Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 2007 Toimintakertomus

2 Tekstit ja kaaviot Terttu Kauranen, Mervi Palonen, Tarja Turkkila Valokuvat Marleena Liikkanen, Ari Nakari, Mervi Palonen, Harri Uura, EKAMK arkisto Ulkoasun suunnittelu ja taitto Anneli Piiparinen Painatus Painotalo Seiska, Iisalmi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu PL 303, Pohjolankatu Lappeenranta Puhelinvaihde

3 Sisällys Rehtorin katsaus Yleiskatsaus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaan vuonna 2007 Rakenteellista kehittämistyötä Nuorten vieraskielisten koulutusohjelmien ja aikuistutkintojen valtakunnallinen yhteishaku ensimmäisen kerran Rehtori Anneli Pirttilä osaamiskeskusohjelmien yhteistyöryhmään Ammattikorkeakoulu ja sairaanhoitopiiri valmistelevat Saimaan terveyskirjaston perustamista Etelä-Karjalan yrityspörssi vietti ensimmäistä vuosipäiväänsä Kaisu Laasosesta ammattikorkeakoulun vuoden opettaja Thomas Lindell palkittiin valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi Tekniikka Liiketalous ja matkailu- ja ravitsemispalvelut Sosiaali- ja terveysala Kulttuuri Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu Talous, vuosi 2007 luvut Ammattikorkeakoulun talous 2007 Vuosi 2007 lukuina ja kaavioina Ammattikorkeakoulun henkilöstö Koulutusalat, koulutusohjelmat, tutkinnot, suuntautumisvaihtoehdot ja aloituspaikat Ammattikorkeakoulun organisaatio 36 Valmistuneet opiskelijat

4 Rakenteellisen kehittämisen vuosi 2007 Vuotta 2007 leimasi rakenteellinen kehittäminen niin meillä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa kuin muissakin suomalaisissa korkeakouluissa. Ympäri koko maata muodostettiin entistä laajempia ja tiiviimpiä korkeakoulujen yhteistyörakenteita, koulutusohjelmia ja koulutusyksiköitä lakkautettiin ja opetusta koottiin suuremmille kampuksille. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu jatkoi jo edellisinä vuosina aloittamaansa yksikkörakenteen tiivistämistä ja koulutuksen kokoamista entistä suuremmiksi ja vahvemmiksi osaamiskokonaisuuksiksi. Kulttuurin koulutus keskitettiin Imatralle syksystä 2007 alkaen ja tietotekniikan koulutus Lappeenrantaan. Liiketalouden koulutus siirtyi samoihin tiloihin tekniikan koulutuksen kanssa Lappeenrannassa, mikä helpottaa koulutusalojen yhteistyötä jatkossa. Lisäksi tehtiin päätökset sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien lakkauttamisesta. Vuoden 2007 aikana Kaakkois-Suomen korkeakoulut, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto sopivat yhteistyönsä tiivistämisestä edelleen. Tavoitteena on muodostaa kilpailukykyinen ja vetovoimainen Kaakkois-Suomen korkeakoulutuskokonaisuus, jonka erityisosaamista on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen ja monipuolinen Venäjä-osaaminen. Kaakkois-Suomen korkeakoulujen yhteenlaskettu opiskelijamäärä on noin opiskelijaa. Korkeakoulujen yhteinen strategisen tason johtoryhmä aloittaa työskentelynsä vuoden 2008 aikana. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n valmistelu käynnistyi vuoden 2007 aikana kuntayhtymän asettamassa työryhmässä. Valmistelun pohjana oli tammikuussa 2007 opetusministeriölle tehty esitys ammattikorkeakoulun ylläpitomuodon muuttamisesta. Valmistelevaa työtä tehtiin syksyn 2007 aikana ja päätökset osakeyhtiön perustamisesta vuoden 2008 alussa. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy on Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymän kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on ylläpitää ammattikorkeakoulua. Saimaan ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa Kulttuurin koulutusalalle saatiin oikeus järjestää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ensimmäiset kuvataiteen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat aloittavat opintonsa vuoden 2008 syksyllä. Koulutusohjelma suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kansainvälisesti arvostetun Pietarin taideakatemian kanssa. Ohjelmaan sisältyy sekä taiteellista osaamista kehittäviä opintoja että taiteilijan työssä tärkeitä yrittäjyyttä tukevia opintoja. Ammattikorkeakoulun toiminta kehittyi edelleen hyvään suuntaan vuonna 2007 ja lähes kaikki keskeiset tuloksellisuutta mittaavat tunnusluvut olivat parempia kuin edellisvuonna tai vähintäänkin edellisen vuoden tasolla. Erityisen myönteistä oli kansainvälisen toiminnan vilkastuminen ja ammattikorkeakoulun kokoon suhteutettu ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä olikin Suomen korkein. Kun nuorten ikäluokkien koko tulevina vuosina pienenee, on korkeakoulujen jatkossa pystyttävä tarjoamaan entistä vetovoimaisempaa koulutusta sekä toimimaan tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tämä vaatii meiltä kaikilta paljon kovaa työtä, uudistumista ja muutosvalmiutta myös tulevina vuosina. Vuonna 2007 tehtiin useita tärkeitä ratkaisuja, jotka auttavat ammattikorkeakouluamme menestymään myös tulevaisuudessa. Olemme kuitenkin jo tehneet paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka monilla muilla ammattikorkeakouluilla ovat vasta edessäpäin. Tältä pohjalta työtä on hyvä jatkaa. Anneli Pirttilä Rehtori EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 2

5 EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 3

6 Yleiskatsaus Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaan vuonna 2007 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ KAAKKOIS-SUOMESSA Vuoden 2007 merkittävin hanke oli Kaakkois-Suomen korkeakoulujen, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, yhteistyön kehittäminen. Korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään yhteisen strategiatyön pohjalta tavoitteena Kaakkois-Suomen korkeakoulutuskokonaisuuden muodostaminen vuoteen 2012 mennessä. Korkeakoulut muodostavat yhteisen strategisen johtoryhmän, johon kuuluvat korkeakoulujen rehtorit ja kaksi kunkin ammattikorkeakoulun ylläpitäjien edustajaa. Myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto nimeää rehtorin lisäksi ryhmään kaksi edustajaansa. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän asettama työryhmä ryhtyi syksyllä 2007 valmistelemaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun muuttamista osakeyhtiöksi. Päätökset osakeyhtiön perustamisesta tehtiin helmikuussa 2008 ja uusi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy aloittaa toimintansa Opetusministeriön kanssa solmitussa tavoitesopimuksessa vuodelle 2009 asetetaan tavoitteeksi kaikkien Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulujen toimiminen osakeyhtiömuotoisina alkaen. YKSIKKÖRAKENNETTA TIIVISTETTIIN Ammattikorkeakoulu jatkoi vuonna 2007 yksikkörakenteensa tiivistämistä ja järjestelmällistä kehittämistoimintaa valitsemillaan strategisilla keihäänkärkialueilla. Syyslukukaudesta 2007 alkaen kulttuurin koulutus keskitettiin kokonaan Imatralle, liiketalouden koulutus siirrettiin samoihin tiloihin tekniikan koulutusalan kanssa Lappeenrannassa ja tietotekniikan koulutusohjelma keskitettiin Lappeenrantaan. Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavat uudet koulutusohjelmat aloitettiin liiketalouden ja tekniikan koulutusaloilla. Sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat päätettiin lakkauttaa niin, ettei niihin enää oteta uusia opiskelijoita syksystä 2008 alkaen. TUNNUSLUVUT KERTOVAT HYVISTÄ TULOKSISTA Useat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tuloksellisuutta mittaavat tunnusluvut kertoivat parantuneista tuloksista tai pysyivät suunnilleen vuoden 2006 tasolla. Valmistumisajossa ja suoritetuissa tutkinnoissa saavutettiin asetetut tavoitteet. Kansainväliseen vaihtoon lähti enemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoita kuin oli ennakoitu. Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus sekä tutkimus- ja kehityshankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös julkaisujen määrä kasvoi. Henkilöstön pätevyydet olivat kokonaisuutena hieman korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja epäpätevien osuus päätoimisten opettajien ryhmässä pieneni. Vaikka Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun vetovoima laski edelliseen vuoteen verrattuna, vetovoimaisuus kuitenkin nousi muihin ammattikorkeakouluihin verrattuna sijalta 20 sijalle 14. Opintojen keskeyttämisaste kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti tekniikan koulutusalalla, muilla koulutusaloilla keskeyttämisasteet olivat kohtuullisella tasolla. Opetusministeriön ammattikorkeakoululle myöntämää tuloksellisuusrahoitusta kohdennettiin laadunvarmistus- ja tietojärjestelmien kehittämiseen, henkilöstökoulutukseen, julkaisutoimintaan ja opetussisältöjen kehittämiseen. HANKEYHTEISTYÖTÄ Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa jatkettiin yhteistyötä paperi- ja kartonkiteollisuuden koulutus- ja tutkimustoiminnassa Metsäteollisuusfoorumi-hankkeessa. Ammattikorkeakoulun Venäjä-toimintoihin liittyen jatkettiin yhteistyötä Pietarin talous- ja finanssiyliopiston (FINEC) kanssa yhteisessä yrityspalveluhankkeessa. Sosiaali- ja terveysalalla tehtiin yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa muun muassa Terveydenhuollon tehtäväsiirrot - hankkeessa. Sairaanhoitopiirin kanssa sovittiin yhteistyöstä Saimaan terveyskirjaston muodostamiseksi. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 4

7 EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 5

8 Rakenteellista kehittämistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa on tehty koulutuksen rakenteellista kehittämistyötä johdonmukaisesti jo vuodesta 2003 alkaen. Kehittämistyötä on tehty Imatran ja Lappeenrannan välillä, mutta myös koulutusalojen sisällä on tapahtunut koulutuksen profiloimista ja kansainvälistymistä. Imatralle on keskitetty kokonaan matkailu- ja ravitsemispalvelujen sekä kulttuurin koulutus, kun taas liiketalouden koulutus on keskitetty kokonaan Lappeenrantaan. Ainoastaan insinöörikoulutusta järjestetään jatkossa sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Näiden toimenpiteiden tuloksena kolme koulutusyksikköä on lakkautettu: liiketalouden yksikkö Imatralta sekä kotitalouden ja kulttuurin yksiköt Lappeenrannasta. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutus lakkasi kokonaan Lappeenrannassa ja liiketalouden koulutus Imatralla vuonna Kahden koulutusalan yhteistyön tiivistämiseksi liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi jo vuonna Tekniikassa koulutusta järjestetään sekä Imatralla että Lappeenrannassa, mutta tarkoituksena on profiloida Imatralla annettava insinöörikoulutus kokonaan paperitekniikan ja entistä enemmän prosessitekniikan koulutukseksi. Lappeenrannassa tekniikan alalla nuorisokoulutuksen koulutusohjelmia olisi suunnitelmien mukaan jatkossa yhteensä neljä ja lisäksi tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja aikuiskoulutuksena järjestettävä rakennusmestareiden koulutus. KOULUTUSOHJELMIA ON KARSITTU JA OSAAMISTA PROFILOITU Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu neuvotteli lähialueiden ammattikorkeakoulujen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa päällekkäisten koulutusohjelmien karsimisesta ja profiloimisesta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa sovittiin, että kulttuurin koulutusalalla keskitytään Etelä-Karjalassa kuvataiteen koulutukseen ja Pohjois-Karjalassa muotoilun koulutukseen. Tämä tarkoittaa, että muotoilun koulutusohjelmaan Lappeenrantaan ei enää otettu uusia opiskelijoita vuodesta 2007 alkaen ja korutaiteen opetus sisällytetään kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdoksi Imatralle. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalalla lakkautettiin palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma samassa yhteydessä, kun koulutusala päätettiin keskittää kokonaan Imatralle. Tekniikan koulutusalalla tietotekniikan koulutus keskitettiin kokonaan Lappeenrantaan ja samalla lakkautettiin logistiikan koulutusohjelma. Imatralla lakkautetaan sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat niin, ettei uusia opiskelijoita oteta vuoden 2007 jälkeen. Tällöin Imatra profiloituu vahvaksi paperitekniikan ja prosessitekniikan kouluttajaksi. Suomenkielisen koulutuksen rinnalla alkoi englanninkielinen paperitekniikan koulutus syksyllä Paperiosaamisessa yhteistyötä tiivistetään entisestään Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Rakennusalan koulutusta on Lappeenrannassa vahvistettu vuonna 2007 ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla ja rakennusmestareiden aikuiskoulutuksella. Sosiaali- ja terveysalalla koulutusta Lappeenrannassa on vahvistettu lisäämällä koulutusalalle 20 aloituspaikkaa sekä aloittamalla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus vuonna KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖÄ TEHOSTETTIIN Elokuussa, kun uusi lukuvuosi alkoi, liiketalouden koulutus siirrettiin Pohjolankatu 23:een, samaan rakennukseen tekniikan koulutuksen kanssa. Näin syntyi tekniikan ja liiketalouden yksikkö, joka on ammattikorkeakoulun suurin koulutusyksikkö. Aiemmin liiketaloutta opiskeltiin Pohjolankatu 10:ssä. Ammattikorkeakoulu keskitti liiketalouden opiskelun tekniikan kanssa samaan rakennukseen, koska halusi tehostaa kiinteistöjensä käyttöä sekä lisätä yhteistyötä eri koulutusalojen kesken. Ammattikorkeakoululla on yksikkö Lappeenrannassa myös Valto Käkelän kadulla, jossa sosiaali- ja terveysalan koulutus järjestetään. Muut yksiköt sijaitsevat Imatralla. Kulttuurin koulutus on siirtymässä Lappeenrannan Armilankadulta Imatralle. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 6

9 Elokuussa 2007, kun uusi lukuvuosi alkoi, liiketalouden koulutus siirtyi tekniikan kanssa samaan yksikköön. Näin syntyi Lappeenrannan keskustaan suuri liiketalouden ja tekniikan korkeakouluyksikkö. Jarkko Kinnunen opiskelee logistiikan insinööriksi. Nuorten vieraskielisten koulutusohjelmien ja aikuistutkintojen valtakunnallinen yhteishaku ensimmäisen kerran Ammattikorkeakoulujen nuorten vieraskielisiin koulutusohjelmiin ja aikuistutkintoihin organisoitiin molempiin oma valtakunnallinen yhteishakunsa ensimmäisen kerran keväällä Aiemmin kukin ammattikorkeakoulu oli järjestänyt erillishaut suoraan omaan oppilaitokseensa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa haettiin opiskelijoita kone- ja tuotantotekniikan, paperitekniikan ja matkailun englanninkielisiin koulutusohjelmiin. Suomalaisten hakijoiden lisäksi myös ulkomaalaiset nuoret hakivat koulutukseen. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun englanninkielisissä ohjelmissa oli syksyllä 2007 kaikkiaan 49 aloituspaikkaa, joista 34 Imatralla ja 15 Lappeenrannassa. Myös aikuisten ammattikorkeakoulututkintoihin järjestettiin keväällä 2007 ensimmäistä kertaa valtakunnallinen yhteishaku. Kaikilla Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun viidellä koulutusalalla alkoi syksyllä 2007 tutkintoon johtava aikuiskoulutus. Uusina koulutuksina alkoivat rakennusmestareiden koulutus sekä rakentamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi yhteishaun rinnalla järjestettiin erillishaku syksyllä 2007 uutena koulutuksena alkaneeseen liiketalouden ylempään englanninkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa oli aikuisten aloituspaikkoja tutkintoon johtavassa koulutuksessa syksyllä 2007 kaikkiaan 170, joista ammattikorkeakoulun perustutkinnoissa 120 ja ylemmissä tutkinnoissa 50. Aikuiskoulutuksen aloituspaikat ovat kuitenkin viitteellisiä ja opiskelijoita otetaan koulutukseen kysynnän mukaisesti. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu julkaisee vuodesta 2007 alkaen kolme erillistä hakijan opasta: ammattikorkeakoulun nuorten tutkintojen oppaan, englanninkielisten ohjelmien oppaan sekä aikuiskoulutuksen hakijan oppaan. Näistä englanninkielisten koulutusohjelmien opas julkaistiin ensimmäisen kerran. Myös avoimen ammattikorkeakoulun koulutustarjonnasta kootaan opas vuosittain. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 7

10 Rehtori Anneli Pirttilä osaamiskeskusohjelmien yhteistyöryhmään Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä nimettiin huhtikuussa 2007 jäseneksi osaamiskeskusohjelmien valtakunnalliseen yhteistyöryhmään. Valtioneuvoston nimeämän yhteistyöryhmän puheenjohtajana on professori Yrjö Neuvo. Pirttilä on ryhmän ainoa ammattikorkeakouluja edustava jäsen. Yhteistyöryhmän tehtävänä on muun muassa koordinoida kansallista osaamiskeskusohjelmatyötä, edistää ja kehittää osaamiskeskusten toimintaa osana innovaatiopolitiikkaa sekä antaa asiantuntijalausuntoja. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2010 loppuun asti. Ulla Ohvo Kansalliskirjaston johtokuntaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tietopalvelupäällikkö Ulla Ohvo valittiin Suomen ammattikorkeakoulujen edustajaksi Kansalliskirjaston johtokuntaan. Uuden johtokunnan toimikausi alkoi elokuussa 2007 ja kestää vuoteen 2010 asti. Helsingin yliopiston erillislaitoksena toimiva kansalliskirjasto on Suomen kirjastojen valtakunnallinen palvelu- ja kehittämisyksikkö. Se tarjoaa pääsääntöisesti palveluja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastoille sekä julkisrahoitteisille erikoiskirjastoille ja yleisille kirjastoille. Kansalliskirjaston keskeisin tehtävä on vastata kansallisen julkaisuperinnön ja tieteellisten kokoelmien kartuttamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä. Ammattikorkeakoulu ja sairaanhoitopiiri perustivat Saimaan terveyskirjaston Ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ovat syksystä 2006 alkaen valmistelleet kirjasto- ja tietopalvelujensa yhdistämistä ja perustivat yhteisen Saimaan terveyskirjaston. Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikössä sijaitseva kirjasto- ja tietopalvelu on hoitanut Etelä-Karjalan keskussairaalan lääketieteellisen kirjaston perustoiminnot yhteistyösopimuksen pohjalta vuoden 2008 alusta alkaen. Tarkoituksena on vuoden 2008 aikana laatia suunnitelma keskussairaalan kirjasto- ja tietopalvelun järjestämisestä sekä lääketieteellinen kokoelman sijoittamisesta samoihin tiloihin ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kirjasto saa vuonna 2009 uudet, remontoidut tilat, kun Valto Käkelän kadulla sijaitsevan yksikön saneeraus valmistuu. aineistohankinnoissa. Yhteistyöjärjestely tuottaa molemmille osapuolille säästöjä myös henkilöstökustannuksissa. Kirjastopalveluissa keskussairaalan henkilökunta rinnastetaan ammattikorkeakoulun henkilökuntaan. Asiakaspalvelua tarjotaan vuonna 2008 sosiaali- ja terveysyksikön kirjastossa sen aukioloaikoina ja sopimuksen mukaan myös muina aikoina. Asiakaspalvelua tarjotaan sopimuksen mukaan myös keskussairaalan kirjastossa. Saimaan terveyskirjaston valmistelutyöryhmään ovat kuuluneet ammattikorkeakoulusta rehtori Anneli Pirttilä, tietopalvelupäällikkö Ulla Ohvo ja informaatikko Ismo Vainikka sekä sairaanhoitopiiristä johtajaylilääkäri Ritva Kauppinen alkuvaiheessa ja sittemmin johtajaylilääkäri Markku Härmä sekä hallintoylihoitaja Taru Juvakka. Etelä-Karjalan keskussairaala on ammattikorkeakoulun opetussairaala ja se toimii myös yliopistollisena opetussairaalana. Yhteistyöjärjestely tarjoaa molemmille osapuolille monipuolisemmat palvelut ja kokoelmat sekä säästöjä EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 8

11 Tilitoimisto JK Yrityspalvelu Oy vaihtoi omistajaa yrityspörssin välityksellä. Toimitusjohtaja Markku Kivistö (vasemmalla) ja projektipäällikkö Olavi Scherman saman pöydän äärellä. Etelä-Karjalan yrityspörssi vietti ensimmäistä vuosipäiväänsä Ensimmäistä vuosipäiväänsä kesäkuussa viettäneen ammattikorkeakoulun toteuttaman ja ylläpitämän Etelä-Karjalan sähköisen yrityspörssin ansiosta seitsemän maakunnan yrittäjää löysi vuoden 2007 loppuun mennessä työlleen jatkajan ja nettipalveluun kirjautui käyntikertaa. Projektipäällikkö Olavi Scherman ennakoi, että maakunnan oman yrityspörssin palveluja kysytään jatkossa vielä nykyistäkin enemmän, koska noin 1000 eteläkarjalaista pk-yritystä vaihtaa lähivuosina omistajaa ja niistä valtaosalla ei ole vielä jatkajaa. Yrityskauppoja vauhdittamaan perustettu Etelä-Karjalan yrityspörssi toimii internetissä ilmoitustaulun periaatteella. Nettiin voi jättää puhemiehen välityksellä täysin luottamuksellisesti yrityksensä myynti-ilmoituksen, jonka jälkeen ostajakandidaatit ryhtyvät neuvottelemaan kaupoista ensivaiheessa puhemiehen kanssa. Puhemiehinä toimivat muun muassa pankkien, elinkeinoyhtiöiden, Etelä-Karjalan yrittäjien ja Etelä-Karjalan kauppakamarin edustajat. Projektipäällikkö Olavi Scherman voi tyytyväisenä todeta, että odotukset ovat täyttyneet. Vuoden vaihteeseen mennessä yrityksiä oli ollut myynnissä 58. Olen laskenut, että jo vuoden 2007 loppuun mennessä syntyneiden yrityskauppojen ansiosta on pystytty säilyttämään vähintäänkin 20 maakunnan työpaikoista ja ainakin seitsemän uutta työpaikkaa on syntynyt. Yhteiskunnallinen säästö on reilut euroa, Scherman laskee. ILMAISTA PALVELUA Yrityspörssin palvelut ovat täysin ilmaisia joka vaiheessaan sekä myyjälle että ostajalle. Palvelu löytyy osoitteesta: Asiat alkavat edetä heti, kun ammattikorkeakoululle välittyy nettipalvelusta esimerkiksi puhemiehen kautta tullut myyntitoive. Tämän jälkeen laadimme ilmoituksen, jonka toimeksiantaja hyväksyy, ja julkaisemme ilmoituksen anonyymisti ilmoitustaulullamme, Olavi Scherman kertoo. Puhemiesten rooli asian tiedottamisessa on tärkeä, koska he asioivat päivittäin kohderyhmän henkilöiden kanssa. Puhemiehen tehtävä on osunut useita kertoja yritysneuvoja Pirjo Kuuluvaiselle, joka työskentelee Lappeenrannan seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:ssä. Hänen mielestään puhemies on ennen kaikkea viestinviejä osapuolten välillä. Siinä missä kiinteistönvälittäjä hoitelee kaupat alusta loppuun asti, puhemiehen tehtävänä on saattaa ostaja ja myyjä saman pöydän äärelle. Tästä osapuolten on sitten hyvä jatkaa varsin monipuolista ja monimuotoistakin neuvottelua edelleen, Pirjo Kuuluvainen kuvailee. Sähköinen yritysten myyntipalvelu ei ole uusi keksintö. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien sivuilta löytyy sähköinen yritysmyyntiyhteys. Kävijäluvut Etelä-Karjalan omassa yrityspörssissä kertovat kuitenkin, että maakunnallinen nettipalvelu on eteläkarjalaisille mieleistä. Yrityspörssi oli osa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Jatkumo-projektia, joka oli suunnattu sukupolvenvaihdosta suunnitteleville yrittäjille. Vuoden 2008 aikana palvelu tulee osaksi " Kasvua yrittäjyyteen" -hanketta. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 9

12 Kaisu Laasosesta ammattikorkeakoulun vuoden opettaja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta valitsi lehtori Kaisu Laasosen vuoden 2007 opettajaksi. Opiskelijakunnan mukaan Laasonen osaa erinomaisen taitavasti yhdistää käytännön työn teoriaopintoihin ja siksi opetus on selkeää ja ymmärrettävää. Hän suhtautuu opiskelijoihin yksilöinä ja auttaa jokaista ymmärtämään vaikeatkin asiat. Opiskelijakunnan mielestä Kaisu Laasonen on ystävällinen ja loistava opettaja. Kaisu Laasonen opettaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla Lappeenrannassa liikuntatieteellisiä aineita sekä anatomiaa ja fysiologiaa fysioterapian, hoitotyön, ensihoidon ja toimintaterapian koulutusohjelmissa. Hän aloitti työnsä Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksessa vuonna Olen todella iloinen, että opiskelijat kokevat oivaltavansa asioita tunneillani. Juuri tähän olen panostanut koko urani ajan. Oppimistapoja on niin monenlaisia. Joku ymmärtää teoriaa käytännön työtä tekemällä, joku toinen aloittaa teoriasta ja etenee sen avulla käytäntöön. Minusta on tärkeää, että opiskelijoilla on samallakin opintojaksolla mahdollisuus edetä asioissa taipumustensa mukaisesti, Laasonen sanoo. Kaisu Laasosen mielestä opettajan tärkein tehtävä on opettaa oppimaan: Tietoa ja ammattitaitoa ei voi kaataa kuin ämpäristä toisen päähän. Oleellisinta on ohjata opiskelijoita tiedon hankintaan ja käsittelyyn sekä iloitsemaan uusien asioiden oivaltamisesta silloinkin, kun se vaatii työtä ja ponnistelua. Kaisu Laasosen mielestä sosiaali- ja terveysalan opetuksessa ei ole varaa lepsuilla. Opettajan työ on todella vastuullista ja myös ikävistä asioista on uskallettava ottaa vastuu. Jos terveydenhuollon ammattilaiset eivät osaa työtään, kärsijöinä ovat potilaat. NÖYRYYTTÄ JA INHIMILLISYYTTÄ Kokenut opettaja osaa olla myös nöyrä: Olen noin 30 työvuoteni aikana löytänyt rajani ja ymmärrän, että kaikkea ei voi opettaa. Tutkintotodistus on ensimmäinen saavutus, joka viitoittaa seuraavalle etapille. Tieto muuttuu nopeasti ja opiskelu jatkuu koko uran ajan, Kaisu Laasonen muistuttaa. Hänen mielestään on tärkeää, että opettaja osaa irrottautua roolistaan ja olla myös opiskelijoiden rinnalla kulkeva ihminen. Elämäntilanteet vaihtelevat ja joskus on annattava periksi. Eihän elämä ole pelkkää opiskelua. Kaisu Laasonen on kotoisin Tohmajärveltä. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 1982 Jyväskylän yliopistosta. Opetustyönsä ohella hän vetää Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa monikulttuurista ja monialaista Kasvotprojektia. Hänellä on myös useita luottamustehtäviä valtakunnallisissa, kansainvälisissä ja maakunnallisissa liikuntaalan järjestöissä. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 10

13 Thomas Lindell palkittiin valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijan Thomas Lindellin opinnäytetyö palkittiin valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen vuoden 2006 Thesis-opinnäytetyökilpailussa tekniikan koulutusalan työnä. Opinnäytetyö käsitteli Stora Enso Saimaa Services Oy:n kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmän uudistamista. Palkinnot jaettiin ammattikorkeakoulupäivillä Kokkolassa. Suomen ammattikorkeakouluissa tehtiin vuoden 2006 aikana yhteensä 5382 opinnäytetyötä tekniikan alalla, joten Lindellin saavutus on valtakunnallisesti erittäin ansiokas. Ohjelmistotekniikkaan suuntautunut Thomas Lindell arvioi itse opinnäytteensä parhaaksi ansioksi selkolukuisuutta ja sovellettavuutta. Tuloksia voi käyttää myös muissa yhteyksissä hyväkseen ja jalostaa tai soveltaa eri toimintaympäristöihin. Järjestelmä säästää töiden ja resurssien suunnitteluun kuluvaa aikaa, pysyy hyvin ajan tasalla ja on suunniteltu useaa käyttäjää varten, Lindell kertoi. Stora Enso Saimaa Services Oy:n aikaisempi resurssien toiminnanohjausjärjestelmä ei soveltunut usean henkilön samanaikaiseen käyttöön, ja tällöin se kulutti paljon resurssisuunnittelijan työaikaa jatkuvine päivityksineen ja useine eri tietolähteineen. Opinnäytetyönä kehitetyssä uudessa ohjelmassa tiedot keskitetään yhteen paikkaan erillisistä taulukoista ja kalentereista. Tämän lisäksi työnjohtajat voivat itse ylläpitää omien alaistensa tietoja, jolloin tiedon ajan tasalla pysyminen paranee. Samoin raportointi saatiin kehitettyä monipuolisemmaksi ja paremmin palvelevaksi. Imatralta kotoisin oleva Lindell opiskeli tietotekniikkaa Lappeenrannassa ja valmistui insinööriksi toukokuussa Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Vuoksenniskan yhteiskoulun lukiosta vuonna Thomas Lindellin opinnäytetyön ohjaajina olivat lehtori Martti Ylä-Jussila Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta ja resurssisuunnittelija Eija Maukonen Stora Enso Saimaa Services Oy:stä. Thesis-opinnäytetyökilpailun tavoitteena on muun muassa kehittää opinnäytetöiden laatua ja korostaa töiden työelämälähtöisyyttä. Vuonna 1992 insinöörityökilpailuna alkanut kilpailu on laajentunut kaikkia koulutusaloja koskevaksi. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 11

14 Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi 2007 TEKNIIKKA Tekniikan vuosi 2007 KOLME UUTTA KOULUTUSOHJELMAA Tekniikan koulutusalalla alkoi vuonna 2007 kolme uutta koulutusohjelmaa. Imatralla alkoi englanninkielinen koulutusohjelma Degree Programme in Paper Technology. Lappeenrannassa alkoivat rakennusmestarikoulutus aikuiskoulutuksena sekä rakennustekniikan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus. IMATRAN UUTUUTENA ENGLANNINKIELINEN PAPERITEKNIIKKA Imatralla alkoi syksyllä 2007 uutuutena paperitekniikan koulutusohjelman rinnalla paperitekniikan englanninkielinen koulutus, Paper Technology. Aloituspaikkoja oli 15. Uusi koulutus vastaa metsäteollisuuden toiveita, koska kansainvälisesti toimivalla teollisuuden alalla tarvitaan koulutusta, joka kehittää opiskelijoiden kielitaitoa, kansainvälisyysvalmiuksia sekä kykyä työskennellä myös ulkomailla. Uusi kansainvälinen ohjelma vastaa sisällöltään paperitekniikan koulutusohjelman sisältöjä. Myös suomenkielisessä yhteishaussa olevassa paperitekniikan koulutusohjelmassa osa ammattiaineista opetetaan englanniksi ja valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet kansainvälisiin työtehtäviin. Keväällä 2006 valmistunut ammattikorkeakoulun uusi paperilaboratorio mahdollistaa entistä tehokkaamman ja monipuolisemman paperitekniikan koulutuksen Imatralla. Opetusministeriölle valmisteltiin vuoden 2007 aikana hakemus laajentaa paperitekniikan koulutusohjelma prosessitekniikan koulutusohjelmaksi. RAKENNUSMESTAREIDEN KOULUTUKSEN SUOSIO YLITTI ODOTUKSET Uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma alkoi Etelä- Karjalassa aikuiskoulutuksena tekniikan koulutusalalla syksyllä 2007 ja siihen haettiin aikuisten valtakunnallisessa yhteishaussa. Koulutuksesta valmistutaan rakennusmestari (AMK) -tutkintonimikkeellä. Ammattikorkeakoulutasoisiin työnjohtotehtäviin kelpoisuuden antavan tutkinnon tavoitteena on vastata rakennusalan osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Koulutukseen oli nelinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin verrattuna. Ensisijaisia hakijoita oli 84, mutta aloituspaikkoja vain 20. Aloituspaikkalukua nostettiin kymmenellä, joten koulutuksen aloitti 30 opiskelijaa. Koulutukseen odotettiinkin runsaasti hakijoita, mutta näin suuri kiinnostus yllätti. Nuorimmat hakijat ovat 20-vuotiaita ja vanhimmat yli 50-vuotiaita. Hakijoiden suuri määrä osoitti, että rakennusmestareiden koulutusta on kaivattu kipeästi työelämässä. Hakemukset tulivat ympäri maata, kaukaisimmat Lapista asti. Etelä-Karjalasta hakijoita on 25, Päijät-Hämeestä 14, Kymenlaaksosta 13, Uudeltamaalta 12, Etelä-Savosta 8 ja loput Keski-Suomesta, Lapista, Pirkanmaalta, Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta, Satakunnasta ja Varsinais- Suomesta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa rakennusmestareiden kolmivuotinen koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena ja siihen voi osallistua työn ohessa. Lähiopetus järjestetään Lappeenrannassa viikonloppuisin ja osa opetuksesta toteutetaan verkko-opetuksena internetissä. Opintoihin sisältyy paljon myös itsenäistä työskentelyä ja harjoitustöitä. Lappeenrannan koulutus soveltuu hyvin työssäkäyville. Kun tieto koulutuksen aloittamisesta saatiin, yhteydenottoja tuli tasaisesti Rovaniemen ja Helsingin väliltä. Rakennustekniikka on perinteisesti vahva koulutusohjelma Lappeenrannassa, joten uusi rakennusmestarin ohjelma luontuu erinomaisesti koulutustarjontaan. Lappeenrannassa alkoi tekniikan alalla uutena koulutuksena myös rakentamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Koulutuksessa keskeisintä on rakennusprojektien kokonaisuuden hallinta ja johtaminen. Tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden laaja-alaista ja monipuolista osaamista talonrakennuksen sekä infrastruktuurirakentamisen kokonaisprosesseissa. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 12

15 Savitaipalelainen Jukka Näkki aloitti syksyllä 2007 rakennusmestarikoulutuksen. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 13

16 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu järjesti lauantaina avoimien ovien päivän uudessa paperilaboratoriossaan Imatralla. Kävijöitä oli noin 200. Kuvassa Vuokko ja Ilkka Pöyhönen seuraavat neljännen vuoden opiskelija Maija Kontturin työskentelyä. PAPERILABORATORIO AVASI OVENSA YLEISÖLLE Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu järjesti lauantaina avoimien ovien päivän uudessa paperilaboratoriossaan Imatralla. Kävijöitä oli noin 200. Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua koko paperinvalmistusketjuun: puunkäsittelystä alkaen paperin painatukseen ja valmiisiin tuotteisiin asti. Työnäytöksiä järjestettiin esimerkiksi puun hionnasta sekä arkkien teosta ja päällystyksestä. Testauslaboratorioissa esiteltiin massan, paperin ja kartongin testaukseen liittyviä testejä ja laitteita sekä kerrottiin analyyseistä. Yksi esittelykohteista oli digitaalinen painokone. Koneella toteutettiin näytöstyyppisesti vieraiden henkilökohtaisia painotöitä. Ammattikorkeakoulun lisäksi Stora Enso esitteli alueen vahvaa metsäosaamista avoimien ovien tapahtumassa. Esillä oli muun muassa metsäteollisuuteen liittyviä tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Mahdollisuus oli tutustua myös sähköisen paperin sovelluksiin. Avoimien ovien päivän järjesti Metsäteollisuusinstituutti FII. Järjestelyissä oli mukana opiskelijoita ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusohjelmista. Esillä oli myös kuvataideopiskelijoiden taidetta. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 14

17 Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi 2007 TEKNIIKKA ALOITUSPAIKKOJA VÄHENNETTIIN Tekniikan koulutusalalla nuorten koulutuksen aloituspaikkoja vähennettiin. Vuonna 2007 aloituspaikkoja oli 265 ja vuonna 2008 aloituspaikkoja on 208. Sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat päätettiin lakkauttaa, jotta koulutustarjontaa saataisiin tiivistettyä ja jäljelle jäävien koulutusohjelmien kokoa kasvatettua opetusministeriön edellyttämään 40 aloituspaikkaan. Viimeiset koulutuksensa aloittavat opiskelijat otettiin sisään sähkötekniikkaan ja tuotantotalouteen syksyllä Nuorten koulutuksen vetovoima säilyi vuonna 2007 vuoden 2006 tasolla. Paperitekniikan koulutusohjelman vetovoima laski selvästi edellisiin vuosiin verrattuna, koska metsäteollisuus rationalisoi toimintojaan ja työllistymismahdollisuudet alalla koettiin aikaisempaa heikommiksi. Opintojen keskeyttämiset kasvoivat paperitekniikan, sähkötekniikan ja logistiikan koulutusohjelmissa. Keskeyttämisastetta lukuun ottamatta koulutusala pääsi asetettuihin tavoitteisiin. Tekniikan koulutusala osallistui ammattikorkeakoulun yhteisiin hankkeisiin ja hankevalmisteluun sekä toteutti sen lisäksi alakohtaisia tietotekniikkaan ja rakennustekniikkaan liittyviä hankkeita. Opiskelijoiden sitominen tutkimus- ja kehitystyöhön lisääntyi, mikä näkyi hankkeistettujen opinnäytetöiden ja opiskelijoiden tutkimus- ja kehityshankkeissa suorittamien opintopisteiden selvänä kasvuna. Koulutusalan opettajat olivat myös aktiivisia julkaisutoiminnassa. STUDIA FORESTRIA -LUENNOT SUOSITTUJA Metsäteollisuusinstituutti FII järjesti lukuvuoden aikana neljä luentoa metsäteollisuuden ajankohtaisista aiheista. Kävijöitä oli luentoa kohti henkilöä. Luentosarjan aiheina olivat: Aasia - uhka vai mahdollisuus Suomen metsäteollisuudelle Imatralla, alustajana johtaja Markku Pentikäinen, Stora Enso Oyj Metsäteollisuuden yhteiskuntavastuu, Lappeenrannassa, alustajana ulkoministeri Erkki Tuomioja Media murroksessa vaikutukset paperiteollisuuteen, Imatralla, alustajana kehitysjohtaja Helene Juhola, Viestinnän Keskusliitto Metsäteollisuuden uudet haasteet Lappeenrannassa, alustajana toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM- Kymmene Oyj. Metsäteollisuusinstituutti FII on verkostomaisesti toimiva konsortio, jonka jäseninä ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupungit. FII:n toiminnan pääpainopistealueet ovat metsäteollisuuteen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen sekä klusteriin liittyvien kansallisten ja kansainvälisten verkostojen luominen. Henkilöstökoulutukseen panostettiin edelleen ja opettajien työaikasuunnitelmissa on varattu aikaa oman ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusala toteutti yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa TOTTI-hanketta, jossa tietotekniikan opettajille tarjotaan työelämäjaksoja. Koulutusalan henkilöstöä osallistui myös ammattikorkeakoulun yhteisiin verkkopedagogiikka-, kieli- ja esimieskoulutuksiin. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 15

18 Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi 2007 LIIKETALOUS MATKAILU- JA RAVITSEMISPALVELUT Liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalveluiden vuosi 2007 KANSAINVÄLISEEN KAUPPAAN SUUNTAUTUVA YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO ALOITETTIIN LAPPEENRANNASSA Liiketalouden koulutusalalla Lappeenrannassa aloitettiin syksyllä 2007 uutena koulutuksena liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka toteutetaan osittain yhteistyössä Pietarin talous- ja finanssiyliopiston kanssa. Kouluttajina toimii myös venäläisiä asiantuntijoita. Opinnot suuntautuvat kansainväliseen kauppaan ja erityisesti Venäjän kauppaan. Degree Programme in International Business Management -ohjelmassa on keskeistä käytännön korkeatasoinen liiketoimintaosaaminen kansainvälisessä kaupassa, erityisesti Venäjään suuntautuvassa liiketoiminnassa, markkinoinnissa ja johtamisessa. Opetussuunnitelma on työelämälähtöinen ja opinnot perustuvat henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan englannin kielellä. Liiketalouden koulutusalalla valmisteltiin opetusministeriölle hakemus kansainvälisen kaupan koulutusohjelman muuttamiseksi kokonaan englanninkieliseksi Degree Programme in International Business -ohjelmaksi vuodesta 2009 alkaen. Lisäksi valmisteltiin hakemus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamisesta myös matkailun alalla. OPINTOSUUNNITELMAT ENTISTÄ TYÖELÄMÄLÄHTÖISEMMIKSI Liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat panostivat vuonna 2007 opetuksen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen. Koko henkilöstölle järjestettiin yhteinen suunnittelupäivä, jossa päivitettiin kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat. Liiketalouden koulutusalan kaikille opiskelijoille pakollisen 12 opintopisteen laajuisen opintojakson toteutustapa muutettiin niin, että se toteutettiin ensimmäisen kerran neljän opettajan ja kahdeksan yrityksen tiiviissä yhteistyössä. Kuuden yrityksen kanssa tehtiin yhteistyösopimukset, joiden tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulun ja yritysten välistä yhteistyötä entistä syvemmäksi ja pitkäjänteisemmäksi. Sekä opintojen keskeyttämisasteen ja valmistumisaikojen tunnusluvuissa tulokset olivat hyviä ja varsinkin liiketaloudessa asetettuihin tavoitteisiin yllettiin hyvin. Kansainvälinen opiskelijavaihto ulkomaille kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan vetovoimassa jäätiin jälkeen asetetuista tavoitteista molemmilla koulutusaloilla. Uudet oppimisympäristöt vaikuttavat oletettavasti jatkossa myönteisesti sekä vetovoimaan että opiskelijoiden viihtyvyyteen ja oppimiseen. Liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusalat osallistuivat ammattikorkeakoulun yhteisiin hankkeisiin ja hankesuunnitteluun ja toteuttivat myös omia hankkeita, jotka liittyivät pk-yritysten kasvuun ja Vuoksenlaakson matkailuun. Ammattikorkeakoulun yhteisissä tutkimushankkeissa liiketalouden koulutusalalla on muun muassa toiminnanohjausjärjestelmien erityisosaamista. Tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä on vahvistettu henkilöstörekrytoinneilla. Opiskelijoiden sitominen entistä vahvemmin tutkimus- ja kehitystyöhön näkyy hankkeistettujen opinnäytetöiden sekä hankkeissa suoritettujen opintopisteiden kasvuna. Koulutusalojen henkilöstö osallistui sekä ammattikorkeakoulun yhteiseen henkilöstökoulutukseen että omaa alakohtaista osaamista kehittävään koulutukseen. Pedagogiset pätevyydet ovat hyvällä tasolla. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisiä jatko-opintoja suoritti kaksi liiketalouden opettajaa. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 16

19 Suuri korkeakouluyksikkö Lappeenrannan Pohjolankadulla. LIIKETALOUS MUUTTI TEKNIIKAN KANSSA SAMAAN YKSIKKÖÖN Liiketalouden käytettävissä olevat tilat paranivat merkittävästi, kun koulutusala muutti elokuussa 2007 Pohjolankatu 23:een, yhteisiin tiloihin tekniikan koulutusalan kanssa Pohjolankatu 23:een. Tämä mahdollistaa aikaisempaa tiiviimmän yhteistyön opettajien kesken esimerkiksi opintojaksojen toteuttamisen yhdessä. Matkailu- ja ravitsemispalvelut muuttaa Imatralla Torkkelinkadulta Tietäjäntalolle vuonna 2008 ja eri käyttäjäryhmien tarpeet täyttäviä tilaratkaisuja on suunniteltu työryhmässä vuoden 2007 aikana. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 17

20 Koulutusalojen ja täydennyskoulutus ja kehityspalvelun vuosi 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sosiaali- ja terveysalan vuosi 2007 PERUSKORJAUSSUUNNITELMIA TYÖSTETTIIN: KIRJASTOSTA SOSIAALI- JA TERVEYSYKSIKÖN SYDÄN Sosiaali- ja terveysyksikön peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi vuonna Kesällä 2008 alkava peruskorjaus valmistuu syksyksi Tavoitteena on lisätä opetustilaa, joka on erittäin tarpeellista asteittain kasvaneen opiskelijamäärän vuoksi. Lisäksi peruskorjauksessa parannetaan työskentelyolosuhteita muun muassa ilmastoinnin uusimisella. Näkyvin muutos on kirjaston siirtäminen kellarikerroksesta rakennuksen sydämeen, keskelle tornirakennuksen ensimmäistä kerrosta, neuvotteluhuoneiden ja opintotoimiston paikalle. Tavoitteena on, että kirjastosta tulee aktiivisen tiedonhankinnan keskuspaikka. Ulkomaisten opiskelijoiden asuntolakäytössä ollut tornin ylin eli kuudes kerros saneerataan luokkatiloiksi. Viidenteen ja neljänteen kerrokseen siirtyvät opettajien työtilat ja hallinnon tilat. Opintotoimisto siirtyy ensimmäisessä kerroksessa hallinnon tilojen paikalle. Nykyisen kellarikirjaston tilalle saneerataan tilat kielistudiolle ja pienelle auditoriolle. Henkilöstön yhteisöllisyyttä ja monialaista yhteistyötä koulutusohjelmien kesken parannetaan rakentamalla yksi yhteinen taukotila ja samalla luovutaan eri osastojen omista pienistä taukotiloista. Peruskorjauksen aikana terveysalan opetus toteutetaan pääosin sosiaali- ja terveysyksikön tiloissa ja sosiaalialan opiskelijat siirtyvät vuokratiloihin kaupungille. Suurin osa opettajista siirtyy vuoden ajaksi tekemään etätyötä, mikä tarkoittaa, että koululla on käytössä ainoastaan opetustilat ja opetuksen valmistelu ja muu työ tehdään kotona tietoteknisten ratkaisujen välityksellä. ERINOMAISIA TUNNUSLUKUJA Sosiaali- ja terveysalan keskeiset tunnusluvut, vetovoima, keskeyttämisaste ja valmistumisaika ovat valtakunnallisesti vertailtuna erittäin hyvällä tasolla, vaikka vetovoimatavoitetta ei aivan saavutettukaan. Ulkomaille opiskelemaan tai työharjoitteluun lähtevien opiskelijoiden määrä sekä opiskelijoiden tutkimus- ja kehityshankkeissa suorittamat opintopisteet kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. LÄHIALUEHANKKEITA Sosiaali- ja terveysalalla on panostettu erityisesti lähialuehankkeisiin. Koulutusala jatkoi kulttuurin koulutusalan ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän Kasvot-projektin toteuttamista, saattoi päätökseen Hyvä Huominen -projektin sekä toimi partnerina Viipurin nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä hankkeessa. Etelä- Karjalan aluetta palvelevana hankkeena toteutettiin erikoissairaanhoidon tehtävänsiirrot -projektia yhteistyössä Kuopion yliopiston ja sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstö osallistui koko ammattikorkeakoulun yhteisten verkko-opetus- ja kielikoulutusten lisäksi runsaasti ammatilliseen koulutukseen. Seitsemän koulutusalan opettajaa suoritti jatkotutkintoa ja kolme jatko-opintoja suorittanutta opettajaa esitteli työnsä tuloksia kansainvälissä konferensseissa. Työhyvinvoinnin tukemiseksi tarjottiin työnohjausta sekä yksilöille että ryhmille. Koko henkilöstölle järjestetyn kehittämispäivän aiheena oli valmistautuminen muutoksiin. Koulutusalalla valmisteltiin valtakunnallisen työharjoitteluohjelmiston SoteNetin käyttöönottoa ja panostettiin oppimisympäristöjen kehittämiseen muun muassa investoimalla kuntoutuksen opetusvälineistöön, työ- ja toimintakyvyn mittausvälineistön hankintaan sekä luokkien av- välineistön uusimiseen. EKAMK TOIMINTAKERTOMUS 18

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5

1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ SIVU 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5 3 OPISKELIJAVIRRAT LAPPEENRANNAN AMMATTIKORKEAKOULUN 13 YKSIKKÖIHIN

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Ammattikorkeakoulut myllerryksessä - näkökulmia kirjastolaisten arkeen Case TAMK Taina Peltonen Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2009 2010. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous. Key Account Manager avainasiakkuuksien hallinta -erikoistumisopinnot 30 op

OPINTO-OPAS 2009 2010. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous. Key Account Manager avainasiakkuuksien hallinta -erikoistumisopinnot 30 op OPINTO-OPAS 2009 2010 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous Key Account Manager avainasiakkuuksien hallinta -erikoistumisopinnot 30 op 2 (5) Key Account Manager avainasiakkuuksien hallinta - erikoistumisopinnot

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN

SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN INSSI-seminaari Anne Kleemola, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK 18.3.2010 Synergiaprojektin synty Käynnistyi syksyllä 2007 projektina, jonka asetti Samkin rehtori ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Koulutustarjonta ja valintaperusteet

Koulutustarjonta ja valintaperusteet Koulutustarjonta ja valintaperusteet Saimaan ammattikorkeakoulu kevään 2016 yhteishaku Yhteishakuinfo 21.10.2015 Ammattikorkeakoulujen valintaperusteet Kolme valintatapaa Ammattikorkeakoulu määrittelee

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Kiinnostaako sinua elinympäristön tila ja siihen vaikuttavat tekijät? Kemikaali- Asumis- Työ- Elintarvike

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

SUUNTA ON SELVÄSTI YLÖSPÄIN

SUUNTA ON SELVÄSTI YLÖSPÄIN OPPIMATERIAALEJA PUHEENVUOROJA 62 RAPORTTEJA TUTKIMUKSIA Jaana Niemimäki SUUNTA ON SELVÄSTI YLÖSPÄIN Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2010 TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN PUHEENVUOROJA 62 Turun

Lisätiedot

Metropolian opo-info 2.11.2012. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013

Metropolian opo-info 2.11.2012. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013 Metropolian opo-info Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2013 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2013 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 10 koulutusohjelmaa: Tutkinto Koulutusohjelma Aloituspaikat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot