B.1. Jälkimarkkinoilla käydään kauppaa arvopapereilla, jotka on jo aiemmin laskettu liikkeeseen ensimarkkinoilla. (1 p)

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2011 ARVOSTELUPERUSTEET KYSYMYS 1 A.1. Ensimarkkinoilla pääomaa tarvitsevat yhteisöt laskevat liikkeeseen arvopapereitaan pääomaa sijoittavien henkilöiden merkittäviksi papereiden merkintäaikana. (1 p) A.2. Ensimarkkinoilla ei käydä kauppaa (0,5), vaan paperin liikkeeseenlaskijan ja merkitsijän välille (0,5 p) syntyy osakkeiden ja osuuksien (oman pääoman) osalta osakkuussuhde (1 p) tai joukkovelkakirjojen ja haltijavelkakirjojen (vieraan pääoman) osalta velkasuhde. (1 p) A.3. Yhtiöt voivat laskea myös liikkeeseen yhdistelmiä omaan ja vieraaseen pääomaan liittyvistä osuuksista (1 p) eli velkakirjoja, jotka voidaan vaihtaa osakkeisiin (1 p) tai joiden nojalla saadaan maksua vastaan hankkia yhtiön osakkeita. (1 p) B.1. Jälkimarkkinoilla käydään kauppaa arvopapereilla, jotka on jo aiemmin laskettu liikkeeseen ensimarkkinoilla. (1 p) B.2. Jälkimarkkinoilla puhutaan arvopaperien ostajista ja myyjistä. (0,5 p) B.3. Arvopaperimarkkinoiden tehokkuus riippuu toimivista jälkimarkkinoista. / Ensimarkkinoiden tehokkuus riippuu siitä, että merkittävillä arvopapereilla on toimivat jälkimarkkinat. (1 p) B.4. Sijoittajat voivat jälkimarkkinoilla jatkuvasti ohjata varojaan sellaisen yritysten markkinoille saattamiin arvopapereihin, joiden myynti- tai tuottoarvon nousuun he uskovat. (0,5 p) Pääsykoekirja 1/2011, s. 114 KYSYMYS 2 A.1. Jotta asia määrättäisiin kiireelliseksi, - tulee asianosaisen sitä vaatia (1 p) - käräjäoikeudelta. (1 p) A.2. Käräjäoikeus voi antaa määräyksen edellytysten täyttyessä. (1 p)

2 A.3. Edellytyksenä kiireelliseksi määräämiselle on, että asian käsittelemiselle ennen muita asioita on erityisen painava syy. (1 p) A.4. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava huomioon - oikeudenkäynnin kesto (1 p) - asian laatu (1 p) - ja merkitys asianosaisille (1 p) - sekä muut mahdolliset perusteet. (1 p) B.1. Määräys on voimassa, - kunnes pääasia on ratkaistu käräjäoikeudessa (1 p) - eli määräys ei koske enää mahdollista hovioikeuskäsittelyä. (1 p) Pääsykoekirja 2/2011, s. 82 KYSYMYS 3 A.1. toimivaltakysymyksiä määrittää valtioiden suvereniteettiperiaate / täysivaltaisuusperiaate (1 p) A.2. suvereniteettiperiaate / täysivaltaisuusperiaate ilmenee täydellisimmillään valtioiden rajojen sisäpuolella (1 p) B.1. alueellisen toimivallan mukaan valtiolla on ehdoton toimivalta sen omalla alueella oleviin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin nähden (1 p) B.2. alueellisen toimivallan mukaan kansallisen rikosoikeuden soveltamisala ulottuu lähtökohtaisesti vain valtion alueella tehtyihin rikoksiin (1 p) C.1. universaali toimivalta tunnustetaan vakavien kv. oikeuden loukkausten osalta (1 p) C.2. universaalin toimivallan mukaan henkilöä voidaan syyttää jonkun valtion kansallisessa tai jossakin kansainvälisessä tuomioistuimessa (1 p) C.3. syyttää voidaan riippumatta siitä, onko syytteen pohjana oleva teko (tai laiminlyönti) kriminalisoitu eli rangaistavaksi säädetty sen valtion lainsäädännössä, jonka alueella teko tapahtui (1 p) C.4. syyttäminen ei edellytä linkkiä (käytännössä kansalaisuuslinkkiä) tekijän ja sen valtion välillä, jossa syytettä ajetaan (0,5 p) C.5. esimerkiksi pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännössä todetut kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset ovat tällaisia valtioiden universaaliin toimivaltaan kuuluvia tekoja. (0,5 p) D.1. ekstraterritoriaalisen toimivallan nojalla valtio voi ulottaa kansallisen lainsäädäntönsä soveltamisen alueensa ulkopuolelle, kun kyse on valtion omista kansalaisista / tähän valtioon rekisteröidyistä yrityksistä (1 p) D.2. ekstraterritoriaalisen toimivallan nojalla valtio voi ulottaa kansalaistensa / tähän valtioon rekisteröityjen yritysten rikosoikeudellisen vastuun ulkomailla tehtyihin rikoksiin (0,5 p) D.3. Suomen rikoslainsäädännössä tällaisia rikoksia ovat mm. kidutus, orjuus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lahjonta. (0,5 p) 2

3 Kohdassa C.5. täydet pisteet on saanut vastauksesta jossa on mainittu vähintään kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö ja yksi tunnusmerkistö tai vähintään kaksi mainituista rikosnimikkeistä ilman kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön mainitsemista. Kohdassa D.3. täydet pisteet on saanut Suomen rikoslainsäädännön ja kahden rikosnimikkeen mainitsemisesta. Pääsykoekirja 3/2011, s KYSYMYS 4 a) Delcredere-sitoumus (4 p) A.1. Delcredere-sitoumus kuuluu henkilövakuuksiin (0,5 p) A.2. Delcredere-sitoumus tunnettiin jo vuoden 1734 lain kauppakaaressa (0,5 p) A.3. Delcredere-sitoumuksessa asiamies, (0,5 p) A.4. joka pääsääntöisesti jää päämiehensä puolesta tekemän sitoumuksen ulkopuolelle eikä vastaa siitä, (0,5 p) A.5. on ottanut vastatakseen sellaisesta vahingosta, (0,5 + 0,5 p) A.6. joka päämiehelle aiheutuu (0,5 p) A.7. vastapuolen sopimusrikkomuksen perusteella. (0,5 p) b) Jälkitakaus (4 p) B.1. Jälkitakaus kuuluu henkilövakuuksiin (0,5 p) B.2. Jälkitakaus voi olla omavelkainen tai toissijainen (0,5 + 0,5 p) B.3. Jälkitakaus annetaan sen vakuudeksi, että varsinaisen päävelan takaaja (ensitakaaja) suorittaa takausvelkansa velkojalle. (0,5 p) B.4. Jälkitakaajan takauksessa päävelka, johon takaus liittyy, on ensitakaajan velka velkojalle. (0,5 p) B.5. Jälkitakaaja joutuu maksuvelvolliseksi, jos velkoja ei saa maksua päävelalliselta eikä ensitakaajalta. (0,5 + 0,5 p) B.6. Jälkitakauksesta ei ole säädetty erikseen takauslaissa. (0,5 p) c) Vuokrausluotto (2 p) C.1. Vuokrausluotto kuuluu esinevakuuksiin/reaalivakuuksiin (0,5 p) C.2. Vuokrausluotto kuuluu omistusvakuuksiin (0,5 p) C.3. Vuokrausluotossa luoton antanut rahoitusyhtiö ostaa velallisen tarvitseman esineen ja vuokraa sen edelleen velallisen käyttöön (0,5 + 0,5 p) Pääsykoekirja 2/2011, s. 37, 38-39, 45 KYSYMYS 5 A.1. Valtioiden katsotaan olevan sidottuja tiettyihin tapaoikeuden normeihin, vaikka ne eivät olisikaan hyväksyneet ko. kysymystä nimenomaisesti koskevaa kansainvälistä sopimusta. (1 p) B.1. Esimerkiksi ei-sopimusmuotoisen/ei-sitovan (1 p) ja 3

4 B.2. laajasti hyväksytyn ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (1 p) B.3. katsotaan kodifioivan kansainvälisen tapaoikeuden määräyksiä (1 p) B.4. mielipiteestä riippuen joko kokonaisuudessaan tai ainakin monilta osin. (1 p) C.1. Keskeisiä kansainväliseen tapaoikeuteen kuuluvia ihmisoikeusnormeja ovat esimerkiksi orjuuden, orjakaupan ja kidutuksen kiellot sekä rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset. (mainittava vähintään kolme, 1 p) C.2. (1 p) Tapaoikeuteen kuuluvat ihmisoikeusnormit voivat olla myös nk. pakottavaa oikeutta, C.3. jus cogens normeja, (1 p) C.4. eli ne sitovat aina ja kaikkialla, (1 p) C.5. eikä niistä voi poiketa. (1 p) Pääsykoekirja 3/2011, s. 8, 89-90, 101 KYSYMYS 6 A.1. Ei voi, koska eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain (0,5 p) mukaan yhteisomistajalla on oikeus toisia yhteisomistajia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä (0,5 p). [s. 33] B.1. Oikeuttaa, sillä kun osakkeenomistajat omistavat vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (0,5 p) ja kokouksessa edustetuista osakkeista (0,5 p), on heillä oikeus päättää suunnatusta osakeannista. [s. 80] * ** C.1. Ei estä, sillä ainoat nimenomaiset poikkeukset yhtiömiesten sopimusvapauteen hallinnon järjestämisessä ovat avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetussa laissa säädetyt yhtiömiehen tarkastusoikeus ja tilinpäätöksen moittimisoikeus. (1 p) C.2. Jos yhtiömies haluaa tilinpäätöstä moittia, hänen on nostettava kanne (0,5 p) toisia yhtiömiehiä vastaan (0,5 p) vuoden kuluessa (0,5 p) tilikauden päättymisestä (0,5 p). [s. 93] D.1. Avoimen yhtiön yhtiömiehellä on oikeus vaatia yhtiön purkamista, kun hän on irtisanonut yhtiösopimuksen ja irtisanomisaika on kulunut. (1 p) D.2. Jos yhtiösopimus on voimassa toistaiseksi, jokaisella yhtiömiehellä on oikeus irtisanoa sopimus milloin tahansa ilmoittamalla siitä toisille yhtiömiehille. (1 p) 4

5 D.3. Ei ehditä, sillä irtisanomisaika on kuusi kuukautta. (1 p) D.4. Ei mitenkään, sillä kun yhtiömiehen yhtiömieheksi ryhtymisestä on kulunut kymmenen vuotta, yhtiömies voi irtisanoa tällaisen yhtiösopimuksen kuten toistaiseksi voimassa olevan yhtiösopimuksen. (1 p) D.5. Vain, mikäli Sauli ja Anna antavat siihen suostumuksensa, sillä avoimen yhtiön yhtiöosuuden luovutus on vailla vaikutusta yhtiötä kohtaan, elleivät kaikki yhtiömiehet anna luovutukselle suostumustaan. (1 p) [s. 130 ja 164] * Mikäli pyrkijän vastauksessa molemmat edellytykset ovat olleet oikein, mutta johtopäätös on ollut virheellinen, on pyrkijää hyvitetty täyden pisteen sijasta 0,5 pisteellä. ** Hyvittäminen pisteillä arvosteluperusteiden kohdan B.1. mukaan on edellyttänyt oikean tiedon antamista siitä, mistä kahden kolmasosan määräenemmistö lasketaan. Pääsykoekirja 1/2011, s. 33, 80, 93, 130 ja 164 KYSYMYS 7 Q.1. Prokura on yleisvaltuutus (0,5 p), josta säädetään prokuralaissa (0,5 p). Q.2. Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja voi valtuuttaa määrätyn henkilön prokuristikseen antamalla hänelle valtakirjan, joka valtakirjan tekstissä nimenomaan selitetään prokuraksi (0,5 p), tai muulla tavoin todistettavasti osoittamalla hänet prokuristikseen (0,5 p). Q.3. Prokuralain ja kaupparekisterilain mukainen prokura voidaan rekisteröidä kaupparekisteriin. (0,5 p). Rekisteröiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. (0,5 p) Rekisteröity prokura osoittaa kuitenkin prokuristin kelpoisuuden kaupparekisterilain mukaisesti. (0,5 p) Q.4. Prokuran saaja, prokuristi, saa kaikessa, mikä kuuluu päämiehen liikkeen harjoittamiseen, toimia päämiehen puolesta ja kirjoittaa hänen toiminimensä. (1 p) Q.5. Prokura voidaan myös antaa usealle henkilölle siten, että he voivat ainoastaan yhdessä käyttää sitä (yhteisprokura). (1 p) Q.6. Prokuristi ei saa ilman erityistä valtuutusta luovuttaa päämiehen kiinteätä omaisuutta (0,5 p) tai tontinvuokraoikeutta (0,5 p) eikä hakea kiinnitystä niihin (0,5 p). Jos prokura on kirjallinen, prokuristilla on kuitenkin oikeus edustaa elinkeinonharjoittajaa tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona. (0,5 p) Q.7. Prokuristin tulee kirjoittaessaan toiminimen osoittaa prokuratehtävänsä asianmukaisella lisäyksellä, kuten prokuristina, per procuram, pp tai muulla vastaavalla tavalla. (1 p) Q.8. Osakeyhtiölaissa ei ole erityisiä säännöksiä prokurasta. (0,5 p) Prokuran antaa siis yleisten sääntöjen mukaan hallitus yleistoimivaltansa nojalla. (0,5 p) 5

6 Prokuralaissa säädetään kuitenkin nimenomaisesti, että osakeyhtiössä voidaan määrätä, että prokuristi saa edustaa yhtiötä ainoastaan yhdessä osakeyhtiölain mukaan siihen oikeutetun henkilön kanssa. (0,5 p) Pääsykoekirja1/2011, s KYSYMYS 8 A.1. Prekluusiossa on kyse liian myöhäisessä vaiheessa tehdyn prosessitoimen jättämisestä vaille huomiota. (1 p) A.2. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuin ei saa ratkaisussaan ottaa huomioon liian myöhään ilmoitettua oikeustosiseikkaa tai todistetta. (1 p) A.3. Tällöin puhutaan yleensä siitä, että oikeustosiseikka taikka todiste on prekludoitunut. (1 p) A.4. Ilman tuomioistuimen aktiivista materiaalista prosessinjohtoa asianosaiset saattavatkin näin ollen kärsiä oikeudenmenetyksiä sen johdosta, että he eivät ole riittävän varhaisessa vaiheessa vedonneet asian ratkaisun kannalta merkittäviin oikeustosiseikkoihin taikka ilmoittaneet kaikkia tarpeellisia todisteita. (1 p) B.1. Valmistelun sisällä prekluusio on mahdollinen ainoastaan tuomioistuimen antaman määräyksen perusteella. (1 p) B.2. Oikeudenkäymiskaaren mukaan tuomioistuin voi tarvittaessa kehottaa asianosaista määräajassa ilmoittamaan vaatimuksensa, niiden tueksi esitettävät perusteet sekä todisteet (1 p) uhalla, ettei hän määräajan jälkeen saa enää vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, (1 p) ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. (1 p) B.3. Valmistelun sisäistä prekluusiota esiintyy käytännön oikeuselämässä varsin harvoin (1 p) ja prekluusio ajankohtaistuukin pääasiallisesti valmistelun ja pääkäsittelyn välissä. (1 p) Pääsykoekirja 2/2011, s