Kehittävä työntutkimus työhyvinvoinnin edistämisen kontekstissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittävä työntutkimus työhyvinvoinnin edistämisen kontekstissa"

Transkriptio

1 Kehittävä työntutkimus työhyvinvoinnin edistämisen kontekstissa - lähestymistavan esittelyä - kaksi tapausesimerkkiä rakennusalalta Tyhjö-seminaari Kimmo Keskitalo, Merikoski Consulting

2 Työhyvinvointia vai hyvinvointia? taukojumppaa, kimppaliikuntaa, kuntonyrkkeilyä, vatsatanssia, ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, hierontaa, niska- ja selkäryhmiä, psykoterapiaa, ergonomiaa, ajankäytön hallintaa, stressin ja elämänhallinnan kursseja, kuntosalia, psyko- ja sosiodraamaa, saunailtoja, kuulapyssyammuntaa, selviytymisviikonloppuja, köysirataa, seikkailuja, pelejä, hiihtoa, uintia, soutua, hölkkää, terveys- ja elämäntapaluentoja, valohoitoa, syke-, kalori ja askelmittausta, yrtti- ja aromikylpyjä, sisäisen sankarin etsimistä, virtahepoja työssä ja kotona, arvokeskustelua, nami namia, prinsiippejä

3 Työhyvinvointitoiminnan muutos (Mäkitalo, Launis, 1998) LIITTYY TYÖHÖN KOHDISTUU YKSILÖÖN kurssitus hoidot, liikunta yhteisöllinen työhallinta juhlat, ryhmätoiminnot KOHDISTUU TYÖYHTEISÖÖN EI LIITY TYÖHÖN

4 Tuotannon ja hyvinvoinnin kehittäminen Tuotannon kehittäminen lähtee insinööritieteiden traditiosta, tavoitteena kustannustehokkuus ja siitä vastaavat T&K yksiköt Hyvinvoinnin kehittäminen perustuu lääketieteen ja psykologian traditioon, tavoitteena terveys ja siitä vastaavat TTH, kuntoutuslaitokset Perinteinen kaava on, että ensin rationalisoidaan ja sitten paikkaillaan sen seuraamuksia henkilöstöä virkistämällä Nykyisin työelämässä työn ongelmat muuntuvat usein sairausongelmiksi - Miten palauttaa ne alkuperäisiin lähtökohtiin ja tilanneyhteyksiinsä? - Miten käsitellä ja kehittää niitä samanaikaisesti, rinta rinnan? Kehitys ei ole kestävällä pohjalla, jos tavoitteen voi saavuttaa vain toisen kustannuksella

5 Työhyvinvointi - Kohdehyvinvointi (Mäkitalo, 2006) työntekijä Yhteinen työn kohde ja tarkoitus Työn henkilökohtainen mieli (jokin osa yhteisestä työn kohteesta) Tulos onnistuminen hyvinvointi, voimia epäonnistuminen pahoinvointi, väsyminen ei aina välittömässä tietoisuudessa välittömästi tietoisuudessa Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella antaa voimia vaikka työtä olisi paljonkin, kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen.

6 Häiriöt - häiriökuormitus Häiriöllä tarkoitetaan tarkoittamatonta, odottamatonta poikkeamaa suunnitellusta tai ennakoidusta toiminnan normaalikulusta, käsikirjoituksesta Monet tutkimukset ja käytännön kehittämistyöstä kertyneet kokemukset osoittavat, että häiriöt liittyvät usein työn muutoksiin ja kertovat niiden keskeneräisyydestä Yksilön näkökulmasta voidaan puhua työhyvinvointia heikentävästä häiriökuormituksesta Yritykselle tai organisaatiolle häiriöistä aiheutuu haittaa, tuhlausta ja lisäkustannuksia (mm. tuottamattomat kustannuserät, menetetyt asiakkuudet Ktt:n mukaan häiriöt ovat kehitystä liikkeelle panevia voimia, niitä pitäisi pystyä tutkimaan, analysoimaan ja ratkaisemaan

7 Häiriöiden analysoiminen HÄIRIÖTÄ TUOTTAVA MEKANISMI - häiriöillä on erilaisia syntymekanismeja - monet niistä lähettävät signaaleja ennen kuin ne konkretisoituvat -jos signaalit tunnistetaan ja niihin reagoidaan oikein voidaan häiriö joko estää tai sen seuraamuksia pienentää HÄIRIÖN ILMIÖTASO - mm. aikataulupoikkeama, suunnitteluvirhe, keskeneräiset tai puutteelliset suunnitelmat, materiaali- tai resurssipula, synkronisoinnin ongelma, rakennusvirhe -ollaan tietoisia häiriöstä/ poikkeamasta ja sen jälkeisistä toimenpiteistä - seuraamukset näkyvät mm. ongelman paikkailuyrityksinä, jaksamisongelmina tavoitteena tunnistaa häiriöiden takana olevia mekanismeja, ennustaa ja ehkäistä häiriöiden ilmituloa ja pienentää niistä aiheutuvia haittoja tämä edellyttää häiriöistä kiinnostumista, niiden systemaattista analysointia, ratkaisutapojen kehittelyä ja ennen kaikkea häiriöistä oppimista

8 Toimintakonsepti (Virkkunen, 2003) Toimintakonsepti määrittää periaatteen ja rakenteen, jonka avulla toimintaan kohdistuvat erisuuntaiset vaatimukset ja tavoitteet pyritään toteuttamaan Toimintakonsepti sisältää tulkinnan toiminnan kohteesta ja tarkoituksesta, idean miten toiminnan olennaiset osan muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Toimiva ja omaperäinen toimintakonsepti on yritykselle tärkeä kilpailuetu Toimintakonsepti ilmenee käytännössä monina toisiaan täydentävinä tekoina Toimintakonseptin uudistamisessa keskeistä on toimintalogiikkaa koskevan idean ja yksittäisten osauudistusten välinen jatkuva vuorovaikutus Toimialojen kehityksestä voidaan erottaa kausia, jolloin kilpailun painopiste on uusien konseptin kehittämisessä ja kausia, jolloin tietty konsepti saa standardin aseman (vrt. postimyynti) Kun standardi syntyy kilpailun painopiste siirtyy ko. konseptin hyödyntämiseen ja sen avulla tapahtuvaan tuotantoprosessin kehittämiseen

9 Toimintakonseptin muuttaminen Toimintakonseptin muutos on usein hidas, häiriöiden ja raskas prosessi Toisinaan muutos voi jäädä vaillinaiseksi sekoitukseksi vanhaa ja uutta Jos vikasieto- ja muutostila jatkuu pitkään, vaikuttaa se ihmisten jaksamiseen, työn mielekkyyteen, työn laatuun ja viime kädessä työn tuottavuuteen Ohjattuna muutos voidaan toteuttaa hallitummin ja nopeammin Tavallisesti ratkaisut, jotka parantavat työn sujuvuutta ja tehokkuutta, parantavat pitkällä tähtäimellä myös henkilöstön työhyvinvointia Vain moderni, kustannustehokas toiminta turvaa organisaation jatkuvuuden, ja tämä jatkuvuus on tärkeä ihmisten turvallisuuden tunteelle Ihmiset lähtevät mukaan muutoksiin, jos he näkevät siinä jotain hyötyä Hyötyä asiakkaalle, organisaatioille, itselle yms. Vastustus voi johtua siitä, etteivät hyödyt ole vielä avautuneet tai jos uhat koetaan hyötyjä suurempina

10 Toimintakonseptin uudistaminen (Engeström, 1998) 5.TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTTAMINEN - uusia käytäntöjä aletaan noudattaa systemaattisesti ja ne vahvistuvat UUSI VANHA 1. KEHITTÄMISTARPEEN VIRIÄMINEN - kitkatilanteita vailla selvää kohdetta ja suuntaa olevaa tarvetta saada aikaa muutos (epämääräinen tyytymättömyys) 2. VANHAN TOIMINTAMALLIN UMPIKUJA - muutokset toiminnan jollain osa-alueella johtavat muutoksiin jollain toisella alueella - nämä näkyvät työssä mahdottomina tehtävinä ja erilaisina kaksoissidostilanteina 4. KÄYTÄNNÖN MUUTTAMINEN - kehitys etenee yksittäisten osaratkaisujen kokeilusta koko toimintajärjestelmää kattavaksi muutokseksi. - tähän liittyy perääntymisiä, kompromisseja, uusia radikaalimpia oivalluksia ja käytännön ratkaisuja. 3. UUDEN KOHTEEN JA MOTIIVIN HAHMOTTAMINEN - laadullisesti kehittyneempien ratkaisun etsiminen nykyvaiheen ristiriitoihin ja niiden kokeilut

11 Hyvinvointia edistävä työn kehittäminen 1. Tuotantoa koskeva oppimisprosessi: työntekijät, esimiehet, johto 2. Lähtökohdaksi arkityöstä koottu peili : häiriöt toiminnassa ja niistä aiheutuva häiriökuormitus kertovat kehitystarpeista ja kehittämisen paikoista 3. Rakenteellinen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin ongelmina ei yksilöllisinä vikoina tai sattumina 4. Muutoksen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin kehityksen / muutoksen keskeneräisyytenä ei korjattavina vikoina 5. Yksilöllinen näkökulma: meneillään oleva toimintakonseptin muutos ja yksilöiden työn mielekkyyden lähteet saatetaan vuoropuheluun keskenään 6. Edetään kehittävien kokeilujen avulla: yhteisen toiminnan kokeilut & henkilökohtaiset ammatilliset kehittymistehtävät limitetään pitkäjänteiseksi kehittämistyöksi.

12 Kehittämisen pääperiaatteita Työntekijät oman työnsä tutkijoina ja kehittäjinä -osallistava ote, työntekijät oman työnsä asiantuntijoina Analyysiyksikkönä koko toimintajärjestelmä; yksittäisistä ongelmista koko toimintajärjestelmän kehitysvaiheen ja nykytilan analyysiin - ei tyydytä selittämään työstä nousevia ongelmia yksinomaan yksilöpsykologisesti tai ergonomisesti tai sosiologisesti - kehitys nähdään syklisenä ja kehittyvän ristiriitojen kautta Käytetään paljon peiliaineistoa (todistusaineistoa) arkityöstä - ei tyydytä vain puhumaan työstä mielikuvien tasolla, vaan tutkitaan konkreettisesti, miten työtä tehdään, miten siinä onnistutaan Kiinnitetään huomiota työtoiminnan historialliseen kerrostuneisuuteen - ei tyydytä tutkimaan vain tämän hetken ongelmia, vaan liikutaan menneisyys nykyisyys - tulevaisuus akselilla

13 Kehittämisen metodologinen sykli 5. Uuden toimintatavan arviointi 1. Nykyinen toimintatapa: ongelmien etnografia 4. Uuden toimintamallin käyttöönoton tukeminen ja analyysi 2. Toiminnan kehityshistorian ja nykyisten ristiriitojen analyysi 3. Uuden toimintamallin suunnittelu, tukeminen ja analyysi

14 Muutoslaboratorio Ktt:een pohjautuva kehittämismenetelmä Työntekijät oman työnsä tutkijoina Aikapaineistettu kehittäminen: työkokouksen sarja Peiliaineistoa arkityöstä Käytetään ktt:n analyysivälineitä Yksittäisistä ongelmista koko toiminnan kehitysvaiheen analyysiin Uusien ratkaisujen kokeilu, käyttöönotto ja arviointi Tarkempaa tietoa löytyy

15 Esimerkit: Rakentamisen konsepteja (Victor & Boynton, 1998 mukaillen Keskitalo, 2006) Ohjelmisto Yhteiskehittely: Yhteistoiminnallisen tuotannon konsepti Tietojärjestelmäsovellusten hyödyntäminen Moduuli Massatuotteiden asiakaskohtaistaminen: Moduulirakentamisen konsepti Moduulirakenteen luominen Urakka Prosessin jatkuva parantaminen: Projektinjohtamisurakoinnin konsepti Urakkakokonaisuuden hallinta Elementti Massatuotanto: Elementtirakentamisen konsepti Teollisen sarjatuotannon hyödyntäminen Käsityö: Omavarainen kappaletavarasta rakentamisen konsepti Henkilökohtaisen osaamisen hankkiminen Uudistaminen

16 Esimerkki 1: rakennusliike xx XX on vuodesta -74 lähtien QQ:ssa toiminut perheyritystaustainen rakennusliike (PK-sektorin yritys) Yritys on viimevuosina keskittynyt lähinnä julkisten tilojen korjausrakentamiseen Henkilöstöä on 25, joista n. puolet toimii vakinaisessa työsuhteissa (insinöörejä, työnjohtajia, toimistohenkilöstöä, rakennustyömiehiä ja kirvesmiehiä) Yritys toimii lähes poikkeuksetta aina pääurakoitsijan roolissa ja sen ympärille on vuosien saatossa rakentunut laaja aliurakoitsijoiden verkosto. Verkosto muotoutuu projektikohtaisesti. Suuri osa aliurakoitsijoista on itsenäisiä ammatinharjoittajia, tietyn työvaiheen toteutukseen erikoistuneita ammattilaisia tai työryhmiä esim. listoittajat, muurarit, maalarit, lattiantekijät, laatoittajat jne. Kerrallaan yrityksellä on toteutuksessa on 1-3 eri suuruista rakennusprojektia

17 XX:n muutoslaboratorio klo ML:n esittely, nykytilanteen kartoitus: case klo Nykytilanteen kartoitus: kirkonkylän koulu jatkuu klo Toiminnan muutos historian valossa klo Kehitystarpeen määritys ja aineistokeruun kohdentaminen klo Häiriöiden suhteuttaminen työn muutokseen klo Aineiston analyysia: Kehittämiskokeilujen suunnittelu klo Aineiston analyysia: Kehittämiskokeilun arviointia klo Kehittämiskokeilujen arviointi ja jatkokehittäminen klo Kehittämiskokeilujen arviointi ja jatkokehittäminen klo Kehittämishankkeen arviointi ja jatkokehitystarpeet

18 Kuva projektiaikataulusta

19 Kiireen ilmenemismuodot: jaksaminen Uroiden yhteensovittamisen vaikeudet konkretisoituvat kiireen tunteena ja erilaisina häiriöinä työtoiminnan eri tasoilla: mm. - työtekijöiden kohdalla kiireenä ja jaksamisen vaikeuksina - työjohtotoiminnassa töiden ja resurssin optimoinnin ongelmina - työmaalla sekaisuutena, aikatauluongelmina ja työn laadun heikentymisenä - yrityksen tasolla tuotannon vaihteluina, tuottamattomina kustannuserinä Alkusyksystä Ville (vastaava mestari) puhui jo kyl siihen liitty monenlaista hässäkkää ja sekaannusta, homma meni uusiks monneen kertaan. Loma tuli enemmän ku tarpeeseen, mut sit ku tulin takas töihin niin sama homma eessä eläkkeelle lähdöstä ja sanoi ettei jaksa tällaista Palkkasimme toisen nuoremman apumestarin Villelle avuksi, mutta hän (apumestari) irtisanoutui työstä yllättäen jo parin kuukauden jälkeen ilmeisesti uupui kesken kaiken Vastaava mestari Johtaja

20 Häiriöanalyysia (maavaraiset lattiat) Signaalit maatöiden alettua timpuri huomasi, että tulevan väestönsuojan paikalla on viemärikaivo, joka pitää poistaa pilarit eivät tulleet ajoissa paikalla epäjärjestys työmaalla, työjärjestyksen muututtua Häiriö: maanvaraiset lattiat viivästyivät I vaiheessa n. kuukaudella Syitä: projektiaikataulu oli liian optimistinen pilaritoimittajalla ei ollut sopivaa muottikalustoa pilarit myöhässä ja niitä alettiin asentaa väärässä järjestyksessä elementtisuunnitelmat puuttuivat lattia ja muuraus priorisoitiin väärin aliurakoitsija aliresursoi asennusvaiheen yksi mestari liian vähän priorisointi pihatöihin täyttö aloitettiin väärästä kulmasta Seuraukset: maatyöt keskeytyivät ja viemäröinti piti suunnitella uudelleen (viive 3 pvä) tyydyttiin kolmeen muottiin, joiden valu hidasta (viive 2 vk) rakennesuunnitelmia piti korjata/ täydentää (viive 2 vk) asennusporukalle jouduttiin väsyi ja irtisanoutui 2 kk:n kuluttua lainaamaan resursseja aikataulua alettiin noudattaa työjärjestystä muutettiin Ratkaisu: aikataulu uusittiin neuvottelu: asennusurakoitsija neuvottelu: pilaritoimittaja neuvottelu: rakennuttaja ja rakennesuunnittelija Idea: kriittisten kohtien ennakointipalaveri ennen projektin käynnistymistä tsekkauslista apumestarin palkkaaminen viikkopalaverikäytäntö työmaalla (ennakointi, heti kiinni poikkeamiin!) suunnitelmat tilattava heti kun päätös saadaan kaksisuuntainen/ vinoviiva virheistä pitäisi heti tehdä merkintä aloituspalaveri urakoitsijoiden kanssa (osuus kokonaisuudesta) projektikalenteri (integroitu työmaapäiväkirjaan ja varauma aikatauluun Tyhjö toiminnanohjaus seminaari Merikoskella mm. laadunvarmistus, / Kimmo 4, Keskitalo, puheoikeus Merikoski ja mahdollisuus Consulting korvaukseen kosteudenhallinta)

21 Kehitysvaiheen paikantaminen 5.TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTTAMINEN - uusien toimivaksi osoittautuvien mallien vakiinnuttaminen 1. KEHITTÄMISTARPEEN VIRIÄMINEN - vanhentunut asuntokanta, rakentamisen hullujen vuosien seuraamusten paikkailut, korjausrakentamisen kiristyneet laatuvaatimukset, UUSI: XX korjausrakentaminen projektinjohtamiskonseptilla VANHA:Xy rivitalotuotanto 2. RISTIRIIDAN KÄRJISTYMINEN -lähteäkö mukaan suurille apajille, laajentaa toimintaa ja ottaa riskejä vaiko pitäytyä ydinosaamisessa ja kehittää sitä? 4. KÄYTÄNNÖN MUUTTAMINEN - kokonaisuuden hallintaa ja koordinointia tukevien ratkaisujen etsiminen, niiden kokeilu ja jatkokehittäminen 3. UUDEN KOHTEEN HAHMOTTAMINEN -profiloituminen korjausrakentamiseen ja pienten lisätilojen rakentamiseen - laajan verkoston hyödyntäminen pitämällä kiinteät kulut mahdollisimman pieninä - tekemisen hallinnasta kokonaisuuden hallintaan/ koordinointiin

22 Vk-palaveri: esim. tasoite- ja maalaustyöt 6.2 sanoi pystyvänsä uudistettuun aikatauluun, ovat hankkineet uuden ruiskukoneen tasoitetöihin (tätä pyydetty jo aiemmin) tosin muille heräsi epäily, ettei vieläkään pysty aikatauluun, mutta tätä ei jostain syystä tuotu esille (miehen sana) 13.2 sanoi etteivät pysyneet aikataulussa, koska pääurakoitsijalla oli tavaroita tiellä (ei pitänyt paikkansa) 4 päivän työt edelleen tekemättä (lupaus 5 vk, toteuma 9 vk) seurauksena kalusteasennusten ja sähkötöiden viivästyminen ja reklamaatio (oikeus lisäaikaan ja kustannuksiin), joista pääurakoitsija lopulta vastaa virhearvio: urakoitsija ei ymmärtänyt työn laajuutta (pieni maalausliike, urakoitsija toimittaa kaikki tavarat itse työkohteisiin, eikä hänellä näytä olevan aikaa perehtyä tilanteeseen, ei ole nokkamiestä) ideoita: 1) tasoitetyöt olisi voitu aloittaa aiemmin jos olisi tiedetty kuinka paljon niihin menee aikaa 2) asiaan olisi pitänyt puuttua heti, koska heräsi epäily ettei hän tunne kohdetta riittävästi 3) pitäisi olla mahdollisuus sanktioon 4) viiva-aikataulu liian karkea, koska useita työvaiheita merkitty samaan aikaan päättyväksi (tasoite-, maalaus- ja sähkötyöt) 20.2: tasoite- ja maalaustyöt saadaan valmiiksi uuteen määräaikaan mennessä, parhaillaan viimeistelytyöt käynnissä aloitettu II vaiheen suunnittelu: pinta-alaa enemmän kuin I vaiheessa. Urakoitsija luvannut tehdä työn jälleen kuukaudessa (aikatauluun merkitty). Ei pysty! Käydään urakoitsijan kanssa kanssa läpi alueen laajuus ja esitetään vaatimus kahdesta työporukasta.

23 Tuloksia XX:ssa Tunnistettiin yrityksen toimintakonsepti (korjausrakentaminen projektinjohtamisurakoinnin konseptilla) ja sen kehitysvaihe Todetut häiriöt selittyivät pitkälle tämän konseptin keskeneräisyydellä. Konseptia onnistuttiin kirkastamaan ja jatkokehittämään Tunnistettiin häiriöiden taustalla olevia syymekanismeja ja pystyttiin vaikuttamaan niihin Syntyi monia ideoita, jotka vähentävät todettuja ongelmia ja vievät toteutuessaan muutosta eteenpäin halutussa suunnassa (esim. vk-pal.) Saneerausurakkaa saatiin 4 kk:n aikana kiinni lähes 1,5 kk, yritys pystyi tekemään varauksia lisäajan ja kustannusten ylittämiseksi Kokonaisuuden hallinta parantui, tämä vähensi kiireen tuntua, lisäsi aliurakoitsijoiden vastuullisuutta, teki kohdetta enemmän yhteiseksi Henkilöstön työhyvinvointi parani, samoin kuin ko. urakan kannattavuus

24 Vaikuttaa työhyvinvointiin Kyllä mä koen, että tuo viikkopalaverijuttu on tosi hyvä asia. Se o tavallaan terävöittänyt kaikkee toimintaa nii ja aikaa on säästyny paljon tai et on voinu keskittyä enemmän siihen johtamiseen ja koordinoitiin nyt o kokonaisuus paremmi hallinnassa, kyl se vaikuttaa jaksamiseenki ei oo urakoistijat voinut ennää nii luistella lupauksistaan ja aikataulua o saatu kii on jotenki parempi yhteishenki ko yhdessä katotaan kyllä tässä työvuosia on sittenkin vielä jäljellä Vastaava mestari

25 Esimerkki 2: YY YY on QQ alueelta vuonna 1983 aloittanut, ZZ (-95) ja ÅÅ (-98) talousalueelle laajentunut perhetaustainen PK-yritys Yritys on erikoistunut teollisuus- ja korjausrakentamiseen. Tavallisimpia kohteita ovat tehtaat ja kiinteistöt, joita muutetaan purkamalla vanhaa ja/tai rakentamalla uutta Yritykseen kuuluu oma purkuyksikkö, joka on erikoistunut asbestitöihin ja vaativin timanttiporaus ja sahatöihin. Yritys on poikkeuksetta aina pääurakoitsijan roolissa ja etenkin BB alueella huoneistojen korjausrakentamisessa hyödyntää laajaa aliurakoitsijaverkostoa Yrityksellä on henkilöstöä kaikilla em. paikkakunnilla. Henkilöstöstä 18 on toimihenkilöitä, rakentamisen ydinryhmän muodostaa 40 henkilöä. Kerrallaan yrityksellä on toteutuksessa on 3-10 eri suuruista rakennusprojektia

26 Toiminnan käynnistymisen ajanjakso 5.VAKIINTUMINEN - paikallinen vakiintunut markkinaasema teollisuuden pienimuotoisessa lisä- ja korjausrakentamisessa Uusi: teollisuusrakentamisen konsepti 4. KÄYTÄNNÖN SYNTYMINEN (80-90-luku) - luottamuksellisen asiakassuhteen luominen - urakoiden aikana muotoutuu rakentamisen ydinryhmä, erikoisosaaminen ja kalusto > syntyy teollisuusrakentamisen konsepti 1. TARVETILAN SYNTYMINEN - teollisuuden investointitarpeet BB-Suomessa 80-luvun alussa (vanhentuvat laitokset, noususuhdanne) 2. RISTIRIITA, DILEMMA - isot valtakunnalliset rakentamisen monialayritykset vs. pienet paikalliset huoneistorakentamisen tradition omaavat yritykset 3. KOHTEEN HAHMOTTAMINEN - markkinarako ja -tilaus pienelle paikalliselle teollisuuslaitosten lisä- ja korjausrakentamiseen erikoistuneelle yritykselle

27 Siirtyminen valtakunnalliseksi toimijaksi 5. UUDEN TOIMINTAMALLIN VAKIINNUTTAMINEN - uusien toimivaksi osoittautuvien mallien vakiinnuttaminen 1. KEHITTÄMISTARPEEN VIRIÄMINEN - laman seurauksena teollisuus vähentää investointejaan BB-Suomessa (90-luku) UUSI kahta konseptia käyttävä huoneisto ja teollisuusrakentaja VANHA teollisuusrakentaja 2. RISTIRIIDAN KÄRJISTYMINEN - enemmän resursseja kuin rakennuskohteita - nopeasti vaihtuva tilauskanta, epäjatkuvuus - pelko osaaminen menettämisestä jos joudutaan lomauttamaan/ irtisanomaan 4. KÄYTÄNNÖN MUUTTAMINEN - kolme alueellista tukikohtaa, neljäs liikuteltava ryhmä perusteilla (Kaakkois-Suomi) - kaksi konseptia, joista toinen vasta kiteytymässä pääkaupunkiseudun alueella 3. UUDEN KOHTEEN JA MOTIIVIN HAHMOTTAMINEN - siirtyminen valtakunnalliseksi toimijakasi (isommat markkinat) notkahdusten tasoittamiseksi - täydennetään julkisella- ja huoneistorakentamisella, jotta saadaan pidettyä ydinporukka koossa > uuden konseptin omaksuminen

28 Häiriöiden yhteenvetoa mm. Urakkaa edelsi muutama takkuinen työ ; tieto, että teollisuus vähentää investointejaan 1. laskentatoimisto laski massat, toinen teki hinnoittelun: 1-7 litterat (tekniset tiedot) ja 8-9 litterat (yleis- ja yhteiskustannukset) herättivät epävarmuutta (signaaleja) projektipäällikkö ei kerinnyt perehtyä riittävällä tarkkuudella, koska teki häntiä muualla, toinen mestari palkattiin vastaavaksi mestariksi 2 kk projektin aloituksesta seinät ja vesikatto odotettu työläämpi > ylityöstä osa meni aliurakoitsijoille työolojen järjestämiseen purkutyö itse tehtynä kallis, kaikkia seikkoja ei osattu ottaa huomioon poikkeavan rakenteen vuoksi talo oli suojelukohde; kunnosta ei ollut tarkkaa tietoa liikennejärjestelyt tuottivat ongelmia > ennakointi, esivalmistelut ongelmiin olisi pitänyt reagoida nopeammin, lisäykset eivät olleet yksistään suuria, mutta yhdessä niistä kertyi lumipallo 8-9 litteroissa oli yksi versio 10 kk kestosta, tämän vuoksi aikaa tuntui olevan riittävästi kun siihen varattiin (12 kk) > aikaolettamus ohjasi suhtautumaan ajan käyttöön liian optimistisesti

29 Tuloksia YY Syyt kannattamattomaksi muodostuneeseen saneerausurakkaan selvisivät ja niistä voitiin ottaa opiksi mm.: Pääasiallinen syy ko. urakassa epäonnistuneen oli kohteeseen sopimaton rakentamisen konsepti. Yritys käyttää kahta varsin erilaista konseptia. Konseptien erilaisuus ja niiden hyödyt tunnistettiin, tietyin ehdoin ne voivat täydentää toisiaan, mutta kohde aina sanelee käytettävän konseptin Viiveen hallinta alkaa jo lähtötilanteessa mm. kriittisten kohtien etsiminen ennakkoon (tsekkauslista) ennen työmaan aloittamista Sopimus- ja yhteistyökäytäntöjen hiominen aliurakoitsijoiden kanssa Projektikalenteriin pitää integroitu toiminnanohjaus elementtejä Viikkopalaverille syntyi uusi toimiva käsikirjoitus Toteutusta pitää verrata suunnitelmaan useammin (päivä/ viikko/ kustannusseuranta) Konttorissa pitää tehdä siirtymä reskontrasta toiminnanohjaukseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Tutkimusjohtaja, LT Jorma Mäkitalo Esitykseni runko Mitä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia- asiantuntijoiden työseminaari 10.6.2011 Oulu Kuinka muuntaa (ergonominen) tieto toiminnaksi? Jorma Mäkitalo Terveys ja työkyky

Lisätiedot

Työyhteisö muutosmurroksessa. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri

Työyhteisö muutosmurroksessa. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Työyhteisö muutosmurroksessa Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri KUNTOUTUS TUTKIMUS KONSULTOINTI Tutkimus ja kehittäminen * terveyskunnon * työhyvinvointi, fysiologia työn

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo

TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

1.12.2014 Mikko Mensio

1.12.2014 Mikko Mensio 1 RAKENNUSMAALAUKSEN SUUNNITTELU /URAKOITSIJA PUHEENVUORO ESKO NURMISEN MAALAAMO OY ESITTELY MAALAUSURAKAN LASKENTA-ASIAKIRJAT VAIHTOEHTO: Esioikaisu-, tasoite- ja maalaustyöt tuoteosakauppana - taustaa

Lisätiedot

Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö. 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö. 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Metsäkeskus on metsänomistajaa ja koko metsäalaa varten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Organisaation osaamisen muutokset ja yksilön osaamishaasteiden tunnistaminen

Organisaation osaamisen muutokset ja yksilön osaamishaasteiden tunnistaminen Organisaation osaamisen muutokset ja yksilön osaamishaasteiden tunnistaminen Jaakko Virkkunen Prof. emer. Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimuksen yksikkö, CRADLE Helsingin yliopisto Kaksi näkökulmaa

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Mindgame Oy:n asiantuntijat Terhi Mets urheilupsykologi (PsL),

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit

Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Pasi Pakkala Mikkelin ammattikorkeakoulu Metsätalouden laitos 0400-780 029 pasi.pakkala@mamk.fi Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Stadia 11.10.2007 Ilkka Leskelä Sisältö 11.10.2007 1. Koulutustausta ja nykyiset työtehtävät 3. Opiskelijasta ammattilainen rakennusliikkeessä ja työtehtävät 1

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuottavuuden Jatkuva Parantaminen (TJP) Tavoitteet Toimintaperiaatteet - Esimerkkejä

Tuottavuuden Jatkuva Parantaminen (TJP) Tavoitteet Toimintaperiaatteet - Esimerkkejä Tuottavuuden Jatkuva Parantaminen (TJP) Tavoitteet Toimintaperiaatteet - Esimerkkejä Markku Larikka Yrityskonsultointi Markku Larikka Oy Puh. 0400-593 247 E-mail: markku.larikka@larikka.fi www.larikka.fi

Lisätiedot

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS TUTKIMUS Huoli: urakoitsijoiden kyky selviytyä velvoitteistaan kannattavasti Tutkimus: talvihoidon toimijoiden haastattelut Tavoite: talvihoidon

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia

Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Suomi ja työtulevaisuus Strategisella yhteistyöllä hyvinvointia ja tuloksia Pasi Papunen, liiketoimintajohtaja Työtulevaisuuspalvelut Edut, hyödyt ja lupaukset Suomi ja työtulevaisuus Mitä Terveystalo

Lisätiedot

Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu?

Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Taksaattoriklubin kevätseminaari 25.3.2014 Raili Hokajärvi Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Hokajärvi, Raili: Metsäsuunnitteluprosessin

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy LAADUNHALLINTA Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TEHTÄVÄN LAADUNVARMISTUS Yksittäisen tehtävän hyvälle laadunvarmistukselle on ominaista, että: laatuvaatimukset on yksilöity ja konkreettisesti esitetty

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 12.2.2015 Rehtori Tapio Huttula HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 KANSALAISTOIMINTA PELASTAA MAAN?

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mitä on ammatillisuus kuntoutuksessa Näkökulmat Aslak- ja Tyk kuntoutuksesta Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9.2014 Oulu Hilkka Ylisassi Työterveyslaitos Esityksen näkökulma

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN 13.10.2009 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN TOIMINNAN

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 18.3.2015 Sivu 1/8 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kuntekon tavoitteet ja toimenpiteet 2 Tavoite Tehdä näkyväksi ja levittää kuntakentällä tehtyä kehittämistyötä Tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia ELINTARVIKEALOJEN TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISHANKE 2012-2013 Työturvallisuuskeskus Tampere 3.12.2013 Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia Juhani Tarkkonen Innosafe 2013 Työhyvinvointi

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot