TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET ALKAEN

Transkriptio

1 1 Loimaan kaupunki TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET ALKAEN Myönnettäessä toimeentulotukea noudatetaan toimeentulotuesta annettua lakia (1412/1997) siihen tehtyine muutoksineen, sosiaali- ja terveysministeriön aiheesta antamia ohjeita (STM:n opas 11/2007) sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Tuen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Seu raavassa on annettu muutamia ohjeellisia tarken nuksia, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja sel kiyttää päivittäistä päätöksentekoa ja toisaalta pyrkiä asiakkaiden yhdenmukaiseen kohteluun. Ohjeet eivät voi sivuuttaa lain säännöksiä. Toimeentulotukea myöntää kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Oleskelukunnan selvittäminen tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteitten perusteella (esim. muuttoilmoitus maistraattiin). Poste restante ei yleensä ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Joissakin tapauksissa myöntämisvastuu voi jakautua kahden kunnan kesken. Tällöin noudatetaan ns. eräpäiväperiaatetta. Toimeentulotukea myönnettäessä tulee huomioida toimeentulotuen rakenne lain muutoksen mukaisesti ja sen vaikutukset valtionosuuteen. Lain mukaan toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen, johon valtionosuus on 50 % toteutuneista kustannuksista ja täydentävään toimeentulotukeen, joka kuuluu yleisen valtionosuuden piiriin. Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvan muoto. Asiakkaan mahdollisuudet ensisijaisen etuu den saamiseen tulee aina selvittää. Samoin tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuteen neuvotella maksuaikataulusta asiakkaan maksamattoman laskun velkojan kanssa. Velkajärjestely on toimeentulotukeen nähden ensisijainen järjestämistapa. Myös mahdollisuudet ennakonpidätysprosentin muuttamiseen tulee selvittää. Pyritään siirtymään entistä enemmän kirjallisten jatkohakemusten käsittelyyn. Ennen ensimmäisen päätöksen tekoa pyritään tapamaan asiakas henkilökohtaisesti. Asiakkaan on esitettävä selvitykset vaatimuksensa perusteista (kuitit ja tositteet suoritetuista/suoritettavista maksuista). Toimeentulotukilain 14 a :n mukaan kiireellisessä tapauksessa toimeentulotukipäätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.

2 2

3 3 Tulojen ja varojen selvittämiseksi tulee hankkia seuraavat selvitykset: Rahalaitosten tiliotteet kaikkien samaan talouteen kuuluvien osalta joka kuukausi. Uudelta asiakkaalta pyydetään kaksi viimeistä tiliotetta. Selvitykset kotitalouden tuloista kuluvalta ja edelliseltä kuukaudelta. Verotodistukset ja/tai esitäytetty veroilmoitus kaikilta ruokakunnan jäseniltä kerran vuodessa ja ensimmäisellä käynnillä uudelta asiakkaalta.. Huomioon otetaan todelliset käytettävissä olevat tulot huomioiden kuitenkin toimeentulotukilain säädökset tuloista, joita ei oteta huomioon. Yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan tulojen arviointi: Toimeentulotuen tarkoitus ei ole tukea yritystoi mintaa vaan yrittäjää yksityishenkilönä. Tällöin pitäisi selvittää onko kysymys epätarkoituksenmu kaisesta velkaantuvasta yrityksestä vai tilapäi sissä vaikeuksissa olevasta yrityksestä. Toiminnan tarkoituksenmukaisuutta voi arvioida esim. käyttö katteella, jonka tulisi olla positiivinen tai vuotuisen liikevaihdon määrällä. Toiminnan kannat tavuutta arvioitaessa on lisäksi huomioitava mm. seuraavat seikat: Yrityksen ikä, liikevaihto, käyttökate/myyntikate, varat/velat, toimiala, henkilökunnan määrä, maksetut palkat, kulurakenne, poistot, toiminnan kausiluonteisuus, viimeaikainen kehitys, t-tuentarpeen arvioitu kesto, omistussuhteet, tietojen tuoreus ja väliti linpäätöksen tarve. Mikäli kyseessä on kannattamaton toiminta, on syytä ohjata hakija ensisijaisen sosiaaliturvan piiriin kohtuullisessa ajassa (3-5 kk). Tulojen sel vittämi seksi on hakijan toi mi tet tava jäl jen nökset viimeisestä tu loslaskel masta ja taseesta kahdelta edel liseltä vuodelta liitetietoineen sekä verotiedot tarvitta essa myös puolison ja lasten osalta. Lisäksi tulee tarvittaessa pyytää välitilinpäätös tai muu luotettava selvitys (kirjanpitokirjat), yrityksen perustamisasiakirjat, palkkailmoitus/palkkalistat, tilintarkastuskertomus (Oy:n kyseessä ollessa) sekä työvoimaviranomaisten/kelan lausunnot. Tu lo tasoa ei tulisi arvioida edellisessä vero tuk sessa vah vis tettua pienemmäksi ilman erittäin pätevää syy tä, jollai nen on esimerkiksi konkurssi, yrityk sen toiminnan lopettaminen tai supistu minen sekä yrit täjän pitkäaikainen sairaus.

4 4

5 5 Yrittäjällä on mahdollisuus saada tuloja ja varoja käyttöönsä yrityksestään paitsi palkkana, myös yksityisottoina, lainana, päivärahoina ja kulukor vauksina. Lisäksi yrityksen nimissä voi olla va rallisuutta, jonka voidaan katsoa olevan yrittäjän käytettävissä. Poistot ja varaukset lisätään yrittäjän tuloiksi. Palkkaa ei välttämät tä tarvitse nostaa, mutta on selvitettävä olisiko siihen ollut varaa. Mikäli yrittäjällä on palkat tua henkilökuntaa, ei hänen palkkansa määrän voida katsoa olevan alhaisempi, kuin korkeimmin palkatun työntekijän. Perustarpeiden priorisoinnista joh tuen yrittäjä käyttänee rahaa ensisijaisesti elä miseen ja vasta sen jälkeen investointeihin. Maatalousyrittäjän kuukausitulo voidaan selvittää seuraavasti: a) yksi kolmasosa edellisen vuoden maatalousbrut totulosta ja metsätalouden puhdas tuotto jaettuna kahdellatoista. b) se MYEL-työtulon määrä, jonka perusteella ko. ammatinharjoittajalle ja hänen ruokakuntansa jä senille on määrätty MYEL-eläkkeen vakuutusmaksu. Mikäli tulotasoa ei pystytä muutoin luotettavasti selvittämään, määritellään kuukausitulo verotustietojen perusteella. Perusosan alentamisessa noudatetaan toimeentulotukilain 10 :ää. Mikäli työtön henkilö ei ole työnhakijana työvoimatoimistossa ovat 20 %:n perusosan alentamisen edellytykset olemassa. Mikäli kieltäytyminen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä toistuu tai muutoin laiminlyönnillä aiheutetaan tilanne, ettei toimenpiteitä voida tarjota, perusosan alennus on 40 %. Ennen perusosan alentamista koskevaa päätöstä, kehotetaan edellisen kuukauden toimeentulotukipäätöksessä henkilöä ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi tai osallistumaan toimeentulotukilain 10 :n mukaiseen toimeentuloa turvaavaan toimenpiteeseen. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli suunnitelmaa ei voida tehdä asiakkaan kanssa, tulee suunnitelma kirjata toimeentulotukipäätökseen. Asumismenoina huomioidaan asumistukilaissa tarkoitettuja asumismenoja. Asumiskustannukset otetaan pääsään töisesti huomioon todellisen suuruisina. Omistusasunnon lainanhoitokuluista otetaan huomioon kuitenkin vain asuntolainan korko, ei lyhennystä. Tapaus kohtaisesti voidaan kuitenkin harkita asumis menojen kohtuullisuutta. Tällöin verrataan neliö vuokran kohtuullisuutta ja asunnon kokoa perheen jäsenten määrään sekä huomioidaan tuen hakijan kokonaistilanne

6 6 sekä mahdollisuudet saada kohtuuhintainen vuokra-asun to. Kokonaistilanteeseen vaikuttaa mm. palveluasumisen tarve tai muualla asuvien lasten tapaamiset. Ohjeellisina lukuina pidetään Hulmin Huollon vuokra-asuntojen neliövuokraa (korkein neliövuokra on lukien 7,70 ) ja asumistuessa kohtuulli siksi arvioituja ne liömääriä (v hlö/37, 2 hlöä/ 57, 3 hlöä/77, 4 hlöä/90, 5 hlöä/105, 6 hlöä/115, 7hlöä/125, 8 hlöä/135). Jos tuen hakijalla on omistusasuntoon liittyvää asunto- tai peruskorjauslainaa on harkittava haki jan mahdollisuuksia selvitä tuloillaan asumiseen liittyvistä pitkäaikaisista maksuvelvoitteista. Kohtuullisina asumiskuluina voidaan enintään ottaa huomioon talouden koon mukaan seuraavasti: Henkilöluku /kk Edellä mainittuja lukuja suositellaan käytettäväk si sekä vuokra että omistusasunnoissa niin kerros- rivi- kuin omakotitalois sa. Luvut sisältävät vuokrat, vastikkeet, lämmityskustan nukset, vesimaksut, asuntolainojen korot sekä muut hoito- ja ylläpitomenot. Jos kustannukset jäävät alle em. määrien, otetaan ne huomioon todellisen suuruisina. Perustoimeentulotuen asumismenoina huomioidaan lisäksi kotivakuutus. On kuitenkin selvitettävä sisältyykö vakuutukseen esim. tapaturmatai mat kavakuutuksia tms., joita ei oteta huomioon. Yhdistelmävakuutuksista tarvitaan vakuutusyhtiön selvitys siitä, mikä on pelkän koti- ja palovakuu tuksen osuus. Taloussähköstä aiheutuvia menoja huomioidaan seuraavasti:

7 7 1-2 henkilön talous enint. 100 / 3 kk 3-4 " " " 130 / 3 kk 5 - " " " 158 / 3 kk Tasaussähkölaskun (yleensä joulu- tai tammikuussa) osalta tulee huomioida sähkölaskujen suuruus koko tasauskaudelta. HUOM! Sähkölämmityksestä aiheutuvat kustannukset sisältyvät huomioitaviin ylläpitomenoihin. Asiakkaan hakiessa tukea sähkölaskuun tulee selvittää sisältääkö sähkölasku myös lämmitysenergia kuluja ja onko asunnossa myös muita lämmitysjärjestelmiä. Sähkölämmitteisessä asunnossa taloussähkön osuudeksi voidaan arvioida 30 % sähkölaskusta. Jos asiakkaan asumismenot ovat kohtuullista korkeammat, on hänelle varattava kohtuullinen aika (2-3 kuukautta) mahdollisiin uusiin asuntojärjestelyihin. Päällekkäisvuokriin ei pääsääntöisesti myönnetä tukea. Uuden asunnon takuuvuokraan voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea silloin, kun sillä turvataan asuminen (uhkana asunnottomuus tai häätö). Takuuvuokra annetaan pääsääntöisesti sitoumuksena vuokranantajalle enintään yhden kk:n osalta. Sitoumukseen tulee merkitä voimassaoloaika, joka on enintään vuosi. Terveydenhuoltomenojen huomioon ottaminen Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät perus osaan. Vähäisinä terveydenhuoltomenoina voidaan pitää mm. ilman lääkärinmääräystä ostettuja käsikauppa- ja itsehoitolääkkeitä ja tarvikkeita. Ensisijaisesti edellytetään käytettävän julkisia ter veydenhuoltopalveluja. Vain mikäli käytetty terveydenhoitopalvelu on ollut asiakkaalle välttämätön ja kyseistä hoitoa ei saa julkiselta terveydenhuollolta, otetaan huomioon yksityisten terveydenhoitopalveluiden käytöstä aiheutuneet kulut. Kulut on tällöin otettava huomioon todellisina. Asiakkaan lääkemenoja arvioitaessa otetaan huomioon mahdollisuus käyttää halvempia vaihtoehtoisia lääkevalmisteita lääkelain mukaisesti. Mikäli tuen hakija on ollut laitoshoidossa yli viikon, voidaan näiden päivien osalta vähentää huomioitavaa perusosaa 49 %:lla.

8 8 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa käyttövaroiksi huomioidaan 90 e/kk. Hammasproteesit huomioidaan vain pitkäaikaisasiak kailla (väh. 6 kk:n asiakkuus) tai jos asiakas on jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajal la. Silmälaseista aiheutuvat menot huomioidaan kor keintaan 3 vuoden välein vain pitkäaikaisasiak kailla. Uuden asiakkaan silmälasimenot otetaan huomioon, jos asiakas on jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajalla. Mikäli lasit on ter veydellisistä syistä uusittava useammin, voidaan linssien osuus huomioida. Kehysten hinnasta huomi oidaan enintään 60 ja linssit ilman pintakä sittelyä. Silmälasien tarjouspaketit ns. varastovoimakkuuksilla (yleisimmät linssivoimakkuudet) maksavat noin 100 yksiteholaseilla ja moniteholaseilla. Piilolinssit huomioidaan vain terveydellisistä syistä (lääkärin määräys). Tuen hakijan on pyydettävä kustannusarvio vähintään kahdesta optikko-liikkeestä. Päivähoitokustannukset Päivähoitokustannukset otetaan huomioon todellisen suuruisina. Mikäli perhe on pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaana, tulee hakea asiakasmaksulain mukaisesti maksun alentamista tai maksuttomuutta. Mikäli lapsi on yksityisessä päivähoidossa, ja tästä aiheutuu suurempia kustannuksia kuin kunnan järjestämässä päivähoidossa, tulee selvittää mahdollisuus saada päivähoito kunnan järjestämänä ja asiakasmaksulain mukaisen hoitomaksun määrääminen hoidosta, jos asiakkuus on pidempiaikaista. Muuttokustannukset otetaan huomioon edullisimman vaihtoeh don mukaan. Myös asiakkaan sukulaiset tai tuttavat voivat tulla kysymykseen. Hautausmenot Välttämättömiin hautausmenoihin voidaan myöntää tukea perunkirjan mukaan varattomalle kuolinpesälle. Perintökaaren mukaan pesän varat tulee käyttää ensisijaisesti kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskuluihin ja vasta sen jälkeen maksetaan kuolinpesän muut velat. Täten pelkästään se, että kuolinpesällä on velkaa enemmän kuin varoja, ei oikeuta toimeentulotuen myöntämiseen hautauskuluihin. Arkun hinnasta hyväksytään 510. Arkun hintaan sisältyy kuljetus ja vainajan käsittely. Lisäksi voidaan ottaa huomioon hautapaikan osto

9 9 sekä kukkalaite arkulle. Loimaalaiselle hautapaikka ja haudan avaus oman seurakunnan hautausmaalla maksaa 130. Myös hautalevy tai hautaristi tms. muistomerkki voidaan huomioida. Kaikkiaan hautauksesta aiheutuneita menoja voidaan ottaa huomioon enintään 800. Lehti-ilmoitukseen, muistotilaisuu teen tai hautakiveen ei myönnetä tukea. Välttämättömiä perunkirjoituskuluja kuten virkatodistusten lunastusmaksuja voidaan myös ottaa huomioon. Kuolemantapauksissa esitetään usein vainajalta maksamatta jääneitä laskuja. Näitä ei huomioida toimeentulotuessa, vaan ohjataan merkitsemään ne laadittavaan perunkirjaan velaksi. Muiden erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvien tarpei den huomioon ottaminen Erityismenojen tarpeellisuus harkitaan aina ta pauskohtaisesti. Niitä voidaan pääsääntöisesti ottaa huomioon vain pitkäaikaisasiakkailla tai asiak kaalla, joka on minimitoimeentulon rajalla. Kodin välttämättömään irtaimiston hankintoja voidaan hyväk syä vain erityistilanteissa, kuten ensimmäisen asunnon kalustukseen tai esim. avioeron jälkeen. Välttämättömiä hankintoja ovat sängyn, keittiön pöydän ja tuolien, verhojen, valaisimien, mattojen, vuodevaatteiden sekä ruo kailu- ja ruuanvalmistusvälineiden hankinnasta aiheutuvia kuluja. Näitä kuluja voidaan yhden hengen taloudelle huomioida enintään 135 ja lapsiperheelle enintään 300 vuodessa. Vastaavasti voidaan lastenhoidossa tarpeellisia välineitä ja tarvikkeita ottaa huomioon enintään 300 vuodessa. Pesukoneen hankinta (max 300 ) voidaan ottaa huomioon lapsiperheillä. Suurperheen pakastin voidaan ottaa huomioon. Television hankinnasta aiheutuvia kuluja ei huomioida. Digisovittimen hankinnasta aiheutuneita kuluja ei huomioida kuin poikkeustapauksissa. Etävanhemman ja lasten tapaamisista aiheutuneina menoina huomioidaan lapsen perusosaa vastaava määrä niiltä päiviltä, joina lapsi on ollut selvityksen mukaan vanhemman luona. Pääsääntöisesti huomioidaan enintään 7 tapaamispäivän menot kuukaudelta ja mahdollisesti pidempiä jaksoja koulujen loma-aikoina. Lapsen tapaamisista aiheutuneista matkakuluista huomioidaan pääsääntöisesti puolet.

10 10 Oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kulut (n. 85 ) voidaan huomioida menona. Yksityishenkilöiltä saatujen lainojen ym. vippien maksamista ei huomioida toimeentulotuessa. Opintolainan korkoja ei huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Opiskelijan toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintolaina on osa opintotukea, joten opiskelijan tulee hakea ja nostaa opintolaina. Laina huomioidaan tulona, vaikkei sitä olisi nostettukaan. Opintolainan nostamista ei edellytetä alle 18-vuotiailta. 18 vuotta täyttäneiden kohdalla toimeentulotuki määräytyy itsenäisesti. Jos opiskelija ei saa valtion takaamaa opintolainaa, hänen on selvitettävä mahdollisuutensa mm. tavalliseen pankkilainaan. Opiskelija, jonka opintolaina on evätty luottohäiriöiden takia, tulee ohjata pyytämään apua Kelan opintotukikeskukselta laina-asian järjestämiseksi. Lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevan täysi-ikäisen nuoren kohdalla ei vaadita opintolainan nostamista toimeentulotuen myöntämiseksi lukio tai ensimmäiseen ammattiin valmistavissa opinnoissa. Joissakin tapauksissa on katsottu mahdolliseksi alentaa opiskelijan perusosaa 10 :n mukaisesti. Tämä on tullut kyseeseen lähinnä silloin, kun opiskelijaa on tuettu toimeentulotuella jo pitkään ja ottaen huomioon opiskelun luonteen tilapäis- tai osa-aikatyön vastaanottaminen olisi mahdollista. Opiskelijan pieniä tuloja (enintään 100 /kk) ei oteta huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Varusmiehen ja vangin toimeentulo Tuen tarve on selvitettävä tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti lähdetään kuitenkin siitä, että riittävä toimeentulo tulee valtiolta. Vankilassa ja työsiirtolassa olevalle voidaan maksaa vuokra korkeintaan kolmen kuukauden ajalta.

11 11 Myönnetyn toimentulotuen maksaminen Myönnetty toimeentulotuki voidaan asiakkaan suostumuksella käyttää asiakkaan laskuihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että asiakkaan välttämättömät asumismenot tulevat suoritetuksi Käytettävissä olevat varat Arvioitaessa tuen tarvetta otetaan huomioon käy tettävissä olevat varat Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon hakijan asuntoa, tarpeellista asui nirtaimistoa ja tarpeellisia työvälineitä. Huomi oitavan varallisuuden tulee olla käytettävissä tai helpos ti käyttöönotettavissa. Esim. seuraavat varat voidaan ottaa huomioon: Osakkeet, obligaatiot, ym. arvopaperit. Kesämökki tai vastaava loma-asunto. Asunto, joka ei ole tuenhakijan asuinkäytössä. Auto tai muu moottoriajoneuvo, mikäli se ei ole välttämätön työmatkojen, työllistymisen, päivähoidon järjestämisen, asuinpaikan joukkoliikenne yhteyksien tms. syyn vuoksi tai se on hakijan tai tämän perheen tarpeisiin nähden huomattavan arvokas. Säästöt ja talletukset, myös asuntosäästötilit ja lainan lyhennystä varten varatut säästöt. Veronpalautuksesta huomioidaan 100 ylittävä osa. Varat on otettava käyttöön tai realisointi on aloitettava kohtuullisessa ajassa (2-3 kk). Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän tuen myöntäminen on pääsääntöisesti kertaluonteista. Tilanteista, joissa ehkäisevän tuen myöntäminen voi tulla kysymykseen ei voi esittää tyhjentävää luetteloa. Kussakin

12 12 tapauksessa tulee suorittaa erillinen harkinta. Tukea voidaan myöntää esim. seuraavissa tilanteissa: Tuen saajan aktivointia tukevat toimenpiteet hänen hakeutuessa työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen (esim. matkakulut, työvaatteet, oppikirjat) Vuokrarästien tai muiden asumiseen liittyvien menojen maksu silloin, kun sillä turvataan asuminen (asunnottomuus, häädön uhka). Vuokrarästien osalta tulee ehdottomasti noudattaa kertaluontoisuutta. Tällöinkin on rästien osalta selvitettävä niiden syntymiseen johtaneet tekijät. Pelkkä välinpitämättömyys ei syyksi riitä, vaan taustalla tulee olla terveydellisiä tai taloudellisia syitä. Lisäksi on pyrittävä varmistamaan, ettei rästejä pääse jatkossa syntymään (maksupalvelusopimus pankin kanssa, välitystiliasiakkuus, etuuksien maksatus suoraan vuokranantajalle). Tuen saajan taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lievittäminen esim. sairaus, työttömyys, avio- tai avoerotilanteissa kun tuen hakija on varaton, vaikka tuen tarvetta ei laskelman mukaan olisikaan. Tällöin voi tulla kyseeseen avustaminen ravinto-, lääke- tai muissa välttämättömissä menoissa. Lasten harrastusmenojen tukeminen. Sosiaalityöntekijä voi myöntää ehkäisevää tukea yhdelle kotitaloudelle enintään 550 /vuosi. Ehkäisevää tukea koskevista päätöksistä pidetään erillistä luetteloa, jotta voidaan seurata tuen käyttöä ja kohdistumista. Ohjeet ovat suosituksia, joilla ei voida rajata lain mukaista oikeutta tukeen, siksi ohjeista voidaan poiketa. Tapauksissa, joissa oh jeista poikkeaminen olisi perusteltua, tulee sosi aalityöntekijän neuvotella asiasta esimiehensä kanssa ennen pää töksen tekoa. Samoin tulee menetel lä jos annetuissa oh jeissa havaitaan puut teita tai epäselvyyksiä. Päätöksentekijän on kirjattava ohjeista poik keamisen perustelut ao:n asiakirjoi hin.