marraskuuhun (marraskuu terapiakävelyä) - lannoitus 10 tn vuodessa R. Maldutienein kasvinviljelytila - Yksityinen tila - 20 vuotta, koko perhe + ulkopuolisia ha, omaa 300ha - sokerijuurikasta vuodessa 65 tn/ha, viljasadot kiloa ha siemen vehnää - 1 puimuri, hinta litiä, 4 Ford/ Newholland lannoitemäärä 200 kalia, 200 fosforia, lannoitteen hinta 400 /tn - sokerijuurikas suoraan tehtaalle 5400 tn vuodessa - oma kalusto, kuljetus ostetaan

12 Sivu 12 / 24 - kuivuriin avustusta 50 % - suorakylvökone, kevytmuokkaus - pellon hinta / ha koko tilan tulos - traktorin polttoaine 70 snt/litra - sähkö 13 snt/kw ostettaessa - viljelijällä maatalousammattikoulutus - oma tuulimylly, vuodessa tuotto - haluaisi vuokrata peltoa lisää ja rakentaa toisen tuulimyllyn Opintomatkalaisten kommentteja Liettuasta: 1. kirjanpitoneuvonnan laajuus antaa mahdollisuuksia 2. koulutus ja neuvonta lähellä toisiaan 3. tuotannon taso heikkoa ei koskaan meille tällaista, paskaista, ei hyväksyttävää. Toinen tila huippukunnossa, mapit järjestyksessä 4. lihakarjatila siisti, puhtaat eläimet 5. vip-tilat omalle tilalle, hyvät tarjoilut 6. eläintaloutta ei voi kommentoida, viljelymaat mahtavia vuodessa edetään rutkasti 8. kannustava neuvonta, rinta rinnan kerrottiin miten rakastivat viljelijöitä vuotiskortti viljelijöille/proagrian asiakkaille Keskiviikko Robezniekin maitotila - Rakennus uuden karhea - navettaan ei pääse, isännillä ja eläimillä stressi päällä rakentamisen takia - tilalla aloitettu vuonna 1077 aivan tyhjästä. Alussa 5 lehmää ja nyt 190? lypsylehmää, kaikkiaan 321 lehmää ja noin 400 nuorkarjaa - kaikkiaan 3 ihmistä töissä; 1 ruokkii, 1 lypsää ja 1 hoitaa nuorkarjaa - tulevaisuudessa vain 2 työntekijää - tavallinen Latvian ongelma, ei työntekijää. Laittavat tulevaisuudessa lypsyrobotteja, koska ei löydy osaajia lypsämään. Toivovat löytävänsä hyvän työntekijän. - Ruokinta: rehu kasvatetaan itse, maissia ja nurmea - Omat koneet=> vuokraavat niitä myös muille - Emäntä hoitaa keinosiemennyksen

13 Sivu 13 / 24 vanha pihatto uusi robottinavetta - työntekijän palkka + koulutus: keskipalkka 1200 ennen veroja - Isännällä ei karjatalouskoulutusta, emäntä opettaja - ei vapaa-aikaa, lomittavat välillä toisiaan - ovat käyneet Puolassa ja Virossa katsomassa navetoita - Latviassa vaaditaan rakennus- ja ympäristöluvat - keskituotos 9400 kg - Tällä hetkellä kaikki eläimet samassa tilassa - tila entisellä kolhoosialueella, erittäin huonokuntoinen. 5 vuotta sitten rakennettu uusi navetta - lehmät friisiläisiä - eri ape pienille ja isoille - uusi navetta vielä keskeneräinen, pitäisi olla valmis maaliskuun alussa - ovat käyttäneet 50 % EU-tukea. - Uuteen navettaan 4 lypsyrobottia. Investointi 1,3 miljoonaa euroa, osa rahoista käytetty vanhaan navettaan - yrittävät rakentaa mahdollisimman halvalla; perusteellinen valmisteluaika, puolalainen työvoima - maidon hintataso snt litra - ihmettelevät maidon hintaa Suomessa - Latviassa on alle 20 robottia - tämä tila on ensimmäinen missä 4 robottia. Ensin oli pelätty tätä tilakokoa, mutta matka Viroon rauhoitti mieltä - uuteen navettaan tulee 260 lehmäpaikkaa, nuorkarja jää vanhaan navettaan J Giergena ZS, maitotila perustettu tila, isäntä ammatiltaan ell, osti tilan yksityiseltä milj. latia, sai lainaa. Tilan poika on valmis jatkamaan/ työskentelemään tilalla - 80 lehmää ostohetkellä, nyt 500 lehmää - yhteensä 3 lasta (1poika, 2 tyttöä) kaikki tilalla mukana - vanhemmalla tytöllä biokaasulaitos

14 Sivu 14 / 24 - yhtiö maksaa avustusta sähköstä - sähkö myydään Latvian Energialle - biokaasu, lehmät, polttopuut & hakee vientiä Saksaan välittäjän kautta ha peltoa, 60 % omaa + 40% vuokramaata, maata ostetaan saataessa lisää - kaikki työt tehdään itse - pellolla hlö sesonkiaikana - navetassa hlö vuorotyössä - palkka alle kuussa - lypsyasema 20- paikkainen - isäntää sanotaan maitoparoniksi, suurin maitomäärä Latviassa - lypsy 3 krt/pv, yksi lypsykerta kestää 6-7h - pellolla maissia ja nurmea - maissi lehmille ja biokaasuun - säilörehu tehdään 3-4 kertaa vuodessa - sorkanhoito kerran vuodessa, sama porukka joka vuosi - poika suunnittelee 1000 lehmän navettaa jos peltoa saadaan lisää - keskituotos kg - holstein + muutama punainen holstein Sveitsistä ostettu eri ryhmää tuotoksen mukaan + tulehduslehmät - hännät typistetään - tällä hetkellä pellon vuokra 100 /ha, mutta nousee koko ajan - valtio maksaa raatokeräilyn - sonnit lähtevät vasikkana ulkomaille - utareterveys riippuu ruokinnasta, balanssi ruokinnan ja tuotannon kanssa - nyt ongelmia sorkkien kanssa, viime vuoden rehu epäonnistui

15 Sivu 15 / 24 - puun kuivaamo rakennettu 2 vuotta sitten, nyt on ensimmäinen käyttökausi menossa, 70m3 mahtuu kuivumaan kerralla, kuivaus vie 4-5 pv - puun kuivaamo rakennettiin koska biokaasulaitos tuottaa omaa sähköä - puulajike vaihtelee asiakkaan mukaan, koivua ja haapaa - pitävät maitoa yrityksen pohjana, kaikki muu sivubisnestä - puutavaraa ostetaan runkona 24 /m3-3700m3 biokaasusäiliö - navetan pesuvedet johdetaan biokaasulaitokseen - vasikoille tulossa oma rakennus, rahat loppu=> ei etene - 3 laakasäiliötä, 1 lehmille ja loput biokaasuun - lämmennyt pinta menee biokaasuun, kanan kakkaa sekoitetaan joukkoon, saadaan parempi prosessi - sähköä 1 megawatti tunnissa - lämpö käytetään talossa + puun kuivaukseen - biokaasulaitos sai EU-tukea, toiminut 2 vuotta, rakentaneet saksalaiset 40 % snt/kwh - prosessijäte menee peltojen lannoitteeksi 120m3/pv - 2x 500 kw moottorit biokaasulaitoksella - vasikoilla yksilökarsinat, juottokausi 50-60pv 2litraa/kerta - tarkastajat kiertävät usein katsomassa etenkin paperitöitä ha rehua päivässä ajosilppurilla - 7 hyvää traktoria + vanhoja venäläisiä - lypsyn esikäsittely pyyhkimällä, kasto lypsyn jälkeen, 6 lypsäjää vuorossa meijeriä ostaa maitoa Latvian neuvontaorganisaation Siguldan toimisto Organisaatio antaa neuvontaa maaseutuyrityksille ja maaseudulla asuville ihmisille. Se järjestää myös matkoja viljelijöille, asiantuntijoille ja ulkomaalaisille organisaatioille. Latviassa on 26 neuvontakeskusta kriisin jälkeen alettiin tarjota palveluja myös muille kuin viljelijöille.

16 Sivu 16 / 24 Organisaatio yrittää mm. selvittää, miten kunnat yms muut tahot voisivat hankkia Latvialaista ruokaa. Se luo verkostoja koulujen, kuntien, viljelijöiden yms tahojen kesken. Yksi projekteista on Food Art: Ennen kriisiä ihmiset elivät yli varojensa. Kriisi muutti kaiken ja ihmisillä ei ollut enää rahaa edes ruokaan. FoodArt projektin tarkoituksena on, että ihmiset alkavat jälleen laittaa ruokaa kotona omassa maassa tuotetuista raaka-aineista. Organisaation palveluja: kirjanpito talousneuvonta lomakkeiden täyttö viljelyneuvonta seminaarit osallistuu projekteihin (mm Leader) järjestää matkoja Organisaatiolla kolme eri koulutusryhmää viljelijöissä: varoitettavat (ne, joiden on hoidettava asiat kuntoon) jo jotain oppineet (haluat oppia vielä lisää) benchmarking (kokemusten vaihtoa kollegoiden kanssa) Asiantuntijat ovat (joutuvat olemaan) asiakkaiden käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina. Tästä syystä neuvontatyö ei ole kovinkaan suosittua. Farm Piladzi marja- ja viinitila Isännän vanhemmat perustivat tilan vuonna 1991 Neuvostoliiton romahdettua. Vanha isäntä oli päättänyt, ettei halua hoitaa karjaa, joten tilalla alettiin kasvattaa hedelmiä. Viljelyssä oli alussa

17 Sivu 17 / 24 omenoita, päärynöitä ja marjoja, mutta koska marjojen kysyntä oli vähäistä, niiden viljelyä vähennettiin. Nykyinen isäntä tuli takaisin tilalle ja aloitti viinin tuotannon. Myös marjojen viljelyä lisättiin uudestaan. Isäntä on opiskellut maatalousalaa (maantiedettä) Suomessa Joensuussa ja viinintuotantoa Lepaalla Tampereen lähettyvillä. Hänellä oli kova halu oppia alaa. Opiskelu Suomessa olikin pohja kaikelle tuotannolle. Tuotannon aloitus oli riski, sillä kysynnästä ei ollut mitään tietoa. Nykyisessä viininvalmistustilassa oli neljä vuotta sitten omenavarasto. isännän aloittaessa tilalle rakennettiin uusi omenavarasto ja entiset tilat muutettiin sopivaksi viininvalmistukseen. Alussa tilalla tuotettiin 2000 litraa viiniä vuodessa. Nyt määrä on Kaikkea tästä määrästä ei kuitenkaan voida myydä vuosittain, sillä valmistusprosessi on hidas. Vaikka kypsytys kestää kauan, viini on silti hyvä tuote, koska se myös säilyy pitkään. Viiniä voi valmistaa kaikista marjoista. Isäntä etsii tällä hetkellä vielä omaa linjaansa. Latviassa on 15 viinitilaa ja isännän tila on toiseksi suurin. Se myy viiniä 9000 litraa vuodessa. Latviassa ei ole alkoholimonopolia, joten viiniä voidaan myydä kaikissa kaupoissa. Isännän tavoite on saada tuotteensa suuriin kauppoihin. Tällä hetkellä yhteistyökumppanit on pieniä erikoiskauppoja. Isoihin kauppoihin pääseminen vaatisi viininvalmistuskapasiteetin suurentamista. Tuotannon laajentaminen voi taas vaikuttaa viinin laatuun heikentävästi. Tilalla tehdään viiniä valkoisena sekä punaisena. Valkoviini tehdään marjoista puristetusta massasta (mehusta). Punaviini valmistetaan leikatuista ja puristetuista marjoista, jolloin marjoista irtoaa enemmän makua ja aromeja. Suomessa ei punaviinin valmistuksessa käytetä samaa tuotantotapaa, vaan punaviini valmistetaan mehusta kuten valkoviinikin. Suomessa punaviineihin käytettävä mehu ostetaan tilojen ulkopuolelta. Latviassa viinin valmistukseen käytettäviä viljeltäviä marjoja ei saa ostaa tilan ulkopuolelta. Metsämarjoja saa sen sijaan ostaa. Viini valmistetaan 18 asteen lämpötilassa. Kestää n. kuukauden ennen kuin alkoholi muodostuu viiniin. Lämpötila vaikuttaa mm. viinin makuun. Jälkikäyminen kirkastaa viinin ja se kestää 8kk- 2v

18 Sivu 18 / 24 vuodesta riippuen. Tästä syystä myös kauppasopimusten teko on vaikeaa, sillä valmistuvan viinin määrä on hankala ennakoida. Toisaalta tilamyynnin kannalta on hyvä, että valmistuva viini ei ole koskaan samanlaista kuin aikaisemmat erät, sillä turisteille on aina tarjolla erilaisia viinejä. Tästä syystä jotkut ryhmät käyvät maistelemassa viiniä tilalla vuosittain. Vanhemmat ovat edelleen mukana omenanviljelyssä, Peltoa on n. 20ha, josta valtaosa on omenalla. Puolasta tulee markkinoille halpaa omenaa, joten alaa aiotaan pienentää jatkossa ja tilalla keskitytään viininviljelyyn. Torstai Viljaosuuskunta Latraps Latraps on 100 % viljelijöiden omistama maatalousosuuskunta. Kaikki omistajat ovat latvialaisia. Neuvostoaikana Latvia oli kehittynyt maatalousmaa. Itsenäistyminen maatalouden, koska maata palautettiin omistajilleen ja isot maa-alat jakautuvat pieniksi tonteiksi. 90-luvun alussa alalla aloitettiin pohjalta ilman tietoa ja taitoa maatalousalasta. Tästä syystä viljanviljelyä alettiin kehittää karjatiloja enemmän. Latvian ruoan riittävyys oli tuonnin varassa. Vuonna 98 viljaa tuotettiin yli oman tarpeen. Viljankäsittelylaitoksia ei ollut tarpeeksi, joten viljaa ei pystytty viemään ulkomaille. 12 isäntää kokoontuivat yhteen ja alkoivat miettiä miten tilannetta voitaisiin parantaa. Latrapsin osuuskunta perustettiin Tällä hetkellä osuuskunnalla on toimisto viidellä paikkakunnalla. Sen päätehtävä on viedä jäsenten viljaa ja rapsia (80 % ostetusta viljasta myydään ulkomaille). Lisäksi se tarjoaa jäsenilleen siemeniä, apulantaa, kasvinsuojeluaineita, dieseliä, maataloustekniikkaa, varaosia, asiantuntijapalveluja ja sadon vakuutusta. Sillä on myös rypsiöljyn ja biodieselin tuotantoa ja mallastamo kaikkein parhaimmille tuotteille. Osuuskunta ei halua tarjota palvelua isoille yrityksille. Osuuskunnan liikevaihto oli kautena 2012/ ,8 milj. Kaikki Latvian viljan viljelijät voivat liittyä osuuskuntaan. Tällä hetkellä jäseniä on 730. Jäsenmaksu on 355 ja osuuskunta ei peri muita maksuja. Jäsenten täytyy käyttää osuuskunnan

19 Sivu 19 / 24 palveluja, mutta kaikkea ei tarvitse ostaa/myydä osuuskunnan kautta. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni osuuskunnan asioista päätettäessä. Osuuskunnan yleinen kokous päättää tärkeimmistä asioista. Osuuskunnan johdossa on 5 ulkopuolista henkilöä. Johdossa ei voi olla viljelijöitä, ainoastaan ammattilaisia. Jäseniä on kaikkialta Latviasta, mutta 60% heistä on Zemgalen alueelta. Jäsenten tilat ovat kaiken kokoisia ja keskimääräinen tilakoko on 320ha. Osuuskunnan avainasiakkaana ovat kuitenkin pienet tilat. Osuuskunnassa on 7 agronomikonsulttia jotka tarjoavat neuvontaa ja järjestävät pellonpiennarpäiviä sekä seminaareja. Latvija Piens meijeriosuuskunta, kotisivu Kirjattu videokuvanauhoituksesta Meijeri on kolmen maito-osuuskunnan omistama juustola, joka tuottaa erilaisia juustoja pääasiassa vientimarkkinoille. Maidontuottajia omistajaosuuskunnissa on noin 600. Meijeri on uusi ja tehdasinvestoinnit maksoivat 15 miljoonaa euroa, josta 7,5 milj. suoraa pankkilainaa. Tuotanto on ollut toiminnassa kaksi vuotta ja alkuperäisestä lainamäärästä on maksettu jo 1 milj. euroa pois. Meijeri on yksi harvoista osuuskuntaperiaatteella toimivista. Suurin osa meijereistä on ulkomaisessa omistuksessa, osittain senkin takia tämä osk. on perustettu. Meijeri ei ole suoraan ole tekemisissä tilojen kanssa, vaan välillisesti perustajaosuuskuntien kautta, samoin maidon keräily ja rahaliikenne hoidetaan sitä kautta. Kasvu on kohtuullisen voimakasta, alussa oli 40 työntekijää, nyt jo 100. Liikevaihto on noin 37 milj. euroa. Maitoa jalostetaan tehtaassa tonnia, viime vuonna tonnia. 90 % tuotannosta menee vientiin. Rakennustyöt alkoivat 2011 ja tuotanto alkoi Omistajat/johtajat pitävät tarkkaan silmällä markkinoita, tuotannossa on juustoja tai teollisia valmisteita, maitotiivisteitä tai heraa tilanteen mukaan. Täällä ei valmisteta maitojauhetta. Vaikka tiivisteen valmistuslaitteet ovat kalliimpia, siitä saa paremman hinnan ja markkinoita on enemmän. Suurimmat markkinat ovat Hollannissa, Tsekissä, Saksassa, Sloveniassa, Kreikassa ja Israelissa. Juuston vienti ja markkinoiden hallinta on vaikeampaa kuin muiden teollisten tuotteiden.

20 Sivu 20 / 24 Juustonvalmistuskoneissa on nyt pieniä ongelmia. Enemmän tuotetaan puolikovia juustoja, samalla laitteistolla pystytään valmistamaan parmesan-tyyppistä juustoa myös. Käytössä on kaksi puristinta, joista toinen kiekoille, toinen harkoille. Raakamaidon jokaisesta kuormasta otetaan kaksi näytettä, toinen testataan täällä, toinen ulkopuolisessa laboratoriossa. Kuljetuslämpötila, rasvahappopitoisuus, jäätymispiste, jäähtymisaika, pesuaineet ja antibiootit tutkitaan. Myös maitoauto ottaa näytteen tiloilla joka kerta. Kolme laatuluokkaa maidolle, parhaassa luokassa solua. Jos maidon laatu tippuu, kestää 2-3 kuukautta päästä takaisin parhaaseen luokkaan. Nyt ei pystytä maksamaan parasta hintaa tuottajille, maidon hinta 37 senttiä/litra keskimäärin, heillä nyt hiukan alempi, 35 snt/l. Laatu ratkaisee hinnan, ei maidon määrä. Maistelun perusteella juustot olivat maukkaita, joukossa oli pehmeitä ja puolikovia juustoja. Maidon laadussa on ollut jonkun verran ongelmia ja sitä seurataan nyt tarkkaan. Sanktiot ovat kovia tiloille, jos laatu pettää. Esittelijän perheellä on myös maitotila ja he ovat saaneet opetetuksi tuottajille maidon laadun merkitystä. Jos laatu on huono, sitä ei edes yritetä saada meijeriin. Tuottajia tulee kaiken aikaa lisää osuuskuntaan. Kun tila liittyy osuuskuntaan, allekirjoitetaan sopimus. Meijerillä on ollut jonkin verran vaihtuvuutta jäsenissä. Osa tiloista on lähtenyt hiukan heikomman hinnan vuoksi. Useimmat kuitenkin ovat nähneet, että tilanne kehittyy tulevaisuudessa hyvään suuntaan. Muut meijerit ovat ehkä pieni uhka, mutta lähiseudulla ei ole muita meijereitä. Riikassa on tosin iso venäläisomisteinen meijeri. Torstai Havaintoja ja hintatietoja Latvian elintarviketarjonnasta: Piens / Maito 2,5 % eri meijereiden tuottamia 0,94-1,02 /litra 4 % 0,98/ litra Ekologisks 2,5% 900 ml 0,98 Kefirs / Piimä? 2,5 % 0,78 (tarjous)-1,07 Jogurtit 250g noin 0,9 / kpl (3,6 /l) Valio gefilus papaija 2 % alkuperämaa Viro 380 g tarjous 0,79 / kpl (2,8 /kg ) (norm. 0,98 / kpl) Kananmunat tarjous 10 kpl 0,98 Jauheliha 3,84 /kg ja broilerinkoipi 3,40 /kg Fazer sekaleipä viipaloitu 0,41 /kpl, Irto sekaleipä 0,55 /kpl Lotus luonnonystävän: wc-paperi 8 rullaa 2,69, talouspaperi 4 rullaa 2,55 Kurkku Espanja 3,35 /kg Tomaatti Espanja 2,18 /kg Paprika 3,50 /kg Kiinankaali Puola 1,03 /kg Keräkaali Latvia 0,53 /kg Kukkakaali Ranska 3,08 /kg Voi n. 1,50 /500g (lähiruokamyymälä)

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014 Venäjän tuontikiellon vaikutukset ja jatkotoimet (Sisältää tausta-aineistoa) Pohjois-Karjalan kansanedustajat Marita ja Asko Miettisen maitotilalla Joensuussa 15.8.2014 MTK Pohjois-Karjala Venäjän asettamien

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Marko Puhto Pohjolan Maito Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 31.12.2014 Osuuskunta Omist usosuus % Maitomä ärä 2014 1. Evijärven Osm. 0,1

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 26.-28.3.2014 Nokia Edeniin 26.3.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta Ahon linja-autolla klo 9.00. Kuljettajana toimi Timo Salmela. Lisää osanottajia tuli

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Vuoden 2015 World Dairy Expo ammattimatka lähestyy. Matkan pituus on kahdeksan päivää. Ohjelman mukaan matkaan sisältyy yhteensä 8 tilavierailu,

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj.

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. 1 Paltamo 18.11.2010 Omistajastrategia Tehtävä: Valiolaisten maidontuottajien elinkeinon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 1. Yleistä Suomalaiset kauppaketjut SOK, Kesko ja Stockmann ovat rynnistäneet Pietariin hyvin erilaisilla strategioilla.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta 1 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Määritelmät Ohjeen tarkoitus ja sisältö Raakamaidon

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Sähköinen toimintatapa tulevaisuuden toimintatapa

Sähköinen toimintatapa tulevaisuuden toimintatapa Sähköinen toimintatapa tulevaisuuden toimintatapa Sähköiset työvälineet ja netin hyödyntäminen sekä niiden kautta uudet toimintatavat tulevat nopeasti myös maatalousyrittämiseen. Tietokoneet ja niiden

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot