iporo ESISELVITYSHANKE YHTEYS JA TEKNOLOGIASELVITYS POHJOIS-SUOMEN SÄHKÖISEN MAA- ILMAN KEHITTYMISESTÄ LÄHIVUOSINA / VUOTEEN 2020 ARCTIC CONNECT OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "iporo ESISELVITYSHANKE YHTEYS JA TEKNOLOGIASELVITYS POHJOIS-SUOMEN SÄHKÖISEN MAA- ILMAN KEHITTYMISESTÄ LÄHIVUOSINA / VUOTEEN 2020 ARCTIC CONNECT OY"

Transkriptio

1 1 iporo ESISELVITYSHANKE YHTEYS JA TEKNOLOGIASELVITYS POHJOIS-SUOMEN SÄHKÖISEN MAA- ILMAN KEHITTYMISESTÄ LÄHIVUOSINA / VUOTEEN 2020 ARCTIC CONNECT OY

2 2 SISÄLLYS 1.0 JOHDANTO YHTEYDET KIINTEÄ LAAJAKAISTA MOBIILILAAJAKAISTA 3G MOBIILILAAJAKAISTA 4G MUUT MOBIILILAAJAKAISTAT LAITTEET OHJELMAT KAUPALLISET OHJELMAT AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMAT PILVIPALVELUT TYÖVÄLINEENÄ VIDEONEUVOTTELU / VERKKOKOKOUSPALVELUT VIDEONEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN KEHITTYMINEN ENNUSTE PORONHOITOALUEEN VIDEONEUVOTTELU- JA YHTEYDENPITOMALLISTA SELAINPOHJAISTEN (VERKKOPALVELUJEN) KEHITTYMINEN TIETOTURVA VIDEONEUVOTTELUSSA / VERKKOKOKOUKSISSA VIDEONEUVOTTELUN STREAMAUS JA TALLENNUS SOSIAALINEN MEDIA KELA, VALTIO / JULKINEN SEKTORI ETÄNEUVOTTELUISSA YLEISKATSAUS JHS iporo ESISELVITYSHANKKEEN TULEVAISUUS YHTEENVETO...36

3 3 1.0 JOHDANTO Tämä dokumentti on laadittu iporo esiselvityshankkeen toimeksiannosta, jonka tavoitteena on kattava asiantuntijanäkemys Pohjois-Suomen sähköisen maailman kehittymisestä lähivuosina / vuoteen Tässä dokumentissa on tuotu esille näkökantaa esiselvityshankkeen nimeämän ajatuksen mukaisesti: Mikä on poronhoitoalueella poroalan koulutuksen ja neuvonnan tulevaisuus. Dokumentti on nimeltään Yhteys ja teknologiaselvitys Pohjois-Suomen sähköisen maailman kehittymisestä lähivuosina / vuoteen Tässä dokumentissa on noudatettu lähtötasotilanteen mukaisia toiveita iporo esiselvityshankkeen osalta ja hankkeessa esille tulleiden kysymysten rajaamia aihealueita. Tarkoitus on pyrkiä muodostamaan näkökulmaa miten ja millä tavalla erilaisten viestintään liittyvien teknologioiden ja käsitteiden kehittymiset nyt ja tulevaisuudessa tulevat vaikuttamaan Pohjois-Suomen poronhoitoalueen toimintaan koulutusten ja neuvonnan suhteen. Tästä syystä tässä dokumentissa on huomioitu hyvin paljon esiselvityshankkeen yhteistyökumppanin Paliskuntain yhdistyksen mahdollisuuksia tukea pohjoisen poronhoitoalueen toimintaa. Tässä dokumentissa ei pyritä täysin vastaamaan 100 % varmuudella siitä, että mitä ja miten tulevaisuudessa teknologia kehittyy ja mitä uusia toimintoja varmuudella tulee. Tarkoitus on pyrkiä muodostamaan mahdollisuuksien ja kehittämissuuntien päättämistä helpottava dokumentti sen osalta, että mitä kaikkea teknologia pääosiltaan mahdollistaa nyt ja miten se vaikuttaa tulevaisuuteen teknologianäkökannasta. Tämä helpottaa erilaisten kehityshankkeiden ja myös niiden yhteistyökumppaneiden visioiden ja kehityssuunnitelmien luomisessa tulevaisuutta varten. Tätä kautta poronhoitoalueen koulutuksen ja neuvonnan tulevaisuutta on helpompi ja varmempi hahmottaa, sekä luoda tämän toteuttamiseksi tehokkaat toimintamallit.

4 4 2.0 YHTEYDET Tietoliikenneyhteydet ovat kehittyneet 2000 luvun alusta lähtien Pohjois-Suomen ja varsinkin Lapin alueella. Tämä on mahdollistanut erilaisien viestintäteknologioiden käyttöönoton sen mukaan miten itse viestintätekniikat ovat kehittyneet kyseisellä ajanjaksolla. Tästä syystä Lapin alueella on jo vuosia puhuttu paljon erilaisista laajakaistastrategioista ja erilaiset työryhmät yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa ovat näitä asioita yrittäneet parhaansa mukaan edistää. Suurimmat haasteet ovat olleet pitkät etäisyydet ja hyvin hajanainen väestöpohja, joka on tuonut teknisesti omat haasteensa laajakaistojen levittäytymiselle Lapin alueella. Tämä on osaltaan aiheuttanut näkemyksellisiä eroja operaattoreiden, asiakkaiden ja valtion viestintäorganisaatioiden kesken tietoliikenneyhteyksien tarpeista varsinkin Lapin alueelle. Tietoliikenneyhteyksien tarve viestinnällisesti tulee korostumaan tulevaisuudessa hyvin paljon erilaisten palveluiden mahdollistamiseksi ja erilaisten elinkeinojen tarvitsemien tukipalveluiden mahdollistamiseksi. Tästä erittäin hyvänä konkreettisena esimerkkinä on videoneuvotteluteknologia ja sen mahdollistamat kommunikointitavat Lapin alueella. Lapin alueella on vuosia onnistuneesti käytetty videoneuvotteluteknologiaa esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja Lapin keskussairaalan välisissä kommunikoinneissa ja koulutuksien toteuttamisessa. Tämä on myöhemmin laajentunut erilaiseen konsultaatiotoimintaan, jossa eri alojen asiantuntijoiden palveluita ja tietoa voidaan jakaa pienempiin terveyskeskuksiin videoneuvotteluyhteyksien kautta. Tämä on laajentunut myös sosiaalitoimistoihin Lapin alueella. Lisäksi kunnat ovat alkaneet aktivoitumaan vuodesta 2008 lähtien käyttämään videoneuvotteluteknologiaa mm. kuntaliitoksissa toteutettuihin kuntakoulutuksiin ja infotilaisuuksiin. Kaikki nämä esimerkit ovat tukeneet kyseisten ammattialojen ja hallinnollisten toimielinten toimintaa Lapin alueella myös siellä, jossa väestöpohja on pienempi. Tästä syystä iporo esiselvityshankkeen osalta on todettava, että vastaavanlaista tiedottamisen, kouluttamisen ja viestimisen tehostamista ja toiminnan tukemista olisi toteutettavissa videoneuvotteluteknologian avulla myös poronhoitoelinkeinonharjoittajille. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 prosenttia väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kuluttajat hankkivat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä. Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Näin saavutetaan noin 95 % väestöpeitto. Väestöpeiton korottaminen tästä 99 %:iin edellyttää, että nopeat yhteydet rakennetaan noin haja-asutusalueiden kotitalouteen osaksi julkisella tuella.

5 5 Teleyritykset maksavat hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen. Julkinen tuki - kaksi kolmannesta - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. Laajakaistahankkeille myönnettäviin tukiin on käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat niistä haja-asutusalueiden hankkeista, joihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti käytetään julkista tukea. Ohjelmat sisältävät noin 800 yksittäistä hanketta, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosina Kunnan osuus kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä, laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta sekä asukasta kohden lasketuista kustannuksista. Siitä, mihin maksuluokkaan kukin kunta kuuluu, on säädetty valtioneuvoston asetuksella. 41 kunnassa maksuosuus on 8 prosenttia ja 59 kunnassa 22 prosenttia. Lopuissa 242 kunnassa kunta maksaa 33 prosenttia kustannuksista. Julkinen tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 8 prosentin tai 33 prosentin kunnissa, tukea haetaan Viestintävirastolta. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 22 prosentin kunnissa, tukea haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY). (Lähde: On positiivista, että valtionneuvosto on reagoinut laajakaistan osalta käynnistämällä erilaisia työryhmiä ja hankkeita tukemaan laajakaistayhteyksien laadunparantamista ja levittämistä syrjäseuduille. Teknologisesti tämä tuo haasteita sille, miten asetetut ehdot ja reunaehdot tulisi täyttää. On olemassa useita erilaisia laajakaistateknologioita, joilla yhteyksiä voidaan toteuttaa ja tämä tuo hyvin konkreettisesti esille sen, että teknologioiden välillä on paljon eroja laadullisesti. Nämä erot konkretisoituvat erityisesti silloin, kun reaaliaikainen viestintä otetaan käyttöön ja siihen yhdistetään äänen lisäksi videokuva. Tästä syystä videoneuvotteluteknologialla on mahdollisuuksia toimia eri teknologioilla toteutetuissa laajakaistaverkoissa, mutta samalla se tuo esille kyseisten teknologioiden heikot kohdat. Tämä konkretisoituu kuvan ja äänenlaadun heikkenemisenä ja katkeiluna. Monesti käyttäjäkenttä tuomitsee tällaiset ilmiöt videoneuvotteluteknologian heikkoutena tai ominaisuuksina, mutta käytännössä näihin selitykset löytyvät tietoliikenneyhteysteknologiasta ja niissä käytetyistä verkkolaitteiden asetuksista. Haasteena laajakaistayhteyksien toteuttamisessa tulee olemaan pääliikenneyhteyksien toteuttaminen ja sen vaihtoehdot. Valtionneuvoston asettama 100Mbit/s vaatii kuituyhteyden ja aiemmin yhteydet ovat

6 6 olleet kuparikaapeleilla toteutettuja. Tämän jälkeen kupariyhteyksiä on alettu purkamaan pois ja operaattorit ovat tuoneet mobiililaajakaistat vaihtoehdoiksi. Mobiililaajakaista on osoittautunut huomattavasti hitaammaksi ja epäluotettavammaksi kuin kiinteät yhteydet. Lisäksi mobiiliyhteydet ovat riippuvaisia ympäristön sääolosuhteiden muutoksista. Mobiililaajakaistan kehittymisessä eletään tällä hetkellä murroskautta, joka tarkoittaa sitä, että mobiililaajakaistojen kapasiteettia kasvatetaan niillä alueille, joissa peittoa jo on olemassa. Lisäksi uusia tekniikoita on tulossa, joilla saavutetaan entistä nopeampia yhteyksiä ja mahdollisesti luotettavampia. 2.1 KIINTEÄ LAAJAKAISTA Lappiin 2000 luvulla yleistyneet laajakaistayhteydet ovat olleet kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä. Nämä tietoliikenneyhteydet ovat olleet toteutettuina kaupungeissa ja väestökeskuksissa kaapeliyhteyksien avulla ja kupariyhteyksien avulla. Kaapeliyhteyksien toteuttaminen on ollut mahdollista kaupungeissa ja väestökeskuksissa tv:n kaapeliverkon myötä, koska on voitu hyödyntää samoja jo asennettuja kaapeleita. Toki on ollut mahdollista valita kupariyhteydellä toteutettu laajakaistayhteys, joka on toteutettu olemassa oleviin kiinteisiin puhelinverkkoyhteyksiin eli lankapuhelinlinjoihin. Taajamiin ja harvaan asutuille seuduille on mahdollisuuksien puitteissa kiinteät tietoliikenneyhteydet toteutettu kupariyhteyksien kautta lankapuhelinverkkoyhteyksien kaapeleita hyödyntämällä. Kiinteän laajakaistan on ennustettu vähentyvän Lapin alueella siitä syystä, että operaattoritahot ovat purkaneet muutaman viime vuoden aikana kuparikaapeleita kokonaan pois. Tämä on mahdollistanut operaattoreille tarjota mobiililaajakaistaa tilalle. Tämä on tällä hetkellä erittäin haasteellinen tilanne, koska mobiililaajakaistalla ei ole päästy samoihin luotettavuustasoihin peruskäytössä kuin se on ollut kiinteillä laajakaistayhteyksillä. Myös nopeudet käytännössä ovat olleet eriäviä ja tätä kautta tämä on haaste myös laajakaistaa hyödyntäville viestintäteknologioille. Tästä on hyvänä esimerkkinä videoneuvottelun tuomat haasteet mobiililaajakaistalle. Kiinteän laajakaistan uusi tuleminen on nähtävissä valtakunnallisella tasolla erilaisina valokuituverkkorakennushankkeina. Valokuitutekniikka on tällä hetkellä häiriöttömin ja nopeimmat tietoliikenneyhteydet mahdollistava tietoliikenneteknologia. Valokuituiteknologioita on olemassa erilaisia, mutta ne eivät ole tämän selvityksen kannalta tärkeitä eritellä, koska lopputulos teknologiassa on sama eli tietoliikenteen tiedonsiirtokapasiteetti on täysin omassa luokassaan verrattuna muihin teknologioihin. Lapin kannalta on tulevaisuuden näkökulmasta tärkeää tarkastella valokuituteknologiaa, koska operaattorit voivat valtiontuella toteuttaa valokuituverkkoja, jotka tosin markkinatalousnäkökannasta. Lisäksi toinen

7 7 mahdollisuus on erillisen valokuituosuuskunnan perustaminen. Tällaisia osuuskuntia on perustettu mm. Pohjois-Pohjanmaan alueella ja tarkoittaa käytännössä sitä, että erillinen osuuskunta ottaa asiakseen toteuttaa valokuituverkon rakennustyön halutulle alueelle. Osuuskunta markkinoi kyseiselle alueelle tuotua valokuitulaajakaistaa omissa nimissään ja tarjoaa tätä kautta alueellisesti yhden laajakaistavaihtoehdon lisää. Tässä vaihtoehdossa on huomioitava kustannuslaskelmien tekeminen hyvin tarkkaan, koska valokuituverkon perustaminen ja kaivaminen halutulle alueelle on kallista. Tämä on kuitenkin muualla valtakunnassa melko suosittua. Vastaavaa kokonaisuutta toteuttavat tällä hetkellä omilla strategioillaan eri puolilla valtakuntaa perinteiset paikkakuntakohtaiset puhelinyhtiöt, jotka tarjoavat omilla alueillaan operaattoripalveluita. Hyvin todennäköistä on, että Lapin alueella tullaan näkemään erilaisten kiinteiden laajakaistayhteyksien ja mobiililaajakaistojen yhdistelmiä. Tällä hetkellä tietynlaisen murroksen keskellä on hyvin vaikea nähdä suoraan, että saadaanko valtionneuvoston ja laajakaistastrategioiden tavoitteita täytettyä koskaan niin, että ne täyttäisivät kaikki tarpeet kaikkien osapuolien näkökannasta. 2.2 MOBIILILAAJAKAISTA 3G Mobiililaajakaista on yleistynyt markkinoinnillisesti huomattavan paljon viime vuosien aikana ja osaltaan tämän on aiheuttanut alueellisesti puhelinkaapeleiden pois kerääminen. 3G mobiililaajakaista on valtakunnallisesti erittäin yleisesti tiedossa oleva teknologia ja yleiskäsite mobiilista laajakaistasta, vaikka teknologian sisässä on useita erilaisia toteutusmalleja. 3G:n oletettiin olevan ratkaisu laajakaistaongelmiin myös pohjoisessa, kun valtakunnallisesti operaattorit aloittivat mobiililaajakaistan markkinoinnin. 3G sisältää tekniikoiltaan mm. seuraavat standardit, joiden avulla mobiililaajakaistaverkkoja voidaan rakentaa: UMTS, EDGE, CDMA2000, FOMA ja HSDPA. Näiden verkkojen tietoliikennekapasiteetit ilmoitetaan aina operaattorin toimesta teoreettisina nopeuksina. Näistä standardeista on Suomessa käytössä ainakin HSDPA, DC-HSDPA ja HSUPA. Osa operaattoreista käyttää 3G verkoistaan ja niiden nopeuksien erittelyssä UMTS2100, UMTS900 määrityksiä 3G merkinnän yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että UMTS on Euroopassa yleisesti käytössä oleva 3G standardi. Nykyään matkapuhelinten puheluliikennettä hoitaa vielä 2G, vaikka 3G kuuluvuusalueilla puhelinliikenne hoidetaan sen kautta. 3G on enemmän suunnattu dataliikenteelle, mutta vielä toistaiseksi tilanne on kuitenkin se, että jos puheluiden liikenne kasvaa tukiaseman alueella tarpeeksi tiputetaan dataliikenteen prioriteettia pienemmälle, jotta puheliikenteelle saadaan enemmän kapasiteettia. Tulevaisuudessa 2G tulee jäämään pois puhelinliikenteestä ja korvataan täysin 3G yhteyksillä. Dataliikenteelle tullaan enemmän

8 8 suuntaamaan uutta 4G teknologiaa, jonka pitäisi pystyä huomattavasti suurempiin tietoliikenneyhteyksiin kuin 3G. 3G kuuluvuusalueita voi tarkastella eri operaattoreiden sivustoilta, joihin on tehty koneellisesti teoreettinen kuuluvuusalue Suomessa. Tämä on tärkeä huomioida, että kyse on vain teoreettisesta arviosta koneellisesti, että missä kuuluvuutta on. Käytännössä vain käytännön kokeilu kertoo todellisen tilanteen, mutta kuuluvuuskartasta on apua valintaan ja suunnitteluun mobiiliyhteyksiä vertaillessa. Vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että 3G mobiililaajakaista ei kykene yhtä hyvälaatuiseen tiedonsiirtoon kuin kiinteät laajakaistayhteydet. Tämä on viestintäteknologian näkökulmasta erittäin tärkeä asia huomioida. 2.3 MOBIILILAAJAKAISTA 4G Seuraava mobiililaajakaistateknologia tulee olemaan 4G:si kutsuttu LTE tekniikka. Näitä verkkoja on tällä hetkellä jo suurimmilla operaattoreilla Suomessa käytössä ja markkinointia tapahtuu niin kuluttajille kuin yrityksillekin. 4G on markkinoitu yleisesti nopeammaksi kuin 3G verkot ja jonkin verran on herännyt keskustelua, että miten näitä markkinointipuheita tulisi tulkita. Tärkeää on erottaa käsitteenä toisistaan ns. tupla 3G eli Dual Carrier hspa ja 4G LTE. Molemmat ovat toimiessaan nopeita verkkoja ja mahdollistavat monien laajakaistankäytön tarpeet ainakin nopeudessa. Standardointijärjestöjen mukaan kuitenkin molempia tekniikoita voisi kutsua 4G tekniikaksi. Tämä on Suomessa aiheuttanut markkinointipuolella jopa operaattoreiden tasolla keskustelua siitä, että osa operaattoreista on markkinoinut 4G verkkoa ns. tupla 3G tekniikalla ja toiset taas odottaneet LTE tekniikan saapumista. Tällä hetkellä Suomessa kaikki suurimmat matkapuhelinoperaattorit markkinoivat ja pystyvät tarjoamaan 4G yhteyksiä LTE tekniikalla. Mobiililaajakaistaa on markkinoitu Suomessa vuosia hyvin paljon muita Pohjoismaita aggressiivisemmin. Tästä syystä Suomi on yksi Euroopan johtavista mobiililaajakaistan hyödyntävistä maista. Pitää kuitenkin videoneuvotteluviestintäteknisesti ottaa huomioon, että tämä ei ole aina positiivinen asia. Lapin näkökannasta tämä on normaalilaajakaista tasolla aiheuttanut hyvin paljon vaivaa ja keskustelua myös eri medioissa. 3G alkuaikoina, kun mobiililaajakaistaa alettiin markkinoimaan, maksiminopeudet olivat 0,4 megabittia sekunnissa. Tätä kuitenkin markkinoitiin mobiililaajakaistana, vaikka valtion tasolla oli jo säädetty vaatimus, että laajakaista tulisi kyetä tarjota 1 megabitin nopeudella. Tämä 1 megabittin nopeus sekunnissa on määritelty monissa laajakaistastrategioissa, joita operaattorit ovat pyrkineet noudattamaan. Lisäksi tulee aina huomioida, että mikä on ero teoreettisella ja käytännön nopeudella, johon vaikuttavat monet ulkoiset tekijät kuten sää, rakenteet ja muut langattomaan tiedonsiirtoon rajoittavasti vaikuttavat tekijät. 4G LTE verkko kykenee parhaimmillaan noin sadan megabitin sekuntinopeuksiin. Tämä tarkoittaa latausnopeutta käyttäjälle päin. Toiseen suuntaan olevat nopeudet eivät ihan vielä yllä ihan samoihin lukuihin, mut-

9 9 ta voidaan puhua kuitenkin hyvissä olosuhteissa, että ne olisivat megabitin sekuntinopeuksissa parhaimmillaan. Tämä toiseen suuntaan oleva nopeus on tärkeä huomioida viestinnällisissä tarkoituksissa, koska käyttäjältä käsin pitää pystyä lähettämään ääntä, kuvaa ja dokumentteja toiselle käyttäjälle. Tämä on erityisen tärkeää silloin kun halutaan laadukkaat videoneuvotteluyhteydet. Tulevaisuudessa aika oikeastaan näyttää sen, että miten 4G LTE verkot lähtevät kehittymään ja millä tavalla kapasiteetti näissä verkoissa riittää. Tällä hetkellä on tilanne, että 4G verkoissa ei ole vielä paljon käyttäjiä alueellisesti, mutta tulevaisuudessa, kun mobiililaitteet kuten älypuhelimet, tabletit ja muut 4G LTE verkkoa hyödyntävät laitteet yleistyvät, kuorma tulee kasvamaan huomattavasti näissä verkoissa. Ennuste on, että mahdollisesti nopeudet laskisivat kuormituksen kasvaessa, kuten 3G verkoille on käynyt. Tulevaisuudessa Suomessa tulee huomioida, että 4G LTE verkko ei ole kaikkialla maailmassa samanlainen. Tämän voi huomata siitä, että joidenkin laitteiden valmistajat voivat ilmoittaa, että laitteessa on 4G ominaisuus ja laite ei silti toimi Suomessa. Tämä johtuu siitä, että verkot voivat eri puolilla maailmaa toimia täysin eri taajuuksilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa verkkoa käytetään 700/800 megahertsin taajuudella ja 1700/1900 megahertsin taajuudella. Euroopassa vastaavat taajuudet ovat 800, 1800 ja 2600 megahertsiä. Tulevaisuudessa tilanne tulee Suomessa vielä kehittymään niin, että viimeistään vuoden 2013 aikana valtio järjestää taajuushuutokaupan operaattoreille 800 megahertsin taajuudesta 4G verkkojen osalta. Tämä on siitä mielenkiintoinen tilanne, että tämän myötä myös huutokaupassa pärjäävät operaattorit voivat saada hyötyjä verrattuna muihin operaattoreihin. Lapin osalta taajuusasiat aina tarkoittavat sitä, että mitä pienempi taajuus sen parempi kantomatka signaalilla on. Käytännössä tämä myös vaikuttaa siihen, että langattomat tekniikat pienemmillä taajuusalueilla toimivina sietävät paremmin erilaisia luonnonolosuhteiden muutoksia tai häiriöitä. Tämä taas vaikuttaa esimerkiksi mobiililaajakaistan laatuun. Tulevaisuudessa, jos vain 4G LTE verkko kykenee kuormaa kestämään ja operaattorit panostavat tukiasemateknisesti uusilla teknologioilla, voidaan saavuttaa hyvinkin lupaavia yhteysnopeuksia. Tätä kautta viestinnällisesti on mahdollista saavuttaa videoyhteyksiä ja näin toteuttaa entistä vähemmän paikkasidonnaisesti Lapin alueella esim. porotalousneuvontaa tai muita porotalouselinkeinon harjoittamista tukevia palveluita. Tulevaisuuden mobiilien verkkojen kehittäminen on herättänyt alalla jo keskustelua, että koska seuraava sukupolvi on tulossa. Tämä kuitenkin vaatii melko paljon aikaa, kun varsinaista konkretiaa ei ole vielä valmiina. Paljon spekuloidaan seuraavasta 5G verkosta, mutta tämän suhteen ei ole tällä hetkellä konkretiaa. Tämän hetkinen tilanne varmasti mobiiliverkon puolella on sitä, että 4G verkon LTE tekniikkaa kehitetään ja siihen liittyviä toiminteita ja palveluita tulee tulevaisuudessa aikana paljon. Uuden verkkosukupolven kehittämiseen menee varmastikin ainakin 10 vuotta. Tämän pystyy ennustamaan siitä, että LTE verkkojen kehittäminen alkoi vuonna 1999, ja valmista tuli tekniikan suhteen vuonna Tästä voidaan ennustaa sitä, että verkkotekniikoiden aikakautena kuitenkin täysin uusien sukupolvien teknologioiden

10 10 kehittäminen vaatii hyvin paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Lisäksi alalla on paljon keskustelua myös siitä, että tarvitaanko uutta verkkosukupolvea ja tästä ei ole vielä saavutettu täyttä yhteisymmärrystä. 2.4 MUUT MOBIILILAAJAKAISTAT Suomessa on 2000 luvulla kokeiltu ja käytetty tuotantokäytössä vaihtoehtoisia mobiililaajakaistateknologioita. Näistä suosituimmat ovat olleet erilaiset Wimax verkot Suomen keski- ja eteläosissa ja koko Suomen verkko. Wimax verkko on lopetettu ja näitä yhteyksiä ei enää operaattoreilta Suomesta saa. Teknologia ei maailmanlaajuisesti saavuttanut sitä suosiota ja kehitystä mitä teknologialla alun perin saavutettiin. Myöskään teknologiasta ei saatu aikaiseksi tarpeeksi yhtenäistä standardia. Hieman paremmin menestyi nimellä kulkeva 450Mhz mobiililaajakaistaverkko. Tämä nimi on tullut tutuksi Digitan toimesta, joka valittiin 2005 vuoden taajuushuutokaupan myötä 450 verkon operaatoriksi, jonka kautta muut operaattorit pystyivät tarjoamaan kyseisen verkon laajakaistayhteyksiä kuluttajille. Tämä taajuusalue on aikaisemmin paremmin tunnettu NMT450 verkon käyttämänä taajuutena ja tämä tuli tutuksi Lapin alueella siitä, kun puhelinyhteydet pystyttiin muodostamaan melkein mistä vain Lapin alueella. Nykyään vastaavaa tilannetta ei ole onnistuttu saavuttamaan nykyisillä verkko on aikaisemmin ilmoitettu, että ideaalitilanteessa se kykenee 1 megabitin sekuntivauhtiin käyttäjälle päin ja 512 kilobitin vauhtiin käyttäjältä ulospäin. Tämän laajakaistateknologian ympärille ehti muodostua hyvinkin monenlaisia antennitoteutuksia tukemaan tietoliikenneyhteyden toimintaa ja suurimmat etäisyydet käyttäjältä tukiasemalle ovat olleet kilometrin verran. Tulevaisuuden osalta Digita on verkosta ja sen uudeksi operaattoriksi on valittu Datanome. Lisäksi teknologiassa on tapahtunut muutos aiemman Flash-ODFM teknologian hyödyntämisestä ja on siirrytty CDMA tekniikkaan. Datanome tarjoaa tähän tekniikkaan verkkoa tulevaisuudessa ja aika näyttää tämän osalta millä tavalla tämä teknologia mahdollisesti tulee vaikuttamaan viestintäteknologisiin toteutuksiin kuten videoneuvotteluun Lapin alueella.

11 LAITTEET Teknologinen kehitys mobiililaitteiden ja -palveluiden osalta on muuttanut ihmisten tapaa elää tietoyhteiskunnassa. Uudet tehokkaat puhelimet ja tabletit mahdollistavat jatkuvan yhteyden toisiin ihmisiin sekä internettiin. Kyse on ns. ubiikista yhteiskunnasta, jossa kaikki ovat läsnä. Älypuhelimien määrä lisääntyy hurjaa vauhtia juuri teknologisen kehityksen mahdollistamana. Älypuhelin korvaa monin paikoin pöytätietokoneen ja kannettavan tietokoneen työvälineenä. Samoin monien valmistajien tarjoamat tabletit ovat paikoin korvanneet varsinaisen tietokoneen. Tablettien etu on helppokäyttöisyys ja lähestyttävyys. Lisäksi niiden pienen koon vuoksi mukaan ottaminen on helppoa ja akunkulutus pieni. Tulevaisuudessa kannettavien tietokoneiden rooli tulee lähentymään tablettien ja älypuhelimien roolia ja näistä on ensimmäiset toteutukset tulossa jo 2012 markkinoille. Tällaisia ovat esimerkiksi kosketusnäytölliset kannettavien tietokoneiden tehoilla varustetut tabletit, joista voi taittaa näytön alta näppäimistön esille varsinaista kirjoittamista varten. Lisäksi erilaiset kosketusnäyttöpintateknologiat yleistyvät, joissa yhdistyy koskettamisen lisäksi tuntoaistien kautta viestiminen eri toiminnoissa. Esimerkiksi on jo olemassa kosketusnäyttöteknologiaa, jolla kosketusnäyttö saadaan viestimään halutusta kohdasta käyttäjälle tiettyä tarkoitusta niin, että käyttäjä tuntee karheampana, kohoumana, kuoppana tai kumimaisena kyseisen kohdan näytöstä. Tämän lisäksi on ennustettu, että vuoteen 2020 älypuhelin ja tablettilaitteissa yleistyisi puheohjattavuus ja kosketukseen perustuva kokemus olisi tätä kautta jopa vanhentunutta tekniikkaa. Senseg on suomalainen yritys, joka on julkaissut ns. haptiseen tekniikkaan perustuvan näyttöteknologian, joka viestii käyttäjälle toiminnoista tuntoaistin avulla.

12 12 Langattomien tiedonsiirtoyhteyksien nopeutuminen tehostaa mobiililaitteiden käyttöä. Samoin tilanne on pilvipalveluiden osalta. Pilvipalveluiden käyttö lisääntyy yrityskentän ohella myös kuluttajapuolella. Tästä esimerkkinä esim. Dropbox ja Box -palvelut. Kaikki tieto on tallessa pilvipalvelimilla eikä enää yksittäisen ihmisen henkilöhtaisella- tai työkoneella. Tiedonkulun nopeutuminen mahdollistaa, että yhä suurempia tietomääriä voidaan säilyttää pilvessä ilman, että tiedonsiirtoon koneen ja pilvipalvelimen välillä menee paljon aikaa. Tällä hetkellä mobiilin aikakauden suurimmat esteet ovat akunkesto ja tietoliikenneyhteyksin nopeus. Akun alhainen kesto estää sen, että ihminen olisi jatkuvasti yhteydessä verkkoon. Jos ihminen on kuitenkin kiinni verkossa, niin silloin rajoitteeksi tulee (tällä hetkellä) tiedonkulun pullonkaulat: ei saada siirrettyä niin paljon dataa kuin haluttaisiin. Pullonkaulojen ratkaiseminen tehostaa työntekijöiden ja ihmisten liikkuvuutta. Teknologisesti ihmiset käyttävät yhtä parempia teknologisia ja ajantasaisia järjestelmiä esim. rakennustyömaalla, varastoylläpidossa tai vaikkapa sairaalassa varausjärjestelmiä. Älypuhelin 2014 Älypuhelimen myynti suhteessa tavalliseen matkapuhelimeen lisääntyy. Vuonna 2014 älypuhelin on tehokkaampi ja siinä on jo lähtökohtaisesti enemmän ominaisuuksia esiasennettuna. Lisäksi jatkuva sovellusten kehittäminen tuo käyttäjille lisää mahdollisuuksia hyödyntää aidosti puhelimensa ominaisuuksia. Teknisesti älypuhelimiin tulee vain hienoisia muutoksia verrattuna nykyhetkeen: näytöt ovat tarkempia, tehoja kasvatetaan maltillisesti, jotta aiemmat mallit eivät menettäisi heti arvoaan, käyttöjärjestelmämuutoksia tulee vain vähänlaisesti. Videoneuvottelunäkökannasta älypuhelimiin on julkaistu monilta suurilta videoneuvotteluvalmistajilta valmiita ohjelmia, joita voidaan liittää videoneuvottelupalveluntarjoajien tarjoamiin viestintäalustoihin. Tätä kautta käyttäjät voivat päästä palveluna niihin yhteyksiin, joissa muut videoneuvotteluteknologioita hyödyntävät organisaatiot ja tahot jo ovat.

13 13 Älypuhelin 2020 Kaikki myytävät puhelimet ovat älypuhelimia. Puhelin ei ole varsinaisesti enää puhelin, vaan se on laite, joka integroidaan vaatteisiin tai esineisiin. Käyttöliittymä voidaan hoitaa ranteessa olevan ohjaimen avulla. Älypuhelin tarkkailee koko ajan käyttäjänsä fyysistä tilaa ja ilmoittaa mahdollisista ulkoisista uhista, kuten liikenneonnettomuudesta. Älypuhelin ei ole enää varsinainen puhelin vaan tehokas koko ajan verkossa oleva laitteisto, jonka yhtenä ominaisuutena on toimia viestintävälineenä. Viesti välittyy internetin kautta ilman varsinaista puhelinsignaalia. Tämä mahdollistaa, että kaikki puhelut ovat halutessa videopuheluita ja niissä voi lähettää reaaliaikaisesti tiedostoja ja kuvia yhteyden katkeamatta. Asiantuntijat ovat vilautelleen ajatusta siitä, että jossain vaiheessa erilaisista laitteistoista tulisi integroituja implantteja eli esim. puhelin voisi olla integroituna ihmiseen jollain tavoin. Tämän hetken esimerkki on koiriin asennetut tunnistesirut. Tabletti 2014 Tablettien käyttö lisääntyy hurjasti. Ne korvaavat monesti kodin viihdekeskuksen ja useita konsolilaitteita. Lapset käyttävät yhä enemmän tabletteja pelaamiseen ja kouluissa niitä käytetään oppimiseen. Kaikissa hyödynnetään eri toteuttajien kehittämiä sovelluksia. Pilvipalveluita markkinoidaan tablettikäyttäjille entistä enemmän kuluttaja puolella. Videoneuvottelunäkökulmasta tabletteihin on tullut paljon videoneuvottelu- ja pikaviestisovelluksia, joiden avulla voidaan liittyä standardin mukaisiin videoneuvotteluihin. Ohjelmat ovat ladattavissa valmistajien omista sovelluskaupoista ja sen jälkeen palveluntarjoajalta voi ostaa palveluna liittymisen viestintäalustaan, jonka avulla videoneuvottelut onnistuvat helposti.

14 14 Tabletti 2020 Vuonna 2020 tablettia ei enää varsinaisesti käytetä vaan tilalle on kehittynyt tabletin ja kannettavan tehotietokoneen yhdistelmiä, joihin on poimittu molemmista parhaat ominaisuudet. Tabletista ovat poimittuina hyvä akunkesto sekä käytettävyys ja kannettavasta hyvät tehonkäyttöominaisuudet. Ei siis tarvitse enää kantaa useampaa laitetta vaan kaikki on integroitu yhteen, moduloitavaan laitteeseen. Myös älypuhelin voidaan yhdistää tähän laitteeseen sujuvasti. Tableteissa suurinta teknologista muutosta on tapahtunut kosketuspaneelin teknologiakentässä. Näyttöteknologiat ovat tarkentuneet entisestään, mutta tablettien kosketusnäytöt viestivät enemmän käyttäjille tuntoaistiin perustuen. Haptinen teknologia on arkipäivää. Näyttö voi mukautua painaumin tai kohoumin jopa normaali näppäimistön tuntuiseksi ja erilaiset sovellukset viestivät käyttäjilleen tuntoaistiin perustuvien viestein. Lisäksi puhetoiminnot ovat kehittyneet niin, että ensimmäisiä kunnollisia puheella ohjattavia älylaitteita tabletin lisäksi on käyttäjille tarjolla. Tämä teknologinen lisätoiminnallisuus on tullut samalla tavalla älylaitteiden kenttään kuin kosketusnäytöt aikaisemmin eli kuluttajakentän kautta ja sieltä sitten työmaailmaan. Videoneuvottelut ovat arkipäivää ja erilaiset ominaisuudet ovat tässäkin kentässä entistä enemmän yhdistyneet keskenään. Laitevalmistajien puolelta on hyvin monenlaisia palveluita tarjottavana, koska kaikki haluavat erottua edes jotenkin toisistaan palveluissa. Tämä voi olla haaste käyttäjälle löytää valikoimista oikeaan tarkoitukseen sopiva kokonaisuus. Hyötysuhde tablettien tehoissa on kasvanut vastaamaan tämän päivän kannettavia tietokoneita. Mahdollisesti on tullut muitakin innovaatioita, joissa yhdistellään älypuhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden tekniikkaa. Lisäksi puhetunnistuksella toimivat toiminnallisuudet ovat yleistyneet samaan tyyliin kuin kosketusnäyttötekniikka vuonna 2012.

15 15 Televisio 2014 Vuonna 2012 yhä useampi katsoo televisioa internetin välityksellä. Voddler, Ruutu.fi, Katsomo.fi jne. toimivat sellaisina ohjelmienkatsontapaikkoina, ettei ohjelmien katsominen ole enää sidottu olohuoneeseen tai aikaan. Ohjelmia voi katsoa eri mobiililaitteilla ja tietokoneilla. Televisio on pysynyt useita vuosikymmeniä samanlaisena, mutta nyt televisioihin on lisätty hyvin paljon palveluita ja toimintaa, jotka ovat tuttuja tietokoneista, tableteista ja älypuhelimista. PC tulevaisuudessa Erilaisten mobiililaitteiden kuten älypuhelimien ja tablettien räjähdysmäinen yleistyminen on asettanut keskustelua ammattikentän lisäksi myös muissa kentissä siitä, että miten käy perinteisen tietokoneen eli pc:n tulevaisuudessa. Kannettavat tietokoneet ovat vuosien aikana tehokkaasti lisääntyneet ja syrjäyttivät aikoinaan erittäin nopeasti pöytäkoneen monessakin organisaatiossa. Tullessaan kannettavat tietokoneet olivat kalliita ja nykyään vastaavia koneita saa melkeinpä jokaisesta marketista muutamalla satasella. Lisäksi tablettitietokoneiden yleistyminen nopeasti tarkoittaa sitä, että on hyvä tarkastella pc:n tulevaisuutta. Tämän hetkisen trendin mukaan jos pc:n tilannetta ajattelisi, pc:n tulevaisuuden voisi suoraan tuomita olevan melko huono. Tämä johtuu siitä, että tabletit voidaan kokea olevan luontevampia käyttää, yksinkertaisempia ja monesti halvempia kuin pc:t. Toki ne eivät sovellu kirjoittamiseen, mutta internet selailuun mainiosti. Lisäksi kaikki hiemankin suuremmat toiminnallisuudet voidaan saada pilvipalveluista ja niihin pääsee käsiksi miltä tahansa päätteeltä joko töissä tai kotona. Tablettia toki tässä tilanteessa voisi pitää pc:n tule-

16 16 vaisuuden korvaajana, mutta on hyvä tarkastella laajemmin pc:n aikakautta, koska tietotekniikka on myös täysin uusissa ympäristöissä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että tietokoneet ovat luonteva osa monia ympäristöjä. Tästä esimerkkeinä voisi olla, että langattoman tekniikan ansiosta näytöt, televisiot ja muut teknologiset laitteet keskustelevat automaattisesti keskenään. Älypuhelin voisi telakoitua langattomasti näppäimmistön, hiiren ja tulostimen kanssa, sekä suuremmat näyttöteknologiat kuten televisiot voisivat yhdistyä älypuhelinten kanssa ja tarjota näin suurempaa näyttöpinta-alaa eri esityksiä varten. Lisäksi virtuaalisia näppäimistöjä on kehitetty eri puolilla maailmaa valjastamaan erilaiset pinnat kosketusnäytöksi. Tällöin kyseistä pintaa voisi hyödyntää näppäimistönä tai muuta informaatiota tuoda käyttäjälle kosketuksen kautta hallittavaksi ja käytettäväksi. Tällainen teknologia voisi tulevaisuudessa olla esim. älypuhelin sisään rakennettua tekniikkaa. Näyttöteknologian kehityksessä mm. Google on kehittänyt aurinkolasit, jotka toimivat käyttäjälle näyttöpintana. Tällöin käyttäjä pystyy seuraamaan normaalisti reaalimaailmaa, mutta samalla myös osallistumaan virtuaalimaailman tapahtumiin. Esimerkiksi sosiaalisen median seuraaminen tai vaikka videoneuvottelu olisi mahdollista tällaisen avulla tulevaisuudessa. Lisäkäyttöä voisi tulla Lapin alueen tarpeisiin siitä, että erilaisia ohjeita voisi lähettää laseja käyttävälle henkilölle ja lasit olisivat tehtävää suorittavan henkilön päässä, jolloin paikkasidonnaisuus olisi minimissä ja kaikki raajat käytettävissä suoritettavaan tehtävään. Vastaavaa Googlen lasien tyyppistä toimintatapaa on testattu jo piilolinsseissä, mutta asia on vielä täysin testivaiheessa. New York Times julkaisi lehtikirjoituksen siitä, että Google saattaisi tuoda markkinoille lähiaikoina lasit, jotka auttaisivat älypuhelimen käytössä liikkuessa.

17 17 Internetin trendit (toukokuu 2012) Kuuluisa Mary Meeker listaa internetin käyttöön liittyviä trendejä ( - internetin käyttäjien määrä kasvaa 8 prosentin vauhtia (2011) - mobiilikäyttäjien määrä kasvaa 37 prosentin vauhtia - mobiilikäyttäjien määrä on silti vielä alhainen, n. 10 prosenttia nettiliikenteestä vasta mobiilia (vrt. vuonna %) - älypuhelinten määrä on noin 953 miljoonaa, kun tavallisia puhelimia on n. kuusi miljardia - jo 29 prosenttia amerikkalaisista omistaa tabletin tai e-lukijan (esim. Kindle) - mobiilimaksaminen kasvaa hurjaa vauhtia (sovellukset, mainostaminen) 4.0 OHJELMAT Ohjelmat ovat tärkeä huomioida nyt ja tulevaisuudessa Lapin alueen ja pohjoisen viestinnän näkökulmasta. Paljon on erilaisia viestintää helpottavia laitteita tullut markkinoille, mutta kaikissa niissä on ohjelmia, jotka muodostavat käyttäjälle käyttäjäkokemuksen. Sama ajatus on viestintäteknisessä näkökulmassa tapahtunut myös ääni- ja videoneuvottelualalla. Aikaisemmat laitteistopohjaiset ratkaisut tulevat korvaantumaan hyvin monilta osin ohjelmistopohjaisilla ratkaisuilla. Ohjelmistojen kehittyminen mahdollistaa hyvin laajat mahdollisuudet hyödyntää ja kehittää toimintamalleja, jotka palveluiden muodossa palvelevat Lapin poronhoitoalueen yrittäjiä jopa peruspalveluiden muodossa. Ohjelmistot tuovat entistä laajempaa mahdollisuutta toteuttaa erilaisia viestintäteknisiä toimintoja ja tätä kautta laiteriippuvuus on entistä pienempi. Laitteiston rooli tulee tulevaisuudessa olemaan entistä enemmän fyysisen käyttäjäkokemuksen tarjoaja ohjelmistojen tarjotessa käyttökokemukset. Ohjelmistot pääsääntöisesti ovat tänä päivänä jakaantuneet kaupallisiin ohjelmiin ja avoimen koodin ohjelmiin. Avoimen koodin ohjelmistot eivät tarkoita kaikissa tapauksissa sitä, että ne olisivat käyttäjän näkökulmasta ilmaisia, mutta käsite on ehkä opittu ensimmäisenä yhdistämään johonkin ilmaiseen.

18 KAUPALLISET OHJELMAT Kaupalliset ohjelmistot kehittyvät tänään ja tulevat kehittymään huomattavan paljon erilaisten teknologisten käyttötoteutuksien mahdollistuessa. Kaupallisesti kehitettyjen ohjelmistojen vahvuudet ovat siinä, että ohjelmistoilla on hyvin tarkkaan suunnitellut toimintaperiaatteet ja rajat. Tämä tuo monissa tapauksissa luotettavuutta ohjelmistojen käyttämiseen ja selkeyttä. Lisäksi kaupallisten ohjelmistojen käyttäjille kaupalliset valmistajat pystyvät tarjoamaan paremman tuen, kun tiedetään tarkasti ohjelmien toiminta ja siihen liittyvät tukitoiminteet. Kaupallisissa ohjelmissa tuotekehitys on monesti enemmän koordinoitua ja yhteiset tavoitteet ovat selvemmin esillä. Tämä tuo tietyllä tavalla loppukäyttäjälle parempaa turvaa siitä, että käyttötarkoitukseen tarkoitetut ohjelmat ovat sen mukaisia. Viestintänäkökulmasta videoneuvotteluteknologiassa yleisimmät valmistajat ovat Cisco, Polycom, Logitech, Radvision. Lisäksi on paljon ulkomaalaisia muita valmistajia, joita harvemmin pohjoismaissa on esillä. Lisäksi suomalaista teknologiaosaamista tähän kenttään tuo Arctic Connect Oy, jonka jälleenmyyjänä toimii Suomessa mm. Arcturia Oy. Kaupallisten ohjelmistojen yhteensopivuutta säätelevät yleensä erilaiset standardointijärjestöt esimerkiksi ITU-T. Kyseisen järjestön standardeja noudattavien valmistajien tuotteet pystyvät kommunikoimaan keskenään ja tätä kautta käyttäjille tulevat hyödyt esille siinä, että kaikilla ei välttämättä tarvitse olla samanlaiset ratkaisut käytössä. Tämä on varsinkin viestinnällisestä kannasta ja videoneuvottelunäkökulmasta hyvin tärkeä asia, kun teknologian hyödyntämismahdollisuuksia vasta mallinnetaan ammattikäyttöön. Kaupallisten ohjelmien haasteet ovat siinä, että kaikki valmistajat eivät ole valmiita tekemään räätälöintiä tiettyyn tarpeeseen, vaan ohjelmistojen käyttöliittymät ovat tietyn suunnitelman mukaisia. Osa kaupallisista suuremmista organisaatioista mahdollistaa pienen räätälöinnin, mutta se on yleisesti melko rajattua. Toki löytyy kaupallisesti toimivia organisaatioita, jotka panostavat käyttöliittymän muokkaukseen asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja toteuttavat kehityshankkeita asiakkaan toiveiden mukaisesti.

19 AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMAT Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat yleisesti sellaisia ohjelmia, joita on mahdollista tarkastella lähdekooditasolta lähtien ja kehittää itse tarvittaessa ohjelmaa haluamaansa suuntaan. Lisäksi muokattua ohjelmistoa voi levittää oman halunsa mukaisesti. Tässä on toki muistettava, että tietyt avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat julkaistu ns. projekteina, jotka ovat tietyn lisenssisopimuksen alaisia. Lisenssisopimukset määrittävät millä tavalla ohjelmistoa saa kehittää ja minkälaisessa käytössä alkuperäisen lähdekoodin lisäksi on julkaistava muille vapaaseen käyttöön itse tekemä muokattu koodi. Yleisimmät lisenssisopimukset ovat GPL ja BSD lisenssisopimukset. GPL on general public lisence, ja tämä tarkoittaa sitä, että jos teet muutoksia ohjelmistoon ja jaat sitä, silloin on myös luovutettava lähdekoodit eteenpäin. BSD eli berkeley software lisence on avoin lisenssimalli, joka sallii ohjelmiston muokkaamisen ilman, että lähdekoodia tarvitsee jakaa eteenpäin, kunhan lisenssin teksti säilyy lähdekoodissa mukana. Tämä on mahdollista hyödyntää myös niin, että ohjelman voi julkaista toisen lisenssin alla, joka ei ole bsd yhteensopiva. Hyvin suurena haasteena avoimessa lähdekoodissa on se, että siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti, että löytyy tietynlaisia käyttäjäryhmiä, jotka vannovat kaiken avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Tässä monesti tulee liian helposti esille vain hyvät puolet ja pahimmassa tapauksessa ylikorostettuina. Yksi hyvä esimerkki, jota käytetään monesti, on se, että tietyt virheet koodissa, tai tietoturvaongelmat korjautuvat nopeasti, kun kaikki avoimen lähdekoodin verkoston toimijat voivat osallistua sen korjaamiseen. Tästä monesti näkee perusteluita, että tällaiset korjaukset voivat tulla tunneissa valmiiksi. Toimiessaan tämä on erittäin tehokas tapa, mutta tämä on täysin riippuvainen aihepiiristä, jossa jotain ohjelmaa kehitetään. Tästä muodostuu helposti ns. aktiivinen projekti, jossa on paljon käyttäjiä ohjelmoimassa tai passiivinen projekti, johon hyvin harvoin tulee kehitystä eteenpäin. Lisäksi tähän ei voi yhteisössä kovin helposti vaikuttaa, että mikä ohjelmointiprojekti ottaisi tuulta allensa muiden verkoston toimijoiden keskuudessa. Videoneuvotteluteknologian näkökulmasta avoimen lähdekoodin toteutukset on helposti jaettavissa kahteen ääriryhmään eli aktiivisiin projekteihin ja passiivisiin projekteihin. Oikeastaan välimaastosta on hyvin haasteellista löytää verkkaisesti etenevää avoimen lähdekoodin projektia. Hyvä esimerkki aktiivisesta videoneuvottelualan avoimen lähdekoodin projektista on GNU gatekeeper projekti, jonka kehitykseen osallistuu hyvin aktiivisia kehittäjiä. Tähän projektiin on tiettävästi ainakin yksi yritystason organisaatio Suomessa osallistunut. GNU gatekeeper projektissa kehitetään videoneuvottelupuolen soittonumeroinnin ja nimikäytännön kehittämistä ja toimintaa. Tämän voisi rinnastaa puhelinkeskuksen toimintaan, joka automaattisesti välittää numeroon soittavan soiton oikeaan paikkaan. Hyvin passiivinen projekti videoneuvottelualalta on Ekiga projekti, jossa on ollut tarkoitus kehittää avoimen lähdekoodin H.323 standardia hyödyntävä vi-

20 20 deoneuvotteluohjelmisto. Tässä projektissa käytännössä on vuosia jäljessä toiminnallinen ja laadullinen kehitys verrattuna kaupallisiin vastaavian H.323 protokollan ohjelmistoihin. 4.3 PILVIPALVELUT TYÖVÄLINEENÄ Pilvipalvelut ovat nyt vuonna 2012 erittäin suosittu ja hyvin suosittu puheenaihe. Tämän ympärille on syntynyt ja tulee syntymään hyvin paljon erilaisia kaupallisia toteutuksia. Käytännössä tämä perustasolla ymmärretään niin, että ohjelmistot ja tiedonkäsittely ostetaan palveluna verkosta. Tämä ei kuitenkaan ole ollut heti kerralla tullut ilmiö tai aiheuttanut totaalista palveluihin siirtymistä. Tähän varmasti yksi keskeisimmistä syistä ja rajoitteista on se, että mitä tietoja voidaan viedä julkisiin pilvipalveluihin. Tämä sisältää huomattavasti rajoituksia. Kaiken pilvipalveluista mainostamisen keskellä tulee muistaa, että verkosta ostettavia palveluita on ollut olemassa hyvin pitkään. Ilmiö ei ole niin uusi kuin usein ajatellaan. Tästä esimerkkeinä voidaan pitää lomake- ja raportointipalvelut, muu taloushallinto webissä, web-sähköpostit, web- sivustojen hallinnointi ja julkaisu verkossa - tyyppiset palvelut, joita on vuosikausia tarjottu ostettavaksi palveluina verkosta. Näitä palveluita on vain markkinoitu eri nimellä kuin pilvipalvelu. Uutta pilvipalveluissa on se, että melko laajoja kokonaisuuksia kuten datakeskuspalvelut, ohjelmistot tai sovelluskehitysympäristöt voidaan ostaa palveluna verkosta pilvipalveluna ja tämä voidaan mitoittaa kulloinkin tarvittavan kapasiteetin mukaisesti. Yksityisille kuluttajille tämä kokonaisuus on paljon tutumpaa kuin organisaatiotasolla. Kuluttajat ovat tottuneet käyttämään erilaisia verkkopalveluita koneiltaan vain niin, että kunkin toiminnon tekemiseksi on ollut pieni ohjelma omalla tietokoneella. Esimerkki tästä on pikaviestisovellukset, web sähköpostit, tiedostojen jakaminen ja erilaiset yhteisöpalvelut. Helpoimmillaan näitä palveluita on pystytty käyttämään Internet selaimen kautta. Suomessa pilvipalveluiden kokonaismarkkinaksi tutkimusyhtiö IDC ennustaa olevan vuonna 2015 noin 100 miljoonaa euroa. Kattavaa selvitystä Suomessa pilvipalveluiden käytöstä ei ole vielä tehty. Pilvipalvelut ovat sanana ja määritteenä monille alaa seuraavalle hyvin tuttu, mutta silti sen käsitteitä ei kovinkaan moni osaa nimetä erikseen. Pilvipalveluiden käsitteet voidaan jakaa nopeasti seuraavasti: yksityinen pilvi, julkinen pilvi, hybridimalli, Saas eli software as a service, Paas eli platform as a service ja Iaas eli infrastructure as a service. Tästä syystä pilvipalveluiden ostajan on hyvä muodostaa itselleen määritykset minkä perusteella ja mitä pilvipalveluita halutaan ostaa. On hyvä määrittää tarpeet niin, että lainsäädäntö on huomioitu tiedoille, sovellukset ja tieto tulisivat olla lähellä asiakkaita vasteaikojen vuoksi, analysointi siitä, että tarvitaanko jotain omassa konesalissa ja mitä voi ulkoistaa pilveen, yhteensopivuus olemassa olevien ohjelmistojen kanssa on hyvin tärkeää huomioida, miten ostamisen osaaminen ja tietoturva määritellään, koska sitä ei voi kokonaan ulkoistaa ja sitoutuminen pilvipalvelun tarjoajaan. Sitoutuminen lyhytai-

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 ANVIA PILVI kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 Anvia Pilvi TIESITKÖ, ETTÄ YLI PUOLET SUOMALAISYRITYKSISTÄ KÄYTTÄÄ PILVIPALVELUITA? Anvia Pilvi on suomalaisille yrityksille tarkoitettu palvelu,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

pilvipalvelu tarkoittaa?

pilvipalvelu tarkoittaa? Virtuaalipilvet tietotekniikassa: mitä pilvipalvelu tarkoittaa? Keijo Heljanko Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto keijo.heljanko@aalto.fi 18.1-2014 1/14 Pilvipalvelut Kun

Lisätiedot

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu?

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Miksi valokuitu? Miksi valokuitu? 1 Sisältö Mistä puolueetonta tietoa? Miksi valokuitu? Mihin maailma on menossa? Mitä hyötyä jo tänään? Mitä tarkoittaa pilvipalvelut Operaattori

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Pilvipalvelut uhkat ja mahdollisuudet Elias Aarnio Open Source -asiantuntija Innopark Programmes Oy elias.aarnio@innopark.fi

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Asianajajaliiton tietoturvaohjeet. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy

Asianajajaliiton tietoturvaohjeet. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy Asianajajaliiton tietoturvaohjeet Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju Asianajotoimisto Tempo Oy SISÄLTÖ Yleiskatsaus tietoturvaohjeisiin Sähköpostin käyttö Pilvipalveluiden

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Sopimusten Verkkopankki

Sopimusten Verkkopankki Sopimusten Verkkopankki & pilvipalvelun edut ja haasteet Sopima Oy Hiilikatu 3, FI-00180, Helsinki, Finland info@sopima.com, www.sopima.com 1 Sisältö Sopima Oy lyhyesti Sopimusten Verkkopankki Miksi ja

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015.

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015. Ukkoverkot Oy 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015 Saarijärvi Ukkonet 4G LTE Band 38, 2.6GHz Tukiasemapaikat ja peittoennusteet 2 Selvityksen kohteet 3 Keskustaajaman ulkopuolella, asukasluvun perusteella

Lisätiedot

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien

JOHDANTO. www.scansatel.fi. Scansatel on Cisco Tandbergin sertifioitu TelePresencevideoneuvottelujärjestelmien SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Videoneuvottelu uusi tapa kommunikoida 3. TelePresencen tuomat mahdollisuudet 4. TelePresence ratkaisun osat 5. Toimintaympäristö 6. Huoneen varustaminen 7. Yhteystiedot JOHDANTO

Lisätiedot

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7 Pauli Kettunen Esityksen rakenne 1. Taustaa 2. Push web-ohjelmoinnissa Comet Interaktiomallit 3. Push älypuhelinalustoilla Deacon pilvipalveluna

Lisätiedot

Arto Luukkainen 24.3.2014

Arto Luukkainen 24.3.2014 Arto Luukkainen 24.3.2014 2 Agenda Kaukomarkkinat ja Panasonic Toughbook Trendit mobiilipäätteissä ammattikäytössä Tablet trouble tutkimus Panasonic Toughpad tietokoneet Lisävarusteet 3 Kaukomarkkinat

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Mobiilin ekosysteemin muutos - kuoleeko tietoturva pilveen?

Mobiilin ekosysteemin muutos - kuoleeko tietoturva pilveen? Mobiilin ekosysteemin muutos - kuoleeko tietoturva pilveen? Erkki Mustonen Tietoturva-asiantuntija Lapty Rovaniemi 3.11.2011 Suojaa korvaamattoman f-secure.fi F-Secure tietoturvan globaali toimija Perustettu

Lisätiedot

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities

Lisätiedot

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28 DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Tuunix Oy Jukka Hautakorpi 30.10.2012

Tuunix Oy Jukka Hautakorpi 30.10.2012 Tuunix Oy Jukka Hautakorpi 30.10.2012 Yritysesittely lyhyesti Tuunix Oy:n palvelut Mikä on pilvipalvelu? Pilvipalveluiden edellytykset Tietoturva ipad ja pilvipalvelut Erilaiset pilvipalvelut lyhyesti

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 ANVIA PILVI kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 Anvia Pilvi TIESITKÖ, ETTÄ YLI PUOLET SUOMALAISYRITYKSISTÄ KÄYTTÄÄ PILVIPALVELUITA? Anvia Pilvi on suomalaisille yrityksille tarkoitettu palvelu,

Lisätiedot

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö 4.11.2014 Jorma Flinkman Wikipedia.fi 2 Mikä ihmeen tabletti? Taulutietokone (tai paneelitietokone tai tabletti engl. tablet personal computer eli tablet

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 Mobiili MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 AIHEITA Taustaa Keskeiset muutoksen tekijät Pilvipalvelut ja sovelluskauppa Mahdollisuudet myyntityössä Miksi myyntiaineistot ja asiakastapaamiset?

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Cable Days 18.11.2014 Jaakko Harno, Watson Nordic Oy Watson lyhyesti Watson Nordic on Anvia Oyj:n ja Makuuni Oy:n omistama yhtiö Watson Nordic operoi, myy ja markkinoi

Lisätiedot

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen 13.2.2015/Keijo Pulkkinen Sisältö Yleistä Tietopalvelukokonaisuus Kehittäminen OfficeAutori Tiedonsiirron

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Osoitteena O365. Toimisto ja yhteydet pilvestä

Osoitteena O365. Toimisto ja yhteydet pilvestä Osoitteena O365 Toimisto ja yhteydet pilvestä Mitä sisältää O365 Tutut toimistotyökalut käytössäsi missä vain Uusimmat versiot aina mukanasi Ei kiinteitä kustannuksia Korkea käytettävyysaste Ei päivityksistä

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

Elisa Toimisto 365. Toimisto ja yhteydet pilvestä

Elisa Toimisto 365. Toimisto ja yhteydet pilvestä Elisa Toimisto 365 Toimisto ja yhteydet pilvestä Elisa Toimisto 365 Tutut toimistotyökalut käytössäsi missä vain Uusimmat versiot aina mukanasi Ei kiinteitä kustannuksia Korkea käytettävyysaste Ei päivityksistä

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Tiedostojen jakaminen turvallisesti

Tiedostojen jakaminen turvallisesti Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden turvallisempaan käyttöön 11/2014 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Mikä on pilvipalvelu?... 3 2 Mikä on pilvitallennuspalvelu?... 3 3 Ovatko pilvipalvelut turvallisia?...

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Virtuaalitilat tulevaisuudessa. Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja

Virtuaalitilat tulevaisuudessa. Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja Virtuaalitilat tulevaisuudessa Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja 2 Väite: Virtuaalitilat katoavat 2030 mennessä Jäljellä ainoastaan erikoistuneita asiantuntijatehtäviä varten Teknologinen kehitys

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Laajakaista kaikille Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Mobiililaitteiden tietoturva

Mobiililaitteiden tietoturva Mobiililaitteiden tietoturva 2009-02-23 Raahe Erka Erka Koivunen Koivunen Yksikön Yksikön päällikkö päällikkö CERT-FI CERT-FI CERT-FI:n esittely CERT-FI kansallinen CERT-viranomainen Coordinated CERT ==

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot