MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNNALLE

Transkriptio

1 MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNNALLE ASIA: Valitus ja täytäntöönpanon keskeytysvaatimus koskien Suomen riistakeskuksen (Satakunta) myöntämää lupaa / VALITTAJA: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry rek.nro ( ). VALITUSOIKEUS Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n tehtävänä on sääntöjensä mukaan edistää ja ylläpitää lintuihin kohdistuvaa lintutukimusta sekä linnuston- ja luonnonsuojelua (sääntöjen 2 ). Yhdistyksen toimialueena on Pirkanmaan maakunta eli myös Sastamalan kunta. PROSESSIOSOITE: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Jukka T. Helin Uudenkylänkatu Tampere puheenjohtaja@pily.fi gsm:

2 VAATIMUKSET Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys vaatii ensisijaisesti Suomen riistakeskuksen (Satakunta) myöntämän metsästyslain 41 b:n mukaisen poikkeusluvan /00047 täytäntöönpanon keskeyttämistä sekä päätöksen kumoamista. Valittajan käsityksen mukaan lupa ei ole lainmukainen. Toissijaisesti luvassa mainittujen lintuyksilöiden määrää tulee olennaisesti alentaa ja 18 ampumapaikan määrää laskea tuntuvasti. Lisäksi variksen poikkeusluvan alkamisajankohta on muutettava 1.4, koska tuolloin variksen muuttokausi alkaa päättyä. Vastaavasti harmaalokin päämuutto on ohi huhtikuun puoliväliin mennessä. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys vaatii myös, että variksia ei saa houkutella ääniatrapilla varisten muuttoaikaan, koska ääniatrappi houkuttaa muuttavia ei-paikallisia variksia ampumapaikalle. Muuttoaikaan kohdistuva ääniatrapin käytön salliva lupa on kumottava. PERUSTELUT 1) Suomen riistakeskus (Satakunta) on myöntänyt päätöksellään yllä mainitun poikkeusluvan viideksi vuodeksi. Viisivuotinen poikkeuslupa ei mahdollista poikkeusluvan vaikutuksen ja lainmukaisuuden kontrollointia. Monivuotiset poikkeusluvat muuttavat lupien myöntämistä entistä enemmän rutiininomaiseen suuntaan. Tämä merkitsee sitä, että poikkeuslupa irtaantuu lintudirektiivin 9 artiklan vaatimista poikkeusperusteista. Poikkeusperusteita tulee tulkita tiukasti. Tämä ei onnistu, jos lupa on yhtäjaksoisesti voimassa viisi vuotta. Suomen riistakeskus on KHO:n antaman päätöksen taltio 722 mukaan todennut antamassaan lausunnossa, että Ylipäätään luonnonvaraisten eläinten aiheuttamille vahingoille ja ongelmille on tyypillistä voimakas ajallinen ja alueellinen vaihtelu. Tämä pitääkin paikkansa. Viisi vuotta voimassa olevan luvan peruste voi lakata olemasta luvan voimassaoloaikana. Tästä syystä jollekin alueelle myönnetyt pitkäaikaiset poikkeusluvat eivät sovi yhteen EU:n lintudirektiivin perusajatuksen kanssa, jonka mukaan poikkeusta voidaan käyttää vain niihin lintuyksilöihin, jotka aiheuttavat vahinkoa. Luppovaristen määrätkin vaihtelevat vuosittain alueellisesti huomattavasti. Luvan käyttämistä kontrolloi pelkästään luvan saaja. Pirkanmaan variskannan pesimätiheys on 1 pari / km^2. ( lähde 8 ) Sastamala ei muodosta tästä poikkeusta. Näin ollen Sastamalan pesimäkanta on noin 1500 paria. Myönnetty poikkeuslupa mahdollistaa vuosittain lähes 5 % harventamisen Sastamalan pesimäkannasta, sillä variksen poikastuotto ensipesijöillä on 0,7 poikasta / pari, kokeneilla pesijöillä 1,6 poikasta / pari ( lähde 9 ). Kun huomioidaan lisäksi muiden poikkeuslupien ( käsiteltävän luvan lisäksi 230 varista vuonna 2014 ) rasite, voidaan katsoa, että poikkeusluvilla harjoitetaan systemaattista kannan vähennystä- etenkin, kun poikkeusluvat alkavat olla voimassa viisi vuotta kerralla. Lisäksi pitää ottaa huomioon myös pesimärauhoituksen ulkopuolinen lajin metsästäminen.

3 Tutkimuksissa ( lähde 13 ) on todettu, että voimakkasti harvennettu eläinpopulaatio myös kasvaa nopeimmin. Kasvu pysähtyy, kun optimikoko on saavutettu. Alueen populaation kokoa voidaan pienentää mm. vähentämällä ihmisen tuottamia ruokailumahdollisuuksia. Tämä tulee tapahtumaan Pirkanmaalla 2016 alussa, joilloin Pirkanmaan jätehuolto lopettaa uuden polttolaitoksen myötä sekajätteen kippaamisen kaatopaikoille. Näin radikaali ruoan väheneminen tulee vaikuttamaan kaatopaikkalintujen ( varikset, harmaalokit, jne. ) kantaan. Valtioneuvoston asetuksen metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista 5. 2 mom. mukaan Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen näkemyksen mukaan edellä mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon sen, että myönnetyn luvan lukuisat toimeenpanoalueet on määritelty hyvin laajalle alueelle, viisi vuotta voimassa oleva poikkeuslupa on vastoin lintudirektiivin tarkoitusta poikkeusluvista ja ei sovellu myöskään lintudirektiivin tiukkojen poikkeuslupaperusteiden kanssa yhteen. Lintudirektiivin poikkeuslupasäännöksiä sovellettaessa on noudatettava varovaisuusperiaatetta. 2) Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ( lintudirektiivi ) mukaisesti harjoitettavaa metsästystä koskevan ohjeasiakirjan mukaan poikkeusluvan eläimistön suojelemiseksi tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. Luvan edellytyksiä tulee harkita perusteellisesti. Lupa on myönnettävä alueellisesti perustellusti sekä varovaisuusperiaatetta soveltaen. Poikkeusluvan hakija Lindroos perustelee hakemustaan muun muassa sillä, että hänen arvionsa mukaan varikset ja harakat tuhoavat metsäkanalintujen pesistä 25-35% ja harmaalokit vesilintujen pesistä 20-30%. Hakija kertoo myös, että tehostettu pienpetopyynti ja varispyynti ovat vaikuttaneet myönteisesti alueen metsäkanalintukantoihin ja vesilintukantoihin. Pirkamaalla ovat viime vuosien aikana esimerkiksi kanalintukannat olleet noususuunnassa yleisesti (BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu). Varislintujen metsästyksellä poikkeusluvilla ei ole ollut tähän seikkaan yhteyttä, koska kanalintukannat ovat kasvaneet myös siellä, missä variksia tai muita lajeja ei ole metsästetty poikkeusluvilla. Kanalintujen kannat vaihtelevat eri syistä johtuen huomattavasti. Samoin vaihtelevat vesilintukannat, vaikkakin laskusuunta on ollut vallitsevana monen lajin kohdalla. Variskanta on pysynyt tarkastelujaksolla vakiona. Varis on lintulaskentojen mukaan taantunut Suomessa 70-luvulta noin neljänneksen. Harakan kanta on säilynyt vakaana (lähde 6). Kuten jo edellä mainittiin, Pirkanmaalla tulee varislintujen ruokailuolosuhteisiin radikaali muutos, joka tulee aiheuttamaan kantojen laskua entisestään. Vesilintukantohin kuten muiden lajien kantoihin vaikuttavat varsin monet eri tekijät -myös

4 alueelliset. Vesilintujen poikastuoton suuruutta ei voida tarkastalla vain yhden tekijän osalta. Vesilintujen kannat ovat taantuneet viimeisen 15 vuoden aikana ( lähde 10), edelleen variskannan ollessa vakio tai myös taantunut. Jo tästä voidaan tehdä johtopäätös, ettei varislintujen predaatio ole yleinen syy vesilintukantojen taantumiseen. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys kyseenalaistaa poikkeusluvan hakijan antamat arviot pesätuhoista. Arvio ei perustu millekään konkreettiselle seikalle, josta voisi tehdä päätelmiä objektiivisesti väittämän oikeellisuudesta. Päin vastoin lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että esimerkiksi variksen ja harakan poistaminen tärkeiltä lintujen pesimäalueilta ei vaikuta elossä säilyvien muiden lajien poikasten määriin. Tätäkin seikkaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen käsityksen mukaan paras käytettävissä oleva tieteellinen tieto ei anna tukea yleisesti poikkeusluville eläimistön suojelemiseksi. Poikkeuslupia voidaan käyttää in casu, jos on todella näyttöä vahingosta ja poikkeuslupa kohdistuu juuri vahinkoa aiheuttaviin lintuyksilöihin(lähteet 1-5). Hakemuksessa ei ole juurikaan yksilöity tai selvitetty, mitä vesilintulajeja tai muita lajeja poikkeamisluvan toimeenpanoalueilla pesii ja mitä lajeja poikkeusluvalla halutaan suojella luvan toimeenpanoalueella. Lajien konkreettinen selvittäminen ja kannan määräkin ovat kuitenkin tarpeen, jotta poikkeusluvan perusteharkinta olisi mahdollista lintudirektiivin tarkoittamalla tavalla. Lintudirektiivin mukaan poikkeuslupaa ei voida käyttää yleisenä käytäntönä vähentää jonkin lajin kantaa alueella. Hakemuksessa mainittujen toimeenpanopaikkojen määrä (18) viittaa vahvasti siihen, että poikkeuslupaa on haettu variksen, harakan ja harmaalokin kannan yleiseen vähentämiseen ilman riittävää konkreettista alueellista näyttöä väitettyjen vahinkojen vaarasta. Samasta yleisestä tavoitteesta kertoo osaltaan luvan hakijan kirjoittamat perustelut sekä se, että lupaa on haettu usealla eri poikkeusperusteella. Koko Suomessa myönnettiin vuonna 2011 keväällä varisyksilön tappamisen mahdollistavaa poikkeuslupaa. Suomessa variksia pesii tuoreen lintuatlaksen mukaan paria (lähde 11). Nämä luvut kertovat siitä, että poikkeuslupia käytetään variskannan yleisenä vähentämiskeinona vastoin lintudirektiivin tarkoitusta. Poikkeuslupien osuus variksen kokonaissaalismäärästä oli 18 prosenttia vuonna 201. Samana vuonna variskokonaissaalis oli yksilöä (poikkeusluvilla yksilöä). Tapettujen varisten kokonaismäärä on varovaisimman arvion mukaan selkeästi yli puolet kaikista maamme pesivistä varisyksilöistä lähennellen 60 %. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys viittaa siihen, että haetut poikkeusluvan täytäntöönpanopaikat sijaitsevat laajalla alueella Sastamalan kunnassa. Yksittäisten hakemuksessa viitattujen tilojen välimatkaeroa tulee jopa kaksikymmentä kilometriä. Tilat sijaitsevat Mouhijärven Kirkkojärveltä aina lähes Vesilahden Rämsöön rajalle asti. Tällainen yhdistetty lupahakemus antaa vääristyneen kuvan lintujen tuottamista vahingoista ja lintujen määristä. Tästä syystä Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys katsoo, että lintudirektiivin tarkoittama poikkeuslupa ei voi perustua näin laajalta alueelta koottuihin yhdistettyihin tietoihin eikä näin laajalle alueelle siroteltuihin lintujen tappamispaikkoihin -etenkään ilman tarkempia selvityksiä. Tämäntyyppinen laaja lupa vaikuttaa siten, että tappamisen kohteeksi joutuu suuri määrä myös lintuyksilöitä, jotka eivät aiheuta mitään haittaa tai vahinkoa eikä vahinkojen ennakollinenkaan torjunta alueella ole näin ollen tarpeen. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen näkemyksen mukaan hakemuksen liitteenä olevista Lokkisaari ry:n Ahtialanjärven pesintätuloksista vuosilta ei voi päätellä harmaalokin ja variksen todellista merkitystä Ahtialanjärven pesimälinnuston pesä- ja

5 poikastuhoille. Poikkeuslupa ei voi perustua yleiseen käsitykseen tai olettamuksiin. On aivan totta, että varikset ja harmaalokit käyttävät muiden lintujen munia ja poikasia ravintonaan. Tämä ei ole mikään uusi asia. On mietittävä syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti, mikä tämän käyttäytymisen merkitys on muiden lajien pesimäkannalle kussakin tilanteessa ja kullakin paikalla. Tämän harkinnan tulee näkyä poikkeuslupahakemuksen käsittelyssä. Lähtökohtaisesti varisten ja harmaalokkien pyydystäminen ja tappaminen pesimäaikaan vesi- ja kosteikkoalueelta, jossa pesii arvokasta muuta linnustoa, synnyttää pakostakin sellaista häiriötä, joka tuo mukanaan lisääntyviä pesä- ja poikastappioita. Häiriö karkottaa myös alueelle pesimään aikovia lintuyksilöitä (lähde 7) Häiriöt pelottavat lintuja pesiltään ja hajaannuttavat poikueita. Tuloksena on lisääntyvä predaatio sekä munien kylmettyminen. On tarkoin mietittävä nojautuen asianmukaiseen tutkimustietoon, voidaanko esimerkiksi varisten poistamisella joltakin tärkeältä lintukosteikolta saavuttaa enemmän hyötyä kuin siitä on haittaa. Liitteenä olevassa selvityksessä irrotetaan kahden viime vuoden pesimälinnustohavainnot kokonaiskontekstista ja annetaan näin väärä kuva kokonaisuudesta. Yhdistyksen sivuilta ( lähde 12) on selkeästi nähtävissä, että Ahtialanjärven pesimälinnustomäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Luonnollisesti predaatio eri lintulajien kesken tulee näkyvämmäksi, koska lintutiheys on suurempi. Hakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä viitataan muun muassa siihen, että pesivä pikkulokkiyhdyskunta olisi kadonnut järveltä varisten takia. Tähän ei ole selvityksessä kuitenkaan pitävää näyttöä. Pikkulokille on luonteenomaista pesimäpaikan yllättävä vaihtaminen ilman näkyvääkin syytä. Pikkulokit ovat alkaneet pesiä Viialan entisen vaneritehtaan varaston katolla. Punajalkaviklon katoamiseen liittyy sama epävarmuus lopullisesta katoamisen syystä. On myös huomattava, että naurulokkiyhdyskunta on selvityksen tietojen mukaan säilynyt vakaana, vaikka varikset ovatkin aiheuttaneet joitakin pesätuhoja. Kalatiirojenkin kanta on vakaa variksista ja harmaalokeista huolimatta. Pesimätuloksia pitää parantaa ympäristöolosuhteisiin puuttumalla siten, että esimerkiksi turhasta liikkumisesta tapahtuva lintujen häirintä kriittisenä pesimäaikana vähenee. Tämä tarkoittaa myös pesimäalueen kunnostustoimien kohdentamista siten, että kunnostustoimista syntyvä liikkuminen etenkin pesimäaikaan tärkeillä linnustoalueella on mahdollisimman vähäistä. Tekosaarekkeiden ja muiden pesintää parantavien rakennelmien tekeminen auttaa pesintätuloksisa kuten hakemuksen liitteenä olevasta selvityksestä käy ilmi. Tappamisen poikkeusluvilla tulee olla vasta viimeinen keino, ellei ensiksi ole käytetty ja kokeiltu muita tyydyttäviä keinoja. Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida yksittäisiin lintuyksilöihin kohdistuvien poikkeuslupien tehokkuutta alueen lajiston pesimätuloksen parantamiseksi. Poikkeusluvan hakijan viittaukset Lempäälän Ahtialanjärven linnustoselvityksiin eivät näin ollen ole Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen näkemyksen mukaan peruste poikkeusluvan myöntämiseksi Sastamalaan eläimistön suojelutarkoituksessa. Selvitykset eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen tai muutoin riittävän tarkkoihin ja yksiselitteisiin tietoihin. Selvitykset ovat tekijöidenkin kertoman mukaan monin kohdin pelkkiä arvioita tai olettamuksia. Se, että havaitaan variksen tai harmaalokin tappavan muita lintuja tai syövän lintujen poikasia tai munia, ei pelkästään ole lintudirektiivin mukainen peruste myöntää poikkeuslupa. Lisäksi jokaista poikkeuslupa-aluetta on tarkasteltava alueen omista lähtökohdista ja ominaispiirteistä käsin. Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ( lintudirektiivi ) mukaisesti harjoitettavaa metsästystä koskevan ohjeasiakirjassa todetaan

6 rauhoittamattomien lintujen aiheuttamista vahingoista mm. seuraavaa: Pitkäaikaiset vaikutukset muiden kasvien tai eläinten kantoihin ovat todennäköisesti ainoastaan paikallisia. Jokaista tapausta on harkittava perusteellisesti, ja päätös on tehtävä suojeluviranomaisten kuulemisen pohjalta. Päätökset on tehtävä parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon pohjalta. Poikkeusluvalla tapettavien lintuyksilöiden on näin ollen oltava niitä yksilöitä, jotka aiheuttavat paikallista vahinkoa eivätkä vain muuta alueen kautta. Poikkeusluvan on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. Poikkeusluvan perusteena ei voi olla pelkästään tavoite kasvattaa yleisesti tai paikallisesti riistasaalismääriä. Varisten muutto on vielä kesken. Näin ollen poikkeusluvialla tapahtuva varisten tappaminen kohdistuu myös muuttaviin yksilöihin, jotka eivät jää alueelle. Samalla tavalla vaikuttaa tuohon aikaan tehostetusti myös varisten houkutteleminen ampumapaikalle. On huomattava, että pesimäreviiriä pitävien varisten poistaminen tappamalla altistaa nämä alueet kierteleville luppovariksille. Reviirivariksilla on lisäksi merkitystä monien muiden lintujen pesiä tuhoavien ja munia syövien eläinten ja lintujen torjunnassa alueelta. Reviirivaristen tappaminen saattaakin johtaa helposti tilanteeseen, jossa alueen pesimälajiston pesä- ja poikastuhot kasvavat. 3) Luvan hakija kertoo, että varislinnut vahingoittavat tuorerehupaaleja. Annetun selvityksen mukaan varislintuja on pyritty poistamaan pelotteilla, mutta linnut tottuvat pelotteisiin nopeasti. Ilmeisesti muita torjuntatapoja ei ole käytetty vahinkojen estämiseksi. Vahinkojen torjumiseksi on käytettävissä useitakin keinoja ja monia keinoja yhtäaikaa. Lintuverkoilla esimerkiksi voidaan suojata paalit. Paalien kokoaminen yhteen teitten viereen helpottaa paalien suojaamista. Lisäksi ei ole selvityksiä siitä, miten on pyritty ehkäisemään lintujen pääsy navetoihin ja karjasuojiin. Pirkanmaan Lintutieteellnen Yhdistys katsoo, että lintudirektiivin 9 artiklan mukaista poikkeuslupaa ei tule myöntää viljelmille ja kotieläimille koituvalla vahinkoperusteella. Poikkeuslupaa ei voida lintudirektiivin mukaan antaa, jos on käytettävissä muu tyydyttävä keino. Poikkeuslupahakemuksessa puuttuu selvitys siitä, että tyydyttävät ja kohtuulliset keinot on käytetty. Kun paaleja kootaan yhteen ja suojataan mahdollisimman hyvin, ei vahinkoja enää synny. Tyydyttävän keinon puuttuminen ei ole hakijan määritettävissä, vaan määritys on tapahduttava objektiivisin perustein ottamalla huomioon lintudirektiivin lähtökohdat. Vahinkojen estäminen lintuverkoilla on myös kohtuullinen keino kustannuksiltaan, koska pitää ottaa huomioon, että jatkossa vahingot jäävät pois. Hakemuksen perustelujenkaan mukaan varisten ja muiden lintulajien tappaminen poikkeusluvilla ei olisi ollut tehokas väline syntyvien vahinkojen poistamiseksi. Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ( lintudirektiivi ) mukaisesti harjoitettavaa metsästystä koskevan ohjeasiakirjan mukaan poikkeuslupaharkinnassa on otettava huomioon metsästyksen tehokkuus keinona ratkaista syntynyt ongelma. Lisäksi on selvittämättä, miten suuri osuus vahingoista on varisten aiheuttamia. Myös muut linnut, joita metsästyslain mukainen poikkeuslupa ei koske, sekä muut eläimet aiheuttavat vahinkoja paaleille. Päätösharkinnassa on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ( lintudirektiivi ) mukaisesti harjoitettavaa metsästystä koskevan ohjeasiakirjan mukaan poikkeusluvan myöntämisen perusteluna ei ole se, että ei haluta muuttaa vanhoja toimintatapoja tai traditioita. Toimintatapojen muutoksellakin on pyrittävä siihen, että lintudirektiivin ehto tyydyttävän keinon käyttämisestä voidaan toteuttaa. Tarkastelemalla useita maataloustuotteiden myyntipalstoja, voidaan todeta, että rehupaalin

7 hinta vaihtelee välillä euroa sisältäen alv:n 14 %. Hakemuksessa käytettyä 50 euroa voidaan siis pitää liioiteltuna, jotta vahingot saataisiin näyttämään huomattavammilta. Lupahakemuksesta puuttuvat myös selvitykset poikkeuslupahakemuksessa tarkoitettujen lintujen aiheuttamasta mahdollisesta terveysvaarasta. LOPUKSI Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että poikkeuslupia myönnetään Suomessa kahden eri järjestelmän kautta saman lintudirektiivin nojalla. Luonnonsuojeluviranomainen myöntää poikkeuslupia rauhoitettujen lintulajien osalta ja riistaviranomainen rauhoittamattomien lajien osalta. Lupien myöntämisperusteiden tulisi kuitenkin olla samat. Muunlainen lopputulema ei vastaa lintudirektiivin tarkoitusta. Lupakäytännön tulee olla yhteneväinen. Lisäksi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys viittaa KHO:n päätökseen /1/11, jossa KHO toteaa muun muassa seuraavaa: Unionin oikeuskäytännön mukaan todistustaakka poikkeusluvan edellytysten olemassaolosta on valtiolla. Hallintolain 31 :n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Näin ollen poikkeusluvan edellytysten täyttyminen on asianomaisen viranomaisen, tässä tapauksessa Suomen riistakeskuksen, selvitettävä ja osoitettava. Luvan hakijan tai muun asianosaisen ilmoitukselle tosiseikoista tai näiden käsityksille poikkeusedellytysten soveltamisesta ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä, kun edellytysten täyttymistä arvioidaan. Tampereella Jukka T. Helin puheenjohtaja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry jukka.helin@kotiposti.net gsm LIITTEET 1) Suomen riistakeskus (Satakunta) lupapäätös / ) Ote yhdistysrekisteristä

8 LÄHTEET 1) Clark, R.G., Meger, D.E. & Ignatiuk, J.B. 1995: Removing American crows and duck nesting success. Canadian Journal of Zoology 73: ) Cote, I.M. & Sutherland, W.J. 1997: The effectiveness of removing predators to protect bird populations. Conservation Biology 11: ) Evans, K.L. 2004: The potential for interactions between predation and habitat change to cause population declines of farmland birds. Ibis 146: ) Krystofková, M., Fousová, P. & Exnerová, A. 2011: Nestling diet of the Common Magpie (Pica pica) in urbanand agricultural habitats. Ornis Fennica 88: ) Parker, H. 1984: Effect of corvid removal on reproduction of willow ptarmigan and black grouse. Journal of Wildlife Management 48: ) Väisänen, R.A. & Lehikoinen, A. 2013: Suomen maalinnuston pesimäkannan vaihtelut vuosina Linnut-vuosikirja 2013: ) Väänänen, V.-M. 2001: Hunting disturbance and the timing of autumn migration in Anas species. WildlifeBiology 7:3-9 8) prof. Risto A. Väisänen, luonnontieteellinen keskusmuseo, Pirkanmaan vakiolinjalaskennat. 9) Birds of Western Palearctic interactive, ) Tiedote , Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Viitattu ) BirdLife Suomi. Selvitys poikkeuslupaperusteista ja myöntämiskäytännöstä Viitattu ) Lokkisaari ry. Ahtialanjärven pesimälinnusto Viitattu ja Ahtialanjärven pesimälinnusto Viitattu ) Sibly et al. On the regulation of populations of mammals, birds, fish, and insects. Science 22 July 2005: Vol. 309 no pp peer-reviewed.