Kehittävä työntutkimus työhyvinvoinnin edistämisen kontekstissa
|
|
- Tiina Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehittävä työntutkimus työhyvinvoinnin edistämisen kontekstissa - lähestymistavan esittelyä - kaksi tapausesimerkkiä rakennusalalta Tyhjö-seminaari Kimmo Keskitalo, Merikoski Consulting
2 Työhyvinvointia vai hyvinvointia? taukojumppaa, kimppaliikuntaa, kuntonyrkkeilyä, vatsatanssia, ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, hierontaa, niska- ja selkäryhmiä, psykoterapiaa, ergonomiaa, ajankäytön hallintaa, stressin ja elämänhallinnan kursseja, kuntosalia, psyko- ja sosiodraamaa, saunailtoja, kuulapyssyammuntaa, selviytymisviikonloppuja, köysirataa, seikkailuja, pelejä, hiihtoa, uintia, soutua, hölkkää, terveys- ja elämäntapaluentoja, valohoitoa, syke-, kalori ja askelmittausta, yrtti- ja aromikylpyjä, sisäisen sankarin etsimistä, virtahepoja työssä ja kotona, arvokeskustelua, nami namia, prinsiippejä
3 Työhyvinvointitoiminnan muutos (Mäkitalo, Launis, 1998) LIITTYY TYÖHÖN KOHDISTUU YKSILÖÖN kurssitus hoidot, liikunta yhteisöllinen työhallinta juhlat, ryhmätoiminnot KOHDISTUU TYÖYHTEISÖÖN EI LIITY TYÖHÖN
4 Tuotannon ja hyvinvoinnin kehittäminen Tuotannon kehittäminen lähtee insinööritieteiden traditiosta, tavoitteena kustannustehokkuus ja siitä vastaavat T&K yksiköt Hyvinvoinnin kehittäminen perustuu lääketieteen ja psykologian traditioon, tavoitteena terveys ja siitä vastaavat TTH, kuntoutuslaitokset Perinteinen kaava on, että ensin rationalisoidaan ja sitten paikkaillaan sen seuraamuksia henkilöstöä virkistämällä Nykyisin työelämässä työn ongelmat muuntuvat usein sairausongelmiksi - Miten palauttaa ne alkuperäisiin lähtökohtiin ja tilanneyhteyksiinsä? - Miten käsitellä ja kehittää niitä samanaikaisesti, rinta rinnan? Kehitys ei ole kestävällä pohjalla, jos tavoitteen voi saavuttaa vain toisen kustannuksella
5 Työhyvinvointi - Kohdehyvinvointi (Mäkitalo, 2006) työntekijä Yhteinen työn kohde ja tarkoitus Työn henkilökohtainen mieli (jokin osa yhteisestä työn kohteesta) Tulos onnistuminen hyvinvointi, voimia epäonnistuminen pahoinvointi, väsyminen ei aina välittömässä tietoisuudessa välittömästi tietoisuudessa Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella antaa voimia vaikka työtä olisi paljonkin, kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen.
6 Häiriöt - häiriökuormitus Häiriöllä tarkoitetaan tarkoittamatonta, odottamatonta poikkeamaa suunnitellusta tai ennakoidusta toiminnan normaalikulusta, käsikirjoituksesta Monet tutkimukset ja käytännön kehittämistyöstä kertyneet kokemukset osoittavat, että häiriöt liittyvät usein työn muutoksiin ja kertovat niiden keskeneräisyydestä Yksilön näkökulmasta voidaan puhua työhyvinvointia heikentävästä häiriökuormituksesta Yritykselle tai organisaatiolle häiriöistä aiheutuu haittaa, tuhlausta ja lisäkustannuksia (mm. tuottamattomat kustannuserät, menetetyt asiakkuudet Ktt:n mukaan häiriöt ovat kehitystä liikkeelle panevia voimia, niitä pitäisi pystyä tutkimaan, analysoimaan ja ratkaisemaan
7 Häiriöiden analysoiminen HÄIRIÖTÄ TUOTTAVA MEKANISMI - häiriöillä on erilaisia syntymekanismeja - monet niistä lähettävät signaaleja ennen kuin ne konkretisoituvat -jos signaalit tunnistetaan ja niihin reagoidaan oikein voidaan häiriö joko estää tai sen seuraamuksia pienentää HÄIRIÖN ILMIÖTASO - mm. aikataulupoikkeama, suunnitteluvirhe, keskeneräiset tai puutteelliset suunnitelmat, materiaali- tai resurssipula, synkronisoinnin ongelma, rakennusvirhe -ollaan tietoisia häiriöstä/ poikkeamasta ja sen jälkeisistä toimenpiteistä - seuraamukset näkyvät mm. ongelman paikkailuyrityksinä, jaksamisongelmina tavoitteena tunnistaa häiriöiden takana olevia mekanismeja, ennustaa ja ehkäistä häiriöiden ilmituloa ja pienentää niistä aiheutuvia haittoja tämä edellyttää häiriöistä kiinnostumista, niiden systemaattista analysointia, ratkaisutapojen kehittelyä ja ennen kaikkea häiriöistä oppimista
8 Toimintakonsepti (Virkkunen, 2003) Toimintakonsepti määrittää periaatteen ja rakenteen, jonka avulla toimintaan kohdistuvat erisuuntaiset vaatimukset ja tavoitteet pyritään toteuttamaan Toimintakonsepti sisältää tulkinnan toiminnan kohteesta ja tarkoituksesta, idean miten toiminnan olennaiset osan muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Toimiva ja omaperäinen toimintakonsepti on yritykselle tärkeä kilpailuetu Toimintakonsepti ilmenee käytännössä monina toisiaan täydentävinä tekoina Toimintakonseptin uudistamisessa keskeistä on toimintalogiikkaa koskevan idean ja yksittäisten osauudistusten välinen jatkuva vuorovaikutus Toimialojen kehityksestä voidaan erottaa kausia, jolloin kilpailun painopiste on uusien konseptin kehittämisessä ja kausia, jolloin tietty konsepti saa standardin aseman (vrt. postimyynti) Kun standardi syntyy kilpailun painopiste siirtyy ko. konseptin hyödyntämiseen ja sen avulla tapahtuvaan tuotantoprosessin kehittämiseen
9 Toimintakonseptin muuttaminen Toimintakonseptin muutos on usein hidas, häiriöiden ja raskas prosessi Toisinaan muutos voi jäädä vaillinaiseksi sekoitukseksi vanhaa ja uutta Jos vikasieto- ja muutostila jatkuu pitkään, vaikuttaa se ihmisten jaksamiseen, työn mielekkyyteen, työn laatuun ja viime kädessä työn tuottavuuteen Ohjattuna muutos voidaan toteuttaa hallitummin ja nopeammin Tavallisesti ratkaisut, jotka parantavat työn sujuvuutta ja tehokkuutta, parantavat pitkällä tähtäimellä myös henkilöstön työhyvinvointia Vain moderni, kustannustehokas toiminta turvaa organisaation jatkuvuuden, ja tämä jatkuvuus on tärkeä ihmisten turvallisuuden tunteelle Ihmiset lähtevät mukaan muutoksiin, jos he näkevät siinä jotain hyötyä Hyötyä asiakkaalle, organisaatioille, itselle yms. Vastustus voi johtua siitä, etteivät hyödyt ole vielä avautuneet tai jos uhat koetaan hyötyjä suurempina
10 Toimintakonseptin uudistaminen (Engeström, 1998) 5.TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTTAMINEN - uusia käytäntöjä aletaan noudattaa systemaattisesti ja ne vahvistuvat UUSI VANHA 1. KEHITTÄMISTARPEEN VIRIÄMINEN - kitkatilanteita vailla selvää kohdetta ja suuntaa olevaa tarvetta saada aikaa muutos (epämääräinen tyytymättömyys) 2. VANHAN TOIMINTAMALLIN UMPIKUJA - muutokset toiminnan jollain osa-alueella johtavat muutoksiin jollain toisella alueella - nämä näkyvät työssä mahdottomina tehtävinä ja erilaisina kaksoissidostilanteina 4. KÄYTÄNNÖN MUUTTAMINEN - kehitys etenee yksittäisten osaratkaisujen kokeilusta koko toimintajärjestelmää kattavaksi muutokseksi. - tähän liittyy perääntymisiä, kompromisseja, uusia radikaalimpia oivalluksia ja käytännön ratkaisuja. 3. UUDEN KOHTEEN JA MOTIIVIN HAHMOTTAMINEN - laadullisesti kehittyneempien ratkaisun etsiminen nykyvaiheen ristiriitoihin ja niiden kokeilut
11 Hyvinvointia edistävä työn kehittäminen 1. Tuotantoa koskeva oppimisprosessi: työntekijät, esimiehet, johto 2. Lähtökohdaksi arkityöstä koottu peili : häiriöt toiminnassa ja niistä aiheutuva häiriökuormitus kertovat kehitystarpeista ja kehittämisen paikoista 3. Rakenteellinen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin ongelmina ei yksilöllisinä vikoina tai sattumina 4. Muutoksen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin kehityksen / muutoksen keskeneräisyytenä ei korjattavina vikoina 5. Yksilöllinen näkökulma: meneillään oleva toimintakonseptin muutos ja yksilöiden työn mielekkyyden lähteet saatetaan vuoropuheluun keskenään 6. Edetään kehittävien kokeilujen avulla: yhteisen toiminnan kokeilut & henkilökohtaiset ammatilliset kehittymistehtävät limitetään pitkäjänteiseksi kehittämistyöksi.
12 Kehittämisen pääperiaatteita Työntekijät oman työnsä tutkijoina ja kehittäjinä -osallistava ote, työntekijät oman työnsä asiantuntijoina Analyysiyksikkönä koko toimintajärjestelmä; yksittäisistä ongelmista koko toimintajärjestelmän kehitysvaiheen ja nykytilan analyysiin - ei tyydytä selittämään työstä nousevia ongelmia yksinomaan yksilöpsykologisesti tai ergonomisesti tai sosiologisesti - kehitys nähdään syklisenä ja kehittyvän ristiriitojen kautta Käytetään paljon peiliaineistoa (todistusaineistoa) arkityöstä - ei tyydytä vain puhumaan työstä mielikuvien tasolla, vaan tutkitaan konkreettisesti, miten työtä tehdään, miten siinä onnistutaan Kiinnitetään huomiota työtoiminnan historialliseen kerrostuneisuuteen - ei tyydytä tutkimaan vain tämän hetken ongelmia, vaan liikutaan menneisyys nykyisyys - tulevaisuus akselilla
13 Kehittämisen metodologinen sykli 5. Uuden toimintatavan arviointi 1. Nykyinen toimintatapa: ongelmien etnografia 4. Uuden toimintamallin käyttöönoton tukeminen ja analyysi 2. Toiminnan kehityshistorian ja nykyisten ristiriitojen analyysi 3. Uuden toimintamallin suunnittelu, tukeminen ja analyysi
14 Muutoslaboratorio Ktt:een pohjautuva kehittämismenetelmä Työntekijät oman työnsä tutkijoina Aikapaineistettu kehittäminen: työkokouksen sarja Peiliaineistoa arkityöstä Käytetään ktt:n analyysivälineitä Yksittäisistä ongelmista koko toiminnan kehitysvaiheen analyysiin Uusien ratkaisujen kokeilu, käyttöönotto ja arviointi Tarkempaa tietoa löytyy
15 Esimerkit: Rakentamisen konsepteja (Victor & Boynton, 1998 mukaillen Keskitalo, 2006) Ohjelmisto Yhteiskehittely: Yhteistoiminnallisen tuotannon konsepti Tietojärjestelmäsovellusten hyödyntäminen Moduuli Massatuotteiden asiakaskohtaistaminen: Moduulirakentamisen konsepti Moduulirakenteen luominen Urakka Prosessin jatkuva parantaminen: Projektinjohtamisurakoinnin konsepti Urakkakokonaisuuden hallinta Elementti Massatuotanto: Elementtirakentamisen konsepti Teollisen sarjatuotannon hyödyntäminen Käsityö: Omavarainen kappaletavarasta rakentamisen konsepti Henkilökohtaisen osaamisen hankkiminen Uudistaminen
16 Esimerkki 1: rakennusliike xx XX on vuodesta -74 lähtien QQ:ssa toiminut perheyritystaustainen rakennusliike (PK-sektorin yritys) Yritys on viimevuosina keskittynyt lähinnä julkisten tilojen korjausrakentamiseen Henkilöstöä on 25, joista n. puolet toimii vakinaisessa työsuhteissa (insinöörejä, työnjohtajia, toimistohenkilöstöä, rakennustyömiehiä ja kirvesmiehiä) Yritys toimii lähes poikkeuksetta aina pääurakoitsijan roolissa ja sen ympärille on vuosien saatossa rakentunut laaja aliurakoitsijoiden verkosto. Verkosto muotoutuu projektikohtaisesti. Suuri osa aliurakoitsijoista on itsenäisiä ammatinharjoittajia, tietyn työvaiheen toteutukseen erikoistuneita ammattilaisia tai työryhmiä esim. listoittajat, muurarit, maalarit, lattiantekijät, laatoittajat jne. Kerrallaan yrityksellä on toteutuksessa on 1-3 eri suuruista rakennusprojektia
17 XX:n muutoslaboratorio klo ML:n esittely, nykytilanteen kartoitus: case klo Nykytilanteen kartoitus: kirkonkylän koulu jatkuu klo Toiminnan muutos historian valossa klo Kehitystarpeen määritys ja aineistokeruun kohdentaminen klo Häiriöiden suhteuttaminen työn muutokseen klo Aineiston analyysia: Kehittämiskokeilujen suunnittelu klo Aineiston analyysia: Kehittämiskokeilun arviointia klo Kehittämiskokeilujen arviointi ja jatkokehittäminen klo Kehittämiskokeilujen arviointi ja jatkokehittäminen klo Kehittämishankkeen arviointi ja jatkokehitystarpeet
18 Kuva projektiaikataulusta
19 Kiireen ilmenemismuodot: jaksaminen Uroiden yhteensovittamisen vaikeudet konkretisoituvat kiireen tunteena ja erilaisina häiriöinä työtoiminnan eri tasoilla: mm. - työtekijöiden kohdalla kiireenä ja jaksamisen vaikeuksina - työjohtotoiminnassa töiden ja resurssin optimoinnin ongelmina - työmaalla sekaisuutena, aikatauluongelmina ja työn laadun heikentymisenä - yrityksen tasolla tuotannon vaihteluina, tuottamattomina kustannuserinä Alkusyksystä Ville (vastaava mestari) puhui jo kyl siihen liitty monenlaista hässäkkää ja sekaannusta, homma meni uusiks monneen kertaan. Loma tuli enemmän ku tarpeeseen, mut sit ku tulin takas töihin niin sama homma eessä eläkkeelle lähdöstä ja sanoi ettei jaksa tällaista Palkkasimme toisen nuoremman apumestarin Villelle avuksi, mutta hän (apumestari) irtisanoutui työstä yllättäen jo parin kuukauden jälkeen ilmeisesti uupui kesken kaiken Vastaava mestari Johtaja
20 Häiriöanalyysia (maavaraiset lattiat) Signaalit maatöiden alettua timpuri huomasi, että tulevan väestönsuojan paikalla on viemärikaivo, joka pitää poistaa pilarit eivät tulleet ajoissa paikalla epäjärjestys työmaalla, työjärjestyksen muututtua Häiriö: maanvaraiset lattiat viivästyivät I vaiheessa n. kuukaudella Syitä: projektiaikataulu oli liian optimistinen pilaritoimittajalla ei ollut sopivaa muottikalustoa pilarit myöhässä ja niitä alettiin asentaa väärässä järjestyksessä elementtisuunnitelmat puuttuivat lattia ja muuraus priorisoitiin väärin aliurakoitsija aliresursoi asennusvaiheen yksi mestari liian vähän priorisointi pihatöihin täyttö aloitettiin väärästä kulmasta Seuraukset: maatyöt keskeytyivät ja viemäröinti piti suunnitella uudelleen (viive 3 pvä) tyydyttiin kolmeen muottiin, joiden valu hidasta (viive 2 vk) rakennesuunnitelmia piti korjata/ täydentää (viive 2 vk) asennusporukalle jouduttiin väsyi ja irtisanoutui 2 kk:n kuluttua lainaamaan resursseja aikataulua alettiin noudattaa työjärjestystä muutettiin Ratkaisu: aikataulu uusittiin neuvottelu: asennusurakoitsija neuvottelu: pilaritoimittaja neuvottelu: rakennuttaja ja rakennesuunnittelija Idea: kriittisten kohtien ennakointipalaveri ennen projektin käynnistymistä tsekkauslista apumestarin palkkaaminen viikkopalaverikäytäntö työmaalla (ennakointi, heti kiinni poikkeamiin!) suunnitelmat tilattava heti kun päätös saadaan kaksisuuntainen/ vinoviiva virheistä pitäisi heti tehdä merkintä aloituspalaveri urakoitsijoiden kanssa (osuus kokonaisuudesta) projektikalenteri (integroitu työmaapäiväkirjaan ja varauma aikatauluun Tyhjö toiminnanohjaus seminaari Merikoskella mm. laadunvarmistus, / Kimmo 4, Keskitalo, puheoikeus Merikoski ja mahdollisuus Consulting korvaukseen kosteudenhallinta)
21 Kehitysvaiheen paikantaminen 5.TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTTAMINEN - uusien toimivaksi osoittautuvien mallien vakiinnuttaminen 1. KEHITTÄMISTARPEEN VIRIÄMINEN - vanhentunut asuntokanta, rakentamisen hullujen vuosien seuraamusten paikkailut, korjausrakentamisen kiristyneet laatuvaatimukset, UUSI: XX korjausrakentaminen projektinjohtamiskonseptilla VANHA:Xy rivitalotuotanto 2. RISTIRIIDAN KÄRJISTYMINEN -lähteäkö mukaan suurille apajille, laajentaa toimintaa ja ottaa riskejä vaiko pitäytyä ydinosaamisessa ja kehittää sitä? 4. KÄYTÄNNÖN MUUTTAMINEN - kokonaisuuden hallintaa ja koordinointia tukevien ratkaisujen etsiminen, niiden kokeilu ja jatkokehittäminen 3. UUDEN KOHTEEN HAHMOTTAMINEN -profiloituminen korjausrakentamiseen ja pienten lisätilojen rakentamiseen - laajan verkoston hyödyntäminen pitämällä kiinteät kulut mahdollisimman pieninä - tekemisen hallinnasta kokonaisuuden hallintaan/ koordinointiin
22 Vk-palaveri: esim. tasoite- ja maalaustyöt 6.2 sanoi pystyvänsä uudistettuun aikatauluun, ovat hankkineet uuden ruiskukoneen tasoitetöihin (tätä pyydetty jo aiemmin) tosin muille heräsi epäily, ettei vieläkään pysty aikatauluun, mutta tätä ei jostain syystä tuotu esille (miehen sana) 13.2 sanoi etteivät pysyneet aikataulussa, koska pääurakoitsijalla oli tavaroita tiellä (ei pitänyt paikkansa) 4 päivän työt edelleen tekemättä (lupaus 5 vk, toteuma 9 vk) seurauksena kalusteasennusten ja sähkötöiden viivästyminen ja reklamaatio (oikeus lisäaikaan ja kustannuksiin), joista pääurakoitsija lopulta vastaa virhearvio: urakoitsija ei ymmärtänyt työn laajuutta (pieni maalausliike, urakoitsija toimittaa kaikki tavarat itse työkohteisiin, eikä hänellä näytä olevan aikaa perehtyä tilanteeseen, ei ole nokkamiestä) ideoita: 1) tasoitetyöt olisi voitu aloittaa aiemmin jos olisi tiedetty kuinka paljon niihin menee aikaa 2) asiaan olisi pitänyt puuttua heti, koska heräsi epäily ettei hän tunne kohdetta riittävästi 3) pitäisi olla mahdollisuus sanktioon 4) viiva-aikataulu liian karkea, koska useita työvaiheita merkitty samaan aikaan päättyväksi (tasoite-, maalaus- ja sähkötyöt) 20.2: tasoite- ja maalaustyöt saadaan valmiiksi uuteen määräaikaan mennessä, parhaillaan viimeistelytyöt käynnissä aloitettu II vaiheen suunnittelu: pinta-alaa enemmän kuin I vaiheessa. Urakoitsija luvannut tehdä työn jälleen kuukaudessa (aikatauluun merkitty). Ei pysty! Käydään urakoitsijan kanssa kanssa läpi alueen laajuus ja esitetään vaatimus kahdesta työporukasta.
23 Tuloksia XX:ssa Tunnistettiin yrityksen toimintakonsepti (korjausrakentaminen projektinjohtamisurakoinnin konseptilla) ja sen kehitysvaihe Todetut häiriöt selittyivät pitkälle tämän konseptin keskeneräisyydellä. Konseptia onnistuttiin kirkastamaan ja jatkokehittämään Tunnistettiin häiriöiden taustalla olevia syymekanismeja ja pystyttiin vaikuttamaan niihin Syntyi monia ideoita, jotka vähentävät todettuja ongelmia ja vievät toteutuessaan muutosta eteenpäin halutussa suunnassa (esim. vk-pal.) Saneerausurakkaa saatiin 4 kk:n aikana kiinni lähes 1,5 kk, yritys pystyi tekemään varauksia lisäajan ja kustannusten ylittämiseksi Kokonaisuuden hallinta parantui, tämä vähensi kiireen tuntua, lisäsi aliurakoitsijoiden vastuullisuutta, teki kohdetta enemmän yhteiseksi Henkilöstön työhyvinvointi parani, samoin kuin ko. urakan kannattavuus
24 Vaikuttaa työhyvinvointiin Kyllä mä koen, että tuo viikkopalaverijuttu on tosi hyvä asia. Se o tavallaan terävöittänyt kaikkee toimintaa nii ja aikaa on säästyny paljon tai et on voinu keskittyä enemmän siihen johtamiseen ja koordinoitiin nyt o kokonaisuus paremmi hallinnassa, kyl se vaikuttaa jaksamiseenki ei oo urakoistijat voinut ennää nii luistella lupauksistaan ja aikataulua o saatu kii on jotenki parempi yhteishenki ko yhdessä katotaan kyllä tässä työvuosia on sittenkin vielä jäljellä Vastaava mestari
25 Esimerkki 2: YY YY on QQ alueelta vuonna 1983 aloittanut, ZZ (-95) ja ÅÅ (-98) talousalueelle laajentunut perhetaustainen PK-yritys Yritys on erikoistunut teollisuus- ja korjausrakentamiseen. Tavallisimpia kohteita ovat tehtaat ja kiinteistöt, joita muutetaan purkamalla vanhaa ja/tai rakentamalla uutta Yritykseen kuuluu oma purkuyksikkö, joka on erikoistunut asbestitöihin ja vaativin timanttiporaus ja sahatöihin. Yritys on poikkeuksetta aina pääurakoitsijan roolissa ja etenkin BB alueella huoneistojen korjausrakentamisessa hyödyntää laajaa aliurakoitsijaverkostoa Yrityksellä on henkilöstöä kaikilla em. paikkakunnilla. Henkilöstöstä 18 on toimihenkilöitä, rakentamisen ydinryhmän muodostaa 40 henkilöä. Kerrallaan yrityksellä on toteutuksessa on 3-10 eri suuruista rakennusprojektia
26 Toiminnan käynnistymisen ajanjakso 5.VAKIINTUMINEN - paikallinen vakiintunut markkinaasema teollisuuden pienimuotoisessa lisä- ja korjausrakentamisessa Uusi: teollisuusrakentamisen konsepti 4. KÄYTÄNNÖN SYNTYMINEN (80-90-luku) - luottamuksellisen asiakassuhteen luominen - urakoiden aikana muotoutuu rakentamisen ydinryhmä, erikoisosaaminen ja kalusto > syntyy teollisuusrakentamisen konsepti 1. TARVETILAN SYNTYMINEN - teollisuuden investointitarpeet BB-Suomessa 80-luvun alussa (vanhentuvat laitokset, noususuhdanne) 2. RISTIRIITA, DILEMMA - isot valtakunnalliset rakentamisen monialayritykset vs. pienet paikalliset huoneistorakentamisen tradition omaavat yritykset 3. KOHTEEN HAHMOTTAMINEN - markkinarako ja -tilaus pienelle paikalliselle teollisuuslaitosten lisä- ja korjausrakentamiseen erikoistuneelle yritykselle
27 Siirtyminen valtakunnalliseksi toimijaksi 5. UUDEN TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTTAMINEN - uusien toimivaksi osoittautuvien mallien vakiinnuttaminen 1. KEHITTÄMISTARPEEN VIRIÄMINEN - laman seurauksena teollisuus vähentää investointejaan BB-Suomessa (90-luku) UUSI kahta konseptia käyttävä huoneisto ja teollisuusrakentaja VANHA teollisuusrakentaja 2. RISTIRIIDAN KÄRJISTYMINEN - enemmän resursseja kuin rakennuskohteita - nopeasti vaihtuva tilauskanta, epäjatkuvuus - pelko osaaminen menettämisestä jos joudutaan lomauttamaan/ irtisanomaan 4. KÄYTÄNNÖN MUUTTAMINEN - kolme alueellista tukikohtaa, neljäs liikuteltava ryhmä perusteilla (Kaakkois-Suomi) - kaksi konseptia, joista toinen vasta kiteytymässä pääkaupunkiseudun alueella 3. UUDEN KOHTEEN JA MOTIIVIN HAHMOTTAMINEN - siirtyminen valtakunnalliseksi toimijakasi (isommat markkinat) notkahdusten tasoittamiseksi - täydennetään julkisella- ja huoneistorakentamisella, jotta saadaan pidettyä ydinporukka koossa > uuden konseptin omaksuminen
28 Häiriöiden yhteenvetoa mm. Urakkaa edelsi muutama takkuinen työ ; tieto, että teollisuus vähentää investointejaan 1. laskentatoimisto laski massat, toinen teki hinnoittelun: 1-7 litterat (tekniset tiedot) ja 8-9 litterat (yleis- ja yhteiskustannukset) herättivät epävarmuutta (signaaleja) projektipäällikkö ei kerinnyt perehtyä riittävällä tarkkuudella, koska teki häntiä muualla, toinen mestari palkattiin vastaavaksi mestariksi 2 kk projektin aloituksesta seinät ja vesikatto odotettu työläämpi > ylityöstä osa meni aliurakoitsijoille työolojen järjestämiseen purkutyö itse tehtynä kallis, kaikkia seikkoja ei osattu ottaa huomioon poikkeavan rakenteen vuoksi talo oli suojelukohde; kunnosta ei ollut tarkkaa tietoa liikennejärjestelyt tuottivat ongelmia > ennakointi, esivalmistelut ongelmiin olisi pitänyt reagoida nopeammin, lisäykset eivät olleet yksistään suuria, mutta yhdessä niistä kertyi lumipallo 8-9 litteroissa oli yksi versio 10 kk kestosta, tämän vuoksi aikaa tuntui olevan riittävästi kun siihen varattiin (12 kk) > aikaolettamus ohjasi suhtautumaan ajan käyttöön liian optimistisesti
29 Tuloksia YY Syyt kannattamattomaksi muodostuneeseen saneerausurakkaan selvisivät ja niistä voitiin ottaa opiksi mm.: Pääasiallinen syy ko. urakassa epäonnistuneen oli kohteeseen sopimaton rakentamisen konsepti. Yritys käyttää kahta varsin erilaista konseptia. Konseptien erilaisuus ja niiden hyödyt tunnistettiin, tietyin ehdoin ne voivat täydentää toisiaan, mutta kohde aina sanelee käytettävän konseptin Viiveen hallinta alkaa jo lähtötilanteessa mm. kriittisten kohtien etsiminen ennakkoon (tsekkauslista) ennen työmaan aloittamista Sopimus- ja yhteistyökäytäntöjen hiominen aliurakoitsijoiden kanssa Projektikalenteriin pitää integroitu toiminnanohjaus elementtejä Viikkopalaverille syntyi uusi toimiva käsikirjoitus Toteutusta pitää verrata suunnitelmaan useammin (päivä/ viikko/ kustannusseuranta) Konttorissa pitää tehdä siirtymä reskontrasta toiminnanohjaukseen
Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin
Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Tutkimusjohtaja, LT Jorma Mäkitalo Esitykseni runko Mitä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollossa
LisätiedotKonenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry
Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa
LisätiedotTyön kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen
Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien
LisätiedotToimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta
Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa
LisätiedotRatkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö
Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia
LisätiedotTuotannon luotettavuus
Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan
LisätiedotHyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia- asiantuntijoiden työseminaari 10.6.2011 Oulu Kuinka muuntaa (ergonominen) tieto toiminnaksi? Jorma Mäkitalo Terveys ja työkyky
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotYksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo
Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda 5.2.2016 Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Mistä puhun tänään Työhyvinvointia voi parantaa työtä kehittämällä. Työhyvinvointi
LisätiedotTyöhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin
FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen
LisätiedotTyöyhteisö muutosmurroksessa. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työyhteisö muutosmurroksessa Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri KUNTOUTUS TUTKIMUS KONSULTOINTI Tutkimus ja kehittäminen * terveyskunnon * työhyvinvointi, fysiologia työn
LisätiedotTyöhyvinvointia työtä kehittämällä
Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotSOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto
SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotTYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo
TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana
Lisätiedot1.12.2014 Mikko Mensio
1 RAKENNUSMAALAUKSEN SUUNNITTELU /URAKOITSIJA PUHEENVUORO ESKO NURMISEN MAALAAMO OY ESITTELY MAALAUSURAKAN LASKENTA-ASIAKIRJAT VAIHTOEHTO: Esioikaisu-, tasoite- ja maalaustyöt tuoteosakauppana - taustaa
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotAikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa
Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotE-laskun asiakasarvo pk-sektorilla
1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotMetsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö. 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö
Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Metsäkeskus on metsänomistajaa ja koko metsäalaa varten
LisätiedotMuutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen
Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu
LisätiedotTyöhyvinvointi yksilö - yritys verkostot
Työhyvinvointi yksilö - yritys verkostot Timo Makkonen Lappeenranta 18.1.2017 Hilkka Halla 29.9.2017 1 Sisältö Työhyvinvointi? Poissaolojen ja tuottamattoman työn hinta Mitä tehtävissä yrityksessä? Verkostot
LisätiedotKetterän kokeilun nimi:perhekummitoiminnan käynnistäminen Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen):_ Raasepori Kokeilun ajanjakso: syksy
Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti Ketterän kokeilun nimi:perhekummitoiminnan käynnistäminen Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen):_ Raasepori Kokeilun ajanjakso: syksy 2017-2018 Päivämäärä:
LisätiedotAS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU
AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotHenna Nurminen Hankkeen esittely
Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori
LisätiedotMikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS
Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS TUTKIMUS Huoli: urakoitsijoiden kyky selviytyä velvoitteistaan kannattavasti Tutkimus: talvihoidon toimijoiden haastattelut Tavoite: talvihoidon
LisätiedotKokeilun toteutusalue (maantieteellinen)ku-kunnat (Tuusula, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen)
Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti Ketterän kokeilun nimi: Oppilas- ja opiskelijahuollon tulevaisuuden rakenne osana kunnan hyvinvointityötä Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen)ku-kunnat
LisätiedotHelena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)
Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotOrganisaation osaamisen muutokset ja yksilön osaamishaasteiden tunnistaminen
Organisaation osaamisen muutokset ja yksilön osaamishaasteiden tunnistaminen Jaakko Virkkunen Prof. emer. Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimuksen yksikkö, CRADLE Helsingin yliopisto Kaksi näkökulmaa
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotTilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia
Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto
LisätiedotKehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?
Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotAloitustilaisuus
Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?
LisätiedotValmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy
Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Mindgame Oy:n asiantuntijat Terhi Mets urheilupsykologi (PsL),
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotRistiriidoista ratkaisuihin
Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotKiimingin Jokirannan uusi koulu
Kiimingin Jokirannan uusi koulu Kuukausitiedote syyskuu 2019 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen työmaatilannetta sekä informoimaan kuntalaisia työmaalla tapahtuvista työvaiheista, laatu-
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotHarkittua omistajuutta kuntatekniikkaan, kyselyn tuloksia
Harkittua omistajuutta kuntatekniikkaan, kyselyn tuloksia Kuntamarkkinat Hanna Kemppainen Tausta ja tavoitteet KEHTO-foorumin yhteishanke Kuuluu projektikokonaisuuteen: Harkittua omistajuutta työkaluja
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotHajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit
Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Pasi Pakkala Mikkelin ammattikorkeakoulu Metsätalouden laitos 0400-780 029 pasi.pakkala@mamk.fi Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit
LisätiedotTyöhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei
LisätiedotTIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset
TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ
LisätiedotTYÖODOTUKSET-HANKE Voin luottaa esimieheni oikeudenmukaiseen johtamistapaan kanssa
TYÖODOTUKSET-HANKE Työodotukset-hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa osallistuvien yritysten henkilöstöltä heidän työodotusten toteutumista kuudessa eri näkökulmassa. Saatuja tuloksia hyödynnetään
LisätiedotSuuntautuminen ja työharjoitteluseminaari
Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Stadia 11.10.2007 Ilkka Leskelä Sisältö 11.10.2007 1. Koulutustausta ja nykyiset työtehtävät 3. Opiskelijasta ammattilainen rakennusliikkeessä ja työtehtävät 1
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
LisätiedotJulkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta
Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?
LisätiedotTyöturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta
Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki
LisätiedotMitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena
1 Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija, VTT, dos. Kelan tutkimus Työhönkuntoutukselle
LisätiedotHenkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari
Henkilöstön kehittämisteemat 2017 Hallituksen seminaari 28.2.-1.3.2017 28.2.2017 1 Strateginen henkilöstöjohtaminen =strategiaa toteuttava johtaminen Strategisella henkilöstöjohtamisella mahdollistetaan
LisätiedotHyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä
Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa
LisätiedotTimo ja Marjo Juntunen Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat
Timo ja Marjo Juntunen 2013 Kehitysvammaisen pojan vanhempien kokemuksia kilpailutetusta asumispalvelusta Saattaen vaihdettavat Taustaa! Pojan palvelusuunnitelmaan kirjattiin aikoinaan toiveeksi, että
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotPyrkimyksenä varmaankin nostaa alan jalostusarvoa
Pyrkimyksenä varmaankin nostaa alan jalostusarvoa Merkittävä osa globaalisti hajautetun tuotannon jalostusarvosta jää verkoston orkestroijalle sekä moninaisille pääkonttori- ja tukitoiminnoille http://www.talouselama.fi/uutiset/tarkeinta-on-jalostusarvo-3382851
LisätiedotEsittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta
Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotKuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet
Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän
LisätiedotANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS
ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin
LisätiedotOnnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti
1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotOnnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella tutkimushankkeen ensimmäisten tulosten esittelyä. Kuntatalo , Helsinki
Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella tutkimushankkeen ensimmäisten tulosten esittelyä Kuntatalo 1.11.2017, Helsinki HENKILÖSTÖJOHTAMISEN KUNTOKARTOITUS Mukana 36 kaupunkia ja kuntaa Vastausprosentti
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotSISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen
Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy
LisätiedotTTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut
TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.
Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke
LisätiedotTiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU
Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotSähläämisestä sujuvaan työntekoon
Sähläämisestä sujuvaan työntekoon Työkykyjohtaja 5.11.2015 1. Nuhju 2. Sujuvuus jyri.juusti@varma.fi Twitter @JyriJuusti Blogi virejafokus.blogspot.fi Linkedin Työkykyjohtamisen opintopolku 1. Nuhju Pahoinvoinnin
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotValtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari
Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön
LisätiedotRakentamisen laatu käytännössä kokemuksia ja näkemyksiä
Rakentamisen laatu käytännössä kokemuksia ja näkemyksiä Rakennusteollisuuden laatuseminaari 2.12.2015 anssi koskenvesa mittaviiva oy Laadukasta rakentamista - työmaan hyviä käytäntöjä Mitä me odotamme
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotKäytännön kokemuksia laatujärjestelmistä
TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,
Lisätiedot