SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

Transkriptio

1 SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Katrin Seitz-Ylitalo Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

2 2(5) SISÄLLYS: 1. JOHDANTO PILOTIN TAVOITTEET PILOTIN TOTEUTTAMINEN KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA ARVIOINTI POHDINTAA Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

3 1. JOHDANTO 3(5) Salo lähti mukaan Länsi 2012 mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeeseen tavoitteenaan vahvistaa ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä, lisätä peruspalvelujen henkilökunnan mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ja kehittää palvelujärjestelmää valtakunnallisten linjausten (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ) mukaisesti eheämmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Vuonna 2009 toteutettu kuntaliitos, sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen ja pitkäjännitteinen edeltävä kehittämistyö (mm. Salon seudun Mielenterveysstrategia ) olivat lähtökohtina yhtenäisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kokoamiselle. Salon kaupunki on hankeaikana ( ) kohdannut merkittäviä taloudellisia haasteita yrityselämässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Kaupungin taloustilanteen merkittävä kiristyminen heijastuu resurssikysymyksiin, ja toimintojen pitkäjännitteinen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, mutta haasteellista. Pilotin toiminta jatkuu Länsi hankkeen myötä asti, jolloin hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana käynnistettyjä toimintoja juurrutetaan ja levitetään. 2. PILOTIN TAVOITTEET Salon pilotin tavoitteet kytkeytyivät Länsi hankkeen tavoitteisiin, jotka ovat: 1) Hyviin käytäntöihin ja näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen mielenterveyden edistämisessä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. 2) Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla. 3) Alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnitteluvälineiksi. Salossa pilotin painopisteiksi valittiin yhdistetyn mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen, paikallisen vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoprosessien päivittäminen valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdetyön asiakasprosessit ehdittiin laatia osana psykososiaalisen osaston laatuprosessia syksyn 2010 aikana. Länsi hankkeen aikana hoitoprosesseja tullaan päivittämään. Pilotin toiminnasta laadittu hankekortti ( ) on ohessa liitteenä. 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN Salon sosiaali- ja terveystoimen psykososiaalinen osasto lähti mukaan Länsi hankkeeseen keväällä Alustava suunnitelma kehittämistyön toteutuksesta oli valmiina, kun hanketyö käynnistyi syksyllä Koko pilotin toiminta-ajalle oli käytettävissä valtionavustusta euroa ja omaa kunnan rahoitusosuutta euroa. Yhteensä pilotin valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset olivat siis euroa, josta pilotin loputtua oli käytetty ,67 euroa eli 91,1 % varatusta kokonaismäärärahasta. Pilotin ohjausryhmänä toimii Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä (ks. liite 1). Yksi täysipäiväinen projektityöntekijä, Katrin Seitz-Ylitalo, aloitti pilotissa Helmikuussa 2011 psykososiaalinen osasto hajautettiin ja hanketyön koordinaatio siirtyi terveyspalveluille, jonka yhteyteen perustettiin mielenterveys- ja päihdeyksikkö. Organisaation uudelleenmuotoutumisprosessi ei muuttanut hankkeen tavoitteenasettelua vaan psykososiaalisessa osastossa käynnistynyt hanketyö jatkui ja eteni vastuuhenkilövaihdoksista ja muista pilotin puitteissa tapahtuneista muutoksista huolimatta aikataulun mukaisesti. Pilotin toimintaa määrittää moniammatillinen työtapa, joka heijastuu kaikkiin kehittämistyön muotoihin. Salon pilotti on hyödyntänyt henkilöstön koulutuksessa Erityisestä edistävään -mielenterveystyön kehittämishankkeessa ( ) kehitettyä Case työpajamallia, jossa kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön toimijat jakavat hyviä käytäntöjä ja nostavat esiin kehittämiskohtia interaktiivisen, työnohjauksellisen Case -mallin avulla. Länsi hankkeessa työpajoissa käsitellyt anonyymit asiakastapaukset toteutettiin päihdetyöpainotteisesti. Yksi pilotin keskeisiä yhteistyötahoja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti on A-klinikkasäätiö. Paikallinen yhteistyö A-klinikan kanssa on perinteikästä ja monimuotoista, mutta Länsi hankkeen kautta otettiin käyttöön uusi yhteistyön muoto, jossa A-klinikan työntekijä tukee terveyskeskuksen lääkärin vastaanoton henkilökuntaa Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

4 päihdeinterventioissa ollen viikoittain käytettävissä pääterveysasemalla. Tarkoituksena on madaltaa asiakkaan kynnystä päihdehoitoon hakeutumisessa ja samalla lisätä ja edistää lääkärinvastaanoton henkilökunnan päihdetyön osaamista. 4(5) Salon mielenterveysseura, seurakunta, erikoissairaanhoito ja oppilaitokset sekä kaupungin eri toimialat muodostavat pilotille kiinteän yhteistyöverkoston. Pakka -toiminnan kautta pilotti on kytköksissä valtakunnalliseen toimijaverkostoon mm. koordinaatiovastuussa olevan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kautta. Hankeyhteistyötä pilotti on tehnyt mm. Salon Muistiyhdistyksen Muistisairaudet alkoholin varjossa projektin sekä THL:n Mielen tuki hankkeen kanssa. Pilotti kuuluu myös muiden Länsi hankekuntien säännöllisesti kokoontuvaan kehittäjäverkostoon. 4. KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA ARVIOINTI Salon pilotissa on Pakka -toimintaa toteutettu tiiviissä yhteistyössä olemassa olevien rakenteiden ja ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa. Pakka -toiminnan koordinaatio paikallistasolla tapahtuu Päihdepoliittisessa työryhmässä (liite 2), joka vastaa Ehkäisevän päihdetyön suunnitelman päivittämisestä ja jonka toimesta laadittiin kaupunginhallituksessa hyväksytyt Päihdepelisäännöt. Ehkäisevän päihdetyön työryhmätoimintaa on toteutettu Salossa jo pitkään, mutta toimintamuotoja on hankekauden kuluessa hiottu vastaamaan valtakunnallista Pakka -toimintamallia Paikallisen vastuullisen alkoholipolitiikan kehittämistyön tulokset: Ehkäisevänpäihdetyön seurantaan ja suunnitelmallisuuteen on hankekautena panostettu perustamalla ( ) moniammatillinen Päihdepoliittinen työryhmä koordinoimaan kaupungin ehkäisevää päihdetyötä sekä ottamalla alkoholin koeostot osaksi vuosittaista työsuunnitelmaa. Salon kaupungin Päihdepelisäännöt määrittävät kouluissa ja kaupungin tukemassa vapaa-ajan toiminnassa noudatettavat toimintatavat. Länsi hankkeen myötä lähdettiin työstämään mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa vuosille Suunnitelman koostamisessa hyödynnettiin sekä paikallisia että valtakunnallisia verkostoja (mm. Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä ja THL:n Mielen tuki hanke). Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisessä huomioitiin toteuttamalla Bikva -asiakashaastatteluprosessi, jossa asiakkailta saatu informaatio vietiin palvelujen kehittäjille, päättäjille ja johtaville viranhaltijoille. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatimiseen liittyvät tulokset: Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Suunnitelma on moniammatillisen ja -toimijaisen yhteistyön tulos, joka on tarkoitettu elävän kehittämistyön instrumentiksi. Suunnitelmaa tullaan tarkastelemaan vuosittain Hyvinvointitilinpidon laatimisen yhteydessä, jolloin tehdään tarvittavat muutokset ja päivitykset. Hankesuunnitelman mukaisesti kehitettiin virtuaalityöväline nuorten ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön tueksi. Tarvittavan tiedollisteknisen kokonaisuuden hankinta tuli kilpailuttaa ja varsinainen kehittämistyö päästiin aloittamaan keväällä A-klinikkasäätiö tarjosi välineet internetneuvontapalvelun kehittämiseen ja vastaajien kouluttamiseen (raportti hankkeesta on luettavissa liitteenä). Virtuaalityövälineen kehittämistyön tulokset: Verkkovinkkis -neuvontapalvelu avattiin Neuvontapalvelu on kuvattu THL:n koordinoiman REA (Relational Evaluation Approach) -työkalun avulla Innokylä mallintamisympäristöön: Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

5 Neuvontapalvelu sijaitsee osoitteessa: Kysymyksiä palveluun on tullut tarkastelujaksolla niukasti, joista eniten kysytty teema on ollut alkoholi. Juurruttamisjaksolla tullaan palvelun medianäkyvyyttä lisäämään ja hiomaan kehittämistyötä mm. Verkkosivujen ilmeen osalta. Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistamisen tulokset: Pilotin koulutustoiminnassa haluttiin hyödyntää paikallisesti Länsi -hanketta edeltävässä ( ) mielenterveysprojektissa kehitettyä moniammatillista Case työpajamallia: Erityisestä edistävään ja Länsi hankkeet toteuttivat jatkumona ammattilaisia verkostoivan Case -pohjaisen mielenterveys- ja päihdetyöpajakoulutuksen. Koulutuksen lähtökohtana oli jakaa hyviä käytäntöjä, tukea ammattilaisverkostoja ja nostaa esiin käytännön asiakastyöstä kumpuavia kehittämiskohteita. Case -pohjaisen koulutustoiminnan lisäksi pilotti järjesti Audit- ja mini-interventiokoulutuksen sekä koulutukset mielenterveys- ja päihdetyön puheeksiotosta sekä asiakkaan kohtaamisesta. Ks. koulutuksista tarkemmin webropol -yhteenvedoista (liitteet 4 ja 5). Seurantajaksolla pilotin järjestämiin koulutuksiin osallistui yhteensä 539 henkilöä. Koulutukset pyrittiin ajoittamaan niin (esim. päivän aikana kaksi samansisältöistä sessiota), että tavoitettaisiin mahdollisimman laaja joukko kohderyhmästä. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tavoitettiin yleisesti ottaen monipuolisesti. 5(5) Hankkeen arviointi on suoritettu kahtena pilottialueille tehtynä henkilöstökyselynä, täydennettynä pilottien vertaisarvioinnilla. Arviointiraportit ovat luettavissa: Jatkuvaa itsearviointia pilotissa toteutetaan kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä kokoontuvassa Mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmässä. Seurantaa ja arviointia toteutetaan myös toiminnoittain. Pakka -toimintaa koordinoi Päihdepoliittinen työryhmä, Verkkovinkkis neuvontapalvelun toimintaa ohjataan tiimikokouksissa ja Case työpajatoimintaa on mitattu palautekyselyin sekä vastuuhenkilöistä koostuvassa projektiryhmässä. 5. POHDINTAA Kehittämistyö on pitkäjännitteistä toimintaa, jonka tuloksellisuutta on vaikea luotettavasti mitata lyhyellä tarkastelujaksolla. Hanketyön yksi merkittävimpiä tavoitteita on pyrkiä kiinnittymään olemassa oleviin rakenteisiin, jotka takaavat työn rakentumisen jatkumoksi. Asioiden tarkastelu ennakkoluulottomasti ja konventiovapaasti on kuitenkin tuloksellisen kehittämistyön kannalta välttämätöntä. Haasteena on löytää tasapaino olemassa olevan ja uuden välille. Salossa kehittämistyöllä on pitkät perinteet, jotka rakentavat vankan perustan uuden luomiselle. Länsi hankkeen kuntapilotissa uusia ratkaisuja on pyritty etsimään olemassa olevaa kunnioittaen. Hankkeen tavoitteet on saatu toteutettua hyvin, vaikka paikoitellen luovalla ongelmanratkaisullakin on ollut sijansa. Ratkaisukeskeisesti edeten työn suunta on kuitenkin tulosten valossa tarkastellen osattu kohdentaa oikein. Juurruttamishankken aikana päivitetään mielenterveys- ja päihdepalvelut kattava palveluopas. Koulutustoimintaa jatketaan ja Case -työpajojen toteutustapaa muutetaan entistä työelämälähtöisempään suuntaan, jossa Case tyyppinen työtapa viedään yhteistyöpalavereihin ja ulkopuolisesta organisoivasta tahosta luovutaan. Verkkovinkkis neuvontapalvelusta pyritään saamaan ehkäisevän työn väline, jota ammattilaiset voivat käyttää luontevana osana perustyötään. Länsi 2013 juurruttamishanke ( ) mahdollistaa työn tulosten juurruttamisen, jatkojalostamisen ja pidemmän aikavälin seurannan. Kaupungin taloustilanteesta johtuen olemassa olevat resurssit hyödynnetään maksimaalisesti. Niukat puitteet edellyttävät arviointityökalujen tehokasta käyttöä ja asiakaslähtöisyydestä kumpuavaa tehokasta toimintatapaa. Selkeä palvelurakenne ja sujuva yhteistyö karsivat järjestelmää kuormittavia päällekkäisyyksiä. Palvelurakenteen konkretisointi on strategiaprosessin myötä käynnissä ja työtä tullaan viemään päämäärätietoisesti eteenpäin. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

6 Liite 1 SALON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OHJAUSRYHMÄ Hallintoylihoitaja, Hyvärinen Seija, Salon terveyskeskus Toiminnanjohtaja, Lindholm Eevaliisa, Kriisikeskus Etappi Sosiaalijohtaja, Purhonen Eeva, Sosiaalipalvelut Terveyden edistämisen koordinaattori, Päivärinne Marita, Salon terveyskeskus Aluejohtaja, Ranta Hannu, Länsi-Suomen palvelualue, A-klinikkasäätiö Johtava ylihoitaja, Saarenmaa Marjo, VSSHP, Psykiatrian tulosalue Toimialajohtaja, Saarimaa Kai, Sosiaali- ja terveystoimi Johtava lääkäri, Sarjakoski-Peltola Sara, Salon terveyskeskus Nuorisotoimenjohtaja, Siekkinen Johanna, Nuorisopalvelut YL Salon aikuispsykiatrian poliklinikka, Väyrynen Tommi, VSSHP, Psykiatrian tulosalue

7 Liite 2 Päihdepoliittisen työryhmän kokoonpano : Eeva Koskinen, Salon kaupunginhallituksen edustaja (PJ) Katrin Seitz-Ylitalo, hanketyöntekijä, Länsi 2012 (SIHT) Katja Marjanen, päihdetyöntekijä, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori Birte Bergström, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Nina Jaakkola, päihdetyöntekijä, ehkäisevä päihdetyö Taina Säisä, yksikköjohtaja, A-klinikka Marja Kaunisto-Pyykkö, aineenopettaja, Hermannin koulu Riitta Loiske, rehtori, Marian koulu Tuula Virtanen, nuorisotyöntekijä Johanna Siekkinen, nuorisotoimenjohtaja Pekka Piiroinen, valmennuspäällikkö, Salon Hockey Team ry Timo Sjöblom, erityisnuorisotyönohjaaja, Salon srk Maritta Järveläinen, johtava nuorisotyönohjaaja, Salon srk Milla Lumio, erityissosiaalityöntekijä, lastensuojelu Stephan Sundqvist, komisario Juha Roos, ryhmäpäällikkö, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Kosti Talala, toimialajohtaja, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Tapio Riihimäki, myymäläpäällikkö, Alko Mikael Luukanen, alkoholitarkastaja, AVI (konsultoiva jäsen)

8 Liite 2 Päihdepoliittisen työryhmän kokoonpano : Eeva Koskinen, Salon kaupunginhallituksen edustaja (PJ) Katrin Seitz-Ylitalo, hanketyöntekijä, Länsi 2012 (SIHT) Katja Marjanen, päihdetyöntekijä, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori Birte Bergström, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Nina Jaakkola, päihdetyöntekijä, ehkäisevä päihdetyö Taina Säisä, yksikköjohtaja, A-klinikka Marja Kaunisto-Pyykkö, aineenopettaja, Hermannin koulu Riitta Loiske, rehtori, Marian koulu Tuula Virtanen, nuorisotyöntekijä Johanna Siekkinen, nuorisotoimenjohtaja Pekka Piiroinen, valmennuspäällikkö, Salon Hockey Team ry Timo Sjöblom, erityisnuorisotyönohjaaja, Salon srk Maritta Järveläinen, johtava nuorisotyönohjaaja, Salon srk Milla Lumio, erityissosiaalityöntekijä, lastensuojelu Stephan Sundqvist, komisario Juha Roos, ryhmäpäällikkö, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Kosti Talala, toimialajohtaja, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Tapio Riihimäki, myymäläpäällikkö, Alko Mikael Luukanen, alkoholitarkastaja, AVI (konsultoiva jäsen)

9 LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti 1. Pilotin nimi: - Länsi hanke, Salon pilotti 2. Raportoijan nimi ja asema pilotissa - Katrin Seitz-Ylitalo, hanketyöntekijä 3. Raportin laadintaan osallistuneet muut henkilöt tai ryhmät - Rea-Riitta Breilin, taloussihteeri euroa kuluvana vuonna eli eur 66671, euroa pilotin alusta eli eur 84081, % koko pilotointiajalle varatusta kokonaismäärärahasta käytetty tähän mennessä - 50,1 % Ensimmäisen pilottityöntekijän aloittamispäivämäärä koko pilotointiaikana Päivämäärä Kuinka monta pilottityöntekijää tällä hetkellä on palkattu a) omasta organisaatiosta - 0 b) ulkopuolelta - 1

10 pilottityöntekijöiden työaika täysinä henkilötyökuukausina a) htkk tarkasteluajanjaksolla - 9 b) htkk kertymä pilotin alusta Asiantuntijapalveluiden käyttö Ei vastauksia Koulutus 4.1 pilotin järjestämien koulutustilaisuuksien määrä tänä vuonna: pilotin järjestämien koulusten osallistujien määrä tänä vuonna koulutuspäivien määrä tänä vuonna (esim. 0,5 pv kestoinen koulutus = 0,5pv) - 5, Luettelo pilotin järjestämästä koulutuksesta tänä vuonna (pvm / nimi / osallistujien lkm) - Case-työpajat (vanhusten parissa työskentelevät): :6 osallistujaa (os.) :6 os :11 os :9 os :13 os Vanhus- ja päihteet- seminaari: 63 os. Case- työpajat (työikäisten kanssa työskentelevät): :9 os :8 os :6 os :8 os :14 os Motivoiva haastattelu ja muutosmotivaatio- seminaari 59 os Osallisuus-seminaari 26 os Verkkoklinikka-työpaja I: 18 os Verkkoklinikka-työpaja II: 11 os

11 Verkostoituminen 5.1 juurruttamisen ja osallisuuden ryhmässä - keskinkertaisesti 5.2 koulutusryhmässä - paljon 5.3 arviointiryhmässä - paljon Näkyvyys / tiedottaminen - Pilotin toimesta on tehty kuluvana vuonna Bikva-haastattelu, jonka yhteydessä haastatellut asiakkaat, kuntalaiset ja päättäjät ovat saaneet tietoa pilotista. Päättäjille on tiedotettu pilotista myös mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustaksi tehdyn lomakekyselyn yhteydessä. Pilottia on esitelty Halko-seminaarissa Lisäksi pilotin järjestämissä koulutuksissa pilottia on esitelty osallistujille ja yhteistyökumppaneille. Hanketyöntekijä on pilotin edustajana osallistunut paikallisiin mielenterveystyön ja ehkäisevän päihdetyön tapahtumiin ja tuonut pilottia esille pilotin eteneminen työsuunnitelman mukaan kokonaisuutena pilotissa suunniteltujen ehkäisevän työn konkretisointiin liittyvien toimintamallien käyttöönotto

12 17., ja käyttöönotossa on edetty pilotissa suunniteltujen ryhmätoimintaan liittyvien toimintamallien käyttöönotto 19., ja käyttöönotossa on edetty Ei vastauksia henkilöstön osaamisen vahvistaminen

13 21., ja koulutuksessa on edetty Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman käyttö ohjaavana työvälineenä 23. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toteutumista varten 24. Pilotointialueen yhteinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma on vahvistettu/päivitetty Ei vastauksia.

14 25. Mikäli yhteisiä suunnitelmia ei ole, anna lisäselvitys, mitä suunnitelmia alueen eri kunnilla on - Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon seudun mielenterveysstrategia miten asiakkaiden osallisuus on toteutettu tai tarkoitus toteuttaa pilotissa? - Järjestimme Osallisuus-seminaarin , jonka tarkoituksena oli toimia pohjustuksena Bikva-prosessille. Bikva-haastattelut toteutettiin haastattelemalla Salon Klubitalon jäseniä ja A-klinikan vertaistukiryhmää. Menetelmän periaatteen mukaisesti asiakkaiden tuottama materiaali vietiin eteenpäin työntekijätasolle ja Salon Mielenterveysseuran hallitukselle (johon kuuluu myös luottamushenkilöitä). Haastattelujen viimeisenä vaiheena materiaali tuotiin Salon mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmälle. Perinteisestä Bikva-mallista poiketen ohjausryhmän tuottama informaatio palautetaan vielä haastatelluille asiakasryhmille eli asiakkaille järjestetään palautetilaisuudet Pilotin keskeiset asiat ja tapahtumat tällä ajanjaksolla Ei vastauksia Mitkä asiat pilotissa ja hankkeessa toimivat hyvin ja ovat onnistuneet? Ei vastauksia Onko projektityössä ollut esteitä tai kompastuskiviä? Millaisia? Ei vastauksia Millaista yhteistyötä on ollut muiden pilottien ja hankkeen työntekijöiden kanssa, omassa työyhteisössä sekä muiden yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa? Ei vastauksia Pilotissa syntyneitä ideoita, oivalluksia tai kehittämisehdotuksia? Ei vastauksia.

15 LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti ajalta Answer time :49:44 LÄNSI hankkeen pilotin seurantaraportti 1. Pilotin nimi: Länsi hanke, Salon pilotti. 2. Raportoijan nimi ja asema pilotissa: Katrin Seitz-Ylitalo, projektityöntekijä 3. Raportin laadintaan osallistuneet muut henkilöt tai ryhmä: taloussihteeri Rea-Riitta Breilin euroa raportointiajanjaksolla eli eur 69280, euroa pilotin alusta eli eur , % koko pilotointiajalle varatusta kokonaismäärärahasta käytetty hankkeen 1. vaiheen loppuun mennessä % 91, ensimmäisen pilottityöntekijän aloittamispäivämäärä koko pilotointiaikana: Päivämäärä kuinka monta pilottityöntekijää raportointijaksolla on palkattu a) omasta organisaatiosta - b) ulkopuolelta pilottityöntekijöiden työaika täysinä henkilötyökuukausina

16 a) htkk raportointijaksolla 12 b) htkk kertymä pilotin alusta Lyhyt kuvaus oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön työpanoksesta pilottiin (siitä työpanoksesta, jota ei laskuteta hankkeesta) Oman organisaation työntekijät ovat oman työnsä osana osallistuneet pilotin toimintaan. Terveyden edistämisen koordinaattori on pilotin vastuuhenkilö. Taloussihteeri on hoitanut pilotin taloushallinnollisia asioita Asiantuntijapalveluiden käyttö raportointijaksolla A-klinikkasäätiön viimeinen maksuerä 8000 euroa Verkkovinkkis -neuvontapalvelun kehittämistyöhön Koulutus 4.1 pilotin järjestämien koulutustilaisuuksien määrä raportointijaksolla pilotin järjestämien koulusten osallistujien määrä raportointijaksolla koulutuspäivien määrä raportointijaksolla (esim. 0,5 pv kestoinen koulutus = 0,5pv) luettelo pilotin järjestämästä koulutuksesta raportointijaksolla(pvm/nimi/osallistujien lkm) casetyöpaja, maahanmuuttajien kanssa työskentelevät : 9 os :10 os :9 os :9 os :13 os. Maahanmuuttajaperheiden tukeminen seminaari , 91 os. casetyöpaja, lapsiperheiden kanssa työskentelevät :9 os :7 os :22 os :10 os : 5 os. Väkivaltaa ja päihteiden käyttöä lapsiperheessä -seminaari , 76 os. casetyöpaja, lasta odottavan perheen kanssa työskentelevät : 13 os : 7 os : 7 os. casetyöpaja, nuorten kanssa työskentelevät : 10 os :11 os : 17 os :5 os :8 os. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta -seminaari , 31 os. Alkoholin riskikulutus, varhainen tunnistaminen ja mini-interventio -koulutus , 18 os. Verkkovinkkis III työpaja , 11 os. Verkkovinkkis, lisäkoulutus , 13 os. Verkkovinkkis IV työpaja , 11 os. Päihde- ja mielenterveysongelmien puheeksiotto ja asiakkaan kohtaaminen , aamupäivä: 43 os. iltapäivä: 64 os Verkostoituminen erittäin paljon paljon keskinkertaisesti vähän ei lainkaan Total Average 5.1 pilotin tavoitteiden, juurruttamisen ja osallisuuden toteuttamisessa pilotin koulutuksen järjestämisessä pilotin ja hankkeen arvioinnin toteuttamisessa Total Näkyvyys/tiedottaminen Yhdessä THL:n kanssa toteutettu kansalaiskysely informoitiin lehdissä ja kaupungin internet-sivuilla alkuvuodesta Internet -pohjaisen neuvontapalvelun, Verkkovinkkiksen, avaamisen jälkeen järjestettiin tiedotustilaisuus ammattilaisille. Verkkovinkkis on ollut osana pilottia esillä myös kaupunkitiedotteessa ja paikallislehdessä. Kevään 2012 Välitätkö vai välitätkö -tapahtumasta oli lehtijuttu Salon Seudun Sanomissa, jossa myös pilotti oli esillä. Moniammatillisten Case - työpajojen yhteydessä pilottia on esitelty yhteistyökumppaneille ja kaupungin henkilöstölle. Bikva -asiakashaastattelujen myötä A-klinikan ja Klubitalon asiakkaisiin syntyi kontakti. Projektityöntekijän jäsenyys Klubitalon neuvoa antavan hallituksen jäsenenä on vahvistanut pilotin järjestöyhteistyötä Mitä esitteitä, oppaita, materiaaleja tai julkaisuja pilotti on tuottanut?

17 Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma , Verkkovinkkis -neuvontapalvelun esitteet ja julisteet sekä palveluun liittyvä Vastaamisen käsikirja. Casetyöpajoista tehdyt tiivistelmät alueen hyvistä käytännöistä pilotin eteneminen työsuunnitelman mukaan kokonaisuutena pilotissa suunniteltujen ehkäisevän työn konkretisointiin liittyvien toimintamallien käyttöönotto 19., ja käyttöönotossa on edetty pilotissa suunniteltujen ryhmätoimintaan liittyvien toimintamallien käyttöönotto 21., ja käyttöönotossa on edetty

18 henkilöstön osaamisen vahvistaminen 23., ja koulutuksessa on edetty päihde- ja mielenterveyssuunnitelman käyttö ohjaavana työvälineenä 25. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toteutumista varten

19 26. Pilotointialueen yhteinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma on vahvistettu/päivitetty Pvm Mikäli yhteistä suunnitelmaa ei ole, anna lisäselvitys, mitä suunnitelmia alueen eri kunnilla on Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa miten asiakkaiden osallisuus on toteutettu pilotissa? Kansalaiskyselyn myötä kaikkien salolaisten (kuntalaisten osallisuus) oli mahdollisuus kertoa näkemyksiään alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista. Verkkovinkkis - neuvontapalvelun kehittämistyössä oli nuoria mukana kommentoimassa palvelun yleisiä linjauksia ja harjoitusvastauksia Mitä uusia toimintamalleja tai työkäytäntöjä pilotissa on syntynyt ja miten ne on kuvattu? Verkkovinkkis -neuvontapalvelu on kuvattu REA-työkalun avulla Mitä oleellista pilotointisuunnitelmasta jäi toteutumatta ja miksi? Kaikki pilotointisuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin Kuvaa lyhyesti pilottinne juurruttamisuunnitelmaa LÄNSI jatkohankkeessa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa kuvattuja toimintoja (mm. Pakka -toimintaa) juurrutetaan. Palvelurakenteen näkyvyyttä parannetaan ja laaditaan päivitetty palveluopas. Matalan kynnyksen palvelujen toimivuutta seurataan ja edelleen kehitetään. Moniammatillista työtapaa jatketaan ja jalostetaan mm. Case-työpajatoiminnan ja A-klinikalta terveysasemalle jalkautuvan päihdetyöntekijän osalta Pilotin keskeiset asiat ja tapahtumat raportointijaksolla Raportointijaksolla on käynnistynyt A-klinikan päihdetyöntekijän jalkautuva työ terveysaseman lääkärin vastaanotolle, jossa päihdetyöntekijä konsultoi lääkärinvastaanoton henkilökuntaa ja ottaa vastaan asiakkaita viikoittain kahden tunnin ajan. Verkkovinkkis-neuvontapalvelu avattiin Salon päihde- ja mielenterveyssuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Mitkä asiat pilotissa ja hankkeessa toimivat hyvin ja ovat onnistuneet? Mielenterveys- ja päihdetyön strategiaprosessi saatiin kokonaisuutena vietyä onnistuneesti läpi. Verkkovinkkis -neuvontapalvelu on saatu hienosti nivottua osaksi työkokonaisuutta ja vastaajatiimi on motivoitunutta. Myös ehkäisevä päihdetyö ja Pakka -toiminta on pilotin toiminta-aikana monipuolistunut (ostokokeet työn seurantamuotona) ja tullut näkyvämmäksi työmuodoksi Onko projektityössä ollut esteitä tai kompastuskiviä? Millaisia? Salon huono taloustilanne on luonut epävarmuuden ilmapiiriä. Yt-menettelystä seuranneet kaupungin henkilökunnan lomautukset heijastuvat myös pilotin toimintaan.

20 Millaista yhteistyötä on ollut muiden pilottien ja hankkeen työntekijöiden kanssa, omassa työyhteisössä sekä muiden yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa? Muistiyhdistyksen Muistisairaudet alkoholin varjossa -projektin kanssa on järjestetty yhteistyössä kaksi koulutustilaisuutta. Ostopalvelusopimusten nojalla A- klinikkasäätiö (Verkkovinkkis-projekti) ja Turun Ammattikorkeakoulu (Case-työpajat) ovat olleet merkittäviä yhteistyökumppaneita. A-klinikan ja Mielenterveysseuran kanssa yhteistyö on monitahoista mm. strategiaprosessin ja yhteistyöryhmätyöskentelyn muodoissa. Hankkeen tilaisuudet ja asiantuntijat ovat olleet suureksi avuksi pilotin onnistumisessa mm. projektipäällikön osallistuminen pilotin ohjausryhmiin on koettu tärkeäksi Pilotissa syntyneitä ideoita, oivalluksia tai kehittämisehdotuksia? Case-pohjaista työtapaa tullaan juurruttamisjaksolla käyttämään verkostotyömuotona. Case-työpajat on toteutettu seurantajaksolla Ammattikorkeakoulun organisoimina. Jatkossa työpajatyöskentely viedään työpaikkakokouksiin ja vetovastuu siirtyy omalle organisaatiolle Miten osallisuus valtakunnallisessa Kaste- hankkeessa on hyödyttänyt toimintaanne Kaste-ohjelma on yleisesti tunnettu ja pilotin toimintaa on usein helppo avata yhteistyökumppaneille viittaamalla Kaste-kokonaisuuteen Mainitse kolme tärkeintä tahoa, joilta olet saanut tukea hanketyössäsi Oma organisaatio (mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä/ pilotin ohjausryhmä), projektipäällikkö ja sihteeri, THL Mitä toivot jatkohankkeessa Kaste- ohjelmalta ja Länsi 2012-hankkeelta sekä sen hankehallinnolta Toteutettu toimintatapa on hyväksi havaittu Palvelevatko hankkeen kotisivut kehittämistyötä? Kerro kehittämisehdotuksia hankkeen kotisivujen päivittämiseksi Kokonaisuuksien niputtaminen alakansioiden alle voisi parantaa sivujen selkeyttä Onko hankkeen aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä kuvattu REA- työkalun avulla? Verkkovinkkis-neuvontapalvelu on kuvattu. Toteutettu Webropolin avulla

21 Tulosta Valmis