Ihmeelliset innovaatiot
|
|
- Aune Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihmeelliset innovaatiot leenu juurola, projektipäällikkö, tekniikan museo leena tornberg, erikoissuunnittelija, tekniikan museo Ihmeelliset innovaatiot -työpajassa tarkasteltiin museoesineitä innovaatioiden näkökulmasta. Millaisia innovaatioketjuja museon esineet muodostavat? Millaisia tarinoita ne kertovat kulttuurista, ihmisen luovuudesta ja ongelmanratkaisutaidoista? Miten innovaatioprosessi menetelmänä voisi toimia oppilasryhmän museovierailun pohjana? Onko museo oikea paikka kurkistaa myös tulevaisuuteen? Miltä näyttää teknologinen hittituote vuonna 2030? Työpajan vetäjinä toimivat projektipäällikkö Leenu Juurola, Tekniikan museo ja erikoissuunnittelija Leena Tornberg, Tekniikan museo. onko tekniikan museo kulttuuria? Tekniikan museossa ja museon ulkopuolella kuulee käytävän keskusteluja siitä, onko tekniikka kulttuuria. Meille Tekniikan museossa työskenteleville vastaus on itsestäänselvä. Kokoelmiemme esineet kertovat monin eri tavoin tarinaa suomalaisen kulttuurin kehittymisestä. Ihmeelliset innovaatiot -työpaja käynnistyi harjoituksella, joka johdatteli pohtimaan kulttuurin ja tekniikan suhdetta. Harjoitus nosti esiin tekniikan historian kansainvälisyyden: teknisiä keksintöjä on omaksuttu toisista kulttuureista kautta historian. Monikulttuurisuus ei ole Tekniikan museon näyttelyissä yhtä selvästi esillä kuin esimerkiksi etnografisissa museoissa. Ylijohtaja Riitta Kaivosojan seminaarin ensimmäisen päivän puheessa esiin nostama ajatus monikulttuurisuus on tänä päivän myös kansainvälisyyttä sopii yhdeksi näkökulmaksi Tekniikan museoon. Yksi Tekniikan museon tehtävistä on tallentaa, tutkia ja esitellä suomalaisen teollisuuden historiaa, joka ei ole suinkaan kehittynyt umpiossa. Kun taiteessa on kautta aikain haettu vaikutteita ulkomailta, niin tekniikan kehitys Suomessa on pohjautunut keksintöihin ja innovaatioihin, joista erittäin monet ovat rantautuneet Suomeen muualta. Suomen teollisuuden ja tekniikan historia on ollut innovatiivista. Muualla keksittyjä teknisiä keksintöjä on sovellettu ja kehitetty Suomen oloihin ja yhteiskuntaan. Monikulttuurisuus on vuorovaikutteista: samalla kun Suomi muuttuu monikulttuurisemmaksi, myös suomalaiset lähtevät ulkomaille vieden mukanaan oman kulttuurisen lisänsä. 191
2 Tuskinpa nyky-suomessa on montakaan teollista yritystä, jolla ei olisi kansainvälistä toimintaa. Kansainvälinen toiminta vie myös suomalaisia tekniikan osaajia maailmalle. Vieraassa kulttuurissa elävälle oman kulttuurin ymmärtäminen on perusta vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen. Tämä puoli monikulttuurisuudesta otettiin esiin lyhyesti työpajassa. Onko kulttuurissa muutakin kehitystä tai muutosta kuin teknistä? Tähän ajatteluun johdattelee Bosse Sundinin teos Den kupade handen (1991, uudistettu painos 2006 Carlsson förlag), joka tarjoaa tuoreen näkökulman tekniikan historiaan. Teoksessa esimerkiksi kielen kehitys esitellään teknisenä kehityskaarena, joka lähtee liikkeelle ihmisen kehosta ja kyvystä tuottaa äänteitä. Mikäli kieli, joka meille tämän päivän kommunikaatiovälineenä on itsestäänselvyys, ei olisi kehittynyt niin kuin se on historian saatossa kehittynyt (suullinen, kirjoitettu kieli, näiden tallentamisen eri tekniset kehitykset), emme pystyisi tänä päivänä lähettämään yhtään tekstiviestiä, vaikka laite olisi teknisesti kuinka hyvä. Harvoin tekniikan historiaa lähdetään käsittelemään tästä näkökulmasta. tekniikan museon kulttuurikasvatus Työpajan ensimmäisellä harjoituksella oli kaksi pääajatusta. Se toimi pohjustuksena teemalle innovaatiot ja innovaatioprosessit, mutta tutustutti myös luentoa tai opastusta toiminnallisempaan oppimismenetelmään. Tehtävän avulla avattiin keksinnön ja innovaation välistä suhdetta. Meiltä päivittäin näitä käsitteitä käyttäviltä saattaa välillä unohtua, että molemmat termit ovat yllättävän hankalia hahmottaa. Miksi puhumme suomalaisessa tekniikan erikoismuseossa mieluummin innovaatioista kuin keksinnöistä? Osallistujat pantiin reflektoimaan omaa teknisen historian tuntemustaan ja ajatteluaan. Kuinka hyvin työpajan osallistujat tunsivat yleistä tekniikan historiaa? Kumpi keksittiin aiemmin kalaverkko vai kuokka, puhelin vai hehkulamppu? Ryhmä jaettiin 4 5 hengen pienryhmiin ja jokaiselle annettiin erilliset kortit muutamista ihmiskunnan suurimmista teknisistä keksinnöistä: aurinkokello, silmälasit, höyrykone, kuokka, kalaverkko, pyörä, puhelin, radio, atomipommi, laser, paperi, hehkulamppu, kangaspuut. Keksinnöt tuli yhteistoiminnallisesti keskustellen pistää aikajärjestykseen. Koska jokainen sana oli oma erillinen 192
3 yksikkönsä, jonka paikkaa saattoi konkreettisesti kokeilla ja muuttaa, tehtävämuodolla pyrittiin vahvistamaan ajattelua käden ja aivojen yhteistyöstä: pistänkö hehkulampun radion ylä- vai alapuolelle. Museoympäristössä informaatio ei ole vain kirjallisessa muodossa, vaan myös esineinä. Harjoituksella pyrittiin jäljittelemään esineiden historiallista järjestelyharjoitusta ihan konkreettisesti samaan tapaan kuin museon näyttelyjä usein suunnitellaan ja toteutetaan. Kun näyttelytyöryhmä oli päässyt yhteisymmärrykseen ajanjaksojen järjestyksestä, ryhmän tuli tuottaa tuloksensa näyttelyn muodossa eli liimata sanat levylle, jotta niitä ei voi enää siirtää toiseen muotoon. Tässä jäljiteltiin museonäyttelyn tekijöiden tunnetta: materiaali tulee saattaa konkreettiseen näyttelynmuotoon, josta ei ole enää paluuta. Tämä vaihe otettiin harjoituksessakin aika vakavasti: mitä jos menee väärin? Koska tehtävä ratkaistiin ryhmässä, tarkoitus oli pikemminkin herättää keskustelua kuin testata asiaosaamista. Puhuttiinko ensimmäisiin puhelimiin kynttilänvalossa, jos hehkulamppu keksittiin myöhemmin vai oliko puhelimen toiminta ylipäätänsä mahdollista, jos ei ollut sähköä lampuissakaan? Jos tehtävä sysää tarkistamaan tietoa hakulaitteilla nykyisessä media-ajassa, etsijä kohtaa varmasti jotakin muutakin aiheeseen liittyvää tietoa ja saa uusia ahaa-elämyksiä. Sama tehtävä on herättänyt myös työpajan ohjaajat havaitsemaan omat puutteensa tekniikan historian tuntemuksessa. Suomalaisen tekniikan historian ymmärtäminen vaatii välttämättä perehtymistä myös tekniikan historiaan laajemmin. Tehtävän tarkoitus oli siten enemmän herättää kiinnostusta tekniikan historiaa kohtaan kuin opettaa tarkkoja vuosilukuja. Ajoitukset käytiin lyhyesti läpi kartalla, jossa keksinnöt tulivat näytölle historiallisesti kronologisessa järjestyksessä liitettynä paikkaan, josta nykytietämyksen mukaan kunkin keksinnön ensimmäiset merkit ovat löytyneet. Pikaisesti katsottuna kartta muistutti nykyisten globaalien yritysten toimipistekarttaa ympäri maailmaa, niiden samojen suomalaisten yritysten, joiden historiaa museo tallentaa. Tekniset keksinnöt ovat aikojen saatossa kulkeneet kulttuurista toiseen saavuttaen lopulta myös Suomen. Nyt suunta on myös toisinpäin, suomalaiset teollisuusyritykset vievät omia innovaatioitaan ja osaamistaan ympäri maailmaa. Nykyteknologisen sukupolven on hyvä huomata, että suunta on ollut aikoinaan toinen. Ilman kansainvälistä vuorovaikutusta Suomi ei olisi teknisessä kehityksessään nykytasolla. Museoammattilaiset saattavat joskus unohtaa, millaisia tietoja ja taitoja museoon tulija kantaa 193
4 ihmeellisiä innovaatioita puusta kuva: juha rahkonen mukanaan. Museon henkilökunta on niin sinut esittelemiensä teemojen kanssa, että museokävijän oletetaan tietävän aiheesta ehkä enemmän kuin hän todellisuudessa tietää. Erikoisnäyttelyt ovat museon näkökulmasta erittäin antoisia, koska niissä päästään käsittelemään aiheita, joita perusnäyttelyssä on ehkä käsitelty suppeammin, mutta joista museolla on kuitenkin erittäin laajat kokoelmat ja taustatiedot. Sama saattaa tapahtua myös opetuksellisissa ohjelmissa. Ohjelman aihe on niin mielenkiintoinen, että aiheeseen mennään välittömästi sisään, mutta ei huomioida, ovatko vastaanottajat samalla tasolla, samassa tilassa. Miten vastaanottaja hahmottaa uuden aiheen aikaisempiin tietoihin tai taitoihin verrattaessa vai onko aihe tai ohjelma sellainen, että hänellä ei ole vielä minkäänlaista skeemaa aiheesta mielessään? Mikäli vastaanottajalla on jo jonkinlainen skeema olemassa, viestin lähettäjän tulisi pyrkiä selvittämään, mikä se on, koska se vaikuttaa käytettäviin menetelmiin. Mikäli vastaanottajalla ei ole vielä skeemaa aiheesta, lähtökohta on aivan toinen. innovaatioprosessi museoympäristössä Tekniikan museon keväällä 2006 käynnistyneessä oppimisympäristön kehittämishankkeessa, Inno- Apajassa, on tavoitteena kehittää museokäynnistä 194
5 oppijalle aktiivinen ja innovatiivinen kokemus. Jotta museokäynnille voidaan asettaa oppimistavoitteita, käynti tulee rakentaa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, joka istuu koulun opetussuunnitelmiin ja opetusmenetelmiin. Museokäynti kokemuksena, museon näyttelyt ympäristönä ja museoesineet ihmettelyn kohteena voivat jo sinänsä tuottaa merkittävän oppimiskokemuksen. Tätä kokemusta vahvistamalla, syventämällä ja elävöittämällä voi museosta muodostua kävijälle paikka, johon haluaa palata myös uudelleen. InnoApajan oppimispolut jäljittelevät yritysmaailmasta tuttua innovaatioprosessin reittiä. Menetelmässä keskeistä on oppijan oman luovuuden ja ongelmanratkaisutaidon tukeminen. Myös Yhdessä oppimaan -seminaarin osallistujat johdateltiin innovaatioiden äärelle. Työpajassa teema esiteltiin lyhyen alustuksen avulla. Miten innovaatioprosessi käynnistyy? Miten tarpeesta tai ongelmasta kehitellään ideoita? Miten ideat jalostetaan innovaatioiksi? Mitkä tekijät prosessiin vaikuttavat? Miten innovaatiot tuotteistetaan? Tekniikan museo on täynnä suomalaisia innovaatioita ja niiden tarinoita. Vaikka innovaatio on monille aikuisellekin vielä epäselvä käsite, se konkretisoituu museoympäristössä helposti. Rapalan uistin, Karhun lasikuitusuksi, suomalaisessa paperitehtaassa valmistettu paperi, Fiskarsin sakset tai Nokian kännykkä ovat suomalaisia tuotteita, joiden kehittelyssä on hyödynnetty vanhaa ja innovoitu uutta. Museossa päästään innovaatioketjun jäljille: Miten suksen rakenne on matkan varrella muuttunut? Miksi uusi tuote on kehitetty? Miltä tulevaisuuden suksi mahtaa näyttää? Oppilasryhmän InnoApaja -oppimispolku käynnistyy innovointiongelmasta. Alakoulun oppilaiden on museokäynnin aikana kehiteltävä Tekniikan museon kummitukselle uudenlainen huvitin, ja yläkoulun sekä toisen asteen oppilaiden innovoitava tulevaisuuden teknologista hittituotetta. Yhteisessä alustuksessa ongelman äärelle johdatellaan tarinan tai virikekuvien avulla. Aloituksen avulla oppilaille koetetaan luoda avoin, innostava ja luova ilmapiiri. Tällä käynnillä vääriä vastauksia ei ole. Luovuus ja mielikuvituksen käyttö on tärkeää ja uudenlaiset, järjettömänkin tuntuiset ideat toivottuja. Koululaisryhmien innovaatioprosessissa tehtävien teko ja kysymysten pohtiminen liittyvät olennaiseen tiedonhankinnan vaiheeseen: jotta ideat jalostuvat uusiksi innovaatioiksi, on pystyttävä hyödyntämään omaa ja oman tiimin osaamista sekä käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi saatavilla olevaa tietoa. Kirjalliset tehtävät on pyritty jättämään mahdollisimman avoimiksi. Tärkeää ei ole oikean asiatiedon löytä- 195
6 taskuhiomakone ja 38 hammasratasta kuva: juha rahkonen minen vaan oman luovuuden soveltaminen: mitä ideoita innovaatiot, niiden tarinat ja tekniset ratkaisut voivat tarjota omaan ajatteluprosessiin. Esineiden ja näyttelytekstien tueksi oppimispolun tehtäväpisteillä on käytössä havainnollistamisvälineitä. Niiden avulla pyritään tutustuttamaan kunkin innovaation olennaisiin ominaisuuksiin hieman pintaa syvemmältä. Samalla pyritään huomioimaan museo oppimisympäristönä. Havaintovälineitä saa tutkia, vääntää ja kääntää, mutta museoesineisiin ei saa koskea. mitä suomalaiset innovaatiot kertovat maahanmuuttajaoppilaalle? Yhdessä oppimaan -seminaarin aikana InnoApajan oppimispolkujen materiaalien ja havainnollistamisvälineiden kehittämistyö oli parhaillaan käynnissä. Työpajan osallistujat arvioivat osaltaan innovaatiomateriaalin toimivuutta. Alustuksen jälkeen jokainen ryhmä lähetettiin kirjallisen tehtävän johdattelemana tutustumaan yhden innovaation tarinaan. Arviointitehtävänä oli pohtia innovaatiotarinan kiinnostavuutta ja sovellettavuutta kahden erilaisen maahanmuuttajaoppilaan, 11-vuotiaan, neljä vuotta Suomessa asuneen somalitytön ja vuoden Suomessa asuneen, Brysselistä muuttaneen lukiolaispojan näkökulmasta. Koska arviointitehtävän kuvitteelliset maahanmuuttajaoppilaat olivat eritaustaisia ja eriikäisiä, tehtävien sovellettavuus vaihteli arvioissa jonkin verran. Yleisesti todettiin, että tehtäväpisteiden kokeelliset välineet lisäsivät kiinnostavuutta ja ymmärrettävyyttä, mutta toisinaan välineet saattoivat myös etäännyttää. Jos esimerkiksi hammasratas on käsitteenä oppilaalle täysin vieras, ei tavallisten ja hammastuksella vahvistettujen pensassaksien voimansiirtoa mittavasta välineestä ole oppilaalle juurikaan hyötyä. Työpajaan osallistuneiden arvioiden mukaan suomalaisten innovaatioiden ja innovaattoreiden tarinat sinänsä voivat kertoa maahanmuuttajalle kiinnostavia ja olennaisia asioita suomalaisesta kulttuurista. Ne voivat myös nostaa esiin yhdistäviä asioita ja tarjota tilaisuuksia omien kokemusten jakamiseen. Arkiset innovaatiot kuten sakset tai kalastusvälineet ovat tuttuja välineitä jossain muodossa kaikille. Toisaalta työkalu, joka meillä on museoesine, saattaa maahanmuuttajan kotimaassa olla vielä arkisessa käytössä. Erilaiset tekniset innovaatiot kertovat kulttuuristamme ja sen muutoksista yllättävän paljon. Tehtävien arviointi innovaatioprosessin osana oli työpajan osallistujille haastava tehtävä. Yksittäinen tehtävä yhden innovaation äärellä ei avaa juurikaan innovaation laajaa prosessia ja tässä mielessä oppimispolun rakenteen sekä 196
7 tehtävämateriaalin kehittäminen on vielä täysin kesken. Jotta innovaatioprosessi hahmottuisi oppijalle, sen tulee olla erittäin selkeä, luonteva ja johdonmukainen. Polun ja materiaalin arviointi seminaariin osallistujien kanssa oli tämän kehittämistyön kannalta erittäin antoisaa. Erityisen lisäarvon arvioinnille toi se, että joukkoon mahtui sekä opettajia että museoalan ammattilaisia. Kehittämistyön kannalta on sekä jännittävää että rikastuttavaa paljastaa keskeneräinen työ asiantuntijoiden arvioitavaksi. voiko luovuutta opettaa? Uusia ratkaisuja, ideoita ja innovaatioita kehitettäessä tulee väistämättä vastaan erilaisia ongelmia tai kuten nykyisin kannustavasti muotoillaan haasteita. Erilaiset oppijat suhtautuvat ongelmatilanteisiin hyvin eri tavoin, toiset lannistuvat ongelman edessä, toiset motivoituvat yrittämään sitä enemmän, mitä vaikeammasta haasteesta on kyse. Ongelmien kohtaamista ja niiden ratkomista voi kuitenkin harjoitella. InnoApajan oppimispolulla ulkopuolelta annettu haaste ei välttämättä motivoi kaikkia, mutta tuo innovaatioprosessiin myös tarvittavaa leikkimielisyyttä. Vaikka oppija olisikin innovoimassa kummituksen huvitinta tai tulevaisuuden hulvatonta teknologista vimputinta, hän kohtaa prosessin aikana todellisia valintatilanteita. Miten huomioisit tuotekehittelyssä kestävän kehityksen? Mitkä seikat vaikuttavat materiaalivalintoihin? Miten tuotteen käytettävyyttä voitaisiin parantaa? Onko innovaation suunnittelussa huomioitu myös esimerkiksi nuoret käyttäjät? Yhdessä oppimaan -seminaarin osallistujat tutustutettiin lopuksi yhteen luovan ajattelun menetelmään, Kaukaisiin ajatusmalleihin (Virkkala & Vilkko, Luova ongelmanratkaisu tiedon 197
8 hankinta ja yhdistely toimiviksi kokonaisuuksiksi. Helsinki 1988). Menetelmässä pyritään etsimään uusia, yllättäviä ja luovia vaihtoehtoja ongelman ratkaisuun. Tekniikan museossa olemme testanneet menetelmää lukioikäisten oppilaiden kanssa oppimispolun päätteeksi. Ryhmät on lähetetty näyttelyyn oman alkuperäisen innovaatio-ongelmansa kanssa. He ovat tutustuneet näyttelyssä esimerkiksi sanomalehden innovaatioprosessiin. Viimeistä tehtävää ratkoessaan he valitsevat näyttelystä itseään kiinnostavan esineen (esimerkiksi hehkulampun), joka ei liity alkuperäiseen ongelmaan millään tavalla. Oppilaat listaavat valitsemastaan esineestä mieleen tulevia ominaisuuksia ja assosiaatioita (lasinen, valo, sähkö, kirkas, sammutettava ja niin edespäin). Seuraavassa vaiheessa he yhdistävät ominaisuudet vapaasti ja järjettömästi alkuperäiseen ongelmaan (lasinen sanomalehti, valaiseva sanomalehti, sähkösanomalehti, kirkassanomalehti, sammutettava sanomalehti ja niin edespäin). Viimeisessä vaiheessa järjettömistä yhdistelyistä etsitään mahdollisia mielekkäitä sovellutuksia (esimerkiksi sähköinen sanomalehti, joka sammuttaa ja käynnistää itsensä tai itsevalaiseva sanomalehti, joka reagoi ympäristön valaistuksen määrään). Lopputulokset voivat tuntua järjettömiltä ja hassuilta. Olennaista on kuitenkin se, millaisen ajatteluprosessin toiminta oppilaassa käynnistää. Pystyykö oppija hyödyntämään kokeilemiaan luovan ongelmanratkaisun menetelmiä todellisia ongelmia kohdatessaan? InnoApaja-projektin tavoitteena on testata ja kehittää innovatiivisia oppimismenetelmiä sekä Tekniikan museoon että siirrettäväksi myös muihin oppimisympäristöihin. Vaikka Kaukaiset ajatusmallit -tehtävä jäi työpajaan osallistujilta testaamatta ajan puutteen vuoksi, palautteessa muutamat osallistujat totesivat, että menetelmää on mahdollista soveltaa hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja konteksteissa. Myös innovaationäkökulma museoesineisiin herätti ajatuksia. Moni suomalainen museo on Tekniikan museon tavoin oman alansa innovaatiomuseo. lisätietoja projektipäällikkö Leenu Juurola leenu.juurola(at)tekniikanmuseo.fi erikoissuunnittelija Leena Tornberg leena.tornberg(at)tekniikanmuseo.fi 198
Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013
Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.
LisätiedotKoulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015
Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän
LisätiedotTEKNIIKAN MUSEON TUOTTEISTAMISTARINA Palasista paketteihin: Innovatiivinen palvelupaketti yrityksille. Anna Iso-Ahola 5.6.2013
TEKNIIKAN MUSEON TUOTTEISTAMISTARINA Palasista paketteihin: Innovatiivinen palvelupaketti yrityksille Anna Iso-Ahola 5.6.2013 INNOVATIIVINEN PALVELUPAKETTI YRITYSASIAKKAILLE INNOVATIIVISET TAVOITTEET tuoda
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotOppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto
Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!
LisätiedotTEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä
1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotVerkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!
SISÄLLÖNTUOTANNON OPAS Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! Kuinka verkkokoulutus tehdään? Lanseeraus Aloitetaanpa
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotKulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen
Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotHarjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008
17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotOsallistumista ja voimaantumista edistävien älykkäiden opetuskäytäntöjen tarkistuslista
A Osallistumista ja voimaantumista edistävien älykkäiden opetuskäytäntöjen tarkistuslista Kvantitatiivinen arviointi Vähintään puolet indikaattoreista vaaditaan ennen kvalitatiivista arviointia lomakkeen
LisätiedotUudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET
Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotIdeoita ja tehtäviä Museovierailuun
Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun 1 / 13 2015 Etelä-Karjalan taidemuseo Sisällys 3 Johdanto tehtävät: 4 Museo ilmiönä 1 5 Museo ilmiönä 2 6 Henkilökohtainen taidekokemus 1 7 Henkilökohtainen taidekokemus
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKaikille avoin hiihtokoulu
Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotAseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna
Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa
LisätiedotItse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta
Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä
LisätiedotMiten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?
Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotTulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä
Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotSosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa
Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen
LisätiedotWanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys
Koulun kysytyin kysymys "Miksi koulua käydään?". Otimme tehtäväksemme ottaa siitä selvää. Wanted Taiteen taito Tölön taidetta Kohti hyvää elämää Hyvään elämään on monta tietä ja neuvoa. Tässä muutama.
LisätiedotTervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi
Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Osaamisen kehittäminen muutoksen mahdollistajana 18.5.2017 Elisa Helin Opetushallitus
LisätiedotKansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä
Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotYSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotPerustiedot - Kaikki -
KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana
LisätiedotAikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
LisätiedotEsimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto
Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotMONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen
MONIKONESIMULAATTORI Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen Ylänäkymä 20 Ajoneuvon kohdealue Törmäys 10 Simulaattoriharjoitusraportti 17.4.2016 14:47:47 Tulos: Hyväksytty [m] 0 Arvo Pisteet -10
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotEsimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?
1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän
LisätiedotKnuutilankankaan koulun valinnaiset aineet
Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet A2-kielet Vieraat kielet: Eteläisellä alueella tarjolla seuraavat vapaaehtoiset kielet: espanja saksa ranska Valinta valinnaisten aineiden kanssa. Äidinkielen
LisätiedotMonikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen
Tavoitteet Monikulttuurisuus Projektioppiminen Ilmiöpohjainen oppiminen Monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen
LisätiedotOpistojen IlmE -hanke
Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa
LisätiedotJohtoryhmä toimii joukkueena, kun jokainen antaa osaamisensa myös muiden käyttöön.
ABB BREAKERS AND SWITCHES INNOSTAVA JOHTAMINEN Johtoryhmä toimii joukkueena, kun jokainen antaa osaamisensa myös muiden käyttöön. TALENT VECTIA 96 RENEWAL 2014 ABB BREAKERS AND SWITCHES Risto Pennanen
LisätiedotUUDET OSAAJAT. Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia
UUDET OSAAJAT Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia sisällöt: osaamisperusteisuus henkilökohtaistaminen oppimisympäristöt
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotSEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS
SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS Mikä on seksuaalisuuden portaat Seksuaalisuuden portaat opetuspaketti on Opetushallituksen materiaali ja sen ovat kehittäneet
LisätiedotItä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Onko ohjelmointi toinen lukutaito? ja yleiskatsaus teknologian ja opetuksen kenttään
Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 8.9.2017 Onko ohjelmointi toinen lukutaito? ja yleiskatsaus teknologian ja opetuksen kenttään Mikko Eloholma CPO mikko@mehackit.org Twitter: @eloholmamikko 2017 valmistunut
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi
Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotOsallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?
Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotTURVATAIDOT PUHEEKSI
TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen
LisätiedotOpetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.
Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
Lisätiedot1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu. Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Tampereella
Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu Puhelinnumero (vaihde) Lähiosoite Pispalanharju 47 Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotMikä ihmeen projektioppiminen?
Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
LisätiedotOnko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä
Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi
LisätiedotLappeenrannan kulttuuripolku
Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista
Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen
LisätiedotNear Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena
Near Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena NFC-puhelinkokeilu Päiväkotiympäristö Kokeilu aloitettu keväällä 2010
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotA B C. Avoimen hallinnon ja LOGO
Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen
LisätiedotKeravanjoen koulu Opitaan yhdessä!
Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi
LisätiedotOpiskelutaidot Tiina Kerola
Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotHaukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä
LisätiedotValinnaiset aineet Paulaharjussa
Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotMonitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa
Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
Lisätiedot