SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOITO TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA SAIRAANHOITAJAN ARVIOIMANA
|
|
- Ida Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOITO TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA SAIRAANHOITAJAN ARVIOIMANA Päivi Kurkela-Toola F 16a Opinnäytetyö Kevät 2006 Diakonia- ammattikorkeakoulu Porin yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja ( AMK)
2 TIIVISTELMÄ Päivi Kurkela-Toola. Syöpäpotilaan kivun hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla sairaanhoitajan arvioimana. Pori sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja ( AMK ). Tässä tutkimuksessa selvitettiin syöpäpotilaan kivunhoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla sairaanhoitajan arvioimana. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2005 haastattelemalla kahdeksaa sairaanhoitajaa. Aineiston keruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksista ilmeni että terveyskeskuksen vuodeosastolla sairaanhoitajat arvioivat lähes kaikilla syöpäpotilailla olevan kipuja sairauden jossakin vaiheessa. Yleisimmät sairaanhoitajan toteuttamat syöpäkivun hoitomenetelmät olivat lääkärin määräämä lääkehoito, vuorovaikutus ja muut hoitomuodot esimerkiksi asentohoito. Potilaat itse hoitivat kipuaan liikkumisen, asentohoidon, lääkityksen ja luontaislääkityksen avulla. Joskus heillä saattoi olla muita omia keinoja kivun vähentämiseksi. Kivunhoidon tehokkuutta sairaanhoitajat arvioivat potilasta haastattelemalla ja havainnoimalla sanatonta viestintää. Sairaanhoitajista suurin osa uskoi yleensä kipulääkkeen auttavan syöpäkivussa. Osa potilasta kertoi spontaanisti kipulääkkeen vaikutuksista; toiset potilaista eivät kertoneet tai kyenneet kertomaan sen vaikutuksesta. Johtopäätöksenä voi todeta, että syöpäpotilaan kivunhoitoon suhtaudutaan asianmukaisesti ja hoito koetaan tärkeänä osana potilaan kokonaishoitoa. Asiasanat: kivunhoito, hoitotyö, syöpäkipu
3 ABSTRACT Päivi Kurkela-Toola. The Pain Care of the Cancer Patient Estimated by Nurses in a Ward of Health Care Center. Pori, Spiring.56 pages, 3 appendices. The Diakonia University of Applied Sciences Pori Unit, Degree Programme in Welfare, Health Care and Education. This reserch found out the pain care of the cancer patient estimated by nurses in a ward of health care center. The material was gathered in summer 2005 by interviwing eight nurses. The research was qualitative and the material was analyzed using content analysis. The nurses estimated the efficiency of pain care by interviewing patients and observing speechless communication. Some patients told spontaneuosly about the effects of painkillers, other patients did not could not tell the effects verbally. According to the results the nurses think cancer patients have sometimes pain during their illnesses in the wards of health care center. The nurses also believe that painkillers usually effect on cancer pain. The most common treatments with pain carried out by nurses are medical care according to the doctor`s prescription, miteraction, and other treatments, for example position care. The patients themselves treat pain with the help of motion, position care, medication and natural healing. The conclusion is that the pain care of cancerpatient it taken seriously and properly and threatment is felt to be important part of patient`s total care. Keywords: treatment, nursing, cancerpain
4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 6 2. SYÖPÄKIPU JA SEN ARVIOIMINEN Syöpäkivun määrittelyä Kivun lajit Fyysinen kipu Hengellinen kipu Psyykkinen kipu Sosiaalinen kipu Kipupotilaan tarkkailu Kivun mittaaminen SYÖPÄPOTILAAN KIVUN HOITO Hoitotyö kivunhoidossa Syöpäkivun lääkehoito Ei- lääkkeelliset kivunhoitomenetelmät Fyysiset hoitokeinot Hengelliset hoitokeinot Psyykkiset hoitokeinot Sosiaaliset hoitokeinot Vaihtoehtolääkinnälliset hoitomuodot TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusympäristö ja tiedonantajat Tutkimusote ja aineistonkeruumenetelmä 30
5 5.3. Tutkimusaineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Syöpäpotilaan kivun ilmeneminen Sairaanhoitaja syöpäpotilaan kivun tunnistajana Syöpäpotilaan hoidossa käytettävät kivunhoitomenetelmät Kivunhoitomenetelmien vastaavuus potilaan tarpeisiin JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Yhteenveto tutkimustuloksista, kehittämisehdotus ja jatkotutkimusaiheet Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Pohdinta 49 LÄHTEET 50 LIITTEET Liite 1 54 Liite 2 55 Liite 3 56
6 1. JOHDANTO Opinnäytetyön aihe Syöpäpotilaan kivun hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla sairaanhoitajan arvioimana liittyy syöpäpotilaan hoidon kehittämiseen. Kiinnostuksen kohteena on tutkia miten sairaanhoitajat arvioivat syöpäpotilaan kipua ja miten he hoitavat sitä, sekä miten syöpäpotilaat ilmaisevat kipuaan. Potilaan yksilölliset tarpeet tulee huomioida hoitotyössä. Potilaalla on oikeus tehokkaaseen kivunhoitoon. Kiinnostus aiheeseen heräsi miettiessä syöpäpotilaiden viestintää. Riittävätkö nykyiset kivunhoitomenetelmät syöpäpotilaan kivun hoidossa, vai onko potilailla kipuja hoidosta huolimatta. Kivun mittaus ja kivun hoito kuuluvat edistyneissä maissa sairaaloiden laatukriteereiden tärkeisiin mittareihin. Suomessa on mahdollista päästä samaan. ( Kalso & Vainio 2004,5). Syöpä on yleisnimitys kaikille elimistön pahanlaatuisille kasvaimille. Niille on tyypillistä invasoiva eli tunkeutuva ja destruoiva eli tuhoava kasvutapa sekä kyky lähettää etäpesäkkeitä eli metastaaseja muualle elimistöön. Syöpä kehittyy elimistön yhden solun perimäaineksen muutoksen seurauksena. Syöpäkasvaimen kehittyminen on monivaiheinen ja usein pitkän ajan kuluessa tapahtuva prosessi. Muutoksia solun perimäaineksessa voivat aiheuttaa kemialliset karsinogeenit, joista tupakka on yleisin tekijä, noin 30%:ssa syöpätapauksista. ( Raassina 2001, 666.) Opinnäytetyö toteutettiin satakuntalaisessa terveyskeskuksessa, jonka väestöpohja on noin asukasta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla vuodeosastojen kahdeksaa sairaanhoitajaa kesän 2005 aikana.
7 7 Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää syöpäpotilaan kivunhoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä selvittää, miten sairaanhoitajat tunnistavat ja hoitavat potilaan ilmaisemaa kipua. Tavoitteena on, että sairaanhoitajat tunnistavat ja hoitavat syöpäpotilaan kipua tehokkaammin kuin ennen. Hyvä kivunhoito on tärkeä osa syöpäpotilaan kokonaishoitoa. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on arvioida ja hoitaa potilaan kipua erilaisin menetelmin.
8 8 2. SYÖPÄKIPU JA SEN ARVIOIMINEN 2.1. Syöpäkivun määrittelyä Syöpäkipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, johon liittyy mahdollinen tai selvä kudosvaurio tai jota kuvaillaan samalla tavalla. Syöpäkipu voi olla perustaudin aiheuttamaa tai se voi johtua muusta sairaudesta. Syövän hoidossa käytettävät sädehoito, lääkehoidot ja leikkaukset voivat olla kipujen syynä. ( Piskonen 2001, 685.) Syöpäkipuja on kolmasosalla syöpää sairastavista heti sairauden toteamisvaiheessa ja loppuvaiheessa kipuja on noin 70 %:lla. Syöpäkipu voi johtua kasvaimesta tai syövän hoidosta. Kasvaimet aiheuttavat kipuja aiheuttamalla tulehdusta, turvotusta, painamalla läheisiä kipuherkkiä kudoksia, lähettämällä etäpesäkkeitä, erittämällä kipua aiheuttavia kemiallisia aineita ja tukkimalla esimerkiksi ruokatorvea, suolta, virtsajohtimia tai verisuonia. Etäpesäkkeet luustossa aiheuttavat luustokipuja. Kasvaimen painaessa hermoa, joka kulkee ahtaassa tilassa esimerkiksi luun lähellä, hermo voi joutua pinteeseen ja syntyy samanlaista hermokipua ja halvausoireita kuin hermojen pinnetiloissa. Syöpäkasvaimen aiheuttama kipu on luonteeltaan joko kudosvauriokipua, hermovauriokipua tai molempia yhdessä. Jotkut syövän hoidossa käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa monihermovaurioita. (Vainio 2003, 75.) Aivokasvaimet ja etäpesäkkeet aiheuttavat päänsärkyä nostamalla kallon sisäistä painetta. Yläonttolaskimo- eli vena cava superior- oireyhtymässä kasvain ahtauttaa yläonttolaskimoa. Sappiteiden, suolen ja virtsajohtimen ahtaumaan liittyvät kivut voivat olla koliikkimaisia. Kapselivenytyskipuja esiintyy mm. maksassa ja pernassa. Osalla syöpäpotilaista ei esiinny kipuja missään sairauden vaiheessa. ( Vuorinen & Kalso 2004, 28.)
9 9 Syöpätauteihin liittyvät kivut eroavat muista kroonisista kiputiloista siten, että kivulla on aina orgaaninen syy ja kivunlievitys on mahdollista sopivin menetelmin. Orgaanisen taudinsyyn lisäksi kipuun ja potilaan koko tilanteeseen vaikuttavat hänen mielialansa, taudin kulkuun ja ennusteeseen liittyvä epävarmuus tai tieto lähestyvästä kuolemasta, sairastamiseen ja avuttomuuteen liittyvä kontrollin menettämisen pelko, läheisiltä saatu tuen määrä ja terveydenhuollon ammattilaisten suhtautuminen potilaaseen. Näin ollen kivun tekninen hoito on vain osa kokonaishoitoa. ( Kalso & Vainio 2004, ) 2.2. Kivun lajit Fyysinen kipu Fyysistä kipua esiintyy noin kolmasosalla syöpää sairastavista heti sairauden toteamisvaiheessa, ja taudin loppuvaiheessa kipuja on noin kahdella kolmasosalla potilaista ( Vainio 2004, 80). Syöpäpotilaan kipu voi olla perustaudin aiheuttamaa tai sen alkuperä voi olla myös muussa sairaudessa. Syövän hoidossa käytettävät sädehoidot, lääkehoidot ja leikkaukset voivat olla kipujen syynä. Onnistuneella kivunhoidolla voidaan parantaa potilaan elämänlaatua. Käytettävissä olevilla kivun lääkehoidolla, anestesiologian menetelmillä sekä neurokirurgisilla toimenpiteillä saatetaan kivun hallintaan päästä yli 90%:ssa tapauksista. Vaikeita kipuja esiintyy yli puolella kaikista syöpäpotilaista ja kivun esiintyvyys vaihtelee eri syöpätaudeissa ja tautien etenemisvaiheissa ( Piskonen 2001, 685.) Perinteisesti krooninen kipu on jaettu nosiseptiiviseen kipuun, neuropaattiseen kipuun ja idiopaattiseen kipuun. Syöpäkivussa on monesti mukana useita eri kivun komponentteja. Nosiseptiivisella kivulla tarkoitetaan puhtaasti kudosvauriosta johtuvaa kipua. Perifeerinen kudosvaurio vapauttaa tulehduksen välittäjäaineita. Ne joko stimuloivat itse suoraan hermopäätteitä tai herkistävät niitä muille ärsykkeille tai välittäjäaineille. Nosiseptiivinen kipu jaetaan
10 10 viskeraaliseen ja somaattiseen kipuun. Viskeraalinen kipu on peräisin sisäelimistä ja johtuu onttojen elinten, sileiden lihasten ja maksakapselin venytyksestä. Viskeraalista kipua esiintyy rintakehän ja vatsa alueella. Se on monesti vaikeasti paikannettavissa ja se on laaja-alaisempi kuin elin, mistä se on peräisin. Viskeraaliselle kivulle ovat tyypillisiä autonomisen hermoston toimintaan liittyvät oireet, kuten pahoinvointi, hikoilu ja kalpeus. Somaattinen kipu on peräisin iholta, sidekudoksesta, lihaksista ja luustosta. Neuropaattisen kivun syynä on vaurio jossakin kipua välittävän hermojärjestelmän osassa. Syövän yhteydessä neuropaattisen kivun syynä voi olla esimerkiksi kasvaimen hermoon aiheuttama paine tai tunkeutuminen hermon sisään. Neuropaattinen kipu reagoi huonosti tavanomaiseen kipulääkitykseen. Idiopaattisen kivun taustalta ei voida löytää kudos- tai hermovauriota, siihen on todettu liittyvän muutoksia keskushermoston välittäjäainepitoisuuksissa, jotka ovat samantapaisia kuin depression yhteydessä. ( Piskonen 2001, 685.) Hengellinen kipu Kipu voi olla myös hengellistä. Kipu saattaa rajoittaa elämää monin tavoin sekä aiheuttaa kärsimystä ja ahdistusta. Myös suru tuottaa ihmiselle kipua. Sielunhoidollisessa keskustelussa korostuvat erilaiset kipuun liittyvät asiat, kuin hoitajan tai lääkärin kanssa keskustellessa. Jokaiselle ammattikunnalla on oma tärkeä tehtävänsä ihmisen kohtaamisessa ja ammattikunnat täydentävät toisiaan. ( Pohjola- Pirhonen 2000, 56.) Ja nyt minun sieluni vuotaa tyhjiin, kurjuuden päivät ovat saavuttaneet minut. Yö kaivaa luut minun ruumiistani, ja kalvavat tuskat eivät lepää. ( Job. 30: )
11 11 Jobin kirjan jakeet kertovat siitä tuskasta, jota ihminen saattaa kokea toivottomalta tuntuvassa tilanteessa. Kärsimys saattaa tuntua epäoikeudenmukaiselta ja tarkoituksettomalta. Jobin kirjan päähenkilöllä kävi kuitenkin lopulta hyvin. Hän sai takaisin terveytensä ja maallisenkin hyvinvointinsa kiroamatta Jumalaa. Hän luotti Jumalaan kaikissa elämänsä vaiheissa, myös elämäntilanteessa, joka ei tuntunut mielekkäältä. Hänellä oli kärsimyksensäkin keskellä toivo, joka ei osoittautunut turhaksi. Kristityn toivo ei saata häpeään ja kärsimykselläkin on aina salattu tarkoituksensa, vaikka joskus sen merkitys selviää vasta taivaassa. Yksi länsimaisen kulttuurimme peruselementeistä, kristinusko, antaa kivulle ja kärsimykselle erityisen merkityksen. Jobin kirjassa oikeudenmukainen mies kärsii äärimmäistä tuskaa, jonka hän kokee Jumalan asettamana koettelemuksena. Kristuksen kärsimyksessä on mysteeri: Hän kärsi pelastaakseen maailman. Katolisen kirkon marttyyripyhimykset kärsivät uskonsa puolesta. Pyhimyslegendoissa kuvattuun kärsimykseen sisältyy monesti ylimaallista iloa. Raamatun kertomuksissa fyysistä kipua ja henkistä kärsimystä ei eroteta toisistaan, vaan ihmiset nähtiin sen kirjoittamisen aikaan kokonaisuutena. Modernia lääketiedettä on arvosteltu siitä, että se on irrottanut toisistaan kivun ja kärsimyksen ja täten hävittänyt kivulta sen merkityssisällön. Lääketieteen biologinen ihmiskäsitys johtaa kivun käsittämiseen yksipuolisesti kliinisenä tai neurofysiologisena ilmiönä. ( Kalso & Vainio 2004, ) Psyykkinen kipu Psyykkinen kipu voi ilmetä epämääräisinä oireina. Perinteisen ajatustavan mukaan ajatellaan, että potilaan ilmoittaman oireen taustalla on jokin elimellinen häiriö, patologia. Kipu on aistimus, joka viestittää kudosvaurioista. Hoidon tavoite on patologian selvittäminen ja korjaaminen tai ainakin oireiden lievittäminen. Tämä on biolääketieteelliseen ajatusmaailmaan perustuva käsitys. Tämä ajattelu on heijastunut kivun luokitusjärjestelmissä siten, että
12 12 sellaiset pitkäaikaiset kiputilat joiden elimellistä syytä ei ole saatu selville, on luokiteltu mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiksi. Hysteria, hypokondria, luulosairaus ja neurastenia, heikkohermoisuus ovat tällaisia salaperäiseen tautiin viittaavia käsitteitä. (Nienstedt 2002,234,454.) Käsite psykogeeninen viittaa etiologiaan, syy-yhteyksiin; ajatellaan että oireet johtuvat psyykkisistä syistä. Psykogenesiaan viittaavat myös sanat psykosomaattinen, somatisatio tai epäsuhtainen sairauskäyttäytyminen. ( Estlander 2003, ) Kivun kokeminen ja sen ilmaiseminen ei selity pelkästään elimellisen vaurion tai vamman avulla. Biopsykososiaalinen viitekehys huomioi biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä ja niiden vuorovaikutuksen merkitystä kipuongelmalle eli kivun kokemiselle, kivun ilmaisemiselle ja kivun seurauksille. Nämä tekijät voivat olla kivulle altistavia, kipua laukaisevia, muuntavia tai ylläpitäviä ja niiden merkitys vaihtelee eri aikoina yksilön elämässä. Tässä viitekehyksessä kivun monimuotoisuus ja dynaamisuus korostuu.(estlander 2003, 33.) Engel (1959) on kuvannut joukon kipupotilaita, joiden krooniselle kivulle ei löytynyt somaattista syytä. Hän on löytänyt samantyyppisiä potilaita, joista hän käyttää nimeä: Pain-prone patient, kivulle altis potilas. Tällaisille potilaille on tyypillistä runsaat syyllisyydentunteet ja toteuttamattomat aggressiiviset impulssit. Potilaiden lapsuuden historiasta paljastuvat usein väkivaltaiset vanhemmat, ruumiillista rankaisemista, nöyryytystä ja epäonnistumista. He saattavat myös aikuisina epäonnistua jatkuvasti, ikään kuin he eivät kestäisi hyviä aikoja ja onnistumista, vaan ajautuisivat niihin tahallaan. Kiputila on heillä alkanut menetyksen tai sen uhan alla, mutta myös joskus seksuaalisen konfliktin yhteydessä. ( Engel 1959, ) Kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa depressio tai ahdistuneisuushäiriö arvioitiin olevan noin joka kolmannella kroonisesta kivusta kärsivällä perusterveydenhuollon potilaalla ja alle prosentti tutkituista henkilöistä sai
13 13 depressiodiagnoosin. Suomessa depressiodiagnoosien vähäisyys tukee sitä käsitystä, että se jää usein tunnistamatta Suomen perusterveydenhuollossa. (Mäntyselkä 1998, 120.) Sosiaalinen kipu Sosiaalinen kipu voi ilmetä voimakkaana vetoomuksena toisille ihmisille myötätunnon, hoivan ja auttamisen saamiseksi. Kipu voidaan käsittää symboliksi todellisesta tai kuvitellusta ruumista kohtaavasta uhasta. Rakkauden puute voi tuntua kipuna, joka on tällöin ilmaus pettymyksestä ja hoivaa vaille jäämisestä, tyhjyydestä. Jatkuva kivun valittaminen voi olla turhautuneen ihmisen kosto hylkäämisestä. Se voi olla lähimpiin ihmisiin kohdistuva vahva ja manipuloiva aggression ilmaus, jolloin vihan aiheuttama syyllisyys neutraloituu kipeän ihmisen kokemassa kärsimyksessä. ( Kalso & Vainio 2004, 104.) Syöpään sairastuminen ei yleensä ole vain yksilöä itseään koskeva tilanne. Useimmiten hän on tietyn sosiaalisen ympäristön osa, tietyn ydinperheen jäsen, ja sairastuminen aiheuttaa aina muutoksia perheen sisäisissä suhteissa. Potilaan ja omaisten väliseen vuorovaikutukseen vaikuttaa sairauden luonne, potilaan tila, potilaan ja perheen välillä ennen sairastumista vallinneet suhteet, perheen elämäntilanne ja sen omaksumat selviytymiskeinot sekä käsitykset ja uskomukset, joita osapuolet kohdistavat tilanteeseen ja heidän persoonallisuutensa. Vaikka potilaan ja muiden perheenjäsenten väliset suhteet vain harvoin viilenevät sairauden johdosta, on selvää, että vaikea tilanne aiheuttaa joskus ristiriitoja ja ongelmia heidän välillään. (Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) Syöpään sairastunut havahtuu jo usein sairauden alkuvaiheessa huomaamaan, että ihmiset välttelevät häntä eivätkä kohdatessa oikein tiedä mitä sanoa. Sairastuneen sosiaalisesta lähiverkostosta karsiutuvat pois ne,
14 14 jotka ovat joko haluttomia, kykenemättömiä tai liian pelokkaita osallistumaan tilanteeseen. Ystävien merkitys korostuu perheettömien henkilöiden kohdalla. ( Eriksson & Kuuppelomäki 2000, 161, 164.) Syöpäpotilaan kipua lisäävät ahdistus, pelot, masennus, epätoivo ja viha. Ahdistusta aiheuttaa pelko ulkonäkömuutoksista, itsekontrollin ja arvokkuuden menettämisestä sekä hallitsemattoman kivun ja kuoleman pelko. Alitajuista vihaa Jumalaa ja lääkäreitä kohtaan sairaudesta ja parantumattomuudesta voi esiintyä. Samoja tuntemuksia esiintyy myös omaisilla jotka saattavat lisätä potilaan kipua. Myös hoitohenkilökunnan tuntemukset siirtyvät helposti potilaaseen ja omaisiin. ( Vuorinen & Kalso 2004,42.) Kipupotilas tekee jatkuvaa surutyötä ja tarvitsee tukea selviytyäkseen kipuongelmansa kanssa. Omaisten tukeminen ja ottaminen osaksi kipupotilaan hoitotiimiä on osa kokonaisvaltaista ja moniammatillista kivunhoitoa. ( Eloranta 2002, 70.) Yksilön sairastuminen vakavasti vaikuttaa monin tavoin myös hänen omaistensa hyvinvointiin ja jokapäiväiseen elämään. Kun perheenjäsen on sairastunut syöpään, omaisilla on todettu erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten unettomuutta, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja, ahdistusta ja surua. Sairaus aiheuttaa tavallisesti muutoksia myös työssä käyntiin, vapaa-ajan viettoon ja sosiaalisiin suhteisiin. ( Eriksson & Kuuppelomäki 2000, 226.) Potilaan kokemukset syöpäsairaudesta ja intensiivihoidosta merkitsevät hänelle olemassaolon muutosta, epätietoisuutta ja elämänhallinnan vaikeutumista. Nämä puolestaan merkitsevät olemassaolon epävarmuutta, mutta siitä huolimatta potilaiden halu hallita omaa elämäänsä säilyy. Hoitohenkilökunnan toimintatavoilla ja asiantuntemuksella on merkitystä potilaan turvallisuudentunteen ja luottamuksen kannalta. Inhimillinen kohtelu ja henkilökunnan varman tuntuinen toiminta merkitsevät epävarmuuden lievittymistä ( Hytti 2000).
15 Kipupotilaan tarkkailu Läpilyöntikipu on kipua, joka ilmenee silloin kun potilaalla on jatkuva kipulääkitys ja joka siitä huolimatta ilmenee ennen kuin potilas saa uutta lääkeannosta esimerkiksi seuraavan neljän tunnin lääkeannosta (Maanselkä 2003, 214). Läpilyöntikipu on kivun ohimenevää pahentumista, ja se ilmenee peruskivun lisäksi. Se voi olla ennalta arvaamatonta tai liittyä esimerkiksi yskimiseen, suolen tyhjenemiseen tai erilaisiin liikkeisiin % syöpäpotilaista kärsii näistä kivuista. Läpilyöntikivun hoitona käytetään tarvittaessa otettavaa lyhytvaikutteista kipulääkettä jatkuvan peruslääkityksen lisäksi. ( Hamunen & Heiskanen 2004,5.) Potilaan kipuja ja kivun kokemusta tulee tarkkailla. Pitää huomioida luukivut ja läpilyöntikivut. Potilaan henkistä vireyttä ja mielialaa tarkkaillaan esimerkiksi seuraamalla onko hän masentunut, ahdistunut tai uneton. Potilasta haastatellessa voi tulla myös esille sielunhoidon tarve ja yksinäisyys. Ne saattavat viestittää siitä, että potilaalla on kipuja. Kipulääkkeiden vaikutusta ja tehoa sekä lääkkeiden aiheuttamia sivuvaikutuksia seurataan. Potilaalle tehdään säännöllisin väliajoin kipuanalyysi ja huomioidaan yleistilassa tapahtuvat muutokset esimerkiksi tarkkailemalla, onko hänellä epämukava olo tai epätavallista väsymystä, vihaisuutta tai epätoivoa. Ahdistus ja pelko saattavat heijastua hallitsematonta kipua ja kuolemaa kohtaan. ( Maanselkä 2003, ) Hoitajan tulee arvioida potilaan kipua suhteessa hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Kivun kokeminen on kuitenkin aina yksilöllistä, ja mitä vaikeammasta kivusta potilas kärsii, sitä useammin arvioidaan. Tärkeää on potilaan tarkkailu, tutkiminen ja haastattelu. Potilaan kanssa keskustellaan hänen aikaisemmista kipukokemuksistaan sekä hänen suhtautumisestaan kipuun. (Hyppönen & Mäenpää 2003, 410.)
16 16 Erittäin kova kipu voi johtaa kipusokkiin eli vasomotoriseen sokkiin. Yleensä silloin on kyse akuutista kivusta. Kovan kivun aiheuttamien fysiologisten seurausten merkitys voimistuu sitä enemmän, mitä kriittisemmässä tilassa potilas on. Potilas saattaa kipusokissa olla hiljaa tai hysteerinen, joskus myös päihtynyt. Myös kivun pelko tai kipu saattaa aiheuttaa potilaassa sekavuutta, desorientoituneisuutta tai tajunnan menetyksen. Potilaan hengityksen tiheyttä, - rytmiä, ja syvyyttä sekä mahdollisten apulihasten käyttöä ja keuhkojen symmetrisyyttä tulee tarkkailla. Myös hengityksen hajua sekä sen mahdollisia eritteitä ( laatua ja määrää) seurataan. Mahdollinen hapen puute, hengenahdistus, pistos tai kipu hengittäessä ovat myös huomionarvoisia seikkoja. Kivun ilmeneminen suhteessa hengitykseen ja tajunta ja iho ( väri, kylmänhikisyys, lämpö, kosteus, kimmoisuus, turvotukset) huomioidaan. Potilaan pahoinvointi, asento, ilmeet, eleet, kehon liikkeet, mieliala ja käytös saattavat kertoa kivusta. Verenpaineen kohoaminen ja sen jälkeinen laskeminen ovat kipusokin oireita. Syke on kipusokissa takykardinen ja pinnallinen, eikä perifeerinen syke välttämättä tunnu lainkaan. Jos potilaan kipusokki etenee, virtsaneritys vähenee. Potilaalta kysytään kivun alkamisajankohta, ja onko se muuttunut siitä. Kysytään myös, missä kipu sijaitsee ja mitkä tekijät sitä pahentavat, sen lisäksi myös oireet ja tuntemukset kivun tunteen lisäksi. ( Hyppönen & Mäenpää 2003, 410.) 2.4. Kivun mittaaminen Kipu on aina subjektiivinen kokemus, eikä sitä voida sen vuoksi koskaan mitata tai määritellä täsmälleen sellaisena kuin potilas sen kokee ( Wartiovaara 1995, 96-97). Kivun voimakkuuden ja laadun mittaamiseksi on kuitenkin kehitetty erilaisia mittareita, jotka helpottavat kliinistä ja tutkimustyötä (Mäntyselkä 1998, 33). Hoitovasteiden arvioinnissa kivun mittaaminen on tärkeä osa muiden mittareiden, kuten toimintakyvyn tai työhön palaamisen ohella. Akuuttia kipua ja sen kehittymistä voidaan mitata ja seurata kuten verenpainetta tai kuumekäyrää. Kivun raportointi on selkeämpää ja hoitohenkilökunnan
17 17 mahdolliset näkemyserot pienenevät. Erilaisilla kipuasteikoilla pyritään selvittämään kivun voimakkuutta. Kipusanastot valottavat myös kivun affektiivista, ( mielialaan liittyvää) ja emotionaalista puolta. Ne antavat myös viitteitä kiputilan patofysiologiasta. ( Kalso & Vainio 2004, 41.) Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista, että käytetään samaa kipumittaria samassa toimipisteessä ja sairaalassa. Näin kaikille käyttäjille numeroilla on sama merkitys. ( Maanselkä 2003, 211). Yleisimmin käytetty kipumittari on visuaalinen analogiasteikko eli VAS ( visual analogue scale). Alkuperäisessä muodossaan se on noin 10 cm pitkä vaakasuora jana. Potilas merkitsee janaa leikkaavan pystyviivan kohtaan, jonka arvioi kuvaavan kipunsa voimakkuutta. Janan vasen ääripää vastaa tilannetta, jossa potilaalla ei ole lainkaan kipua ja oikea puolestaan pahinta mahdollista kipua. Lapsia varten on kehitetty kasvoasteikko, jossa viidellä erilaisella ilmeellä kuvataan kivun voimakkuutta. Näiden mittareiden ohella voidaan käyttää myös sanallisia asteikkoja ( VRS, verbal rating scale). Kipu voi olla voimakkuudeltaan esimerkiksi viittä eri astetta: 0= kipua ei ole lainkaan, 1= kipu on lievää, 2= kipu on kohtalaisen voimakasta, 3= kipu on voimakasta tai 4= kipu on sietämättömän voimakasta. Potilaan käyttämä sanallinen kuvailu kivustaan antaa tietoa hänen kipukokemuksestaan ja sen avulla voidaan myös arvioida kivun voimakkuutta. ( Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 373.) Kipua tulee mitata säännöllisesti. Tässä ovat apuna kipukyselyt, kivunmittaus ja dokumentointi kipujanalla koko hoitoketjussa aina kotisairaanhoitoa myöten. Kivunmittaus ja kivun dokumentointi suoritetaan kipujanan (0-10) avulla säännöllisesti, myös vuodeosastolla kipua mitataan samoilla periaatteilla. (Järvimäki& Saariaho 2003) Kipu voidaan määritellä vaaralliseksi ja vaarattomaksi kivuksi. Vaaraton kipu ilmenee, kun potilas esimerkiksi vaihtaa asentoa. Vaarallinen kipu on voimakasta ja äkillisesti alkavaa. Jokaisella hoitajalla on vastuu kivun määrittämisestä ja lääkärin määräämän kivunhoidon toteutuksesta. Kivun laadukasta hoitoa on se, että kipua arvioidaan ja mitataan käytössä olevilla
18 18 mittareilla vähintään kerran työvuoron aikana. Hoidon tavoitteet määritellään ja kivunhoito toteutetaan tavoitteiden mukaisesti. Kipua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Tavoitteena on, että koko sairaala käyttää samaa kipumittaria ainakin aikuisten hoidossa, eikä siten että mittari vaihtuu osastolta toiselle siirryttäessä. Jos potilas arvioi kipuaan käyttämällä numeerista asteikkoa 0-10 ( kivuton- pahin mahdollinen kipu) ja ilmoittamalla kivun arvoksi 3, se on kipua, johon pitää reagoida ja joka pitää hoitaa. ( Iivanainen ym. 2001, 127.) Hovin tutkimuksesta (1997) ilmenee että syöpäpotilailla on paljon lievittämättömiä kipuja. Sairaanhoitajat aliarvioivat potilaan kokeman kivun ja he tarvitsevat lisää tietoa kipulääkkeistä ja muista kivunlievitysmenetelmistä. Potilaille pitäisi tehdä kipuanamneesi ja ottaa käyttöön kivunhoitolehti, sekä kivun intensiteetti pitäisi mitata säännöllisesti. ( Hovi 1997.) Kuuppelomäen (1991) mukaan enemmistö sairaanhoitajista arvioi, että kipuja esiintyy melkein kaikilla iäkkäillä syöpäpotilailla, jotka ovat saattohoitovaiheessa. Heistä suurin osa oli sitä mieltä, että kipulääke pitää antaa syöpäpotilaalle säännöllisesti, suunnitelluin välein ennen kuin kipu palaa. ( Kuuppelomäki 1991, 93.) 3. SYÖPÄPOTILAAN KIVUN HOITO 3.1. Hoitotyö kivunhoidossa Hoitotyöllä on monia auttamismenetelmiä kivunhoidossa, joita voi toteuttaa eri hoitoyksiköissä ja opastaa potilasta erilaisiin itsehoitokeinoihin. Keskeisiä kivun hoitotyön auttamismenetelmiä ovat lääkehoidon toteuttaminen ja ohjaaminen, fyysisten toimintojen auttaminen, emotionaalinen ja tiedollinen tuki sekä puolesta puhuminen. Sairaanhoitajan omat tiedot, taidot ja asenteet vaikuttavat miten hän kohtaa kivun ja kipupotilaan hoitosuhteessa. Yhteistyössä kroonisen kipupotilaan kanssa sairaanhoitajan on kohdattava myös oma ahdistuksensa, avuttomuutensa ja voimattomuutensa, koska myös hoitotyön mahdollisuudet auttaa kivuliasta potilasta ovat rajalliset. Kokonaisvaltainen lähestyminen,
19 19 kuunteleminen, jatkuvuuden ja turvallisuuden luominen sekä toivon virittäminen ovat sairaanhoitajan keinoja auttaa ja antaa potilaalle mahdollisuus puhua kipuongelmastaan sekä auttaa potilasta kestämään ja suuntautumaan elämässä eteenpäin. Aidossa kohtaamisessa sairaanhoitaja toimii havainnoitsijana, ymmärtäjänä, peilinä ja palautteen antajana. Kipupotilaalle on välitettävä tunne, että hänet otetaan todesta. Ajan antaminen, ystävällisyys, empatia, suvaitsevuus ja välittäminen ovat tärkeitä sairaanhoitajan työvälineitä. Kipupotilaalla tulee olla pitkäkestoinen hoitosuhde kipuhoitajaan, joka toimii tärkeänä tukihenkilönä ja neuvonantajana terveydenhuollon palvelu ja sosiaalijärjestelmän kirjavassa viidakossa. ( Eloranta 2002, 70.) Syöpäpotilasta hoidetaan yksilöllisesti moniammatillisessa työryhmässä. Syöpään sairastuminen aiheuttaa potilaassa kriisireaktion, ja hän tarvitsee sen läpikäymiseen tukea ja neuvontaa. Hoito valitaan syövän tyypin ja levinneisyyden mukaan. Siihen vaikuttavat myös potilaan yleiskunto ja muuta sairaudet sekä hänen toiveensa. Yleensä syövän hoidossa yhdistetään eri hoitomuotoja. Varhaisvaiheen syövässä on tavoitteena parantuminen. Syövän uusiutuessa tai sen löytyessä vasta siinä vaiheessa, ettei parantavaa hoitoa ole enää käytettävissä on hoitomuotona palliatiivinen- eli oireenmukainen hoito. ( Raassina 2001, ) 3.2. Syöpäkivun lääkehoito Syöpäkivun lääkehoidon tarkoituksena on mahdollisimman tehokas kivunlievitys, mahdollisimman yksinkertaisin menetelmin. Syöpäkivun lääkehoito on perustunut jo pitkään WHO:n porrasteiseen hoitomalliin. Hoito aloitetaan tulehduskipulääkkeillä ja tarvittaessa hoitoon lisätään tarvittaessa opioidi. Aluksi käytetään heikkoja opioideja esim. dekstropoksifeeni, kodeiini, tramadoli). Tämän jälkeen voidaan käyttää keksivahvaa opioidia ( buprenorfiini) tai siirtyä suoraan vahvoihin opioideihin ( morfiini, oksikodoni, petidiini, metadoni, hydromorfoni tai fentanyyli). Usein tulehduskipulääkkeen antamista jatketaan myös opioidihoidon aikana. Opioideja käytettäessä hoidon perusta muodostuu hitaasti lääkettä vapauttavista pitkävaikutteisista tableteista tai kapseleista.
20 20 Näitä annostellaan 1-2 kertaa vuorokaudessa valmisteesta riippuen. Tavoitteena on että potilas on kivuton. Läpilyöntikipujen hoitamiseen tulee aina varautua, se voidaan tehdä lyhytvaikutteisilla tabletti- tai liuosvalmisteilla. Potilaan tulisi käyttää lisäannosta heti kivun ilmaannuttua, jolloin saavutetaan parhain hoitotulos. Läpilyöntikipuun käytettävä opioidiannos on noin 1/6 vastaavan lääkkeen vuorokausiannoksesta. ( Piskonen 2001, 686.) Tulehduskipulääkkeitä ei voi käyttää potilas, joka on allerginen tulehduskipulääkkeille, kärsii hapetushäiriöistä, astmasta, munuaisviasta on hypovoleeminen ( veren epänormaali vähyys) tai hänellä on vuototaipumus. Myös tulehduskipulääkkeiden maha- suolikanavaa ärsyttävä vaikutus on syytä muistaa. Tulehduskipulääkkeitä ei voi käyttää potilas, jolla on mahahaava, pohjukaissuolen haavauma tai kohonnut riski sairastua siihen. ( Blomster & Mäkelä & Ritmala-Castrèn & Säämänen & Varjus 2001, 105.) Useimmat syöpäkivut ovat luoteeltaan jatkuvia ja niihin voi liittyä liikkeen ( luustoetäispesäkkeet ) tai suolen toiminnan ( suolta ahtauttava kasvain) provosoimia läpilyöntikipuja. Jatkuva tasainen kivunlievitys turvataan säännöllisellä lääkkeen vaikutusvälein otetulla lääkityksellä. ( Tilvis, Hervonen, Jäntti, Lehtonen& Sulkava 2003, ) Potilaan kokemaa kipua ja kipulääkityksen vastetta tulisi seurata ja kirjata ne potilasasiakirjoihin. Kipua voidaan mitata sanallisesti tai numeraalisesti kipujanan avulla. Potilaalta kartoitetaan vuorokauden aikana koettu lievin ja voimakkain kipu. Tavoitteena on ettei kipu ylitä arvoa kolme kymmenasteikkoisella kipujanalla. Kivun mittaamisella saadaan tietoa siitä, pitääkö lääkehoitoa tehostaa. Kipulääkkeen vasteen seurannan ohessa kartoitetaan potilaan lääkkeiden käyttöä. Jos potilas pelkää sivuvaikutuksia tai jos hänellä on niitä, ne saattavat estää suunnitellun kipulääkityksen toteutumista. ( Piskonen 2001: 687.)
21 21 Piskosen (2001) mukaan kipulääke annetaan ensisijaisesti suun kautta. Lihakseen annettavien injektioiden haittana ovat usein tapahtuva annostelu, antotavan aiheuttama kipu ja erityisesti terminaalivaiheessa olevan potilaan lihaskudoksen vähentynyt määrä. Jos potilas ei kykene ottamaan lääkettä suun kautta pahoinvoinnin tai suoliston tilaan liittyvien syiden takia, voidaan käyttää ihonalaista infuusiota. Tähän antotapaan käytetään morfiinia tai oksikodonia. Morfiiniannos on noin 1/3 ja oksikodoniannos noin ½ lääkkeen oraalisesta vuorokausiannoksesta. Kipulääkeinfuusioon voidaan tarvittaessa lisätä myös pahoinvointilääke, esimerkiksi haloperidoli. Jos potilaan kivunhoito on hyvin hallinnassa soveltuu suun kautta annettavan lääkityksen vaihtoehdoksi fentanyylin annostelu iholle kiinnitettävällä laastarilla. Se vaihdetaan kolmen vuorokauden välein. Hoito ei sovi sellaisille potilaille, joiden kipu ei ole hallinnassa eli joiden kipulääkkeen tarve vaihtelee suuresti. Kipulaastarin lääkevaikutus alkaa 12 tunnin kuluttua ensimmäisen laastarin kiinnittämisestä. Kun siirrytään pitkävaikutteisista morfiini- tai oksikodonitabletista tai kapseleista laastarihoitoon, annetaan viimeinen pitkävaikutteinen tabletti tai kapseli samaan aikaan kuin ensimmäinen laastari kiinnitetään iholle. Käytössä olevat fentanyylilaastarit vapauttavat lääkeainetta 12, 25, 50, 75 tai 100 µg tunnissa. Laastarihoidon yhteydessä voidaan läpilyöntikipuja hoitaa nopeasti vaikuttavilla opioideja sisältävillä tabletti- tai liuosvalmisteilla. ( Piskonen 2001, ) Kipulääkitys aloitetaan paracetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä, jos kivun takana on tulehdusreaktio. Hermovaurioista aiheutuva kipu ei todennäköisesti lievity paracetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa hoidettaessa vanhuspotilaiden kipuja tramadolilla, sillä lääke aiheuttaa usein pahoinvointia ja huimausta. Samanaikainen serotoniinin takaisinottoa estävien masennuslääkkeiden käyttö voi laukaista serotoniinioireyhtymän. (Tilvis 2005,18,20.) Siinä tilassa potilas kärsii päänsärystä, lihasjäykkyydestä, etenkin alaraajojen refleksien kiihtymisestä, lihastoimintojen koordinaatiovaikeuksista, ahdistuneisuudesta ja muista sen tyyppisistä psyykkisistä oireista. Pahimmillaan siitä saattaa seurata kooma ja lopulta kuolema. (Nienstedt 2002,601.)
22 22 Opiaattihoito lievittää sekä kudosvaurion että hermovaurion aiheuttamaa kipua. Fentanyylistä on käytettävissä imeskelytabletti suuonteloasettimella (ActiqR). Sitä voidaan käyttää syöpäpotilaiden läpilyöntikipuun silloin, jos potilas ei kykene nielemään lääkettä. ( Tilvis 2005,22.) Lääkehoito aloitetaan tulehduskipulääkkeellä, jota voidaan jatkaa koko hoidon ajan. Kun kipulääkitystä on tarpeen tehostaa, liitetään hoitoon heikko opioidi. Seuraavaksi voidaan heikko opioidi vaihtaa buprenorfiiniin tai siirtyä käyttämään vahvaa opioidia. Vahvan opioidin annosta nostetaan tarpeen mukaan. Tradoli, jota ei ole mainittu kaaviossa voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön jo tulehduskipulääkkeen kanssa ja jatkaa sitä tarpeen mukaan. ( Piskonen 2001, 686.) ( Liite 3) Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut syöpäkivun hoidon tavoitteiksi häiriintymättömän yöunen sekä kivuttomuuden levossa ja liikkuessa. Periaatteena syöpäkivun hoidossa on annostella kipulääkitys säännöllisesti suun kautta tai iholle. Käytettävä lääke valitaan kivun voimakkuuden ja laadun mukaan. Läpilyöntikipu hoidetaan erikseen tarvittaessa otettavalla lääkityksellä. ( Hamunen & Heiskanen 2004, 8.) Useimmiten ( 80%:ssa) syöpäkivut ovat hallittavissa loppuun saakka oraalisella lääkityksellä. Lähes aina kivut ovat hallittavissa lääkehoitojen erityistekniikoilla, kuten erilaisilla selkäydinkanavaan annettavilla kivunhoitomenetelmillä. Myös aivokammioon tapahtuvaa eli intraventrikulaarisella hoidolla voidaan hoitaa kasvojen ja pään alueen vaikeita kiputiloja. Suonensisäisissä ja ihonalaisessa annostelussa voidaan käyttää erilaisia infuusioautomaatteja ja ruiskupumppuja, Näitä hoitoja voidaan muunnella PCA-tekniikalla ( patient controlloed analgesia). Tällöin infuusioautomaattiin tai ruiskupumppuun on ohjelmoitu kipulääkkeen perusannostelu. Tämän lisäksi potilas voi annostella tarvittaessa lisäannoksia laitteeseen ohjelmoidun maksimiannostuksen rajoissa. Näissä hoidoissa voidaan opioidin ohella käyttää myös kipulääkitystä tehostavia lääkeaineita tai pahoinvoinnin ehkäisyyn käytettäviä lääkeaineita. Syöpäkipujen hoidossa on kiinnitettävä huomiota myös potilaan muiden oireiden ehkäisyyn ja hoitoon.
23 23 Tällaisia oireita ovat ummetus, pahoinvointi, hengenahdistus sekä askitesnesteen ( nestettä vatsaontelossa) ja lymfanesteen ( imunesteen) kertyminen elimistöön. ( Piskonen 2001, 694.) Kivun yhteydessä ilmeneviin oireisiin käytettäviä tukilääkkeitä ovat esimerkiksi pahoinvointiin käytettävä proklooriperatsiini, lihaskouristuksiin diatsepaami, vatsan kouristuksiin loperamidi, masennukseen voidaan käyttää amitriptyliiniä ja ruokahaluttomuuteen sekä luukipuihin prednisolonia. ( Maanselkä 2006, 2). Tulehduskipulääkkeiden ja opioidien lisäksi syöpäpotilaan kivun hoidossa käytetään erilaisia muita lääkeaineita. Tärkeimpiä niistä ovat trisykliset masennuslääkkeet ja tietyt epilepsialääkkeet neuropaattisen kivun lievittäjinä. Kortikosteroideja käytetään monin indikaatioin ja antihistamiineja sekä haloperidolia opioidien aiheuttamaan pahoinvointiin. ( Kalso & Vainio 2004, 354.) 3.3. Ei- lääkkeelliset kivunhoitomenetelmät Fyysiset hoitokeinot Lääkehoidon ohella voidaan käyttää myös muita kivunlievitysmenetelmiä. Potilaan saamasta kipulääkityksestä huolimatta potilaalla saattaa olla lievittämätöntä kipua. ( Hovi 1997, 32) Fyysisten hoitokeinojen avulla kipua voidaan vähentää tai mukauttaa neljässä eri kohdassa. Kivun ääreisosissa ärsykkeet voivat vaikuttaa paikallisesti nosiseptoreiden eli kipua välittävien järjestelmien toimintaa estävästi ja siten vähentää esim. lihasjännitystä. Selkäytimen takasarvesta eteenpäin aivoihin menevien kipuviestien kulkeutumista voidaan estää leveitä hermoratoja stimuloimalla esim. suoralla transkutaanisella neurostimulaatiolaitteella (TNS), hieronnalla, lämpö- tai kylmähoidolla. Selkäytimen tasolla elektroninen stimulaatio, akupunktio ja neurologiset toimenpiteet voivat tehokkaasti estää tai vähentää kipuimpulssien kulkua.
24 24 Aivokuorella kognitiiviset tekniikat kuten hypnoosi, mielikuvien käyttö, musiikkiterapia ja rentoutus auttavat kontrolloimaan kipukokemusta. ( Hovi 1997, 32.) Ihon stimulointikeinoina syöpäpotilailla voidaan käyttää lämpö- ja kylmähoitoja, jäätä, hierontaa, TNS hoitoa eli transkutaanista hermostimulaatiota iholla tapahtuva sähköistä hermojen ärsytystä. Nämä kaikki ovat sellaisia hoitoja, joita koulutettu hoitaja voi käyttää kivun lievitykseen. TNS on kustannuksiltaan kallein ja sen käyttö vaatii myös eniten käyttäjän ja potilaan opettamista. Pahanlaatuisissa kasvaimissa on voitu osoittaa lämpötilan kohoamisen kiihdyttävän syövän kasvua ja siksi syöpäpotilaalla lämpöhoidon käyttö on parasta rajoittaa terminaalivaiheen potilaille. ( Hovi 1997, 33.) Transkutaanisen hermostimulaation (TNS) ajatellaan vaikuttavan kivunsäätelyyn selkäytimen porttikontrollin kautta. Pienellä patterikäyttöisellä laitteella ärsytetään sähköisesti kosketushermopäätteitä, ja kosketusärsykkeet estävät kipuärsykkeiden etenemisen selkäytimestä aivoihin. TNS- hoitoa on kahta lajia, nopeaa ja hidasta. Se on käyttökelpoista monien akuuttien ja kroonisten kipujen lievityksessä. Lihas- luustokivussa elektrodit voidaan sijoittaa kipualueelle tai lähelle sitä. Hermovauriokivussa elektrodit on sijoitettava kipualueen ylä- tai alapuolelle tai vastakkaiselle terveelle puolelle. TNS- hoito ei sovellu raskaana oleville eikä sydämen tahdistinta käyttäville. ( Vainio 2004, ) Hengelliset hoitokeinot Sielunhoito on hengellinen hoitokeino, jota antavan henkilön lähtökohtana on kristillinen usko ja rakkaus. Potilaan lähtökohta sielunhoidossa voi olla hyvin erilainen. Lähimmäisenrakkaus on oleellinen asia sielunhoidossa ja ihmisellä on itseisarvo huolimatta siitä, millainen hän on. Autettavan ihmisarvon ja vakaumuksen kunnioittaminen on ehdotonta hänen arvomaailmastaan tai
25 25 kulttuuristaan huolimatta. Sieluhoitajalta vaaditaan usein kykyä tunnistaa ja kohdata ihmisen hätä ja kysymykset. Hän on tasavertainen autettavan kanssa eikä hän asetu autettavan yläpuolelle. Hän ei saa moralisoida tai lisätä autettavan syyllisyyttä, vaan hän rakastaa autettavaa myös silloinkin kun tämä ei itse siihen kykene. Kipu saattaa aiheuttaa itsetunnon laskua ja kärsimystä. Se saattaa olla myös viesti siitä, että potilaan elämässä on jotain sellaista jota hän ei kykene muilla tavoin ilmaisemaan. Sielunhoitajan tulee tunnistaa kivun syyt ja kivun merkitys autettavan elämässä. Joskus sielunhoitajalta vaaditaan myös valmiita vastauksia ja autoritatiivista asennetta. Vastauksia ei kuitenkaan aina kaikkiin kivun ja kärsimyksen syihin löydy. Tärkeintä on kuunteleva vuorovaikutus, joka auttaa ihmistä ymmärtämään oman kipunsa viestiä. Monissa sieluhoidollisissa kysymyksissä auttaja voi olla tavallinen tervehenkinen kristitty. Häneltä vaaditaan avoimuutta, suoruutta ja vilpittömyyttä sekä totuudellisuutta ja rakkautta omasta persoonasta luopumatta. Seurakunnissa on sielunhoitotyötä tekeviä työntekijöitä ja sairaaloissa on sairaalateologi potilaita varten. Uskonnolliset rituaalit voivat olla tukemassa ja auttamassa vapautumaan elämää rajoittavista ja ahdistavista asioista. Ne voivat myös auttaa vapautumaan syyllisyyden ja kärsimyksen tunteista sekä vahvistaa armon ja rakkauden vastaanottamisessa. Yhteisöllisyydestä voi olla apua yksinäisyyteen ja se vahvistaa vuorovaikutukseen toisten kanssa. ( Pohjola- Pirhonen 2000, ) Potilaan hengellisten kysymysten ammatillinen kohtaaminen kuuluu sairaanhoitajalle ja muille hoitoon osallistuville riippumatta heidän vakaumuksestaan. Potilaan kokonaisvaltaisen hoidon edellytyksenä on, että myös hengellisille kysymyksille annetaan tilaa ja turvataan asianmukainen hoito ja tuki. ( Eriksson & Kuuppelomäki 2000, 197.) Toivo ei syöpään sairastuneelle tarkoita aina paranemista ja fyysistä kuntoutumista. Se voi olla kivuttomuutta ja hyvää oloa, hoidon jatkumista tai olemista läheisten ihmisten kanssa. Toivo katsoo eteenpäin, sellaista kohden mitä ei vielä ole. Toivossa katse suuntautuu tulevaisuuteen, vaikka elävää todellisuutta ihmiselle ovat myös menneisyyden kokemukset sekä tulevaisuuteen kohdistuvat pelot ja toiveet. Toivo on elämisen voimavara, joka
26 26 on löydettävissä ja otettavissa käyttöön silloinkin, kun kipeät tosiasiat maailmasta ja omasta itsestä jäävät voimaan. Kristillinen toivon filosofia on elävää todellisuutta tämän päivän kristittyjen keskuudessa. Kristillinen toivo kasvaa sielläkin, missä toivoa ei inhimillisestä näkökulmasta enää ole lainkaan. Kristillinen toivo perustuu uskoon ja ilmenee rakkauden kautta toimintana tässä maailmassa. Se ulottuu ajan ja aineen rajojen ulkopuolelle. Toivo antaa voimaa ja rohkeutta elää vaikeuksien kanssa. ( Lindvall 1997, 1, 85.) Psyykkiset hoitokeinot Psyykkisten tai henkisten hoitokeinojen avulla esimerkiksi huomion siirtämisellä pois kivusta ( distraction) tarkoitetaan huomion kiinnittämistä muuhun asiaan kuin kipuun. Yleensä kipua ei saada kokonaan häviämään, mutta se muuttuu siedettävämmäksi, kun potilas ei ajattele kipua. Huomion siirtäminen muualle saattaa myös nostaa kivun havaitsemisen kynnystä. Potilas suojaa itseään kiputuntemukselta lisäämällä muuta sensorista syötettä esimerkiksi kuulo-, näkö- tai liikeaistin kautta. Ärsyke voi olla joko sisäinen tai ulkoinen. Potilas voi kuunnella musiikkia, mielessään laulaa, seurata musiikin rytmiä tai nauttia visuaalisesti kauniista ympäristöstä. Kun potilas huomaa kivun lievittyvän, hänelle tulee tunne siitä, että hänellä on keino sen kontrolloimiseksi. ( Hovi 1997,34.) Keskusteleva hoito voi auttaa potilasta ymmärtämään omia tunnereaktioitaan ja itseään sekä kohtaamaan omia ongelmiaan ja avartamaan elämyskykyään. Psykologisen kivunhoidon tavoitteena on potilaan keskittymiskyvyn parantaminen ja kipukehän katkaiseminen lihasrentoutuksen avulla, sekä kipukäyttäytymistä vahvistavien tekijöiden vähentäminen. Potilaalle tulee selvittää kivun syntymekanismeja sekä hoitomahdollisuuksia, tällä tavoin hänellä on mahdollisuus hallita kipuaan. Näin vähennetään potilaan avuttomuuden ja ahdistuneisuuden tunteita.
27 27 Potilaan itsetuntoa vahvistetaan harjoitusten avulla, ne auttavat häntä selviytymään itsenäisesti käytännön tilanteissa ja huomio kiinnitetään mieluummin potilaan kykyihin ja taitoihin kuin hänen vaivaansa.( Kalsi & Vainio 2004, ) Kroonisesta kivusta kärsiville potilaille, jotka saattavat olla sosiaalisesti eristäytyneitä on perustettu kipuryhmiä. Niitä ohjaavat ryhmänohjaajakoulutuksen saaneet fysioterapeutit, psykologit tai lääkärit. Luentomuotoisen tiedollisen aineksen lisäksi ryhmässä keskustellaan ja mukana voi olla myös rentoutus-, hengitys- ja mielikuvaharjoituksia sekä erilaisten tilanteiden ennakoimista näyttelemällä. ( Kalso & Vainio 2004,199) Sosiaaliset hoitokeinot Sosiaalisina hoitokeinoina on fyysisen hoidon ja oireiden lievityksen lisäksi myös potilaan ja hänen perheensä emotionaalinen tukeminen. Se auttaa potilasta ja hänen perhettään selviytymään sairauden aiheuttamista tunnereaktioista ja elämään henkisesti tasapainoista elämää sairaudesta huolimatta. ( Eriksson & Kuuppelomäki 2000, 130.) Jotta hoitohenkilökunta kykenisi hoitamaan hyvin syöpäpotilasta, tulee potilaan ja omaisten tunteita ymmärtää ja koettaa hyväksyä ne. Onnistuneen psyykkisen tukemisen edellytyksenä on, että henkilökunta hallitsee kivunhoitomenetelmät ja tekniikat. Epävarmuus hoitojen suorittamisessa heijastuu potilaaseen ja omaisiin. Potilasta ei tule hoitaa omaisten kautta, vaan hyvä hoito on aina yhteistyötä, jossa potilas omaisineen on mukana. Potilaan tukemisen lähtökohtana on hyvä hoitosuhde, jossa korostuvat sanallinen ja sanaton viestintä. Hoitosuhde on ainutkertainen tapahtuma, joka pohjautuu rehellisyyteen, avoimuuteen, välittämiseen, turvallisuuden tunteen luomiseen ja jatkuvuuteen. Potilaan ja perheen kohtaamisessa on tärkeää myönteinen, tunteille vapaa ilmapiiri. Henkilökunta on läsnä kiireettömästi, osoittaen kiinnostusta ihmisenä ihmisestä. Eettisinä periaatteina ovat hyvän tekeminen, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja autonomia. Henkilökunnan hyvinvointi heijastuu hoitosuhteisiin ja työyhteisöltä vaaditaan itsetuntemusta,
28 28 asennevapautta, ammatillisuutta, potilaan reagointitapojen tuntemista, sekä kykyä ymmärtää perheen hätä ja taitoa hoitaa koko yhteisöä. ( Vuorinen & Kalso 2004, 42.) Omaisille tulee antaa tietoa potilaan sairastamasta syövästä, sen hoidosta ja sivuvaikutuksista, potilaan tunnereaktioista ja voinnista sekä ravintoasioista. Tietoa tulee antaa myös sairauteen ja hoitoon liittyvistä taloudellisista tekijöistä sekä heille tulee antaa mahdollisuus osallistua potilaan hoidon suunnitteluun ja potilaan hoitamiseen. Tietoa tarvitaan myös kuoleman yhteydessä ja sen jälkeen. ( Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) 3.4. Vaihtoehtolääkinnälliset hoitomuodot Vaihtoehtolääkinnällä tarkoitetaan kaikkea sellaista hoitamista, joka poikkeaa virallisen lääketieteen käytännöstä. Vaihtoehtolääkinnän piiriin luetuilla hoidoilla ja terapioilla ei ole virallisen terveydenhuollon hyväksyntää, joten ne ovat enimmäkseen lainsäädännöllisten toimien ulottumattomissa. Lisäksi näiden hoitojen vaikuttavuutta ja tehoa ei ole todistettu tieteellisin menetelmin. Syöpäpotilailla vaihtoehtoisten hoitojen käyttöä leimaa virallisten ja vaihtoehtoisten hoitojen rinnakkaiskäyttö. Taustalla lienee se, että potilaat ovat syöpäsairauden vakavuuden vuoksi usein valmiita kokeilemaan erilaisia hoitoja varsinkin siinä vaiheessa, jossa viralliset hoidot eivät tuota tulosta. Mutta käytön taustalla voi olla myös potilaiden halu tuntea tekevänsä kaikkensa taistelussa sairautta vastaan, ja näin vaihtoehtoiset tarjoavat potilaille uskon ja toivon näkökulman. Voidaan olettaa, että vaihtoehtohoitajat antavat syöpäpotilaille enemmän aikaa ja psykososiaalista ja henkistä tukea kuin terveydenhuoltohenkilöstö. Syöpäpotilaat eivät välttämättä usko vaihtoehtoisten hoitomuotojen parantavan heitä, mutta toivovat silti näiden hoitojen tulevan virallisen syövänhoidon piiriin. Yleisimmin syövän vaihtoehtohoitoina käytetään ruokavaliohoitoja, vitamiinien ja hivenaineiden jättiannoshoitoja, immunoterapiaa ( immuunijärjestelmän epäspesifinen stimuloiminen erilaisilla aineilla Nienstedt 2002,245) sekä erilaisia luonnonlääkkeitä. Käytössä ovat myös misteliuutteet, antroposofinen lääkintä eli terapia elämän tarkoituksen
29 29 löytämiseksi esim. väriterapian avulla, homeopatia, hapetushoidot, maasäteily ja henkiparannus. Vaihtoehtolääkintää käyttävät syöpäpotilaat eivät yleensä kerro sen käytöstä hoitavalle lääkärille. (Salmenperä & Suominen 2000, ) Vaihtoehtohoitojen käytön yleisyydestä ei ole tarkkoja tilastoja lukujen vaihteessa selvitettiin pohjoissuomalaisten syöpäpotilaiden vaihtoehtohoitojen käyttöä. Lääketieteeseen perustuvaa syövän hoitoa saavista miespotilaista noin kolmasosa, naisista noin puolet käytti tai oli käyttänyt myös vaihtoehtohoitoja. On arveltu, että nykyisin vaihtoehtohoitoja käytettäisiin yleisemmin. Yleensä vaihtoehtolääkintää käytetään lääketieteeseen perustuvan hoidon yhteydessä tai sen jälkeen, tukihoidoksi. Lukuisista maista on tietoja, että naiset käyttävät vaihtoehtohoitoja enemmän kuin miehet ja että keski-ikäisten osuus käyttäjistä on suurin. Sosiaaliluokkien välillä ei ole eroja. Potilaiden koulutustaso ei vaikuta, eikä välttämättä sekään, kuinka vaikea potilaan kliininen tila on. Potilaat haluavat hallita omaa kohtaloaan ja edistää aktiivisesti paranemistaan. Siksi he omatoimisesti hankkivat hoitoja, joita ei sairaalasta saa. ( Saano & Vertio 1995, ) 4. TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää syöpäpotilaan kivunhoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä selvittää, miten sairaanhoitajat tunnistavat ja hoitavat potilaan ilmaisemaa kipua. Tavoitteena on että sairaanhoitajat tunnistavat ja hoitavat syöpäpotilaan kipua tehokkaammin kuin ennen. Hyvä kivunhoito on tärkeä osa syöpäpotilaan kokonaishoitoa. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on arvioida ja hoitaa potilaan kipua erilaisin menetelmin.
kivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotKIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks
1 KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks SISÄLTÖ YLEISTÄ KIVUN TUNNISTAMINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELUREITIT, SIVUVAIKUTUKSISTA KIVUN MITTAAMINEN
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotVanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa
LisätiedotKivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka
Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen
LisätiedotSyöpäpotilas ja kipu
Syöpäpotilas ja kipu Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ms,mg Teksti Minna Selin ja Minna Grönman yhdessä Syöpätautien poliklinikan henkilökunnan kanssa Sisällys Lukijalle... 3 Mitä kipu on?... 4 Tiesitkö,
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKivun kokonaisvaltainen hoito
Kivun kokonaisvaltainen hoito SuPerin ammatilliset opintopäivät 16.-17.2.2016 Tampere-talo Hanna Hävölä, sh, TtM, kouluttaja Pirkanmaan Hoitokoti Kivun ja kivunhoidon historiaa Poena (poine) = koston jumalatar,
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKuolevan lapsen kivunhoito
Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotOhje hoitosuhteessa oleville potilaillemme. Satakunnan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Ohje hoitosuhteessa oleville potilaillemme Satakunnan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri SYÖPÄPOTILAAN KIPU Sisällys LUKIJALLE... 2 MITÄ KIPU ON?... 2 TIESITKÖ,
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotKONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE
KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotEsimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:
Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: 1. Kohti ehyempää elämää -koulutus vierellä kulkijoille (mieluummin: tukihenkilöille) (suunnattu ensisijaisesti vastuunkantajille) - Raamatun
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotHermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotMITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos
MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotSyöpäkivunhoidon periaatteet. Ulpu Tervashonka keuhkosairauksien erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Syöpäkivunhoidon periaatteet Ulpu Tervashonka keuhkosairauksien erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäpotilaan kipu Pelätty oire Neljäsosalla syöpäsairauden ensimmäinen oire Kipua
LisätiedotSyöpäpotilas ja kipu
Syöpäpotilas ja kipu Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / syöpätautien poliklinikka 5/2015 Sisällys LUKIJALLE... 3 MITÄ KIPU ON?... 4 TIESITKÖ, ETTÄ KIPU KOOSTUU ERI OSA-ALUEISTA... 4 Fyysinen
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotKuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta
Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI
SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotAKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään
AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotLantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios
Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotKuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna
Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotVersio 8, TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute
TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY?
MITÄ KIPU ON? Vain harva ihminen elää elämänsä kokematta koskaan kipua ja siihen liittyvää epämukavuutta ja kärsimystä. Kipu voi vaikuttaa niin mielialaan, ihmissuhteisiin, työ- ja toimintakykyyn kuin
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotVersion 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute
Etukansi TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotMiten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotAkuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat
Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Kivun määrittelyä Kipu on epämiellyttävä aisti- tai tunneperäinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotKroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso
Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotSyövän läpilyöntikipu
BTcPBTcP PBTcPBTcP TcPBTcPB Syövän läpilyöntikipu Todellisuudessa ei ole olemassa keskiverto syöpäpotilasta 1 eikä keskimääräistä syövän läpilyöntikipukohtaustakaan 1 Effentora_Syövän läpilyöntikipu opas
LisätiedotLataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto
Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Kirjailija: Birgitta Lehto ISBN: 9789514499517 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.71 Mb Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSyöpäpotilaan kivunhoito saattohoitovaiheessa
Syöpäpotilaan kivunhoito saattohoitovaiheessa Stenström Maria 2012 Porvoo Laurea-ammattikorkeakoulu Porvoo Syöpäpotilaan kivunhoito saattohoitovaiheessa Stenström Maria Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks
Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
Lisätiedot