Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2007 Toimintakertomus

2 Tekstit ja kaaviot Terttu Kauranen, Mervi Palonen, Tarja Turkkila Valokuvat Marleena Liikkanen, Ari Nakari, Mervi Palonen, Harri Uura, EKAMK arkisto Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Piiparinen Painatus Painotalo Seiska, Iisalmi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu PL 303, Pohjolankatu Lappeenranta Puhelinvaihde

3 Sisällys Rehtorin katsaus Yleiskatsaus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaan vuonna 2007 Rakenteellista kehittämistyötä Nuorten vieraskielisten koulutusohjelmien ja aikuistutkintojen valtakunnallinen yhteishaku ensimmäisen kerran Rehtori Anneli Pirttilä osaamiskeskusohjelmien yhteistyöryhmään Ammattikorkeakoulu ja sairaanhoitopiiri valmistelevat Saimaan terveyskirjaston perustamista Etelä-Karjalan yrityspörssi vietti ensimmäistä vuosipäiväänsä Kaisu Laasosesta ammattikorkeakoulun vuoden opettaja Thomas Lindell palkittiin valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi Tekniikka Liiketalous ja matkailu- ja ravitsemispalvelut Sosiaali- ja terveysala Kulttuuri Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu Talous, vuosi 2007 luvut Ammattikorkeakoulun talous 2007 Vuosi 2007 lukuina ja kaavioina Ammattikorkeakoulun henkilöstö Koulutusalat, koulutusohjelmat, tutkinnot, suuntautumisvaihtoehdot ja aloituspaikat Ammattikorkeakoulun organisaatio 36 Valmistuneet opiskelijat

4 Rakenteellisen kehittämisen vuosi 2007 Vuotta 2007 leimasi rakenteellinen kehittäminen niin meillä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kuin muissakin suomalaisissa korkeakouluissa. Ympäri koko maata muodostettiin entistä laajempia ja tiiviimpiä korkeakoulujen yhteistyörakenteita, koulutusohjelmia ja koulutusyksiköitä lakkautettiin ja opetusta koottiin suuremmille kampuksille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu jatkoi jo edellisinä vuosina aloittamaansa yksikkörakenteen tiivistämistä ja koulutuksen kokoamista entistä suuremmiksi ja vahvemmiksi osaamiskokonaisuuksiksi. Kulttuurin koulutus keskitettiin Imatralle syksystä 2007 alkaen ja tietotekniikan koulutus Lappeenrantaan. Liiketalouden koulutus siirtyi samoihin tiloihin tekniikan koulutuksen kanssa Lappeenrannassa, mikä helpottaa koulutusalojen yhteistyötä jatkossa. Lisäksi tehtiin päätökset sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien lakkauttamisesta. Vuoden 2007 aikana Kaakkois-Suomen korkeakoulut, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto sopivat yhteistyönsä tiivistämisestä edelleen. Tavoitteena on muodostaa kilpailukykyinen ja vetovoimainen Kaakkois-Suomen korkeakoulutuskokonaisuus, jonka erityisosaamista on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen ja monipuolinen Venäjä-osaaminen. Kaakkois-Suomen korkeakoulujen yhteenlaskettu opiskelijamäärä on noin opiskelijaa. Korkeakoulujen yhteinen strategisen tason johtoryhmä aloittaa työskentelynsä vuoden 2008 aikana. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n valmistelu käynnistyi vuoden 2007 aikana kuntayhtymän asettamassa työryhmässä. Valmistelun pohjana oli tammikuussa 2007 opetusministeriölle tehty esitys ammattikorkeakoulun ylläpitomuodon muuttamisesta. Valmistelevaa työtä tehtiin syksyn 2007 aikana ja päätökset osakeyhtiön perustamisesta vuoden 2008 alussa. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy on Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymän kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on ylläpitää ammattikorkeakoulua. Saimaan ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa Kulttuurin koulutusalalle saatiin oikeus järjestää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ensimmäiset kuvataiteen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat aloittavat opintonsa vuoden 2008 syksyllä. Koulutusohjelma suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kansainvälisesti arvostetun Pietarin taideakatemian kanssa. Ohjelmaan sisältyy sekä taiteellista osaamista kehittäviä opintoja että taiteilijan työssä tärkeitä yrittäjyyttä tukevia opintoja. Ammattikorkeakoulun toiminta kehittyi edelleen hyvään suuntaan vuonna 2007 ja lähes kaikki keskeiset tuloksellisuutta mittaavat tunnusluvut olivat parempia kuin edellisvuonna tai vähintäänkin edellisen vuoden tasolla. Erityisen myönteistä oli kansainvälisen toiminnan vilkastuminen ja ammattikorkeakoulun kokoon suhteutettu ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä olikin Suomen korkein. Kun nuorten ikäluokkien koko tulevina vuosina pienenee, on korkeakoulujen jatkossa pystyttävä tarjoamaan entistä vetovoimaisempaa koulutusta sekä toimimaan tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tämä vaatii meiltä kaikilta paljon kovaa työtä, uudistumista ja muutosvalmiutta myös tulevina vuosina. Vuonna 2007 tehtiin useita tärkeitä ratkaisuja, jotka auttavat ammattikorkeakouluamme menestymään myös tulevaisuudessa. Olemme kuitenkin jo tehneet paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka monilla muilla ammattikorkeakouluilla ovat vasta edessäpäin. Tältä pohjalta työtä on hyvä jatkaa. Anneli Pirttilä Rehtori EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 2

5 EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 3

6 Yleiskatsaus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaan vuonna 2007 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ KAAKKOIS-SUOMESSA Vuoden 2007 merkittävin hanke oli Kaakkois-Suomen korkeakoulujen, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, yhteistyön kehittäminen. Korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään yhteisen strategiatyön pohjalta tavoitteena Kaakkois-Suomen korkeakoulutuskokonaisuuden muodostaminen vuoteen 2012 mennessä. Korkeakoulut muodostavat yhteisen strategisen johtoryhmän, johon kuuluvat korkeakoulujen rehtorit ja kaksi kunkin ammattikorkeakoulun ylläpitäjien edustajaa. Myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto nimeää rehtorin lisäksi ryhmään kaksi edustajaansa. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän asettama työryhmä ryhtyi syksyllä 2007 valmistelemaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun muuttamista osakeyhtiöksi. Päätökset osakeyhtiön perustamisesta tehtiin helmikuussa 2008 ja uusi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy aloittaa toimintansa Opetusministeriön kanssa solmitussa tavoitesopimuksessa vuodelle 2009 asetetaan tavoitteeksi kaikkien Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen toimiminen osakeyhtiömuotoisina alkaen. YKSIKKÖRAKENNETTA TIIVISTETTIIN Ammattikorkeakoulu jatkoi vuonna 2007 yksikkörakenteensa tiivistämistä ja järjestelmällistä kehittämistoimintaa valitsemillaan strategisilla keihäänkärkialueilla. Syyslukukaudesta 2007 alkaen kulttuurin koulutus keskitettiin kokonaan Imatralle, liiketalouden koulutus siirrettiin samoihin tiloihin tekniikan koulutusalan kanssa Lappeenrannassa ja tietotekniikan koulutusohjelma keskitettiin Lappeenrantaan. Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavat uudet koulutusohjelmat aloitettiin liiketalouden ja tekniikan koulutusaloilla. Sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat päätettiin lakkauttaa niin, ettei niihin enää oteta uusia opiskelijoita syksystä 2008 alkaen. TUNNUSLUVUT KERTOVAT HYVISTÄ TULOKSISTA Useat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tuloksellisuutta mittaavat tunnusluvut kertoivat parantuneista tuloksista tai pysyivät suunnilleen vuoden 2006 tasolla. Valmistumisajossa ja suoritetuissa tutkinnoissa saavutettiin asetetut tavoitteet. Kansainväliseen vaihtoon lähti enemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoita kuin oli ennakoitu. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus sekä tutkimus- ja kehityshankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös julkaisujen määrä kasvoi. Henkilöstön pätevyydet olivat kokonaisuutena hieman korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja epäpätevien osuus päätoimisten opettajien ryhmässä pieneni. Vaikka Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vetovoima laski edelliseen vuoteen verrattuna, vetovoimaisuus kuitenkin nousi muihin ammattikorkeakouluihin verrattuna sijalta 20 sijalle 14. Opintojen keskeyttämisaste kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti tekniikan koulutusalalla, muilla koulutusaloilla keskeyttämisasteet olivat kohtuullisella tasolla. Opetusministeriön ammattikorkeakoululle myöntämää tuloksellisuusrahoitusta kohdennettiin laadunvarmistus- ja tietojärjestelmien kehittämiseen, henkilöstökoulutukseen, julkaisutoimintaan ja opetussisältöjen kehittämiseen. HANKEYHTEISTYÖTÄ Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa jatkettiin yhteistyötä paperi- ja kartonkiteollisuuden koulutus- ja tutkimustoiminnassa Metsäteollisuusfoorumi-hankkeessa. Ammattikorkeakoulun Venäjä-toimintoihin liittyen jatkettiin yhteistyötä Pietarin talous- ja finanssiyliopiston (FINEC) kanssa yhteisessä yrityspalveluhankkeessa. Sosiaali- ja terveysalalla tehtiin yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa muun muassa Terveydenhuollon tehtäväsiirrot - hankkeessa. Sairaanhoitopiirin kanssa sovittiin yhteistyöstä Saimaan terveyskirjaston muodostamiseksi. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 4

7 EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 5

8 Rakenteellista kehittämistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa on tehty koulutuksen rakenteellista kehittämistyötä johdonmukaisesti jo vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyötä on tehty Imatran ja Lappeenrannan välillä, mutta myös koulutusalojen sisällä on tapahtunut koulutuksen profiloimista ja kansainvälistymistä. Imatralle on keskitetty kokonaan matkailu- ja ravitsemispalvelujen sekä kulttuurin koulutus, kun taas liiketalouden koulutus on keskitetty kokonaan Lappeenrantaan. Ainoastaan insinöörikoulutusta järjestetään jatkossa sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Näiden toimenpiteiden tuloksena kolme koulutusyksikköä on lakkautettu: liiketalouden yksikkö Imatralta sekä kotitalouden ja kulttuurin yksiköt Lappeenrannasta. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus lakkasi kokonaan Lappeenrannassa ja liiketalouden koulutus Imatralla vuonna Kahden koulutusalan yhteistyön tiivistämiseksi liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi jo vuonna Tekniikassa koulutusta järjestetään sekä Imatralla että Lappeenrannassa, mutta tarkoituksena on profiloida Imatralla annettava insinöörikoulutus kokonaan paperitekniikan ja entistä enemmän prosessitekniikan koulutukseksi. Lappeenrannassa tekniikan alalla nuorisokoulutuksen koulutusohjelmia olisi suunnitelmien mukaan jatkossa yhteensä neljä ja lisäksi tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja aikuiskoulutuksena järjestettävä rakennusmestareiden koulutus. KOULUTUSOHJELMIA ON KARSITTU JA OSAAMISTA PROFILOITU Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu neuvotteli lähialueiden ammattikorkeakoulujen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa päällekkäisten koulutusohjelmien karsimisesta ja profiloimisesta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa sovittiin, että kulttuurin koulutusalalla keskitytään Etelä-Karjalassa kuvataiteen koulutukseen ja Pohjois-Karjalassa muotoilun koulutukseen. Tämä tarkoittaa, että muotoilun koulutusohjelmaan Lappeenrantaan ei enää otettu uusia opiskelijoita vuodesta 2007 alkaen ja korutaiteen opetus sisällytetään kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdoksi Imatralle. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalalla lakkautettiin palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma samassa yhteydessä, kun koulutusala päätettiin keskittää kokonaan Imatralle. Tekniikan koulutusalalla tietotekniikan koulutus keskitettiin kokonaan Lappeenrantaan ja samalla lakkautettiin logistiikan koulutusohjelma. Imatralla lakkautetaan sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat niin, ettei uusia opiskelijoita oteta vuoden 2007 jälkeen. Tällöin Imatra profiloituu vahvaksi paperitekniikan ja prosessitekniikan kouluttajaksi. Suomenkielisen koulutuksen rinnalla alkoi englanninkielinen paperitekniikan koulutus syksyllä Paperiosaamisessa yhteistyötä tiivistetään entisestään Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Rakennusalan koulutusta on Lappeenrannassa vahvistettu vuonna 2007 ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla ja rakennusmestareiden aikuiskoulutuksella. Sosiaali- ja terveysalalla koulutusta Lappeenrannassa on vahvistettu lisäämällä koulutusalalle 20 aloituspaikkaa sekä aloittamalla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus vuonna KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖÄ TEHOSTETTIIN Elokuussa, kun uusi lukuvuosi alkoi, liiketalouden koulutus siirrettiin Pohjolankatu 23:een, samaan rakennukseen tekniikan koulutuksen kanssa. Näin syntyi tekniikan ja liiketalouden yksikkö, joka on ammattikorkeakoulun suurin koulutusyksikkö. Aiemmin liiketaloutta opiskeltiin Pohjolankatu 10:ssä. Ammattikorkeakoulu keskitti liiketalouden opiskelun tekniikan kanssa samaan rakennukseen, koska halusi tehostaa kiinteistöjensä käyttöä sekä lisätä yhteistyötä eri koulutusalojen kesken. Ammattikorkeakoululla on yksikkö Lappeenrannassa myös Valto Käkelän kadulla, jossa sosiaali- ja terveysalan koulutus järjestetään. Muut yksiköt sijaitsevat Imatralla. Kulttuurin koulutus on siirtymässä Lappeenrannan Armilankadulta Imatralle. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 6

9 Elokuussa 2007, kun uusi lukuvuosi alkoi, liiketalouden koulutus siirtyi tekniikan kanssa samaan yksikköön. Näin syntyi Lappeenrannan keskustaan suuri liiketalouden ja tekniikan korkeakouluyksikkö. Jarkko Kinnunen opiskelee logistiikan insinööriksi. Nuorten vieraskielisten koulutusohjelmien ja aikuistutkintojen valtakunnallinen yhteishaku ensimmäisen kerran Ammattikorkeakoulujen nuorten vieraskielisiin koulutusohjelmiin ja aikuistutkintoihin organisoitiin molempiin oma valtakunnallinen yhteishakunsa ensimmäisen kerran keväällä Aiemmin kukin ammattikorkeakoulu oli järjestänyt erillishaut suoraan omaan oppilaitokseensa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa haettiin opiskelijoita kone- ja tuotantotekniikan, paperitekniikan ja matkailun englanninkielisiin koulutusohjelmiin. Suomalaisten hakijoiden lisäksi myös ulkomaalaiset nuoret hakivat koulutukseen. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun englanninkielisissä ohjelmissa oli syksyllä 2007 kaikkiaan 49 aloituspaikkaa, joista 34 Imatralla ja 15 Lappeenrannassa. Myös aikuisten ammattikorkeakoulututkintoihin järjestettiin keväällä 2007 ensimmäistä kertaa valtakunnallinen yhteishaku. Kaikilla Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun viidellä koulutusalalla alkoi syksyllä 2007 tutkintoon johtava aikuiskoulutus. Uusina koulutuksina alkoivat rakennusmestareiden koulutus sekä rakentamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi yhteishaun rinnalla järjestettiin erillishaku syksyllä 2007 uutena koulutuksena alkaneeseen liiketalouden ylempään englanninkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa oli aikuisten aloituspaikkoja tutkintoon johtavassa koulutuksessa syksyllä 2007 kaikkiaan 170, joista ammattikorkeakoulun perustutkinnoissa 120 ja ylemmissä tutkinnoissa 50. Aikuiskoulutuksen aloituspaikat ovat kuitenkin viitteellisiä ja opiskelijoita otetaan koulutukseen kysynnän mukaisesti. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu julkaisee vuodesta 2007 alkaen kolme erillistä hakijan opasta: ammattikorkeakoulun nuorten tutkintojen oppaan, englanninkielisten ohjelmien oppaan sekä aikuiskoulutuksen hakijan oppaan. Näistä englanninkielisten koulutusohjelmien opas julkaistiin ensimmäisen kerran. Myös avoimen ammattikorkeakoulun koulutustarjonnasta kootaan opas vuosittain. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 7

10 Rehtori Anneli Pirttilä osaamiskeskusohjelmien yhteistyöryhmään Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä nimettiin huhtikuussa 2007 jäseneksi osaamiskeskusohjelmien valtakunnalliseen yhteistyöryhmään. Valtioneuvoston nimeämän yhteistyöryhmän puheenjohtajana on professori Yrjö Neuvo. Pirttilä on ryhmän ainoa ammattikorkeakouluja edustava jäsen. Yhteistyöryhmän tehtävänä on muun muassa koordinoida kansallista osaamiskeskusohjelmatyötä, edistää ja kehittää osaamiskeskusten toimintaa osana innovaatiopolitiikkaa sekä antaa asiantuntijalausuntoja. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2010 loppuun asti. Ulla Ohvo Kansalliskirjaston johtokuntaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tietopalvelupäällikkö Ulla Ohvo valittiin Suomen ammattikorkeakoulujen edustajaksi Kansalliskirjaston johtokuntaan. Uuden johtokunnan toimikausi alkoi elokuussa 2007 ja kestää vuoteen 2010 asti. Helsingin yliopiston erillislaitoksena toimiva kansalliskirjasto on Suomen kirjastojen valtakunnallinen palvelu- ja kehittämisyksikkö. Se tarjoaa pääsääntöisesti palveluja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoille sekä julkisrahoitteisille erikoiskirjastoille ja yleisille kirjastoille. Kansalliskirjaston keskeisin tehtävä on vastata kansallisen julkaisuperinnön ja tieteellisten kokoelmien kartuttamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä. Ammattikorkeakoulu ja sairaanhoitopiiri perustivat Saimaan terveyskirjaston Ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ovat syksystä 2006 alkaen valmistelleet kirjasto- ja tietopalvelujensa yhdistämistä ja perustivat yhteisen Saimaan terveyskirjaston. Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikössä sijaitseva kirjasto- ja tietopalvelu on hoitanut Etelä-Karjalan keskussairaalan lääketieteellisen kirjaston perustoiminnot yhteistyösopimuksen pohjalta vuoden 2008 alusta alkaen. Tarkoituksena on vuoden 2008 aikana laatia suunnitelma keskussairaalan kirjasto- ja tietopalvelun järjestämisestä sekä lääketieteellinen kokoelman sijoittamisesta samoihin tiloihin ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kirjasto saa vuonna 2009 uudet, remontoidut tilat, kun Valto Käkelän kadulla sijaitsevan yksikön saneeraus valmistuu. aineistohankinnoissa. Yhteistyöjärjestely tuottaa molemmille osapuolille säästöjä myös henkilöstökustannuksissa. Kirjastopalveluissa keskussairaalan henkilökunta rinnastetaan ammattikorkeakoulun henkilökuntaan. Asiakaspalvelua tarjotaan vuonna 2008 sosiaali- ja terveysyksikön kirjastossa sen aukioloaikoina ja sopimuksen mukaan myös muina aikoina. Asiakaspalvelua tarjotaan sopimuksen mukaan myös keskussairaalan kirjastossa. Saimaan terveyskirjaston valmistelutyöryhmään ovat kuuluneet ammattikorkeakoulusta rehtori Anneli Pirttilä, tietopalvelupäällikkö Ulla Ohvo ja informaatikko Ismo Vainikka sekä sairaanhoitopiiristä johtajaylilääkäri Ritva Kauppinen alkuvaiheessa ja sittemmin johtajaylilääkäri Markku Härmä sekä hallintoylihoitaja Taru Juvakka. Etelä-Karjalan keskussairaala on ammattikorkeakoulun opetussairaala ja se toimii myös yliopistollisena opetussairaalana. Yhteistyöjärjestely tarjoaa molemmille osapuolille monipuolisemmat palvelut ja kokoelmat sekä säästöjä EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 8

11 Tilitoimisto JK Yrityspalvelu Oy vaihtoi omistajaa yrityspörssin välityksellä. Toimitusjohtaja Markku Kivistö (vasemmalla) ja projektipäällikkö Olavi Scherman saman pöydän äärellä. Etelä-Karjalan yrityspörssi vietti ensimmäistä vuosipäiväänsä Ensimmäistä vuosipäiväänsä kesäkuussa viettäneen ammattikorkeakoulun toteuttaman ja ylläpitämän Etelä-Karjalan sähköisen yrityspörssin ansiosta seitsemän maakunnan yrittäjää löysi vuoden 2007 loppuun mennessä työlleen jatkajan ja nettipalveluun kirjautui käyntikertaa. Projektipäällikkö Olavi Scherman ennakoi, että maakunnan oman yrityspörssin palveluja kysytään jatkossa vielä nykyistäkin enemmän, koska noin 1000 eteläkarjalaista pk-yritystä vaihtaa lähivuosina omistajaa ja niistä valtaosalla ei ole vielä jatkajaa. Yrityskauppoja vauhdittamaan perustettu Etelä-Karjalan yrityspörssi toimii internetissä ilmoitustaulun periaatteella. Nettiin voi jättää puhemiehen välityksellä täysin luottamuksellisesti yrityksensä myynti-ilmoituksen, jonka jälkeen ostajakandidaatit ryhtyvät neuvottelemaan kaupoista ensivaiheessa puhemiehen kanssa. Puhemiehinä toimivat muun muassa pankkien, elinkeinoyhtiöiden, Etelä-Karjalan yrittäjien ja Etelä-Karjalan kauppakamarin edustajat. Projektipäällikkö Olavi Scherman voi tyytyväisenä todeta, että odotukset ovat täyttyneet. Vuoden vaihteeseen mennessä yrityksiä oli ollut myynnissä 58. Olen laskenut, että jo vuoden 2007 loppuun mennessä syntyneiden yrityskauppojen ansiosta on pystytty säilyttämään vähintäänkin 20 maakunnan työpaikoista ja ainakin seitsemän uutta työpaikkaa on syntynyt. Yhteiskunnallinen säästö on reilut euroa, Scherman laskee. ILMAISTA PALVELUA Yrityspörssin palvelut ovat täysin ilmaisia joka vaiheessaan sekä myyjälle että ostajalle. Palvelu löytyy osoitteesta: Asiat alkavat edetä heti, kun ammattikorkeakoululle välittyy nettipalvelusta esimerkiksi puhemiehen kautta tullut myyntitoive. Tämän jälkeen laadimme ilmoituksen, jonka toimeksiantaja hyväksyy, ja julkaisemme ilmoituksen anonyymisti ilmoitustaulullamme, Olavi Scherman kertoo. Puhemiesten rooli asian tiedottamisessa on tärkeä, koska he asioivat päivittäin kohderyhmän henkilöiden kanssa. Puhemiehen tehtävä on osunut useita kertoja yritysneuvoja Pirjo Kuuluvaiselle, joka työskentelee Lappeenrannan seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:ssä. Hänen mielestään puhemies on ennen kaikkea viestinviejä osapuolten välillä. Siinä missä kiinteistönvälittäjä hoitelee kaupat alusta loppuun asti, puhemiehen tehtävänä on saattaa ostaja ja myyjä saman pöydän äärelle. Tästä osapuolten on sitten hyvä jatkaa varsin monipuolista ja monimuotoistakin neuvottelua edelleen, Pirjo Kuuluvainen kuvailee. Sähköinen yritysten myyntipalvelu ei ole uusi keksintö. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien sivuilta löytyy sähköinen yritysmyyntiyhteys. Kävijäluvut Etelä-Karjalan omassa yrityspörssissä kertovat kuitenkin, että maakunnallinen nettipalvelu on eteläkarjalaisille mieleistä. Yrityspörssi oli osa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Jatkumo-projektia, joka oli suunnattu sukupolvenvaihdosta suunnitteleville yrittäjille. Vuoden 2008 aikana palvelu tulee osaksi " Kasvua yrittäjyyteen" -hanketta. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 9

12 Kaisu Laasosesta ammattikorkeakoulun vuoden opettaja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta valitsi lehtori Kaisu Laasosen vuoden 2007 opettajaksi. Opiskelijakunnan mukaan Laasonen osaa erinomaisen taitavasti yhdistää käytännön työn teoriaopintoihin ja siksi opetus on selkeää ja ymmärrettävää. Hän suhtautuu opiskelijoihin yksilöinä ja auttaa jokaista ymmärtämään vaikeatkin asiat. Opiskelijakunnan mielestä Kaisu Laasonen on ystävällinen ja loistava opettaja. Kaisu Laasonen opettaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla Lappeenrannassa liikuntatieteellisiä aineita sekä anatomiaa ja fysiologiaa fysioterapian, hoitotyön, ensihoidon ja toimintaterapian koulutusohjelmissa. Hän aloitti työnsä Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksessa vuonna Olen todella iloinen, että opiskelijat kokevat oivaltavansa asioita tunneillani. Juuri tähän olen panostanut koko urani ajan. Oppimistapoja on niin monenlaisia. Joku ymmärtää teoriaa käytännön työtä tekemällä, joku toinen aloittaa teoriasta ja etenee sen avulla käytäntöön. Minusta on tärkeää, että opiskelijoilla on samallakin opintojaksolla mahdollisuus edetä asioissa taipumustensa mukaisesti, Laasonen sanoo. Kaisu Laasosen mielestä opettajan tärkein tehtävä on opettaa oppimaan: Tietoa ja ammattitaitoa ei voi kaataa kuin ämpäristä toisen päähän. Oleellisinta on ohjata opiskelijoita tiedon hankintaan ja käsittelyyn sekä iloitsemaan uusien asioiden oivaltamisesta silloinkin, kun se vaatii työtä ja ponnistelua. Kaisu Laasosen mielestä sosiaali- ja terveysalan opetuksessa ei ole varaa lepsuilla. Opettajan työ on todella vastuullista ja myös ikävistä asioista on uskallettava ottaa vastuu. Jos terveydenhuollon ammattilaiset eivät osaa työtään, kärsijöinä ovat potilaat. NÖYRYYTTÄ JA INHIMILLISYYTTÄ Kokenut opettaja osaa olla myös nöyrä: Olen noin 30 työvuoteni aikana löytänyt rajani ja ymmärrän, että kaikkea ei voi opettaa. Tutkintotodistus on ensimmäinen saavutus, joka viitoittaa seuraavalle etapille. Tieto muuttuu nopeasti ja opiskelu jatkuu koko uran ajan, Kaisu Laasonen muistuttaa. Hänen mielestään on tärkeää, että opettaja osaa irrottautua roolistaan ja olla myös opiskelijoiden rinnalla kulkeva ihminen. Elämäntilanteet vaihtelevat ja joskus on annattava periksi. Eihän elämä ole pelkkää opiskelua. Kaisu Laasonen on kotoisin Tohmajärveltä. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 1982 Jyväskylän yliopistosta. Opetustyönsä ohella hän vetää Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa monikulttuurista ja monialaista Kasvotprojektia. Hänellä on myös useita luottamustehtäviä valtakunnallisissa, kansainvälisissä ja maakunnallisissa liikuntaalan järjestöissä. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 10

13 Thomas Lindell palkittiin valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijan Thomas Lindellin opinnäytetyö palkittiin valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen vuoden 2006 Thesis-opinnäytetyökilpailussa tekniikan koulutusalan työnä. Opinnäytetyö käsitteli Stora Enso Saimaa Services Oy:n kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmän uudistamista. Palkinnot jaettiin ammattikorkeakoulupäivillä Kokkolassa. Suomen ammattikorkeakouluissa tehtiin vuoden 2006 aikana yhteensä 5382 opinnäytetyötä tekniikan alalla, joten Lindellin saavutus on valtakunnallisesti erittäin ansiokas. Ohjelmistotekniikkaan suuntautunut Thomas Lindell arvioi itse opinnäytteensä parhaaksi ansioksi selkolukuisuutta ja sovellettavuutta. Tuloksia voi käyttää myös muissa yhteyksissä hyväkseen ja jalostaa tai soveltaa eri toimintaympäristöihin. Järjestelmä säästää töiden ja resurssien suunnitteluun kuluvaa aikaa, pysyy hyvin ajan tasalla ja on suunniteltu useaa käyttäjää varten, Lindell kertoi. Stora Enso Saimaa Services Oy:n aikaisempi resurssien toiminnanohjausjärjestelmä ei soveltunut usean henkilön samanaikaiseen käyttöön, ja tällöin se kulutti paljon resurssisuunnittelijan työaikaa jatkuvine päivityksineen ja useine eri tietolähteineen. Opinnäytetyönä kehitetyssä uudessa ohjelmassa tiedot keskitetään yhteen paikkaan erillisistä taulukoista ja kalentereista. Tämän lisäksi työnjohtajat voivat itse ylläpitää omien alaistensa tietoja, jolloin tiedon ajan tasalla pysyminen paranee. Samoin raportointi saatiin kehitettyä monipuolisemmaksi ja paremmin palvelevaksi. Imatralta kotoisin oleva Lindell opiskeli tietotekniikkaa Lappeenrannassa ja valmistui insinööriksi toukokuussa Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Vuoksenniskan yhteiskoulun lukiosta vuonna Thomas Lindellin opinnäytetyön ohjaajina olivat lehtori Martti Ylä-Jussila Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta ja resurssisuunnittelija Eija Maukonen Stora Enso Saimaa Services Oy:stä. Thesis-opinnäytetyökilpailun tavoitteena on muun muassa kehittää opinnäytetöiden laatua ja korostaa töiden työelämälähtöisyyttä. Vuonna 1992 insinöörityökilpailuna alkanut kilpailu on laajentunut kaikkia koulutusaloja koskevaksi. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 11

14 Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi 2007 TEKNIIKKA Tekniikan vuosi 2007 KOLME UUTTA KOULUTUSOHJELMAA Tekniikan koulutusalalla alkoi vuonna 2007 kolme uutta koulutusohjelmaa. Imatralla alkoi englanninkielinen koulutusohjelma Degree Programme in Paper Technology. Lappeenrannassa alkoivat rakennusmestarikoulutus aikuiskoulutuksena sekä rakennustekniikan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus. IMATRAN UUTUUTENA ENGLANNINKIELINEN PAPERITEKNIIKKA Imatralla alkoi syksyllä 2007 uutuutena paperitekniikan koulutusohjelman rinnalla paperitekniikan englanninkielinen koulutus, Paper Technology. Aloituspaikkoja oli 15. Uusi koulutus vastaa metsäteollisuuden toiveita, koska kansainvälisesti toimivalla teollisuuden alalla tarvitaan koulutusta, joka kehittää opiskelijoiden kielitaitoa, kansainvälisyysvalmiuksia sekä kykyä työskennellä myös ulkomailla. Uusi kansainvälinen ohjelma vastaa sisällöltään paperitekniikan koulutusohjelman sisältöjä. Myös suomenkielisessä yhteishaussa olevassa paperitekniikan koulutusohjelmassa osa ammattiaineista opetetaan englanniksi ja valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet kansainvälisiin työtehtäviin. Keväällä 2006 valmistunut ammattikorkeakoulun uusi paperilaboratorio mahdollistaa entistä tehokkaamman ja monipuolisemman paperitekniikan koulutuksen Imatralla. Opetusministeriölle valmisteltiin vuoden 2007 aikana hakemus laajentaa paperitekniikan koulutusohjelma prosessitekniikan koulutusohjelmaksi. RAKENNUSMESTAREIDEN KOULUTUKSEN SUOSIO YLITTI ODOTUKSET Uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma alkoi Etelä- Karjalassa aikuiskoulutuksena tekniikan koulutusalalla syksyllä 2007 ja siihen haettiin aikuisten valtakunnallisessa yhteishaussa. Koulutuksesta valmistutaan rakennusmestari (AMK) -tutkintonimikkeellä. Ammattikorkeakoulutasoisiin työnjohtotehtäviin kelpoisuuden antavan tutkinnon tavoitteena on vastata rakennusalan osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Koulutukseen oli nelinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin verrattuna. Ensisijaisia hakijoita oli 84, mutta aloituspaikkoja vain 20. Aloituspaikkalukua nostettiin kymmenellä, joten koulutuksen aloitti 30 opiskelijaa. Koulutukseen odotettiinkin runsaasti hakijoita, mutta näin suuri kiinnostus yllätti. Nuorimmat hakijat ovat 20-vuotiaita ja vanhimmat yli 50-vuotiaita. Hakijoiden suuri määrä osoitti, että rakennusmestareiden koulutusta on kaivattu kipeästi työelämässä. Hakemukset tulivat ympäri maata, kaukaisimmat Lapista asti. Etelä-Karjalasta hakijoita on 25, Päijät-Hämeestä 14, Kymenlaaksosta 13, Uudeltamaalta 12, Etelä-Savosta 8 ja loput Keski-Suomesta, Lapista, Pirkanmaalta, Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta, Satakunnasta ja Varsinais- Suomesta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa rakennusmestareiden kolmivuotinen koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena ja siihen voi osallistua työn ohessa. Lähiopetus järjestetään Lappeenrannassa viikonloppuisin ja osa opetuksesta toteutetaan verkko-opetuksena internetissä. Opintoihin sisältyy paljon myös itsenäistä työskentelyä ja harjoitustöitä. Lappeenrannan koulutus soveltuu hyvin työssäkäyville. Kun tieto koulutuksen aloittamisesta saatiin, yhteydenottoja tuli tasaisesti Rovaniemen ja Helsingin väliltä. Rakennustekniikka on perinteisesti vahva koulutusohjelma Lappeenrannassa, joten uusi rakennusmestarin ohjelma luontuu erinomaisesti koulutustarjontaan. Lappeenrannassa alkoi tekniikan alalla uutena koulutuksena myös rakentamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Koulutuksessa keskeisintä on rakennusprojektien kokonaisuuden hallinta ja johtaminen. Tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden laaja-alaista ja monipuolista osaamista talonrakennuksen sekä infrastruktuurirakentamisen kokonaisprosesseissa. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 12

15 Savitaipalelainen Jukka Näkki aloitti syksyllä 2007 rakennusmestarikoulutuksen. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 13

16 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu järjesti lauantaina avoimien ovien päivän uudessa paperilaboratoriossaan Imatralla. Kävijöitä oli noin 200. Kuvassa Vuokko ja Ilkka Pöyhönen seuraavat neljännen vuoden opiskelija Maija Kontturin työskentelyä. PAPERILABORATORIO AVASI OVENSA YLEISÖLLE Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu järjesti lauantaina avoimien ovien päivän uudessa paperilaboratoriossaan Imatralla. Kävijöitä oli noin 200. Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua koko paperinvalmistusketjuun: puunkäsittelystä alkaen paperin painatukseen ja valmiisiin tuotteisiin asti. Työnäytöksiä järjestettiin esimerkiksi puun hionnasta sekä arkkien teosta ja päällystyksestä. Testauslaboratorioissa esiteltiin massan, paperin ja kartongin testaukseen liittyviä testejä ja laitteita sekä kerrottiin analyyseistä. Yksi esittelykohteista oli digitaalinen painokone. Koneella toteutettiin näytöstyyppisesti vieraiden henkilökohtaisia painotöitä. Ammattikorkeakoulun lisäksi Stora Enso esitteli alueen vahvaa metsäosaamista avoimien ovien tapahtumassa. Esillä oli muun muassa metsäteollisuuteen liittyviä tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Mahdollisuus oli tutustua myös sähköisen paperin sovelluksiin. Avoimien ovien päivän järjesti Metsäteollisuusinstituutti FII. Järjestelyissä oli mukana opiskelijoita ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusohjelmista. Esillä oli myös kuvataideopiskelijoiden taidetta. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 14

17 Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi 2007 TEKNIIKKA ALOITUSPAIKKOJA VÄHENNETTIIN Tekniikan koulutusalalla nuorten koulutuksen aloituspaikkoja vähennettiin. Vuonna 2007 aloituspaikkoja oli 265 ja vuonna 2008 aloituspaikkoja on 208. Sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat päätettiin lakkauttaa, jotta koulutustarjontaa saataisiin tiivistettyä ja jäljelle jäävien koulutusohjelmien kokoa kasvatettua opetusministeriön edellyttämään 40 aloituspaikkaan. Viimeiset koulutuksensa aloittavat opiskelijat otettiin sisään sähkötekniikkaan ja tuotantotalouteen syksyllä Nuorten koulutuksen vetovoima säilyi vuonna 2007 vuoden 2006 tasolla. Paperitekniikan koulutusohjelman vetovoima laski selvästi edellisiin vuosiin verrattuna, koska metsäteollisuus rationalisoi toimintojaan ja työllistymismahdollisuudet alalla koettiin aikaisempaa heikommiksi. Opintojen keskeyttämiset kasvoivat paperitekniikan, sähkötekniikan ja logistiikan koulutusohjelmissa. Keskeyttämisastetta lukuun ottamatta koulutusala pääsi asetettuihin tavoitteisiin. Tekniikan koulutusala osallistui ammattikorkeakoulun yhteisiin hankkeisiin ja hankevalmisteluun sekä toteutti sen lisäksi alakohtaisia tietotekniikkaan ja rakennustekniikkaan liittyviä hankkeita. Opiskelijoiden sitominen tutkimus- ja kehitystyöhön lisääntyi, mikä näkyi hankkeistettujen opinnäytetöiden ja opiskelijoiden tutkimus- ja kehityshankkeissa suorittamien opintopisteiden selvänä kasvuna. Koulutusalan opettajat olivat myös aktiivisia julkaisutoiminnassa. STUDIA FORESTRIA -LUENNOT SUOSITTUJA Metsäteollisuusinstituutti FII järjesti lukuvuoden aikana neljä luentoa metsäteollisuuden ajankohtaisista aiheista. Kävijöitä oli luentoa kohti henkilöä. Luentosarjan aiheina olivat: Aasia - uhka vai mahdollisuus Suomen metsäteollisuudelle Imatralla, alustajana johtaja Markku Pentikäinen, Stora Enso Oyj Metsäteollisuuden yhteiskuntavastuu, Lappeenrannassa, alustajana ulkoministeri Erkki Tuomioja Media murroksessa vaikutukset paperiteollisuuteen, Imatralla, alustajana kehitysjohtaja Helene Juhola, Viestinnän Keskusliitto Metsäteollisuuden uudet haasteet Lappeenrannassa, alustajana toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM- Kymmene Oyj. Metsäteollisuusinstituutti FII on verkostomaisesti toimiva konsortio, jonka jäseninä ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupungit. FII:n toiminnan pääpainopistealueet ovat metsäteollisuuteen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen sekä klusteriin liittyvien kansallisten ja kansainvälisten verkostojen luominen. Henkilöstökoulutukseen panostettiin edelleen ja opettajien työaikasuunnitelmissa on varattu aikaa oman ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusala toteutti yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa TOTTI-hanketta, jossa tietotekniikan opettajille tarjotaan työelämäjaksoja. Koulutusalan henkilöstöä osallistui myös ammattikorkeakoulun yhteisiin verkkopedagogiikka-, kieli- ja esimieskoulutuksiin. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 15

18 Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi 2007 LIIKETALOUS MATKAILU- JA RAVITSEMISPALVELUT Liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalveluiden vuosi 2007 KANSAINVÄLISEEN KAUPPAAN SUUNTAUTUVA YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO ALOITETTIIN LAPPEENRANNASSA Liiketalouden koulutusalalla Lappeenrannassa aloitettiin syksyllä 2007 uutena koulutuksena liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka toteutetaan osittain yhteistyössä Pietarin talous- ja finanssiyliopiston kanssa. Kouluttajina toimii myös venäläisiä asiantuntijoita. Opinnot suuntautuvat kansainväliseen kauppaan ja erityisesti Venäjän kauppaan. Degree Programme in International Business Management -ohjelmassa on keskeistä käytännön korkeatasoinen liiketoimintaosaaminen kansainvälisessä kaupassa, erityisesti Venäjään suuntautuvassa liiketoiminnassa, markkinoinnissa ja johtamisessa. Opetussuunnitelma on työelämälähtöinen ja opinnot perustuvat henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan englannin kielellä. Liiketalouden koulutusalalla valmisteltiin opetusministeriölle hakemus kansainvälisen kaupan koulutusohjelman muuttamiseksi kokonaan englanninkieliseksi Degree Programme in International Business -ohjelmaksi vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi valmisteltiin hakemus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamisesta myös matkailun alalla. OPINTOSUUNNITELMAT ENTISTÄ TYÖELÄMÄLÄHTÖISEMMIKSI Liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat panostivat vuonna 2007 opetuksen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen. Koko henkilöstölle järjestettiin yhteinen suunnittelupäivä, jossa päivitettiin kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat. Liiketalouden koulutusalan kaikille opiskelijoille pakollisen 12 opintopisteen laajuisen opintojakson toteutustapa muutettiin niin, että se toteutettiin ensimmäisen kerran neljän opettajan ja kahdeksan yrityksen tiiviissä yhteistyössä. Kuuden yrityksen kanssa tehtiin yhteistyösopimukset, joiden tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulun ja yritysten välistä yhteistyötä entistä syvemmäksi ja pitkäjänteisemmäksi. Sekä opintojen keskeyttämisasteen ja valmistumisaikojen tunnusluvuissa tulokset olivat hyviä ja varsinkin liiketaloudessa asetettuihin tavoitteisiin yllettiin hyvin. Kansainvälinen opiskelijavaihto ulkomaille kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan vetovoimassa jäätiin jälkeen asetetuista tavoitteista molemmilla koulutusaloilla. Uudet oppimisympäristöt vaikuttavat oletettavasti jatkossa myönteisesti sekä vetovoimaan että opiskelijoiden viihtyvyyteen ja oppimiseen. Liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat osallistuivat ammattikorkeakoulun yhteisiin hankkeisiin ja hankesuunnitteluun ja toteuttivat myös omia hankkeita, jotka liittyivät pk-yritysten kasvuun ja Vuoksenlaakson matkailuun. Ammattikorkeakoulun yhteisissä tutkimushankkeissa liiketalouden koulutusalalla on muun muassa toiminnanohjausjärjestelmien erityisosaamista. Tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä on vahvistettu henkilöstörekrytoinneilla. Opiskelijoiden sitominen entistä vahvemmin tutkimus- ja kehitystyöhön näkyy hankkeistettujen opinnäytetöiden sekä hankkeissa suoritettujen opintopisteiden kasvuna. Koulutusalojen henkilöstö osallistui sekä ammattikorkeakoulun yhteiseen henkilöstökoulutukseen että omaa alakohtaista osaamista kehittävään koulutukseen. Pedagogiset pätevyydet ovat hyvällä tasolla. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisiä jatko-opintoja suoritti kaksi liiketalouden opettajaa. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 16

19 Suuri korkeakouluyksikkö Lappeenrannan Pohjolankadulla. LIIKETALOUS MUUTTI TEKNIIKAN KANSSA SAMAAN YKSIKKÖÖN Liiketalouden käytettävissä olevat tilat paranivat merkittävästi, kun koulutusala muutti elokuussa 2007 Pohjolankatu 23:een, yhteisiin tiloihin tekniikan koulutusalan kanssa Pohjolankatu 23:een. Tämä mahdollistaa aikaisempaa tiiviimmän yhteistyön opettajien kesken esimerkiksi opintojaksojen toteuttamisen yhdessä. Matkailu- ja ravitsemispalvelut muuttaa Imatralla Torkkelinkadulta Tietäjäntalolle vuonna 2008 ja eri käyttäjäryhmien tarpeet täyttäviä tilaratkaisuja on suunniteltu työryhmässä vuoden 2007 aikana. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 17

20 Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sosiaali- ja terveysalan vuosi 2007 PERUSKORJAUSSUUNNITELMIA TYÖSTETTIIN: KIRJASTOSTA SOSIAALI- JA TERVEYSYKSIKÖN SYDÄN Sosiaali- ja terveysyksikön peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi vuonna Kesällä 2008 alkava peruskorjaus valmistuu syksyksi Tavoitteena on lisätä opetustilaa, joka on erittäin tarpeellista asteittain kasvaneen opiskelijamäärän vuoksi. Lisäksi peruskorjauksessa parannetaan työskentelyolosuhteita muun muassa ilmastoinnin uusimisella. Näkyvin muutos on kirjaston siirtäminen kellarikerroksesta rakennuksen sydämeen, keskelle tornirakennuksen ensimmäistä kerrosta, neuvotteluhuoneiden ja opintotoimiston paikalle. Tavoitteena on, että kirjastosta tulee aktiivisen tiedonhankinnan keskuspaikka. Ulkomaisten opiskelijoiden asuntolakäytössä ollut tornin ylin eli kuudes kerros saneerataan luokkatiloiksi. Viidenteen ja neljänteen kerrokseen siirtyvät opettajien työtilat ja hallinnon tilat. Opintotoimisto siirtyy ensimmäisessä kerroksessa hallinnon tilojen paikalle. Nykyisen kellarikirjaston tilalle saneerataan tilat kielistudiolle ja pienelle auditoriolle. Henkilöstön yhteisöllisyyttä ja monialaista yhteistyötä koulutusohjelmien kesken parannetaan rakentamalla yksi yhteinen taukotila ja samalla luovutaan eri osastojen omista pienistä taukotiloista. Peruskorjauksen aikana terveysalan opetus toteutetaan pääosin sosiaali- ja terveysyksikön tiloissa ja sosiaalialan opiskelijat siirtyvät vuokratiloihin kaupungille. Suurin osa opettajista siirtyy vuoden ajaksi tekemään etätyötä, mikä tarkoittaa, että koululla on käytössä ainoastaan opetustilat ja opetuksen valmistelu ja muu työ tehdään kotona tietoteknisten ratkaisujen välityksellä. ERINOMAISIA TUNNUSLUKUJA Sosiaali- ja terveysalan keskeiset tunnusluvut, vetovoima, keskeyttämisaste ja valmistumisaika ovat valtakunnallisesti vertailtuna erittäin hyvällä tasolla, vaikka vetovoimatavoitetta ei aivan saavutettukaan. Ulkomaille opiskelemaan tai työharjoitteluun lähtevien opiskelijoiden määrä sekä opiskelijoiden tutkimus- ja kehityshankkeissa suorittamat opintopisteet kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. LÄHIALUEHANKKEITA Sosiaali- ja terveysalalla on panostettu erityisesti lähialuehankkeisiin. Koulutusala jatkoi kulttuurin koulutusalan ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän Kasvot-projektin toteuttamista, saattoi päätökseen Hyvä Huominen -projektin sekä toimi partnerina Viipurin nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä hankkeessa. Etelä- Karjalan aluetta palvelevana hankkeena toteutettiin erikoissairaanhoidon tehtävänsiirrot -projektia yhteistyössä Kuopion yliopiston ja sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstö osallistui koko ammattikorkeakoulun yhteisten verkko-opetus- ja kielikoulutusten lisäksi runsaasti ammatilliseen koulutukseen. Seitsemän koulutusalan opettajaa suoritti jatkotutkintoa ja kolme jatko-opintoja suorittanutta opettajaa esitteli työnsä tuloksia kansainvälissä konferensseissa. Työhyvinvoinnin tukemiseksi tarjottiin työnohjausta sekä yksilöille että ryhmille. Koko henkilöstölle järjestetyn kehittämispäivän aiheena oli valmistautuminen muutoksiin. Koulutusalalla valmisteltiin valtakunnallisen työharjoitteluohjelmiston SoteNetin käyttöönottoa ja panostettiin oppimisympäristöjen kehittämiseen muun muassa investoimalla kuntoutuksen opetusvälineistöön, työ- ja toimintakyvyn mittausvälineistön hankintaan sekä luokkien av- välineistön uusimiseen. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 18