iporo ESISELVITYSHANKE YHTEYS JA TEKNOLOGIASELVITYS POHJOIS-SUOMEN SÄHKÖISEN MAA- ILMAN KEHITTYMISESTÄ LÄHIVUOSINA / VUOTEEN 2020 ARCTIC CONNECT OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "iporo ESISELVITYSHANKE YHTEYS JA TEKNOLOGIASELVITYS POHJOIS-SUOMEN SÄHKÖISEN MAA- ILMAN KEHITTYMISESTÄ LÄHIVUOSINA / VUOTEEN 2020 ARCTIC CONNECT OY"

Transkriptio

1 1 iporo ESISELVITYSHANKE YHTEYS JA TEKNOLOGIASELVITYS POHJOIS-SUOMEN SÄHKÖISEN MAA- ILMAN KEHITTYMISESTÄ LÄHIVUOSINA / VUOTEEN 2020 ARCTIC CONNECT OY

2 2 SISÄLLYS 1.0 JOHDANTO YHTEYDET KIINTEÄ LAAJAKAISTA MOBIILILAAJAKAISTA 3G MOBIILILAAJAKAISTA 4G MUUT MOBIILILAAJAKAISTAT LAITTEET OHJELMAT KAUPALLISET OHJELMAT AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMAT PILVIPALVELUT TYÖVÄLINEENÄ VIDEONEUVOTTELU / VERKKOKOKOUSPALVELUT VIDEONEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN KEHITTYMINEN ENNUSTE PORONHOITOALUEEN VIDEONEUVOTTELU- JA YHTEYDENPITOMALLISTA SELAINPOHJAISTEN (VERKKOPALVELUJEN) KEHITTYMINEN TIETOTURVA VIDEONEUVOTTELUSSA / VERKKOKOKOUKSISSA VIDEONEUVOTTELUN STREAMAUS JA TALLENNUS SOSIAALINEN MEDIA KELA, VALTIO / JULKINEN SEKTORI ETÄNEUVOTTELUISSA YLEISKATSAUS JHS iporo ESISELVITYSHANKKEEN TULEVAISUUS YHTEENVETO...36

3 3 1.0 JOHDANTO Tämä dokumentti on laadittu iporo esiselvityshankkeen toimeksiannosta, jonka tavoitteena on kattava asiantuntijanäkemys Pohjois-Suomen sähköisen maailman kehittymisestä lähivuosina / vuoteen Tässä dokumentissa on tuotu esille näkökantaa esiselvityshankkeen nimeämän ajatuksen mukaisesti: Mikä on poronhoitoalueella poroalan koulutuksen ja neuvonnan tulevaisuus. Dokumentti on nimeltään Yhteys ja teknologiaselvitys Pohjois-Suomen sähköisen maailman kehittymisestä lähivuosina / vuoteen Tässä dokumentissa on noudatettu lähtötasotilanteen mukaisia toiveita iporo esiselvityshankkeen osalta ja hankkeessa esille tulleiden kysymysten rajaamia aihealueita. Tarkoitus on pyrkiä muodostamaan näkökulmaa miten ja millä tavalla erilaisten viestintään liittyvien teknologioiden ja käsitteiden kehittymiset nyt ja tulevaisuudessa tulevat vaikuttamaan Pohjois-Suomen poronhoitoalueen toimintaan koulutusten ja neuvonnan suhteen. Tästä syystä tässä dokumentissa on huomioitu hyvin paljon esiselvityshankkeen yhteistyökumppanin Paliskuntain yhdistyksen mahdollisuuksia tukea pohjoisen poronhoitoalueen toimintaa. Tässä dokumentissa ei pyritä täysin vastaamaan 100 % varmuudella siitä, että mitä ja miten tulevaisuudessa teknologia kehittyy ja mitä uusia toimintoja varmuudella tulee. Tarkoitus on pyrkiä muodostamaan mahdollisuuksien ja kehittämissuuntien päättämistä helpottava dokumentti sen osalta, että mitä kaikkea teknologia pääosiltaan mahdollistaa nyt ja miten se vaikuttaa tulevaisuuteen teknologianäkökannasta. Tämä helpottaa erilaisten kehityshankkeiden ja myös niiden yhteistyökumppaneiden visioiden ja kehityssuunnitelmien luomisessa tulevaisuutta varten. Tätä kautta poronhoitoalueen koulutuksen ja neuvonnan tulevaisuutta on helpompi ja varmempi hahmottaa, sekä luoda tämän toteuttamiseksi tehokkaat toimintamallit.

4 4 2.0 YHTEYDET Tietoliikenneyhteydet ovat kehittyneet 2000 luvun alusta lähtien Pohjois-Suomen ja varsinkin Lapin alueella. Tämä on mahdollistanut erilaisien viestintäteknologioiden käyttöönoton sen mukaan miten itse viestintätekniikat ovat kehittyneet kyseisellä ajanjaksolla. Tästä syystä Lapin alueella on jo vuosia puhuttu paljon erilaisista laajakaistastrategioista ja erilaiset työryhmät yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa ovat näitä asioita yrittäneet parhaansa mukaan edistää. Suurimmat haasteet ovat olleet pitkät etäisyydet ja hyvin hajanainen väestöpohja, joka on tuonut teknisesti omat haasteensa laajakaistojen levittäytymiselle Lapin alueella. Tämä on osaltaan aiheuttanut näkemyksellisiä eroja operaattoreiden, asiakkaiden ja valtion viestintäorganisaatioiden kesken tietoliikenneyhteyksien tarpeista varsinkin Lapin alueelle. Tietoliikenneyhteyksien tarve viestinnällisesti tulee korostumaan tulevaisuudessa hyvin paljon erilaisten palveluiden mahdollistamiseksi ja erilaisten elinkeinojen tarvitsemien tukipalveluiden mahdollistamiseksi. Tästä erittäin hyvänä konkreettisena esimerkkinä on videoneuvotteluteknologia ja sen mahdollistamat kommunikointitavat Lapin alueella. Lapin alueella on vuosia onnistuneesti käytetty videoneuvotteluteknologiaa esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja Lapin keskussairaalan välisissä kommunikoinneissa ja koulutuksien toteuttamisessa. Tämä on myöhemmin laajentunut erilaiseen konsultaatiotoimintaan, jossa eri alojen asiantuntijoiden palveluita ja tietoa voidaan jakaa pienempiin terveyskeskuksiin videoneuvotteluyhteyksien kautta. Tämä on laajentunut myös sosiaalitoimistoihin Lapin alueella. Lisäksi kunnat ovat alkaneet aktivoitumaan vuodesta 2008 lähtien käyttämään videoneuvotteluteknologiaa mm. kuntaliitoksissa toteutettuihin kuntakoulutuksiin ja infotilaisuuksiin. Kaikki nämä esimerkit ovat tukeneet kyseisten ammattialojen ja hallinnollisten toimielinten toimintaa Lapin alueella myös siellä, jossa väestöpohja on pienempi. Tästä syystä iporo esiselvityshankkeen osalta on todettava, että vastaavanlaista tiedottamisen, kouluttamisen ja viestimisen tehostamista ja toiminnan tukemista olisi toteutettavissa videoneuvotteluteknologian avulla myös poronhoitoelinkeinonharjoittajille. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 prosenttia väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä. Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet rakennetaan noin haja-asutusalueiden kotitalouteen osaksi julkisella tuella.

5 5 Teleyritykset maksavat hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen. Julkinen tuki - kaksi kolmannesta - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. Laajakaistahankkeille myönnettäviin tukiin on käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat niistä haja-asutusalueiden hankkeista, joihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti käytetään julkista tukea. Ohjelmat sisältävät noin 800 yksittäistä hanketta, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosina Kunnan osuus kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä, laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta sekä asukasta kohden lasketuista kustannuksista. Siitä, mihin maksuluokkaan kukin kunta kuuluu, on säädetty valtioneuvoston asetuksella. 41 kunnassa maksuosuus on 8 prosenttia ja 59 kunnassa 22 prosenttia. Lopuissa 242 kunnassa kunta maksaa 33 prosenttia kustannuksista. Julkinen tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 8 prosentin tai 33 prosentin kunnissa, tukea haetaan Viestintävirastolta. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 22 prosentin kunnissa, tukea haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY). (Lähde: On positiivista, että valtionneuvosto on reagoinut laajakaistan osalta käynnistämällä erilaisia työryhmiä ja hankkeita tukemaan laajakaistayhteyksien laadunparantamista ja levittämistä syrjäseuduille. Teknologisesti tämä tuo haasteita sille, miten asetetut ehdot ja reunaehdot tulisi täyttää. On olemassa useita erilaisia laajakaistateknologioita, joilla yhteyksiä voidaan toteuttaa ja tämä tuo hyvin konkreettisesti esille sen, että teknologioiden välillä on paljon eroja laadullisesti. Nämä erot konkretisoituvat erityisesti silloin, kun reaaliaikainen viestintä otetaan käyttöön ja siihen yhdistetään äänen lisäksi videokuva. Tästä syystä videoneuvotteluteknologialla on mahdollisuuksia toimia eri teknologioilla toteutetuissa laajakaistaverkoissa, mutta samalla se tuo esille kyseisten teknologioiden heikot kohdat. Tämä konkretisoituu kuvan ja äänenlaadun heikkenemisenä ja katkeiluna. Monesti käyttäjäkenttä tuomitsee tällaiset ilmiöt videoneuvotteluteknologian heikkoutena tai ominaisuuksina, mutta käytännössä näihin selitykset löytyvät tietoliikenneyhteysteknologiasta ja niissä käytetyistä verkkolaitteiden asetuksista. Haasteena laajakaistayhteyksien toteuttamisessa tulee olemaan pääliikenneyhteyksien toteuttaminen ja sen vaihtoehdot. Valtionneuvoston asettama 100Mbit/s vaatii kuituyhteyden ja aiemmin yhteydet ovat

6 6 olleet kuparikaapeleilla toteutettuja. Tämän jälkeen kupariyhteyksiä on alettu purkamaan pois ja operaattorit ovat tuoneet mobiililaajakaistat vaihtoehdoiksi. Mobiililaajakaista on osoittautunut huomattavasti hitaammaksi ja epäluotettavammaksi kuin kiinteät yhteydet. Lisäksi mobiiliyhteydet ovat riippuvaisia ympäristön sääolosuhteiden muutoksista. Mobiililaajakaistan kehittymisessä eletään tällä hetkellä murroskautta, joka tarkoittaa sitä, että mobiililaajakaistojen kapasiteettia kasvatetaan niillä alueille, joissa peittoa jo on olemassa. Lisäksi uusia tekniikoita on tulossa, joilla saavutetaan entistä nopeampia yhteyksiä ja mahdollisesti luotettavampia. 2.1 KIINTEÄ LAAJAKAISTA Lappiin 2000 luvulla yleistyneet laajakaistayhteydet ovat olleet kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä. Nämä tietoliikenneyhteydet ovat olleet toteutettuina kaupungeissa ja väestökeskuksissa kaapeliyhteyksien avulla ja kupariyhteyksien avulla. Kaapeliyhteyksien toteuttaminen on ollut mahdollista kaupungeissa ja väestökeskuksissa tv:n kaapeliverkon myötä, koska on voitu hyödyntää samoja jo asennettuja kaapeleita. Toki on ollut mahdollista valita kupariyhteydellä toteutettu laajakaistayhteys, joka on toteutettu olemassa oleviin kiinteisiin puhelinverkkoyhteyksiin eli lankapuhelinlinjoihin. Taajamiin ja harvaan asutuille seuduille on mahdollisuuksien puitteissa kiinteät tietoliikenneyhteydet toteutettu kupariyhteyksien kautta lankapuhelinverkkoyhteyksien kaapeleita hyödyntämällä. Kiinteän laajakaistan on ennustettu vähentyvän Lapin alueella siitä syystä, että operaattoritahot ovat purkaneet muutaman viime vuoden aikana kuparikaapeleita kokonaan pois. Tämä on mahdollistanut operaattoreille tarjota mobiililaajakaistaa tilalle. Tämä on tällä hetkellä erittäin haasteellinen tilanne, koska mobiililaajakaistalla ei ole päästy samoihin luotettavuustasoihin peruskäytössä kuin se on ollut kiinteillä laajakaistayhteyksillä. Myös nopeudet käytännössä ovat olleet eriäviä ja tätä kautta tämä on haaste myös laajakaistaa hyödyntäville viestintäteknologioille. Tästä on hyvänä esimerkkinä videoneuvottelun tuomat haasteet mobiililaajakaistalle. Kiinteän laajakaistan uusi tuleminen on nähtävissä valtakunnallisella tasolla erilaisina valokuituverkkorakennushankkeina. Valokuitutekniikka on tällä hetkellä häiriöttömin ja nopeimmat tietoliikenneyhteydet mahdollistava tietoliikenneteknologia. Valokuituiteknologioita on olemassa erilaisia, mutta ne eivät ole tämän selvityksen kannalta tärkeitä eritellä, koska lopputulos teknologiassa on sama eli tietoliikenteen tiedonsiirtokapasiteetti on täysin omassa luokassaan verrattuna muihin teknologioihin. Lapin kannalta on tulevaisuuden näkökulmasta tärkeää tarkastella valokuituteknologiaa, koska operaattorit voivat valtiontuella toteuttaa valokuituverkkoja, jotka tosin markkinatalousnäkökannasta. Lisäksi toinen

7 7 mahdollisuus on erillisen valokuituosuuskunnan perustaminen. Tällaisia osuuskuntia on perustettu mm. Pohjois-Pohjanmaan alueella ja tarkoittaa käytännössä sitä, että erillinen osuuskunta ottaa asiakseen toteuttaa valokuituverkon rakennustyön halutulle alueelle. Osuuskunta markkinoi kyseiselle alueelle tuotua valokuitulaajakaistaa omissa nimissään ja tarjoaa tätä kautta alueellisesti yhden laajakaistavaihtoehdon lisää. Tässä vaihtoehdossa on huomioitava kustannuslaskelmien tekeminen hyvin tarkkaan, koska valokuituverkon perustaminen ja kaivaminen halutulle alueelle on kallista. Tämä on kuitenkin muualla valtakunnassa melko suosittua. Vastaavaa kokonaisuutta toteuttavat tällä hetkellä omilla strategioillaan eri puolilla valtakuntaa perinteiset paikkakuntakohtaiset puhelinyhtiöt, jotka tarjoavat omilla alueillaan operaattoripalveluita. Hyvin todennäköistä on, että Lapin alueella tullaan näkemään erilaisten kiinteiden laajakaistayhteyksien ja mobiililaajakaistojen yhdistelmiä. Tällä hetkellä tietynlaisen murroksen keskellä on hyvin vaikea nähdä suoraan, että saadaanko valtionneuvoston ja laajakaistastrategioiden tavoitteita täytettyä koskaan niin, että ne täyttäisivät kaikki tarpeet kaikkien osapuolien näkökannasta. 2.2 MOBIILILAAJAKAISTA 3G Mobiililaajakaista on yleistynyt markkinoinnillisesti huomattavan paljon viime vuosien aikana ja osaltaan tämän on aiheuttanut alueellisesti puhelinkaapeleiden pois kerääminen. 3G mobiililaajakaista on valtakunnallisesti erittäin yleisesti tiedossa oleva teknologia ja yleiskäsite mobiilista laajakaistasta, vaikka teknologian sisässä on useita erilaisia toteutusmalleja. 3G:n oletettiin olevan ratkaisu laajakaistaongelmiin myös pohjoisessa, kun valtakunnallisesti operaattorit aloittivat mobiililaajakaistan markkinoinnin. 3G sisältää tekniikoiltaan mm. seuraavat standardit, joiden avulla mobiililaajakaistaverkkoja voidaan rakentaa: UMTS, EDGE, CDMA2000, FOMA ja HSDPA. Näiden verkkojen tietoliikennekapasiteetit ilmoitetaan aina operaattorin toimesta teoreettisina nopeuksina. Näistä standardeista on Suomessa käytössä ainakin HSDPA, DC-HSDPA ja HSUPA. Osa operaattoreista käyttää 3G verkoistaan ja niiden nopeuksien erittelyssä UMTS2100, UMTS900 määrityksiä 3G merkinnän yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että UMTS on Euroopassa yleisesti käytössä oleva 3G standardi. Nykyään matkapuhelinten puheluliikennettä hoitaa vielä 2G, vaikka 3G kuuluvuusalueilla puhelinliikenne hoidetaan sen kautta. 3G on enemmän suunnattu dataliikenteelle, mutta vielä toistaiseksi tilanne on kuitenkin se, että jos puheluiden liikenne kasvaa tukiaseman alueella tarpeeksi tiputetaan dataliikenteen prioriteettia pienemmälle, jotta puheliikenteelle saadaan enemmän kapasiteettia. Tulevaisuudessa 2G tulee jäämään pois puhelinliikenteestä ja korvataan täysin 3G yhteyksillä. Dataliikenteelle tullaan enemmän

8 8 suuntaamaan uutta 4G teknologiaa, jonka pitäisi pystyä huomattavasti suurempiin tietoliikenneyhteyksiin kuin 3G. 3G kuuluvuusalueita voi tarkastella eri operaattoreiden sivustoilta, joihin on tehty koneellisesti teoreettinen kuuluvuusalue Suomessa. Tämä on tärkeä huomioida, että kyse on vain teoreettisesta arviosta koneellisesti, että missä kuuluvuutta on. Käytännössä vain käytännön kokeilu kertoo todellisen tilanteen, mutta kuuluvuuskartasta on apua valintaan ja suunnitteluun mobiiliyhteyksiä vertaillessa. Vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että 3G mobiililaajakaista ei kykene yhtä hyvälaatuiseen tiedonsiirtoon kuin kiinteät laajakaistayhteydet. Tämä on viestintäteknologian näkökulmasta erittäin tärkeä asia huomioida. 2.3 MOBIILILAAJAKAISTA 4G Seuraava mobiililaajakaistateknologia tulee olemaan 4G:si kutsuttu LTE tekniikka. Näitä verkkoja on tällä hetkellä jo suurimmilla operaattoreilla Suomessa käytössä ja markkinointia tapahtuu niin kuluttajille kuin yrityksillekin. 4G on markkinoitu yleisesti nopeammaksi kuin 3G verkot ja jonkin verran on herännyt keskustelua, että miten näitä markkinointipuheita tulisi tulkita. Tärkeää on erottaa käsitteenä toisistaan ns. tupla 3G eli Dual Carrier hspa ja 4G LTE. Molemmat ovat toimiessaan nopeita verkkoja ja mahdollistavat monien laajakaistankäytön tarpeet ainakin nopeudessa. Standardointijärjestöjen mukaan kuitenkin molempia tekniikoita voisi kutsua 4G tekniikaksi. Tämä on Suomessa aiheuttanut markkinointipuolella jopa operaattoreiden tasolla keskustelua siitä, että osa operaattoreista on markkinoinut 4G verkkoa ns. tupla 3G tekniikalla ja toiset taas odottaneet LTE tekniikan saapumista. Tällä hetkellä Suomessa kaikki suurimmat matkapuhelinoperaattorit markkinoivat ja pystyvät tarjoamaan 4G yhteyksiä LTE tekniikalla. Mobiililaajakaistaa on markkinoitu Suomessa vuosia hyvin paljon muita Pohjoismaita aggressiivisemmin. Tästä syystä Suomi on yksi Euroopan johtavista mobiililaajakaistan hyödyntävistä maista. Pitää kuitenkin videoneuvotteluviestintäteknisesti ottaa huomioon, että tämä ei ole aina positiivinen asia. Lapin näkökannasta tämä on normaalilaajakaista tasolla aiheuttanut hyvin paljon vaivaa ja keskustelua myös eri medioissa. 3G alkuaikoina, kun mobiililaajakaistaa alettiin markkinoimaan, maksiminopeudet olivat 0,4 megabittia sekunnissa. Tätä kuitenkin markkinoitiin mobiililaajakaistana, vaikka valtion tasolla oli jo säädetty vaatimus, että laajakaista tulisi kyetä tarjota 1 megabitin nopeudella. Tämä 1 megabittin nopeus sekunnissa on määritelty monissa laajakaistastrategioissa, joita operaattorit ovat pyrkineet noudattamaan. Lisäksi tulee aina huomioida, että mikä on ero teoreettisella ja käytännön nopeudella, johon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät kuten sää, rakenteet ja muut langattomaan tiedonsiirtoon rajoittavasti vaikuttavat tekijät. 4G LTE verkko kykenee parhaimmillaan noin sadan megabitin sekuntinopeuksiin. Tämä tarkoittaa latausnopeutta käyttäjälle päin. Toiseen suuntaan olevat nopeudet eivät ihan vielä yllä ihan samoihin lukuihin, mut-

9 9 ta voidaan puhua kuitenkin hyvissä olosuhteissa, että ne olisivat megabitin sekuntinopeuksissa parhaimmillaan. Tämä toiseen suuntaan oleva nopeus on tärkeä huomioida viestinnällisissä tarkoituksissa, koska käyttäjältä käsin pitää pystyä lähettämään ääntä, kuvaa ja dokumentteja toiselle käyttäjälle. Tämä on erityisen tärkeää silloin kun halutaan laadukkaat videoneuvotteluyhteydet. Tulevaisuudessa aika oikeastaan näyttää sen, että miten 4G LTE verkot lähtevät kehittymään ja millä tavalla kapasiteetti näissä verkoissa riittää. Tällä hetkellä on tilanne, että 4G verkoissa ei ole vielä paljon käyttäjiä alueellisesti, mutta tulevaisuudessa, kun mobiililaitteet kuten älypuhelimet, tabletit ja muut 4G LTE verkkoa hyödyntävät laitteet yleistyvät, kuorma tulee kasvamaan huomattavasti näissä verkoissa. Ennuste on, että mahdollisesti nopeudet laskisivat kuormituksen kasvaessa, kuten 3G verkoille on käynyt. Tulevaisuudessa Suomessa tulee huomioida, että 4G LTE verkko ei ole kaikkialla maailmassa samanlainen. Tämän voi huomata siitä, että joidenkin laitteiden valmistajat voivat ilmoittaa, että laitteessa on 4G ominaisuus ja laite ei silti toimi Suomessa. Tämä johtuu siitä, että verkot voivat eri puolilla maailmaa toimia täysin eri taajuuksilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa verkkoa käytetään 700/800 megahertsin taajuudella ja 1700/1900 megahertsin taajuudella. Euroopassa vastaavat taajuudet ovat 800, 1800 ja 2600 megahertsiä. Tulevaisuudessa tilanne tulee Suomessa vielä kehittymään niin, että viimeistään vuoden 2013 aikana valtio järjestää taajuushuutokaupan operaattoreille 800 megahertsin taajuudesta 4G verkkojen osalta. Tämä on siitä mielenkiintoinen tilanne, että tämän myötä myös huutokaupassa pärjäävät operaattorit voivat saada hyötyjä verrattuna muihin operaattoreihin. Lapin osalta taajuusasiat aina tarkoittavat sitä, että mitä pienempi taajuus sen parempi kantomatka signaalilla on. Käytännössä tämä myös vaikuttaa siihen, että langattomat tekniikat pienemmillä taajuusalueilla toimivina sietävät paremmin erilaisia luonnonolosuhteiden muutoksia tai häiriöitä. Tämä taas vaikuttaa esimerkiksi mobiililaajakaistan laatuun. Tulevaisuudessa, jos vain 4G LTE verkko kykenee kuormaa kestämään ja operaattorit panostavat tukiasemateknisesti uusilla teknologioilla, voidaan saavuttaa hyvinkin lupaavia yhteysnopeuksia. Tätä kautta viestinnällisesti on mahdollista saavuttaa videoyhteyksiä ja näin toteuttaa entistä vähemmän paikkasidonnaisesti Lapin alueella esim. porotalousneuvontaa tai muita porotalouselinkeinon harjoittamista tukevia palveluita. Tulevaisuuden mobiilien verkkojen kehittäminen on herättänyt alalla jo keskustelua, että koska seuraava sukupolvi on tulossa. Tämä kuitenkin vaatii melko paljon aikaa, kun varsinaista konkretiaa ei ole vielä valmiina. Paljon spekuloidaan seuraavasta 5G verkosta, mutta tämän suhteen ei ole tällä hetkellä konkretiaa. Tämän hetkinen tilanne varmasti mobiiliverkon puolella on sitä, että 4G verkon LTE tekniikkaa kehitetään ja siihen liittyviä toiminteita ja palveluita tulee tulevaisuudessa aikana paljon. Uuden verkkosukupolven kehittämiseen menee varmastikin ainakin 10 vuotta. Tämän pystyy ennustamaan siitä, että LTE verkkojen kehittäminen alkoi vuonna 1999, ja valmista tuli tekniikan suhteen vuonna Tästä voidaan ennustaa sitä, että verkkotekniikoiden aikakautena kuitenkin täysin uusien sukupolvien teknologioiden

10 10 kehittäminen vaatii hyvin paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Lisäksi alalla on paljon keskustelua myös siitä, että tarvitaanko uutta verkkosukupolvea ja tästä ei ole vielä saavutettu täyttä yhteisymmärrystä. 2.4 MUUT MOBIILILAAJAKAISTAT Suomessa on 2000 luvulla kokeiltu ja käytetty tuotantokäytössä vaihtoehtoisia mobiililaajakaistateknologioita. Näistä suosituimmat ovat olleet erilaiset Wimax verkot Suomen keski- ja eteläosissa ja koko Suomen verkko. Wimax verkko on lopetettu ja näitä yhteyksiä ei enää operaattoreilta Suomesta saa. Teknologia ei maailmanlaajuisesti saavuttanut sitä suosiota ja kehitystä mitä teknologialla alun perin saavutettiin. Myöskään teknologiasta ei saatu aikaiseksi tarpeeksi yhtenäistä standardia. Hieman paremmin menestyi nimellä kulkeva 450Mhz mobiililaajakaistaverkko. Tämä nimi on tullut tutuksi Digitan toimesta, joka valittiin 2005 vuoden taajuushuutokaupan myötä 450 verkon operaatoriksi, jonka kautta muut operaattorit pystyivät tarjoamaan kyseisen verkon laajakaistayhteyksiä kuluttajille. Tämä taajuusalue on aikaisemmin paremmin tunnettu NMT450 verkon käyttämänä taajuutena ja tämä tuli tutuksi Lapin alueella siitä, kun puhelinyhteydet pystyttiin muodostamaan melkein mistä vain Lapin alueella. Nykyään vastaavaa tilannetta ei ole onnistuttu saavuttamaan nykyisillä verkko on aikaisemmin ilmoitettu, että ideaalitilanteessa se kykenee 1 megabitin sekuntivauhtiin käyttäjälle päin ja 512 kilobitin vauhtiin käyttäjältä ulospäin. Tämän laajakaistateknologian ympärille ehti muodostua hyvinkin monenlaisia antennitoteutuksia tukemaan tietoliikenneyhteyden toimintaa ja suurimmat etäisyydet käyttäjältä tukiasemalle ovat olleet kilometrin verran. Tulevaisuuden osalta Digita on verkosta ja sen uudeksi operaattoriksi on valittu Datanome. Lisäksi teknologiassa on tapahtunut muutos aiemman Flash-ODFM teknologian hyödyntämisestä ja on siirrytty CDMA tekniikkaan. Datanome tarjoaa tähän tekniikkaan verkkoa tulevaisuudessa ja aika näyttää tämän osalta millä tavalla tämä teknologia mahdollisesti tulee vaikuttamaan viestintäteknologisiin toteutuksiin kuten videoneuvotteluun Lapin alueella.

11 LAITTEET Teknologinen kehitys mobiililaitteiden ja -palveluiden osalta on muuttanut ihmisten tapaa elää tietoyhteiskunnassa. Uudet tehokkaat puhelimet ja tabletit mahdollistavat jatkuvan yhteyden toisiin ihmisiin sekä internettiin. Kyse on ns. ubiikista yhteiskunnasta, jossa kaikki ovat läsnä. Älypuhelimien määrä lisääntyy hurjaa vauhtia juuri teknologisen kehityksen mahdollistamana. Älypuhelin korvaa monin paikoin pöytätietokoneen ja kannettavan tietokoneen työvälineenä. Samoin monien valmistajien tarjoamat tabletit ovat paikoin korvanneet varsinaisen tietokoneen. Tablettien etu on helppokäyttöisyys ja lähestyttävyys. Lisäksi niiden pienen koon vuoksi mukaan ottaminen on helppoa ja akunkulutus pieni. Tulevaisuudessa kannettavien tietokoneiden rooli tulee lähentymään tablettien ja älypuhelimien roolia ja näistä on ensimmäiset toteutukset tulossa jo 2012 markkinoille. Tällaisia ovat esimerkiksi kosketusnäytölliset kannettavien tietokoneiden tehoilla varustetut tabletit, joista voi taittaa näytön alta näppäimistön esille varsinaista kirjoittamista varten. Lisäksi erilaiset kosketusnäyttöpintateknologiat yleistyvät, joissa yhdistyy koskettamisen lisäksi tuntoaistien kautta viestiminen eri toiminnoissa. Esimerkiksi on jo olemassa kosketusnäyttöteknologiaa, jolla kosketusnäyttö saadaan viestimään halutusta kohdasta käyttäjälle tiettyä tarkoitusta niin, että käyttäjä tuntee karheampana, kohoumana, kuoppana tai kumimaisena kyseisen kohdan näytöstä. Tämän lisäksi on ennustettu, että vuoteen 2020 älypuhelin ja tablettilaitteissa yleistyisi puheohjattavuus ja kosketukseen perustuva kokemus olisi tätä kautta jopa vanhentunutta tekniikkaa. Senseg on suomalainen yritys, joka on julkaissut ns. haptiseen tekniikkaan perustuvan näyttöteknologian, joka viestii käyttäjälle toiminnoista tuntoaistin avulla.

12 12 Langattomien tiedonsiirtoyhteyksien nopeutuminen tehostaa mobiililaitteiden käyttöä. Samoin tilanne on pilvipalveluiden osalta. Pilvipalveluiden käyttö lisääntyy yrityskentän ohella myös kuluttajapuolella. Tästä esimerkkinä esim. Dropbox ja Box -palvelut. Kaikki tieto on tallessa pilvipalvelimilla eikä enää yksittäisen ihmisen henkilöhtaisella- tai työkoneella. Tiedonkulun nopeutuminen mahdollistaa, että yhä suurempia tietomääriä voidaan säilyttää pilvessä ilman, että tiedonsiirtoon koneen ja pilvipalvelimen välillä menee paljon aikaa. Tällä hetkellä mobiilin aikakauden suurimmat esteet ovat akunkesto ja tietoliikenneyhteyksin nopeus. Akun alhainen kesto estää sen, että ihminen olisi jatkuvasti yhteydessä verkkoon. Jos ihminen on kuitenkin kiinni verkossa, niin silloin rajoitteeksi tulee (tällä hetkellä) tiedonkulun pullonkaulat: ei saada siirrettyä niin paljon dataa kuin haluttaisiin. Pullonkaulojen ratkaiseminen tehostaa työntekijöiden ja ihmisten liikkuvuutta. Teknologisesti ihmiset käyttävät yhtä parempia teknologisia ja ajantasaisia järjestelmiä esim. rakennustyömaalla, varastoylläpidossa tai vaikkapa sairaalassa varausjärjestelmiä. Älypuhelin 2014 Älypuhelimen myynti suhteessa tavalliseen matkapuhelimeen lisääntyy. Vuonna 2014 älypuhelin on tehokkaampi ja siinä on jo lähtökohtaisesti enemmän ominaisuuksia esiasennettuna. Lisäksi jatkuva sovellusten kehittäminen tuo käyttäjille lisää mahdollisuuksia hyödyntää aidosti puhelimensa ominaisuuksia. Teknisesti älypuhelimiin tulee vain hienoisia muutoksia verrattuna nykyhetkeen: näytöt ovat tarkempia, tehoja kasvatetaan maltillisesti, jotta aiemmat mallit eivät menettäisi heti arvoaan, käyttöjärjestelmämuutoksia tulee vain vähänlaisesti. Videoneuvottelunäkökannasta älypuhelimiin on julkaistu monilta suurilta videoneuvotteluvalmistajilta valmiita ohjelmia, joita voidaan liittää videoneuvottelupalveluntarjoajien tarjoamiin viestintäalustoihin. Tätä kautta käyttäjät voivat päästä palveluna niihin yhteyksiin, joissa muut videoneuvotteluteknologioita hyödyntävät organisaatiot ja tahot jo ovat.

13 13 Älypuhelin 2020 Kaikki myytävät puhelimet ovat älypuhelimia. Puhelin ei ole varsinaisesti enää puhelin, vaan se on laite, joka integroidaan vaatteisiin tai esineisiin. Käyttöliittymä voidaan hoitaa ranteessa olevan ohjaimen avulla. Älypuhelin tarkkailee koko ajan käyttäjänsä fyysistä tilaa ja ilmoittaa mahdollisista ulkoisista uhista, kuten liikenneonnettomuudesta. Älypuhelin ei ole enää varsinainen puhelin vaan tehokas koko ajan verkossa oleva laitteisto, jonka yhtenä ominaisuutena on toimia viestintävälineenä. Viesti välittyy internetin kautta ilman varsinaista puhelinsignaalia. Tämä mahdollistaa, että kaikki puhelut ovat halutessa videopuheluita ja niissä voi lähettää reaaliaikaisesti tiedostoja ja kuvia yhteyden katkeamatta. Asiantuntijat ovat vilautelleen ajatusta siitä, että jossain vaiheessa erilaisista laitteistoista tulisi integroituja implantteja eli esim. puhelin voisi olla integroituna ihmiseen jollain tavoin. Tämän hetken esimerkki on koiriin asennetut tunnistesirut. Tabletti 2014 Tablettien käyttö lisääntyy hurjasti. Ne korvaavat monesti kodin viihdekeskuksen ja useita konsolilaitteita. Lapset käyttävät yhä enemmän tabletteja pelaamiseen ja kouluissa niitä käytetään oppimiseen. Kaikissa hyödynnetään eri toteuttajien kehittämiä sovelluksia. Pilvipalveluita markkinoidaan tablettikäyttäjille entistä enemmän kuluttaja puolella. Videoneuvottelunäkökulmasta tabletteihin on tullut paljon videoneuvottelu- ja pikaviestisovelluksia, joiden avulla voidaan liittyä standardin mukaisiin videoneuvotteluihin. Ohjelmat ovat ladattavissa valmistajien omista sovelluskaupoista ja sen jälkeen palveluntarjoajalta voi ostaa palveluna liittymisen viestintäalustaan, jonka avulla videoneuvottelut onnistuvat helposti.

14 14 Tabletti 2020 Vuonna 2020 tablettia ei enää varsinaisesti käytetä vaan tilalle on kehittynyt tabletin ja kannettavan tehotietokoneen yhdistelmiä, joihin on poimittu molemmista parhaat ominaisuudet. Tabletista ovat poimittuina hyvä akunkesto sekä käytettävyys ja kannettavasta hyvät tehonkäyttöominaisuudet. Ei siis tarvitse enää kantaa useampaa laitetta vaan kaikki on integroitu yhteen, moduloitavaan laitteeseen. Myös älypuhelin voidaan yhdistää tähän laitteeseen sujuvasti. Tableteissa suurinta teknologista muutosta on tapahtunut kosketuspaneelin teknologiakentässä. Näyttöteknologiat ovat tarkentuneet entisestään, mutta tablettien kosketusnäytöt viestivät enemmän käyttäjille tuntoaistiin perustuen. Haptinen teknologia on arkipäivää. Näyttö voi mukautua painaumin tai kohoumin jopa normaali näppäimistön tuntuiseksi ja erilaiset sovellukset viestivät käyttäjilleen tuntoaistiin perustuvien viestein. Lisäksi puhetoiminnot ovat kehittyneet niin, että ensimmäisiä kunnollisia puheella ohjattavia älylaitteita tabletin lisäksi on käyttäjille tarjolla. Tämä teknologinen lisätoiminnallisuus on tullut samalla tavalla älylaitteiden kenttään kuin kosketusnäytöt aikaisemmin eli kuluttajakentän kautta ja sieltä sitten työmaailmaan. Videoneuvottelut ovat arkipäivää ja erilaiset ominaisuudet ovat tässäkin kentässä entistä enemmän yhdistyneet keskenään. Laitevalmistajien puolelta on hyvin monenlaisia palveluita tarjottavana, koska kaikki haluavat erottua edes jotenkin toisistaan palveluissa. Tämä voi olla haaste käyttäjälle löytää valikoimista oikeaan tarkoitukseen sopiva kokonaisuus. Hyötysuhde tablettien tehoissa on kasvanut vastaamaan tämän päivän kannettavia tietokoneita. Mahdollisesti on tullut muitakin innovaatioita, joissa yhdistellään älypuhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden tekniikkaa. Lisäksi puhetunnistuksella toimivat toiminnallisuudet ovat yleistyneet samaan tyyliin kuin kosketusnäyttötekniikka vuonna 2012.

15 15 Televisio 2014 Vuonna 2012 yhä useampi katsoo televisioa internetin välityksellä. Voddler, Ruutu.fi, Katsomo.fi jne. toimivat sellaisina ohjelmienkatsontapaikkoina, ettei ohjelmien katsominen ole enää sidottu olohuoneeseen tai aikaan. Ohjelmia voi katsoa eri mobiililaitteilla ja tietokoneilla. Televisio on pysynyt useita vuosikymmeniä samanlaisena, mutta nyt televisioihin on lisätty hyvin paljon palveluita ja toimintaa, jotka ovat tuttuja tietokoneista, tableteista ja älypuhelimista. PC tulevaisuudessa Erilaisten mobiililaitteiden kuten älypuhelimien ja tablettien räjähdysmäinen yleistyminen on asettanut keskustelua ammattikentän lisäksi myös muissa kentissä siitä, että miten käy perinteisen tietokoneen eli pc:n tulevaisuudessa. Kannettavat tietokoneet ovat vuosien aikana tehokkaasti lisääntyneet ja syrjäyttivät aikoinaan erittäin nopeasti pöytäkoneen monessakin organisaatiossa. Tullessaan kannettavat tietokoneet olivat kalliita ja nykyään vastaavia koneita saa melkeinpä jokaisesta marketista muutamalla satasella. Lisäksi tablettitietokoneiden yleistyminen nopeasti tarkoittaa sitä, että on hyvä tarkastella pc:n tulevaisuutta. Tämän hetkisen trendin mukaan jos pc:n tilannetta ajattelisi, pc:n tulevaisuuden voisi suoraan tuomita olevan melko huono. Tämä johtuu siitä, että tabletit voidaan kokea olevan luontevampia käyttää, yksinkertaisempia ja monesti halvempia kuin pc:t. Toki ne eivät sovellu kirjoittamiseen, mutta internet selailuun mainiosti. Lisäksi kaikki hiemankin suuremmat toiminnallisuudet voidaan saada pilvipalveluista ja niihin pääsee käsiksi miltä tahansa päätteeltä joko töissä tai kotona. Tablettia toki tässä tilanteessa voisi pitää pc:n tule-

16 16 vaisuuden korvaajana, mutta on hyvä tarkastella laajemmin pc:n aikakautta, koska tietotekniikka on myös täysin uusissa ympäristöissä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että tietokoneet ovat luonteva osa monia ympäristöjä. Tästä esimerkkeinä voisi olla, että langattoman tekniikan ansiosta näytöt, televisiot ja muut teknologiset laitteet keskustelevat automaattisesti keskenään. Älypuhelin voisi telakoitua langattomasti näppäimmistön, hiiren ja tulostimen kanssa, sekä suuremmat näyttöteknologiat kuten televisiot voisivat yhdistyä älypuhelinten kanssa ja tarjota näin suurempaa näyttöpinta-alaa eri esityksiä varten. Lisäksi virtuaalisia näppäimistöjä on kehitetty eri puolilla maailmaa valjastamaan erilaiset pinnat kosketusnäytöksi. Tällöin kyseistä pintaa voisi hyödyntää näppäimistönä tai muuta informaatiota tuoda käyttäjälle kosketuksen kautta hallittavaksi ja käytettäväksi. Tällainen teknologia voisi tulevaisuudessa olla esim. älypuhelin sisään rakennettua tekniikkaa. Näyttöteknologian kehityksessä mm. Google on kehittänyt aurinkolasit, jotka toimivat käyttäjälle näyttöpintana. Tällöin käyttäjä pystyy seuraamaan normaalisti reaalimaailmaa, mutta samalla myös osallistumaan virtuaalimaailman tapahtumiin. Esimerkiksi sosiaalisen median seuraaminen tai vaikka videoneuvottelu olisi mahdollista tällaisen avulla tulevaisuudessa. Lisäkäyttöä voisi tulla Lapin alueen tarpeisiin siitä, että erilaisia ohjeita voisi lähettää laseja käyttävälle henkilölle ja lasit olisivat tehtävää suorittavan henkilön päässä, jolloin paikkasidonnaisuus olisi minimissä ja kaikki raajat käytettävissä suoritettavaan tehtävään. Vastaavaa Googlen lasien tyyppistä toimintatapaa on testattu jo piilolinsseissä, mutta asia on vielä täysin testivaiheessa. New York Times julkaisi lehtikirjoituksen siitä, että Google saattaisi tuoda markkinoille lähiaikoina lasit, jotka auttaisivat älypuhelimen käytössä liikkuessa.

17 17 Internetin trendit (toukokuu 2012) Kuuluisa Mary Meeker listaa internetin käyttöön liittyviä trendejä ( - internetin käyttäjien määrä kasvaa 8 prosentin vauhtia (2011) - mobiilikäyttäjien määrä kasvaa 37 prosentin vauhtia - mobiilikäyttäjien määrä on silti vielä alhainen, n. 10 prosenttia nettiliikenteestä vasta mobiilia (vrt. vuonna %) - älypuhelinten määrä on noin 953 miljoonaa, kun tavallisia puhelimia on n. kuusi miljardia - jo 29 prosenttia amerikkalaisista omistaa tabletin tai e-lukijan (esim. Kindle) - mobiilimaksaminen kasvaa hurjaa vauhtia (sovellukset, mainostaminen) 4.0 OHJELMAT Ohjelmat ovat tärkeä huomioida nyt ja tulevaisuudessa Lapin alueen ja pohjoisen viestinnän näkökulmasta. Paljon on erilaisia viestintää helpottavia laitteita tullut markkinoille, mutta kaikissa niissä on ohjelmia, jotka muodostavat käyttäjälle käyttäjäkokemuksen. Sama ajatus on viestintäteknisessä näkökulmassa tapahtunut myös ääni- ja videoneuvottelualalla. Aikaisemmat laitteistopohjaiset ratkaisut tulevat korvaantumaan hyvin monilta osin ohjelmistopohjaisilla ratkaisuilla. Ohjelmistojen kehittyminen mahdollistaa hyvin laajat mahdollisuudet hyödyntää ja kehittää toimintamalleja, jotka palveluiden muodossa palvelevat Lapin poronhoitoalueen yrittäjiä jopa peruspalveluiden muodossa. Ohjelmistot tuovat entistä laajempaa mahdollisuutta toteuttaa erilaisia viestintäteknisiä toimintoja ja tätä kautta laiteriippuvuus on entistä pienempi. Laitteiston rooli tulee tulevaisuudessa olemaan entistä enemmän fyysisen käyttäjäkokemuksen tarjoaja ohjelmistojen tarjotessa käyttökokemukset. Ohjelmistot pääsääntöisesti ovat tänä päivänä jakaantuneet kaupallisiin ohjelmiin ja avoimen koodin ohjelmiin. Avoimen koodin ohjelmistot eivät tarkoita kaikissa tapauksissa sitä, että ne olisivat käyttäjän näkökulmasta ilmaisia, mutta käsite on ehkä opittu ensimmäisenä yhdistämään johonkin ilmaiseen.

18 KAUPALLISET OHJELMAT Kaupalliset ohjelmistot kehittyvät tänään ja tulevat kehittymään huomattavan paljon erilaisten teknologisten käyttötoteutuksien mahdollistuessa. Kaupallisesti kehitettyjen ohjelmistojen vahvuudet ovat siinä, että ohjelmistoilla on hyvin tarkkaan suunnitellut toimintaperiaatteet ja rajat. Tämä tuo monissa tapauksissa luotettavuutta ohjelmistojen käyttämiseen ja selkeyttä. Lisäksi kaupallisten ohjelmistojen käyttäjille kaupalliset valmistajat pystyvät tarjoamaan paremman tuen, kun tiedetään tarkasti ohjelmien toiminta ja siihen liittyvät tukitoiminteet. Kaupallisissa ohjelmissa tuotekehitys on monesti enemmän koordinoitua ja yhteiset tavoitteet ovat selvemmin esillä. Tämä tuo tietyllä tavalla loppukäyttäjälle parempaa turvaa siitä, että käyttötarkoitukseen tarkoitetut ohjelmat ovat sen mukaisia. Viestintänäkökulmasta videoneuvotteluteknologiassa yleisimmät valmistajat ovat Cisco, Polycom, Logitech, Radvision. Lisäksi on paljon ulkomaalaisia muita valmistajia, joita harvemmin pohjoismaissa on esillä. Lisäksi suomalaista teknologiaosaamista tähän kenttään tuo Arctic Connect Oy, jonka jälleenmyyjänä toimii Suomessa mm. Arcturia Oy. Kaupallisten ohjelmistojen yhteensopivuutta säätelevät yleensä erilaiset standardointijärjestöt esimerkiksi ITU-T. Kyseisen järjestön standardeja noudattavien valmistajien tuotteet pystyvät kommunikoimaan keskenään ja tätä kautta käyttäjille tulevat hyödyt esille siinä, että kaikilla ei välttämättä tarvitse olla samanlaiset ratkaisut käytössä. Tämä on varsinkin viestinnällisestä kannasta ja videoneuvottelunäkökulmasta hyvin tärkeä asia, kun teknologian hyödyntämismahdollisuuksia vasta mallinnetaan ammattikäyttöön. Kaupallisten ohjelmien haasteet ovat siinä, että kaikki valmistajat eivät ole valmiita tekemään räätälöintiä tiettyyn tarpeeseen, vaan ohjelmistojen käyttöliittymät ovat tietyn suunnitelman mukaisia. Osa kaupallisista suuremmista organisaatioista mahdollistaa pienen räätälöinnin, mutta se on yleisesti melko rajattua. Toki löytyy kaupallisesti toimivia organisaatioita, jotka panostavat käyttöliittymän muokkaukseen asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja toteuttavat kehityshankkeita asiakkaan toiveiden mukaisesti.

19 AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMAT Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat yleisesti sellaisia ohjelmia, joita on mahdollista tarkastella lähdekooditasolta lähtien ja kehittää itse tarvittaessa ohjelmaa haluamaansa suuntaan. Lisäksi muokattua ohjelmistoa voi levittää oman halunsa mukaisesti. Tässä on toki muistettava, että tietyt avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat julkaistu ns. projekteina, jotka ovat tietyn lisenssisopimuksen alaisia. Lisenssisopimukset määrittävät millä tavalla ohjelmistoa saa kehittää ja minkälaisessa käytössä alkuperäisen lähdekoodin lisäksi on julkaistava muille vapaaseen käyttöön itse tekemä muokattu koodi. Yleisimmät lisenssisopimukset ovat GPL ja BSD lisenssisopimukset. GPL on general public lisence, ja tämä tarkoittaa sitä, että jos teet muutoksia ohjelmistoon ja jaat sitä, silloin on myös luovutettava lähdekoodit eteenpäin. BSD eli berkeley software lisence on avoin lisenssimalli, joka sallii ohjelmiston muokkaamisen ilman, että lähdekoodia tarvitsee jakaa eteenpäin, kunhan lisenssin teksti säilyy lähdekoodissa mukana. Tämä on mahdollista hyödyntää myös niin, että ohjelman voi julkaista toisen lisenssin alla, joka ei ole bsd yhteensopiva. Hyvin suurena haasteena avoimessa lähdekoodissa on se, että siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti, että löytyy tietynlaisia käyttäjäryhmiä, jotka vannovat kaiken avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Tässä monesti tulee liian helposti esille vain hyvät puolet ja pahimmassa tapauksessa ylikorostettuina. Yksi hyvä esimerkki, jota käytetään monesti, on se, että tietyt virheet koodissa, tai tietoturvaongelmat korjautuvat nopeasti, kun kaikki avoimen lähdekoodin verkoston toimijat voivat osallistua sen korjaamiseen. Tästä monesti näkee perusteluita, että tällaiset korjaukset voivat tulla tunneissa valmiiksi. Toimiessaan tämä on erittäin tehokas tapa, mutta tämä on täysin riippuvainen aihepiiristä, jossa jotain ohjelmaa kehitetään. Tästä muodostuu helposti ns. aktiivinen projekti, jossa on paljon käyttäjiä ohjelmoimassa tai passiivinen projekti, johon hyvin harvoin tulee kehitystä eteenpäin. Lisäksi tähän ei voi yhteisössä kovin helposti vaikuttaa, että mikä ohjelmointiprojekti ottaisi tuulta allensa muiden verkoston toimijoiden keskuudessa. Videoneuvotteluteknologian näkökulmasta avoimen lähdekoodin toteutukset on helposti jaettavissa kahteen ääriryhmään eli aktiivisiin projekteihin ja passiivisiin projekteihin. Oikeastaan välimaastosta on hyvin haasteellista löytää verkkaisesti etenevää avoimen lähdekoodin projektia. Hyvä esimerkki aktiivisesta videoneuvottelualan avoimen lähdekoodin projektista on GNU gatekeeper projekti, jonka kehitykseen osallistuu hyvin aktiivisia kehittäjiä. Tähän projektiin on tiettävästi ainakin yksi yritystason organisaatio Suomessa osallistunut. GNU gatekeeper projektissa kehitetään videoneuvottelupuolen soittonumeroinnin ja nimikäytännön kehittämistä ja toimintaa. Tämän voisi rinnastaa puhelinkeskuksen toimintaan, joka automaattisesti välittää numeroon soittavan soiton oikeaan paikkaan. Hyvin passiivinen projekti videoneuvottelualalta on Ekiga projekti, jossa on ollut tarkoitus kehittää avoimen lähdekoodin H.323 standardia hyödyntävä vi-

20 20 deoneuvotteluohjelmisto. Tässä projektissa käytännössä on vuosia jäljessä toiminnallinen ja laadullinen kehitys verrattuna kaupallisiin vastaavian H.323 protokollan ohjelmistoihin. 4.3 PILVIPALVELUT TYÖVÄLINEENÄ Pilvipalvelut ovat nyt vuonna 2012 erittäin suosittu ja hyvin suosittu puheenaihe. Tämän ympärille on syntynyt ja tulee syntymään hyvin paljon erilaisia kaupallisia toteutuksia. Käytännössä tämä perustasolla ymmärretään niin, että ohjelmistot ja tiedonkäsittely ostetaan palveluna verkosta. Tämä ei kuitenkaan ole ollut heti kerralla tullut ilmiö tai aiheuttanut totaalista palveluihin siirtymistä. Tähän varmasti yksi keskeisimmistä syistä ja rajoitteista on se, että mitä tietoja voidaan viedä julkisiin pilvipalveluihin. Tämä sisältää huomattavasti rajoituksia. Kaiken pilvipalveluista mainostamisen keskellä tulee muistaa, että verkosta ostettavia palveluita on ollut olemassa hyvin pitkään. Ilmiö ei ole niin uusi kuin usein ajatellaan. Tästä esimerkkeinä voidaan pitää lomake- ja raportointipalvelut, muu taloushallinto webissä, web-sähköpostit, web- sivustojen hallinnointi ja julkaisu verkossa - tyyppiset palvelut, joita on vuosikausia tarjottu ostettavaksi palveluina verkosta. Näitä palveluita on vain markkinoitu eri nimellä kuin pilvipalvelu. Uutta pilvipalveluissa on se, että melko laajoja kokonaisuuksia kuten datakeskuspalvelut, ohjelmistot tai sovelluskehitysympäristöt voidaan ostaa palveluna verkosta pilvipalveluna ja tämä voidaan mitoittaa kulloinkin tarvittavan kapasiteetin mukaisesti. Yksityisille kuluttajille tämä kokonaisuus on paljon tutumpaa kuin organisaatiotasolla. Kuluttajat ovat tottuneet käyttämään erilaisia verkkopalveluita koneiltaan vain niin, että kunkin toiminnon tekemiseksi on ollut pieni ohjelma omalla tietokoneella. Esimerkki tästä on pikaviestisovellukset, web sähköpostit, tiedostojen jakaminen ja erilaiset yhteisöpalvelut. Helpoimmillaan näitä palveluita on pystytty käyttämään Internet selaimen kautta. Suomessa pilvipalveluiden kokonaismarkkinaksi tutkimusyhtiö IDC ennustaa olevan vuonna 2015 noin 100 miljoonaa euroa. Kattavaa selvitystä Suomessa pilvipalveluiden käytöstä ei ole vielä tehty. Pilvipalvelut ovat sanana ja määritteenä monille alaa seuraavalle hyvin tuttu, mutta silti sen käsitteitä ei kovinkaan moni osaa nimetä erikseen. Pilvipalveluiden käsitteet voidaan jakaa nopeasti seuraavasti: yksityinen pilvi, julkinen pilvi, hybridimalli, Saas eli software as a service, Paas eli platform as a service ja Iaas eli infrastructure as a service. Tästä syystä pilvipalveluiden ostajan on hyvä muodostaa itselleen määritykset minkä perusteella ja mitä pilvipalveluita halutaan ostaa. On hyvä määrittää tarpeet niin, että lainsäädäntö on huomioitu tiedoille, sovellukset ja tieto tulisivat olla lähellä asiakkaita vasteaikojen vuoksi, analysointi siitä, että tarvitaanko jotain omassa konesalissa ja mitä voi ulkoistaa pilveen, yhteensopivuus olemassa olevien ohjelmistojen kanssa on hyvin tärkeää huomioida, miten ostamisen osaaminen ja tietoturva määritellään, koska sitä ei voi kokonaan ulkoistaa ja sitoutuminen pilvipalvelun tarjoajaan. Sitoutuminen lyhytai-

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen

Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen Laajakaistahankkeen toteuttaminen Lapissa Ritva Kauhanen 12.2.2016 Laajakaista kaikille hanke pyrkii turvaamaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet kaikille Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä)

Lisätiedot

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Tiedostojen jakaminen turvallisesti

Tiedostojen jakaminen turvallisesti Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö 4.11.2014 Jorma Flinkman Wikipedia.fi 2 Mikä ihmeen tabletti? Taulutietokone (tai paneelitietokone tai tabletti engl. tablet personal computer eli tablet

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja:

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: AirPrint-opas Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: HL-340CW/350CDN/350CDW/370CDW/380CDW DCP-905CDW/900CDN/900CDW MFC-930CW/940CDN/9330CDW/9340CDW Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Huhti-toukokuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi Julkinen Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi 20.11.2013 Julkinen 2 VML 131 Velvollisuus korjata häiriö Jos viestintäverkko tai laite aiheuttaa vaaraa tai

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle.

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle. LAAJAKAISTASELVITYS PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE Loppuraportti V1.0 3.6.2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle Oy Omnitele Ab Teemu Huttunen Jyri Puumalainen Ari Ojaniemi

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Pikaviestinnän tietoturva

Pikaviestinnän tietoturva Ongelmat, vaihtoehdot ja ratkaisut 4.5.2009 Kandidaatintyö, TKK, tietotekniikka, kevät 2009 Varsinainen työ löytyy osoitteesta http://olli.jarva.fi/kandidaatintyo_ pikaviestinnan_tietoturva.pdf Mitä? Mitä?

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

ASIAKASKOULUTUKSET. Kurssiohjelma Syksy 2016

ASIAKASKOULUTUKSET. Kurssiohjelma Syksy 2016 Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Kurssiohjelma Syksy 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Kursseista

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

NÄYTÖN JAKAMINEN SELAIMEN KAUTTA YHDISTÄVIEN OPPILAIDEN KANSSA

NÄYTÖN JAKAMINEN SELAIMEN KAUTTA YHDISTÄVIEN OPPILAIDEN KANSSA NÄYTÖN JAKAMINEN SELAIMEN KAUTTA YHDISTÄVIEN OPPILAIDEN KANSSA Vision 8.0:sta alkaen opettajat voivat muodostaa luokan, jossa on yhdistelmä Windowspohjaisia ja selainpohjaisia oppilaslaitteita, tai pelkästään

Lisätiedot

Liiketoimintasovellusten modernisointi - Anna sovelluksillesi uusi elämä. Sofor varmistaa investointiesi tehokkaan hyödyntämisen

Liiketoimintasovellusten modernisointi - Anna sovelluksillesi uusi elämä. Sofor varmistaa investointiesi tehokkaan hyödyntämisen Liiketoimintasovellusten modernisointi - Anna sovelluksillesi uusi elämä Sofor varmistaa investointiesi tehokkaan hyödyntämisen 1 Syitä liiketoimintasovellusten modernisointiin Sovellusten käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO

Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO Kansallinen palveluarkkitehtuuri TUNNISTUSPALVELU INFO 29.9.2015 Palvelulupauksemme Tarjoamme julkishallinnolle mahdollisuuden Suomen ja EU-kansalaisen sähköiseen tunnistamiseen tietoturvallisesti eri

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot