Tyypin 1 diabeteksen merkitys lapsen kognitiiviselle kehitykselle
|
|
- Pirkko Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Riitta Hannonen, Jorma Komulainen, Raili Riikonen ja Timo Ahonen KATSAUS Tyypin 1 diabeteksen merkitys lapsen kognitiiviselle kehitykselle Tyypin 1 diabetes saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen hermoston toimintaan liittyvien ongelmien sekä sairastumiseen ja hoitoon liittyvän kuormituksen kautta. Vaikka diabetesta sairastavilla lapsilla on harvoin laajempia oppimis- ja kehitysvaikeuksia, lieviä kognitiivisia erityisvaikeuksia esimerkiksi tarkkaavuudessa, muistissa ja prosessointinopeudessa saattaa esiintyä. Kognitiivisen kehityksen ongelmien riskiä lisäävät varhainen sairastumisikä ja vaikeat hypoglykemiat. Pitkäaikaisen hyperglykemian vaikutuksia kognitiiviseen kehitykseen ei vielä tarkkaan tunneta. Diabetesta sairastavien lasten hoidon haasteena on terveen kehityksen varmistaminen, ja siksi sairauden vaikutusta kokonaiskehitykseen tulee hoitokäynneillä arvioida ja tarvittaessa pohtia kehitystä tukevia toimia. Tyypin 1 diabetekseen sairastuu Suomessa enemmän lapsia kuin missään muualla maailmassa. Vuonna 2005 diabetekseen sairastui alle 15-vuotiasta 62/ (Diabeteksen Käypä hoito suositus 2007). Diabeteksen hoidossa pyritään nykyisin aiempaa pienempään, lähellä normaalia olevaan veren glukoosipitoisuuteen. Tämä saattaa johtaa vaikeiden hypoglykemioiden lisääntymiseen huolimatta verenglukoosiarvojen tiiviistä seurannasta ( Jones ja Davis 2003). Verenglukoosiarvojen äärimmäinen vaihtelu ja erityisesti akuutti hypoglykemia aiheuttavat toimintahäiriön aivoissa, mikä saattaa haitata kognitiivista kehitystä. Aikuisilla vaikeidenkaan hypoglykemioiden ei ole todettu aiheuttavan pitkäaikaista haittaa kognitiivisille toiminnoille (DCCT/EDIC 2007), mutta lasten kehittyvään hermostoon diabeteksella ja vaikeilla hypoglykemioilla saattaa olla pitkäaikaisvaikutuksia. Diabetesta sairastavien kognitiivisen kehityksen tutkimus Diabeteksen vaikutusta lapsen kognitiviiseen kehitykseen on tutkittu erilaisilla tutkimusasetelmilla 190-luvulta alkaen (internet-oheisaineiston taulukko). Näiden tutkimusten mukaan diabetesta sairastavien lasten kognitiivinen kehitys on yleensä normaalikehityksen rajoissa mutta lieviä tai diffuuseja ongelmia esiintyy (Ryan 19, Hagen ym. 1990, Rovet ja Ehrlich 1999). Riskiryhmässä kognitiivisen kehityksen ongelmien suhteen ovat ne lapset, jotka ovat sairastuneet varhain, alle 5- vuotiaana, tai joilla on ollut useita vaikeita hypoglykemiakohtauksia. Tutkimustulosten vertailtavuutta haittaavat tutkimusmenetelmien erot sekä potilasaineistojen pienet koot ja laaja ikäjakauma. Sairauden kesto Varhain diabetekseen sairastuneet sairastavat luonnollisesti pidempään, joten taudin alkamisiän ja keston vaikutukset saattavat kirjallisuudessa sekoittua. Diabetesta sairastavien lasten neurokognitiivisesta kehityksestä on julkaistu muutamia prospektiivisia tutkimuksia, jotka antavat tietoa diabeteksen vaikutuksesta lapsen kehitykseen. Northam ym. (2001) seurasivat diabetekseen 3 11-vuotiaana sairastuneita lapsia kuusi 2211 Duodecim 200;124:2211 6
2 KATSAUS 2212 vuotta. Sairastumisvaiheessa lapset eivät poikenneet kehitykseltään terveistä verrokeista. Kaksi vuotta sairastumisen jälkeen he olivat verrokkeja heikompia prosessointinopeudessa ja oppimiskyvyssä (Northam ym. 1999). Kuusi vuotta diagnoosin jälkeen diabetesta sairastavat suoriutuivat verrokkeja heikommin kokonaisälykkyyttä (ryhmien keskiarvo ja keskivirhe 100,2 ja 1,6 vs 105,3 ja 1,5; p < 0,05), tarkkaavuutta, prosessointinopeutta, pitkäkestoista muistia ja toiminnanohjausta mittaavissa tehtävissä (Northam ym. 2001). Erityisesti varhain sairastuneet menestyivät heikommin tarkkaavuus-, toiminnanohjaus- ja prosessointinopeustehtävissä. Toistuvien vaikeiden hypoglykemioiden esiintyminen ennusti heikompaa kielellistä päättelyä ja kokonaisälykkyyttä. Rovet ja Ehrlich (1999) seurasivat lapsiryhmää seitsemän vuotta sairastumisen jälkeen ja havaitsivat kielellisten taitojen kehittyneen heikommin niillä lapsilla, joilla oli ollut paljon vaikeisiin hypoglykemioihin liittyviä kouristuskohtauksia. Vaikeita hypoglykemioita kokeneilla oli ongelmia myös työmuistissa, tarkkaavuudessa ja toiminnanohjauksessa seitsemän vuoden kuluttua sairastumisesta. Schoenle ym. (2002) seuraa joukkoa alle kymmenvuotiaana diabetekseen sairastuneita diagnoosista 16 vuoden ikään. Ensimmäiset tulokset viittaisivat siihen, että alle kuusivuotiaana sairastuneet pojat, joilla on huono glukoositasapaino, ovat riskiryhmässä älykkyyden kehityksen suhteen. Visuaalinen älykkyys näyttäisi heikentyvän ennen kouluikää ja kielellinen älykkyys kouluiässä. Seurantatutkimusten mukaan lievät neurokognitiiviset ongelmat näyttävät siis kehittyvän vähitellen sairausvuosien kuluessa. Varhainen alkamisikä Monien kroonisten keskushermostoon vaikuttavien sairauksien yhteydessä on todettu, että varhainen alkamisikä ennustaa heikompaa kognitiivista kehitystä kuin sairauden alkaminen myöhemmin lapsuudessa (Dennis 2000). Myös diabeteksen varhainen alkamisikä on kognitiivisen kehityksen riskitekijä (mm. Schoenle ym. 2002). Tästä riskitekijästä on tutkimuksissa saatu yhtenäisin, voimakkuudeltaan kohtalainen näyttö (Ryan 2006). Varsinkin visuospatiaalisten toimintojen vaikeuksia (Ryan ym. 195, Rovet ym. 197, Rovet ym. 1993), tarkkaavuuden ongelmia (Rovet ja Alvarez 1997, Northam ym. 2001) ja motorista hitautta (Ryan ym. 195) sekä ei-kielellisen päättelykyvyn heikkoutta (Ryan ym. 195, Northam ym. 1999) on kuvattu alle viisivuotiaana sairastuneilla. Varhaiseen alkamisikään liittyvät aivomuutokset. Ferguson ym. (2005) tutkivat diabetekseen lapsena sairastuneita aikuisiässä magneettikuvauksella ja neuropsykologisilla menetelmillä. Alle seitsenvuotiaana sairastuneilla 26 tutkitulla ei-kielellinen päättelykyky oli heikompaa (p = 0,03) ja informaation prosessointi hitaampaa kuin 7 17-vuotiaana sairastuneilla 45 tutkitulla. Varhain lapsuudessa sairastuneiden ryhmällä aivojen sivukammiot olivat laajemmat ja lievä tai keskivaikea ventrikulaarinen atrofia yleisempää (61 % vs 20 %, p = 0,01) kuin myöhemmin sairastuneilla. Magneettikuvat oli pisteytetty sokkoutetusti. Tutkimuksen heikkoutena oli terveen verrokkiryhmän puutttuminen. On epäselvää, miksi varhain alkaneeseen diabetekseen liittyisi enemmän atrofiamuutoksia kuin myöhemmin alkaneeseen (Ferguson ym. 2005). Aivomuutokset saattavat viitata kehittyvän keskushermoston haavoittuvuuteen varhain alkaneen diabeteksen yhteydessä. Insuliininkaltaisen kasvutekijän pitoisuudet ovat pienentyneet diabeteksessa, ja puutoksen on todettu heikentävän aivojen kasvua sekä voivan aiheuttaa hermosolujen kuolemaa ja aivoatrofiaa eläinmalleissa (Lupien ym. 2006). Glukoosi on aivojen pääasiallinen energian lähde, ja varhaisessa iässä aivot tarvitsevat runsaasti energiaa synapsien ja valkean aivoaineen intensiivisen kehittymisen vuoksi. Koska aivojen energiankulutus on suurta, lapsen kehittyvät aivot ovat erityisen herkät hypoglykemialle (McCall ja Figlewich 1997). Diabeteksen varhaisen alkamisiän ja hypoglykemioiden yhteisvaikutuksen on ajateltu olevan kognitiivisen kehityksen kannalta merkityksellinen. Toisaalta Ryan (2006) on esittänyt hypoteesin, että varhain alkaneessa diabeteksessa R. Hannonen ym.
3 hyperglykemia haittaa aivojen rakenteellista ja toiminnallista kehitystä ja tämän vuoksi aivot olisivat haavoittuvammat myöhemmissä hermostoa vaurioittavissa tilanteissa, kuten verenglukoosiarvojen äärimmäisissä vaihteluissa. Hypoteesia ovat tutkineet suoraan vain Perantie ym. (200) löytämättä sille tukea. Toisaalta Schoenlen ym. (2002) seurantatutkimuksessa alle viisivuotiaana sairastuneilla sairastumisvaiheen ketoasidoosi ja huono glukoositasapaino olivat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen kehitykseen. Kehittyvän hermoston häiriöherkkyys veren glukoosipitoisuuden vaihteluissa saattaa siis olla syynä kognitiivisten ongelmien riskiin varhain alkaneessa diabeteksessa. Jos näin on, hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen on erityisen tärkeää varhain sairastuneilla. Vaikeat hypoglykemiat ja pitkäaikainen hyperglykemia Toistuvien vaikeiden hypoglykemioiden on useissa tutkimuksissa todettu heikentävän lasten kognitiivista suoriutumista pitkällä aikavälillä, mutta eri tutkimusten tuloksissa on myös ristiriitaisuutta. Tulosten eroja saattaa selittää vaikean hypoglykemian määrittelyn ja rekisteröimisen vaikeus. Vaikeilla hypoglykemioilla on raportoitu olevan yhteyttä heikompiin kielellisiin (Rovet ja Alvarez 1997) ja visuospatiaalisiin taitoihin (Rovet ym. 197, Perantie ym. 200) sekä tarkkaavuuden (Bjørgaas ym. 1997, Rovet ja Alvarez 1997), muistin (Hershey ym. 2005) ja toiminnan ohjauksen (Bjørgaas ym. 1997) ongelmiin. Joissakin tutkimuksissa yhteyttä heikompiin kognitiivisiin toimintoihin ei taas ole havaittu (Schoenle ym. 2002, Wysocki ym. 2003, Strudwick ym. 2005). Poikkileikkaustutkimusten pienet ja ikäjakaumaltaan erilaiset potilasaineistot saattavat myös selittää havaintojen osittaista ristiriitaisuutta. Vaikean hypoglykemian esiintymisiällä saattaisi olla merkitystä siten, että alle viiden vuoden iässä vaikea hypoglykemia näyttäisi häiritsevän visuospatiaalisten taitojen (Rovet ym. 197) ja visuospatiaalisen muistin (Hershey ym. 2005) kehittymistä mutta myöhemmin lapsuudessa erityisesti kielellisiä toimintoja ja työmuistia (Rovet ja Ehrlich 1999). YDINASIAT Diabetesta sairastavilla lapsilla esiintyy harvoin laajoja oppimis- ja kehitysvaikeuksia. Lieviä kognitiivisia vaikeuksia ilmenee esimerkiksi tarkkaavuudessa, muistissa ja prosessointinopeudessa. Riskiryhmässä ovat varhain sairastuneet ja ne, joilla on esiintynyt useita vaikeita hypoglykemioita. Lievätkin kognitiiviset ongelmat saattavat haitata kouluoppimista sekä vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen ja diabeteksen itsehoitoon. Pitkäaikaisen hyperglykemian ja kognitiivisten toimintojen yhteyden osalta tutkimustulokset lapsilla ovat vielä erittäin ristiriitaiset ja näyttö heikkoa. Joissakin tutkimuksissa on löydetty yhteys pitkäaikaisen hyperglykemian ja heikentyneiden kognitiivisten toimintojen välillä (Northam ym. 1999, Schoenle ym. 2002, Perantie ym. 200), mutta toisissa yhteyttä ei ole havaittu (Rovet ja Alvarez 1997, Northam ym. 2001, Hershey ym. 2005). Glukoosiarvojen erilaiset mittaus- ja analyysitavat saattavat vaikuttaa tuloksiin. Samoin hankaluus erottaa vaikean hypoglykemian vaikutukset oireettomien hypoglykemioiden ja pitkäaikaisen hyperglykemian vaikutuksista voi olla sekoittava tekijä (Warren ja Frier 2005). Veren glukoosipitoisuuden äärimmäisen vaihtelun merkitystä lapsen kognitiiviselle kehitykselle tulisikin selvittää tutkimusasetelmin, joissa pitoisuusvaihtelun kaikki ulottuvuudet huomioidaan. Veren glukoosipitoisuuden vaihteluun liittyvät aivomuutokset. Tähän mennessä diabetesta sairastavien lasten ja nuorten aivojen rakennetta on tutkittu magneettikuvauksella yhdessä kattavassa tutkimuksessa (Perantie ym. 2007). Diabetesta sairastavien 10 tutkitun ja heidän 51 terveen sisaruksensa aivojen rakenteessa ei havaittu merkitseviä eroja, mutta diabetesta sairastavien joukossa vaikeita hypoglykemioita kokeneilla harmaan aineen määrä oli pienempi vasemmassa aivopuoliskossa ohimo- ja takaraivolohkon rajalla. Pitkäaikainen hyperglykemia 2213 Tyypin 1 diabeteksen merkitys lapsen kognitiiviselle kehitykselle
4 KATSAUS 2214 taas oli yhteydessä harmaan ja valkean aineen määrien eroihin oikealla takaraivolohkossa sekä parietaali- ja prefrontaalialueella. On arveltu, että aivojen lepotilan suuri hermosoluaktiivisuus ja verenvirtaus tekevät varsinkin ohimolohkon hermosolut herkemmin vaurioituviksi veren glukoosipitoisuuden ja verenvirtauksen pienentyessä hypoglykemiassa (Perantie ym. 2007). Eläinkokeissa hypoglykemia on aiheuttanut solukuolemaa ja huonontanut neuronien toimintaa (Yamada ym. 2004). Toisaalta myös hyperglykemia voinee aiheuttaa valkean aivoaineen ja hermosolujen vaurioita (Malone ym. 2006). Suhteellinen insuliinin puute kohdistuessaan aivojen insuliinireseptoreihin saattaa huonontaa synaptista plastisuutta (Biessels ym. 2002). Desrocher ja Rovet (2004) ovat esittäneet veren glukoosipitoisuuden vaihtelun vaikuttavan hermoston kehityksen eri vaiheissa eri tavoin siten, että kehittymässä olevat aivoalueet ja niiden säätelemät taidot olisivat haavoittuvampia esimerkiksi vaikeassa hypoglykemiakohtauksessa kuin jo vakiintuneet taidot. Tästä syystä myös diabetekseen liittyvät kognitiivisten toimintojen häiriöt ilmenisivät heterogeenisina. Hermoston kehityksen teoriaan sidottua, neurokognitiivisia ja aivojen kuvantamisen menetelmiä yhdistävää tutkimusta tarvitaan siitä, miten hypo- ja hyperglykemian vaikeusaste ja ajankohta lapsen kehityksessä vaikuttavat aivojen toimintaan. Lasten ja aikuisten kognitiivisten löydösten erot The Diabetes Control and Complications Trial -tutkimusta seuranneessa Epidemiology of Diabetes Interventions and Complications -tutkimuksessa (DCCT/EDIC 2007) seurattiin tyypin 1 diabetesta sairastavaa nuorta ja aikuista 1 vuoden ajan. Yhteyttä vaikeiden hypoglykemioiden ja kognitiivisten toimintojen heikkenemisen välillä ei havaittu seurantaaikana. Aikuisilla vaikeisiin hypoglykemioihin ei siis näytä liittyvän pitkäaikaisten kognitiivisten ongelmien riskiä. Aikuisilla tehdyt havainnot ovat ristiriidassa lapsilla tehtyjen seurantatutkimusten kanssa, jotka tosin pienemmillä koehenkilömäärillä ovat osoittaneet kehitystä heikentävän trendin. Ristiriita saattaa selittyä sillä, että DCCT/EDIC-tutkimuksessa ei aloitettu seurantaa pienillä lapsilla eikä diabeteksen alkamisikää tarkistettu. Ennen seurantatutkimuksen alkua lapsen kognitiivisessa kehityksessä oli jo saattanut olla ongelmia, mutta ne eivät lisääntyneet aikuisuudessa hypoglykemiakohtauksiin liittyneenä. Kehitysneuropsykologian tutkimusten mukaisesti oletetaan, että kehittyvän hermoston säätelemät taidot ovat haavoittuvampia kuin jo vakiintuneet taidot. Siksi on mahdollista, että lasten vaikeilla hypoglykemioilla on pitkäaikaisvaikutuksia hermoston ja taitojen kehitykseen, vaikka aikuisilla tätä huolta ei olisikaan. Aikuisilla pitkäaikainen hyperglykemia ja erityisesti siitä aiheutuvat liitännäissairaudet saattavat lisätä kognitiivisten häiriöiden riskiä, mutta lapsilla tätä yhteyttä ei yleensä havaita. Pitkäaikaisen hyperglykemian aiheuttamia kognitiivisten toimintojen ongelmia on kuvattu enemmän aikuispotilailla ehkä siksi, että hyperglykemian aiheuttama haitta ilmenee vasta pitkällä aikavälillä. Biessels ym. (200) ovat esittäneet hypoteesinaan, että diabeteksen vaikutus aivotoimintaan ja kognitioon olisi kliinisesti merkityksellinen hermoston suurimpien muutosvaiheiden aikana varhaislapsuudessa ja vanhuusiällä. Aikuisiässä kognitiiviset ongelmat olisivat yhteydessä ainoastaan diabeteksen liitännäisoireisiin, erityisesti mikrovaskulaarisiin komplikaatioihin. Tämä malli saattaa selittää, miksi diabeteksen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin ilmenee erilaisena eri-ikäisillä ja eri iässä sairastuneilla ja miksi suurin osa diabetesta sairastavista ei kärsi kognitiivisista vaikeuksista. Kognitiivisten ongelmien merkitys Tutkittaessa kognitiivista kehitystä ryhmätasolla erot diabetesta sairastavien ja terveiden lasten välillä ovat pieniä, tyypillisesti 1 2 keskihajonnan verran suhteessa terveiden lasten suorituksiin (Desrocher ja Rovet 2004), ja näytön voimakkuus heikkoa. Meta-analyysia lasten diabeteksen ja kognitiivisten toimintojen tutkimuksista ei ole tietääksemme tehty. Niissä R. Hannonen ym.
5 harvoissa tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu kognitiivisten vaikeuksien kliinistä merkitystä, varhain sairastuneilla (Ryan ym. 195) ja vaikeita hypoglykemioita kokeneilla lapsilla (Hannonen ym. 2003) on todettu enemmän kognitiivisia erityisvaikeuksia kuin terveillä (yli 2 keskihajonnan yksittäisiä poikkeamia ikänormitettujen kliinisten testien keskiarvoista) mutta ei laajoja kehitysvaikeuksia. Tämä viittaa siihen, että suurin osa diabetesta sairastavista lapsista kehittyy normaalisti mutta osalla saattaa olla diabetekseen liittyviä kliinisesti merkittäviä, kokonaiskehitystä haittaavia ongelmia. Koulumenestys. Lievätkin kognitiiviset vaikeudet voivat hankaloittaa oppimista. Diabetesta sairastavilla lapsilla heikomman koulumenestyksen ja oppimisvaikeuksien riski saattaa olla lievästi suurentunut (Taras ja Potts-Datema 2005). Ruotsalaisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa (Dahlquist ja Källén 2007) diabetesta sairastavilla oppilailla todettiin peruskoulun päättyessä hieman väestön keskiarvoa heikompi koulumenestys. Erityisesti alle kaksivuotiaana diabetekseen sairastuneilla oli huonompi päästötodistus sekä suurentunut riski jäädä ilman peruskoulun päästötodistusta (riskisuhde 2,36). Sen sijaan McCarthy ym. (2002) eivät todenneet eroja 1-vuotiaiden koulumenestyksessä diabetesta sairastavien ja terveiden lasten välillä yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa. Diabeteksen pitkäaikaisvaikutusten lisäksi lievät akuutit hypoglykemiat saattavat väliaikaisesti vaikuttaa oppimiseen ja lapsen hyvinvointiin koulussa. Akuutin hypoglykemian aikana ilmenee tarkkaavuuden, muistin, havaintotoimintojen ja reaktionopeuden häiriöitä (Reich ym. 1990), ja näiden toimintojen palautuminen normaaliksi kestää selvästi kauemmin (jopa minuuttia) kuin hypoglykemian fyysisten oireiden helpottuminen (Warren ja Frier 2005). Akuuttiin hypoglykemiaan liittyviä kognitiivisia ongelmia ei ehkä aina tunneta koulussa tarpeeksi hyvin, mistä syystä diabetesta sairastavalta lapselta saatetaan odottaa normaalia suoriutumista heti veren glukoosiarvon normaalistuttua. Myös poissaolot ja pitkäaikaissairauteen liittyvä psykososiaalinen kuormitus saattavat vaikuttaa koulumenestykseen. Lopuksi Vaikka enemmistö diabetesta sairastavista kehittyy normaalisti, diabetes saattaa olla riski lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Erityisesti riskiryhmään kuuluvat ne, jotka ovat sairastuneet diabetekseen varhain lapsuudessa tai joilla on ollut vaikeita hypoglykemioita. Pitkäaikaisen hyperglykemian tai verenglukoosiarvon äärimmäisen vaihtelun vaikutuksia lapsen kognitiiviseen kehitykseen ei vielä tunneta riittävästi. Diabetesta sairastavien lasten kehitystä on syytä tutkia edelleen siten, että saataisiin kehitysneuropsykologiseen teoriaan sidottua tietoa diabeteksen merkityksestä kognitiiviselle kehitykselle. Sairauteen ja hoitoon liittyvien tekijöiden lisäksi kehitysongelmien riskiä yksittäistapauksessa saattavat lisätä myös tietyt perinnölliset (mm. oppimisvaikeus) ja sosioemotionaaliset tekijät (mm. perheen voimavarat). Käytännön potilastyössä ne olisi tärkeä huomioida kognitiivisen kehityksen mahdollisia riskejä arvioitaessa. Jos oppiminen on työlästä tai huolestuttaa lasta, vanhempia tai opettajaa, lapselle tulee järjestää mahdollisuus esimerkiksi neuropsykologiseen tutkimukseen ja koulukonsultaatioihin. Diabetesta sairastavat lapset ovat kasvava oppilasryhmä, jonka erityistarpeet tulee ottaa huomioon koulussa ja erityisopetuksessa. Tiivis yhteistyö perheen, terveydenhuollon ja koulun välillä on olennaista, jotta tieto lapsen kehityksestä ja diabeteksen mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista oppimiseen tavoittaisi lapsen kanssa toimivat aikuiset ja lapselle voitaisiin tarvittaessa järjestää esimerkiksi erityisopetuksen palveluita. Kognitiivisten toimintojen häiriötön kehittyminen on lapsen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Lievätkin kognitiiviset ongelmat saattavat häiritä kouluoppimista ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Myös diabeteksen itsehoidon oppimisen kannalta hyvät muisti- ja oppimiskyvyt ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lapsen fyysisen terveydentilan lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös kognitiiviseen kehitykseen hoitovalintoja tehtäessä. * * * Tutkimukseen on saatu taloudellista tukea Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta Tyypin 1 diabeteksen merkitys lapsen kognitiiviselle kehitykselle
6 Kirjallisuutta Biessels GJ, Deary IJ, Ryan CM. Cognition and diabetes: a lifespan perspective. Lancet Neurol 200;7: Biessels G, van der Heide L, Kamal A, Bleys R, Gispen W. Aging and diabetes: implications for brain function. Eur J Pharmacol 2002;441:1 14. Bjørgaas M, Gimse R, Vik T, Sand T. Cognitive function in type 1 diabetic children with and without episodes of severe hypoglycaemia. Acta Paediatr 1997; 6: Dahlquist G, Källén B, Swedish Childhood Diabetes Study Group. School performance in children with type 1 diabetes a population-based register study. Diabetologia 2007;50: Dennis M. Childhood medical disorders and cognitive impairment: biological risk, time, development, and reserve. Kirjassa: Yeates KO, Ris MD, Taylor HG, toim. Pediatric neuropsychology research, theory, and practice. New York: The Guilford Press 2000, s Desrocher M, Rovet J. Neurocognitive correlates of type 1 diabetes mellitus in childhood. Child Neuropsychol 2004;10: Diabeteksen Käypä hoito suositus [verkkodokumentti]. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007 [päivitetty ]. DCCT/EDIC. Diabetes Control and Complications Trial/Epidemiology of Diabetes Interventions and Complications Study Research Group. Long-term effect of diabetes and its treatment on cognitive function. N Engl J Med 2007;356: Ferguson SC, Blane A, Wardlaw J, ym. Influence of an early-onset age of type 1 diabetes on cerebral structure and cognitive function. Diabetes Care 2005;2: Hagen JW, Barclay CR, Anderson BJ, ym. Intellective functioning and strategy use in children with insulin-dependent diabetes mellitus. Child Dev 1990;61: Hannonen R, Tupola S, Ahonen T, Riikonen R. Neurocognitive functioning in children with type-1 diabetes with and without episodes of severe hypoglycaemia. Dev Med Child Neurol 2003;45: Hershey T, Perantie DC, Warren SL, Zimmerman EC, Sadler M, White NH. Frequency and timing of severe hypoglycemia affects spatial memory in children with type 1 diabetes. Diabetes Care 2005;2: Jones TW, Davis EA. Hypoglycemia in children with type 1 diabetes: current issues and controversies. Pediatric Diabetes 2003;4: Lupien S, Bluhm E, Ishii D. Effect of IGF-1 on DNA, RNA, and protein loss associated with brain atrophy and impaired learning in diabetic rats. Neurobiol Dis 2006;21: Malone J, Hanna S, Saporta S. Hyperglycemic brain injury in the rat. Brain Res 2006;1076:9 15. McCall AL, Figlewich DP. How does diabetes mellitus produce brain dysfunction? Diabetes Spectrum 1997;10: McCarthy AM, Lindgren S, Mengeling MA, Tsalikian E, Engvall JC. Effects of diabetes on learning in children. Pediatrics 2002;109, pp.e9. Northam EA, Anderson PJ, Jacobs R, Hughes M, Warne, GL, Werther, GA. Neuropsychological profiles of children with type 1 diabetes 6 years after disease onset. Diabetes Care 2001;24: Northam EA, Anderson PJ, Werther GA, Warne GL, Andrewes D. Predictors of change in the neuropsychological profiles of children with type 1 diabetes 2 years after disease onset. Diabetes Care 1999;22: Perantie DC, Lim A, Wu J, ym. Effects of prior hypoglycemia and hyperglycemia on cognition in children with type 1 diabetes mellitus. Pediatric Diabetes 200;9:7 95. Perantie DC, Wu J, Koller JM, ym. Regional brain volume differences associated with hyperglycemia and severe hypoglycemia in youth with type 1 diabetes. Diabetes Care 2007;30: Reich JN, Kaspar C, Puczynski MS, ym. Effect of hypoglycemic episode on neuropsychological functioning in diabetic children. J Clin Exp Neuropsychol 1990;12: Rovet JF, Alvarez M. Attentional functioning in children with IDDM. Diabetes Care 1997;20: Rovet JF, Ehrlich RM. The effect of hypoglycemic seizures on cognitive function in children with diabetes: a 7-year prospective study. J Pediatr 1999;134: Rovet JF, Ehrlich RM, Czuchta D, Akler M. Psychoeducational caracteristics of children and adolescents with insulindependent diabetes mellitus. J Learn Disabil 1993;26:7 22. Rovet JF, Ehrlich RM, Hoppe M. Intellectual deficits associated with early onset of insulin-dependent diabetes mellitus in children. Diabetes Care 197;10: Ryan CM. Neurobehavioral complications of type 1 diabetes examination of possible risk factors. Diabetes Care 19;11:6 93. Ryan CM. Why is cognitive dysfunction associated with the development of diabetes early in life? The diathesis hypothesis. Pediatr Diabetes 2006;7: Ryan C, Vega A, Drash A. Cognitive deficits in adolescents who developed diabetes early in life. Pediatrics 195; 75: Schoenle EJ, Schoenle D, Molinari L, Largo RH. Impaired intellectual development in children with type 1 diabetes: association with HbA1c, age at diagnosis and sex. Diabetologia 2002;45: Strudwick S, Gardiner J, Foster JK, Davis EA, Jones TW. Cognitive functioning in children with early onset type 1 diabetes and severe hypoglycemia. J Pediatr 2005; 147:60 5. Taras H, Potts-Datema W. Chronic health conditions and student performance at school. J Sch Health 2005;75: Warren RE, Frier BM. Hypoglycemia and cognitive function. Diabetes Obes Metab 2005;7: Wysocki T, Harris MA, Mauras N, ym. Absence of adverse effects of severe hypoglycemia on cognitive function in school-aged children with diabetes over 1 months. Diabetes Care 2003;26: Yamada K, Rensing N, Izumi Y, ym. Repetive hypoglycemia in young rats impairs hippocampal long-term potentiation. Pediatr Res 2004;55: RIITTA HANNONEN, PsL, erikoispsykologi Kymenlaakson keskussairaala, lastenneurologian poliklinikka Kotkantie 41, 4210 Kotka JORMA KOMULAINEN, LL (väit.), erikoislääkäri, ylilääkäri Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Stakes RAILI RIIKONEN, LT, professori, erikoislääkäri Kuopion yliopisto TIMO AHONEN, PsT, professori Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia
Onko tarpeen seurata diabetesta sairastavan lapsen kognitiivista kehitystä?
KATSAUS Kirsti Näntö-Salonen ja Riitta Hannonen Onko tarpeen seurata diabetesta sairastavan lapsen kognitiivista kehitystä? 802 Tyypin 1 diabetekseen liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt vaikuttavat aivojen
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotDiabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 5 2010 Marraskuu 39. vuosikerta Suomen Diabetesliitto
Tyypin 1 diabetes ja lapsen kognitiivinen kehitys Lasten ja nuorten diabeteksen hoidon laatu EASD 2010 5 2010 Marraskuu 39. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Rodeo
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotLasten diabeteksen hoidossa on tapahtunut
Katsaus Diabetesta sairastavien lasten hypoglykemia Sarimari Tupola ja Jukka Rajantie Hypoglykemia on yleisin ja pelätyin insuliinihoidon akuutti komplikaatio. Suurin osa diabetesta sairastavista lapsista
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotEpilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys
Tieteessä katsaus Kati Rantanen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi TAYS, lastentautien vastuualue Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, psykologian opetus- ja tutkimusklinikka Kai Eriksson
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotMikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?
Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotVäliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena
Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotDyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa
DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotKuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue
Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotMikä auttaa selviytymään?
Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi
LisätiedotTutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)
Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotMiten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotNeuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotMUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN
MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotAlueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko
Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella
LisätiedotEdistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi
Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky
LisätiedotErityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro
Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotEpilepsian vaikutus lapsen kehitykseen
Epilepsian vaikutus lapsen kehitykseen Kati Rantanen neuropsykologian erikoispsykologi, PsT kati.rantanen@tuni.fi 30.3.2019 Epilepsia ja kehitys Kehityksen osa-alueita Tiedollinen, kognitiivinen kehitys
LisätiedotAIVOT JA INFORMAATIOÄHKY
AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotHbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija
HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
Lisätiedot